Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tässä lakiesitys, joka on lähtenyt liikkeelle niin sanotusti tilanteesta, jossa sarjavalittaja käyttää valitusoikeutta väärin ja hidastaa kunnan päätöksentekoa ja aiheuttaa monille ihmisille haittaa eri asioissa. Aloitteen pääasiallinen sisältö on sellainen, että aloitteessa esitetään muutettavaksi kuntalakia. Kuntalain 16 luvun mukaista oikeutta tehdä oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus rajoitettaisiin päätöksistä, jotka koskevat kunnan ja yksityishenkilön välistä kiinteistön tai asuinhuoneiston kauppaa, vaihtoa tai vuokrasopimusta. Tällaisesta päätöksestä voisi tehdä valituksen vain 137 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosainen.
Kuntalaisen oikeus tehdä oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus on keskeinen oikeusturvakeino, joka toteuttaa kuntalaisen oikeutta valvoa kunnan päätöksentekoa. Kuntalain mukainen valitusoikeus on kuitenkin laaja ja voi mahdollistaa valittamisen myös haitan‑ tai kiusantekotarkoituksessa. Esimerkiksi yksityisten kodinrakentajien kannalta kiusantekotarkoituksessa tehdyistä valituksista aiheutuvat viivästykset aiheuttavat usein kohtuutonta haittaa.
Kunnan yksityishenkilöiden kanssa tekemien kiinteistön ja asuinhuoneiston kauppa‑, vaihto‑ tai vuokrasopimusta koskevien päätösten osalta kuntalaisten yleinen oikeudellinen intressi on vähäinen, ja todellisen oikeussuojan tarpeen kannalta asianosaisen valitusoikeutta voitaisiin näissä asioissa pitää riittävänä. Tätä perustellaan sillä tavalla, että oikeus kunnallisvalituksen tekemiseen on tärkeä kunnan asukkaan oikeus, josta säädetään kuntalain 16 luvussa. Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen.
Kunnallisvalituksen muutoksenhakuoikeuden laajuus siis mahdollistaa kunnan jäsenille muutoksenhaun siinäkin tapauksessa, ettei muutoksenhakijalla ole tosiasiallista oikeussuojan tarvetta. Muutoksenhaku tyypillisesti aiheuttaa viivästyksiä ja lisäkustannuksia muille kunnan asukkaille ja elinkeinonharjoittajille sekä lisää kuntien hallinnon kustannuksia. Ilmeisen perusteettomilla ja kiusantekotarkoituksessa tehdyillä valituksilla voidaan merkittävästi haitata kunnan tehtävien hoitamista tai esimerkiksi yksityishenkilöiden rakennushankkeita ilman, että tätä perustelisi mikään todellinen oikeudellinen intressi. Oikeutta kunnallisvalituksen tekemiseen on tällöin tarvetta punnita myös suhteessa muiden kansalaisten oikeuksiin.
Lakialoitteen tarkoituksena on vähentää epäasiallista oikeusvaatimuksen ja kunnallisvalituksen tekemistä päätöksissä, joissa kuntalaisten yleisen muutoksenhakuoikeuden tarve on vähäinen mutta viivästyksen aiheuttama haitta on yksityishenkilöiden kannalta merkittävä. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi kiinteistöjen ja asuinhuoneistojen vastikkeelliset luovutukset yksityishenkilöille. Oikaisuvaatimus‑ ja valitusoikeus rajattaisiin näissä tilanteissa koskemaan vain asianosaisia.
Kunnallisvalituksella on kiinteä kytkentä perustuslaissa turvattuun asukkaiden itsehallintoon ja sitä kautta kunnalliseen demokratiaan ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin, samoin oikeusturvaan ja osallistumisoikeuksiin. Siis edellä kuvatulla tavalla valitusoikeutta esitetään rajattavaksi vain siltä osin kuin aitoa oikeussuojan tarvetta ei katsota olevan. Valitusoikeus säilyisi entisellään asianosaisten kohdalla, ja valitusoikeutta rajattaisiin kunnan jäsentenkin osalta vain kiinteistön kauppa‑, vaihto‑ ja vuokratilanteissa julkisen ja yksityisen välillä.
Aloitteella halutaan parantaa kuntien toimintaedellytyksiä sekä selvittää kunnallisvalituksen muutoksenhakijan oikeussuojan ja käsiteltävänä olevan asian asianosaisen oikeuksien välistä tasapainoa sekä ehkäistä hybridivaikuttamisen mahdollisuuksia. Vaikka ehdotetun muutoksen voidaan odottaa jonkin verran vähentävän kiusan‑ tai haitantekotarkoituksessa tehtyjä valituksia, se ei rajoittaisi niiden tekemistä kuin suhteellisen rajallisesta osasta kunnan päätöksiä.
Ottaen huomioon perusteettomien valitusten kunnalle, yksityiselle taholle ja oikeusviranomaiselle aiheuttama haitta ja kustannukset on myös muilta osin perusteltua selvittää mahdollisuutta vähentää tämänkaltaista toimintaa. Selvitettävänä olisi muita asioita, esim. ainakin oikeudenkäyntimaksua vastaavan vakuutustalletuksen edellyttäminen etukäteen hallintotuomioistuimessa sekä tässä yhteydessä oikeusavun saamisen tekeminen nykyistä vahvemmin riippuvaiseksi sitä hakevan perustelusta ja riittävästä, merkittävästä oikeudellisesta intressistä asiassa. Lisäksi arvioitavaksi voisi tulla myös kevennetty menettely, jossa vahvistettaisiin hallinto-oikeuksien mahdollisuuksia hylätä valitus nopeutetusti yhden tuomarin kokoonpanossa ilman kuulemismenettelyä silloin, kun hakemus on ilmeisesti perusteeton.
Edellä olevan perusteella esitämme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen, jossa tätä 137 §:ää esitetään muutettavaksi. Se on nimenomaan näin kuin tuossa äsken perustelin. En lue tätä lakipykälämuutosta. Totean vain, että tämän lakiesityksen on allekirjoittanut 136 edustajaa tästä salista. Kaikista puolueista on edustajia, ja siinä mielessä tämä on erittäin kattava. Taitaa olla tämän eduskuntakauden kattavin lakiesitys, ja toivon tälle todella menestystä.
Arvoisa rouva puhemies! Pieni anekdootti tähän minulle: tämä on minulle historiallinen lakiesitys siltä osin, että käytän tässä salissa nyt juuri 1 000. puheenvuoron tämän istuntokauden aikana — alleviivaa tämän lain tärkeyttä. — Kiitoksia.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
No niin, onneksi olkoon! — Sitten edustaja Hänninen.