Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä terveydensuojelulain muuttaminen. Hallitus esittää terveydensuojelulakiin muutosta, jossa toiminnanharjoittajilta perittäisiin jatkossa veroluonteinen 150 euron suuruinen vuotuinen valvonnan perusmaksu niistä toimipaikoista ja toiminnoista, joiden käyttöönotosta tai aloittamisesta toiminnanharjoittajalla on velvollisuus ilmoittaa tai jotka edellyttävät hyväksyntää.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vastusti yritystoiminnan verorasituksen lisäämistä uusien veroluonteisten maksujen muodossa. Myöskään rahan siirtäminen kunnan siellä taskusta toiseen veroluontoisen maksun muodossa ei ole perusteltua.
Asiantuntijakuulemisissa on esitetty, että esitetyn yritysten kokonaiskulurasitetta lisäävän perusmaksun perustana ei ole toimenpiteitä, joiden perusteella veloitusta voitaisiin yksittäisen yrityksen osalta ylipäätään pitää aiheellisena. Vuosittaisen perusmaksun johdosta yritykset joutuisivat maksamaan valvontamaksun, vaikka niihin ei ole kohdistettu valvontatoimenpiteitä. Esityksen mukaisessa valvonnan perusmaksussa olisi yritykselle kyse pelkästään lisäkustannuksesta.
Valvonnan perusmaksun käyttöönottoa perustellaan muiden seikkojen ohella sillä, että perusmaksun maksukertymä mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman haittoja ennaltaehkäisevän neuvonnan ja ohjauksen toteuttamisen. Tehokkaamman neuvonnan ja ohjauksen edistäminen on kannatettavaa, mutta on kuitenkin kyseenalaista, toteutuisiko tämä suunnitellulla tavalla. Sellainen toimija, johon ei ole kohdistunut tarkastusta, ei hyötyisi normaalisti tarkastukseen liittyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta. Esityksessä ei myöskään esitetä muutoksia, joilla maksun käyttöönoton perustaksi esitetty ennaltaehkäisevä neuvonta ja ohjaus toteutettaisiin. Vaikka toimijan oma panostus ja omavalvonta voi alentaa valvonnasta syntyviä maksuja, se ei vaikuttaisi kuitenkaan alentavasti valvonnan perusmaksuun.
Erityisen kyseenalaista esityksessä on matkailualan maksutaakan nostaminen juuri nyt, kun koronaviruskriisi on romahduttanut alan toiminnan kannattavuuden. Vuonna 2020 majoitus- ja ravitsemusalan bruttoarvonlisäys laski reilulla kolmanneksella ja moni majoitusyritys menetti yli puolet liikevaihdostaan. Mikäli perusmaksun käyttöönoton yhteydessä yrityksille olisi annettu mahdollisuus keventää suoriteperusteisista maksuista aiheutuvaa maksurasitusta omalla toiminnallaan, perusmaksu olisi edes jollain tavoin perusteltavissa, mutta tällöinkin olisi ollut kohtuullista siirtää maksun käyttöönottoa esimerkiksi vuodella vuoden 2023 alkuun koronarajoituksista yrityksille aiheutuneiden tappioiden vuoksi.
Elikkä tämän edellä olevan perusteella me tulemme esittämään, että lakiesitys hylätään, ja näin teimme myös tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. — Kiitos.