Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleistukilain, työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain sekä yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää muutoksia yleistukilakiin, työvoimapalveluiden järjestämisestä annettuun lakiin sekä yleisistä kielitutkinnoista annettuun lakiin. Esityksellä säädettäisiin kotoutumistukea koskeva lainsäädäntö, joka tulisi voimaan 1.4.2027. Muutos koskisi ainoastaan voimaantulon jälkeen Suomeen muuttaneita.

Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan siihen, että työn merkitystä Suomeen kotoutumisen avaintekijänä vahvistetaan. Esityksellä toimeenpannaan hallituksen tavoite siitä, että nykyisen yleistuen nettotaso saatetaan vastaamaan perustoimeentulotuen perusosan tasoa, ja riittävä ja todennettu kotimaisen kielen osaaminen nostaa yleistuen nykyiselle tasolle.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on noin 10—20 prosenttiyksikköä matalampi ja työttömyysaste noin 5—10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin suomalaistaustaisilla. Hiljattain Suomeen muuttaneiden työllisyysaste on erityisen alhainen. Keskeisenä työllistymisen haasteena on riittämätön kotimaisen kielen osaaminen. Tästä syystä on tarpeen vahvistaa hiljattain Suomeen muuttaneiden omaa vastuuta ja omistajuutta tuloksellisesta kielen oppimisesta ja työmarkkinoille pääsystä.

Suomi seuraa tässä kehityksessä muita Pohjoismaita, ja hallitus kehittää Suomen sosiaaliturvajärjestelmää yleisen pohjoismaisen linjan mukaiseen suuntaan. Tässä tarkoituksessa hallitus esittää, että työttömyyden perusteella maksettava yleistuki maksettaisiin kotoutumistukena sellaiselle työttömälle työnhakijalle, joka ei täytä asumisaika- tai työskentelyvaatimusta. Vaatimusta joko työssäoloehdon täyttämisestä tai kolmen vuoden asumisesta Suomessa ei sovellettaisi, jos henkilö olisi osoittanut riittävän kotimaisen kielen taidon. Tällä tavoin hallitus luo työttömyysturvajärjestelmään kannustimen opiskella kotimaista kieltä ja osoittaa riittävä kielitaito. Kotoutumistuki vastaisi tasoltaan nettona noin perustoimeentulotuen yksin asuvan perusosan määrää.

Kun Suomeen muuttaneen omaa vastuuta ja omistajuutta tuloksellisesta kielen oppimisesta ja työmarkkinoille pääsystä vahvistetaan, hallitus katsoo, että samalla on tarpeen myös vahvistaa Suomeen muuttaneen henkilön pääsyä tarpeitaan vastaavaan palveluun oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Tästä syystä hallitus esittää, että työvoimaviranomainen vastaisi kotoutumistukea saavan työnhakijan pääsystä tämän palvelutarvetta vastaavaan palveluun kuuden kuukauden sisällä työnhaun alkamisesta. Hallitus katsoo panostuksen nopeampaan kielen oppimiseen vahvistavan työllisyyttä sekä Suomeen muuttavien henkilöiden yhteiskunnallista osallisuutta. Vuonna 2027 vaikutus julkiseen talouteen olisi 7,1 miljoonaa euroa. Vaikutukset olisivat täysimääräiset vuodesta 2030 lähtien, jolloin menojen arvioidaan lisääntyvän 9,2 miljoonaa euroa.

Tilapäisen suojelun perusteella Suomessa olevilla ukrainalaisilla on nykyisin oikeus yleistukeen ainoastaan, mikäli henkilö on täyttänyt työttömyysturvan työssäoloehdon. Merkittävä osa ukrainalaisista saa perustoimeentulotukea työttömyyden ajalta ilman ensisijaista työttömyysetuutta. Hallitus katsoo, että Venäjän hyökkäyssotaa paenneiden ukrainalaisten toimeentuloa Suomessa on perusteltua vahvistaa. On myös perusteltua kannustaa näitä henkilöitä ilmoittautumaan työnhakijaksi työvoimaviranomaiseen ja osallistumaan työllistymistä tukeviin palveluihin. Tästä syystä hallitus esittää muutosta yleistukilakiin siten, että tilapäisen suojelun perusteella maassa olevilla olisi jatkossa yhtäläinen oikeus yleistukeen Suomessa vastaavin edellytyksin kuin muilla Suomeen muuttaneilla henkilöillä. Muutos koskisi myös ennen lain voimaantuloa Suomeen muuttaneita henkilöitä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Kovin suurta painetta debattiin ei nyt näytä olevan, joten menemme listalle. Edustaja Garedew, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vihdoin saatiin suunta kohti maahanmuuttajien sosiaaliturvan eriyttämistä ja veronmaksajien kannalta oikeudenmukaisempaa Suomea: nyt maahanmuuttajille säädetään yleistukea matalampi kotoutumistuki.

Lakimuutoksen myötä alle 3 vuotta Suomessa oleskellut työtön työnhakija, jonka työssäoloehto ei ole täyttynyt, ei enää saisi täyttä yleistukea, vaan pienempää kotoutumistukea, jonka taso vastaa toimeentulotuen perusosaa. Poikkeuksen muodostavat ne henkilöt, jotka ovat opetelleet suomen kielen. Heille maksetaan jatkossakin normaalia yleistukea, ei tätä alempaa uutta kotoutumistukea.

Perussuomalaisille ei sovi, että Suomeen tullaan hyvän sosiaaliturvan perässä näkemättä vaivaa oman toimeentulonsa ja sopeutumisensa eteen. Koska kotoutuminen tapahtuu käytännössä pitkälti kielen oppimisen ja työnteon kautta, niin kannuste niihin on oltava tuntuva. Maahanmuuttajien omaa vastuuta on lisätty tällä kaudella monella muullakin tavalla, ja myös kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty esimerkiksi niin, että kansalaisuutta ei voi saada, jos hakijan toimeentulo ei ole turvattu työn tai yrittämisen kautta.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2025 Kelan maksamista työttömyyskorvauksista kolmasosa maksettiin vieraskielisille, siis kolmasosa. Toimeentulotuesta maksetaan yli 40 prosenttia vieraskielisille. Yhteensä maahanmuuttajien sosiaaliturvaan kului noin 2 miljardia euroa. Siis aivan käsittämätöntä. Summa on yhtä paljon kuin koko sisäministeriön budjetti. Kun nämä kuluerät ovat näin merkittäviä ja taloustilanteemme on mikä on, olisi tietenkin järkevintä muuttaa koko sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi, jotta pystyisimme tulevaisuudessakin turvaamaan suomalaisten tarvitsemat hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ytimessä on yksinkertainen ajatus siitä, että Suomeen kotoudutaan ennen kaikkea työn, kielen ja yhteiskuntaan osallistumisen kautta. Tämä työn ja kotoutumisen linja on vastuullinen linja. Se tarkoittaa sitä, että Suomeen hiljattain muuttanut saa apua, mutta hänellä on kannustin kotoutua osaksi yhteiskuntaamme.

Tämän nyt käsittelyssämme olevan uuden kotouttamistuen taso olisi hieman nykyistä yleistukea matalampi, mutta sitä saava henkilö voisi siirtyä normaalin yleistuen piiriin joko työssäoloehdon täyttämällä, kolmen vuoden asumisella tai osoittamalla riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon. Tämä on todellakin työn ja kotoutumisen linja.

Arvoisa puhemies! On selvää, että tässä esityksessä ei ole kyse vain etuusjärjestelmän muuttamisesta. Kyse on kotoutumispolitiikan suunnanmuutoksesta, jota Suomen talous ja turvallisuus edellyttävät. Tällä esityksellä halutaan vahvistaa ajatusta siitä, että yhteiskunnan tarjoama tuki kulkee käsi kädessä omien ponnistelujen kanssa. Kannustin on rakennettu erityisesti kielen oppimiseen, koska tutkimustieto osoittaa hyvin selvästi, että kielitaito on yksi tärkeimmistä työmarkkinoille pääsyä selittävistä tekijöistä. Mitä parempi kotimaisen kielen taito on, sitä paremmat mahdollisuudet henkilöllä on työllistyä, kouluttautua ja toimia täysipainoisesti suomalaisessa yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Kaikesta edellä mainitsemastani riippumatta pidän erittäin tärkeänä sitä, että tämä esitys ei jätä vastuuta yksin maahanmuuttaneelle. Samaan aikaan, kun järjestelmään luodaan yksilöille kannustin kotoutua kulttuuriimme ja yhteiskuntaamme, kunnille ja työvoimaviranomaisille asetetaan velvollisuus huolehtia siitä, että kotoutumistuen piiriin kuuluva työnhakija pääsee palveluun viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Tämä niin sanottu takuuaika merkitsee sitä, että yhteiskunta ei voi vaatia kotoutumista, työllistymistä tarjoamatta samalla mahdollisuutta oppia kieltä, hankkia osaamista ja päästä työelämää kohti vieviin palveluihin. Tämä on järkilinja.

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen keskeinen viesti on, että suomalainen sosiaaliturva antaa turvaa, mutta samalla sen tulee kannustaa oppimaan kieltä, osallistumaan yhteiskuntaan ja rakentamaan omaa tulevaisuutta työn kautta. Suomeen saa tulla, mutta tänne on tultava kotoutumaan ja tekemään töitä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

hyvä. Arvoisa puhemies! Velvoitteiden, etujen ja vastuiden pitää olla tasapainossa, ja tässä yritetään sitä kokonaisuutta varmasti viedä eteenpäin. Kun ministeri on nyt paikalla, niin kysyisin nyt suuruusluokista tämän osalta. Kun täällä mainittiin kovia lukuja siitä, kuinka paljon ulkomaalaiset työttömät ja henkilöt kuluttavat Suomen työttömyysturvaa, niin minulla on viimeisimmät työttömyysturvaluvut: työttömien työnhakijoiden luku on 362 000, joista 50 000 on ulkomaalaistaustaista. Tämä on se mittaluokka. Kannattaa muistaa: 362 000, joista 50 000 ulkomaalaistaustaista työtöntä työnhakijaa.

No sitten kokoluokasta, mitä tämä laki koskee. Näitten arvioitten mukaan puhutaan 10 000—17 000 ihmisestä, joita tämä saattaisi koskea. Lähestytään 2030-lukua, kun tämä laki on voimassa, niin ovatko nämä suuruusluokat niitä, joita valmistelussa teillä on ollut mukana? Puhutaan siis tämän osalta kokoluokasta 10 000:sta 17 000:een.

Arvoisa puhemies! On todella totta, että puutteellinen kielitaito kasvattaa syrjäytymisriskiä ja kaventaa osallisuuden mahdollisuuksia yhteiskuntaan, ja siinä mielessä kielitaidon parantaminen monella keinolla on hyvä asia. Tässäkin käytetään nyt aika voimakastakin keinoa siinä mielessä, että vähän pienempää turvaa annetaan kyseiselle henkilölle, mutta jos saavuttaa kielitaidon, niin pääsee sille turvalle, mikä on muillakin. Tässä mielessä tämä lähestymiskulma on oikea. Taloudelliset säästöt tässä ovat noin seitsemän miljoonaa euroa vuositasolla, ja siinä mielessä, jos resursseja käytetään, että ihmiset oppivat kielitaitoa, se olisi hyvä.

Työvoimapalveluiden järjestämislakia ollaan nyt muuttamassa, ja silloin työvoimaviranomainen vastaisi kotouttamistukea saavan työnhakijan pääsemistä hänen palvelutarvettaan vastaaviin palveluihin, ja tästä kysyisin: miten näette, ovatko nykyiset työllisyysalueet ja niitten palvelut ja resurssit riittäviä tämän toteuttamiseen? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi yleistukilain, työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain sekä yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta.

Kotoutumistukiesitys liittyy oleellisesti perussuomalaisten pitkäaikaisiin tavoitteisiin maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä sekä sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Tarkoitus on muuttaa lakia siten, että yleistukea maksettaisiin kotoutumistukena sellaiselle työttömälle työnhakijalle, joka ei täytä työssäoloehtoa, on asunut Suomessa alle kolme vuotta edeltäneen kymmenen vuoden aikana ja on taloudellisen tuen tarpeessa. Kotoutumistuen taso on yleistuen tasoa pienempi. Se vastaa suunnilleen yksin asuvan henkilön perustoimeentulotuen perusosaa. Yleistuen työskentely- ja asumisaikavaatimusta ei sovellettaisi tietyissä tapauksissa, joissa kielitaito on todennettavissa esimerkiksi koulutuksien kautta tai jos henkilön äidinkielenä sattuu olemaan suomi, ruotsi tai saame. Poikkeus tehdään, jos henkilö ei voisi vamman tai muun vastaavan syyn takia osoittaa kielitaitoaan.

Arvoisa puhemies! Tavoittelemme lailla maahan muuttaneiden parempaa osallistumista työmarkkinoille sekä pääsyä kielikoulutukseen. Korostamme Suomeen muuttaneiden henkilöiden omaa vastuuta näistä. Se on aivan oikein. On korkea aika, että painopisteemme siirtyy tässäkin asiassa. Suomeen kotoutuu kaikkein parhaiten juuri työllä ja kielen oppimisella.

Sanon kuitenkin, että tämä esitys ei pidemmän päälle riitä. Perussuomalaiset tulevat esittämään kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa myös jatkossa. Ennemmin tai myöhemmin muutkin siihen heräävät, se vain saattaa ottaa aikansa. Taloutemme ja maahanmuuttopolitiikkamme ongelmat eivät ilmeisesti ole tarpeeksi pitkällä muiden mielestä. Linjamme on selkeä: Suomen ja suomalaisten veronmaksajien tehtävä ei ole maksaa muiden maiden kansalaisten elättämistä täällä. Se tehtävä kuuluu heille itselleen. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä työttömyyden perusteella maksettava yleistuki maksettaisiin kotoutumistukena sellaiselle työttömälle työnhakijalle, joka ei täytä työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa ja joka on asunut Suomessa alle kolme vuotta edeltäneen 10 vuoden aikana ja joka on taloudellisen tuen tarpeessa. Tämä kotoutumistuki olisi 33,64 euroa päivässä.

Tosiaan tämä lakiesitys, jonka ministeri Partanen toi, tulee todella tarpeeseen ja on hyvin perusteltu. Maahanmuuttajan oikeus sosiaaliturvaan ei voi heti Suomeen saapuessa olla sama kuin täällä töitä pitkään tehneellä. Se ei ole järkevää eikä millään tavalla reilua ja oikeudenmukaista. Tarvitsemme myös lisäkannusteita ja velvoitteita työllistymiseen, kouluttautumiseen ja kotoutumiseen.

Vastuullinen kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen. Tavoitteena on kehittää Suomen sosiaaliturvajärjestelmää yleisen pohjoismaisen linjan mukaiseksi. Vahvistamme Suomeen muuttavien omaa vastuuta kielen oppimisesta ja työmarkkinoille pääsyä.

Tämä lakiesitys ei koske äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvia eikä myöskään heitä, jotka todistetusti pystyvät osoittamaan osaavansa näitä meidän kansalliskieliämme.

Tässä lakiesityksessä on myös velvoitteita niin, että henkilö olisi ohjattava palvelutarvetta vastaavaan palveluun työmarkkinoille pääsyn varmistamiseksi kuuden kuukauden sisällä. Käytännössä tämä aika varmasti olisi paljon lyhyempi, ja tälläkin hetkellä siihen pystytään. Erityisen tärkeänä työvoimapalveluihin pääsyn osalta pidän Suomeen maahanmuuttajina tulevia perheitä ja erityisesti naisten asemaa myöskin siellä. Kun olemme tällä hetkellä käsittelemässä myös tätä niin sanottua Norjan mallia liittyen kotihoidon tukeen, niin on todella tärkeää, että myös naiset sieltä kotoa pääsevät työmarkkinoille, oppivat suomen kieltä ja sitä kautta myöskin meidän kulttuuriamme ja pystyvät saavuttamaan myös tasa-arvoa tätä kautta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä on poissa. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessa liian moni maahan muuttanut on jäänyt liian pitkäksi aikaa tukien varaan ja ilman riittävää kielitaitoa ja työtä. Ihmisen kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan on vesitetty liian löysällä sosiaaliturvalla, joka ei kannusta eikä vaadi tarpeeksi. Tämä muutetaan nyt hallituksen toimesta. Nyt uudistetulla kotoutumistuella annetaan selkeä viesti siitä, mitä Suomeen muuttaneilta odotamme: kielen opiskelua, työn hakemista ja aktiivista pyrkimystä oman toimeentulon hankkimiseen. Samaan aikaan parannetaan ihmisten mahdollisuuksia onnistua. Kielikoulutuksen takuuajalla varmistetaan, että kielen oppiminen ei jää kiinni siitä, etteikö koulutukseen pääse.

Kokoomuksen linja on, että Suomessa autamme alkuun mutta ihmiseltä pitää edellyttää omaa aktiivisuutta. Tavoitteina pitää olla työ, kielitaito ja omilla jaloilla seisominen.

Toivon, että nyt kotoutumisen velvoitteesta ja työnteon kannustimien vahvistamisesta kauniisti puhunut SDP myös kannattaa tätä Orpon hallituksen esitystä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ilta-Sanomat 13. elokuuta kertoi seuraavaa: ”Oppositiopuolue SDP:n mielestä pitäisi arvioida, voitaisiinko maahanmuuttajien sosiaaliturvaa sitoa kielen opiskeluun.” No, hallitus on tätä arvioinut tietysti jo kauan ennen tätä sosiaalidemokraattien julkituomaa näkemystään, ja tämän hallituksen arvioinnin tulos on nyt tässä käsittelyssämme. Eli kyllä, pitää olla kannustimia kotoutumiseen ja pitää olla kannustimia kielen opiskeluun, ja sitähän tämä hallituksen esitys merkitsee.

Itse uskon kyllä, että sosiaalidemokraatit tätä tukevat. Mielenkiintoista onkin sitten se, miten eduskunnan vasemmistolaisimmat puolueet eli vasemmistoliitto ja vihreät tähän suhtautuvat. Seuraava puheenvuoro näyttikin olevan edustaja Pekosella, eli kuulemme varmasti vastauksen tähän kysymykseen. Mitä vihreisiin tulee, niin heillä on juuri nyt jotain muuta tekemistä, koska en näe salissa yhtäkään vihreätä.

Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esitys on erittäin perusteltu. Juuri näin pitää toimia. Kun maahanmuuttaja tulee Suomeen, meidän pitää kannustaa häntä ja antaa hänelle kannustimia suomen kielen oppimiseen ja osaamiseen, koska se on tehokkain tapa edistää hänen kotoutumistaan. Tässä hallituksen esityksessä tulevat nämä taloudelliset kannustimet hyvin selkeästi: saat vähän alempaa kotoutumistukea, mutta jos opit suomen kielen, niin sitten saat sitä yleistukea, joka on parempi. Juuri näin pitää toimia, kannustaa maahanmuuttajia kielenopiskeluun. Samalla luonnollisesti pitää antaa heille myös edellytykset ja mahdollisuudet suomen kielen opiskeluun, ja myös siihen tämä hallituksen esitys pyrkii. Eli tämä on erittäin hyvä ja perusteltu esitys. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tämän hallituksen esityksen esittelystä. Tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa valiokunnan varapuheenjohtaja Laiho totesi, että maahanmuuttajien oikeudet sosiaaliturvaan eivät voi olla heti samat kuin ikänsä täällä työtä tehneellä, mutta sellaistahan kukaan ei ole esittänytkään, eikä meidän nykyinen lainsäädäntökään tällaista esitä tai tue.

Minä kävin läpi tuossa tämän hallituksen esityksen lausuntopalautetta, ja siellä oli aika paljonkin esitetty kritiikkiä muun muassa yhdenvertaisuusnäkökulmasta mutta myös perustuslain näkökulmasta. Olisin kysynyt ministeriltä, että millä tavalla olette käynyt näitä läpi tämän esityksen valmistelun aikana.

Sitten ehkä kiinnostaisivat nämä resurssit tämän kotouttamisen ja kielikoulutuksen osalta. Pidän itse tosi tärkeänä sitä, että kun meille tulee tänne maahanmuuttajia, niin pidetään huolta siitä, että heillä on hyvät mahdollisuudet kotoutua Suomeen ja hyvät mahdollisuudet myöskin oppia kieltä, mutta se pitää myöskin sitten huomioida, että resurssit ovat kunnossa, ja erityisesti silloin, jos ollaan tekemässä politiikkaa, jossa nyt sitten ollaan heikentämässä ihmisten sosiaaliturvaa sillä perusteella, miten kieltä osaa.

Ehkä sitten vielä yksi kysymys, mikä itseäni jäi mietityttämään, kun luin tuota lausuntopalautetta, liittyy lapsiperheisiin, heidän toimeentuloonsa ja huoleen, että erityisesti jos on monilapsisia perheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat näitten kotouttamistoimien piirissä, niin miten se heidän toimeentulonsa on turvattu, ja lähinnä myöskin tästä eriarvoisuuden näkökulmasta, mahdollisesti myöskin rikollisuuden kehittymisen näkökulmasta, kun itse ajattelen, että meidän pitää huolehtia ihmisten riittävästä toimeentulosta ja että se on meidän kaikkien etu.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tehokkaasta kotoutumisesta on todellakin meidän huolehdittava. Suomeen muuttaneiden kotoutumisen on oltava jokaisen maahanmuuttajan oikeus, mutta myös velvollisuuksia voidaan esittää.

Kotoutuminen tarkoittaa yhteiskunnan sääntöjen ja toimintatapojen syvällistä sisäistämistä ja niiden mukaan toimimista sekä osallistumista omien kykyjen mukaan yhteiskuntaan sen aktiivisena jäsenenä. Suomeen muuttavalta on oikeutettua edellyttää mukautumista niihin periaatteisiin, joiden varassa Suomi yhteiskuntana toimii ja jotka usein ovat välttämätön edellytys sille, että täällä kyetään ylläpitämään vaurasta ja vakaata hyvinvointivaltiota. Vastaavasti Suomen on oltava vastaanottavainen yhteiskunta tänne muuttaville, ja tänne tulevilla on oltava selkeä reitti Suomen yhdenvertaiseksi ja täysivaltaiseksi kansalaiseksi. Tässä kokonaisuudessa erityisesti kielen oppimista ja nopeaa työllistymistä on edistettävä ja vastaavasti on torjuttava kaikin tavoin ajautumista passiiviseksi tukiasiakkaaksi, mitä täälläkin on esille tuotu. Eli kyllä tässä hyviä elementtejä on.

Maahan muuttavien yhteiskunnalliselle ja demokraattiselle osallistumiselle on luotava turvalliset ja kannustavat puitteet kokonaisuudessaan. Kielen oppiminen on aivan avainasemassa tässä osallisuuteen pääsemisessä. Vaikka työelämässä voi pärjätä esimerkiksi englannin kielellä hyvinkin monessa paikassa, on maahan pysyvästi muuttavan tärkeää oppia suomen tai ruotsin kieli, kotimaisia kieliä, voidakseen osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Sen takia näihin maahanmuuttajien kielikoulutuksiin onkin panostettava ja turvattava se, että jokaisella on täällä mahdollisuus oppia suomen tai ruotsin kieli ja siten edistää sitä kotoutumista ja päästä paremmin työmarkkinoiden käyttöön.

Valiokunta varmasti tämän huolellisesti tulee käsittelemään, ja odotankin sitten sitä jatkokäsittelyä siitä, mitä tässä valiokuntakäsittelyn yhteydessä tulee esille.

Vielä erityisesti nostan nämä vieraskieliset lapset ja heidän asemansa tässä kokonaisuudessa. Kyllä meidän pitää tehdä kaikkemme, että me pystytään tukemaan näitä vieraskielisiä lapsia siinä, että heille mahdollistetaan se suomen tai ruotsin kielen oppiminen.

Tällaisia nostoja. Eli tässä lähetekeskustelussa nyt lähinnä painotan tätä kielen oppimisen merkitystä kotoutumisessa. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Partanen, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oikein paljon kiitoksia kaikille hyvästä keskustelusta. Näyttää siltä, että meillä on tässä yhteinen suunta.

Edustaja Pekoselle ja myös edustaja Lylylle: Tämäkin esitys, kuten kaikki muut esitykset, on käynyt läpi huolellisen lainvalmisteluprosessin ja laillisuusvalvonnan. Kun on kyse sosiaaliturvasta, niin tietenkin tässä on perusoikeusherkkiä kysymyksiä, ja ne menevät punnittaviksi perustuslakivaliokuntaan, minkä jälkeen myös käsittelemme vielä tätä asiaa täällä salissa.

No, esityksen mukaan me panostamme kotoutumiseen ja työllisyyttä edistäviin palveluihin merkittävästi myös osana tätä esitystä, yli 12 miljoonalla eurolla, ja tässä vaiheessa on arvioitu, että tämä määrä on se, mitä tässä tarvitaan.

Edustaja Pekonen myös pohti esityksen yhteyttä rikollisuuteen. Ajattelen niin, että kaikista parasta kotoutumista, kaikista parasta ennaltaehkäisyä erilaisiin sosiaalisiin haasteisiin on se, että tänne muuttava, täällä asuva oppii suomen kieltä ja integroituu sitä kautta osaksi yhteiskuntaa, lähtee kouluun ja saa siellä ystäviä, ja sitä kautta myös varmasti pystymme ennaltaehkäisemään näitä haasteita.

Edustaja Lyly vielä kysyi näistä tilastoista. Tilastotieto ja työllisyysluvut ovat olleet seurannassa ja valmistelun perusteena, ja ne ovat todella siellä esityksessä ja sen mukaiset. — Kiitos kaikille hyvästä keskustelusta.