Suullinen kysymys katurikollisuuden ja väkivallan lisääntymisestä (Veijo Niemi ps) | Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk) | Suullinen kysymys  varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok) | Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Sari Essayah kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! ”Vantaalla väkivaltaisten katuryöstöjen aalto”, ”Tampereella puukotukset kasvussa”, ”Nuorten väkivalta räjähtänyt pääkaupunkiseudulla”, ”Ryöstäjien määrä kasvoi rajusti” — siinä teille otsikoita tältä vuodelta. Ja mitä te olette asialle tehneet? Tuntuu, ettette mitään muuta kuin kertoneet, että poliisien määrää on muka lisätty ennaltaehkäisevään toimintaan. Lisää otteita uutisista: ”Yli puolet nuorista ryöstäjistä on Helsingissä maahanmuuttajataustaisia.” ”Jopa 95 prosenttia katujengeihin kuuluvista jäsenistä on nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia.” Joko on aika herätä ja myöntää ongelma?

Me perussuomalaiset haluamme tiukkoja toimia. Tässä ei nyt riitä enää ymmärtäminen, pään silittely ja maahanmuuttajien kotoutustoimien vaatiminen. Se tie on kuljettu loppuun, ja on nähty, mitä siitä seuraa.

Arvoisa pääministeri, mitä te aiotte tehdä tälle kasvavalle ongelmalle?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys on hyvin ajankohtainen. On todella huolestuttavaa, että todellakin väkivalta, nimenomaan alaikäisten väkivalta, on lisääntynyt huolestuttavasti. Ja sen takia me olemme puuttuneet sekä tähän esitettyyn alaikäisten väkivaltaan että myös näihin muihin ilmiöihin, kuten katujengeihin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, niin että olemme lisänneet poliisien määrää. Se on tärkeä toimi, jotta voimme puuttua rikoksiin, jotta saamme rikoksentekijät vastuuseen. Olemme lisänneet resursseja oikeuslaitokselle, jotta oikeuskäsittelyt olisivat mahdollisimman nopeita ja jotta rikoksentekijät joutuvat sitä kautta vastuuseen. Ja olemme lisänneet resursseja ennaltaehkäisevään työhön, niin kouluihin, nuorisotyöhön kuin esimerkiksi lastensuojeluun. Nämä kaikki ovat niitä toimia, mitä me tarvitsemme, jotta pystymme yhdessä vastaamaan tähän lisääntyneeseen rikollisuuteen. Tässä hallitus on toiminut hyvin määrätietoisesti, ei vain [Puhemies koputtaa] sisäministeriössä vaan myös muissa [Puhemies: Kiitoksia!] ministeriöissä. [Vilhelm Junnila: Miten se näkyy?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat esittäneet teille kyllä keinoja, hallitus, viimeisimpänä kriminaalipoliittisessa ohjelmassamme: koventakaa törkeistä väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomiot tuntuviksi, ulkomaalaisrikolliset tulee palauttaa kotimaihinsa, ja poistakaa rangaistusten niin sanotut paljousalennukset. Mitään näistä ette ole tehneet. Hallitus on epäonnistunut suojaamaan suomalaisia väkivallalta, joka nykyään leviää jo perusasteen kouluissa, kun nuorilta jengit vievät kengät jalasta ja takit päältä ja pahoinpitelevät päälle. Tämä on yksi pahimmista hallituksen epäonnistumisista. Arvoisa ministeri, mitä aiotte tehdä tälle asialle — pikaisesti?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten äsken sanoin, niin tämä on todella huolestuttava ilmiö, että nimenomaan alaikäisten väkivaltarikokset ovat lisääntyneet ihan tässä viime aikoina, ja esimerkiksi nämä tämmöiset ryöstöt ovat uusi, todella huolestuttava ilmiö. Sen takia on tärkeää, että meillä on resursseja poliiseilla, joiden määrää olemme lisänneet tällä hallituskaudella merkittävästi. Itse asiassa viime hallitus leikkasi poliisien määrää [Petteri Orpo: Eikä leikannut!] heti toimeen astuessaan, ja poliisien määrä tippui todella alhaiselle tasolle, ja nyt tämä hallitus on joutunut tavallaan aloittamaan alusta sen työn, koska siitä, kun viime hallitus aloitti, määrät vähenivät. Tämä on yksi tärkeä asia.

Mutta aivan yhtä tärkeää on se, että meillä on koulussa riittävät resurssit, meillä on nuorisotyössä riittävät resurssit, meillä on erilaisia harrastusmahdollisuuksia nuorille, niin että nuorilla on vaihtoehtoja ja nuorten tulevaisuusnäköala on valoisa. Sen takia esimerkiksi tänä korona-aikana olemme halunneet pitää huolta siitä, [Puhemies koputtaa] että lasten ja nuorten tukipalvelut [Puhemies: Kiitoksia!] ovat riittäviä, ja sinne on satsattu.

Arvoisa puhemies! Kun lasten, nuorten ja jengien väkivaltaisuus lisääntyy, nostan esille yhtenä ennaltaehkäisevänä toimena ja ratkaisukeinona koulupoliisin toiminnan. Oululainen koulupoliisi Merja Rasinkangas tekee yhteistyötä ala- ja yläkoulujen kanssa. Hän antaa laillisuuskasvatusta, käy lasten ja nuorten kanssa läpi vastuuikärajoja, kiusaamista ja väkivaltaa, rikosten seurauksia, päihteitä ja vastuullista toimintaa somessa. Hän kuulee lapsia ja nuoria, ja moni nuori kääntyy oma-aloitteisesti hänen puoleensa. Koulupoliisi puhuttaa koulussa kaikki 15-vuotiaat, jotka ovat syyllistyneet rikokseen. Yhteistyö on sujuvaa, mutta työmäärä kasvaa koko ajan. Tarvitaan laajaa koulun väen, kotien, oppilashuollon, kouluun jalkautuvan nuorisotyön ja poliisin yhteistyötä. Kysyn ministeri Mikkoselta: voisiko hallitus vahvistaa [Puhemies koputtaa] koulupoliisitoimintaa väkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä huomio, että meidän täytyy huolehtia siitä, että meillä on näitä varhaisen puuttumisen ennaltaehkäiseviä keinoja. Ja on tärkeää, että nuoret tapaavat poliisin koulussa, niin että sitä luottamusta voidaan rakentaa niin, että poliisia ei tavata ehkä ensi kertaa vain siinä kohtaa, jos ollaan jouduttu jo rikosten polulle. Sen takia me hallituksessa pohdimme myös näitä lisäkeinoja ja olemme asettaneet tällaisen eri ministeriöiden yhteisen työryhmän. Siinä ovat sisäministeriön lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö miettimässä vielä niitä lisäkeinoja, joita voimme tähän ongelmaan tuoda, ja myös resursseja, joita lisätalousarviossa osoittaa.

Niin kuin sanoin, iso ongelma on se, että poliisien määriä vähennettiin merkittävästi viime kaudella, [Välihuutoja oikealta] ja sen takia esimerkiksi poliisin mahdollisuus tällaiseen ennaltaehkäisevään työhön, kouluvierailuihin ja näihin, on vähentynyt. Nyt olemme saaneet poliisien määrää lisättyä, [Puhemies: Kiitoksia!] olemme saaneet panoksia Ankkuri-toimintaan, joka on nimenomaan sellaista moniviranomaistoimintaa, ja tätä me tarvitsemme vielä lisää.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Onpa taas surullista kuultavaa. Kyse ei ole teidän lisäämistänne poliisien resursseista. Kyse on teidän ja koko eduskunnan ajamasta maahanmuuttopolitiikasta. [Välihuutoja vasemmalta] Me olemme varoittaneet tästä ongelmasta, tästä ilmiöstä, vuosia. Mitä te olette tehneet? Vähätelleet sitä, sanoneet, että me maalaamme uhkakuvia, kertoneet, että maahanmuuttoon ei liity ongelmia.

Me seuraamme tismalleen Ruotsin ja muiden maiden jalanjäljissä. Mikäli me teemme samanlaista politiikkaa, me saamme samanlaisia tuloksia. Me olemme esittäneet lainsäädäntömuutoksia, toimenpiteitä maahanmuuttopolitiikkaan, kriminaalipolitiikkaan, nimenomaan katurikollisuuteen ja jengeihin puuttumista, tiukalla kädellä. Nyt ei riitä pään silittely, ei teidän aina vaatimanne uudet kotouttamistoimet ja maahanmuuttajien erikoispalvelut.

Perussuomalaiset ovat äsken kertoneet jättävänsä välikysymyksen hallitukselle. Kysyn pääministeriltä: mitä te oikeasti aiotte tehdä, [Puhemies koputtaa] jotta pääkaupunkiseudun nuoret uskaltavat käyttää lähijunaa, [Puhemies: Kiitoksia!] uskaltavat kävellä täällä kaduilla?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä minusta poliisien riittävät resurssit ovat yksi tärkeä osa sitä, että voimme puuttua rikollisuuteen. Se on äärimmäisen tärkeää, että poliisilla on mahdollisuus torjua rikoksia, olla läsnä, näkyä kaduilla, luoda sitä kautta turvallisuutta. [Kokoomuksen ryhmästä: Hoitaako poliisi kaiken?] Ja minä ihmettelen sitä, jos perussuomalaiset sanovat täällä, että te olette jo pitkään nähneet tämän ongelman. Kuitenkin silloin kun te olitte hallituksessa, poliisien määrää vähennettiin. [Välihuutoja oikealta] Ja itse asiassa poliisien määrä, onneksi, viime hallituskauden puolivälissä kääntyi kasvuun siinä kohtaa, kun perussuomalaiset lähtivät hallituksesta. [Välihuutoja]

Minusta on äärimmäisen tärkeää se, että tähän ongelmaan me etsimme yhdessä keinoja. Etsimme keinoja poliisin riittävistä resursseista, puuttumisesta, mutta etsimme keinoja myös nimenomaan sieltä ennaltaehkäisevästä työstä, siitä, että kaikilla nuorilla on se turvallinen aikuinen, on se sitten koulussa, on se nuorisotyön kautta, on se harrastusmaailmassa. Meidän täytyy huolehtia siitä, [Puhemies koputtaa] että jokaisella nuorella täällä [Puhemies: Kiitoksia!] on turvallinen olo ja heillä on aikuisia, joihin he voivat luottaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ongelmallinen maahanmuutto johtaa ongelmiin, ja mitä enemmän ongelmallista maahanmuuttoa, sitä enemmän ongelmia on odotettavissa. Jos ajatellaan raaimmasta päästä, niin on tämä mainittu katujengirikollisuus, järjestäytynyttä rikollisuutta, radikalisaatiota, terrorismia ja sen uhkaa, erilaisia silpomisia, kunniaväkivaltaa. Nyt me ollaan puhuttu näistä ongelmista ja niiden riskeistä pitkään ja siitä, että jos nämä ongelmat päästetään rantautumaan ja juurtumaan yhteiskuntaan, niin niistä ei enää päästäkään tuosta vain eroon, vaan siitä vähintään tulee hyvin raskas ja pitkä prosessi. Sen vuoksi kysyisin sisäministeriltä: mitä te ajattelette, kauanko näiden ongelmien ratkaiseminen kestää, paljonko nämä tulevat aiheuttamaan vahinkoa, paljonko se maksaa, ja miten ylipäätänsä niistä edes päästään eroon?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todellakin meillä on monentyyppistä rikollisuutta, niin kuin tässä edustaja Puisto kuvasi. Meillä on esimerkiksi nämä ikään kuin perinteiset järjestäytyneen rikollisuuden jengit, moottoripyöräjengit, liivijengit, sitten meillä on tätä katujengi-ilmiötä, joka on myöhemmin syntynyt. Ja nyt meillä ovat vielä viime aikoina nimenomaan tämä nuorten alaikäisten väkivaltarikokset huolestuttavasti lisääntyneet ja esimerkiksi nämä tällaiset ryöstöt, mistä olemme valitettavasti saaneet nyt lukea viime päivinä tai viime viikkoina ja kuukausina lehdistä. Nämä ovat kaikki asioita, mihin meidän täytyy puuttua.

Mutta samanaikaisesti meidän täytyy ymmärtää, että kyse ei ole pelkästään maahanmuuttajista. Kyse on suomalaisista, kyse on täällä jo pitkään asuneista, ja meidän täytyy huolehtia siitä, että jokainen saa tukea — puhutaan lapsista, nuorista, perheistä — silloin kun sitä tarvitaan. [Riikka Purran välihuuto] Meidän täytyy huolehtia, että myös koululla, nuorisotyöllä, lastensuojelulla on riittävät resurssit. Esimerkiksi tässä viimeaikaisessa ryöstöilmiössä [Puhemies koputtaa] nimenomaan valtaosa näistä ryöstäjistä on lastenkodista karanneita, [Puhemies: Kiitoksia!] ja he tuolla kadulla ryöstävät.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Viikonloppuna Turussa nuorisojengi kävi satunnaisesti toisten nuorten kimppuun ja oli vakava puukotus, erittäin vakava tilanne. Näitä on nyt eri puolilla, erilaisia ilmiöitä. Joka tapauksessa ihmiset ovat äärettömän huolissaan. Vakavia asioita on tapahtunut. Tähän on puututtava.

Ministeri Mikkonen, poliisien määrä käännettiin kasvuun viime kaudella määrätietoisilla toimilla — ei täällä voi ihan mitä tahansa puhua. Se on fakta. [Timo Heinonen: Juuri näin! — Välihuuto vasemmalta] Mutta pelkästään tämä poliisien määrän lisääminen ei yksinkertaisesti riitä, tarvitaan laaja valikoima keinoja. Me olemme muun muassa jo vuosi sitten helmikuussa esitelleet tähän aiheeseen liittyen edustaja Tolvasen tekemän raportin, jossa on laaja valikoima sekä kovia että pehmeitä keinoja. Nyt ei ole nähty, että hallitus olisi ottanut tämän riittävän vakavasti. Nyt on aika toimia, nyt tarvitaan konkreettisia keinoja. Tätä ei voida jättää seuraavan hallituksen vastuulle, ei hallituksen sisäisten ristiriitojen taakse. On toimittava.

Ja koska me haluamme varmistaa, että jotain tapahtuu, me tulemme lähtemään mukaan [Puhemies koputtaa] perussuomalaisten välikysymykseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ei ollut kysymystä ilmeisesti. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin, toivottavasti täällä kuunnellaan, mitä vastataan. Minä sanoin, että viime hallituskauden puolivälissä, sen jälkeen kun perussuomalaiset lähtivät hallituksesta, suunta muuttui ja poliisien määriä ryhdyttiin lisäämään. [Välihuutoja] Tällä hallituskaudella me olemme lisänneet niitä edelleen. Tällä hetkellä on sata poliisia enemmän kuin viime vuonna. Me tarvitsemme poliisia, se on selvä juttu.

Tapasin itse asiassa Ruotsin poliisin ylijohtajan tuossa viime viikolla, ja hänen viestinsä oli se, että meidän täytyy huolehtia poliisien riittävästä määrästä, mutta sitten meidän täytyy huolehtia nimenomaan siitä ennaltaestävästä työstä. Ja se on koko yhteiskunnan asia, se on koulujen asia, se on kuntien asia, se on nuorisotyön asia, se on myös järjestöjen asia, ja me voimme auttaa järjestöjä siinä asiassa ja tukea, koska järjestöt tekevät hyvää työtä. Tämä on todellakin hallituksen yhteinen asia, ja kuten kerroin, olemme tänään yhdessä muiden ministereiden kanssa nyt taas etsimässä uusia toimenpiteitä, [Puhemies koputtaa] miten tähän tilanteeseen voimme vielä puuttua.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Tolvanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos, hyvä ministeri Mikkonen, että oikaisitte tämän virheellisen tiedon. Viime kaudella tosiaan poliisien määrä lähti nousuun. Valtiovarainministeri Orpo ja sisäministeri Mykkänen tekivät sellaisen toimenpiteen, että poliisikoulutus olisi tuottanut 7 850 poliisia tänä päivänä, mutta valitettavasti hallitus tuotti vain 7 500.

No, se on kuitenkin hienoa, että meillä on nyt ilmeisesti sama tilannekuva tästä ongelmasta, mikä meillä kaduilla on. [Leena Meri: Ei ole kyllä sama tilannekuva!] Toivotaan ainakin niin. Tässä on vähän sama kuin järjestäytyneen rikollisuuden kasvu 1990-luvulla, jota läheltä seurasin. Se pystyttiin taklaamaan. Nyt on mahdollista taklata myös tämä katujengi-ilmiö ja myös nuorten väkivaltaisuus. Kokoomuksessa jo pari vuotta sitten tätä asiaa esitimme ja teimme oman ohjelmamme. Siellä on nimenomaan ennaltaestäviä ohjelmia, mihin toivottavasti olette tutustunut, mutta siellä on myös kovempaa, esimerkiksi ampuma-aseiden osalta rangaistusten tiukentaminen, omaisuuden konfiskointi ynnä muuta.

Arvoisa ministeri, [Puhemies koputtaa] nyt on tekojen aika. Enää ei voi odottaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pitääkö nyt kolmannen kerran vielä todeta se, vaikka todella sanoin sen jo ensimmäisellä kerralla, että siis kun viime hallitus aloitti, edellisen hallituksen perintönä oli 7 332 poliisia. [Mika Niikko: Ei pidä paikkaansa!] Sen jälkeen poliisien määrää ryhdyttiin laskemaan: vuonna 2017 viime hallituksen puolivälissä se oli alimmillaan, 7 148, ja sitten käännettiin suuntaa, ja se on hyvä. Näin piti tehdäkin, olen siitä iloinen. Mutta sitten kun hallitus päätti toimintansa ja tämä hallitus aloitti, perintönä oli 7 277 poliisia, mikä oli siis vähemmän kuin edellinen hallitus oli jättänyt viime hallitukselle perinnöksi, ja me olemme nyt tätä määrää nostaneet. Tänä vuonna meillä on 7 536 poliisia, ja tästä suunta on vain ylöspäin.

Mutta noihin kokoomuksen esittämiin keinoihin. Minusta on hyvä, että teillä on ollut hyviä, konkreettisia keinoja. Itse asiassa hyvin monia niistä me olemme toteuttaneet, ja nyt kun nostit esiin esimerkiksi [Puhemies koputtaa] laittomien aseiden osalta rangaistusten kiristämiset, [Puhemies: Kiitoksia!] niin tästä meillä on oikeusministeriön ja sisäministe-riön yhteinen selvitys paraikaa menossa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tilannehan on se, että mikään määrä poliiseja ei riitä, ellemme keskity siihen, mistä perussuomalaisten kysymys tässä lähti. Sisäministeri Mikkonen, te olette kesäkuussa todennut, että maahanmuuton ongelmiin ei vastata kiristämällä maahanmuuttoa koskevia sääntöjä. Olette lisäksi todennut, että on täysin selvää, että jengiytymiseen liittyviä ongelmia ei voida pysäyttää tai ratkoa maahanmuuttoa vähentämällä. No, olemme lukeneet uutisia siitä, että on vakavasti väkivaltaisia katujengejä, ja poliisi nyt kertoo, että ryöstöjä on ollut tähän mennessä Helsingissä jo enemmän kuin viime vuosina. Poliisi kertoo myös, että näistä henkilöistä noin puolet on maahanmuuttajataustaisia. Kysyn nyt teiltä: ettekö te, ministeri, todellakaan näe, että maahanmuuton tuomia ongelmia pitää ratkoa myös sillä, että rikoksiin syyllistyneitä karkotetaan Suomesta ja maahantuloa rajoitetaan, kuten esimerkiksi Ruotsi aikoo tehdä? [Puhemies koputtaa] Otatteko oppia Ruotsista [Puhemies: Kiitoksia!] ja milloin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se on juuri niin, että ei tämä asia ratkea vain poliisien määrällä. Varsinkin kun me puhumme nuorista rikollisista, jengeistä, katuväkivallasta — mikä on erittäin huolestuttava ilmiö, ei vain täällä Suomessa, vaan tämä näkyy muuallakin Euroopassa — niin me tarvitsemme monenlaisia välineitä. Me tarvitsemme, totta kai, rangaistusasteikon, joka on riittävän tiukka. Me tarvitsemme näitä kovia keinoja. Kyllä me tarvitsemme poliiseja. Mutta sen lisäksi me tarvitsemme sosiaalityötä, me tarvitsemme toimenpiteitä koulun puolella, me tarvitsemme nuorisotyötä, ja kaikkien näiden eri toimijoiden pitää työskennellä yhdessä, niin että nuorten alkava rikollisuus voidaan katkaista heti alkuunsa. Ja nuoret tarvitsevat tervettä tekemistä. He tarvitsevat turvallisen kouluympäristön, turvallisen kotiympäristön, ja he tarvitsevat harrastuksia — sellaista hyvää tekemistä omaan elämäänsä, joka on vaihtoehto tuolle toiminnalle, jota me valitettavasti yhteiskunnassamme näemme.

Ministerit Andersson ja Honkonen varmasti voivat kertoa lisää siitä työstä, mitä koulujen puolella tai nuorisotyössä on näiden asioiden osalta tehty. Mutta kyllä tätä kysymystä pitää lähestyä laajasti yhteiskunnallisesta näkökulmasta. [Leena Meri: Ei siihen maahanmuuttoon tullut mitään vastausta taaskaan!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aika ajoin lasten ja nuorten keskuudessa tapahtuu suuria muutoksia. Ne tulevat kansan tietoisuuteen yksittäisinä ilmiöinä, niin kuin nyt tapahtuu. Viime vuonnahan oli ennätysmäärä henkirikoksia, joissa oli alaikäisiä tekijöitä — 50 kappaletta, kun niitä normaalisti on 9—16 — ja nyt on ryöstöjä. Tässä pitää nyt pystyä näkemään kokonaisuus eikä vain pelkkiä pistemäisiä kuplia. Sitä te ette nyt näe. Jos näkisitte, niin ainoa vastaus ei olisi poliisien määrä, ennaltaestävä työ, Ankkuri-toiminta, joista on kuultu tässä salissa niin monta kertaa. Tämä on paljon laajempi kokonaisuus. Kun ette ole tätä nähneet, niin ette ole pystyneet tekemään ratkaisuja, ja kun nämä tulevat ilmi, niin silloin se kertoo siitä, että se ongelma on jo aivan liian kaukana. Milloin te avaatte silmänne ja näette tämän kokonaisuuden ja sen, mistä tässä on kysymys? Ja miten pahaksi aiotte tämän tilanteen nyt päästää? Nyt on ihan oikeasti viimeiset hetket tehdä toimenpiteitä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ehkä tässä voisi kysyä, milloin te avaatte korvanne, [Leena Meri: Ei ole todellista! Ei ole kertaakaan vastattu maahanmuuttoon!] koska ymmärtääkseni olen tässä aika monta kertaa kertonut, miten laaja-alaisesti hallitus on tähän ongelmaan puuttunut. Se ei ole pelkästään poliisien asia, ei tietenkään, mutta tietysti sisäministerinä, kun vastaan poliisista, nostan sen tässä esiin. Kuten tässä olen kertonut, laajasti hallitus on tehnyt työtä niin nuorison puolella, lastensuojelun puolella, sosiaalitoimessa, kouluissa kuin päiväkodeissa.

Tämä on nimenomaan kaikkien meidän yhteinen asia. Tässä on kyse siitä, miten voimme tukea perheitä, miten voimme tukea lapsia ja nuoria, miten voimme kaikille taata turvallisen tulevaisuuden ja tulevaisuudennäkymän. Ja sen takia myös esimerkiksi se päätös, että oppivelvollisuutta pidennettiin, on tärkeä, koska se mahdollistaa nuorille ammattiin valmistumisen, koulutuksen ja sitä kautta näkymää elämään niin, että ei jouduta [Puhemies koputtaa] niin helposti rikosten polulle.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Andersson vielä.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Mikkonen totesi, siltä osin kuin puhutaan alaikäisten väkivallanteoista, pitää muistaa, että me puhutaan kuitenkin lapsista. Silloin panostukset niin nuorisotyöhön kuin kouluihin ovat äärimmäisen tärkeät, koska näissä paikoissa työskentelee ammattilaisia, jotka kohtaavat näitä nuoria päivittäin ja jotka työskentelevät heidän kanssaan päivittäin.

Hallitus päätti tänä keväänä siitä, että jaetaan kolmas peräkkäinen koronatukipaketti. Olemme siis antaneet ylimääräistä rahoitusta koulutuksen järjestäjille kaikilla koulutusasteilla, jotta olisi mahdollista vastata niihin kasvaneisiin tuen tarpeisiin, mitä koronapandemia on tuonut mukanaan ja mistä myöskin koulun ammattilaiset meille puhuvat. Tämä nuorten oireilu näkyy meidän kouluissa ja oppilaitoksissa tällä hetkellä.

Sen lisäksi on nyt tänä syksynä ollut eduskunnassa käsittelyssä lakiesitys, jolla me ollaan vakinaistettu sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamalli. Se tarkoittaa sitä, että kouluille annetaan rahaa palkata sosiaalialan tai kasvatusalan ammattilaisia, [Puhemies koputtaa] joilla ei ole opettamiseen sidottua työaikaa [Puhemies: Kiitoksia!] eli on aikaa esimerkiksi paljon poissaoloja omaaville nuorille.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me voimme puhua täällä niin poliisin resursseista kuin koululle annettavista lisätuista, mutta siitä me emme pääse yhtään mihinkään, että nämä ilmiöt liittyvät maahanmuuttoon. Ne liittyvät maahanmuuttoon, jota te tällä hallituskaudella olette vain ja ainoastaan löysentäneet. Te ette ole tehneet minkäännäköisiä kiristämisiä kotoutumiseen. Päinvastoin, meille tulee massiivista maahanmuuttoa lisää. Tällä hallituskaudella palautukset ovat romahtaneet. Tietojeni mukaan poliisin esittämät karkotuspäätökset eivät johda yhtään mihinkään, ne menestyvät huonosti, rangaistuksia erityisesti alle 21-vuotiaiden osalta ei ole kovennettu eikä rikostiedustelun toimivaltuuksia ole lisätty. Täytyy sanoa, että kukaan tässä maassa ei halua tätä ilmiötä tänne eikä hyväksy, että tälle asialle ei tehdä mitään. [Puhemies: Kysymys!] Meidän lapsilla on jakamaton oikeus turvallisiin katuihin. Mitä te aiotte, pääministeri Marin, tehdä tälle asialle — nyt?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Muistan, että me olemme käyneet tämän saman keskustelun tässä salissa aikaisemminkin [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Timo Heinonen: Mutta teot puuttuvat!] ja sanon nyt, kuten sanoin myös aiemmin: jokainen maahanmuuttaja ei ole rikollinen. Välillä tuntuu, kun tätä keskustelua seuraa, että täällä halutaan sellainen mielikuva antaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Jokainen maahanmuuttaja ei ole rikollinen. Esimerkiksi kun me tällä hetkellä katsomme, keitä ovat he, jotka Suomeen tulevat, niin valtaosa heistä on ukrainalaisia pakolaisia. Noin 40 000, yli 40 000, ukrainalaista on paennut sotaa, tullut Suomeen, ja ainakin minä sanon, että tervetuloa ja lisääkin voi tulla. [Sanna Antikainen: Ei ollut kyse heistä!] Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että nämä ihmiset saavat turvaa, nämä ihmiset voivat elää tavallista elämää.

Me tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa. Meidän väestömme ikääntyy, meidän palvelutarpeemme kasvavat, me tarvitsemme tänne ihmisiä Suomen ulkopuolelta. [Sanna Antikainen: Ette tiedä, mistä puhutte!] Tämä on tosiasia, ja hallitus on panostanut työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Mutta samanaikaisesti on totta, että kun me näemme yhteiskunnassa epätoivottavia ilmiöitä, niin myös niihin pitää puuttua — ovat ne sitten kantasuomalaisten, täällä syntyneiden, [Puhemies koputtaa] tai maahanmuuttajien tekemiä. Tähän rikollisuuteen [Puhemies: Kiitoksia!] pitää puuttua, ja siihen pitää suhtautua vakavasti.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Vikman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nuorten tekemiin rikoksiin tarvitaan jämäkkää puuttumista. Kokoomus on oman toimenpide-ehdotuksensa esittänyt, ja siihen täällä viittasivat edustajat Orpo ja Tolvanen.

Hallitus otti esille koulujen merkityksen. Olemme kuitenkin tilanteessa, jossa joka kahdeksas nuori jättää perusopetuksen vailla toiselle asteelle riittäviä taitoja lukea, laskea, kirjoittaa — ilman riittäviä perustaitoja. Peruskoulusta ei saisi valmistua ilman riittäviä taitoja.

Tarvitaan yksilöllisempää peruskoulua, jossa opintojen etenemistä voidaan tukea nykyistä paremmin. Kokoomus kannattaa oppimisen tuen uudistamista kaikilla koulutusasteilla. Näin varmistamme, että oppilas saa tarvittaessa pienryhmämuotoista opetusta ja henkilökohtaista tukea. Perusopetuksen laadun vahvistaminen on aivan välttämätöntä. Kysyn opetusministeriltä: miksi te ette ole tuoneet [Puhemies koputtaa] tätä kipeästi kaivattua esitystä oppimisen tuen uudistamisesta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen perusrahoitusta on vahvistettu tuntuvasti. Jos oikein muistan, se on melkein 300 miljoonalla kasvanut tämän hallituskauden aikana, mikä on äärimmäisen tärkeää, koska tämä perusrahoitus on se, joka määrittää, minkälaiset resurssit on sille jokapäiväiselle työlle, mitä meidän peruskouluissa tehdään, ja joka määrittää myöskin sen, kuinka hyvin pystytään puuttumaan niihin tilanteisiin, mihin edustajakin tässä viittasi, ja huolehtimaan siitä, että kaikki oppilaat saavat riittävät valmiudet perusopetuksen aikana.

Tämän hallituskauden aikana olemme aloittaneet oppimisen tuen kokonaisuudistuksen tuomalla eduskuntaan lakiesityksen, jolla säädetään varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta — merkittävä, myöskin eduskunnan edellyttämä muutos varhaiskasvatuslainsäädäntöön. Sen lisäksi olemme panostaneet oppilas- ja opiskelijahuoltoon sekä oppivelvollisuuden laajentamiseen — isoja, tarpeellisia uudistuksia. [Puhemies koputtaa] Yhdyn tähän edustajan näkemykseen, että ensi kaudella oppimisen tuen kokonaisuudistus [Puhemies: Kiitoksia!] perusopetuksessa pitää tehdä. Se on tärkein seuraava koulutuspoliittinen asia, mihin meidän pitää keskittyä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ne tiedot nuorten tekemien rikosten lisääntymisestä, sekä ryöstöistä että pahoinpitelyistä, ovat hälyttäviä, ja on selvää, että tässä tarvitaan lisää toimia. Tarvitaan lujempi ote näihin rikoksiin puuttumiseksi, mutta tarvitaan lujempi ote myös näiden rikosten ennaltaehkäisyyn. Tässä ei ole kyse siitä, tarvitsemmeko kovia vai pehmeitä keinoja — on selvää, että tarvitsemme molempia. [Leena Meri: No mitäs ne kovat keinot ovat?]

Arvoisa puhemies! Teen tässä kolme ehdotusta.

Ensinnäkin alaikäisten osalta: Nuorisorangaistukset nykyistä laajempaan käyttöön, nykyistä nopeammat seuraamukset — ne ovat parempia kuin pitkän ajan päästä odottava sakko, jota ei koskaan ehkä makseta.

Toinen jengien osalta: Laittomat aseet pois. Tähän tarvitaan jykevä toimenpideohjelma, ja siellä myös rangaistuksia on katsottava, nykyisin saa liian usein sakkoja. [Välihuuto kokoomuksen ryhmästä]

Ja kolmanneksi: Helsingistä on erinomaisia esimerkkejä siitä, että nuorisotyöntekijät ovat tulleet kouluihin, jotta he voivat heti siellä puuttua.

Eli tarvitaan sekä kovia keinoja että pehmeitä keinoja, [Mika Niikon välihuuto] luja ote näihin rikoksiin ja luja ote ennaltaehkäisyyn. Arvoisa hallitus, miltä [Puhemies koputtaa] kuulostaa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Juuri näin, juuri näitä toimia me nyt mietimme, ja kuten kerroin, niin olemme tehneet jo paljon [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja olemme nyt myös miettimässä uusia lisäkeinoja yhdessä eri ministeriöiden kanssa, koska tämä, niin kuin kerroit, on laajasti eri ministeriöiden asia. Olemme nyt koonneet työryhmän, missä ovat sisäministeriön, oikeusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat, ja me nimenomaan mietimme vielä uusia keinoja, mitä voimme tuoda, ja toisaalta myös sitä, missä ovat ne kipeimmät paikat, mihin tarvitsemme mahdollisesti vielä lisäresursseja. Me katsomme tätä ongelmaa laajakatseisesti, ja meidän täytyy ottaa tähän kaikki mukaan.

Haluan myös korostaa tässä niiden järjestöjen merkitystä, mitkä tekevät hyvää työtä esimerkiksi kadulla nuorten kanssa, ja meidän täytyy huolehtia, että järjestöillä on riittävät resurssit siihen työhön. [Leena Meri: Koska ne rangaistukset kiristyvät?] Ne ovat tärkeänä tukena niin kunnille, meidän hallituksen tekemälle toiminnalle kuin kouluille ja muille tämän asian [Puhemies koputtaa] piirissä oleville.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän asiakokonaisuuteen. — Alkuperäisen kysymyksen esittäjä, edustaja Niemi, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt jonkinlainen ristiriita. Olen edelleen Tampereen poliisien yhdistyksen puheenjohtaja, ja minulle on sieltä kylläkin lakimies Sarjanen kertonut, että tänä vuonnakin Pirkanmaan poliisilaitokselta, Sisä-Suomen poliisilaitokselta, on vähentynyt noin 40 poliisivirkaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Miten te, arvoisa sisäministeri, näin voitte kertoa, että poliisien määrä on lisääntynyt?

Ja toinen asia sitten: Arvoisa pääministeri, kun te sanotte, että ukrainalaisia... Joo, ukrainalaiset ovat ihan ok, mutta kun kävin maanpuolustuskurssilla Helsingin poliisilaitoksella, katuväkivaltayksikön keskusteluissa sanottiin, että eivät he ole ukrainalaisia, nämä katujengit ovat mantaqa-jengejä täällä, ihan muunmaalaisia. Tämä on kylmä tosiasia. Nämä kaksi asiaa voidaan selvittää kyllä koska tahansa. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En minä sanonut, että ukrainalaiset olisivat näiden ilmiöiden takana. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kuvasin vain sitä, että maahanmuutto on paljon muutakin kuin perussuomalaisten esittämää katuväkivaltaa, jengiytymistä ja rikollisia. Meillä on Suomessa paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, jotka eivät tee rikoksia, käyvät koulua, käyvät harrastuksissa, elättävät perheensä, tekevät töitä, elävät täällä kunnollista elämää. [Petri Huru: Onko joku väittänyt jotain muuta? — Juha Mäenpää: Me tiedetään se!] Mutta kun perussuomalaista ryhmää täällä kuuntelee, niin tulee sellainen käsitys, että ikään kuin joka ikinen tänne ulkopuolelta tullut olisi potentiaalinen rikollinen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kyllä valtaosa on kunnon ihmisiä.

Ja sitten meillä on näitä ilmiöitä, jotka ovat valitettavia, ja ne ovat tosia, ja niihin pitää puuttua rangaistuksia koventamalla, [Leena Meri: Koska ne rangaistukset kovenee?] katsomalla koko tämä rangaistusasteikko kuntoon, puuttumalla väkivaltaan poliisien toimesta nopeasti — ylipäätänsä niin, että meidän oikeusjärjestelmämme toimii. Mutta kyllä me tarvitsemme muitakin keinoja: sosiaalityötä, nuorisotyötä, työtä kouluissa, työtä laajasti yhteiskunnassa. [Puhemies koputtaa] Mielestäni on myös tärkeää kysyä, minkälainen on se yhteiskunnallinen asenneilmapiiri, [Puhemies: Kiitoksia!] jonka esimerkiksi ulkomaalaistaustainen ihminen kohtaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tehkää jotain!]

Arvoisa puhemies! Me kaikki suomalaiset tahdomme, että jokainen saa taustastaan riippumatta samanlaiset mahdollisuudet elämään, lapsesta lähtien. Varhaiskasvatus, eli hyvät päiväkodit, on aivan elintärkeä tälle mahdollisuuksien tasa-arvolle. Suurin osa perheistä on todella tyytyväisiä päiväkoteihin ja kiitollisia varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Tästä huolimatta haasteita kuitenkin on, ja nekin pitää tunnustaa: Opettajista on pulaa. Liian monet työntekijät uupuvat. Pienellä lapsella ei välttämättä ole yhtään tuttua aikuista paikalla päiväkodissa. Tällaista missään päiväkodissa ei saisi olla.

Me kokoomuksen kansanedustajat kannamme huolta siitä, että päiväkodit pysyvät kunnossa jatkossakin ja haasteet ratkotaan. Ministeri Andersson, jaatte varmasti tämän huolen. Miten me päättäjät [Puhemies koputtaa] turvaamme jatkossakin maailman parhaimpiin kuuluvat päiväkodit Suomessa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustajalle erittäin tärkeästä, arvokkaasta kysymyksestä. Jaamme totta kai ne huolet, jotka liittyvät tähän työntekijäpulaan erityisesti pääkaupunkiseudulla mutta osittain myöskin muissa isoissa kaupungeissa. [Jari Myllykoski: Ja maaseudulla!]

Minun mielestäni olennaista on se, että päättäjät jatkavat työtä varhaiskasvatuksen laadun ja työskentelyolosuhteiden parantamiseksi. Tämä on tärkeä viesti myöskin alalle suuntautuville sekä alalla jo työskenteleville ammattilaisille. Tämän kauden aikana olemme muun muassa palauttaneet tämän pienemmän suhdeluvun yli kolmevuotiaiden ryhmiin eli pienentäneet ryhmäkokoja siellä ja myöskin ottaneet käyttöön henkilöstön ilmoitusvelvollisuuden epäkohdista sekä säätäneet tästä varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta. Sen lisäksi koulutusmäärien pitää olla riittävällä tasolla. Meidän pitää kouluttaa riittävästi kaikkia koulutusalan taustaa omaavia ammattilaisia, ja toivon myöskin itse, että palkkauksen puolella olisi työmarkkinapöydissä mahdollista saada [Puhemies koputtaa] sellaisia parannuksia, jotka helpottaisivat työvoimapulaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri ansiokkaasti totesi, iso osa ongelmista johtuu nimenomaan osaajapulasta. Joudutaan venymään liikaa, on jatkuva kiire — tämä on henkilökunnan arkea. Meille suomalaisille ylpeyden aihe on ollut, että täällä päivähoito ei ole mikään lasten säilytyspaikka vaan laadukasta ja pedagogisesti ohjattua toimintaa. Meidän on huolehdittava, että näin on jatkossakin. Kokoomus tulee ensi viikolla kertomaan omia ehdotuksiaan varhaiskasvatuksen vahvistamiseksi. On hyvä, että valtion lisätalousarviossa nyt lisättiin rahoitusta varhaiskasvatuksen koulutusmääriin. Kokoomus on ehdottanut tätä jo aikaisemmin. Nämä päätökset vaikuttavat kuitenkin vasta aikaisintaan vuosien päästä.

Ministeri Honkonen, onko aikomus nostaa koulutusmääriä vielä nyt päätetystä, ja mitä voitaisiin tehdä juuri tällä hetkellä, [Puhemies koputtaa] jotta kiireelliseen varhaiskasvatuksen opettajapulaan vastataan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kokoomukselle erittäin hyvästä kysymyksestä. Nythän juuri esityksestäni valtion seuraavan vuoden talousarvion täydentävässä ehdotuksessa esitimme aloituspaikkojen lisäystä, noin 300 aloituspaikan lisäystä. Siihen varattiin reilu kuusi miljoonaa euroa rahoitusta. Jos eduskunta sen hyväksyy, niin saadaan tämän verran vielä uusia ammattilaisia aikaisempien lisäyksien päälle.

Mutta, kuten edustaja tässä totesi, kun on puhe yliopistokoulutuksesta, siis varhaiskasvatuksen opettajien yliopistotasoisesta kandidaattikoulutuksesta — se kestää vähintään kolme vuotta — niin kestää kuitenkin muutaman vuoden, ennen kuin nämä toivon mukaan jo tulevana syksynä aloittavat ammattilaiset sitten pääsevät sinne päiväkoteihin töihin. Olennaista on myös se, että mahdollisimman moni heistä valmistuu varhaiskasvatuksen opettajaksi. Nyt tilastojemme mukaan aika moni heistä jatkaa kuitenkin luokanopettajakoulutukseen eikä päädy sitten sinne varhaiskasvatukseen, joten tarvitaan myös alan vetovoimaa [Puhemies koputtaa] ja tarvitaan myös hyvää työnantajatoimintaa, jotta päiväkodit ovat vetovoimaisia työpaikkoja opettajille.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalainen laadukas varhaiskasvatus perustuu hyvin pitkälle tällaiseen educare-malliin elikkä kansainvälisesti tunnustettuun ja tunnistettuun ja ihailtuunkin, siihen, että varhaiskasvatuksessa painottuvat kasvatus, opetus, hoito ja huolenpito. Näin sanoo myös laki, että siellä pitää olla ammattilaisia, joita ovat esimerkiksi lastenhoitajat, sosionomit ja lastentarhanopettajat. Nyt on kuitenkin tilanne se, että meillä puuttuu näitä lastentarhanopettajia, ja tuossa ministeri ansiokkaasti jo siitä sanoi, että on lisätty niitä koulutuspaikkoja.

Kysyisin kuitenkin, kun sanoitte siitäkin, että on aika pitkässä liemessä se valmistuminen: voisiko ajatella, että näitä muuntokoulutuksia lisättäisiin eli kohdennettaisiin rahoja muuntokoulutukseen, joka tarkoittaa sitä, että henkilö, jolla on jo aikaisempi koulutus ja jolla on pitkä kokemuskin siellä varhaiskasvatuksessa, koulutettaisiin tällaiseksi varhaiskasvatuksen opettajaksi nopeammalla tahdilla? Esimerkiksi omalla paikkakunnallani, joka on katvealue eräällä lailla yliopistoverkostosta, [Puhemies koputtaa] me saataisiin heitä nopeammin. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Itse näen ehdottoman tarpeellisena myöskin nämä panostukset muuntokoulutukseen, ja niitä on tehtykin, mistä ministeri Honkonen vielä voi kertoa lisää. Mutta nostaisin myöskin sellaisen seikan esille, että työnantajat pystyvät myöskin omilla toimillaan vaikuttamaan siihen, voivatko työntekijät kuinka helposti osallistua näihin muuntokoulutuksiin. Minuun on ottanut yhteyttä varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka ovat kertoneet siitä, että kunnilla on hyvin vaihtelevat käytännöt siinä, saako työntekijä esimerkiksi työajalla osallistua kaksi kertaa kuukaudessa järjestettävään lähikoulutusjaksoon silloin, kun osallistuu tämänkaltaiseen muuntokoulutukseen. Jos matalasti palkatulla alalla työntekijä joutuu käyttämään omia harvoja vapaitaan tai ottamaan palkatonta vapaata tähän osallistumiseen, niin se ei tietenkään ainakaan kannusta heitä jatkokouluttautumaan ja osallistumaan tähän. Eli tämäkin on sellainen seikka, mihin kiinnittäisin huomiota ja mihin kuntatasolla pystytään ihan suoraan vaikuttamaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ja vielä ministeri Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olen ilahtunut siitä, että kokoomuksen puolelta ollaan nyt kiinnostuneita kaikista henkilöstöryhmistä liittyen varhaiskasvatuksen järjestämiseen. On totta, että tarvitaan varhaiskasvatuksen opettajia, tarvitaan sosionomeja ja tarvitaan lastenhoitajia, jotta lapset saavat laadukasta varhaiskasvatusta.

Tähän monimuotokoulutukseen, johonka tässä viitattiin. Sitä alkaa yliopistoissa, vuoteen 2026 saakka siihen on rahoitusta osoitettu. Tässä muuntokoulutuksessahan on kyse siis siitä, että jo varhaiskasvatuksessa työskentelevät lastenhoitajat voivat kouluttautua varhaiskasvatuksen opettajiksi, ja tämä on erittäin hyvä toimintamalli. Toki pitää muistaa aina sitten se, että siinä siirrytään yliopisto-opintoihin, mikä vaatii aika paljon varsinkin työn ohella tehtäväksi, kuten ministeri Andersson tässä vieressä totesi.

On selvää, että nyt kun on tehty näitä muutoksia, edellisellä vaalikaudella hyväksytty muutoksia näihin kelpoisuusehtoihin, niistä johtuen varhaiskasvatuksen kenttä on vielä tällaisessa murrosvaiheessa, ja on tärkeää, että viestimme oikein siitä, [Puhemies koputtaa] että kaikkia henkilöstöryhmiä tarvitaan, sekä vaka-opettajia, [Puhemies: Kiitoksia!] sosionomeja että lastenhoitajia. [Paula Risikko: Mikä on vastaus kysymykseen?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta täällä on tänään puhuttu hyvin tärkeistä asioista, Suomen hyvinvointivaltion kivijaloista. Katujen turvallisuus on ollut meille ylpeyden aihe syystä, suomalaisen yhteiskunnan yhteen liittävä voima. On tärkeää, että hallitus heräisi siinä nopeampiin toimiin. Kokoomus on huolissaan asiasta. Luulen, että se on opposition yhteinen huoli, ja mikäli päästään myöskin tekstissä järkevään tulokseen, luulen, että tässä hallituksen kannattaa varautua — toivottavasti toimenpiteillä — yhteiseen välikysymykseen.

Tästä koulutuksesta: Minusta myöskin peruskoulun ja varhaiskasvatuksen ketjun kunnossa pitäminen on meillä sellainen perusta, joka liittyy tuohon äskeiseen kysymykseen ja jossa täytyy todella pystyä toimimaan. Pidän valitettavana sitä, että nyt, kun esimerkiksi vaihtoehtobudjettia valmistelemme, joudumme jälleen kokoomuksessa satsaamaan toistasataa miljoonaa euroa siihen, että pystyisimme paikkaamaan edes niitä asioita, jotka hallitukselta ovat jääneet tekemättä, puhumattakaan kunnollisista lisäpanostuksista. Kysyisin ministeri Anderssonilta: oletteko te huolestunut siitä, että laatu- ja tasa-arvorahojen päättyminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa johtaa ensi vuoden kuluessa työsuhteiden loppumiseen sellaisilta henkilöiltä, [Puhemies: Kiitoksia!] jotka ovat tärkeitä vaikeuksissa olevien lasten polulla pitämisessä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ehkä kaksi huomiota liittyen tähän tasa-arvorahoitukseen, jonka taso tosiaan aina vuodesta toiseen on vaihdellut. Näin on ollut kaikkien hallituskausien aikana.

Olemme nyt tämän hallituskauden aikana viime keväänä jakoon jaettujen avustusten osalta huolehtineet siitä, että näitä rahoja on käytettävissä vielä ensi keväänä, ja seuraava hallitus totta kai tekee sitten ne ratkaisut, mitä seuraava hallitus haluaa tehdä tämän tasa-arvorahoituksen osalta. Mutta pidän sitä hyvin tärkeänä ja toivon, että myöskin seuraava hallitus on valmis sitä priorisoimaan. Näen tarpeellisena myöskin sen, että jatkossa saataisiin nykyistä korkeampi pysyvä määräraha, jotta me päästäisiin tästä heilahtelevuudesta pois.

Sen lisäksi haluan painottaa, että tämä hallitus on vahvistanut pysyvää rahoitusta varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa sadoilla miljoonilla. Sitä on syytä tässä yhteydessä myöskin voimakkaasti alleviivata. Kuulee edelleen aika paljon kritiikkiä myöskin opetuspuolelta liittyen hankkeisiin ja jatkuviin avustushakuihin, [Puhemies koputtaa] ja siksi on tärkeätä huolehtia myöskin pysyvän perusrahoituksen hyvästä kehityksestä, [Puhemies: Kiitoksia!] niin kuin hallitus on tehnyt.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Tavio, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Suomessa alkaa isoissa kaupungeissa olla päiväkoteja, joissa suuri enemmistö on vieraskielisiä lapsia. Esimerkiksi Vantaan Koivukylässä 54 lapsen päiväkodissa puhutaan 27:ää eri kieltä, ja äidinkielenään suomea puhuvia koko päiväkodissa oli vain kaksi kappaletta, tuon uutisen aikaan. Tutkijankin mukaan Suomessa on päiväkoteja, joissa ei ole enää yhtään suomenkielistä lasta. Tämähän vaikuttaa tietenkin siihen oppimisympäristöön, mikä siellä on, ja myös vieraskielisten on vaikea oppia suomen kieltä, koska siellä ei ole suomen kieltä puhuvia lapsia ja henkilökunnalla on vaikeuksia heidän kanssaan. Siis henkilökunnan näkökulmastahan työ kuormittuu ja vaikeutuu, se on selvää.

Perussuomalaisten mielestä ei ole oikein, että suomenkielinen lapsi uhkaa joutua omassa kotimaassaan päiväkotiin, jossa pääkielenä ei ole enää suomi. Kysynkin: mitä hallitus on tehnyt tai tekee, jottei suomalainen lapsi jää päiväkodissa kieli- ja kulttuurivähemmistöön?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on Suomessa nykypäivää isoissa kaupungeissa. Meillä on paljon lapsia, joilla on erilaisia äidinkieliä, ja varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tämä on todellisuutta nykypäivänä ja tulee olemaan myöskin jatkossa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa opetuskieli on suomi tai ruotsi, ja totta kai on äärimmäisen tärkeätä, että saadaan mahdollisimman moni lapsi nimenomaan osallistumaan varhaiskasvatukseen, koska siellä luodaan sitä pohjaa myöhemmälle oppimiselle ja siellä kehitetään kaikkien lasten kielellisiä taitoja äidinkielestä riippumatta. Myöskin suomen kieltä äidinkielenään puhuville lapsille varhaiskasvatukseen osallistuminen on tästä syystä tärkeää.

Sekin lakiuudistus, mikä tällä hallituskaudella on tehty, jolla on säädetty varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta, on äärimmäisen tärkeä tässä yhteydessä, koska siinä lähdetään siitä, että mitä varhaisemmassa vaiheessa [Puhemies koputtaa] havaitaan oppimisen tuen tarpeita, sitä paremmin niihin pystytään puuttumaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Henkilöstöpuute varhaiskasvatuksessa on akuutti. Koulutuspaikkojen lisäykset eivät auta tähän akuuttiin hätään. Henkilöstö on todella tiukalla. Varmaan katsoitte — tai ainakin joku katsoi — toissa viikolla tai viime viikolla MOT-ohjelman, missä näytettiin, kuinka lapsia oli valjailla sidottu tuoliin heidän oman turvallisuutensa tähden, koska henkilöstöä ei ollut riittävästi. Silti te olette tuoneet ihan vasta uuden hallituksen esityksen varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, ja tämä esitys lisää lasten määrää varhaiskasvatuksessa 2 900 henkilöllä. Eli tämä entisestään pahentaa tilannetta siellä varhaiskasvatuksessa. Tämä myöskin lisää meidän julkisen talouden alijäämää, koska se maksaa meille 90 miljoonaa vuodessa [Niina Malmin välihuuto] työllisyysvaikutukset huomioon ottaen, eli julkinen talous koko ajan menee miinukselle. Kysyn: millä tavalla te tähän akuuttiin hätään [Puhemies koputtaa] reagoitte, ja koska tämä julkisen talouden rapauttaminen loppuu?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on ollut tältä hallitukselta sellainen arvovalinta, mikä on haluttu nyt tehdä kahteen otteeseen liittyen ensi vuonna voimaan astuvaan muutokseen. Se on ennen kaikkea ollut myöskin toimi, jolla hallitus on halunnut tukea suomalaisia lapsiperheitä elinkustannusten noustessa, koska me tiedetään, että varhaiskasvatusmaksuilla on vaikutusta esimerkiksi työllistymisen edellytyksiin ja kannustimiin. Tämä on tällainen kätevä tapa huolehtia siitä, että tuetaan perheitä taloudellisesti, parannetaan työllistymisen edellytyksiä ja myöskin, totta kai, alennetaan kynnystä lapsille osallistua varhaiskasvatukseen.

Sen lisäksi pitää tehdä toimia laadun ja työskentelyolosuhteiden vahvistamiseksi. Kuten totesin, kauden aikana ollaan pienennetty ryhmäkokoja, ollaan säädetty varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta, ollaan otettu käyttöön tämä henkilöstön ilmoitusvelvollisuus, ja tätä työtä on äärimmäisen tärkeää jatkaa. Sen lisäksi työnantajat pystyvät myöskin palkkauksen lisäksi esimerkiksi työvaate-eduilla [Puhemies koputtaa] ja muilla tämän tyyppisillä toimilla nopeasti tekemään päätöksiä, [Puhemies: Kiitoksia!] jotka vaikuttavat alan vetovoimaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on todella hieno teko, ja siitä kiitämme hallitusta ja olemme siinä päätöksessä ilolla mukana. Tätä toteutti myöskin edellinen hallitus, eli varhaiskasvatusmaksuja on saatu merkittävästi alas. Itse perustelen sitä paitsi sillä, että helpotetaan perheiden arkea, myöskin varhaiskasvatukseen osallistumisella. Se on lapsen oikeus. On erittäin arvokasta, että varhaiskasvatuksen merkitys meidän yhteiskunnassa ymmärretään yhä paremmin. Tämän eteen olemme tehneet pitkäjänteistä työtä, ja se ei onneksi ole muuttunut myöskään hallitusten vaihtuessa.

Päiväkodeilla on iso merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä — tämä liittyy myös edeltävään keskusteluun. Se tasaa kotitaustaeroja, mutta se auttaa myös esimerkiksi kotoutumisessa ja suomen kielen oppimisessa niitä lapsia, jotka tulevat vieraskielisistä taustoista, mistä täällä kannettiin huolta. Näin ollen kysyisinkin ministeriltä: mitä voisimme vielä tehdä, että se hyvä kehitys jatkuisi, että yhä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin ja saamme nostettua Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja toteaa, meillä Suomessa osallistumisaste on kasvanut, eli tehdyillä päätöksillä on ollut vaikutusta. Kuntapuoleltahan sanotaan, että siitä huolimatta, että ikäluokat pienenevät, päiväkodeissa olevien lasten määrä kasvaa. Tulevaisuutta ajatellen pidän äärimmäisen tärkeänä, että työ laadun, työskentelyolosuhteiden ja henkilöstöpulan ratkaisemiseksi jatkuu, koska uskon, että vanhempien päätöksiin totta kai vaikuttaa myöskin se laatu, onko luottamusta siihen, että siellä on ne pysyvät, samat työntekijät, jotka luovat ne pysyvät vuorovaikutussuhteet. Jos on tämmöinen jatkuva sijaistamisen kierre, niin totta kai se vaikuttaa myöskin vanhempien halukkuuteen hyödyntää näitä palveluita.

Yhden ratkaisun vielä haluan nostaa esille. Ollaan puhuttu kuntien kanssa aika paljon tällaisesta kolme plus yksi ‑ajattelusta, että varhaiskasvatusyksiköihin, niihin ryhmiin, missä on tarve, pyrittäisiin rekrytoimaan lisää lastenhoitajia tai edes lisää avustajia, joilla saataisiin ikään kuin [Puhemies koputtaa] sellaista ylimääräistä mutta vakituista työvoimaa helpottamaan [Puhemies: Kiitoksia!] sitä tilannetta päiväkodeissa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meidän päättäjien vastuulla on tietysti huolehtia siitä, että varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä sitä työtään ja että ne työpäivät eivät ole silkkaa selviytymistä, että se päällimmäinen tunne työpäivän jälkeen ei ole pelko ja riittämättömyys.

Täällä on nostettu esiin tärkeitä näkökulmia koulutuspaikkojen lisäämisestä, muuntokoulutuksesta, työoloista, palkkauksesta. Kaikkea tätä tarvitaan, ja ajattelen, että tämä ministerin äsken nostama esimerkki avustavasta henkilökunnasta on myöskin hyvä avaus siihen, millä sitä työkuormaa voidaan pitää kohtuullisena. On hyvä kammata läpi myöskin kaikki lainsäädännön keinot, millä sitä voidaan varmistaa. Paljon on totta kai myös kun-tien käsissä. Täytyy huolehtia, että kunnilla on mahdollisuus pitää siitä pitovoimasta huolta ja kasvattaa sitä henkilöstömäärää lain ja tarpeen mukaiselle tasolle.

Laadukas, turvallinen varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen oikeus, mutta samaan aikaan se on myös meidän pienten lasten vanhempien työkyvyn tae. Kysyisin hallitukselta: millaisia vaikutuksia suomalaisten yritysten ja koko suomalaisen yhteiskunnan pyörimiseen sillä on, jos tätä varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa ei saada [Puhemies koputtaa] ratkottua?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä kysymys on aivan oikeaan osuva, koska on selvää, että me tarvitsemme entistä vahvemmin työvoimaa. Kun aiemmin meillä ei ollut kunnollista varhaiskasvatusta, me muistamme, miten vaikeaa oli erityisesti naisten, äitien, pitää työpaikkansa, edetä uralla, opiskella silloin, kun lapset olivat pieniä. Eli tämä on tosi iso yhteiskunnallinen muutos, mikä on tapahtunut, ja on todella tärkeää, että tästä pidetään kiinni, että subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on kaikilla lapsilla, jotta lapset pääsevät nauttimaan siitä, ja se myös helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista.

Se asia, mihin myös haluaisin kiinnittää huomiota, tässä jo aiempaankin keskusteluun viitaten, liittyy siihen, että meillä on paljon maahanmuuttajataustaisia äitejä kotona hoitamassa lapsia ja he eivät pääse työmarkkinoille. Nyt kotoutumislainsäädännön myötä me olemme avaamassa, laajentamassa kotoutumispalvelut myös näihin ryhmiin, ja eduskunnan tahdon mukaisesti nyt keskitytään siihen, että näkisimme myös [Puhemies koputtaa] heidät ja heidän osaamisensa, koska heillä on paljon ammattitaitoa ja osaamista.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän. — Edustaja Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomat uutisoi marraskuun alussa, noin viikko sen jälkeen, kun ministerit olivat pitäneet hätäkokouksen varhaiskasvatuksen tilanteeseen liittyen, että Helsingin yliopistolle ei myönnetty lisärahoitusta varhaiskasvatuksen aloituspaikkoihin eikä muuntokoulutukseen viime vuoden hakemuksen perusteella. On tietenkin valitettavaa, että tänne pääkaupunkiseudulle, missä pula on suurin, ei voitu myöntää rahoitusta. Onko nyt kuitenkin niin — kun ministeritkin varmasti kuulivat sen tarpeen, mikä on uusille aloituspaikoille ja myös muuntokoulutukselle eli sille, että voimme varhaiskasvatuksessa jo nyt olevia työntekijöitä kouluttaa esimerkiksi opettajiksi tai sosionomeiksi työskentelemään varhaiskasvatukseen jatkossakin — että voisitte myöntää tulevalle vuodelle merkittävän määrän lisärahoituksesta erityisesti tänne pääkaupunkiseudulle, jossa pula kasvattajista on suuri?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, kuten tuossa aikaisemmin totesin, tätä muuntokoulutusta on edelleen käynnissä. Sille on rahoitus edelleen olemassa, ja nyt sitten tässä täydentävässä talousarvioehdotuksessa, jos eduskunta sen hyväksyy, myönnetään nämä 300 lisäaloituspaikkaa. On aivan selvää, että siinä on painotettava niitä alueita, joilla on suurin pula varhaiskasvatuksen osaajista. Totta kai sen ohella tarvitaan myös sosionomien koulutusta, tarvitaan myös lastenhoitajien koulutusta, mutta kuten totesin — haluan sen vielä toistaa — olennaista on se, että nämä osaajat myös pysyvät sillä alalla, että se pitovoima on kunnossa ja että päiväkoti on vetovoimainen työpaikka. Sillä tavalla pystymme varmistamaan sen, että lasten vanhemmat pystyvät käymään töissä ja turvallisin mielin jättämään lapsensa päivän ajaksi päivähoitoon oppimaan uusia asioita ja oman ikäistensä lasten kanssa kasvamaan.

Arvoisa puhemies! Aivan muutaman viikon kuluttua tammikuussa uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja vahvasti alirahoitettuna. Osa hakee tällä hetkellä, jo lähtökuopissaan, mahdollisuutta ottaa lisää lainaa. Tällä hetkellä ihmiset ovat noissa hoitojonoissa. Meillä päivystykset ovat ruuhkautuneet. Vanhuksille ei löydy tällä hetkellä hoivapaikkoja eikä toisaalta sitten kotihoitoon henkilöstöä.

Kristillisdemokraatit ovat jo pitkään esittäneet huolensa siitä, että tämä sote-malli on lähtökohdiltaan valuvikainen, se on alirahoitettu, ja kaiken lisäksi meillä ei tällä hetkellä ole tarpeeksi henkilökuntaa.

Nyt tuntuu siltä, että ministeri Kiuru on noin viikko sitten herännyt tähän todellisuuteen ja on nyt vaatinut 700:aa miljoonaa lisää rahoitusta hyvinvointialueille. Onko näin, että vasta tässä vaiheessa ministeri on huomannut, että hyvinvointialueilta puuttuu rahaa, ja olette huomannut [Puhemies koputtaa] tämän hoivavelan? Aikooko hallitus [Puhemies: Kiitoksia!] tuoda lisärahoitusta nyt hyvinvointialueille?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on todettava, että taisi edustaja antaa väärän todistuksen lähimmäisestään, sillä tässä salissa ensimmäinen ihminen, joka tämän hoivavelan on ottanut esiin, taidan olla minä, jo vuonna 2020. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Eli kyllä tästä on puhuttu niin paljon, että tässä hallituksessa taitaa olla aika moni hyvin väsynyt siihen, että olen osannut aika hyvin ennustaa sen, mitä hoivavelan suhteen tulee tapahtumaan, ja koronan aikana hyvin avoimesti tässä salissa puhuttiin hoivavelasta. Ne ongelmat, jotka te näette, myös minä näen hyvin kirkkaasti. Siksi sote-uudistus tehtiin, mutta valitettavasti varmaan ainakin kymmenen vuotta liian myöhään.

Tästä rahoituksesta olen esittänyt, että hoivavelkaan puututtaisiin ja laitettaisiin tähän pottiin nyt 700 miljoonaa nopeasti rahaa. Nyt käy niin, että sairaat hoidetaan käytännössä alijäämällä. Tästä rahoituksesta vastaa kuitenkin ministeri Paatero, joten annan hänellekin vielä omasta puheenvuorostani sijaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Eiköhän mennä eteenpäin. — Lisäkysymys, edustaja Essayah.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Niin, hyvinvointialueilla alkaa nyt todella konkreettisesti näkyä se, mitä se alirahoitus tarkoittaa. Tällä hetkellä esimerkiksi omaishoitajien omaishoidon palkkioita ja muita tukitoimenpiteitä ollaan harmonisoimassa monilla hyvinvointialueilla alaspäin — sama tilanne perhehoidossa. Eli onko nyt niin, että kun hyvinvointialueet aloittavat, niin ensimmäisenä niin omais-hoitajat kuin esimerkiksi perhehoitajat näkevät sen, että heidän tilanteensa tosiasiallisesti tulee huonontumaan? Oletteko te ministeriössä nyt ollenkaan huolissanne siitä, että tämä alirahoitus tarkoittaa konkreettisesti sitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset noilla hyvinvointialueilla ovat ensimmäisiä, jotka joutuvat näitten leikkausten kohteeksi? Ja aikooko ministeriö tehdä jotakin hyvinvointialueitten ohjeistamiseksi, että tältä tilanteelta voitaisiin välttyä, ja annatteko te lisää rahaa niille hyvinvointialueille?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru.

Niin, arvoisa puhemies, minähän tässä olen ollut lakki kourassa jo vuodesta 2020 lähtien, ja olen hyvin toiveikas siinä, että tässä hallituksessa tämä hoivavelka tunnustetaan ja otetaan vakavasti. Sen enempää en nyt tässä yhteydessä puhu rahoituksesta.

Mutta näistä ongelmista: On totta, että tässäkin salissa väännettiin kättä siitä, voidaanko hyvinvointialueita ohjata ulkopuolelta, kuinka paljon voidaan ohjata, jottei itsehallinto kärsi. Minä olen rehellisesti tunnustanut, että tämä järjestelmä, joka meillä on käytössä, jossa ei voi ohjata lainkaan, on ollut susi jo syntyessään, mutta sillä on menty tässä viimeiset vuosikymmenet, eikä kovin hyvin ole pärjätty. Tässä uudessa järjestelmässä näitä ohjauskeinoja tulee, ja itse esitin jopa rankempiakin ohjauskeinoja.

On selvää, että me joudumme kiinnittämään huomiota siihen, että esimerkiksi Satakunnassa harmonisointi on tehty tappiinsa. Monissa muissa maakunnissa on saatettu ratkaista tilanne toisin. Kyllä tästä syntyy yhdenvertaisuusongelmaa, joka pitää ratkaista lainsäädännöllä. [Puhemies koputtaa] Siksi seuraavalla hallituskaudella esimerkiksi omaishoitajien palkan suhteen [Puhemies: Kiitoksia!] pitää tasoa nostaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ja vielä keskustelun päättää ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos ministeri Kiuru on lakki kourassa, niin muistutan, että tämä rahoituksen hattu on veronmaksajien yhteinen, samoin huoli hyvinvointialueiden aloituksesta, että pääsemme liikkeelle Suomen historian isoimmalla hallinnon uudistuksella [Arja Juvonen: Kalleimmalla!] kansalaisten palveluiden parhaaksi sellaisella tavalla, joka lisää luottamusta yhteisiin verorahoilla toteutettaviin palveluihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei lisää!] Pidän erinomaisen selvänä, että hyvinvointialueiden rahoituksen kestävyys ja hoivavelka, joka on eittämättä tosiasia näiden koronavuosien jälkeen, ovat hallituksen talousratkaisuissa loppusuoralla ilman muuta koko hallituksen prioriteetti. Mittakaavan on kuitenkin perusteltua mahtua niihin talousraameihin, mitkä hallitus — koko hallitus — on yhdessä itselleen asettanut.