Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd) | Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr) | Suullinen kysymys diabeetikoiden  lääkekorvausten leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen kysymys sotesta ja päivystysuudistuksesta (Thomas Blomqvist r) | Suullinen kysymys elintarvikeviennin edistämisestä (Jari Leppä kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Meihin kansanedustajiin ollaan jatkuvasti yhteydessä rakennusten homeongelmista ja niistä johtuvista terveyshaitoista. Lapset ja opettajat päiväkodeissa ja kouluissa, hoitajat terveyskeskuksissa ja sairaaloissa sekä tavalliset ihmiset omissa kodeissaan kärsivät homeen aiheuttamista terveysongelmista.

Suomessa on toteutettu niin sanottuja Hometalkoita, joiden avulla ongelmiin on haettu ratkaisuja. Tämä hallitus teki päätöksen olla jatkamatta Hometalkoita. Myöskään mitään korvaavia toimenpiteitä ei ole esitetty. Hallitusohjelmastakaan ei löydy toimenpide-ehdotuksia homeongelman ratkaisemiseksi. Kysyn vastaavalta ministeriltä: katsooko hallitus, että homeongelma on ratkaistu, kun hallitukselta  puuttuu  konkreettinen ohjelma home-ongelman torjumiseksi?

Arvoisa puhemies! Edustaja Myller otti äärimmäisen tärkeän yhteisen asian esille. Me tiedämme sen, että muun muassa viime vaalikaudella tarkastusvaliokunta teki erittäin ansiokkaan raportin ja toimenpide-ehdotuksen tästä asiasta. Katsoin vähän tässä tänään, mitä niille ehdotuksille kuuluu, mitä siellä on tehty, ja osahan niistä on laitettu liikkeelle. Silloin arvioitiin, että kokonaisuudessaan nämä kosteus- ja homeongelmat ovat ehkä 30—50 miljardin euron urakka korjausvelkana. Ja sitten tietysti hallituksen näkökulmasta — epäilisin, että tässä kysytään seuraavaksi sitten rahapuolesta — muistutan siitä, että silloin viime kaudellakin, kun tähän laitettiin panostuksia, ne olivat kertaluonteisia. Taisi olla opetusministeriön puolella, oliko, 15 vai 30 miljoonaa euroa ja STM:n puolella toinen mokoma, mikä kertoo, että ne toimet, mitä hallituksen puolelta on ollut mahdollisuus tehdä, jo aiemmankin hallituksen puolelta, ovat riittämättömiä (Puhemies koputtaa) tähän kokonaisuuteen nähden.

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Raha on todellakin ratkaisevassa asemassa, mutta on muitakin asioita.

Täällä eduskunnan käsittelyssä on parasta aikaa asuntojen korjausavustuksia koskeva lakiesitys. Siinä esitetään poistettavaksi homeongelmista kärsiville tarkoitettu terveyshaitta-avustus. Kymmenen vuotta käytössä olleella terveyshaitta-avustuksella on tuettu ihmisiä, jotka ovat joutuneet asuntonsa terveyshaittojen vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin. Käytännössä avustus on mennyt vaikeissa homeloukuissa asuville, joiden on ollut vaikea saada tukea muualta. Esimerkiksi Asumisterveysliitto on todennut avustuksen pois ottamisesta: "Hätää kärsiviltä viedään viimeinen oljenkorsi." Hallitus perustelee avustuksen poistamista sillä, että se on liian hankala toteuttaa. (Puhemies koputtaa) Kysynkin nyt arvoisalta ministeriltä: jos pidätte tätä asiaa tärkeänä, miksi ette korjaa sitä lakia vaan poistatte sen avustuksen?

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllerin kysymyksestä voisi saada harhaisen käsityksen, ettei enää avustettaisi jatkossa homeongelmaisten talojen korjauksia.

Tuo hallituksen esitys, joka on valiokunnan käsittelyssä, lähtee siitä, että tällä hetkellä meillä on noin kuusi erilaista avustusjärjestelmää erilaisten remonttien tekemiseksi — on siinä ihmisillä ihmettelemistä, mistä hakea ja minkälaista tukea — ja nyt hallitus yksinkertaistaa tämän korvaussysteemin niin, että meillä on jatkossa yksi laki, jossa on kaksi erilaista korvausprosenttia, ja jatkossakin voi hakea avustusta myös homeongelmaisten talojen korjaukseen.

Arvoisa puhemies! Todellakin, eduskunnan tarkastusvaliokunta on käynyt tätä hyvin perusteellisesti lävitse ja tehnyt myös ulkopuolista tutkimustyötä. Kyllähän sen ohella, että kansalaispalaute tulee erittäin kovana ja on suuri huoli, nämä luvut, jotka tuosta tutkimuksesta selviävät, ovat hälyttäviä: meillä on kouluissa, päiväkodeissa lähes 200 000, ehkä jopa enemmän, nuorta, jotka ovat päivittäin sellaisissa rakennuksissa, joissa on näitä home- ja kosteusongelmia. Tiedetään, että sama tilanne on myös yksittäin monissa sairaaloissa ja myös vanhusten palvelutaloissa. Tämä tilanne on huutava — tuo tutkimus kertoo, että noin puoli miljoonaa suomalaista on päivittäin tämän ongelman kanssa tekemisissä.

Nyt meillä on hyvä kokemus harmaan talouden torjunnasta, torjuntaohjelmasta. Voisiko hallitus harkita, että se tekisi tämmöisen ison homekorjauksen ja ‑torjunnan ohjelman, jossa kaikki, sekä rahat että nämä säännökset, olisivat mukana?

Arvoisa puhemies! Minusta on nyt tärkeää, että me käymme vielä myös hallituksessa läpi tarkasti tämän tarkastusvaliokunnan raportin ja ne toimenpiteet. Ehkä ainakin itse ajattelisin, että kun tämä on yhteinen ongelma ja tässä on paljon erilaisia toimijoita — raha on yksi kohta, yksi on rakentamismääräykset — niin pitää miettiä, kuka kantaa sen vastuun. Meidän pitää ottaa semmoinen kokonaisvastuu tästä ja katsoa siinä yhteydessä, kuka tekee mitäkin. Jokainen meistä tietää, että kunnat ovat tietysti vastuussa omista rakennuksistaan, ja monessa kunnassa tehdään investointeja ehkä toisenlaisiin asioihin, mutta ei sitten ole aina oltu nopeasti ja ripeästi tekemässä sinne julkisen puolen rakennuksiin, joissa näitä kosteus- ja homeongelmia on ollut, ja niitä on kyllä ihan joka puolella. Että tässä on nyt tämä yhteisen vastuun otto erittäin tärkeää. Mutta meidän puoleltamme, hallituksen puolelta, nyt ainakin sen voin sanoa, että me arvioimme uudestaan nämä tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotukset (Puhemies koputtaa) ja teemme kokonaisarvioinnin niistä.

Arvoisa herra puhemies! Vihaiset äidit järjestivät mielenilmaisun ja lähettivät meille edustajille postia, koska liian moni lapsistamme viettää oman työpäivänsä kouluissa ja päiväkodeissa, joissa on todettu kosteus- ja homevaurioita. Kiitän näitä äitejä, he ovat oikealla asialla.

Totuus parhaillaan on hyvin valitettava. Pelkästään kuntien kiinteistöjen korjausvelka on parhaillaan 5 miljardia euroa, ja kunta-alan suurin työturvallisuusongelma on sisäilma. Mutta mitä tekee maan hallitus samaan aikaan? Hometalkoista ei ole sanaakaan hallitusohjelmassa, korjausvelkaeuroja vähennetään, ja tästä terveyshaitta-avustuksesta ollaan luopumassa. Ympäristöministeriössä on työstetty lukuisa määrä myös oppaita kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisemisen ja korjaamisen näkökulmasta, kuten myös erilaisia kehittämishankkeita on käynnissä useita. Arvoisa ministeri, miten näette, miten nämä kaikki jalkautetaan tuloksellisesti kuntiin, jotta niistä on käytännössä oikeasti myös hyötyä?

Arvoisa puhemies! Vihaiset äidit ovat aina oikealla asialla, jos he puolustavat lastensa terveyttä, ja kuten kysyjä totesi, meillä on jopa 5 miljardin korjausvelka kuntien kouluissa, päiväkodeissa, julkisissa hankinnoissa. Minä en voi tulla, edustaja Taimela, teidän taloanne tai asuntoanne korjaamaan, eikä valtio voi mennä pakolla kuntien kiinteistöjä korjaamaan, vaan kyllä se vastuu kuuluu aina kiinteistön haltijalle. Esimerkiksi omassa kunnassani Vihaisten äitien huoli otettiin todesta ja moukaroitiin sisäilmaongelmainen koulu maan tasalle ja nyt rakennetaan uutta. Kun tällä kaudella ei ole heikennetty kuntataloutta, kuten tehtiin viime vaalikaudella, niin nyt kunnilla on mahdollisuus tarttua näihin tarpeellisiin kiinteistöinvestointeihin ja lähteä kunnostamaan. Sisäilma on tärkeää lapsille, ja sitä se on myös kuntien työntekijöille. (Oikealta: Hyvä pointti!)

Arvoisa puhemies! Tämä homeongelma on vaikea ongelma suomalaisten ihmisten terveyden ja myös meidän rakentamisen laadun kannalta, ja tämä on jatkunut vuosikausia ja jo useamman hallituksen ajan. On tärkeää, että nämä rakentamiseen valvontaan liittyvät asiat saadaan nyt eteenpäin. Mutta sen rinnalla on myös ajankohtainen tilanne siinä, että monissa kunnissa on mennyt vähän liian pitkälle huoli siitä, että kun taloutta tasapainotetaan, niin ei pystytä tekemään myöskään välttämättömiä investointeja. Myös hallituksella olisi siinä mahdollisuus, että juuri nyt, kun lainaa saa jopa negatiivisella korolla, talousasiantuntijat suosittelevat sitä, että nyt kannattaisi investoida tällaisiin ratkaisuihin, jotka on joka tapauksessa tehtävä. Tiedän monia kuntia, missä esimerkiksi koulujen investointeja on lykätty niin, että koululaiset ovat vuosia tiloissa, joissa on homeongelmia, ja se on lasten terveydelle ja opettajille hyvin haitallista. Olisiko mahdollista nyt, valtiovarainministeri Orpo tai ministeri Vehviläinen, lisätä budjetissa erillinen määräraha erityisesti julkisiin tiloihin ja kouluihin, että näitä remontteja saataisiin vauhtiin ja kuntia rohkaistua investoimaan, koska nämä kannattaa tehdä nyt, näitä ei kannata lykätä? (Puhemies koputtaa)

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Pyydän huomioimaan, että pidetään kiinni tästä minuutin ajasta.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa, kun sanoitte itse tästä kuntataloudesta, kuntataloushan ei ole niin huonossa kunnossa kuin on viime vuosina ollut, ja osittain juuri siitä syystä, mitä ministeri Tiilikainenkin sanoi, että emme ole tehneet kuntien valtionosuuksiin leikkauksia, ja tiedämme sen, että ei ole tulossa uusia kriisikuntia. Veroprosentteja nostettiin tälle vuodelle vähemmän kuin aiemmin, ja meidän näkemyksemme mukaan kuntatalous on tasapainossa nyt sinne 2019:ään, mihin asti valtion puolelta on toimia tehty.

Mutta se viesti on, että täältä eduskunnasta lähtee kaikkiin kuntiin viesti siitä, että kuntien omistamat kiinteistöt ovat heidän vastuullaan ja pitää priorisoida ja tehdä valintaa siitä, mihin niitä investointirahoja käytetään, käytetäänkö niitä terveiden tilojen osoittamiseksi päiväkoteihin, kouluihin ja muihin rakennuksiin. Siinä ovat kyllä myös kuntapäättäjät itse niitä arvovalintoja tekemässä. Olen ollut huomaavinani, että viime hallituksien aikana ei ole kyllä löytynyt (Puhemies koputtaa) semmoista isoa rahoituserää miltään hallitukselta valtion puolelta tähän työhön.

Arvoisa puhemies! Kuntien rakennusten korjausvelka on kasvanut erittäin valtavasti, ja se on kasvanut koko ajan lisää. Näitä kosteusvaurioita on todella runsaasti, ja niiden korjaaminen ei välttämättä enää ole sillä tavalla enää hanskassa, koska ne ovat menneet niin suuriksi. Ihmiset, mitkä työskentelevät näissä tiloissa, kärsivät ja sairastavat ja aiheuttavat sitten muita kuluja työnantajalleen, mikä on niiden tilojen syytä. Nämä tilapäiskorjaukset saattavat olla semmoisia tilapäiskeinoja, mitkä aiheuttavat lisää sairauksia sen takia, kun käytetään kepulikonsteja, joitakin liima-aineita tai muita peittoaineita, mitkä aiheuttavat muita ongelmia kaasuuntumisen myötä. Eikö olisi viisasta lähteä hakemaan sellaisia korjauksia, missä tehtäisiin erittäin perusteelliset korjaukset tai kokonaan uusittaisiin nämä rakennukset ja saataisiin tehtyä (Puhemies koputtaa) nämä kunnolla? Jotta ei tehtäisi turhaan investointeja, niin valtio tekisi semmoisen normiston, millä pystyisi lähtemään tukemaan (Puhemies: No niin, nyt kysymykseen käytetty aika on käytetty!) näitä hankkeita... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]

Arvoisa puhemies! Edustaja Semi puhui aivan oikeata asiaa tässä kysymyksessään (Ben Zyskowicz: Vähän liian pitkään!) käytännön näkökulmasta. Tämä on valitettavaa, että aika usein näihin ongelmallisiin kiinteistöihin tehdään sitten vähän niin kuin näennäisiä korjauksia, hankitaan vähän sitä jatkoaikaa ilman, että ongelma kuitenkaan poistuu. Jokainen ongelmallinen rakennus on tietysti oma yksilönsä, ja on hyvin huolellisesti arvioitava, mitä siinä kannattaa tehdä, jotta ongelma aidosti poistuu, ettei tehdä näennäisiä toimenpiteitä. Ja juuri tähän tarpeeseen myös nämä edustaja Taimelan peräänkuuluttamat ja ympäristöministeriön laatimat ja ylläpitämät oppaat, joissa parasta tietoa pyritään kentälle jakamaan, ovat tulleet. Kun korjataan, tehdään se oikein. Ellei ole korjauskelpoinen rakennus, ei muuta kuin maan tasalle ja uutta, tervettä rakennusta tekemään.

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron, koska tämä Hometalkoot käynnistettiin aikanaan johtamassani iltakoulussa, ja nyt vastausten perusteella huomaan, että sama peruslinja, joka silloin omaksuttiin, on edelleen voimassa. Myöskään tästä talosta ei saa lähteä sitä viestiä kunnille, että kun odotatte, että jossain vaiheessa tulee valtionapu, niin silloin vasta korjaatte, vaan että omistajalla on vastuu. Ja varmistan sen vielä hallitukselta, että onhan tämä peruslinja se, että omistajalla on vastuu, on se sitten yksityinen, kunta tai valtio, ja käyttäjät ja asiakkaat ja vuokralaiset tietävät, että sinne pitää suunnata vaatimukset. Syy on useasti suunnittelijassa, rakentajissa ja ylläpitäjissä, ja se on sitten omistajan ja heidän välinen asia, mitä korvauksia mahdollisesti haetaan. Nyt on minusta tärkeää se, että tämä viesti lähtee selvästi, että omistajilla on vastuu. Jos omistajilla ei ole rahaa korvata sitä, niin se heijastuu sitten sen rakennuksen arvoon. Se kannattaa jopa realisoida. Sille löytyy uusi omistaja sillä arvolla, joka on, (Puhemies koputtaa) ja se sitten korjaa sen.

Arvoisa puhemies! Aivan juuri näin kuin tässä edustaja Vanhanen totesi, eli pitää vastuun olla kaikilla tahoilla ja erityisesti sillä omistajalla. Tässä edustaja Vanhasen puheenvuorossa tuli myös tämä rakentajan ja suunnittelijan vastuu. Sehän on ollut se ongelma, että ei ole saatu tietoja sieltä aikojen takaa, kun on tehty ne sopimukset, ei ole päästy enää sitten käsiksi siihen, ketkä ovat olleet vastuussa ja rakentamassa ja tekemässä huonoa rakentamista, niin että ne ovat kasautuneet sitten tänä päivänä ja viime vuosina nykypäättäjien ja erityisesti lasten ja nuorten ja henkilöstön syliin.

Kun katsoin hieman niitä ympäristöministeriön arviointeja sen tarkastusvaliokunnan raportin jälkeen sieltä viime vaalikauden lopulta — taisi olla, että vuoden 2015 asti loppuun tehtiin jonkinlaista arviointia siitä — niin siinä kyllä todettiin myös niin, että on aivan tuoreitakin esimerkkejä siitä, että rakentamisen taso ei ole parantunut, (Puhemies koputtaa) joten tämä on hankalaa: me tiedostamme ongelman mutta ne, ketkä pystyisivät vaikuttamaan, eivät siihen puutu.

Arvoisa puhemies! Päiväkodit, koulut ja vanhainkodit ovat lasten ja aikuisten työpaikkoja. Siellä vietetään paljon aikaa, ja ne pitää laittaa kuntoon, että siellä ei kukaan sairastu. Hometalkoissa on saatu hyviä tuloksia aikaan, kiitos niistä, mutta edelleen tehtävää riittää. Esimerkiksi rakentamisen saralla sadesuojaus on yksi sellainen, mitä pitäisi enempi saada käyttöön. Kiinteistöjen hoito ja ylläpito on ratkaisevassa roolissa, mihin täällä on viitattu.

Liikuntarakentamisessa ja liikuntahalleissa otettiin käyttöön huoltokirjat, joissa seurataan esimerkiksi ilmastoinnin käyttöä. Usein itse asiassa nämä sisätilaongelmat johtuvat ilmastoinnista ja sen vääränlaisesta käytöstä. Arvoisa ympäristöministeri, te vastaatte myös asunnoista ja kiinteistöistä. Onko ajateltu, että ainakin julkisella puolella voitaisiin miettiä tällaista huoltokirjajärjestelmää, jolla pystyttäisiin (Puhemies koputtaa) varmistamaan se, minkälaista huolta näistä yhteisistä kiinteistöistä pidetään?

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä ideasta, edustaja Heinonen. Jokainen vastuullinen kiinteistönhaltija, jos tehdään miljoonien investointeja tai satojentuhansien korjauksia, pitää myös huolen, että käytetään sitten niitä laitteita oikein. Valitettavasti aina sitä asiantuntemusta ei ole. En usko, että tässä sitä asiantuntemusta tulee yhtään lisää, jos lähdemme säädöksillä pakottamaan, vaan jälleen kerran hyvistä käytännöistä on syytä ottaa opiksi ja niitä levittää.

Itse asiassa myös tuo rakentamisen laatu on tärkeä juttu. Rakennusmääräyksillä tietenkin asetetaan standardit, mutta paljon on myös siitä rakentajien ammattiylpeydestä kiinni. Itse asiassa minulla on ilo tänään jakaa tämmöiset rakentamisen laatupalkinnot, joista toinen menee suunnitteluportaalle ja toinen sitten aivan sille käytännön työntekijöitten tasolle, jotka ovat malliesimerkkejä siitä, että oman ammattiylpeyden kautta (Puhemies koputtaa) saadaan hyvää laatua.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että nykyinen terveyshaitta-avustus nostettiin opposition toimesta täällä esiin, sillä homeongelmat voivat tosiaan viedä sekä terveyden että talouden, syrjäyttää ja johtaa pahimmillaan jopa itsemurhiin. Se, että tämä nykyinen malli on ollut hyvin hankalasti haettava ja byrokraattinen, on asia, joka pitää muuttaa. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: onko meidän mahdollista kehittää suorempaa, oikea-aikaisempaa ja helpommin saavutettavaa apua ja tukea tällaisille henkilöille, jotka asuvat tällaisissa hometaloissa, niin että voisimme luopua hallinnollisesti näin hankalasta toimenpiteestä?

Arvoisa puhemies! Itse asiassa juuri tämän ongelman ratkaisemiseen tähtää tuo täällä mainittu hallituksen esitys, jota valiokunta nyt käsittelee. Eli aikaisemman, hyvin monimutkaisen ja monesta eri avustuksesta koostuvan järjestelmän sijaan kootaan erilaiset avustukset yhden lain alle ja kahteen eri avustustasoon. Kun vielä tämä korjausavustusten käsittely siirtyy Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle, jossa varmasti asiantuntemus riittää ehkä yksittäisiä kuntia paremminkin, niin uskon, että etenemme tässä siihen suuntaan, että entistä paremmin myös nämä korjausavustukset tulevat niitä tarvitsevien käyttöön.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tämä hometaloilmiö on kasvanut niin laajaksi, että taloudelliset ja terveydelliset menetykset ovat liian suuret. Tähän tilanteeseen on monta syytä: on rakennettu kiireellä ja hutiloiden, on käytetty riskirakenteita, suunnittelulle ja rakentamiselle ei ole varattu riittävästi aikaa, valvonta ja ylläpito on ollut puutteellista. Mutta myös rakentamisen uusissa normeissa on riskejä. Olisiko hallituksen syytä vihdoin ottaa vastuuta tästä laajentuvasta ongelmasta? Voisiko yhtenä ratkaisuna olla, että annetaan isompi ohjaus- ja valvontavastuu kuntarajoja ylittävälle, riittävän asiantuntemuksen omaavalle rakennusvalvonnalle?

Arvoisa puhemies! Moni kunta on yhdistänytkin voimavarojaan, ja kuntien välistä yhteistyötä tehdään rakennusvalvonnassa sen riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi ja erikoistumisen varmistamiseksi. Tulevassa maakuntauudistuksessa rakennusvalvonta kuuluu niihin toimiin, mitkä kunnat yksimielisesti niin halutessaan voivat koota jopa maakuntatasolla järjestettäviksi, jos uudistus luonnosten mukaan etenee, mutta kuntien välistä yhteistyötä ei missään tapauksessa tulla tässäkään kieltämään, eli jatkossakin kunnat voivat seudullisesti tai muuten erilaisilla yhteistyökuvioilla järjestää rakennusvalvontaa sen riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi, jotta rakentamisen laatu tältä osin tulee varmistettua.

Arvoisa puhemies! Kosteus- ja sisäilmaongelmia on varmasti paljon helpompi ennaltaehkäistä kuin korjata, ja tuntuukin aika kummalliselta, että hallituksen ministereistä kukaan ei ole maininnut hallituksen kärkihanketta, joka käsittääkseni on Terveellisten talojen Suomi. Ja syykin voi olla se — kun olen itse yrittänyt tuolta sosiaali- ja terveysministeriöstä selvittää, ketkä tahot tässä ovat mukana, millä tavalla tätä viedään eteenpäin, onko tämä kärkihanke lähtenyt liikenteeseen, niin siltä tuntuu — että lähtökuopissa ollaan, tämä on savolainen projekti: aloittamista vaille valmis. Haluaisinkin kysyä hallitukselta: millä tavalla tätä Terveellisten talojen Suomi ‑kärkihanketta oikein ollaan viemässä eteenpäin, mitä tahoja sinne on tarkoitus ottaa mukaan, mitkä ovat ne sidosryhmät, jotka ovat tässä mukana? Ja todellakin, jos ollaan tämä korjausavustus poistamassa, niin kyllä — ministeri Tiilikaiselle vielä lisäkysymys — olisi hyvä tietää, minkä lain alta sitten seuraavaksi lähdetään apua hakemaan. Nämä ihmiset ovat epätoivoisia, jotka ovat homeloukussa.

Arvoisa puhemies! Toistettakoon vielä: korjausavustuksia ei olla poistamassa, vaan monen eri lain alla olevat korjausavustukset kootaan yhteen, yhden lain alle, jotta niitä on yksinkertaisempi hakea ja jatkossa käyttää. (Eduskunnasta: Kuulostaa järkevältä!)

Sitten mitä tulee tähän rakentamisen laatuun, terveelliseen sisäilmaan, niin kyllä sen on kaiken rakentamisen lähtökohtana oltava. Se on lähtökohtana siinä, kun rakennusmääräyksiä uudistetaan. Se on lähtökohtana sille, että puurakentamista edistetään. Se on lähtökohtana siinä, että ylipäänsä asuntotuotantoa asuntopulasta kärsiville alueille lisätään. (Sari Essayah: Entäs se kärkihanke?) — Tästä kyseisestä kärkihankkeesta varmasti ministeri Rehula kertoo mielellään lisää. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosikustannuksiksi arvioitiin vuonna 2012 noin 450 miljoonaa euroa. Tämä arvio sisältää siis oireista, sairauksista, työkyvyn menettämisestä ja työtehon ja tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset. Kukaan ei pysty arvioimaan sitä, kuinka suuri vaikutus lasten sairastumisella on tulevaan terveyteen ja työuriin ja terveysmenoihin.

OAJ:n puheenjohtaja Luukkainen toteaa, että noin 1,5 miljardia euroa riittäisi kerralla laittamaan kuntoon pahimmat ongelmat näissä sisäilmaongelmissa, ja hän kysyy, olisiko väylähankkeiden jälkeen vihdoin koulujen ja päiväkotien vuoro, niin että nyt laitettaisiin nämä asiat kuntoon. Kysyn uudelleen sitä, mitä edustaja Heinäluoma kysyi: olisiko, hallitus, nyt järkevää laittaa kuntoon nämä asiat jollakin ohjelmalla? Kysyn sitä, ministeri Orpo, teiltä.

Arvoisa puhemies! Siis se on kiistatonta, että tämä on iso ongelma yhteiskunnassa, ja kuten tiedätte hyvin, tätä on useampien hallitusten toimesta jo yritetty purkaa ja ratkoa. Valitettavaa vain on se, että rakentamisen laatu on edelleen sentyyppistä, että tämä uusiutuu ja uudetkin rakennukset ovat sisäilmaongelmaisia.

Mutta se meidän lähestymistapamme nyt on se, että kun vastuu on ensisijaisesti kiinteistönomistajilla eli silloin suurelta osin kunnilla tai kuntayhtymillä, niin me olemme hallituksen näkökulmasta lähteneet vahvistamaan kuntataloutta, jolloin heillä on paremmat edellytykset hoitaa näitä ongelmia. Itsekin tiedän kunnallispolitiikan kautta, että esimerkiksi näitä homekouluja on pyritty niiden raamien varassa, mitä omassa kunnassa on ollut, korjaamaan mahdollisuuksien mukaan, mutta yhtä totta on myöskin se, että meidän julkisen talouden tilanne on niin huono, että me emme voi valtion rahalla tätä tässä tilanteessa nyt ratkoa. Mutta me tulemme tekemään kaikkemme, kuten (Puhemies koputtaa) asuntoministeri täällä vastasi, että me tuemme kuntia ja kiinteistönomistajia näitten homeongelmien ratkomisessa. (Eero Heinäluoma: Ei tämä nyt riitä!)

Arvoisa puhemies! Kaksi hallituksen ministeriä on tosiasiassa arvostellut hallituksen ehdotusta niin sanotuksi päästökauppakompensaatioksi. Elinkeinoministeri ja ulkomaankauppaministeri ovat puhuneet lakiesityksen muuttamisesta niin, että tuki kohdennetaan tulevaisuutta rakentaviin investointeihin ja maksetaan vain, jos hiilidioksidipäästöjen hinta nousee, mutta virallista tietoa hallitukselta ei ole tullut. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on todennut hallituksen esityksen ensinnäkin perusteettomaksi ja toisaalta, että se tarkoittaa raskaalle teollisuudelle tukea, joka maksettaisiin, vaikka yritys vähentäisi tuotantoa ja työpaikkoja Suomessa peräti 49 prosenttia. Eli kysyn: onko hallitus vetämässä esityksen pois ja suuntaamassa 43 miljoonaa esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen, tai onko hallitus edes suuntaamassa (Puhemies koputtaa) tuen investointeihin, jotka rakentavat tulevaisuutta ja fossiilitonta yhteiskuntaa?

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Hassille hyvin perustellusta kysymyksestä. Hallitus on toiminut hallitusohjelman mukaisesti. Tässä asiassa on eri puolia: Yhtäältä hiilivuoto on todellinen riski, ja se voi aiheuttaa työpaikkavuotoa, ja tästä asiasta pitää olla aidosti huolissaan. Toisaalta kompensaatio olisi optimaalista kohdentaa nimenomaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kannalta parhaimpiin hankkeisiin, jotka vievät innovatiivisuutta ja investointeja tulevaisuutta kohden, eteenpäin. Tätä tasapainoa hallituksen esityksessä on tavoiteltu. Nyt käymme keskustelua siitä, muun muassa eduskunnan käymän debatin nojalla, mikä on paras tapa tässä asiassa edetä, ja tulemme tätä keskustelua tosiaankin viemään eteenpäin.

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Nyt on mahdollisuus V-painikkeella pyytää vastauspuheenvuoroja.

Arvoisa puhemies! Jo vuonna 2013 ympäristöteknologia nousi Suomessa suuremmaksi alaksi kuin metsäteollisuus sekä liikevaihdon että viennin että työpaikkojen mukaan mitattuna. Olisikin syytä suunnata tuet esimerkiksi ympäristöteknologian jouduttamiseen ja tällä tavalla luoda tulevaisuuden työpaikkoja ja hyvinvointia. Lehtitietojen mukaan myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta on tulossa raportti, jonka mukaan Suomessa on kasvatettu tarpeettomia ja haitallisia yritystukia, kuten juuri raskaalle teollisuudelle annettavia verotukia; sen sijaan on leikattu hyödyllisiä, tulevaisuutta rakentavia tukia, esimerkiksi tutkimukseen ja kehitysyhteistyöhön. Eli osittain ministeri Rehnin äskeinen pohdinta on sellaista, minkä voin (Puhemies koputtaa) itsekin allekirjoittaa, mutta muuttaako hallitus tämän lakiesityksen järkevämmäksi vai ei? (Ben Zyskowicz: Sehän on nyt eduskunnan käsissä!)

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Zyskowicz oikein kommentoi, tämä asia on nyt eduskunnan käsissä ja eduskunnan harkittavana. Ja kuuntelemme tietysti hyvin herkällä korvalla sitä, minkälaisen näkemyksen eduskunnan talousvaliokunta ja ympäristövaliokunta ja muut valiokunnat asiassa esittävät.

Kun viittasitte ympäristöteknologiaan, niin se on yksi hallituksen käynnistämistä kärkihankkeista, ja me käytämme vuosittain noin 30—35 miljoonaa euroa energiatukeen, ja sen lisäksi tulee kärkihanketukena tänä vuonna 20, ensi vuonna 40 ja seuraavana vuonna 40 miljoonaa euroa lisää, ja nämä suuntautuvat nimenomaan uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, bioenergian ja vastaavien tulevaisuuteen suuntautuvien innovaatioiden kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Teollisuus perustelee tämän hallituksen esittämän 43 miljoonan euron tuen tarpeellisuutta sillä, että sillä pidetään tuotanto Suomessa ja estetään investointien siirtyminen ulkomaille, esimerkiksi Kiinaan. Tämä tuki on kuitenkin muotoiltu niin, että se määräytyy täysin sen perusteella, miten teollisuusyritykset ovat käyttäneet sähköä vuosina 2005—2011. Toisin sanoen esimerkkiyritys X tulee saamaan vaikka kokoluokaltaan 400 000 euron tuen seuraavana vuonna riippumatta siitä, kuinka paljon sähköä se käyttää, minkälaisia investointeja se tekee tai miten siellä rekrytään uutta henkilökuntaa. Toisin sanoen tällä ei voi olla mitään vaikutusta tuotannon kannattavuuteen tai katteisiin. Vastaavasti jos liikkeenjohto tekee investointipäätöksensä näin verrattain lyhyen tuen perusteella, niin se on huonoa liikkeenjohtoa. Kysyisinkin: onhan hallitus tietoinen siitä, että tällä tuella ei ole mitään ohjaavaa vaikutusta ja tällä ei saada mitään vastinetta muutenkin vähissä oleville varoille?

Arvoisa puhemies! Edustaja Vartia kiinnittää hyvin tärkeään seikkaan huomiota tässä kysymyksessään, puheenvuorossaan, ja se on se, että aika on tässä hyvin tärkeä faktori, hyvin tärkeä muuttuva tekijä. Tarkoitan sitä, että tällä hetkellä, nykyisellä kaudella, päästöoikeuden hinta on hyvin alhainen ja sitä kautta syntyvä lyhyen tähtäyksen riski hiilivuodosta ja sitä kautta työpaikkavuodosta ei ole mielestäni kovin merkittävä. Sekin on yksi lisäperuste siihen, minkä takia voidaan harkita sitä, miten saadaan tätä kompensaatiota suunnattua vahvemmin nimenomaan uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta edistäviin innovaatioihin.

Toisaalta pitkällä sihdillä, kun otamme huomioon Pariisin sopimuksen, EU:n energia- ja ilmastolinjaukset vuoteen 2030 asti, (Puhemies koputtaa) on hyvin todennäköistä, että päästöoikeuden hinta nousee, ja sen pitääkin nousta, ja silloin hiilivuodon ja sitä kautta työpaikkavuodon riski (Puhemies koputtaa) olennaisesti kasvaa.

Arvoisa puhemies! Tämä kyseinen ehdotushan on nyt täällä eduskunnassa käsittelyssä, muun muassa talousvaliokunnassa, ja me olemme omana ryhmänä tunteneet myötätuntoa hallituksen esittämää esitystä kohtaan. Se on liittynyt siihen isompaan linjaan, että meidän teollisuuden edellytyksistä pidetään huolta ja viennistä pidetään huolta. Tämä on ollut se lähtökohta. Mutta samaan hengenvetoon me olemme todenneet, että kaikki nämä yritystuet, mukaan lukien verotuet, täytyy läpivalaista ja arvioida uudelleen, ehkä siellä puoliväliarviossa keväällä, ja miettiä niitten uudet kriteerit, jotka paremmin täyttävät tämmöisiä innovatiivisia tarpeita.

Kyllä meillekin tuli vähän yllätyksenä tämä julkisuuteen tullut tieto siitä, että nyt pohdittaisiinkin uudelleen jotain uutta esitystä — siis tuodaan tänne ja pakitetaan, tuodaan tänne ja pakitetaan. Jotenkin olisi hyvä, että asioissa oltaisiin johdonmukaisia. (Puhemies koputtaa) On kohtuullista tietää ja pikaisesti, (Puhemies koputtaa) muuttaako hallitus esitystä vai käsitelläänkö tätä asiaa tänne tulleen hallituksen esityksen pohjalta nyt jatkossa.

Arvoisa puhemies! Johdonmukaisuus on todellakin tärkeää, mutta hallituksen keskeisiä asioita, joissa pitää olla johdonmukainen, on se, että me asetamme työllisyyden etusijalle. Siksi tästä lähtien arvioidaan ja tähän asti hallituksen työskentelyssä on arvioitu tehdyt päätökset sen perusteella, mitkä ovat niitten työllisyysvaikutuksia. Tässä asiassa varmasti se toinen puoli on se, että pitää tarkkaan arvioida, mitkä ovat työllisyysvaikutukset tällä kyseisellä tuella ja muillakin tuilla. Meillä ei ole varaa myöskään riskipeliin sillä, että jokin toiminto ja jotkin työpaikat häviävät Suomesta.

Mutta tässä kyseisessä asiassa hallitus arvioi näitä työllisyysvaikutuksia, arvioi erilaisia malleja ja käy varmasti laajan keskustelun siitä ja sen pohjalta keskustelee eduskunnan ja valiokunnan ryhmien kanssa siitä, onko tarpeen tehdä joitakin järkeviä muutoksia.

Muutoin minusta on järkevää, että kohti puoliväliriihtä yritystukien kokonaisuus jälleen kerran (Puhemies koputtaa) katsotaan läpi ja arvioidaan jokainen euro.

Arvoisa puhemies! Jalostusasteen nostaminen sekä tuotteiden ja palveluiden laadun kehittäminen on keskeistä suomalaisen teollisuuden ja myöskin työllisyyden tulevaisuuden näkökulmasta. Kuten edustaja Hassi tässä hyvin toi esille, suomalaista yritystukijärjestelmää on kritisoitu monien tutkimuslaitosten ja myöskin taloustieteilijöiden toimesta siitä, että liikaa tuetaan olemassa olevia rakenteita ja liian vähän elinkeinorakenteen uudistumista, uusia innovaatioita ja uusien alojen kasvua ja kehitystä. Tämä hallitus on myös leikannut Tekesin ja korkeakoulujen rahoitusta, ja tällä hetkellä julkinen tuki yritysten tuotekehitykseen ja ‑tutkimukseen on Suomessa paljon matalammalla tasolla kuin esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa. Mitä hallitus aikoo tehdä tämän yritystukikokonaisuuden uudistamiseksi, ja onko hallituksella suunnitelmia julkisen t&k-rahoituksen tason nostamiseksi?

Arvoisa puhemies! Edustaja Anderssonin kahteen kysymykseen vastaukset:

Ensinnäkin koskien innovaatio- ja tutkimusrahoituksen tasoa: Se on ollut laskussa jo vuodesta 2011 lähtien. Se ei ole terve kehitys tietenkään, ja ne säästöt, mitä on jouduttu tekemään, ovat olleet hyvin valitettavia. Sen takia hallitus on käynnistänyt arvion innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta samoin kuin yliopistokoulutuksesta, ja tulemme puolivälin riihessä elikkä ensi kevättalvella asiaa käsittelemään. Innovaatio- ja tutkimusrahoituksen osalta tämä tehdään OECD:ltä tilatun vaikuttavuusarvioinninkin nojalla. Käytämme sitä yhtenä tärkeänä tietoperustana, kun teemme tätä isompaa arviota.

Koskien yritystukia: Tärkeimmät, asiallisesti tärkeimmät, yritystuet kuuluvat kahteen luokkaan, kahteen kategoriaan, (Puhemies koputtaa) uusiutuvan energian tukiin ja innovaatio- ja tutkimusrahoitukseen. Molemmilla rakennetaan tulevaisuutta.

Arvoisa puhemies! Tämän ministeri Rehnin hyvän vastauksen lisäksi voisi vielä todeta sen, että olemme asettaneet verotyöryhmän pohtimaan yritysverotuksen kokonaisuusuudistusta, sen eri elementtejä. Sen aikataulu on tammikuun loppuun. Mielestäni yksi keskeisiä tavoitteita on se, että pohdimme, voidaanko yritysverotusta uudistamalla kannustaa investointeihin ja t&k-investointeihin eli sitä kautta saada nimenomaan yrityksiä itseään investoimaan t&k:hon ja sitä kautta luomaan pohjaa uusille työpaikoille ja uusille innovaatioille. Tämä on aivan oleellinen asia. Mutta näissä tutkimusmäärärahoissa ja investoinneissa näkyy se, mikä on yritysten usko siihen, että Suomeen kannattaa investoida ja täällä kannattaa tehdä tuotekehitystä. Siksi kaikki muutkin hallituksen toimet, joilla tähdätään kilpailukyvyn parantamiseen ja työllisyyden parantamiseen, ovat oleellisia vetureita ja moottoreita sille, että myöskin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan panostetaan.

Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymys päästökauppakompensaatiosta on todellakin talousvaliokunnassa käsittelyssä ja on ihan siinä alkuperäisessä muodossaan, mikä hallituksen esitys alun perin on ollut.

Tähän hiilivuotoriskiin ja työpaikkavuotoriskiin. Täytyy todeta se, että Eurooppaan on kasvavassa määrin muun muassa Kiinasta tuotu ruostumatonta terästä: 1 prosentista tuonti on noussut 26 prosenttiin. Tätä kompensaatiota maksetaan sen vuoksi, että myös meidän kilpailijamaamme maksavat kompensaatiota, ja tässä on kysymys kilpailukyvystä ja suomalaisista työpaikoista. On hyvä, niin kuin valtiovarainministeri sanoi, että tässä yhteydessä nyt arvioidaan työpaikkojen säilyminen Suomessa ja työllisyysvaikutukset.

Mutta kysyisin valtiovarainministeriltä: kun samaan aikaan tehdään nyt sitten tämä yritystukien perkaaminen ja samoiten yritysverotuksen kokonaisarviointi, niin onko nämä kaksi asiaa (Puhemies koputtaa) sovitettu yhteen?

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tämä on ihan hyvä ajatus, ja mielestäni kannattaa katsoa yritysten toimintaympäristöön liittyviä asioita kokonaisuutena ja laajemmin. Kun ministeri Rehnin kuvaamalla tavalla käydään läpi yritystukia ja samaan aikaan pohditaan yritysten verotusasioita, niin ilman muuta ne kannattaa katsoa yhteen. Jos esimerkiksi järkevillä veronkevennyksillä liittyen yritysten verotukseen voidaan edistää kasvua ja investointeja ja jos löytyy keino esimerkiksi rahoittaa niitä vähemmän työllisyyttä tukevilla yritystuilla, niin minusta tämäntyyppiset ratkaisut ovat luovia ja järkeviä tässä ajassa, ja hyvin avoimesti hallitus katsoo ratkaisuja tältä pohjalta.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, kuten ministeri Orpo totesi, että arvioimme myös yritysverotusta innovaatioiden ja yritysten kehittämisen näkökulmasta. Se on hyvin tärkeä osa hallituksen koko talouspolitiikkaa, ja tähtäimessä on todellakin kestävä kasvu ja korkeampi työllisyys.

Edustaja Turunen ja edustaja Ihalainen kiinnittivät huomiota hallituksen esityksen tilanteeseen tällä hetkellä. Vastaisin edustaja Ihalaiselle, kun en äsken päässyt kommentoimaan — hän totesi, että pakitetaan — että olen pelannut ikäni laitahyökkääjänä ja välillä on järkevää ottaa sivuaskelia, jotta päästään eteenpäin ja voidaan tehdä enemmän ja kauniimpia maaleja. Kysymys on oikeastaan nyt siitä, miten parhaiten voidaan yhdistää teollisuuden kilpailukyky, työpaikkojen turvaaminen ja toisaalta suomalaisen teollisuuden uudistuminen.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kohdentamassa lääkekorvausleikkauksia epäoikeudenmukaisesti yhteen potilasryhmään, diabeetikoihin. Kakkostyypin diabetesta sairastavien lääkekorvausta ollaan alentamassa roimasti. Monille ihmisille kyse on isoista rahoista. Lääkekorvauksien leikkauksilla ei saada edes säästöjä, jos diabeetikot joutuvat sen seurauksena tinkimään sairautensa hoidosta. Rahojen pitää riittää myös asumiseen, ruokaan ja vaatteisiin. Monet pitkäaikaissairaat ihmiset joutuvat toimeentuloluukulle. Me tiedämme, että hoitamattomana kakkostyypin diabetes aiheuttaa munuaissairauksia, infarkteja, hermovaurioita, amputaatioita ja sokeutumisia, ja nämä sairaudet tulevat todella kalliiksi ja ovat myös todella suuria tragedioita yksilöille. Arvoisa ministeri Mattila, ymmärtääkö tämä hallitus tämän leikkauksen järjettömyyden, ja mikä on sen inhimillinen hinta?

Arvoisa puhemies! Arvoisa kysyjä, kyllä, lääkesäästöjä on nyt esitetty tässä muodossa, missä on mukana myös lääkeala, mutta kyllä, se on myös yksi potilasryhmä. Meillä ovat varmasti samat luvut olleet myös pohjana sille, kuinka paljon nämä lääkesäästöt tulevat sitten eri ikäluokissa vaikuttamaan. Mutta on huomioitava myös se, että meillä on myös muita potilasryhmiä, joilla on suuria lääkemenoja: Entäs se yksinhuoltajaäiti, jolla on astmalääkkeitä? Kannattehan te huolta myös heistä? Minusta lääkekorvausjärjestelmää tulevaisuudessa tulee tarkastella kokonaisuutena ja uusia, kyllä, tasa-arvoisemmin niin, että se ei ole juuri yhtä potilasryhmää näin koskeva vaan että voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, (Markus Mustajärven välihuuto) miten pienituloisten lääkehoito toteutuu.

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Nyt on mahdollisuus pyytää puheenvuoroja painamalla V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Leikkauksien perusteluissa vihjataan epäsuorasti, että kakkostyypin diabetes olisi itse aiheutettu sairaus. Ensinnäkään tämä ei pidä paikkaansa, ja toiseksi se on kestämätön peruste korvaustason leikkaukselle. Elintapoja on totuttu Suomessa pitämään yksityisasiana, eivätkä ne vaikuta siihen, millaista hoitoa on kullekin saatavilla. Suomalainen terveydenhuolto perustuu kaikkien yhdenvertaisuuteen hoidon suhteen. Tämä on järkevä ja ainoa oikea periaate. On mahdotonta mitata, missä määrin eri sairaudet ovat niin sanotusti itse aiheutettuja. Kakkostyypin diabetes ei läheskään aina liity elintapoihin, vaan sairaus puhkeaa usein perinnöllisistä syistä. Arvoisa ministeri Mattila, aikooko hallitus muuttaa lääkekorvauslainsäädäntöä ja myös lainsäädäntöä laajemminkin niin, että ihmisiä aletaan arvottamaan elintapojen mukaan?

Arvoisa puhemies! Vihjaatteko te nyt elintasosairauteen? Minä en. Minä en tule vihjaamaan siinä (Välihuutoja vasemmalta) enkä tässä vastauksessa, että se on nimenomaan vain elinta-sosairaus. Kyllä me kaikki tiedämme, että meillä on myös perimä Suomessa, meillä on myös moneen muuhun sairauteen perimä. Ja tässä edelleen lääkekorvaus säilyy, 65 prosenttia, ja se tulee samalle tasolle kuin verenpaine- ja muut sydänlääkkeet. Ja sen lisäksi, arvoisa kysyjä, meillä on kirjattu rationaalinen lääkehoito hallitusohjelmaan, ja sen puitteissa minä tulen tekemään kaikkeni, että esimerkiksi myöskin lääkkeetön hoito etenee, ja sillä en todellakaan vihjaa mihinkään elintasosairauteen vaan siihen, että suomalaisella lääkkeettömän hoidon ja lääkehoidon yhteisvoimalla olisi sitten mahdollisuus parantaa elinvoimaa ja väestön tasa-arvoista (Puhemies koputtaa) hyvinvointia.

Arvoisa herra puhemies! Jos vertaa muihin EU-maihin, niin Suomessa kansalaiset maksavat itse enemmän terveysmenoistaan kuin useimmissa EU-maissa, ja voi sanoa, että näistä leikkauksista, joita te nyt teette, kärsivät kaikkein eniten nimenomaan paljon sairastavat pienituloiset ihmiset eikä niitä voi mitenkään pitää sosioekonomisesti kestävinä eikä kannatettavina, ne lisäävät terveyseroja ja vaikeuttavat pienituloisten ihmisten asemaa. Olisin kiinnostunut kuulemaan, kun hallitus on nyt poistamassa makeisveron ja tekee sillä tavalla yli 100 miljoonan euron loven valtion kassaan, olisitteko kiinnostunut kehittämään sen tilalle tämmöistä terveysperustaista sokeriveroa, jolla voitaisiin ehkäistä nimenomaan lihavuutta ja esimerkiksi diabetesta, erilaisia kansanterveyden haittoja. Samalla myös saataisiin todellakin rahaa tänne valtion kassaan.

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus on tämän makeisveron kanssa Brysselin ikeen alla. Kyllä me tiedämme tässä salissa, että näin on, EU meitä tässä ohjaa. (Välihuuto vasemmalta)

Mutta mitä tulee vielä näitten pienituloisten lääkekorvauksiin, niin totean myös sen, että lääkekatto säilyy ennallaan, se jopa laskee hieman.

Niin kuin totesin myös tuossa edellisessä vastauksessa, lääkkeetöntä hoitoa tulee edistää kaikin keinoin. Siihen liittyvät siis myös elintavat, liikunta, ruokavalio ja ohjaus — ilman sitä emme pääse eteenpäin lääkkeettömässä hoidossa, ja sote on myöskin siihen ratkaisu.

Mutta tällaista sokeriveron tyyppistä ratkaisua, kyllä, minä ainakin kannatan henkilökohtaisesti. Miten sitä hallitus voi edistää, se jää nyt tässä varmasti nähtäväksi.

Arvoisa herra puhemies! Kakkostyypin diabeteksellehan on tyypillistä se, että siihen liittyy hyvin monia erilaisia sairauksia. Sehän puhkeaa erityisesti ikääntyneille, vanhemmalla iällä, ja sen seurannaisena on sydän- ja verisuonisairauksia, ja usein tämä on kytköksissä myös pienituloisuuteen. Arvoisa hallitus, kun te olette nyt jo edellisillä päätöksillä nostaneet lääkekuluja, matkakuluja ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja 30 prosenttia, niin onko pakko vielä diabetesta sairastaviin ihmisiin kohdistaa tämä lääkekorvauksen heikentäminen, joka vaikeuttaa entisestään näiden ihmisten tilannetta?

Eilen olin tilaisuudessa afasia-omaisten luona, ja he kysyivät, miksi hallitus kohdistaa jatkuvasti näitä säästöjä niihin ihmisiin, jotka sairastavat, kun tulot ovat jo pienet. Lääkärissäkäyntiin menee helposti 50 euroa taksimatkoineen, (Puhemies koputtaa) ja lisäksi lääkekorvaukset nousevat. Voisitteko pohtia jotain muuta kohdetta?

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä tämä säästöpaketti on tehty ja tuodaan eduskunnan käsittelyyn. Se on sitten eduskunnan päätettävissä, mitä sille tapahtuu. Mutta kuten jo sanoin, ministeriössä ja ministerinä olen aivan ehdottomasti sitä mieltä, että tämän lääkekorvausjärjestelmän kehittämistä tulee jatkaa, ja painopisteen tulee olla nimenomaan niissä paljon lääkkeitä käyttävien pienituloisten kohderyhmissä. Siitä me olemme varmasti aivan samaa mieltä. Ja totean vielä myös sen, että kyllä meillä kuitenkin edelleen on niitä turvaverkkoja: lääkekatto säilyy ennallaan, se jopa laskee hieman.

Sydän- ja verisuonisairauksia kyllä liittyy muuhunkin kuin diabetekseen, ja näitä liitännäissairauksia sitten hoidetaan ihan varmasti siinä vaiheessa, kun alkaa olla vakavia komplikaatioita. Kyllä ymmärtääkseni silloin diabeetikko on jo insuliinihoidon piirissä, ja insuliini säilyy edelleen sataprosenttisesti korvattavana lääkkeenä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä sokerivero jouduttiin todellakin EU:n toimesta poistamaan. Sille haetaan korvaavaa, mutta on osoittautunut erittäin vaikeaksi luoda siihen korvaava vero.

Mitä sitten tulee näihin säästöihin, niin on erittäin ikävää, että me joudumme tekemään säästöjä eri puolille, mutta kun säästöjä joudutaan laajasti hakemaan hallituksen 4 miljardin säästöohjelman sisällä, ne osuvat isoille momenteille. Olen varma siitä, että ministerit vastuualueillaan tekevät erittäin vastuullista työtä ja hakevat mahdollisimman oikeudenmukaisia ja tasapuolisia ratkaisuja. Mutta on ihan selvää se, että jokainen säästö tuntuu jossakin, ja siksi me teemme kaikkemme, että Suomen taloutta saadaan kasvuun ja tästä säästämisen kierteestä päästään eroon. Ja se onnistuu sillä, että meillä on laajempi ja parempi työllisyys ja talouskasvu.

Värderade talman, arvoisa puhemies! Vi vet redan nu att vårdreformens grundlagsenlighet kan ifrågasättas. Vi vet också att centralisering av vården orsakar oro bland breda medborgarkretsar.

Hallituksen keskittämisinto herättää huolta ympäri maata. Pohjois-Karjalassa pienten terveyskeskusten kohtalo herättää kysymyksiä jopa keskustalaisten omissa riveissä. Viikonloppuna Vaasassa 10 000 pohjalaista osallistui mielenilmaisuun Vaasan keskussairaalan puolesta. Ihmiset odottavat nyt oikeudenmukaisia esityksiä täyden päivystyksen sairaaloista.

Päivystysuudistus olisi nyt laitettava jäihin odottamaan varsinaista sote-uudistusta. Kyseessä on historiallisen suuri uudistus, joka tulisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Haluankin kysyä ministeri Rehulalta: eikö olisi järkevämpää käsitellä uudistusta kokonaisuutena, jotta kokonaiskuva olisi mahdollisimman selkeä ja kansalaisten yhdenvertainen kohtelu voidaan turvata?

Arvoisa herra puhemies! Aina on perusteita odottaa, aina on perusteita tehdä ratkaisuja, jotka tulisi tehdä jonain toisena, parempana aikana. Niiltä osin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon muutosta ollaan rakentamassa niin erikoissairaanhoidon osalta kuin erityistason palvelujen osalta sosiaalihuollossa, nyt lausuntokierroksella oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaanpanolakeineen pitää sisällään sen, että tulee viisi yhteistoiminta-aluetta, jotka vastaavat nykyisiä viittä erva-aluetta. Tuo yhteisen tekemisen välttämättömyys on joka tapauksessa toimeenpantava nimenomaan päivystystoiminnassa erikoissairaanhoidon tulevaisuuden osalta. Näiltä osin perusteltua on edetä niin, että me kykenemme jo ennaltaehkäisemään esimerkiksi epävarmuutta poistamalla. Tällä hetkellähän eri puolilta Suomea tulee viestiä, (Puhemies koputtaa) että tehdään ratkaisuja, kun ei tiedetä, mitä tulossa on.

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Nyt on mahdollisuus pyytää lisäkysymyksiä V-painikkeella.

Arvoisa herra puhemies! Alkuviikosta julkaistiin linjaukset sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädännöstä, ja niiden mukaan palveluiden tuottajat saisivat listautuneiden asiakkaiden määrään ja mahdollisesti asiakkaiden hyvinvointiriskiin perustuvan kiinteän korvauksen. Kuntaliiton asiantuntijat ovat nyt arvioineet tätä esitystä ja pitävät riskinä, että palveluntuottajille syntyisi kannusteita valikoida asiakkaita. Lisäksi varsinkin tämä hyvinvointiriski on kyllä erittäin vaikeasti määriteltävä käsite. Voisi tapahtua niin, että toteutuisikin aivan nurinkurinen valinnanvapaus, ja kysyn teiltä, peruspalveluministeri Rehula: miten kommentoitte tätä riskiä, ja miten hallitus aikoo viedä eteenpäin tätä valinnanvapauslainsäädäntöä?

Arvoisa puhemies! Maanantaina julki tullut työtä tekevän virkamieskoneiston esitys on yksi pohja sille työlle, jota nyt jatketaan. Yksi olennainen osa — ja vastauksena edustaja Räsäsen kysymykseen — on se, millainen tästä rahoitusmallista tulee: millä tavalla järjestämisvastuussa olevat maakunnat jatkossa rahoittavat palveluntuottajia ja mikä on tämä tarpeeseen perustuva malli, ne eurot ja se, mitä elementtejä siinä kaiken kaikkiaan on. Tämä on työn alla niin, että noin kolmen viikon sisään ollaan tilanteessa, jossa tästä asiasta tiedetään enemmän. Mutta me olemme valinneet hallituksessa koko tämän soten muutoksen osalta avoimuuden lähtökohdan ja kerroimme, mitä kerrottavissa on näiltäkin osin, jotta esimerkiksi näitä riskiarviointeja päästään tekemään.

Arvoisa herra puhemies! On tärkeätä, että sosiaali- ja terveysuudistukseen kuuluva valinnanvapaus etenee. Kyseessä on iso muutos, ja on ihan luonnollista, että tätä isoa muutosta pitää valmistella huolellisesti ja perusteellisesti, kuten hallitus on tekemässä. Oleellista on tietysti se, että kun valinnanvapaus toteutetaan, niin se on sekä potilaan etu että veronmaksajien etu. Eli julkinen valta järjestää palvelut mutta käyttää hyväkseen markkinoita palvelujen tuottamisessa.

Hallitus on asettanut linjauksissaan tavoitteeksi sen, että varmistetaan, että myös pienet yrittäjät, pienet ja keskisuuret yritykset, ovat mukana samalta viivalta palveluntarjoajina sosiaali- ja terveyspalveluissa tulevaisuudessa. Nyt kysyn, ministeri Rehula: millä hallitus pyrkii osaltaan varmistamaan, että myös pienet ja keskisuuret yrittäjät (Puhemies koputtaa) pärjäävät tässä tilanteessa?

Arvoisa herra puhemies! Käyttöön tullaan ottamaan asiakasseteli — nykytermeillä palveluseteli, mutta siitä tulee valinnanvapausympäristössä asiakasseteli. Tämä mahdollistaa sen, että myös yksinyrittäjä, pieni lääkäriasema, fysioterapiapalveluja tarjoavat pk-tason yritykset pääsevät tähän kokonaisuuteen mukaan.

Toisekseen, erityisesti vammaisille henkilöille ollaan valmistelemassa niin sanottua henkilökohtaisen budjetin käyttöä, joka tulee myös mahdollistamaan varmuudella sen, että pienet yritykset ovat mukana.

No, sitten kolmas asia liittyy tähän koko valinnanvapausrahoitusmallin kokonaisuuteen. Ensinnäkin edustaja Räsäselle totean, että edelleen pitää pitää huolta siitä, että yhdenvertaisuus ihmisillä toteutuu. Se tulee olemaan yksi perustuslakiarvioinnin näkökulma, kun tätä kokonaisuutta arvioidaan. Toisekseen tämän rahoitusmallin pitää mahdollistaa se, että tällaiset (Puhemies koputtaa) esimerkiksi muutaman yrityksen konsortiot voivat olla palvelutuotannossa mukana.

Värderade talman! På Vasa torg var som sagt tiotusen människor senaste lördag, människor som är oroliga för sin framtid och framför allt för det att sjukhusets service kommer att försämras. Jag tycker att regeringen ska ta den här signalen på fullaste allvar, och det ska också göras ordentliga språkkonsekvensutredningar av den här reformen.

Arvoisa puhemies! Viime lauantaina 10 000 pohjalaista oli Vaasan torilla, ja he eivät olleet siellä huvin vuoksi vaan sen takia, että heillä on erityinen ja oikeutettu huoli siitä, miten palvelut, sairaalapalvelut, akuutti sairaanhoito ja kirurgia, tulevat toimimaan tulevaisuudessa.

Ja, arvoisa hallitus, nyt olette viemässä eteenpäin esitystä, joka tarkoittaa sitä, että meillä on maassamme 12 sairaalaa, joissa on täyden palvelun päivystystä, mutta samalla sanotte, että meillä tulee olemaan 18 maakuntaa. Missä se logiikka on, ettei jokaiseen maakuntaan pystytä antamaan samoja mahdollisuuksia ja samaa lähtökohtaa?

Arvoisa herra puhemies! Miksi me teemme muutosta sosiaali- ja terveydenhuoltoon? Siksi, että meidän pitää saada palvelutarpeeseen nähden kustannuksia alemmas siitä ennusteesta, joka meillä on olemassa.

Asia 2: Meillä on nykytilanne päivystyksen osalta sellainen, että varmistetaan se, että tulevaisuudessa riittävä määrä ammattilaisia, naisia ja miehiä, ortopedejä, anestesialääkäreitä, naistentautien lääkäreitä ja niin edelleen, on niissä pisteissä päivystämässä, joissa luvataan, että näin todella myös tapahtuu.

Sen lisäksi, että on kyse numeroista, joilla on toki merkitystä, me otamme tässä valmistelussa huomioon lainsäädännön, jota ei olla muuttamassa: lainsäädännön potilaan oikeuksista, lainsäädännön, joka liittyy kielilainsäädäntöön, ja myöskin perustuslaillisen oikeuden yhdenvertaisuuteen palvelujen saamisessa (Puhemies koputtaa) omalla äidinkielellä.

Herra puhemies! Hallituksella on ohjelmassaan kunnianhimoiset tavoitteet oikaista meidän ruokatasettamme, elikkä meidän ruoan viennin ja tuonnin suhdettamme, 500 miljoonalla eurolla. Me saimme eilen kuulla erinomaisia uutisia siitä, että jo vuosikausia ajettu ja kaikkien voimakkaasti tekemä työ on tuottanut tulosta ja Kiinaan on avautumassa sianlihanvientimahdollisuus. Tämä on erittäin hyvä uutinen koko meidän elintarvikesektorillemme. (Eero Heinäluoma: Kyllä!) Kysyn ministeri Tiilikaiselta: Mitkä ovat ne muut keinot, joilla tuohon tavoitteeseen sitten päästään, joilla avataan muita reittejä ja muita menetelmiä? Mitä on käynnissä, ja mitä mahdollisesti vielä suunnitellaan, jotta tavoitteet toteutuvat?

Arvoisa puhemies! Tuo oli todellakin tärkeä uutinen Suomen elintarviketaloudelle, että sianlihan vienti Kiinaan käynnistyy pitkien ponnistelujen jälkeen. Ensimmäinen suomalaisyritys on hyväksytty sinne toimittavien laitosten joukkoon Kiinan viranomaisten toimesta. Nyt tietenkin haluamme työskennellä maa- ja metsätalousministeriössä yhdessä suomalaisten elintarvikeyritysten ja Eviran kanssa, jotta lisää suomalaisia yrityksiä saa sen vientiin oikeutetun statuksen tuolla Kiinan markkinoilla, ja ei pelkästään sianlihan osalta, vaan jatkossa myös muita tuotteita pyritään saamaan tuonne vientilupien piiriin. Mutta totta kai tätä elintarvikevientiä tehdään laajalla rintamalla eri markkinoille. Ja onneksi meillä on elintarvikkeiden vienti lisääntynyt moneenkin suuntaan ja monien elintarvikkeitten osalta, ja tätä halutaan hallituksen kärkihankkeen voimin edistää. Siinä myös tuo Eviran työ tarpeellisten todistusten (Puhemies koputtaa) saamiseksi on tärkeää.