Suullinen kysymys hallituksen suhtautumisesta EU:n metsälinjaukseen (Ritva Elomaa ps) | Suullinen kysymys hallituksen kannasta EU:n  taksonomia-esitykseen  (Janne Sankelo kok) | Suullinen kysymys maatalouden kannattavuudesta (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys ministerien vastuusta maskikaupoissa (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys Glasgow'n ilmastokokouksen saavutuksista (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys puolustusyhteistyöstä EU:ssa (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kysymys sopimuspalokuntien toiminnan turvaamisesta (Tuula Väätäinen sd) | Suullinen kysymys lasten ja nuorten suomen kielen taidoista (Pekka Aittakumpu kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja Suomen suhtautumisessa EU:n kestävän metsätalouden kriteereihin on vähintäänkin epäselvä. Hallitus päätti keskiviikkona vastustaa EU:n metsälinjausta, mutta vihreät ja vasemmistoliitto jättivät asiaan eriävän mielipiteen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Yllätys!] EU-politiikkaan liittyen on puhuttu usein Suomen luottamuspääomasta. Metsät kuuluvat kansalliseen toimivaltaan, ja kyseessä on metsäteollisuutemme kannalta elämän ja kuoleman kysymys. Metsäteollisuus on hyvinvointimme perusta. Muualla EU:ssa ei ymmärretä Suomen metsäteollisuuden tarpeita, eikä heidän pidä antaa sanella. Arvoisa ympäristöministeri, voitteko luvata, että toimitte EU-tasolla yhdessä rintamassa ja teette kaiken voitavan, jotta suomalaisen metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja työpaikat turvataan?

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa varmasti tarkoittaa tätä taksonomiapäätöstä, joka on kriteeristö rahoittajille. Se on kriteeristö, jolla halutaan osoittaa, mitkä ovat sellaisia hankkeita, jotka tukevat vihreää siirtymää. Taksonomiassa on eri osioita, ja tämä ensimmäinen kriteeristö koskee nimenomaan ilmaston näkökulmasta hyviä hankkeita. Kenenkäänhän ei ole mitenkään pakko hyödyntää tätä taksonomiaa, vaan se on aivan vapaaehtoinen keino. Sillä halutaan osoittaa investoijille, millaiset hankkeet ovat sen tyyppisiä, että ne edistävät sekä ilmastonmuutoksen hillintää että siihen sopeutumista, ja samanaikaisesti ne eivät saa aiheuttaa tämän taksonomian muille osa-alueille — siinä on kuusi ympäristötavoitteita kaiken kaikkiaan — merkittävää haittaa. Kysymys on siitä, minkälainen toiminta katsotaan nämä kriteerit täyttäväksi. Tämä on se keskustelu, mitä käydään. Varsinaisesti ei ole keskustelua metsäpolitiikasta. Metsäpolitiikkahan kuuluu kansalliseen toimivaltaan.

Arvoisa puhemies! Suomalainen vastuullinen metsänhoito on hyvinvoinnin ankkuri, joka on tuonut leipää suomalaisten pöytään vuosikymmeniä. Metsävarallisuutemme on vuodesta toiseen kasvanut. Puihin sitoutunut hiili on torjunut myös ilmastonmuutosta. Sadattuhannet suomalaiset metsänomistajat ovat huolissaan metsäta-loutemme tulevaisuudesta. Suomi on aina läksynsä tehnyt, mutta silti luokalle jääminen nyt uhkaa.

Hallituksen vaikuttaminen EU-taksonomiassa on ollut luokatonta. Te sekoilette. Te, ministerit, ette ole kyenneet muodostamaan asiaan ajoissa kantaa ja vaikuttamaan EU-pöydissä, kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Nyt hallitus ilmoitti päässeensä kannastaan sopuun, mutta mitä ihmettä: kaksi viidestä hallituspuolueesta on ilmoittanut äänestävänsä kantaa vastaan täällä eduskunnassa. Kysyisinkin pääministeriltä: Miten Suomen EU-vaikuttaminen voi olla näin rempallaan? Miten te ette kykene hallituksessa pääsemään yksimielisyyteen näin [Puhemies koputtaa] tärkeästä asiasta, Suomen vientiteollisuuden kivijalasta?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin nyt on välttämätöntä oikaista edustaja Sankeloa: hallitus on vaikuttanut ja Suomi on vaikuttanut tähän taksonomiaan, ilmastotaksonomiaan, ja näihin kriteereihin. [Sari Sarkomaa: Millä kannalla?] Me olemme monessa kohtaa tuoneet esiin meidän kansallisia näkökulmiamme, ja kyllä myös tuo taksonomiaesitys on muuttunut. Nyt on kyse siitä, onko se muuttunut riittävästi, ja tästä hallitus on keskustellut, miten toimimme edessä olevassa äänestyksessä. Onko tämä taksonomia riittävän hyvä? Se on monilta osin parantunut, mutta onko se riittävän hyvä? Me olemme todenneet, että esimerkiksi metsiin liittyvien kriteereiden osalta tuo esitys ei ole riittävän hyvä. Ruotsin kanssa yhdessä tätä vaikuttamistyötä olemme tehneet, ja kuten Ruotsissa, myös Suomessa hallitus on muodostanut nyt sen kannan, että me tulemme äänestämään tätä taksonomiaesitystä vastaan. Isoilta osin se on hyvä, mutta näiden metsäkriteerien osalta se ei ole riittävän hyvä, ja sen takia äänestyksessä tulemme äänestämään sitä vastaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Elomaa.

Arvoisa puhemies! Muut EU-maat tuntuvat suhtautuvan Suomeen ja Ruotsiin koko EU:n hiilinieluina. Pohjoisilta jäsenmailta vaaditaan kaikkein eniten ilmastotoimia samaan aikaan, kun Itä- ja Keski-Euroopan hiilivoimalat saavat jatkaa tuprutteluaan. Hallitus on epäonnistunut täysin pitämään kansallisen etumme puolta EU:ssa, eikä hallituksen poseeraus enää asiassa auta.

Ruotsin päästövähennystavoite on 40 ja Suomen 39 prosenttia. Samaan aikaan Puolalta vaaditaan seitsemän ja Bulgarialta nollan prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. [Olli Immonen: Aika reilua!] Hyvä ilmasto- ja ympäristöministeri, onko teidän mielestänne oikein ja Suomen edun mukaista, että Puolan ei tarvitse sulkea hiilivoimaloitaan mutta Suomen metsäteollisuus voidaan uhrata, jotta EU:n päästövähennystavoitteet saavutetaan? Muistutan ministeriä vielä, että metsäteollisuus on hyvinvointimme perusta. [Sanna Antikainen: Saisimmeko vihdoin vastauksen?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Mikkonen.

Kiitos, puhemies! Edustaja Elomaalla oli nyt vanhentuneita tietoja siitä, mitkä ovat uudet tavoitteet, mitä maille on asetettu. EU:n ilmastopolitiikkahan on kolmesta eri osasta muodostuva: siellä on taakanjakosektori, maankäyttösektori ja päästökauppasektori. Nyt näitä taakanjakosektorin maakohtaisia tavoitteita ollaan juuri kiristämässä, ja esimerkiksi siellä ei enää jatkossa ole yhtään sellaista maata, jolta ei vaadittaisi päästövähennyksiä. Siellä ei tällaisia nollakerholaisia jatkossa enää ole yhtään, vaan kaikille on asetettu päästövähennystavoitteet, ja niin pitää ollakin, se on aivan selvä juttu. Suomen tavoitteet ovat edelleen korkealla, ja näin pitää ollakin, koska meillä on mahdollisuuksia ja kykyä tehdä päästövähennyksiä enemmän. Sitten on päästökauppa, jota kiristetään ja joka koskee kaikkia maita, koko EU:ta, ja se on ollut hyvin tehokas keino. Sitten meillä on maankäyttösektori, ja joka ikiselle maalle myös maankäyttösektorin tavoitetta on kiristetty, myös sellaisille maille, jotka eivät ole [Puhemies koputtaa] niin metsäisiä kuin esimerkiksi Suomi ja Ruotsi.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Sankelo.

Arvoisa puhemies! Maaseutu-Suomessa hallituksen politiikka ei kerää kiitosta. Hallituksen surkean EU-vaikuttamisen takia suomalainen vastuullisen metsätalouden tulevaisuus on siis vaakalaudalla. Hallitus ei saa pisteitä myöskään suomalaisen maatalouden puolustamisesta. Viljelijät ovat nimittäin vakavassa kannattavuuskriisissä, mutta hallitus on tässäkin toimeton. Onko niin, että teidän hallituksessanne suomalainen maatalous nähdään vain ilmastosyntipukkina ja kulueränä? Eihän teiltä vain ole unohtunut, ettei vastuullisesti tuotettu suomalainen ruoka ilmesty kauppojen hyllyihin itsestään, vaan suomalaisen viljelijän ahkeran työn tuloksena? [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Kysynkin maa- ja metsätalousministeriltä: Mitä sanottavaa teillä on viljelijöille, joiden etua te ette jaksa valvoa? Mitä te sanotte niille tuottajille, jotka ovat nyt sitä mieltä, että hallitus on avuton jyrkästi alentuneen ruoantuotannon kannattavuuden edessä?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Leppä.

Arvoisa puhemies! Suomalainen maa- ja metsätalous on ratkaisu meidän ongelmiimme, ei ongelma. Tämä pitää ymmärtää EU:ssa. Sitä me olemme yhdessä vieneet, [Välihuutoja oikealta] moni on vienyt tätä asiaa eteenpäin niin poliittisesti, järjestöt, yritykset kuin elinkeinoelämä. [Sanna Antikaisen välihuuto] Se on se viesti. Ymmärrys on toinen asia sitten, se, miten se EU:ssa otetaan. Tätä viestiä on viety vuosia eteenpäin. [Välihuutoja oikealta]

Mitä tulee maatalouden tämänhetkiseen ahdinkoon: se on syvä, se on ennennäkemättömän syvä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Pohjalla oli huono kannattavuus, huono satovuosi takana ja rajusti nousseet kustannukset, vaikkapa lannoitteiden osalta puolet lisää hintaa vuoden takaiseen verrattuna.

Markkinat — mitä tekevät markkinat tässä vaiheessa? [Sanna Antikainen: Ja keskusta!] Eivät toimi. Silloin, kun markkinataloudessa elämme, siihen kuuluu se, että kohonneita kustannuksia viedään ketjussa eteenpäin. Kysyn: tapahtuuko tämä tällä hetkellä elintarvikemarkkinoilla? Ja vastaan itse: Ei tapahdu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä tekee keskusta?] No, mitä tekee hallitus? Me tarvitsemme 500 miljoonan euron [Puhemies koputtaa] tukipaketin. Ja se ei onnistu millään, te kaikki tiedätte sen, [Puhemies koputtaa] se ei onnistu mitään muuta kautta kuin markkinoiden toimivuuden kautta. [Puhemies koputtaa] Ja tässä haastan markkinoita [Puhemies: Aika!] parempaan toimintaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edelleenkin totean, että yritämme kuunnella aina sitä, kellä on puheenvuoro. — Ja nyt seuraavaksi edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeri luetteli näitä EU:n ilmastopaketin eri osia, ja se onkin hyvä. Sillä ainoastaan yhden niistä — vain yhden niistä — eli esimerkiksi päästökaupan kustannukset suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille olisivat vuodessa noin puolitoista miljardia euroa. Puhutaan uskomattomista summista.

On todella käsittämätöntä, että hallitus ei kyennyt tähän EU:n metsäasiaan rakentamaan yksimielistä vastustavaa kantaa. Hallituksessa on puolueita, jotka ovat täysin sokean ilmastofanatismin kourissa. Valitettavasti ainoastaan heitä ei voi syyttää. Teidän hallitusohjelmanne alkaa sanalla ”ilmastonmuutos”, teidän budjettineuvottelunne ovat ”ilmastoneuvotteluita”, ja te olette kaikki sitoutuneet sellaisiin ilmastotoimiin, jotka paitsi kurjistavat tavallista suomalaista kansalaista myös ovat vakava isku kilpailukyvyllemme ja esimerkiksi metsäteollisuuden toimintaedellytyksille. Te olette maailman kunnianhimoisimman ilmastokurjistamisen hallitus. [Puhemies koputtaa]

Kysyn teiltä: milloin te aiotte kertoa suomalaisille näiden toimienne kokonaiskustannukset? [Petri Huru: Vaalien jälkeen!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Maapallon lämpötila on noussut jo 1,1 astetta. Meillä pohjoisella alueella se on noussut vielä enemmän, ja se näkyy meidän arjessa. Se näkyy esimerkiksi maanviljelijöille niin, että satovahinkoja on paljon enemmän, koska olosuhteet ovat milloin liian märkiä, milloin liian kuivia, sään ääri-ilmiöistä johtuen. Sen takia on tärkeää, että me kaikki teemme enemmän, jotta voimme hillitä ilmastonmuutosta ja entistä enemmän myös sopeutua ilmastonmuutokseen.

Äsken kertomani EU:n ilmastopolitiikan työkalut, päästökauppa, koskee siis teollisuutta ja energiantuotantoa, ei pieniä energialaitoksia, mutta isoja energialaitoksia, ja täällä päästövähenemiä on saavutettu erinomaisen paljon, koska hiilellä on hinta ja markkinat toimivat — aivan juuri markkinat, mitä ministeri Leppä äsken tässä peräänkuulutti maatalouden osalta.

On tärkeää, että yhdessä koko EU ja yhdessä koko maailma toimivat, [Puhemies koputtaa] kuten Glagow’ssa viime viikolla, kun saimme myös sovittua siitä, että kivihiiltä ajetaan alas ja myös fossiilisten tukia ajetaan alas. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä maksaa? — Vasemmistoliiton ryhmästä: Mitä maksaa olla tekemättä mitään? — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei sitä kysytty!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Ilmastotoimia tarvitaan, mutta niiden pitää olla oikeanlaisia. Tämä EU-taksonomiaesitys ei ole Suomen näkökulmasta oikea keino. Ja nyt on erittäin huonoa se, että edelleen hallituksen yhteinen linja tähän asiaan vaikuttamiseen puuttuu. Kanta oli kuukausia avoin, hallitus riiteli keskenään. Menetettiin ennakkovaikuttamismahdollisuuksia, hukattiin se kultainen hetki, kun viime viikolla metsistä vastaava komissaari oli käymässä Suomessa: hallituksella ei ollut kantaa. Nyt päätös syntyi, mutta kaksi hallituspuoluetta on siitä irtisanoutunut, syyttelee muita. Valtiovarainministeri syyttelee pääministeriä. Tämä näyttää huonolta. Me ollaan erittäin huolissamme siitä, miten hallitus ajaa Suomen asiaa. Tämän esityksen jälkeen tulee seuraava taksonomiaesitys. Sen jälkeen ilmastotavoitteita konkretisoidaan EU-tasolla. Onko hallituksella tästä eteenpäin oikea linja? Arvoisa pääministeri, miksi te olette päästäneet tämän tähän, ja miten [Puhemies koputtaa] te takaatte, että Suomen hallitus yksimielisesti toimii maan etujen mukaisesti?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Tietenkin Suomen hallitus toimii Suomen kantojen mukaisesti. Me olemme toimittaneet hallituksen kannan eduskunnalle, ja eduskunnan suuri valiokunta tulee oman kantansa tähän hallituksen esitykseen muodostamaan. Meidän näkökulmamme on siis se, että tämä taksonomiaesitys ei ole riittävän hyvä. Me olemme kyllä siihen vaikuttaneet ja monilta osin olemme saaneet tätä esitystä korjattua, mutta se ei ole riittävän hyvä, se ei huomioi riittävällä tavalla meidän kansallisia etujamme, intressejämme, esimerkiksi sitä, että metsätalous on osa ongelmanratkaisua, kun me puhumme ilmastonmuutoksen torjunnasta. Metsätalouden puolella tehdään paljon sellaisia tuotteita, millä voidaan korvata esimerkiksi fossiilisia polttoaineita ja fossiilisiin perustuvia tuotteita. Eli itse näen kyllä, että metsätalous on osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Mutta me olemme tämän kantamme eduskunnalle toimittaneet, eduskunta sitten Suomen kannan tähän muodostaa, ja hallitus sen mukaisesti tulee toimimaan.

Mitä tulee tähän komissaarin vierailuun, niin tuolloin sanoin, että Suomi ei vielä ole ottanut kantaa tähän äänestykseen, mutta tulemme pian ottamaan, ja todennäköisesti kantamme tulee olemaan kielteinen, niin että tulemme tätä taksonomiaesitystä vastaan äänestämään. [Puhemies koputtaa] Mutta tässä kohtaahan me emme enää sisältöön vaikuta, vaan otamme kannan, olemmeko tämän taksonomian puolesta [Puhemies koputtaa] vai sitä vastaan, ja hallituksen kanta on, että olemme sitä vastaan. [Puhemies: Aika!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Mäkelä.

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeri Mikkoselta unohtui äsken kertoa, paljonko hänen näkemyksensä mukaan nyt tällä hetkellä ne Puolan ja Bulgarian velvoitteet ovat — tuskinpa ne kovin korkealle ovat nyttenkään nousseet.

Olen ennenkin sanonut, että EU on sääntöperäistä yhteistyötä, joka ei perustu sääntöihin vaan sääntöjen venyttämiseen, ja siitä on kyse nytkin. EU hyvin aggressiivisesti venyttää vaikutusvaltaansa asioihin, jotka sille eivät kuulu, laajentamalla niitä asioita, jotka sille nimellisesti kuuluvat. Tässä on taas tapahtumassa tämä sama kehitys, mikä on ennenkin nähty, ja Suomi on myöhässä tähän asiaan vaikuttamisessa.

Miten tähän ollaan taas tultu? Miksi hallitus sanoo, että me äänestämme jostain asiasta, joka on jo valmiiksi pureskeltu? Miksi emme ole ennakkovaikuttaneet? Miksi emme ole hakeneet liittolaisia tämän puolen vuoden aikana? Miksi emme ole käyneet kauppaa? Miksi emme ole uhkailleet jollain asialla, johon voimme vaikuttaa, vaikka yksimielisyyspäätöksissä? Miksemme ole sitoneet johonkin tätä meille äärimmäisen tärkeää ympäristö- ja ilmastovaikuttamisen asiaa suomalaisen metsäteollisuuden kannalta? Meillä ei ole varaa menettää metsäteollisuuttamme. Milloin me saamme Suomen edun mukaista EU-vaikuttamista, [Puhemies koputtaa] pääministeri Marin?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kuten kuvasin, kyllä me olemme vaikuttaneet, ja kyllä moni asia tässä on mennyt parempaan suuntaan ja korjaantunut, ja nyt on sen arvioinnin paikka, onko tämä esitys riittävän hyvä. Meidän mielestämme tämä ei ole riittävän hyvä, ja sen takia Suomi tulee äänestämään tätä esitystä vastaan, mikäli eduskunta sitten tämän hallituksen kannan mukaisesti toteaa ja päättää Suomen kannan. Tämä ei ole riittävän hyvä, mutta kyllä me olemme vaikuttaneet ja tulemme vaikuttamaan. Olemme etsineet samanmielisiä maita, ja esimerkiksi Ruotsin kanssa teemme systemaattisesti yhteistyötä metsäasioissa ja tulemme tulevaisuudessakin tekemään.

Tässä salissa käydään aika usein tämänkaltaista keskustelua, että miksi Suomi ei saanut omaa kantaansa sellaisenaan läpi. [Oikealta: Niin!] Meillä on monia jäsenmaita, ja näitä neuvotteluita käydään yhdessä, ja silloin yksikään jäsenmaa ei voi yksittäisissä asioissa sanella, eikä Suomen tapa ole ollut, että me lähtisimme muilla asioilla kiristämään. Me pyrimme vaikuttamaan asiantuntemuksellamme, asiaosaamisellamme ja samanmielisten maiden kanssa yhteistyöllä rakentavasti siihen, että EU:ssa ymmärretään Suomen kansallinen näkökulma ja kansalliset kannat, ja niin me olemme tässä toimineet. [Puhemies koputtaa] Ja monilta osin olemme myös onnistuneet tätä esitystä saamaan paremmaksi, mutta se ei ole vielä riittävän hyvä, [Puhemies koputtaa] ja siksi äänestämme sitä vastaan. [Ben Zyskowicz: Vaikea edistää kantaa, jota ei ole!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Te, pääministeri, tässä koetatte selittää, että tämä asia on mennyt ihan normaalisti. No, voihan tämä jonkinlainen uusi normaali ollakin, mutta sellaisena Suomen EU-edunvalvonnan kannalta äärimmäisen vaarallinen uusi normaali.

Jos nyt katsotaan tätä asiaa oikeasti, niin tämä esityshän on julkaistu pitkän aikaa sitten. Olisitte varmasti ajallisesti voineet muodostaa kannan ennen taksonomiakomissaarin viimeviikkoista vierailua. Ei ehkä ole ihan sattumaa, että se kanta löytyi sen jälkeen, kun valtiovarainministeri Saarikko julkisuudessa ilmoitti, että harmi, että kantaa ei ollut ja että jos sitä ei tule sen mukaisena kuin keskusta toivoi, niin he äänestävät opposition kanssa hallituksen kannan kumoon täällä. No, sitten te ”toimititte” — ehkä hyvä sana — tämän kannan tänne eduskuntaan, ja nyt annatte kahden hallituspuolueen äänestää vastaan. Mikä viesti Suomesta? On helppo teilata Suomen kanta sanomalla, että ”no siellähän heidän ympäristöministerinsä puolue on eri mieltä, ei sitä tarvitse ottaa vakavasti”.

Pääministeri: voisitteko kutsua viisikon kokoon ja puhaltaa nyt rivit suoriksi? [Puhemies koputtaa] Sillä vielä saadaan uskottavuutta hieman pelastettua. [Sari Sarkomaa: Näin pitäisi toimia!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Viisikko on tätä keskustelua tällä viikolla käynyt, ja tietenkin puolueiden välillä tätä neuvottelua on käyty, mutta tässä edustaja Mykkäsen puheenvuorossa ikään kuin menivät nyt kaksi asiaa sekaisin. Ensinnäkin on se ennakkovaikuttamistyö, se työ, mitä me olemme tehneet pitkään. [Sari Sarkomaa: Millä kannalla!] Olemme vaikuttaneet tähän sisältöön, ja monilta osin olemme saaneet tätä sisältöä korjattua oikeaan suuntaan.

Tässä äänestyksessä on kyse siitä, että tässä on ikään kuin ota tai jätä -tilanne — että onko tämä ilmastotaksonomia riittävän hyvä, äänestämmekö sen puolesta vai sitä vastaan? Ja hallitus on nyt päätynyt sille kannalle, että me äänestämme sitä vastaan. Tämä taksonomiaesitys ei ole riittävän hyvä. Se on monilta osin hyvä. Se on monilta osin sellainen, että me sitä tuemme, mutta tämän metsäkokonaisuuden osalta me emme tätä voi tukea.

Eli tässä on nyt ota tai jätä -tilanne, ja me olemme tähän muodostaneet nyt kantamme. Mutta aikaisemmin olemme tietenkin tähän sisältöön vaikuttaneet. Tässä vaiheessa enää sisältövaikuttamista ei tehdä. Ei tehty enää, kun komissaari täällä vieraili, vaan tässä on nyt tämä valmis esitys olemassa, ja nyt jäsenmaiden pitää päättää, tukevatko ne tätä esitystä vai [Puhemies koputtaa] vastustavatko ne tätä esitystä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Peltokangas.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus on Euroopan unionin taksonomiaesityksen kohdalla sekaisin kuin olkitokko tienpientareella. Te olette eri mieltä asioista, teillä ei ole selkää linjausta.

Edustaja Elomaa kysyi ansiokkaasti ensimmäisessä kysymyksessään kysymyksen, joka oli osoitettu ympäristöministerille. Joudun nyt toistamaan, koska vastausta ei kysymykseen saatu. Muotoilen kysymyksen seuraavasti: arvoisa ministeri, miksi vihreät vasemmistoliiton tuella haluavat kurittaa yksittäistä metsänomistajaa ja jopa vaarantaa koko metsätalouden maassamme? — Kiitos.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Täällä ministeriaitiossa tietenkin on hallitus ja ministerit, me emme täällä edusta yksittäisiä puolueita vaan edustamme koko hallitusta ja hallituksen linjaa, ja hallitus on kantansa muodostanut [Välihuutoja oikealta] tässä EU-taksonomiakokonaisuudessa, kuten yritin aikaisemmin kuvata, ja mielelläni tätä kuvausta edelleen eduskunnan suuren salin edessä teen.

Tämä taksonomiakokonaisuus on laaja. Tässä on monia osia, ja isoilta osin tämä ilmastotaksonomiakokonaisuus on hyvä. Isoilta osin se on sellainen, mitä me voimme tukea. Se ei ole kokonaan huono, se on isoilta osin hyvä. Mutta sitten siellä on ongelmia, ja yksi ongelma liittyy nimenomaisesti tähän metsäkokonaisuuteen, näihin kriteereihin, ja tämän vuoksi me olemme todenneet, että tämä ei ole riittävän hyvä, ja sen vuoksi me äänestämme tätä vastaan. Mutta ei suinkaan ole niin, että tämä ilmastotaksonomia kokonaisuudessaan olisi huono, siellä on paljon sellaista, minkä takana me olemme. Siellä on paljon sellaista, mitä me olemme tukeneet, mutta ei kaikilta osin, ja sen vuoksi tämä kanta tälle taksonomialle on kielteinen. Olemme tätä punnintaa joutuneet tekemään, [Puhemies koputtaa] mikä on kansallisen etumme mukaista. [Mauri Peltokangas: Arvoisa pääministeri, en kysynyt teiltä mitään!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Sen nyt pitäisi olla selvää, että Suomi ei voi puhua monella äänellä Brysselissä, vaan pitää olla yksi Suomen kanta kansallisesti näin merkittävässä kysymyksessä kuin metsät Suomen valtiolle ovat. Nyt ollaan siellä Brysselissä ota tai jätä ‑tilanteessa, ja se johtuu siitä, että ennakkovaikuttaminen ei ole onnistunut. Ja miten se ennakkovaikuttaminen voisi onnistua sellaisessa tilanteessa, jossa kanta puuttuu? Ei voi vaikuttaa, jos ei ole kantaa. Nyt kysymykseni pääministerille kuuluisi: miten arvioitte hallituksen toimintakykyä, kun näin isossa asiassa ei kyetä yhtenäiseen esiintymiseen EU-areenoilla, esiintymään komissaarille, joka vierailee Suomessa, selkeästi Suomen kannoilla, ja nyt sitten vielä äänestellään miten sattuu?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Niin, arvoisa puhemies, tuo äänestys on 8.12., ja Suomi on muodostanut kantansa tähän kokonaisuuteen ennen tuota äänestystä, eli me olemme muodostaneet ajoissa kantamme. Kuten aikaisemmin kuvasin, tässä on kyse nyt tästä lopullisesta hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Aivan normaalilla tavalla jäsenmaat, kukin jäsenmaa, itse muodostavat kantansa, hyväksyvätkö he vai vastustavatko he tätä esitystä, ja me olemme oman kantamme tässä kohtaa muodostaneet.

Mutta se ei tarkoita sitä, että me emme jo aikaisemmin olisi ennakkovaikuttaneet ja vaikuttaneet tähän kokonaisuuteen. [Kokoomuksen ryhmästä: Millä kannalla?] Kyllä me olemme vaikuttaneet tähän kokonaisuuteen. Kyllä meillä on ollut linjauksia liittyen taksonomiaan jo aikaisemmin, mutta tämä äänestys on nyt edessä, ja tässä kohtaa kyse on siis siitä, kannattavatko jäsenmaat vai vastustavatko jäsenmaat tätä esitystä.

Me emme ole yksin EU:ssa. Me neuvottelemme muiden kanssa, ja me neuvottelemme näistä kysymyksistä. Monissa osissa olemme saaneet asioita edistettyä, mutta emme kaikilta osin, koska emme mekään pysty jäsenmaana tietenkään sanelemaan yksin lopputuloksia. Näin se on, [Puhemies koputtaa] kun olemme yhdessä muiden kanssa työtä tekemässä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Essayah.

Arvoisa rouva puhemies! EU-asioissa, aivan oikein, ennakkovaikuttaminen on todella tärkeää. Valitettavasti eripurainen hallitus hukkasi tuhannen taalan paikan silloin, kun vastuukomissaari McGuinness oli täällä Suomessa käymässä. Mutta on myös erittäin vaikea edistää Suomen kantaa, jos hallituksella ei ole kantaa asiaan ollenkaan — puhun tällä hetkellä energiaverodirektiivistä, joka on muun muassa tuolla valtiovarainvaliokunnassa, ja Suomella ei ole tällä hetkellä kantaa siihen, laajennetaanko veropohjaa biomassaan. Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat sen, että hallitus ei pysty Suomelle aivan keskeisen tärkeissä asioissa muodostamaan kantaa.

Pääministeri Marin: Pääministerin tulee johtaa EU-politiikkaa. Koetteko, että te tällä hetkellä annatte riittävän selkänojan vastuuministeri Saarikolle, kun hän lähtee näitä asioita EU-pöytiin viemään, tai toiselle vastuuministeri Lintilälle? Miten kommentoitte, onko teillä tällä hetkellä hallitus hyppysissä vaiko ei? [Oikealta: Ei!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Hallitus tietenkin neuvottelee aina kannoista, Suomen kannoista, jotka eduskuntaan toimitetaan aivan normaalisti EU-ministerivaliokunnan prosesseissa, [Sari Essayah ja oikealta: Ei ole kantaa!] ja näin teemme lukuisissa asioissa. Meillä on jatkuvasti lukuisia asioita kantojen muodostuksessa. Näitä asioita ovat muun muassa ne, jotka edustaja Essayah tässä mainitsi, ja varmasti vastuuministerit voivat omalta osaltansa vastata siihen, millä tavalla tätä vaikuttamistyötä tehdään. [Ben Zyskowicz: Minkä kannan puolesta tehdään, jos ei ole kantaa?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän kanta tässä koko prosessin ajan on ollut selvä. Kestävän rahoituksen taksonomia kyllä tarvitaan, mutta metsät kuuluvat kansallisen päätöksenteon piiriin, ja, arvoisa puhemies, tämän puolesta hallitus on vaikuttanut. Pääministerit Marin ja Löfven kirjelmöivät tästä jo ennakkoon. Esitystä saatiin parempaan suuntaan, mutta ei riittävästi.

Arvoisa puhemies! Tulee tilanteita, joissa esitystä ei Suomen kansallisten intressien kannalta saada riittävän hyväksi. Ja sellaisissa tilanteissa ei myöskään vastaan äänestämistä pidä pelätä, ja sen vuoksi meidän eduskuntaryhmältä löytyy täysi tuki tälle hallituksen linjalle.

Arvoisa puhemies! Kysyn pääministeriltä, koska tässä on jatkossakin tulossa vielä muita metsäasioita, Suomen kannalta erittäin tärkeitä intressejä ja kysymyksiä: näettekö, että kun jäsenmaa, niin kuin Suomi tässä tapauksessa, seisoo omalla kannallaan loppuun asti, se jatkossa voi lähettää komissiolle vahvan viestin siitä, että metsät [Puhemies koputtaa] kuuluvat kansallisen päätöksenteon piiriin, jotta myöskin jatkossa meidän ääni kuuluu? [Petri Huru: Onko se hallituksen yksimielinen kanta?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Oma arvioni on se, että kyllä, tämä vahvistaa Suomen vaikutusmahdollisuuksia. Me olemme olleet systemaattisesti sillä kannalla ja sillä linjalla, että meidän erityispiirteemme metsäkysymyksissä on huomioitava. Me olemme onnistuneet myös monessa, esimerkiksi tämän metsästrategian osalta vaikuttamistyössä onnistuimme hyvin, mutta paljon on työtä vielä tehtävänä ja edessä. Ja kyllä itse arvioin niin, että kun Suomi ja Ruotsi yhdessä — me olemme vahvasti tehneet yhteistyötä metsäasioissa — kun me tässä osoitamme vahvan kantamme, niin meitä myös kuullaan vastaisuudessa näissä kysymyksissä. Me tietenkin pyrimme rakentavaan yhteistyöhön, mutta tietyt kysymykset ovat meille niin kriittisen tärkeitä, että tarpeen vaatiessa me olemme myös valmiita äänestämään vastaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Sipilä.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän kanta on tässä ollut myöskin hyvin selvä. Ensinnäkin on erinomaista, että EU asettaa kovat tavoitteet sekä päästöjen vähentämiselle että nielujen kasvattamiselle. Tämä tuo uutta työtä, uutta yritystoimintaa. Näin on aina tapahtunut isoissa murroksissa.

Tässä taksonomia-asiassa on tosiaan kysymys rahoituksen taksonomiasta, eli määritellään — näin oikoen — mikä on hyvää rahoitusta ja mikä huonoa rahoitusta ilmaston kannalta. Sitä ei pitäisi koskaan poliittisilla päätöksillä tehdä. Tässä on nimittäin riski, että syntyy kahdet rahoitusmarkkinat, vihreät ja harmaat rahoitusmarkkinat. Kiitän pääministeriä siitä, että Suomen kanta on nyt tehty ja pystymme jatkossa vaikuttamaan tämän taksonomiankin jatkovalmisteluun. Kysynkin pääministeriltä: miten nyt jatkossa vaikutamme siihen, että metsäteollisuus, biomassat tai vaikkapa kasvualustojen tekijät eivät joudu harmaalle listalle?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Tätä vaikuttamistyötä tehdään hyvin arkisella tasolla jatkuvasti. Virkamiestasolla tietenkin käymme keskusteluja, me ministerit käymme keskusteluja, ja tiedän, että esimerkiksi ministeri Leppä hyvin aktiivisesti näitä asioita vie eteenpäin. Aivan yhtä lailla viime viikolla, kun tapasimme tästä taksonomiasta vastaavaa komissaaria yhdessä ministeri Tuppuraisen kanssa, toimme esille myös muita huolia ja huomioita vaikkapa liittyen esimerkiksi kasvu- ja kuiviketurpeeseen — siihen, kuinka merkittävä tekijä se on meidän maataloudellemme ja kuinka tärkeä tekijä ja kysymys se on Suomelle. Eli kyllä tätä vaikuttamistyötä tehdään jatkuvasti.

Ennen muuta pyrimme lisäämään ymmärrystä. EU:ssa ei aina ole ymmärrystä Suomen ominaispiirteille. EU:ssa ei ole aina täysin ymmärrystä sille, kuinka kriittisen tärkeä kysymys metsä on Suomelle, kuinka kriittisen tärkeä kysymys tämä on koko Euroopalle ja kuinka hyvää osaamista myös meillä Suomessa on. Eli paljon myös yksinkertaisesti lisäämme tietoa Brysselin päässä siihen, että ymmärretään näitä kysymyksiä paremmin. Tässä teemme alan yritysten kanssa, etujärjestöjen kanssa valtavasti myös yhteistyötä niin, [Puhemies koputtaa] että tämä ymmärrys lisääntyy.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Hassi.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos vahingoittaa jo nyt suomalaista metsä- ja maataloutta, sen muun muassa viime kesä on osoittanut. Metsätalous voi olla ratkaisu, mutta se ei mitenkään automaattisesti sitä ole. Tällä hetkellähän esimerkiksi ylivoimaisesti suurin uhanalaisten lajien ryhmä on nimenomaan metsäluonnon lajit.

Kuten tässä jo tuotiin esille, EU-taksonomiassa ei ole kysymys siitä, mitä metsissä saa tehdä ja ei saa tehdä, vaan minkälaiset metsiä koskevat investoinnit katsotaan ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviksi ja samalla sellaisiksi, että ne eivät haittaa esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta. Arvoisa pääministeri, uskotteko oikeasti, että suomalaisen metsäteollisuuden ympäristömainetta parantaa se, jos Suomi asettuu vastustamaan tätä taksonomiapäätöstä? [Leena Meri: Ettekö nyt vastustakaan sitten?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Mielestäni suomalainen metsäteollisuus on monessakin mielessä vastuullinen, ja olen todella iloinen siitä, että me olemme esimerkiksi tällä hallituskaudella kuulleet hyviä investointiuutisia myös metsäteollisuuden puolelta. On tärkeää, että meillä on elinvoimainen metsäteollisuus. On tärkeää, että yksi meidän vientimme keskeinen kivijalka on tulevaisuudessakin vahva ja toimiva. Ja yhtä lailla on tärkeää samanaikaisesti huomioida kaikki luonnon monimuotoisuuteen liittyvät näkökohdat ja kysymykset, yhtä lailla vaikuttaa siihen, että ilmastonmuutosta tehokkaasti hillitään. Haluan ajatella tässäkin kohtaa niin, että toimimalla yhteistyössä yritysten kanssa esimerkiksi toimeenpanemalla näitä ilmastotiekarttoja — joita ollaan luotu yhdessä alan toimijoiden kanssa, muun muassa metsäteollisuuden kanssa — suomalainen teollisuustuotanto on tulevaisuudessa entistäkin vihreämpää, se on entistäkin vastuullisempaa ja samalla me pystymme luomaan Suomeen taloudellisia menestystekijöitä, työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia. Eli nämä eivät ole toisilleen vastakkaisia kysymyksiä, vaan voimme tehdä molempia. Ja on hyvä, että teemme yhteistyötä [Puhemies koputtaa] eri teollisuudenalojen kanssa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Kyllönen.

Arvoisa rouva puhemies! EU:n ensimmäinen kestävien sijoitustuotteiden luokitusjärjestelmä eli EU:n taksonomia astui voimaan 12.7.2020, eli puhumme siitä kokonaisuudesta. Tähän asetukseen liittyvät sektorikohtaiset tekniset arviointikriteerit annetaan komission delegoiduilla säädöksillä, ja valtuus näihin delegoituihin säädöksiin on annettu taksonomia-asetuksen käsittelyn yhteydessä, jolloin Suomi oli neuvoston puheenjohtajamaa.

Täytyy huomioida ennakkovaikuttamisesta puhuttaessa, että tähän asiaan ennakkovaikuttaminen on tapahtunut vuosien 2015 ja 2018 välillä. Kaikkein aktiivisin toiminta on tapahtunut vuosina 2016 ja 2017, jolloin eurooppaministerinä toimi perussuomalaisten Sampo Terho ja valtiovarainministerinä Petteri Orpo. [Sanna Antikainen: Meni puolue väärin!] Eli ihan jokaisella on tässä varmasti peiliin katsomisen paikka, jos puhutaan ennakkovaikuttamisesta, ja tässä salissa on hyvä tunnistaa, miten ja missä ajassa ennakkovaikuttaminen tapahtuu. [Puhemies koputtaa]

Olisin kysynyt näistä delegoiduista säädöksistä oikeusministeri Henrikssonilta: Perustuslakivaliokunta on ottanut useamman kerran kantaa siihen, [Puhemies koputtaa] että Suomen pitäisi huomioida paremmin näiden delegoitujen säädösten vaikutukset ja reagointi valtioneuvostossa. [Puhemies koputtaa] Voidaanko näin tehdä?

Puhemies Anu Vehviläinen

Muistutan edustajia minuutin puheenvuoroajasta. — Ja oikeusministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä olisi varmasti eurooppaministerille hyvä kysymys. Jos valiokunnassa on oltu tätä mieltä, niin varmasti se on meidän parlamenttimme tahtotila, ja hallitushan noudattaa parlamentin tahtotilaa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Seuraava kysymys, edustaja Tynkkynen.

Arvoisa rouva puhemies! Marinin hallitus tulee jäämään historiaan surullisenkuuluisana kattilansammuttajahallituksena: ensin sammuttaa turvekattilat, sitten kylmäksi laitetaan omakotitalojen öljykattilat, ja maaseudun ahdingon syventyessä kattiloissa eivät kohta kypsy kotimaiset perunatkaan.

Ilmastotoimia väännetään ääriasentoon, ja kansalaisilla keittää jo yli. Hallituksen riveistäkin esitetään vaatimuksia, että Suomeen on kiireesti julistettava ilmastohätätila. Kehottaisin hallitusta kuitenkin vierailemaan niillä alueilla ja tiloilla, joilla suomalainen ruoka tuotetaan. Siellä hätätila ei ole jokin poliitikkojen keksimä iskulause vaan jokapäiväistä, raakaa todellisuutta. Moni tila on siinä pisteessä, että vuosikymmenien päähän ulottuvat ilmastotavoitteet tai tiekartat eivät ole päällimmäisenä mielessä. Tiloilla mietitään, pystytäänkö edes ensi kesään saakka sinnittelemään siten, että saisi lannoitteet hankittua, löpöä tankkeihin ja lainaa lyhennettyä. Pääministeri Marin, mikä on neuvonne näille ihmisille? [Sanna Antikainen: Olisipa keskusta hallituksessa! — Naureskelua oikealta]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka lähtee siitä, että Suomen kannattaa olla ja tulee olla ilmastonmuutoksen osalta eturintamassa, torjua ilmastonmuutosta, mutta tehdä se sosiaalisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla, myös alueellisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Kaikissa päätöksissä me olemme tämän näkökulman pyrkineet huomioimaan, esimerkiksi tukemalla kotitalouksia siinä, että voidaan vaihtaa öljykattilat, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva lämmitys, esimerkiksi maalämpöön. Tätä on tuettu. [Puhemies koputtaa] Yhtä lailla monessa muussa kohtaa on pyritty tukemaan tavallisia ihmisiä siirtymässä ilmastoystävällisempiin ratkaisuihin. [Sanna Antikainen: Entäs maanviljelijät?]

Eli kyllä me haluamme tehdä edistyksellistä ilmastopolitiikkaa. Meidän pitää nähdä, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan tulevaisuuden vakavin uhka luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja luonnonvarojen ylikäytön ohella. Tämä on tosiasia. Me emme tätä tosiasiaa pääse pakoon. Mutta kun tätä muutosta tehdään, sitä pitää tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, [Puhemies koputtaa] niin että ihmiset pysyvät tässä muutoksessa mukana, ja hallitus omilla toimillansa pyrkii varmistamaan [Puhemies: Aika!] tämän sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisen siirtymän. [Sanna Antikainen: Kuinka autatte maanviljelijöitä? — Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt sitä ei tehdä!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen mielestä Suomen tulee määrätietoisesti ja selkeästi ja ennakoivasti puolustaa suomalaista metsätaloutta EU-pöydissä. Tämä on työllisyyden kannalta tärkeää, hyvinvointiyhteiskunnan menojen rahoittamisen kannalta tärkeä asia ja erityisesti alueiden elinvoiman kannalta tärkeä asia. Nyt Marinin hallituksen puolueet ovat sekaisin tässä metsäpolitiikassa. [Vihreiden ryhmästä: Ei olla!] Ei ole kyetty muodostamaan kantaa riittävän aikaisessa vaiheessa ja hakemaan koalitioon muita maita, ja sitä kautta ollaan jo nyt siis käytännössä epäonnistuttu metsäpolitiikassa. Pääministeri yrittää sanoa, että ennen tätä kannan muodostusta metsäpolitiikan linja olisi ollut selkeä, että suomalaista metsätaloutta olisi puolustettu. No, kysytään muilta kuin pääministeriltä nyt, [Pia Viitanen: Orpolta!] jotta syntyy eri vaikutelma. Ilmastoministeri Mikkonen, voitteko nimetä ne tahot, joille olette viimeisen puolen vuoden aikana puolustanut [Puhemies koputtaa] suomalaista metsätaloutta? [Sanna Antikainen: Erinomainen kysymys, saisimmeko nyt sitten vastauksen?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Nyt kun tästä taksonomiasta puhutaan, niin on metsäpolitiikassa todella hyvä muistuttaa, että tämä taksonomiahan on vapaaehtoinen. Se on niille rahoittajille, investoijille keino... Tai tämä koko juttu on keino valjastaa markkinatalous mukaan ilmastokriisin ratkaisuihin ja osoittaa niitä hyviä investointikohteita. Meillä on myös metsäteollisuudella monia hyviä ratkaisuja. Siellä on kehitetty paljon erilaisia tuotteita, millä voidaan korvata esimerkiksi muovia. Olen itse käynyt näihin tutustumassa ja olen näistä myös maailmalle kertonut. Meillä on puurakentamisessa paljon hyvää osaamista, ja näitä ratkaisuja olen esitellyt maailmalla. Meillä on paljon hyviä ratkaisuja, mutta ei se tarkoita sitä, että automaattisesti joku yksi sektori olisi sellainen, että se voitaisiin sektorina luokitella johonkin kategoriaan, vaan tämän taksonomian idea on nimenomaan löytää niitä investointikohteita, jotka ovat hyviä, ovatpa ne sitten ilmaston tai jonkun muun kannalta — siellä on myöhemmin taksonomiaa liittyen esimerkiksi vesien ja merten [Puhemies koputtaa] puhtauteen, kiertotalouteen siirtymiseen tai [Puhemies koputtaa] luonnon monimuotoisuudesta [Puhemies: Aika!] huolehtimiseen.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Antikainen. — Ja huomautan tässä kohtaa, että yrittäkää välttää semmoista turhaa mölyä, että kuulemme aina puhujan äänen. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tosiaan näiden EU:n luonnosten mukaan metsänomistajien tulisi jättää 20 prosenttia metsistään talouskäytön ulkopuolelle. MTK laskee, että talouskäytön ulkopuolelle tämän vuoksi jäävän metsäomaisuuden arvo olisi 12 miljardia euroa. Suomessa on noin 600 000 yksityistä metsänomistajaa. Mikäli heidän omistamistaan metsistä rajataan EU:n vaatima 20 prosenttia talousmetsien ulkopuolelle, on kyseessä suomalaisten metsänomistajien omaisuuden laajamittainen ryöstäminen.

Arvoisa puhemies! Joudun nyt toistamaan edustaja Peltokankaan kysymyksen, koska ne, keiltä kysyttiin, eivät saaneet vastata. Kysymys on vihreille tai vasemmistoliitolle, ei pääministerille. Kysyn teiltä: miksi haluatte ryöstää suomalaisten metsänomistajien omaisuuden? — Kiitos.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja pääministeri. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!]

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa — Sebastian Tynkkynen: Pelisäännöt on pelisääntöjä, ne on molemminpuolisia!] Täällä aitiossa istuvat hallitus ja hallituspuolueet. Tämä ei ole yksittäisten puolueiden tai puolueiden puheenjohtajien kyselytunti, tämä on hallituksen kyselytunti, ja sen takia pääministerinä vastaan, kun kysymys kohdistuu hallitukselle. Ymmärrän, että opposition tavoitteena on löytää erilaisia näkemyksiä täältä ministeriaitiosta, [Välihuutoja oikealta] mutta minä edustan pääministerinä sitä yhteistä kantaa, jonka hallitus on muodostanut.

Tässä kysymyksessä me emme kyenneet muodostamaan yhtenäistä näkemystä, mutta hallituksella on kuitenkin kanta — hallituksella on kuitenkin kanta, ja kanta on se, että tässä kyseisessä taksonomiaesityksessä me tulemme äänestämään tätä esitystä vastaan. Se on Suomen kanta. Tämä kanta on eduskunnalle toimitettu, ja eduskunnan suuri valiokunta sitten oman kantansa muodostaa siihen, tukeeko se hallituksen linjaa tässä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Haluan todella vakavasti sanoa, että tämä on kyselytunti, jossa pyrin antamaan mahdollisimman paljon oppositiolle puheenvuoroja, mutta nämä ovat hallitukselle tehtäviä kysymyksiä, ja sen takia toivon, että täällä ei halveksivasti naureta, jos pääministeri vastaa täällä. — Ilmeisesti valtiovarainministeri Saarikko haluaa tähän täydentää. Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Koska kysymyksen varsinainen asiasisältö liittyy siihen, mitä tämä taksonomia tarkoittaisi, niin nämä kysymyksessä esitetyt väitteet, jotka ovat kyllä hyvin hankalia suomalaisen metsänomistajan ja suomalaisen metsänhoidon ja metsäpolitiikan kannalta, käsitykseni mukaan eivät ole juuri sellaisia, joita tämä nimenomainen taksonomian säädös pitäisi sisällään, siis se, jota nyt hallitus kantanaan on ilmoittanut äänestyspäätöksellä vastustavansa.

Miksi tämä äänestyspäätös on niin tärkeä? Siksi, että jatkovalmistelua komissiossa seuraa. Täällä aikaisemmin nostettiin esiin komission rooli ja delegoitujen säädösten rooli. Se oli erittäin oleellinen kysymys. Komissio käyttää tässä poikkeuksellisen suurta valtaa, etenkin kun jäsenmaalle jää vaihtoehdoksi vain hyväksyä tai hylätä tämä esitys. Siksi tämä äänestyskäyttäytyminen on myös signaali siihen tulevaan valmisteluun, jossa tämäntyyppisiä edustajan esille tuomia seikkoja saattaa tulla kyseeseen, ja siksi äänestyspäätös on Suomen lippu salossa siinä, [Puhemies koputtaa] että me puolustamme suomalaista metsäpolitiikkaa kansallisessa toimivallassa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Aika. — Edustaja Sirén.

Arvoisa puhemies! ”Taksonomia” voi sanana ja sisällöltäänkin olla vaikeasti hahmotettavissa, jos asia ei ole ennestään tuttu. Mutta isossa kuvassa tässä on kysymys nimenomaan siitä, millä tavalla Suomi vaikuttaa EU:n pöydissä. Suomi on pieni maa, joten on todella tärkeää, että me toimimme aktiivisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mahdollisimman yhtenäisellä äänellä. Ja nyt vaikuttaa siltä, että tässä hallitus on epäonnistunut. Suomelta on kestänyt viikko- tai oikeastaan kuukausikaupalla muodostaa kanta tähän kyseiseen asiaan, ja nyt eduskuntakin joutuu varsin poikkeuksellisin järjestelyin käsittelemään sitä kiireellisesti ensi viikolla.

Hallitus on tästä erimielinen, ja pääministeri on sanonut: ”Sovimme, että osa puolueista voi toimia toisin.” Mitä tämä toisin toimiminen käytännössä tarkoittaa? Ja millä tavalla arvioitte, että Suomi [Puhemies koputtaa] näyttäytyy yhtenäisenä tai selkeällä [Puhemies koputtaa] viestillä jatkossa, myös tulevissa kysymyksissä?

Puhemies Anu Vehviläinen

Aika! — Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Oleellistahan on se, millä tavalla Suomi tuossa äänestyksessä toimii. Ja me olemme hallituksena muodostaneet kantamme, että me äänestämme tuota taksonomiaesitystä vastaan. Me olemme tämän kannan toimittaneet eduskunnalle, ja eduskunta oman kantansa, Suomen kannan, tästä muodostaa, ja sen mukaisesti me toimimme. Oleellista on siis se, millä tavalla Suomi tässä äänestyksessä toimii. [Perussuomalaisten ryhmästä välihuutoja]

Itse en näe, että me olisimme tässä kannanmuodostuksessa myöhässä. Juuri nyt on se hetki, kun äänestys on edessä: äänestämmekö me tätä esitystä vastaan vai sen puolesta. [Sari Sarkomaan välihuuto] Ja se on eri kysymys kuin se, että tähän sisältöön vaikutetaan. Tätä sisältövaikuttamista on tehty aiemmin, ja kuten täällä hyvin kuvattiin, niin tätä on tehty itse asiassa jo viime hallituskaudella. Itse istuin oppositiopoliitikkona valiokunnissa, joissa käsiteltiin muun muassa tätä taksonomiakysymystä, eli jo edellisellä kaudella tätä käsiteltiin. Ja tietenkin tätä vaikuttamistyötä on tehty pitkään, ja vaikuttamistyötä on tällä hallituskaudella tehty.

Mutta nyt on siis kyse lopullisesta äänestyksestä siitä, olemmeko tämän puolesta vai tätä vastaan. Ja Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, joka on oman kantansa muodostanut tässä kohtaa. [Puhemies koputtaa] Myös muut maat ovat nyt muodostamassa kantojansa siihen, millä tavalla ne tässä kyseisessä äänestyksessä tulevat [Puhemies: Aika!] toimimaan.

Arvoisa rouva puhemies! MTK ja SLC järjestivät eilen eri puolilla Suomea mielenosoituksia, joissa myytiin ruokaa tuottajahinnoilla. Keittolautasen sai 40 sentillä ja ämpärillisen perunoita eurolla. Tarjous ei houkutellut, kun tajusi, että se on tuottajan jokapäiväistä todellisuutta. Tuotantokustannukset nousevat, puhutaan lannoitekriisistä ja energia‑ ja polttoaineet ovat myös kallistuneet. Markkinoilta tuottajalle irtoaa kuitenkin vain pieni leivän siivu, mutta ei enää voita leivälle. Sopimukset teollisuuden kanssa neuvotellaan käytännössä kerran vuodessa, mikä ei ota huomioon nykyisen kaltaisia heilahduksia. Hyvä hallitus: millä tavalla hallitus aikoo puuttua tähän epäkohtaan ja varmistaa, että tuottajan hinnat saataisiin oikeudenmukaisemmalle tasolle, jotta tuottajalla itselläänkin olisi varaa joskus syödä?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Leppä.

Arvoisa puhemies! Kysymys on enemmän kuin aiheellinen ja ajankohtainen. Tilanne on juuri näin, niin kuin edustaja tässä hyvässä puheenvuorossaan sanoo. Tilanne on siis epäpätevä siinä mielessä, että suomalainen viljelijä tuottaa maailman vastuullisinta ja maailman turvallisinta ruokaa ja saa siitä erinomaisen vähän, ja vielä kaiken lisäksi tuottajahinta ei seuraa lainkaan kohonneita kustannuksia. Ja niin kuin aiemmassa puheenvuorossani totesin, markkinat eivät tällä hetkellä toimi, ja siksi on oleellisen tärkeää, että myös markkinatalous elintarvikemarkkinoilla lähtee toimimaan, ja tässä teollisuus ja kauppa ovat kaikkein keskeisimmässä roolissa.

No, mitä hallitus on tehnyt? Me olemme tietenkin tukijärjestelmän vakaudesta pitäneet huolta niin EU-tasolla kuin kansallisesti, myöskin sen toimeenpanosta täällä kotimaassa. Olemme alkuperämerkintöjä tiukentaneet, olemme elintarvikemarkkinalain saattaneet voimaan, nyt suunnittelemme parastaikaa — emmekä suunnittele, vaan valmistelemme — takausten laajentamista tuohon ahdinkoon, ja niin edelleen. Tämän tyyppisiä asioita [Puhemies koputtaa] meillä on menossa, mutta kaikkein keskeisintä on markkinoiden toiminta. [Puhemies koputtaa] Muuten tämä ongelma [Puhemies: Aika!] ei ratkea.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Viime vuoden keväällä oli paniikki päällä. Korona runteli maailmaa, ja maskeja ei riittänyt edes hoitajille. Maskeja piti hankkia maailmalta nopeasti ja hinnalla millä hyvänsä, ja sutta ja sekundaa sieltä tuli.

Ministerien vastuut menivät täysin sekaisin: Ministeri Kiuru vieritti vastuuta Huoltovarmuuskeskukselle, vaikka sairaanhoitopiireillä piti olla yhtä lailla suojavälineitä varastossa. Ministeri Haatainen oli mukana palaverissa, jossa vastuu painettiin Huoltovarmuuskeskukselle. Nyt Haatainen ei enää muista mitään koko aiheesta. Toivottavasti muisti palailee edes pätkittäin. Ministeri Pekoselle oli tärkeintä saada ensimmäinen lasti kuvattua lentokentältä Twitteriin, jotta saataisiin media paikalle kertomaan hallituksen saavutuksista. Sitten kaiken tämän jälkeen pääministeri Marin antoi kesken lehtihaastattelun potkut HVK:n toimitusjohtajalle. Lopulta yhteensä kolme kunnollista virkamiestä sai potkut, ja aivan turhaan, kuten nyt on nähty. Virkamiehet kantoivat vastuunsa, kun heille annettiin potkut. [Puhemies koputtaa] Ministereistä ei kukaan. Ministeri Haatainen, miten ajattelitte kantaa oman poliittisen vastuunne tästä sotkusta?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Nuo suojavälinehankinnat keväällä 20 jouduttiin tekemään tosi paineisessa tilanteessa. Muistamme varmasti, mikä tuo tilanne oli. Maailmalla markkinat pysähtyivät täysin, ja erikoissairaanhoidossa ja kunnissa ei kyetty hankkimaan maskeja ja suojavälineitä muutoinkaan. Siinä tilanteessa hallitus sitten päätyi siihen, että Huoltovarmuuskeskus voisi olla se taho, joka näitä hankkii, ja näin ollen Huoltovarmuuskeskuksen rooli oli olla pelastamassa terveydenhuollon ammattilaisten ja ihmisten henkiä, ja sitä hankintatyötä siellä tehtiin, ja siellä tapahtui virheitä. Näiden virheiden osalta on myös keskusrikospoliisi käynyt tutkinnan, ja on todettu, että rikosta ei ole tapahtunut. Näin ollen tämä on loppuun käsitelty, ja se on hyvä asia. Se, mitä siellä on tapahtunut sitten nämä hankinnat tehneiden henkilöiden irtisanomiseksi, [Puhemies koputtaa] on yksinomaan Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen [Puhemies: Aika!] päätösvallassa oleva asia. [Ben Zyskowicz: Pääministerin kanta ei vaikuttanut asiaan?]

Ärade fru talman! Glasgow’n ilmastokokous päättyi viime viikolla. Kokouksen tulokset jättivät toivomisen varaa. Pariisin ilmastokokouksen tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen kuitenkin vahvistettiin. Maiden etenemistä tämän tavoitteen saavuttamiseksi tullaan tarkastelemaan jatkossa vuosittain, ja tämä on hyvä asia.

Under klimatmötet i Glasgow kunde man ana en förändring i stormaktsrelationerna. USA och Kina, de två länderna med de största utsläppen, kom med ett gemensamt utlåtande om utökat samarbete i klimatfrågor. Det här är en bra nyhet, men för att vi ska uppnå de globala klimatmålen krävs åtgärder av oss alla. SFP anser att Finland ska gå i bräschen för en ambitiös och resultatinriktad klimatpolitik.

RKP:lle on tärkeää, että Suomi on edelläkävijä kunnianhimoisen mutta myös järkevän ilmastopolitiikan edistämisessä. Suomi on osana EU:ta sitoutunut Pariisin sopimuksen tavoitteeseen. Arvoisa ministeri Mikkonen, miten te näette, että työ jatkuu tästä [Puhemies koputtaa] eteenpäin Glasgow’n jälkeen, ja millaisena näette kansainvälisen yhteistyön [Puhemies koputtaa] ilmaston puolesta?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin totesin, niin ilmasto on jo lämmennyt 1,1 astetta ja meillä täällä pohjoisessa se on vielä lämmennyt sitäkin enemmän. On ihan selvää, että meidän täytyy tehdä enemmän sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että entistä enemmän myös siihen sopeutumisessa.

Glasgow’n kokous osoitti sen, että kansainvälinen yhteisö kykenee päätöksentekoon, ja se on hyvä. On ihan selvää, että nyt kun Glasgow’ssa onneksi saatiin vahvistettua selkeästi tuo 1,5 asteen tavoite ja sen lisäksi saatiin sääntökirjat valmiiksi niin, että voimme paremmin esimerkiksi hyödyntää myös markkinoita päästövähennysten saavuttamiseksi, työn täytyy jatkua. Ja tärkeätä on myös se, että Glasgow’ssa sovittiin, että joka vuosi tarkastellaan, missä ollaan, ja ovatko päästövähennyssitoumukset riittäviä.

Mutta sitoumukset eivät yksin riitä. Nyt tarvitaan toimia. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia kaikkialla maailmassa, ja lupaavaa oli se, että esimerkiksi Kiina ja USA liittyivät tähän hyvin kunnianhimoiseen metaanin [Puhemies koputtaa] päästövähennystavoitteeseen ja selvästi [Puhemies koputtaa] koko kansainvälinen yhteisö osoitti tahtonsa tehdä parempaa [Puhemies: Aika!] ilmastopolitiikkaa.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ylen tietojen mukaan EU on saamassa pian 5 000 miehen taistelujoukon. Suomessa asian valmistelu on tapahtunut kulisseissa ilman laajaa keskustelua. Perustuslakimme ei taivu siihen, että suomalaisia sotilaita lähetettäisiin osana tuota joukkoa EU:n sotiin eli ylipäällikkömme käskyvallan ulottumattomiin. Kysyn hallitukselta: Onko tämä osa sitä prosessia, kun tasavallan presidentti ilmoitti vuonna 2019, että on valmis luovuttamaan EU:lle valtaoikeuksiaan, ja vaati tämän vuoden syyskuussa EU-puolustuksen vahvistamista? Ja mikä on Malin operaation tilanne, varsinkin kun siellä voi tulla vastaan Venäjän joukkoja? — Kiitos.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Tässä kysyjä viittaa prosessiin, joka on käynnissä EU:n puolustusyhteistyön tiivistämiseksi. Alkuviikosta Brysselissä oli kokous, missä saatiin ensimmäiset luonnokset tästä niin sanotusta strategisesta kompassista, joka määrittää EU:n puolustusyhteistyötä. Tästä aiheesta kyllä on eduskunnassakin puhuttu ja myös tässä salissa, muistan itsekin käyneeni keskustelua tästä aiheesta — toivoen, että ei synny kahta päällekkäistä rakennetta, kun meillä on nyt jo olemassa EU:n taisteluosastot, niin ettei synny vielä toinen joukko erikseen. Näyttää siltä, että tämä uhka vältetään ja tätä nykyistä konseptia, mikä meillä on olemassa, lähdetään kehittämään, ja siitä ensimmäinen luonnos on olemassa. Mikään EU:n armeija se ei kuitenkaan ole, vaan se on tarkoitettu toisentyyppisiin tehtäviin. Tämä prosessi etenee, ja eduskuntaa pidetään kartalla tästä asiasta.

Malin suhteen valmistaudumme lisäämään joukkoja sinne, mutta seuraamme tilannetta Malissa. Siellä on kieltämättä myös tummia pilviä. Emme ole tehneet vielä lopullisia päätöksiä ensi vuoden osallistumisen tasosta.

Arvoisa puhemies! Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa Suomen pelastustoimea, ja niiden toimintaedellytykset on turvattava sote-uudistuksessa. Sopimuspalokuntajärjestelmä on toistaiseksi osittain valtakunnallisesti koordinoimaton kokonaisuus. Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä pelastuslaitosten kumppanina vahvistetaan ja koko maan kattavasta paloasemaverkostosta huolehditaan. Sopimuspalokuntien avulla pelastustoimen palvelut voidaan turvata tasapuolisesti maan kaikissa osissa, ja toimilla on oleellinen vaikutus yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Ministeri Ohisalo, samalla kun toivotan teille hyvää kohta alkavaa vanhempainvapaata, kysyn: miten hallitus turvaa sopimuspalokuntien aseman osana hyvinvointialueita?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kiitokset erittäin tärkeästä kysymyksestä. Tällä hallituskaudella sisäministeriössä on jo itse asiassa tehty sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisen kansallinen toimintaohjelma. Siinä muun muassa käydään läpi erilaisia rekrytointimalleja ja haasteita. Toisaalta vaikkapa monipaikkaisuutta on tärkeää pohtia tässä yhteydessä. Sen ehkä keskeinen ajatus on se, että mitä vahvemmat sopimuspalokunnat, sitä vahvempi pelastustoimi kaikkinensa meillä on. Pelastustoimen kokonaisuudessa erityisesti vaikkapa Kalajoen metsäpalon yhteydessä on huomattu, kuinka valtavan suuri merkitys erityisesti harvemmin asutuilla alueilla sopimuspalokunnilla on. Totta kai sote-uudistuksen, pelastusuudistuksen yhteydessä pitää varmistaa se, että sopimuspalokuntien toimintaedellytykset varmuudella turvataan ja niitä myös kehitetään, ja tämä käytännön kehitystyö totta kai sitten kuuluu sinne rakentuville hyvinvointialueille. Pientä kiinnostusta ehkä on huomattu, yhä useampi ihminen [Puhemies koputtaa] on kiinnostunut tästä toiminnasta entistä enemmän, ja meidän täytyy yhdessä myös pitää sitä viestiä esillä, että sinne tarvitaan lisää porukkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Kun puhumme ja viestimme, on tärkeää, että ymmärrämme toisiamme. Viime aikoina on jonkin verran puhuttu suomen kielen osaamisen merkityksestä. Kielen osaaminen on olennaista muun muassa yhteiskuntamme vakauden, syrjäytymisen ehkäisemisen ja maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta. On kerrottu, että pääkaupunkiseudulla on jo peruskouluja, joissa arkisissa kohtaamisissa käytetään muuta kuin suomen kieltä. Suomen kielen osaaminen ei liity vain maahanmuuttajataustaisiin vaan myös siihen, että muidenkin, erityisesti poikien, lukutaidossa on havaittu huolestuttavaa heikkenemistä. Myös perhetausta näyttää vaikuttavan yhä vahvemmin. Lasten kannalta suomen kielen osaaminen vaikuttaa koko loppuelämään, esimerkiksi jatkokoulutusmahdollisuuksiin.

Nyt vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa ja lauantaina lapsen oikeuksien päivää. Aikuisten vastuulla on antaa lapsille tasavertaiset mahdollisuudet oppia ja pärjätä elämässään. Haluan kysyä arvoisalta opetusministeriltä: [Puhemies koputtaa] miten hallitus varmistaa sen, että jokainen lapsi ja nuori saa peruskoulussa riittävät suomen kielen taidot?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Jos puhutaan yleisesti kielitaidosta ja osaamisesta, niin hallitus on käynnistänyt mittavan hankkeen, jolla halutaan vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja laatua niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa. Erityisen tärkeää tutkimusten valossa on se, että me saadaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ylös. Me tiedämme tutkimusten perusteella, että laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistuminen on erityisen hyödyllistä varsinkin sellaisille lapsille, joiden perhetaustassa on jokin riskitekijä liittyen oppimiseen — voi olla, että on oppimisvaikeuksia, voi olla, että oma äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi, tai voi olla jotain muuta vastaavantyyppistä.

Tärkeässä roolissa on myöskin lukutaidon edistämistyö. Siihenkin on tämän hallituskauden aikana panostettu voimakkaasti. Ollaan myöskin jaettu rahaa kunnille, perusopetuksen järjestäjille ja varhaiskasvatuksen järjestäjille, jotta panostettaisiin entistä enemmän lasten, jo pienten lasten, kanssa tehtävään lukutaidon edistämistyöhön. Siinä on myöskin äärimmäisen tärkeää kannustaa perheitä, ja olen aikaisemminkin tässä salissa kannustanut erityisesti isiä lukemaan ääneen omien lastensa kanssa.