Suullinen kysymys vuokralääkäreistä (Ilmari Nurminen sd) | Suullinen kysymys rahojen riittämisestä sote-palveluihin (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys alueellisesta opintolainahyvityksestä (Hanna Räsänen kesk) | Suullinen kysymys ilmasto- ja luontovelvoitteista (Oras Tynkkynen vihr) | Suullinen kysymys nuorten sote-palvelujen leikkauksista (Laura Meriluoto vas) | Suullinen kysymys työrauhalainsäädännöstä (Peter Östman kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Etelä-Karjalassa maksettiin kolmen silmälääkärin työpanoksesta Mehiläiselle 315 000 euroa kuukaudessa, eli yli satatuhatta euroa yhdestä lääkäristä vuokrafirmalle kuukaudessa. Ihmiset kokevat oikeutetusti, että tällaiset palkkiot ovat täysin kohtuuttomia ja epäoikeudenmukaisia. Hallitus kohdistaa soteen ennennäkemättömät 1,4 miljardin leikkaukset, jotka heikentävät ihmisten hoitoon pääsyä ja hoidetuksi tulemista entisestään, mutta samaan aikaan on rahaa maksaa poskettomia summia vuokralääkäriyrityksille. Tähän asiaan on puututtava.

Esitimme eilen hallitukselle toimia, joilla sote-markkinoita voitaisiin suitsia. Olette nyt nukkuneet yön yli. Mitä olette, arvoisa ministeri Juuso, niistä mieltä, ja ryhdyttekö toimiin, joilla suitsitaan vuokralääkärifirmoja? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vuokralääkäreitä on Suomessa toiminut useita vuosia. Tämä ei ole mikään uusi asia, vaan heitä on todellakin ollut. Asia on noussut keskusteluun nyt, kun media on nostanut esiin nämä kohtuuttomat korvaukset, mitä jotkut hyvinvointialueet ovat joutuneet vuokralääkäreille maksamaan. Asia on vakava. Asiaan täytyy puuttua, ja sen me tulemme tekemään.

Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä perustaneet työryhmän, missä tätä asiaa pohditaan, ja odotan sieltä nopeita toimenpiteitä. [Sanna Antikainen: Erinomainen vastaus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ei ole kestävää, kun vuokrafirmassa puolet vähemmästä työmäärästä saa jopa kolminkertaisen palkkion verrattuna virkalääkäriin. Hyvä ministeri, kyllä asiaan pitää nyt puuttua. Nyt tarvitaan puheiden ja työryhmien sijaan tekoja. Te ette ole esittänyt vielä yhtään uskottavaa toimenpidettä sote-markkinoiden suitsimiseksi. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Esitän tässä nyt vielä kolme keskeisintä esitystä, jotka eilen toimme esille. [Sanna Antikainen: Teidän tekemättömien töiden lista!] Ensinnäkin teidän tulee selvittää keinoja rajoittaa voiton tavoittelua. Toiseksi, vuokratyövoiman käyttöä ja kestoa tulee rajata lainsäädännöllä. Kolmanneksi, hallituksen tulee säätää vuokratyön kustannusten enimmäiskatto.

Arvoisa ministeri Juuso, veronmaksajien rahoja ei voi käyttää näin anteliaasti, kanavoiden terveysbisnekseen. Oletteko valmis suitsimaan vuokralääkäriyritysten kohtuutonta voitontavoittelua, ja tartutteko näihin ehdotuksiimme? [Juho Eerola: Miksi tätä ei tehnyt edellinen hallitus?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Asioilla on aina monta puolta. Näitä vuokralääkäreitä tarvitaan monessa terveyskeskuksessa tällä hetkellä, jotta voidaan tarjota potilaille lakisääteiset palvelut, eli hoitoonpääsy 14 vuorokaudessa. Jos siellä ei omaa lääkärikuntaa ole, niin vuokralääkäreillä tämä hoituu. Eli tarvitsee hyvin huolellisesti miettiä, miten me tätä rajoitamme, jotta se ei huononna potilaiden hoitoonpääsyä.

On totta, että tälle pitää jotakin tehdä. Näitä ehdotuksia varmaan nyt kuunnellaan monessa suunnassa, ja voin viedä niitä eteenpäin keskusteltavaksi tähän ryhmään, missä tätä asiaa pohditaan. Mutta kyllä asia on tärkeä, olette siinä ihan oikeassa, ja kyllä meidän täytyy sellainen järjestelmä kehittää, että lääkärikustannukset ovat kohtuulliset ja myöskin hoitoon pääsee niissä lakisääteisissä ajoissa. [Sheikki Laakso: Siinä kuulitte, hyvin hoituu!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus tuo eduskuntaan tänä syksynä ennennäkemättömät lähes 3 miljardin euron leikkaukset sote-sektorilta, kun otetaan myöskin sosiaaliturva huomioon. Te toimitte todella kiireesti ja saatte ehdotuksia aikaan, jopa lausuntokierrosten lyhyyttä. Viisikin työpäivää yhdessä esityksessä on ollut suurin piirtein pohjanoteeraus. Siksi on tärkeää, että tässä asiassa toimitaan yhtä nopeasti kuin sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksissa.

Kysynkin nyt hallitukselta: kuinka nopeasti näitä yksittäisiä toimia alatte tuoda eduskuntaan? Ennen joulua olisi hyvä saada jo ensimmäiset esitykset pöytään. Asia on sen verran vakava, että ostopalveluiden hintojen nousu, joka ajoittuu tämän vuoden loppupuolelle, sekä myöskin ostolääkäreiden hintojen posketon nousu johtavat nyt siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollossa maksetaan ylisuuria kuluja näistä. Sama tiukka linja pitäisi olla myöskin tämän ongelman hoitamisen suhteen. [Puhemies koputtaa] Kysynkin: millä aikataululla saamme ensimmäiset esitykset? [Ben Zyskowicz: Millä aikataululla korjaatte Kiurun vahinkoja? — Naurua]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Lainsäädännön uudistaminen, kuten monet teistä hyvin tietävät, ei tapahdu mitenkään kovin nopeasti. Lausuntoajat ovat 6—8, 6—10 viikkoa. [Välihuutoja vasemmalta] Ja laki tarvitsee valmistella hyvin huolellisesti ja siihen tehdä siihen liittyvät vaikutusarviot. Valmistelutyö on aloitettu ministeriössä useiden hallitusohjelmakirjausten johdosta, mutta niiden eteneminen ei etene viikossa eikä kahdessa, vaan tähän tarvitaan laajaa valmistelutyötä, myöskin laajat lausuntokierrokset, ja toivon mukaan ensi vuoden alussa pääsemme tuomaan näitä lakiesityksiä sitten eduskunnalle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Alkuvuodesta 2022 käytiin historialliset, ensimmäiset aluevaalit, ja niissä sekä keskusta että kokoomus lupasivat, että jokaisella paikkakunnalla on tarjolla ihmisille sosiaali- ja terveyspalveluita. Eilen välikysymyskeskustelussa pääministeri Orpo ilmoitti, että ei ole enää kokoomus tämän takana.

Perussuomalaiset ilmoitti vaaleissa, kun puhuttiin sosiaali- ja terveyspalveluista, että bensan hintaa pitää alentaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Se oli perussuomalaisten aluevaalilupaus, kun puhuttiin ihmisten lääkäripalveluista ja sosiaalipalveluista. No, miten kävi, kun perussuomalaiset meni hallitukseen: palvelut keskittyvät maakunnissa ja lähiöissä, ja bensan hintakin vain nousee.

Arvoisa pääministeri Orpo, te sanoitte eilen, että tämä malli keskittää. Tämä ei pidä paikkaansa. Tämä on aivan eri asia. Keskustalle sote-uudistus ei ollut koskaan keskittävä malli, [Jenna Simula: Keskusta keskittää!] mutta kokoomukselle kaikki soten ympärillä tehdyt toimenpiteet ovat aina olleet keskittämistä. Nyt kysyisin asiasta vastaavalta ministeriltä, Kaisa Juusolta: oletteko te valmis [Puhemies koputtaa] tarttumaan eilen keskustan esittämiin kuuteen toimenpiteeseen hyvinvointialueitten tilanteen parantamiseksi? [Sanna Antikainen: Ai niin, se teidän tekemättömien töiden lista!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nämä kuusi toimenpidettä:

Se ensimmäinen oli, että luopuisimme tästä 1,4 miljardin tavoitteesta vähentää näitä kustannusten nousuja. Siitä emme ole tässä vaiheessa luopumassa. Koetan muistella, mitä muita siinä oli.

Te puhuitte myöskin ammatinharjoittajamallin käyttöönotosta. Kyllä, se on selvityksessä myöskin. Mitähän muita asioita siinä oli? Nyt ei ole sitä lunttilappua tässä enää, mutta kyllä niistä jotkut asiat ovat etenemässä.

Ensihoidon kustannusvastuu on siirtymässä hyvinvointialueille, muun muassa.

Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvollisuudesta kysyitte. Kyllä, tällä hetkellähän ylijäämien kattamisvelvollisuus on. Se on kolme vuotta, eli tällä hetkellä nämä vuosien alijäämät on mahdollista kattaa 24, 25, 26. Se on 3 vuotta. Se on mielestäni aika pitkä aika miettiä uudestaan, millä tavalla palvelut järjestetään tehokkaammin, kustannustehokkaammin ja vaikuttavammin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vuokralääkäribisnes on etenkin hoidon jatkuvuudelle suuri ongelma. Varsinkin mielenterveyden hoidossa tämä on valtava ongelma. Mieti, jos joudut kertomaan kaikki elämäsi vaikeimmat asiat neljälle eri lääkärille vuoden aikana. Niin, hoidon jatkuvuus on paranemisen ytimessä.

Ministeri Juuso, pyydän, että otatte huomioon mielenterveyspuolen, kun korjaatte tilannetta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä oli tärkeä kysymys. Mielenterveyden ongelmat, kasvaneet mielenterveyden ongelmat erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa huolestuttavat hallitusta, ja mielenter-veys on kirjattu hallitusohjelmaan useita kertoja — muun muassa lasten ja nuorten tera-piatakuu, jonka valmistelu on aloitettu. Tarkoitus on tuoda siihen liittyviä lakeja eduskuntaan viimeistään ensi syksynä budjettilakiaikataulussa. Tällä hetkellä mietitään vaihtoehtoisia ratkaisuja yhdessä THL:n kanssa. Tosiaan tarkoituksena on vahvistaa lasten ja nuorten perustason palveluita. Tämä on tärkeä asia. Me tulemme tuomaan tämän ensi vuonna eduskuntaan.

Kiitos, arvoisa puhemies! Eilen keskusteltiin myös siitä, riittävätkö rahat, kun miljardi on ensi vuonna ja sitten puolitoista miljardia seuraavana vuonna. Luin tässä lakia, minkä mukaan valtion pitää tulla hätiin, jos alueella ei ole rahaa, ja edustaja Zyskowicz huusi minulle: ”Riittävä rahoitus!” No, riittävä rahoitus on se, kun potilaat saavat hoitoa. Teillä on nyt budjetissa miljoona lisärahoitusta ensi vuodelle ja miljoona seuraavalle vuodelle. [Eduskunnasta: Miljardi!] — Ei, kun miljoona. Lukekaa budjetti, siellä on miljoona.

Onko tämä teidän mielestänne, pääministeri Orpo, riittävä raha?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aloitetaan ihan siitä perusasiasta: mitä hallitus tekee? Me teemme töitä, jotta turvataan suomalaisten tärkeät peruspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut. Ja me teemme uudistuksia, jotta ne palvelut pelaavat tänään ja ne pelaavat huomenna.

Me saatiin lähtökohdaksi uudistus, joka tehtiin viime kaudella ja jossa uudistettiin hallinto- ja rahoitusmalli, mutta ne palvelut jäivät vielä uudistamatta. Yksi esimerkki siitä, että ne palvelut eivät toimi, on tämä vuokralääkärikysymys, koska meillä on valtava pula henkilöstöstä, niin lääkäreistä kuin hoitajista. Tämä henkilöstöpula johtaa myöskin tähän ilmiöön, jossa maksetaan aivan kohtuuttomia korvauksia vuokralääkäribisnekselle, koska se palvelu pitää kuitenkin turvata.

Nyt meidän täytyy saada alueilla — yhdessä alueiden kanssa — nämä palveluketjut kuntoon ja hommat toimimaan niin, että sitä omaa henkilöstöä riittää ja tehdään hyvää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Ja kyllä se niin on, edustaja Harkimo, että viime kädessä ne palvelut pitää turvata. Mutta ei niin voi tehdä, että vain lasketaan [Puhemies koputtaa] painelaskelmassa, kuinka paljon tarvitaan rahaa, ja että veronmaksajien rahaa sinne lähetetään, [Puhemies koputtaa] vaan kyllä täytyy laittaa nämä asiat yhdessä kuntoon ja minimoida lisärahan tarvetta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Maassa on valtava henkilöstöpula, kuten pääministeri Orpo tässä sanoi, ja se yhdistettynä viime hallituksen, Marinin hallituksen aikana tehtyihin tiukennuksiin lainsäädännössä on johtanut siihen, että laki on tiukka mutta tekijöitä ei ole. Tällöin pitää katsoa niitä lakeja, eli että meidän pitää tehdä järkeviä lakeja, semmoisia mitä pystytään myös käytännössä noudattamaan. Eli demarit ja Marinin hallitus ovat johtaneet omilla toimillaan vuokralääkäribisneksen pahenemiseen. [Välihuutoja eduskunnasta]

Orpon hallitus tulee tekemään monia toimenpiteitä: nyt lakiesitysten muodossa tilannetta helpottaakseen, Kela-korvausten noston myötä, terapiatakuun kautta ja myöskin omalääkäri-, omatiimimallin käyttöönotolla parantamaan hoidon jatkuvuutta.

Mutta, arvoisa puhemies, kysyn tässä ministeriltä sitä, että kun meillä on tätä vuokralääkäribisnestä mutta meillä on myöskin hoitajien vuokrabisnestä, meillä on in-house-toimijoita — erityisesti pääkaupunkiseudulla on in-house-toimija, jota kautta käytännössä kierrätetään [Puhemies koputtaa] kaikki vuokralääkärit ja vuokrahoitajat — niin ollaanko tätä asiaa myös tarkastelemassa nyt tässä, kun vuokralääkäriasiaa tarkastellaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Varmasti meidän täytyy tarkastella myöskin tätä asiaa huolellisesti. Tämän vuokralääkäriongelman juurisyy on se, että julkinen sektori ei ole onnistunut pitämään kiinni tai saamaan tarpeeksi hoitohenkilökuntaa tai lääkäreitä. Tässä on mielestäni hyvinvointialueella henkilöstöhallinnolla suuri rooli miettiä sitä, millä tavalla me saamme vakituista henkilökuntaa hoitotyöhön, millä tavalla me saamme meille lääkäreitä. Tässä varmaan ovat kysymyksessä erinäiset joustot, työaikajoustot ja vuorojärjestelmän joustot, yleensä kaikenlaiset erikoistumismahdollisuudet, kehittymismahdollisuudet, esimiehen tuki. Hyvä henkilöstöpolitiikka ylipäätään on hyvin tärkeää siinä, että me saamme pidettyä julkisella sektorilla työntekijöitä. Eli kyllä tässä asiassa aika iso osuus on myöskin hyvinvointialueilla itsellään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Ennen oli sanonta, että on lottovoitto syntyä Suomeen, ja tätä voisi nyt päivittää, että on lottovoitto syntyä suomalaiseksi vuokralääkäriksi. [Sheikki Laakso: Siis synnyttääkö lääkärit?] Niin valtavan tähtitieteellisiä summia nämä vuokralääkärifirmat laskuttavat näistä palveluista, joita hyvinvointialueet ovat lähestulkoon pakotettuja käyttämään. Pääministeri, tekin sanoitte, että nämä ovat kohtuuttomia korvauksia. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tästä ei pidä syyllistää sen enempää niitä lääkäreitä, asiakkaita kuin niitä hyvinvointialueitakaan, [Perussuomalaisten ryhmästä: Edellistä hallitusta!] vaan kysymys on siitä, että näissä sote-markkinoissa on nyt jonkinlainen vika. Markkinat eivät toimi. [Hälinää] Näitä sote-markkinoita tulisi nyt suitsia.

Kun me olemme kuulleet ministeri Juusolta, että hän haluaa tätä asiaa selvittää, niin, pääministeri Orpo, kannustatteko te vastuuministeriä tässä asiassa toimimaan, ja asetatteko te hyvinvointialueitten toiminnan ja tähän vuokralääkärifirmojen bisnekseen puuttumisen hallituksenne asialistalla kärkeen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministeri Juuso on selkeästi kahteen kolmeen otteeseen todennut, että tähän haetaan ratkaisuja. Tähän asiaan haetaan ratkaisuja, koska ne korvaukset ovat kohtuuttomia, mutta haluan nyt palauttaa mieleen kuitenkin tämän puheenvuoron jälkeen, että tämäkin on yksi seuraus siitä, että tämä nykyinen sote-malli ei toimi. [Välihuutoja vasemmalta] Se ei toimi, ja tämän hallituksen tehtävänä on saada se malli toimimaan, jotta henkilöstöä on saatavilla, jotta tällaisia tilanteita, joissa pakon edessä pitää hankkia lääkäri hoitamaan ihmisiä ja joissa voi rahastaa suuria summia, ei pääse syntymään. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Meidän täytyy saada samaan aikaan koko tämä sote-järjestelmä uudistettua toimimaan ja sitä kautta pystyä vastaamaan myöskin tähän ongelmakysymykseen. [Suna Kymäläisen välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että oppositio kiinnittää huomiota tähän vuokratyövoiman käyttöön ja korkeisiin kustannuksiin. Tein nimittäin maaliskuussa 2023 aiheesta kirjallisen kysymyksen, ja te, silloinen ministeri Kiuru, siihen vastasitte. Voitte nyt katsoa, mitä kysymykseen vastasitte. Olisi ollut hyvä jo silloin puuttua tähän syvään kupruun, mikä sote-uudistuksessa on. Eli kyllä, siellä on vuokratyövoiman markkinat, ja totta kai henkilöstövuokrausyritykset ovat tämän myös ymmärtäneet.

Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso on erittäin hienosti täällä kertonut, mitä ministeriössä tehdään. Teillä on siellä työryhmä, joka etsii vaihtoehtoja. Mutta minä kysyisin teiltä: Kun Valvira ilmoitti, että liki tuhat hoitajaa on poistanut tietonsa sieltä rekisteristä ja he ovat poissa sieltä hoitotyön kentältä, niin millä tavalla saamme heidät takaisin? Olisitteko valmiita selvittämään syitä, minkä takia terveydenhuoltohenkilöstö pakenee alalta? Nyt olisi kyllä kiire saada heidät kaikki takaisin. Me tarvitaan kaikkia hoitajia, ja lääkäreitä myös, tähän talkootyöhön Suomessa. Toki myös palkat heille tulee olla kohdallaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä. [Jussi Saramo: Tarvitaan tekoja eikä selityksiä! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa puhemies! Viime kaudella, koronapandemian aikana, hallituspuolueet sorvasivat pakkorokotuslain 48 a ja myöskin pakkotyölain. Tämän johdosta kuulimme hallitusneuvotteluissa Valviran edustajalta, että 1 500 hoitajaa oli poistanut oikeutensa Terhikki-rekisteristä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Siitä, kuinka moni muu on jättänyt opinnot kesken tai siirtynyt muualle, meillä ei ole tietoja.

Mutta tämän hoitajapulan ratkaisuksi olen monta kertaa esittänyt sitä, että meidän täytyy pystyä houkuttelemaan Suomessa koulutettuja hoitajia, suomea puhuvia hoitajia, takaisin hoitoalalle, ja tässä on myöskin hyvinvointialueilla ässä käytössään. Eli millä tavalla me saamme heidät palaamaan hoitoalalle? Onko mahdollista tarjota osa-aikatyötä esimerkiksi eläkkeelle siirtyneille hoitajille, jotka vielä haluaisivat olla työvoimassa ja antaa panoksensa suomalaisen hyvinvoinnin eteen? [Välihuutoja vasemmiston ja perussuomalaisten ryhmästä]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on aloittanut nyt leikkaamisen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista henkilöistä. Vammaispalvelulakia on siirretty, työntekijöiden oikeuksia ollaan heikentämässä, sosiaaliturvasta ollaan leikkaamassa ja sote-rahoitustakin leikataan 1,4 miljardia euroa. [Sanna Antikainen: Höpö höpö!]

Samaan aikaan hallitus antaa näiden vuokralääkärifirmojen vilistää villisti hyvinvointialueilla. Vika ei ole tosiaan yksittäisissä lääkäreissä, vaan vika on tässä järjestelmässä, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Timo Heinonen: Sote-mallissa!] joka antaa vuokralääkärifirmojen riistää hyvinvointialueita.

Arvoisa ministeri Juuso, voisitteko nyt hieman avata, minkälaisia konkreettisia välineitä hallitus aikoo antaa hyvinvointialueille, että järjestelmän epäkohdat tolkuttoman voitontavoittelun suhteen voitaisiin korjata?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä edellisessä vastauksessa koetin selittää, suurin rooli tässä on hyvinvointialueilla itsellään siinä, millä tavalla he pystyvät houkuttelemaan työntekijöitä, vakituisia työntekijöitä, hoitajia, lääkäreitä, ja pitämään heidät siellä, että he eivät siirtyisi näihin vuokratyöfirmoihin. On hyvin arvokasta tehdä sellaista työtä, missä sinulla on vakituinen työ. Voit mennä samaan työpaikkaan, voit kehittyä työssäsi, sinulla on tulevaisuudennäkymiä, on kannustusta ja on tukea esimieheltä, on mahdollisuus joustoon, on mahdollisuus yhdistää työ- ja perhe-elämä. Kaikkia näitä toimenpiteitä hyvinvointialueet voivat tehdä. Tämä on se paras ratkaisu.

Se, mitä ministeriö voi tehdä, on ohjata hyvinvointialueita hyvään henkilöstöpolitiikkaan. Voimme käyttää monenlaisia muita ohjaavia keinoja, mahdollisesti lainsäädäntöä. Sen, mitä me voimme ministeriössä tehdä, tulemme tekemään, mutta sen aika ei ole vielä. Ensin selvitetään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Myönnän vielä pääministerille vastauspuheenvuoron. — Olkaa hyvä, ministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Edustaja Berg taisi sanoa, että hallitus antaa vuokralääkäreiden villisti laskuttaa tai jotenkin näin. [Juho Eerola: Mellastaa!] Kyllä nyt on kuitenkin korjattava, että se tilanne, mikä hyvinvointialueilla on, on edellisen hallituksen lainsäädännön luoma perusta, edellisen hallituksen politiikan jälkiä. Tästä on turha syyllistää hallitusta, joka on aloittanut vähän aikaa sitten työnsä ja joka tällä hetkellä tekee hyvinvointialueiden kanssa töitä, jotta me saamme korjattua nämä meidän tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut, niin että hoitoon pääsee ja että saadaan ne rahat riittämään siellä.

Kun täällä toivottiin SDP:n eduskuntaryhmästä, että ei syyteltäisi niin kovasti, niin toivon, että yritettäisiin yhdessä todeta, missä me ollaan, [Timo Harakka: Mitä juuri teitte itse?] ja lähteä yhdessä hakemaan niitä ratkaisuja. Kyllä, me otamme teidän ratkaisuesityksenne pöydälle ja me käymme läpi kaikki ne keinot, joilla me pystymme takaamaan ihmisille sosiaali- ja terveyspalvelut tässä maassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessa erityinen haaste on terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuus. Terveyspalveluita käyttävät Suomessa eniten hyvätuloiset ja kaikista vähiten pienituloiset. Ihmisten, joilla ei ole pääsyä työterveyteen tai varaa käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita, on kaikista vaikeinta saada terveydenhuollon palveluita. He myös usein tarvitsisivat hoitoa eniten: työttömät, monisairaat, pienituloiset, vammaiset ihmiset.

Julkisella puolella jonot ovat pitkiä ja hoitohenkilökunnasta on pulaa. Hallitus haluaa nyt purkaa perusterveydenhuollon hoitojonoja nostamalla yksityislääkäreiden Kela-kor-vauksia. No, Kelan laskelmien mukaan tästä hyötyvät eniten keski- ja suurituloiset, eivät ne sairaat ja pienituloiset, jotka kaikista kipeimmin tarvitsisivat niitä palveluita. Miten hallitus on ajatellut estää sen, että julkisen puolen lääkärit valuvat yksityiselle puolelle töihin? Ja aiotteko toisaalta lisätä koulutuspaikkoja lääkärien koulutukseen? [Krista Kiuru: Erittäin hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Nyt tarvittaisiin ministeriaitiosta joku vastaamaan tähän kysymykseen. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kela-korvaus hoitojonojen purkamisen vauhdittamiseksi on mielestäni tarpeellinen, vaikka olisi niin, että se hyödyttäisi enemmän keskituloisia ja hyvätuloisia. He ovat kuitenkin sieltä jonoista poissa, jolloin sinne tulee aikoja myöskin muille. [Välihuutoja — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Mitä tulee lääkärien koulutukseen, tämä ei ole suoraan sosiaali- ja terveysministeriön asia. Meillä ei taida olla täällä vastaavaa ministeriä nyt paikalla siihen vastaamassa, mutta käsitykseni on, että tilannetta selvitetään koko ajan ja yritetään ennakoida sitä tilannetta. Meillähän on tällä hetkellä pulaa useista erikoislääkäreistä. Lääkäreitä sinänsä on paljon, mutta jostain syystä he valuvat yksityiselle sektorille, pois julkiselta sektorilta. Tämä on se ongelma.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ja vielä ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kela-korvaus itse asiassa kuuluu sosiaaliturvaministerille, mutta otan tästä kiinni ihan siitä syystä, että jos katsotaan tätä Kela-korvausta... [Välihuutoja] — Haluaisin vastata tähän, jos täällä saan rauhaa. Kiitoksia. — Kela-korvaukset ovat yksi hyvä väline jonojen purkamiseen. Kun me haimme hallitusohjelmaneuvotteluissa keinoja, joilla saadaan nopeasti apua ihmisten hoitoonpääsyyn, niin ne olivat se kaikkein nopein keino saada sitä tähän, koska meillä hyvinvointialueitten yleiskatteellinen rahoitus ei mahdollista sitä, että me kohdentaisimme sitä kautta ja varmistaisimme sen, että tämä raha kohdentuu nimenomaan hoitojonojen purkamiseen. Me tarvitsimme nopean välineen, ja Kela-korvaus tarjoaa siihen sellaisen välineen. Ja se, että me saadaan ihmisiä julkisista jonoista pois, helpottaa kaikkia jonossa olevia ihmisiä. Tästä syystä siihen menimme. Nyt otetaan se ensin käyttöön vanhalla mallilla ja sitten kehitetään uudenlaista mallia ensi vuoden aikana. — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yksi tapa vastata vuokralääkäribisnekseen on kouluttaa tarpeeksi lääkäreitä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Lääkäripula on Suomessa huutava. Lääkäreitä on koulutettu viime vuosina ihan liian vähän. Lääkäreiden määrä laahaa perässä myös pohjoismaisella tasolla.

Arvoisa puhemies! Lääkäripulaa ei ratkaista, jollei lääkäreiden koulutusmääriä kasvateta merkittävästi. Tätä vasten onkin hyvin surullista, että hallituksen antamat resurssit uusiin aloituspaikkoihin ovat täysin riittämättömät. Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: miten huolehditte siitä, että Suomessa koulutetaan tarpeeksi lääkäreitä ja että myös ulkomailla suoritettuja tutkintoja hyväksiluettaisiin nopeammin ja että aloituspaikat myös kompensoidaan täysimääräisesti korkeakouluille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. Tässä yksi ratkaisu tähän on tietenkin — tässä jo ministeri Juuson aiemmin tuomia — muun muassa se, että saadaan myös työhyvinvointi, veto- ja pitovoima siellä julkisella sektorilla riittävän hyväksi, jotta lääkärit siellä pysyvät töissä. Toinen on tietenkin se, että meillä on riittävästi koulutettuja lääkäreitä.

Tähän yksi keino on tietenkin suoraan aloituspaikkojen lisääminen, ja sitäkin pyrimme, totta kai, resurssien puitteissa tekemään. Toinen on se, että entistä nopeammin pyritään saamaan nuoria, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa, sinne lääkäri- ja muuhunkin korkeakoulutukseen.

Meillä on myös suunnattua rahoitusta korkeakoulutuksen lisäaloituspaikkoihin. Tästä tulee merkittävä osuus suuntautumaan myös sote-sektorille. Suoraan lääkärikoulutukseen en kuitenkaan uskalla tästä luvata, sillä, kuten kaikki tiedämme, lääkärikoulutus on pitkäkestoista ja myös kallista, mutta tähänkin haetaan ratkaisuja, ja toivottavasti niitä voimme tuoda myös tässä hallituskauden aikana lisää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.

Arvoisa puhemies, värderade herr talman! Uskon, että meitä kaikkia huolestuttaa tässä salissa sote-sektorin tilanne tällä hetkellä. Kyllä se on pakko myöntää, että monilla suomalaisilla on mennyt luotto julkiseen sosiaali- ja terveyssektoriin.

Yksi haaste, mikä liittyy nimenomaan tähän vuokralääkärimalliin, liittyy siihen, että me olemme kasvattaneet hyvinvointialueiden palveluvelvoitetta ja samaan aikaan meillä on ollut krooninen ongelma houkutella lisää työntekijöitä julkiselle sektorille. Itse uskon laadukkaaseen ja hyvään ja toimivaan monituottajuuteen. Siksi kysynkin ministeri Kaisa Juusolta: oletteko te valmiita kutsumaan yhteen sekä julkisen puolen edustajat että yksityisen puolen edustajat yhteisen pöydän ympärille löytämään ratkaisuja tähän akuuttiin vuokralääkärihaasteeseen? Me tarvitaan pidemmän aikavälin ratkaisuja mutta myöskin lyhyen aikavälin ratkaisuja, jotta me päästään eroon tästä ikävästä haasteesta, joka nyt rasittaa monia hyvinvointialueita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ja ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä työryhmässä, mikä nyt tekee työtänsä tämän vuokralääkäriongelman kanssa, on edustus ministeriöistä mutta myöskin työmarkkinajärjestöistä. Minun tiedossani ei ole, että siellä olisi edustusta yksityiseltä sektorilta. Mutta ajatus ja ehdotus on hyvä, niin että otan tämän esille työryhmän johtajan, kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemen, kanssa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen edustaja Nurminen, olkaa, hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä keskustelusta. Meidän mielestämme on moraalisesti tärkeätä, että kun samaan aikaan nyt hallitus leikkaa pienituloisilta ja meillä on vähät resurssit, niin tähän puututaan, ei voida kanavoida meidän veronmaksajien rahoja tähän kovaan voitontavoitteluun. Tulemme seuraamaan tätä hallituksen toimintaa ja tulemme myös tekemään yhteistyötä tässä.

Ehkä lopuksi haluaisin tuoda näkemyksen siitä, että meidän sote-henkilöstöllä on vahva vakaumus tehdä hyvää työtä ihmisten parhaaksi, mutta erityisesti julkisella puolella he ovat ylikuormittuneita ja heidän työtaakkansa on valtava. Eli meidän pitää antaa meidän osaaville ammattilaisille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ja kehittää omaa työtään ja sitä palkkausta. Se on osa kokonaisuutta, mutta on myös väliä, miten ihmisiä johdetaan, kohdellaan, miten he pystyvät vaikuttamaan. Kun nyt tässä kuitenkin julkiselta puolelta ollaan leikkaamassa resursseja ja yksityiselle tullaan kanavoimaan lisää rahoitusta, niin miten ja millä keinoilla te konkreettisesti parannatte julkisen puolen työyhteisöä ja työoloja [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta vetovoimaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Nurminen nostaa hyvin esiin samoja asioita, mitä itsekin olen painottanut koko ajan ja joilla on merkitystä sille, kuinka moni hoitaja on siellä julkisella sektorilla ja viihtyy työssään ja haluaa olla siellä, on iloisena menemässä töihin ja voi olla ylpeä työstään. Mutta se, mitä ministeri voi tehdä, niin me teemme tätä ohjaavaa lainsäädäntöä ja muuta ohjausta. Se varsinainen ässä on edelleenkin siellä hyvinvointialueilla. Eli tarkoituksenahan on kääntää se suunta siihen, että rahoitus kohdistuu enemmän niihin peruspalveluihin [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] ja pääsemme näistä kalliista vuokralääkäriongelmista pois. Nyt pitää muistuttaa siitäkin, että hyvinvointialueillehan on itse asiassa tulossa lisää rahaa noin miljardi euroa vuodessa ja jälkitarkastuksen kautta [Annika Saarikko: Ja puolitoista miljardia leikkauksia!] mahdollisesti vielä lisääkin myöhemmin. Eli kyllä toivomme, että hyvinvointialueet ottavat nyt tosissaan nämä haasteet palveluverkon kuntoon saamiseksi [Annika Saarikon välihuuto] ja palveluiden parantamiseksi. [Puhemies koputtaa] Uskon, että se on mahdollista.

Arvoisa puhemies! Keskustan linja on, että Suomi pärjää vain kokonaisena. Siksi koko maassa tulee olla työpaikkoja, lähi- ja peruspalveluja, koulutusmahdollisuuksia sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä, siis elämisen edellytyksiä.

Vahvaa aluepolitiikkaa tarvitaan nyt myös Suomen turvallisuuden vuoksi. Venäjä on ja pysyy vieressämme. Siksi meillä ei ole varaa jättää etenkään itäistä Suomea oman onnensa nojaan. [Sanna Antikaisen välihuuto] Tilanne on vakava. Asiat ovat muuttuneet niin perustavanlaatuisesti, että itäisessä ja myös pohjoisessa Suomessa on vaakalaudalla nyt kaikki: ihmisten toimeentulo, yritysten pärjääminen, tulevaisuus. Tosiasia on, että hallitus laittaa liikennehankkeista alkaen paukut pääosin vain eteläiseen ja läntiseen Suomeen. [Eduskunnasta: Ja keskiseen!] Keskustan linja on toinen. Meidän mielestämme alueita tulee kohdella tasapuolisesti.

Yksi itäisen ja pohjoisen Suomen tilannetta helpottava ratkaisu olisi alueellinen opintolainakokeilu. Se olisi nopeasti toteutettava, alueellinen opintolainahyvitys. Onko hallitus valmis toteuttamaan [Puhemies koputtaa] alueellisen opintolainahyvityksen, [Juho Eerolan välihuuto] jonka myötä itäiseen ja pohjoiseen Suomen muuttava nuori saisi osan opintolainastaan anteeksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Bergqvist, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Hallitus on päättänyt, että tehdään kokonaisuudistus, mikä koskee tätä opintotukijärjestelmää. Tähän kokonaisuudistukseen kuuluu opintotuki, asumistuki, opintolainan määrä, hyvitykset, ateriatuki, koulumatkatuki ja niin edelleen, ja myös perheellisten opiskelijoiden mahdollisuudet opiskella. Tämä kokonaisuudistus käynnistetään jo tämän syksyn aikana, ja olen jo nyt pyytänyt kaikki opiskelijajärjestöt tämmöiseen pyöreän pöydän keskusteluun, missä voidaan käydä läpi opiskelijoiden näkökulmia tähän asiaan jo ennen kuin käynnistetään tämä kokonaisuudistus. [Antti Kurvinen: Ette vastannut kysymykseen!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tiedän, että alueellinen opintolainahyvitys ei löydy teidän hallitusohjelmastanne. Kulloisellakin hallituksella on aina vastuu maan asioista. Hallitus ei voi toimia umpiossa, siis sen mukaan, mitä hallitusohjelmassa lukee tai ei lue. Politiikkaa pitää todellakin tehdä ajassa.

Alueellisen opintolainahyvityksen kokeilemisesta on viime vaalikaudelta yhteinen näkemys yli puoluerajojen. Vastaava ratkaisuhan on käytössä esimerkiksi Norjassa, ja Norjassa se toimii muuten erityisen hyvin. Se tukee osaltaan koko Norjan tasapainoista kehittämistä. Kysehän on siis siitä, että korkeakoulusta tai ammattikorkeakoulusta valmistunut itäiseen tai pohjoiseen Suomeen töihin muuttava nuori saisi opintolainaansa anteeksi. Opintolainahyvitys helpottaisi omalta osaltaan myös työntekijäpulaa, ja työntekijäpulahan on itäisessä ja pohjoisessa Suomessa erittäin pitkäaikainen ja myös edelleen paheneva ongelma. [Sari Sarkomaa: Niin on myös pääkaupunkiseudulla!]

Kysynkin hallitukselta: onko teidän vastauksenne itäisen ja pohjoisen Suomen ihmisille todella siis tekemättömyys tai suoranainen selän kääntäminen? Kertokaa siis tässä ja nyt, mitä aiotte tehdä tälle vakavalle tilanteelle. Vastaukseksi eivät riitä selvitykset tai työryhmät tai suunnitelmat.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Tämä on kysymys, jolla on myöskin EU-ulottuvuus. Kun puhutaan alueellisesta kehityksestä, niin EU:lla on tässä oma roolinsa. Kun koheesiokomissaari kävi Suomessa vierailulla, niin sekä pääministeri että minä nostimme esille keskustelussa koheesiopolitiikan ja sen, miten meidän tulisi tarkastella sitä nyt uusin silmin Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. On minun mielestäni ilmeistä, että jos ihmiset lähtevät Itä-Suomesta, jos rajan läheisyydessä ei asu ihmisiä, jos siellä ei ole elinkeinoja, niin se on myöskin turvallisuuspoliittisesti ongelmallinen asia, ja tämän nostamme esille keskusteluissamme sekä komission että eurooppalaisten kollegojemme kanssa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että tästä keskustellaan, ja on erittäin tärkeää, että Euroopassa keskustellaan. Kiitän jokaista ministeriä, joka tämän asian siellä esille ottaa. Mutta keskustelu ei riitä. Tarvitaan myöskin valtiollisia toimia. Meillä oli Itä-Suomi-ohjelma. Valitettavasti nyt ei hallitusohjelmassa näytetä samalla lailla konkreettisesti osoitettavan toimia Itä-Suomeen, ja tässä kyllä huudan apua teiltä, että te toimitte.

Sama on rajaturvallisuuden osalta. Te osoitatte vähemmän tällä hetkellä Rajavartiolaitokselle rahoja, mitä Marinin hallitus osoitti. Tämä turvallisuuskysymys on ennen kaikkea tärkeä, ja tästä haluaisin kuulla. Oletteko valmis tarkastelemaan tuon budjettikirjanne sisältöä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä esitetyt kysymykset ovat erittäin relevantteja ja aktuelleja, koska olemme sellaisessa tilanteessa, jossa muuttunut maailmanpoliittinen ympäristö vaikeuttaa Suomen asioita monellakin tapaa, mutta se kohtelee myöskin Suomen alueita aika eri tavoin. Ja me havaitsemme sen, että se, miten vaikkapa itäraja on käytännössä sulkeutunut, kyllä vaikuttaa negatiivisemmin nimenomaisesti Itä-Suomen alueelle kuin mitä sitten läntisempään Suomeen, ja tämä on totta kai huomioitava myöskin siinä politiikassa, mitä teemme.

Olemme tekemässä aivan lähiaikoina päätöksiä tulevista aluetukikartoista, myöskin alueellisista yritystuista. Ja kyllä, kun tätä päätöksentekoa on valmisteltu, niin siinä Itä- ja Pohjois-Suomi ovat olleet erityisen huomion kohteena, ja päätöksiäkin varmasti on tiedossa. [Sanna Antikainen: No niin!] Ja kuten tuossa ministeri Adlercreutz äsken totesi, niin myöskin eurooppalainen ulottuvuus on tässä hyvin merkittävä. Pyrimme myöskin Baltian maiden kanssa yhdessä siihen, että vaikutamme EU:n koheesiopolitiikkaan siten, että EU:n itäraja olisi erityisesti huomioitu.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksella pitää olla EU:n suuntaan konkreettisia vaatimuksia tässä muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa pitkän itärajan maana, Venäjän naapurimaana.

Aluepolitiikka on tänä päivänä yhä enemmän turvallisuuspolitiikkaa. Sillä on paljon meille väliä, onko koko maa asuttu ja elinvoimainen. Mietin kovasti, mitä tästä Itä-Suomen teemasta pohtii puolustusministeri, itäisestä Suomesta kotoisin oleva ministeri Häkkänen nyt, kun Itä-Suomi ei ole saamapuolella hallitusohjelmassa, tai mitä miettii tästä keskustelusta maatalousministeri Essayah, jonka puolueen ohjelmassa tämä opintolainahyvitys oli jo, ja te ette sitä hallitusneuvotteluissa läpi saaneet.

Mutta sen sijaan hallituksen aitiossa on yksi ministeri erityisen tyytyväinen, varmasti ministeri Ikonen, joka pormestarina lobbasi kovaa vauhtia Suomeen mallia, jossa vain kuusi suurinta kaupunkia merkitsevät. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Jätitte sivuhuomiolle Kuopion, Lahden ja Jyväskylän, laajemman näkemyksen kaikkien Suomen kaupunkien merkityksestä. [Vasemmalta: Tämä on totta!] Kuulisin mielelläni pääministeriltä: mitä, pääministeri Orpo, teille [Puhemies koputtaa] tarkoittaa se, että koko Suomi on tärkeä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Koko Suomi on tärkeä. Koko Suomi on tärkeä, ja koko Suomeen pitää luoda elämisen, pärjäämisen edellytyksiä. Koko Suomessa pitää huolehtia myös turvallisuudesta. [Keskustan ryhmästä: Niinhän pitäisi!] Ja nyt se huomio sinne Itä- ja Kaakkois-Suomeen. Se on aivan selvää, että tämä geopoliittinen tilanne on muuttanut itäisen Suomen turvallisuustilannetta merkittävästi. Se on vaikuttanut aluetalouteen, 10 miljoonaa kuutiota puuta Venäjältä ei tule enää Suomeen, matkailu on loppunut.

Meillä on hallitusohjelmassa selkeä kirjaus Itä-Suomi-ohjelman laatimisesta, jossa tullaan käymään läpi kaikki ne keinot yhdessä Itä-Suomen toimijoiden kanssa, Kaakkois-Suomen toimijoiden kanssa, jolloin me voimme tilannetta auttaa. Mutta kyllä se myöskin niin on, että paras tapa auttaa myöskin Itä-Suomea on se, että Suomessa pistetään asiat kuntoon, että tänne kannattaa investoida, että täällä kannattaa yrittää, että niitä työpaikkoja syntyy myöskin sinne itäiseen ja pohjoiseen Suomeen, kaikkialle Suomeen. Siitä me luodaan ne terveet, kestävät hyvän elämän edellytykset. [Suna Kymäläinen: Rajavartiolaitokselle resursseja, ettei tarvitse irtisanoa väkeä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen siinä käsityksessä, että alueita tulee kohdella tasavertaisesti. Keskustan alueelliseen opintolainahyvitykseen suunnittelemat alakohtaiset ja alueelliset ehdot kuulostaisivat siltä, että voisivat olla vakavalla tavalla yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia. [Annika Saarikko: Ei pidä paikkaansa!] Kysynkin vastaavalta ministeriltä: onko näin? [Eduskunnasta: Se on selvitetty!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Bergqvist.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, kun käynnistetään tämä kokonaisuudistus, että käydään huolellisesti läpi kaikkia niitä vaihtoehtoja, mitä löytyy. Se voi olla, että tämä ehdotus, mikä on tullut, on yksi niistä vaihtoehtoista, mutta on tärkeää, että nämä käydään huolellisesti läpi, niin että se tukee meidän opiskelijoita ja se tukee meidän nuoria, ja myös, että se lähtee siitä, että opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella tulevaisuudessa. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Tärkeintä on, että luodaan uusia järjestelmiä ja uusia mahdollisuuksia. Mitään ei ole pois lukittu, mutta mitään ei ole tässä vaiheessa vielä luvattukaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Wallinheimolle haluan alkuun todeta, että tämä asia selvitettiin viime vaalikaudella perustuslakia myöten, eikä alueellisessa opintolainahyvityksessä ole minkäänlaisia laillisia esteitä. Esitys on siellä valmiina, jos hallitus ja ministeri haluavat siihen tarttua. [Sari Sarkomaa: Miksi kepu ei kannattanut tätä viime kaudella?]

Arvoisa hallitus, haluaisin kuitenkin kysyä tästä Itä-Suomen tilanteesta. Teillä on hallitusohjelmassa kauniita kirjauksia pohjoisen Suomen ohjelmasta, itäisen Suomen strategisesta visiosta, mutta hyvä hallitus, näille on varattu nolla euroa. [Antti Kurvinen: Nolla euroa!] Sen sijaan Länsi-Suomen kasvupanostuksiin on varattu 130 miljoonaa euroa. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Nämä ovat varmasti perusteltuja rahoja Länsi-Suomelle, mutta, arvoisa hallitus, miksi te olette tehneet tällaisen arvovalinnan, että Pohjois-Suomi ja Itä-Suomi eivät ole myös oikeutettuja samanlaisiin, myös taloudellisiin, panostuksiin kuin Länsi-Suomi? Eikö tämä olisi tasa-arvoista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä. [Ben Zyskowicz: Nyt kuunnelkaa!]

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kulmuni antaa kyllä nyt hieman väärän todistuksen siitä, kuinka tämä tukipolitiikka käytännössä menee, valitessaan vain tietyt ohjelmat ja niihin liittyvän luvatun rahoituksen. [Antti Kurvinen: Selittäkää!]

Kun katsotaan tukipolitiikan kokonaisuutta esimerkiksi aluetukikarttaa katsomalla, niin kyllähän itse asiassa nykyisessäkin tilanteessa Itä- ja Pohjois-Suomi siinä varsin vahvasti hyötyvät. [Antti Kurvinen: EU:n aluetukia!] Mutta kysymyksessä sitten, kun puhutaan tästä kokonaisuudesta, mitkä tulevaisuuden askelmerkit ovat, niin totta kai tässä tilanteessa — missä me olemme, missä turvallisuuspoliittinen ympäristömme on muuttunut — itäisen ja pohjoisen Suomen asioiden täytyy olla aivan erityisessä ja uudellakin tavalla huomiossa. Mutta jos halutaan luoda kestävää hyvinvointia, niin se ei voi perustua kuitenkaan pohjimmiltaan pelkästään siihen, että maksetaan tukia [Katri Kulmunin välihuuto] vaan myöskin kunkin alueen omien vahvuuksien identifiointiin, niiden tukemiseen, sen auttamiseen, että investointeja saadaan kaikkialle Suomeen. Tämä tulee olemaan varmasti myöskin läsnä hyvin keskeisellä tavalla siinä teollisuuspoliittisessa strategiassa, jonka hallitus tulee laatimaan ja joka ensi vuonna valmistuu. [Hälinää — Perussuomalaisten ryhmästä: Selvää puhetta! — Sheikki Laakso: Pajatso on tyhjä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Polvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Itä- ja Pohjois-Suomi on erityisessä tilanteessa. Nato-rajaa on noin 1 340 kilometriä. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Adlercreutz toi meille kaikille, koko Suomen kansalle ja ministeri Rydmanin vahvistamana koko Euroopalle: rautaesirippu on laskeutunut, ja kaikki kaupalliset ja valtiolliset yhteistyömahdollisuudet tulee hyödyntää. Se on Pohjolan, Euroopan ja koko läntisen maailman etu.

Arvoisa eurooppa- ja omistajaohjausministeri: mitä hallitus tekee paremman edun ajamisen eteen, että läntinen maailma ja Euroopan unioni tulevat konkreettisesti Itä- ja Pohjois-Suomen avuksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Meillä on EU-vaalit ensi kesänä. Sen myötä aloittaa työnsä uusi parlamentti, uusi komissio. Parhaillaan tehdään vaikuttamisstrategiaa sekä tämän komission loppukauden työn suhteen että tulevan komission työn suhteen.

Tästä koheesiopolitiikasta ollaan puhuttu nytten, ja itse ajattelen, että erityisesti koheesiopolitiikan suhteen on nähtävä se ihan uusi turvallisuuspoliittinen tilanne, jossa olemme, ja Suomen uusi tilanne myöskin sillä kartalla. Euroopan pitäisi kokonaisuutena nähdä sen raja-alueen aivan erityinen luonne. On mielestäni ihan selvää, että meidän edun mukaista tässä olisi painottaa nimenomaan näitä turvallisuuskysymyksiä, kun yritämme itse sitten vaikuttaa EU:n tulevan [Puhemies koputtaa] komission koheesiopolitiikkaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.

Kunnioitettu herra puhemies! Teitä, ratoja ja muita väyliä pitäisi laittaa kuntoon koko Suomessa, kuten hallitusohjelmassa luvataan. Etenkään itäistä Suomea ei saisi jättää oman onnensa nojaan. Vahvaa aluepolitiikkaa tarvitaan myös maamme turvallisuuden tähden. Ministeri Adlercreutz, olette oikeassa, asuttu raja on turvallinen raja. Ei ole oikein, että hallituksen päätöksillä uusia liikennehankkeita tulee vain eteläiseen ja läntiseen Suomeen. Hallituksen päätöksiä lukiessa koko itäiselle Suomelle olisi tulossa vain yksi tiehanke Pohjois-Savoon, yksi junaradan kehittämishanke Etelä-Karjalaan ja suunnitteluraha yhdelle raidehankkeelle. [Katri Kulmuni: Onko reilua?] Sen sijaan hallituksella on varaa käynnistää asiantuntijoitten hukkainvestoinniksi arvioima mutta pääministerille rakas Turun tunnin junahanke, jopa valtion tuottavaa omaisuutta myymällä.

Kysynkin pääministeriltä: miksi hallituksenne on kääntänyt selkänsä koko itäiselle Suomelle? Ja kysyn: [Puhemies koputtaa] haluatteko te, että Kainuun rajaseudun asukkaat muuttavat Turun junaradan varteen? [Naurua]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos katsoo hallituksen raidepolitiikkaa, niin tämän kuuluisan läntisen radan osuus on neljä ja puoli sataa miljoonaa, pääradan kunnostamiseen pääkaupungista sinne Kolariin asti on muistaakseni viisi ja puoli sataa—kuusi sataa miljoonaa, itäisiin raiteisiin, Savon rataan ja Karjalan rataan, yli kaksi ja puoli sataa miljoonaa, vt-vitoseen 140 miljoonaa. [Antti Kurvinen: Ei ole budjetissa!]

Kun tähän pistetään vielä lisäksi se, että me käytämme erittäin suuret panokset korjausvelan purkuun, joka tulee koko maahan ja jossa alempaa tieverkostoa parannetaan, ja kaikki muut liikennehankkeet, joista vielä päätetään hallituskauden aikana, niin on aivan väärin väittää, että itäiseen tai pohjoiseen Suomeen ei ole tulossa liikennehankkeita. Jos pohjoista Suomea vielä miettii, Kolarin radan sähköistäminen, Oulu—Liminka-kaksoisraide ja niin edelleen. Eli kannattaa perehtyä asioihin.

Kiitos puhemies! Suomi ei saavuta ilmastovelvoitteitaan eikä pysäytä luontokatoa, jos hallituksen talousarviossa valitsema linja jatkuu. Näin arvioivat ilmasto- ja luontopaneelien puheenjohtajat Helsingin Sanomissa. ”Ensimmäistä kertaa meillä on tehty päätöksiä, jotka kasvattavat päästöjä taakanjakosektorilla”, Ilmastopaneelin puheenjohtaja jatkoi. ”Tämä rahoitus ei riitä ehkä edes luontokadon hidastamiseen saatikka pysäyttämiseen”, kommentoi puolestaan Luontopaneelin puheenjohtaja. Ja eilisen Maaseudun Tulevaisuuden mukaan työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja on todennut, ettei hänellä ole hajuakaan, miten Suomi aikoo saavuttaa taakanjako- ja maankäyttösektorien ilmastovelvoitteet.

Ministeri Mykkänen, onko Suomi nyt Ruotsin tiellä? [Sheikki Laakso: On, monessakin asiassa!] Pitääkö hallitus siis Ruotsin tavoin kyllä muodollisesti kiinni aiemmista ilmasto- ja luontovelvoitteista mutta jättää esittämättä riittävät toimet niiden saavuttamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Marinin hallitus laski uusiutuvan polttoaineen osuutta liikenteen käytössä. Ruotsin hallitus, johon viittasitte, todella romahdutti uusiutuvan polttoaineen osuuden liikenteessä EU:n minimiin, kuuteen prosenttiin. Orpon hallitus luo lisää tilaa uusiutuvan polttoaineen käytölle liikenteessä niin, että myöskin se jakelu liikenteessä kasvaa tällä vaalikaudella lähes kaksinkertaiseksi tähän tämän vuoden tasoon verrattuna. Tämä on fakta.

Me maltillistamme sitä kehitystä siitä, mitä edellisen hallituksen suunnitelmat olivat 2020-luvun loppuvuosille, mutta minäpä veikkaan, että sitä suunnitelmaa ei olisi mikään hallituspohja toteuttanut 500 euron hiilitonnin hinnalla, niin paljon lisää hintaa polttoainepumpulla, verrattuna vaihtoehtoisiin keinoihin.

Mitä tulee isoon kuvaan: me vauhditamme ydinvoiman lisärakentamista, myös sen lämpökäyttöä esimerkiksi täällä Helsingissä juuri julkistetulla hankkeella. Me tähtäämme merituulivoiman kautta Suomen sähköntuotannon kaksinkertaistamiseen ja sitä kautta teollisuuden energiantuotannon päästöjen huomattavasti nopeampaan laskuun, jolla toivottavasti pääsemme yhdessä vieden hiilineutraaliin Suomeen 2030-luvun puolessa välissä. [Jussi Saramo: Pitääkö uskoa perussuomalaisia vai kokoomusta?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Myönnän tästä aiheesta lisäkysymyksen edustaja Tynkkyselle, olkaa hyvä. Oras Tynkkynen.

Kiitos puhemies! Ministeri, te kuvasitte hyvin toimenpiteitä, jotka auttavat vähentämään päästöjä energiantuotannossa ja teollisuudessa, ja ne ovat arvokkaita. Mutta niin kuin näistä asiantuntijoiden ja teidän oman ministeriönne johtavan virkahenkilön puheenvuorostakin käy ilmi, hallituksen ilmastopolitiikka pykii pahemman kerran, kun tullaan taakanjakosektorille ja maankäyttösektorille. Te kuvasitte sitä, miten nyt hilataan jakeluvelvoitetta hieman ylöspäin, mutta päätösperusteisesti suhteessa sekä nykyiseen lakiin että aiempiin päätöksiin tämä hallitus kasvattaa liikenteen päästöjä.

Isoin haaste varmasti tulee olemaan maankäyttösektorilla. Tiedämme, että nettonielu on romahtanut siellä puolella. Jos lukee hallitusohjelmaa, siellä ei ole ainuttakaan vaikuttavaa toimenpidettä, jolla tätä kehitystä käännettäisiin. Sen sijaan talousarvioesityksessä te leikkaatte sen Ilmastopaneelin puheenjohtajan vaikuttavimmaksi ja parhaaksi keinoksi kuvaaman kosteikkoviljelyn tuen. Kysynkin: Milloin hallitus aikoo tuoda esityksen hiilinielujen pelastuspaketista? Milloin saamme päivityksen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan? [Sheikki Laakso: Hallitus tietää, että ihmisillä ei ole rahaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tiedän, että edustaja Tynkkynen on tarkka ja asiantunteva edustaja, ja olette varmaan todellisuudessa lukenut hallitusohjelman energiaosuuden ja sen maankäyttösektorin alaosion, jossa on linjattu lähtökohdat metsien kasvua lisääviin toimiin metsänhoidon kaikissa eri vaiheissa: erityisesti metsänhoidon ohjeistusta kehittämällä sekä harvennusvaiheen puunottoon liittyen että myöskin kiertoaikojen pidentämiseen että myöskin maankäytön muutosmaksuun liittyen silloin, kun maa- ja metsätalouskäytöstä muuhun käyttöön raivattaisiin metsää pysyvästi. Se on nyt vaikutusarvioinnissa maa- ja metsäta-lousministeriön hallinnonalalla toki. Nämä ovat myös toimia, joissa, kuten viittasitte, edellisen hallituksen aikana kävi ilmi, että meidän maankäyttösektorin nielu on kehitykseltään romahtanut, ja se on sinänsä ollut jo usean vuoden pitkäjänteinen kehitys. Nämä ovat vaikeita toimia olleet niin edellisellä hallituksella kuin tälläkin hallituksella, mutta yhdessä pyrimme siihen, totta kai, että metsät, jotka ovat Suomelle huikea mahdollisuus — ja sen takia meillä on mahdollisuus päästä ensimmäisten joukossa hiilineutraaliksi ensi vuosikymmenellä — [Puhemies koputtaa] saadaan kasvamaan nykyistä enemmän.

Arvoisa puhemies! Hallituksesta kyllä puhutaan huolestuneeseen sävyyn nuorten oireilusta, mutta samaan aikaan eriarvoistatte lapsia ja nuoria useilla eri toimenpiteillä. Samalla, kun hyvätuloisille riittää veronalennuksia, leikkaatte muun muassa opiskelijoiden toimeentulosta, vammaispalvelusta ja lastensuojelun jälkihuollosta.

Yksi esimerkki hallituksen nuoria syrjäyttävästä politiikasta on myös hallitusohjelmassa kaavailtu 50 miljoonan euron leikkaus nuorten ammatilliseen kuntoutukseen, kun jatkossa vaaditte tähän kuntoutukseen pääsyyn sairaus- tai vammadiagnoosin. Ihmettelen, kenen etu tämäkin on, että rajataan haasteellisissa elämäntilanteissa olevia nuoria pois sellaisen palvelun piiristä, jonka tarkoituksena on sitouttaa nuoria työelämään ja opiskeluun. Näin ollen herääkin kysymys: löytyykö hallitukselta aitoa halua torjua nuorten syrjäytymistä, vai haluatteko ennemmin rangaista heitä elämäntilanteestaan näillä leikkauksilla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Kuntoutuksesta vastaava ministeri Grahn-Laasonen ei ole nytten paikalla, mutta voin yrittää vastata tähän, haluammeko syrjäyttää nuoria. Emme todellakaan halua. Olemme auttamassa nuoria monella tavalla. Mielenterveyshäiriöiden kasvu on huolestuttavaa. Erityisesti nuorilla kouluterveyskyselyt näyttävät sen, että yhä useammat kokevat masennusta ja ahdistusta ja kokevat, että he eivät myöskään saa apua. Me tulemme parantamaan näitä matalan kynnyksen palveluita, tulemme parantamaan terapiaan pääsyä ja näin poispäin. Tämä on meidän tapamme auttaa nuoria, ja toivomme, että siitä on apua.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustajat voivat pyytää lisäkysymyksiä painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Lapsuudessa koetut vaikeudet näkyvät usein aikuisuudessa. Yhteiskunnan epäonnistuminen perheiden tukemisessa ja lasten auttamisessa näkyy aikuisuudessa monenlaisina ongelmina. Monilla vankilassa olevilla on lastensuojelulaitostaustaa ja kokemus siitä, ettei sijoituspaikassa tai lastensuojelussa ole kyetty heitä auttamaan. Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan lasku ja lastensuojelun jälkihuollosta leikkaaminen tulevat vaikeuttamaan sijoitettuja nuoria ja heidän aikuisuuttaan. Lastensuojelun sijaishuollossa on Suomessa paljon yksityisiä toimijoita, firmoja, jotka tätä tekevät, ja he siis tekevät bisnestä lasten ja perheiden pahoinvoinnilla. Vasemmistoliiton mielestä voitontavoittelu lastensuojelussa tulisi kieltää.

Arvoisa puhemies! Lastensuojelun sijaishuollon kulut kasvavat koko ajan. Ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa tuessa ei siis selvästi lastensuojelussa onnistuta riittävän hyvin. Mitä hallitus aikoo tehdä lastensuojelun laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Lastensuojelusta on keskusteltu jo viime hallituskaudella, ja on myöskin tehty ennakkoarviointia siitä, mitä muutoksia tarvitsee tehdä. Tämän hallituksen hallitusohjelmassa lukee, että lastensuojelun kokonaisuudistus tullaan tekemään tällä kaudella. Tunnistan tämän ongelman, että tässä on paljon yksityisiä toimijoita ja että hinnat ovat todella korkeita. Tämä on asia, mihin mielestäni hyvinvointialueilla, nyt kun on suurempia alueita, olisi mahdollista tehdä toimia järjestämällä julkisen sektorin sijaishuoltoa. Tämä on minusta hyvä keino puuttua tähän ongelmaan. Aikaisemmin niitä sijaishuoltoa tarvitsevia on ollut kuitenkin sen verran vähän, ainakin pienissä kunnissa, että ei ole ollut järkevää perustaa omaa sijaishuollon yksikköä. Mutta nyt kun hyvinvointialueet ovat suurempia, se olisi mahdollista, ja kannustan sitä tekemään. [Aino-Kaisa Pekonen: Hyvä vastaus!]

Arvoisa puhemies, värderade talman! Suomen lainsäädännön rajoittamaton salliva suhtautuminen poliittisiin työtaisteluihin on kansainvälisesti poikkeuksellista. Poliittiseen päätöksentekoon tulisi kuitenkin vaikuttaa ennen kaikkea vaaleilla. Hallitusohjelmassa olemme sopineet, että uudistamme työrauhalainsäädäntöä. Mediatietojen perusteella olen ymmärtänyt, että ay-liikkeet haluaisivat säännöstelymallin, jossa oikeus myötätuntotyötaisteluihin olisi huomattavasti laajempi työrauhavelvollisuuden ulkopuolella eli niillä yrittäjillä, jotka eivät kuulu työnantajajärjestöön, verrattuna niihin yrityksiin, jotka kuuluvat johonkin järjestöön, eli niihin, jotka ovat työrauhavelvollisuuden piirissä. Miten varmistetaan, että yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti tässä hankkeessa riippumatta siitä, onko yritys järjestäytynyt tai järjestäytymätön?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on pitkälti saada järjestäytyneet ja järjestäytymättömät yritykset samalle viivalle. Tämä näkyy esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämisessä, missä tämä on keskeinen kysymys. On kuitenkin myös niin, että kun tätä työrauhalainsäädäntöä nyt työryhmä on valmistellut ja saamme sen lausuntokierrokselle ihan muutaman päivän sisällä, niin siinä tulee huomioida ja on huomioitu hyvin vahvasti se, mitä erilaiset kansainväliset sopimukset sanovat ja miten ne mahdollistavat tämän työrauhalainsäädännön muuttamisen. Tämä on ymmärtääkseni ollut tärkeää myös työmarkkinaosapuolille, että nämä kansainväliset asiat huomioidaan. Ja siinä sitten yksityiskohdat tarkentuvat, kun tässä asiassa mennään eteenpäin. Kaikkineen kuitenkin kyse on siitä, että nyt poliittisten lakkojen osalta me siirrymme kohti pohjoismaista käytäntöä.