Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan mietintö 10/2019 käsittelee hallituksen esitystä, jossa esitetään, että eduskunta hyväksyisi Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen. Vuodesta 1993 voimassa ollut sopimus sisältää määräykset ammatinharjoittamisoikeuksien vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä valvontatietojen luovuttamisesta Pohjoismaiden välillä. Tavoitteena on selkeyttää ammattipätevyyksien tunnustamisjärjestelmää niin, että sopimuksen päällekkäisyys ammattipätevyyden tunnustamista koskevan ammattipätevyysdirektiivin kanssa poistetaan. Muutossopimuksen mukaan sopimuksessa tarkoitettuihin ammatteihin sovelletaan ammattipätevyysdirektiivin tunnustamisjärjestelmää. Lisäksi sopimuksen soveltamis-alaa laajennetaan Pohjoismaiden kansalaisista EU- ja Eta-maiden kansalaisiin yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Eläinlääkärit poistuvat kokonaan sopimuksen sovelta-misalan piiristä. Muutossopimus sisältää myös valvontatietojen vaihtamista koskevia määräyksiä.
Valiokunta toteaa, että ehdotetut muutokset Pohjoismaiden välillä tehtyyn sopimukseen sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin ja eläinlääkäriammatin harjoittamisesta annettuun lakiin selkeyttävät ammattipätevyyksien tunnustamiskäytäntöjä Pohjoismaissa ja yhdenmukaistavat niitä ammattipätevyysdirektiivin menettelyiden kanssa. Lisäksi muutokset ovat kannatettavia ammatinharjoittamisoikeutta Pohjoismaissa hakevien ammatinharjoittajien yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Valiokunta puoltaa muutossopimuksen hyväksymistä ja lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Sopimuksessa ammattipätevyysdirektiivin mukainen vastavuoroinen tunnustaminen ulotetaan koskemaan myös Färsaaria ja Grönlantia niiden terveydenhuollon ammattien osalta, joita koulutetaan kyseisillä itsehallintoalueilla. Näitä ammatteja ovat sairaanhoitaja, hoiva-avustaja ja lähihoitaja. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hoiva-avustaja ei ole terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Suomen tutkintojärjestelmä ei tunnista hoiva-avustajan tutkintoa, vaan hoiva-avustajan koulutus perustuu eräiden ammatillisten tutkintojen osien suorittamiseen ja koulutussisällöt vaihtelevat koulutuksen järjestäjien välillä. Valiokunta pitää tarpeellisena, että hoiva-avustajien asemaa seurataan siitä huolimatta, että Färsaarilta ja Grönlannista ei ole juuri hakeutunut ammattihenkilöitä Suomeen.
Esitetyn sopimusmuutoksen jälkeen automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvissa ammateissa ammatinharjoittamisoikeus myönnetään vain ammattipätevyysdirektiivin ja direktiivin toimeenpanoa koskevien kansallisten säädösten nojalla. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvat lääkärin, hammaslääkärin, proviisorin, sairaanhoitajan ja kätilön ammatit. Ammattipätevyysdirektiivin mukaan automaattiseen tunnustamiseen perustuva ammatinharjoittamisoikeus myönnetään toisessa EU- tai Eta-valtiossa suoritetun koulutuksen ja saadun tutkintotodistuksen perusteella. Automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvissa ammateissa muutossopimus aiheuttaa ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisessä muutoksen vain niiden henkilöiden osalta, jotka ovat suorittaneet koulutuksen muussa kuin EU- tai Eta-valtiossa. Voimassa olevan sopimuksen perusteella tunnustamiseen on edellytetty toisen Pohjoismaan myöntämää voimassa olevaa ammatinharjoittamisoikeutta, joten ammatinharjoittamisoikeus on voitu myöntää myös kolmannessa maassa suoritetun koulutuksen perusteella. Muut kuin automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvat terveydenhuollon ammatit kuuluvat ammattipätevyysdirektiivin yleisen tunnustamisjärjestelmän piiriin, jossa hakijan koulutusta verrataan vastaavaan suomalaiseen tutkintoon. Jos koulutuksessa on olennaisia eroja, hakijalle voidaan määrätä korvaavia toimenpiteitä ammattipätevyyden saavuttamiseksi.
Valiokunta toteaa, että sopimuksen mukainen tutkinnon tunnustaminen ja lupamenettely on ollut sujuvaa niissä terveydenhuollon ammateissa, joissa tutkintokoulutuksen on todettu olevan samankaltaista Pohjoismaissa. Sopimusmuutos tulee muuttamaan yleiseen tunnustamisjärjestelmään kuuluvien ammattien laillistamis‑ ja nimikesuojausasioiden käsittelyä etenkin niissä tilanteissa, joissa joudutaan määräämään korvaavia toimenpiteitä tai pyytämään oppilaitoksilta lausuntoja. Hallituksen esityksen mukaan sopimukseen sisältyvät ammatit on kuitenkin jo sopimusta tehtäessä katsottu yhteneviksi, joten olennaisia eroja tutkintojen välillä ei välttämättä ole eikä korvaaville toimenpiteille siten ole todennäköisesti tarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä, että toisesta Pohjoismaasta Suomeen tulevien yleisen tunnustamisen piirissä olevien ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen ja liikkuvuus säilyvät muutossopimuksen voimaan tultuakin mahdollisimman sujuvina. Tämä edellyttää tutkinnon tunnustamisen käsittelyprosessin kehittämistä ja käsittelyprosessin riittävien resurssien varmistamista. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota potilasturvallisuuden kannalta tärkeiden valvontatietojen vaihtamisen toimivuuteen sopimusvaltioiden välillä. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.