Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista  ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Nyt palaamme valitettavasti käsittelemään taas yhtä esitystä, joka on raju leikkaus sosiaaliturvaan. Tällä lakiesityksellä nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevien kuntoutusrahan tasoa leikataan takuueläkkeen tasosta vähimmäissairauspäivärahan tasolle. Rahaa saavan ihmisen näkökulmasta tämä tarkoittaa kuukausitasolla noin 120 euron leikkausta, joka kohdistuu erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin ja myös nuoriin aikuisiin.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on nostettu esille, että nuorten kuntoutusrahan saajista yli 90 prosentilla on taustalla mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöitä. Leikkaus kohdistuu muun muassa vammaisiin nuoriin ja aikuisiin, neurokirjolla oleviin sekä nuoriin mielenterveyskuntoutujiin, jotka yrittävät kuntoutuksen kautta päästä koulutukseen kiinni ja näin myös takaisin työelämään tai muuten elämän syrjään kiinni. Asiantuntijaselvityksessä tuodaan esille, miten kuntoutusrahan saajat tulevat muita useammin matalasta sosioekonomisesta taustasta, heidän vanhempansa ovat usein pienituloisia tai muita useammin työelämän ulkopuolella, nuorten kuntoutusrahan saajat käyttävät enemmän terveyspalveluita ja he saavat useammin toimeentulotukea kuin ikätoverinsa.

Näiden tietojen valossa on aivan päivänselvää, että puhumme nyt monella tapaa kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleviin kohdistuvasta leikkauksesta. Jopa hallituksen omassa esityksessä tuodaan suoraan esille, että tällä leikkausesityksellä saattaa hyvinkin olla kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja sitä kautta julkiseen talouteen. Pitämällä kuntoutusraha samalla tasolla takuueläkkeen kanssa on haluttu huolehtia siitä, että mahdollisimman moni valitsisi kuntoutuksen eikä ajautuisi jo nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle. Kelan tilastojen mukaan nuorten työkyvyttömyyseläkepäätökset ovatkin vähentyneet viimeisten vuosien aikana. Leikkauksen myötä kannusteet kuntoutua vähenevät, ahdistus toimeentulosta kasvaa ja työllistyminen voi vaikeutua. Pahimmassa tapauksessa nuorten työkyvyttömyyseläkepäätökset kääntyvät taas nousuun.

Luulisi, että tämänkaltaisilla tiedoilla olisi jotain vaikutusta, mutta mitä vielä. Etuuksien tasoleikkauksen lisäksi muutetaan indeksiä, johon etuuden taso on jatkossa sidottu. Kuntoutusraha esitetään sidottavaksi kansaneläkeindeksiin, jota hallitus esittää puolestaan jäädytettäväksi koko kaudeksi. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että kuntoutusrahan ja takuueläkkeen tasoero vain kasvaa tämän kauden aikana.

Arvoisa puhemies! On mahdotonta ymmärtää, miksi hallitus haluaa leikata nimenomaan näiltä nuorilta ja nuorilta aikuisilta, jotka ovat kohdanneet muita enemmän vaikeuksia elämässään ja nyt yrittävät kuntouttaa itsensä. Tämä on äärimmäisen lannistava viesti heille.

Tämän esityksen kohdalla hallitus ei ole myöskään arvioinut tämän leikkauksen suhdetta muihin isoihin sosiaaliturvaleikkauksiin millään tavalla. Yhdessäkään kokonaisvaikutusten arvioinnissa ei ole siis huomioitu kuntoutusrahaan tehtäviä vähennyksiä. Tämä siitä huolimatta, että suurin osa Kelan kuntoutusrahan saajista saa muita etuuksia. THL:n mukaan joka kolmas saa yleistä asumistukea, yli viidennes saa perustoimeentulotukea, reilu neljännes jotain vammaisetuutta ja joka kahdeksas opintotukea. Hallitus on kohdentamassa leikkauksia myös lähes kaikkiin näihin muihin etuuksiin, mutta silti yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan näiden nyt käsittelyssä olevien etuusleikkausten osalta.

Kaiken tämän lisäksi hallitus on hallitusohjelman mukaan vielä palauttamassa vaatimuksen tietystä vammasta tai diagnoosista kuntoutukseen pääsyn ehdoksi. Tätä on mahdotonta ymmärtää. Se tulee hidastamaan ja vaikeuttamaan kuntoutukseen pääsyä sekä lisäämään byrokratiaa terveydenhuollossa.

Kaiken edellä sanotun valossa on mahdotonta ymmärtää, miksi työllisyyden edistämisen nimiin vannova hallitus näin haluaa vaikeuttaa ja hidastaa nuorten, jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien ihmisten kuntoutumista.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että tämä lakiehdotus hylätään ja että hyväksytään vastalauseen mukainen lausuma.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Meriluoto.

Arvoisa puhemies! Tälläkin hallituksen esityksellä on eriarvoistavia ja yhdenvertaisuutta heikentäviä vaikutuksia. Kuntoutusrahan heikennys kohdistuu kuntoutusrahan vähimmäismäärän saajiin ja nuoriin, jotka ovat taloudellisesti erityisen haavoittuvassa asemassa. Näiden ryhmien toimeentuloa ollaan heikentämässä myös muilla etuusleikkauksilla, joiden kerrannaisvaikutukset ovat merkittävät. Ei siis ihme, että niin lukuisat asiantuntijat ovat tätä esitystä vastustaneet.

Vammaisfoorumi toteaa lausunnossaan, että nuoren kuntoutusrahan saajissa on paljon eri tavoin vammaisia opiskelijoita. He opiskelevat joko toisella asteella tai korkea-asteella. Tämän leikkauksen seurauksena vammaisten nuorten hakeutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle voi lisääntyä, koska nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä tulee olemaan takuueläkettä matalampi. Kuntoutussäätiön lausunnossa kerrotaan, että nuoren kuntoutusrahaa saavat käyttävät enemmän terveyspalveluita kuin ikätoverinsa ja turvautuvat myös toimeentulotukeen muita nuoria aikuisia useammin.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen nuorena tarkoittaa usein elinikäistä pienituloisuutta. Opiskelijoilla, jotka saavat koulutuksena toteutettavaa ammatillista kuntoutusta, on usein erilaisia terveyteen liittyviä ylimääräisiä menoja, esimerkiksi lääkekuluja tai terapian omavastuuosuuksia. Lisäksi työnteon ja opiskelun yhdistäminen voi olla muita ikätovereita vaikeampaa sairauden tai vamman vuoksi.

THL toteaa lausunnossaan, että toimeentulon turvaaminen pitkäkestoisen ammatillisen kuntoutuksen aikana on tärkeää, jotta myös lähtökohtaisesti heikossa taloudellisessa tilanteessa olevat osatyökykyiset nuoret ja aikuiset hakeutuvat ja osallistuvat tarpeensa mukaiseen kuntoutukseen. Nuoren kuntoutusrahan saajista yli 90 prosentilla tosiaan on taustalla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö, ja heidän ammatillisen kouluttautumisensa tukeminen kuntoutuksen avulla on keskeistä työelämään osallistumisen ja työllisyyden edistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen arvovalinta siis on, että nuorten syrjäytymistä voidaan lisätä. Minun on mahdotonta ymmärtää, mikä tavoite voi teidän hallituspuolueitten kansanedustajien mielestä olla tämän valinnan arvoinen.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Talvitie poissa, edustaja Kemppi poissa. — Edustaja Hopsu.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan kumottavaksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain säännökset ammatillisessa kuntoutuksessa olevan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärästä sekä ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan laskukaavasta. Käytännössä esitys tarkoittaisi yli sadan euron leikkausta kuukaudessa nuorten kuntoutusrahasta ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta.

Esitys heikentänee nuorten sitoutumista kuntoutukseen sekä lisää työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä ja näin ollen heijastuu myös työllisyyteen. Hallituksen esityksessäkin todetaan: ”Nuorten kuntoutusraha on aikanaan korotettu takuueläkkeen tasolle, jotta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen sijaan edistettäisiin työelämään siirtymistä kuntoutumisen kautta.” — Siis edistettäisiin työelämään siirtymistä kuntoutumisen kautta. — ”Nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärän jäädessä takuueläkkeen tason alle työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten lukumäärä voi kasvaa, mikä heikentää myös työllisyyskehitystä.”

Esitys on jälleen yksi niistä hallituksen esityksistä, jotka kohdentuvat heikossa asemassa oleviin nuoriin, kuten vammaisiin ja erilaisista mielenterveysongelmista kärsiviin. Se heikentää erityisesti osatyökykyisten nuorten mahdollisuuksia kouluttautua, työllistyä ja toimia yhteiskunnan aktiivisina jäseninä.

On epäselvää, millaisia säästöjä valtio saa rapauttamalla heikossa asemassa olevien nuorten mahdollisuuksia kuntoutukseen, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Esitys on ristiriidassa myös koulutustason noston kanssa. Tavoitteen pitäisi nuorten kohdalla ehdottomasti olla kuntoutus ja sitten pääsy jatkamaan koulutusta tai pääsy työelämään. Tukimuodot pitäisi rakentaa tähän kannustaviksi.

Lisäksi kun tehdään nuoria koskevia esityksiä, nuorten kuuleminen olisi äärimmäisen tärkeää. Tämän esityksen valmistelussa sitä ei ole huomioitu tarpeeksi.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hamari.

Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan vielä toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää. On valtava kunnia tästä salista päästä näin sanomaan.

Sitten tähän itse asiaan: En ole itse sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, joten en ole päässyt näitä valiokunnan asiantuntijakuulemisia kuulemaan, mutta sain ystävällisesti edustaja Merisen hyvät tiivistykset asiantuntijakuulemisista. Täällä on tämmöinen luku kuin 13/1, ja nyt kun olen tähän tutustunut, huomaan, että tämä tarkoittaa sitä, että 13 näistä lausunnoista itse asiassa ei pidä tätä esitystä hyvänä ja yhdessä niistä sitten ei ole huomauttamista lakiesityksen sisällöstä. Tämä on EK:n lausunto tämä yksi, jolla ei ole huomauttamista lakiesityksestä. Mutta tosiaan 13 näistä asiantuntijalausunnoista ei kannata tätä esitystä. Täällä on muun muassa SAK, Akava, STTK, SOSTE, Vammaisfoorumi, THL, FinFami, Kuntoutussäätiö, Sakki, Näkövammaisten liitto ja Invalidiliitto. Kelalla on neutraali, mutta he esittävät kuitenkin huolia tästä esityksestä.

Minusta on jollakin tavalla perusteltua kysyä, miksi näitä kuulemisia tehdään, kun nämä eivät itse asiassa vaikuta mihinkään. [Ilmari Nurminen: Hyvä kysymys! Yleensä vaikuttaa! — Vasemmalta: Aiemmin on aina vaikuttanut!] Täällä on 13/1, joten hieman ihmeissäni kyllä luen näitä materiaaleja.

Täten on helppo todeta, että kannatan edustaja Anderssonin tekemää hylkäysesitystä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Forsgrén.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää tosiaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia muutettavan siten, että lain perusteella maksettavan nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasoa lasketaan. Tässä puhutaan noin 100 eurosta, ja se on todella iso raha, kun puhutaan näistä ihmisistä ja heidän tulotasostaan.

Tilanteesta tekee naurettavan tosiaan se, että hallituksen omassa esityksessä nostetaan esille, että tällä ei ole työllisyyttä vahvistavia vaikutuksia. Päinvastoin, tämä saattaa heikentää myös työllisyyskehitystä. Esityksen mukaan ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan tuloperustaisen kuntoutusrahan alentaminen sairauspäivärahan tasolle alentaisi vuositasolla valtion osuutta kuntoutusrahamenoista 0,2 miljoonaa euroa. Tämä on todella pieni summa, jos puhutaan säästötoimenpiteestä, ottaen kuitenkin huomion erityisesti sen, että esityksestä myös mahdollisesti aiheutuvat heijastusvaikutukset ja tätä kautta syntyvät kustannukset ovat huomattavasti merkittävämpiä kuin tästä saatu säästö valtion kassaan.

THL näkee lausunnossaan, että esitys ei edistä osatyökykyisten työelämään osallistumista tai työllisyyttä, koska sen myötä kannustimet osallistua ammatilliseen kuntoutukseen heikkenevät. Kuntoutusrahan heikennys kohdistuisi kuntoutusrahan vähimmäismäärän saajiin ja nuoriin, jotka ovat taloudellisesti erityisen haavoittuvassa asemassa. Näiden ryhmien toimeentuloa ollaan heikentämässä myös muilla etuusleikkauksilla, joiden kerrannaisvaikutukset ovat merkittävät. Täällä on juuri keskusteltu siitä, että niiden kokonaisvaikutusten arviointia ei ole tehty riittävän laadukkaasti.

Esitys kohdistuisi heikossa asemassa oleviin nuoriin, kuten tässä salissa on nostettu esiin. Erityisesti haluaisin nostaa vammaiset ihmiset. Meillä ei ole mistään näistä hallituksen leikkausesityksistä tehty esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksien laajoja vaikutusarviointeja, kuten sitä, mitenkä nämä kaikki esitykset yhteensä vaikuttavat vammaisiin ihmisiin, ja tämä on minun mielestäni ihan järkyttävä tilanne. Vammaiset ihmiset on tässä yhteiskunnassa normaalisti koettu sellaisena ihmisryhmänä, mitä yli puoluerajojen halutaan erilaisessa lainsäädännössä ottaa erityishuomioon, ja tällaista perus- ja ihmisoikeuksien vaikutusarviota ei ole tehty heidän osaltaan.

Erittäin huolissani olen myös hallitusohjelman kirjauksesta asettaa sairaus- tai vammaisdiagnoosi ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn edellytykseksi 16—29-vuotiaille. Päinvastoin pitäisi palvelun painopistettä suunnata varhaisempaan vaiheeseen, ja tukea tulisi saada mahdollisimman nopeasti silloin, kun siihen ilmenee tarvetta. Hallitusohjelman kirjaus vie kehitystä päinvastaiseen suuntaan. Diagnoosin edellyttäminen viivästyttää tuen saamista ja pudottaa nuoria palvelun piiristä.

Lopuksi haluaisin päättää, kuten FinFami lausunnossaan valiokunnalle hyvin nostaa esille: ”Yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole sitä, että kaikille annetaan saman verran. Yhdenvertaisuuden edistämistä on se, että varmistetaan erilaisista lähtökohdista ja tilanteista tuleville yhdenvertaiset mahdollisuudet [Puhemies koputtaa] yhteiskunnan täysivaltaiseen jäsenyyteen.”

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Berg.

Arvoisa puhemies! Käytännössä tämä hallituksen esitys tarkoittaisi yli 100 euron leikkausta kuukaudessa nuorten kuntoutusrahasta ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta. Esitetyt mittakaavaltaan kohtuuttomat leikkaukset kohdistuisivat erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin kohderyhmiin, kuten vammaisiin, mielenterveysongelmista kärsiviin ja nepsy-nuoriin. Nuorilla kuntoutusrahan saajilla ei tyypillisesti ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ja he ovat usein muita heikommassa asemassa opiskeluvalmiuksien ja mahdollisuuksiensa suhteen.

Arvoisa puhemies! On arvioitu, että heikennykset siinä, kuinka paljon kuntoutusetuutta voi saada, voivat laskea motivaatiota ja sitoutumista kuntoutukseen, joka puolestaan käy hallituksen työllisyystavoitteita vastaan. Nuorten kuntoutusrahaheikennys takuueläkkeen alle voi myös lisätä työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrää. Myös tämä vaikutus on vastoin hallituksen tavoitetta ihmisten töihin saamisessa. Esityksen on myös katsottu lisäävän toimeentulotuen ja asumistuen tarvetta. Eli hallitus saattaa taas siirtää päätöksillään ihmisiä byrokraattisen toimeentulotuen piiriin, jolta työllistyminen on muita tukimuotoja hankalampaa. Tämäkään ei tue hallituksen toivetta työllisyysasteen noususta.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole saanut asianmukaista selvitystä siitä, kuinka suuret leikkaukset kuntoutusetuuksien saajiin yhteensä kohdistuvat, kun huomioidaan nyt käsiteltävä esitys, etuuksien indeksijäädytykset sekä yleiseen asumistukeen ja muihin sosiaaliturvaetuuksiin kohdistuvat leikkaukset. Kun kyse on erityisen vaikeassa asemassa olevasta kohderyhmästä, on kokonaisvaikutuksien arvioinnin laiminlyönti erityisen vastuutonta. Nostan siis jälleen esille, että myöskään tätä kuntoutusrahan tasoa koskevaa muutosta ei ole otettu huomioon hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arvioinnissa. Eli aika monia muutoksia sieltä on jäänyt puuttumaan.

Arvoisa puhemies! Koska esitys on omiaan lisäämään nuorten ja muiden kuntoutusta tarvitsevien syrjäytymistä sekä heikentämään työllisyyttä, on kyseenalaista, pystytäänkö esityksellä lainkaan vahvistamaan julkista taloutta vai onko sen vaikutus jopa päinvastainen. Näin ollen esityksen hyväksymiselle ei ole olemassa mielestäni asiallisia perusteita.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Nurminen.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua, ja ehkä nyt haluaisinkin kysyä kolmelta perussuomalaisten ryhmän edustajalta tähän hyvin keskeisesti vaikuttavia kysymyksiä, joihin me emme ole valiokunnassa myöskään saaneet vastauksia. Toivoisin nyt teiltä selkeitä vastauksia meille ja myös näille ihmisille, joilta te olette nyt leikkaamassa tätä tukea, koska nämä ovat ihan keskeisiä asioita tämän lain kannalta.

Ensimmäiseksi haluan kysyä sitä, että me kuulimme valiokunnassa 14:ää asiantuntijaa — 14:ää asiantuntijaa — ja kissojen ja koirien kanssa löydettiin yksi asiantuntija, joka kannatti tätä esitystä ihan maltillisesti, että voidaan tehdä. Kuten täällä on sanottu, EK. 13 asiantuntijan, joita me kerkesimme tässä ajassa kuulemaan, lausuntopalaute oli äärettömän kriittistä, täystyrmäys, ei mitään järkeä. Tällaista mietintöä me lähdettiin kirjoittamaan, ja meidän oli pakko ensin keskustella, miten tästä pystyy edes kirjoittamaan mietinnön, joka tukee tätä hallituksen esitystä, kun ei kukaan kannata tätä. [Naurua] Nyt me olemme täällä salissa, ja te olette vieneet tämän tähän pisteeseen, maaliin. Nyt toivoisin perusteita, minkä takia te ajatte tätä esitystä.

Ja nyt perusteluja: Tässä leikataan heikoimmassa asemassa olevilta, usein nuorilta — täällä on sanottu, että tyypillisesti vammaisilta ihmisiltä, mielenterveyskuntoutujilta, nepsy-nuorilta — heidän kuntoutusrahastaan yli 100 euroa. Tällä hetkellä meidän järjestelmä on ollut sen tyyppinen, että takuueläkkeen taso on ollut sama kuin tämä kuntoutusraha. Nuoren on ollut myös kannattavaa taloudellisesti lähteä kuntoutukseen, kuntoutua kohti työelämää. Nyt kun te heikennätte tätä tasoa, niin että eläke on korkeampi kuin tämä kuntoutusetuus, niin huoli asiantuntijoilla on se, kasvavatko meillä nämä nuorten eläkepäätökset ja hakeutuminen sinne, kun päinvastoin se yhteinen huoli täällä on, että meidän pitää tukea näitä nuoria ja panostaa tähän kuntoutukseen kohti sitä työelämää. Eli haluan kyllä nyt kysyä, millä perusteella te laskette tätä nykyistä eläkkeen tasoista etuutta yli 100 euroa ja minkä takia te teette näin.

Lisäksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että te jäädytätte myös historiallisesti kaikki nämä Kela-sidonnaiset etuudet. Myös tämä etuus jäädytetään, eli tällä haetaan lisäksi 10,2 prosentin säästöjä tällä hallituskaudella. Kysyisinkin, millä tavalla tämä auttaa tätä nuorten mielenterveyseläkkeelle siirtymistä, tätä koko kuntoutustilannetta. [Puhemies koputtaa] Tähän haluaisin saada vastauksen.

Lisäksi, arvoisa puhemies, kannatan lausumaa, koska se jäi kannattamatta aiemmin tässä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Muistutan edustajia, että kolme minuuttia on paikalta ja sen jälkeen on oikeus siirtyä tänne puhujapönttöön. — Edustaja Furuholm.

Arvoisa rouva puhemies! Yritän selviytyä kolmessa minuutissa. Kun hallitus päätti laiminlyödä tulopuolen vahvistamisen keinona vahvistaa valtiontaloutta tulevina vuosina, seurasi siitä se, että säästöjä haetaan vimmatusti leikkaamalla sieltä sun täältä. Selväksi on käynyt, ettei näiden leikkausten etsimisessä käytettyä kompassia ole ainakaan oikeudenmukaisuudella kyllästetty.

Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan tosiaan kumottavaksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain säännökset ammatillisessa kuntoutuksessa olevan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärästä sekä ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan laskukaavasta. Tämä pitkä ja monimutkainen lause tarkoittaa, kuten tässä hyvin tuli ilmi, yli 100 euron leikkausta kuukaudessa nuorten kuntoutusrahasta ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta. Tällä taas on se vaikutus, että näiden nuorten motivaatio ja sitoutuminen tärkeään kuntoutukseen laskee. Tämä taas heikentää heidän mahdollisuuksiaan palata työelämään. Hallituksen työn linja hieman hoippuu taas.

Arvoisa rouva puhemies! En voi ymmärtää tätä hallituksen vimmaa käydä yhteiskuntamme haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten kimppuun. Tänään kävimme täällä keskustelua toimeentulon leikkauksista, aikaisemmin taas taistelimme tässä salissa vammaispalvelulain siirtämisestä, eli erittäin epäoikeudenmukaisesta leikkauksesta, joka osuu niiden ihmisten arkeen, jotka apua siinä tarvitsevat. Edestä löytyvät vielä asumistuen, työttömyysturvan ja indeksien leikkaukset. Näiden yhteisvaikutuksia joudumme vain arvailemaan. Nämä kuntoutusrahaan esitetyt mittakaavaltaan isot leikkaukset kohdistuvat erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin kohderyhmiin,  kuten  vammaisiin,  mielenterveys-ongelmista kärsiviin ja nepsy-nuoriin. Ja kun kyse on taas nuorista ihmisistä, niin tämä kertoo tarpeeksi siitä linjasta, jonka tämä hallitus on valinnut.

Arvoisa puhemies! Yhdyn tähän edustaja Nurmisen esille nostamaan tosiasiaan, että me olemme täällä tänään keskellä yötä itsenäisyyspäivänä vain ja ainoastaan, koska hallitus on tekemässä pienituloisten elämään merkittävästi heikentäviä toimia ja oikein urakalla. [Petri Huru: Voidaan jatkaa iltaan asti!] — Me olemme, edustaja Huru, täällä, koska tämä valittu linja ja sen historiallisen suuret sosiaaliturvaleikkaukset eivät opposition arvomaailmaan sovi. — Tekisi mieli kysyä hallituspuolueiden jäseniltä, miten te kehtaatte, mutta selväksi on käynyt, että kyllä te kehtaatte. Hyvää itsenäisyyspäivää myös edustaja Hurulle. [Petri Huru: Kiitos!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kiuru, Krista.

Arvoisa puhemies! Oikein hyvää itsenäisyyspäivää itsenäiselle Suomelle, ja oikein hyvää itsenäisyyspäivää meidän kaikille nuorille, joita tämäkin lakiesitys koskettaa, niin kuin moni hallituksen esitys. Hallituksessa me haluamme antaa nuorille paremman tulevaisuuden. [Petri Huru: Velattoman tulevaisuuden!] Me haluamme antaa jokaiselle mahdollisuuden kehittyä. Emme elä velaksi ja vähennämme velkaa. Annamme jokaiselle tasavertaiset lähtökohdat koulutuksella, niin että jokaisella on mahdollisuus ponnistaa taustasta riippumatta. [Krista Kiuru: Entä se hyvinvointivelka?]

Meidän Suomi on erinomainen paikka meidän lapsille ja nuorille, ja on kyllä todella ikävä kuulla tätä pessimismiä, mitä täällä viljellään keskellä yötä Suomen itsenäisyysyönä, [Petri Huru: Opposition populismia!] kun meidän pitäisi antaa nuorillemme valoa ja toivoa tulevaan. [Ilmari Nurminen: Vastatkaa kysymyksiin!]

Jos ajatellaan mielenterveysongelmia, mitä koronan aikana lapsille ja nuorille on kehittynyt, niin kyllä täytyy ihmetellä, mitä viime kaudella oikein teitte Marinin hallituksen aikana. Mielenterveysongelmat vain pahenivat, lapsiköyhyys lisääntyi 30 000:lla lapsella — käsittämätöntä, että nyt täällä ollaan hurskastelemassa tästä laista kuntoutusetuuksista. [Välihuutoja vasemmalta]

Me haluamme nuorille paremman tulevaisuuden, ja tämä kuntoutusetuus on vain yksi etuus muiden joukossa. Tällä me yksinkertaistamme etuusviidakkoa ja annamme nuorille myös viestin, että kannattaa aina tehdä töitä ja kannattaa aina opiskella, ja siihen meidän pitää kannustaa eikä etsimään, mistä saadaan parhaimmat etuudet.

Täällä nähdään nyt peikkona se, että heti ne nuoret lähtevät hakemaan jotain muuta, menevät työkyvyttömyyseläkkeelle, kun tämä on alhaisempi kuin työkyvyttömyyseläke. Hei vähän jotenkin asennetta toisenlaiseen suuntaan, [Välihuutoja vasemmalta] niin että me halutaan töitä ja me halutaan opiskella, ja meidän pitää antaa nuorille siihen oikeasti myös mahdollisuus.

Tällä esityksellä haluamme siis tasapainottaa julkista taloutta, yhdenmukaistaa etuisuuksia ja kuntoutusjärjestelmää sekä yhdenvertaisuutta kuntoutusrahan saajien välillä. Nyt Orpon hallituksen aikana tulemme säätämään myös lasten ja nuorten terapiatakuun: jokainen lapsi ja nuori saa apua mielenterveysongelmissa, toisin kuin Marinin hallituksessa kävi.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pysytään nyt puhujalistassa vielä, koska tässä on käytetty lyhyitä puheenvuoroja, ja se vastauksen aika tulee. — Edustaja Andersson, Li.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä sanoa, että hallituksen argumentit ovat lopussa, [Hanna Sarkkinen: Loppuneet!] ja sen kyllä huomasi tästä edustaja Laihon äskeisestä puheenvuorosta, josta täytyy sanoa, että nyt menivät myöskin faktat pieleen pahemman kerran.

Jos me vaikkapa lähdettäisiin liikkeelle siitä, että teidän hallituksenne lisää velanoton määrää. Kuinka monta kertaa sitä pitää teille tässä salissa toistaa, kun se käy ilmi siitä budjettikirjasta, minkä te voitte lukea ensi vuoden osalta? Te lisäätte velkaantumisen määrää tässä maassa ensi vuonna kaikista kovista vaalipuheista huolimatta ja näistä rajuista sosiaaliturvaleikkauksista huolimatta.

Sen lisäksi, edustaja Laiho, tiedättekö lapsiperheköyhyyden kehityksen osalta, mikä erottaa teidän hallituksenne edellisestä hallituksesta? Edellisellä hallituskaudella lapsiperheköyhyys kasvoi elinkustannusten nousun ja energian hinnannousun takia, ei hallituksen päätösten seurauksena. [Mia Laiho: Selityksiä!] Tämä on se ero teidän ja meidän välillä. Niissä asiantuntijalausunnoissa, joissa on käsitelty tämän hallituksen päätöksiä, joilla te omilla päätöksillänne tietoisesti kasvatatte lapsiperheköyhyyttä, on tuotu esille sitä, että edellisen hallituskauden aikana ne päätökset, mitä tehtiin, olivat sellaisia, joilla vähennettiin lapsiperheköyhyyttä.

Mennään eteenpäin näihin muihin asiavirheisiin. Tässä edustaja Laiho väitti sitä, että hallitus haluaa antaa viestiä siitä, että aina pitää tehdä töitä ja aina kannattaa tehdä töitä. Tämän esityksen vaikutus on päinvastainen. Tämä on se syy, minkä takia joka ikinen lausunnonantaja, jolla on ollut jotain sanottavaa tähän esitykseen, on vastustanut sitä, [Petri Huru: Työstä kuuluu maksaa ansaittu palkka, ei halpatyövoimaa!] koska tämän leikkauksen seurauksena kannustin siirtyä eläkkeelle kasvaa suhteessa siihen, että nuori hakeutuisi kuntoutukseen ja sen kautta pyrkisi kuntouttamaan itsensä takaisin sinne työelämään. Tämä käy ilmi joka ikisestä lausunnosta tässä, jos te perehtyisitte näihin asioihin, mistä te olette päättämässä.

Sen lisäksi: kuinka etuoikeutetussa asemassa pitää olla, että kun me käsitellään esitystä, jolla te olette leikkaamassa vammaisten nuorten, mielenterveyskuntoutujien rahoja yli 100 eurolla kuussa, niin te kehtaatte täällä puhua siitä, että te tarjoatte nuorille valoisampaa tulevaisuutta. Valoisampaa mutta köyhempää tulevaisuutta, arvoisa edustaja Laiho.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Niin kauan kuin olen ollut mukana politiikassa, aina on puhuttu siitä ja kannettu huolta siitä, kuinka kalliiksi nuorten syrjäytyminen tulee niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Joskus aikaisemmin puhuttiin ehkä miljoonasta eurosta per syrjäytynyt nuori, [Petri Huru: Pitäisi panostaa varhaisen vuorovaikutuksen kehittymiseen!] mutta nykyrahassa se taitaa olla jo paljon suurempikin summa. Herääkin kysymys, kuinka kalliiksi nämä leikkaukset nuorten kuntoutusetuuksiin lopulta tulevat, sitten kun se loppulasku tulee maksettavaksi, sen nuoren koko elämän mittainen loppulasku. Ne tulevat todella kalliiksi, sillä ne saattavat ajaa ja todennäköisesti ajavat nuoria työkyvyttömyyseläkkeelle. Näin saadut säästöt valuvat nopeasti hukkaan ja voivat tulla korkojen kanssa maksettavaksi, puhumattakaan tietysti inhimillisistä vaikutuksista, mitä näillä leikkauksilla nuorille on. Jos meidän yhteinen tavoitteemme on se, että nuoret kuntoutuvat työelämään ja että työkyvyttömyyseläkkeitä voidaan välttää, niin esitän vakavan kysymyksen: kannattaako näitä leikkauksia tehdä? Kaikkien asiantuntija-arvioiden mukaan: ei kannata. Jos puhutaan talouden käsittein, voidaan kuntoutusta ajatella investointina, joka maksaa itsensä takaisin yksilölle mutta myös yhteiskunnalle. Esitys vaikuttaakin kokonaisvaltaisesti olevan niin taloudellisesti, inhimillisesti kuin työllisyyspoliittisestikin erittäin huonosti harkittu ja huonosti perusteltu.

Arvoisa puhemies! Hallituksen nuorisopolitiikan kokonaisuus on kyllä umpisurkea, en voi sille muuta sanaa löytää. Nämä kuntoutusleikkaukset yhdistettynä opiskelijoiden toimeentulon leikkauksiin ja yhdistettynä esimerkiksi nuorisotyön leikkauksiin ja äsken puhuttuun nuorten ensiasunnon oston varainsiirtoverovapauden poistoon luovat kyllä aika synkän kokonaisuuden, ja ne kyllä näyttävät sen, että ainakaan nuoria ei ole hallitusneuvotteluissa paljon ajateltu.

Arvoisa puhemies! Usein perustellaan, että nämä leikkaukset nuoriin on pakko tehdä, että nuorille ei jäisi valtionvelkaa. No, tosiasia kuitenkin on se, että Orpon hallitus ottaa ennusteiden mukaan enemmän velkaa kuin Marinin hallitus ja velka kasvaa jokaisena vuonna [Petri Huru: Teidän velkataakan takia!] hallituskaudella — eli se siitäkin perusteesta.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kurvinen.

Arvoisa rouva puhemies! Kun kello on kääntynyt jo aamuyön puolelle, puoli kahden maissa, niin elämme jo päivää 6.12., joten haluan omastakin puolestani toivottaa hyvin tuoretta uutta itsenäisyyspäivää, Suomen syntymäpäivää. Täällä on moni kollega jo toivottanutkin hyvää itsenäisyyspäivää aamun ensi tunteihin. Tässä on ollut pieni semmoinen kitkerä maku, että kun meidän täällä itsenäisyyspäivän yönä pitää tätä keskustelua käydä, mutta minä sanoisin näin, arvoisa puhemies, että ollaan tosi onnellisia siitä, että me saadaan käydä tätä keskustelua. Vaikka me ollaan eri mieltä tästä asiasta ja tunteetkin kuohuvat, niin onneksi meillä on vapaa, itsenäinen maa ja kansanvalta, jossa on eri puolueita ja jossa on eri mielipiteitä, ja me saadaan vapaasti täällä käydä keskustelua. Tästä kuuluu sydämellisin kiitos sota-ajan sukupolvelle, jota meillä on keskuudessamme kuitenkin, hyvin iäkkäitä henkilöitä. Mutta näille meidän sotaveteraaneille, muille rintamalla toimineille henkilöille, miehille ja naisille, kotirintamaväelle kiitos, että saadaan väitellä vaikkapa tästä kuntoutusrahasta ja sosiaalipolitiikan suunnasta.

Mutta sitten itse asiaan, rouva puhemies! Keskusta ei kannata tätä leikkaustoimenpidettä, mitä täällä nyt esitetään. Kannatan näin ollen muun muassa edustaja Anderssonin ja edustaja Hamarin tekemää hylkäysesitystä. Tämä esitys ei ole työllisyyspoliittisesti järkevä. Tämä ei paranna työllisyyttä, tämä tulee heikentämään työllisyyttä, ja tämä ei ole myöskään inhimillisesti ottaen järkevä ja hyvä esitys, joten kannatan sen hylkäämistä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Honkasalo.

Arvoisa puhemies! Olisi tietenkin toivottavaa, että tässä vaiheessa, kun käsitellään näitä todella painavia leikkausesityksiä, täällä olisi enemmän hallituspuolueiden edustajia paikalla puolustamassa näitä eikä vain edustaja Huru välihuudoissa ja sitten edustaja Laiho paikkansapitämättömillä väitteillä.

Minulla oli noin kuukausi sitten mahdollisuus tavata, edustaja Laiho, jälkihuollon nuoria ja kokemusasiantuntijoita. He kuuluivat juuri tähän ryhmään, jolta nyt hallitus leikkaa monesta eri suunnasta. Se, mikä oli järkyttävää, oli, että he olivat tietoisia tästä jälkihuollon ikärajan laskusta, mutta sitten tulivat puheeksi hallituksen muut leikkausesitykset, ja nämä nuoret eivät olleet tietoisia näistä leikkauksista. Siellä juuri oli nuoria, jotka saavat tätä kuntoutusrahaa, saavat asumistukea, ja he olivat täysin järkyttyneitä, että nämä iskevät heidän toimeentuloonsa. Olisiko minun pitänyt, edustaja Laiho, siinä tilanteessa sanoa näille nuorille, että ”hei, vähän asennetta”. [Vasemmalta: Niinpä, hyvä kysymys! — Petri Huru: Menkää töihin!] Täysin omituinen asenne tilanteessa, jossa hallituksen leikkaukset osuvat kipeimmin 16—24-vuotiaisiin nuoriin.

Tätäkö tarkoittaa se valoisa tulevaisuus nuorille, jota te tarjoatte? Te perustelette näitä leikkauksia, aivan niin kuin edustaja Sarkkinen täällä sanoi, sillä, että ”me haluamme nuorille velattoman tulevaisuuden”. Tosiasiassa te kasvatatte näitten nuorten hyvinvointivelkaa, te leikkaatte sekä nykyisiltä lapsilta ja nuorilta että tulevaisuuden nuorilta. Että te kehtaatte.

Tämä esitys oli myös sivistysvaliokunnassa käsittelyssä, ja siellä oli kyllä pysäyttävää myös tämä lapsiasiavaltuutetun lausunto erityisesti lapsen edun ja lapsen oikeuksien näkökulmasta. Se viesti oli erittäin vahva, että tällaisia esityksiä ja leikkauksia ei pitäisi tehdä silloin, kun ovat kyseessä erityisesti haavoittuvammassa asemassa olevat lapset ja nuoret.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Nurminen.

Arvoisa rouva puhemies! Itsekin olen äärettömän surullinen näistä esityksistä ja erityisesti nyt hallituspuolueiden suhtautumisesta näihin lakiesityksiin. Me ollaan täällä nyt käsitelty tämä toimeentulotukilain leikkaus, ja siinä perussuomalaisten asenne oli todella ylimielinen. Oikeastaan te vain viittasitte kintaalla ja sanoitte, että ”muuttakaa vaan poies kaupungeista, ei tarvii tulla, tänne tullaan vaan tekemään töitä” ‑tyyppisesti. Ja kun me keskustellaan täällä näistä usein nuorista työkyvyttömistä ihmisistä, niin edustaja Huru ja perussuomalaiset huutavat siellä näille ihmisille, että menkää töihin. Jollain tavalla tästä keskustelusta paistaa täysi tietämättömyys näiden ihmisten elämäntilanteesta ja siitä arjesta. Jollain tavalla olen äärettömän huolestunut, että tuolla tietotaidolla, millä täällä käsitellään näitä lakeja ja näitä vaikutuksia, näitä ollaan viemässä eteenpäin — nyt vetoan kyllä hallituspuolueisiin, että jatkossa, kun te teette näitä leikkauslakeja, niin käydään tämä asiantuntijakuuleminen ja myös sitten teette ryhtiliikettä, mikäli siellä kuulemisessa tulee näin murskaavaa palautetta, mikä tässä tulee. [Petri Huru: Eikö sitä käyty sitä asiantuntijakuulemista!] — Kyllä, juuri kerroin. 14:ää asiantuntijaa kuulimme tässä kiireessä, ja 13 vastusti jyrkästi ja EK:lla ei ollut huomautettavaa. Eli lähes kaikki vastustivat tätä esitystä, ja silti olet täällä puolustamassa tätä leikkausta. Kuten, kun kerroin... [Petri Hurun välihuuto] — Kyllä, EK ja edustaja Huru.

Tässä nyt puhutaan näistä nuorista, jotka ovat työkyvyttömiä, usein mielenterveysongelmaisia, vammaisia ihmisiä, nepsy-nuoria, jotka ovat päässeet tälle Kelan kuntoutukselle, jotta he kuntoutuvat kohti työelämää, ja on asetettu tämä taso vaihtoehdoksi sille, ettei jäädä takuueläkkeelle ja haeta sitä kautta eläkepäätöstä. Kuten tässä valiokunnan puheenjohtaja sanoi, niin tässä ei ole kyse vain ihan muutamasta ihmisestä, vaan puhutaan yli 50 000:sta kuntoutusrahalla olevasta, ja sen takia on perusteltua kysyä — jos asiantuntijat antavat murskakritiikin teidän lakiehdotuksellenne, niin itsellänikin herää epäilys näistä inhimillisistä vaikutuksista mutta myös niistä pitkän aikavälin vaikutuksista, joihin edustaja Sarkkinen täällä ansiokkaasti viittasi — että kuka tämän laskun maksaja on.

Kun edustaja Huru on nyt moneen kertaan viitannut tähän velanottoon, niin te otatte enemmän velkaa kuin viime kaudella, [Petri Huru: Kyllä, teidän velanottonne takia!] ja te teette kaikki leikkaukset pienituloisilta ihmisiltä, sosiaaliturvaleikkauksista kaikki, ja te kevennätte hyvätuloisten verotusta velaksi. Että jollain tavalla ehkä katsoisin vähän tätä teidän talouspolitiikkaanne, [Petri Huru: Katsokaa verotuksen kokonaisvaikutukset! Kokonaisveroaste ei nouse!] ennen kuin huutelisin sieltä kovin paljon, että mitä te nyt teette.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kiuru, Krista.

Arvoisa puhemies! Ehkä vielä tämmöisenä yhteenvetopuheenvuorona:

Niin kuin tässä nyt on moneen otteeseen todettu myöskin viitaten näihin asiantuntijalausuntoihin, niin tässä esityksessä ei siis ole mitään järkeä. Ei löydy järkiperusteita sille, mitä hallitus nyt esittää tässä, vaan kaikki järkiperusteet viittaavat siihen, että näin ei kannattaisi tehdä. Tätä esitystä ei voi myöskään perustella työllisyyden edistämisellä, kun jopa hallituksen omassa esityksessä tuodaan esille tämä riski siitä, että jos ja kun nämä kannusteet kuntoutua heikkenevät, niin kasvaa myöskin riski sille, että nuoret sitten hakeutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle, ja silloin nämä vaikutukset julkiseen talouteen voivat olla negatiivisia.

Hallituspuolueet eivät ole halunneet reagoida tähän asiantuntijoiden tyrmäävään kantaan tähän esitykseen, mutta teillä on vielä mahdollisuus estää tämä seuraava virhe, minkä te olette tekemässä. Tämä seuraava virhe on nimenomaan tämän vamma‑ tai sairausdiagnoosin palauttaminen kuntoutuksen pääsyn ehdoksi, mihin monet lausunnonantajat ovat ottaneet kantaa jo tässä vaiheessa, koska taas kerran nämä muutokset viedään erillisinä, jolloin me emme myöskään pääse kunnolla kiinni siihen, miten nämä yhteensä tulevat vaikuttamaan nuorten kuntoutusmahdollisuuksiin. Mutta koska tämä seuraava virhe on tulossa vasta myöhemmin käsittelyyn, niin siinä kohtaa hallituspuolueilla on vielä — teillä on vielä — mahdollisuus ottaa tämä asia uudelleen arviointiin ja tässä kohtaa nyt kuunnella asiantuntijoiden kantoja, jotka kaikki jo tässä vaiheessa varoittavat siitä, että tämä hallituksen suunnitelma palauttaa tämä vamma‑ tai sairausdiagnoosi tulee vaikeuttamaan ja hidastamaan nuorten kuntoutukseen pääsyä ja myöskin sitten lisäämään byrokratiaa ja työtä terveydenhuollossa, kun jatkossa jokaisen pitää saada lääkärintodistus, jotta sitten pystyy ylipäätänsä sinne kuntoutukseen hakemaan.

Minä en näe, miten mikään näistä seurauksista voisi olla kenenkään etujen tai kantojen mukaista tässä salissa, joten kehotan kyllä hallitusta tältä osin nyt nopeasti ottamaan tämän asian uudelleenarviointiin.