Suullinen kysymys poliisin rahoituksesta (Tom Packalén ps) | Suullinen kysymys poliisin rahoituksesta (Jari Kinnunen kok) | Suullinen kysymys hoitajapulasta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työssäjaksamisesta (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus aikoo rapauttaa suomalaisten turvallisuutta ja luottamusta poliisiin. Näin voidaan todeta, kun katsoo hallituksen poliisien työtä suorastaan aliarvioivaa budjettiesitystä. Te olette hallitusohjelmassa luvanneet nostaa poliisien määrää 7 500:aan ensi vuonna. Nyt kuitenkin olette jättämässä jopa 30 miljoonan euron vajeen poliisien rahoitukseen, ja se tarkoittaa jopa 300 poliisin vähennystä. Poliisi ei pysty vastaamaan leikkausten takia sen laissa määrättyihin tehtäviin. Vaste- ajat kasvavat, tehtäviä jää suorittamatta, vain akuutit tilanteet hoidetaan. Tämä on omiaan rapauttamaan kansalaisten luottamusta poliisiin ja ennen kaikkea turvallisuutta ja oikeusturvaa. Arvoisa hallitus, miksi hallitusohjelmanne puhuu muunneltua totuutta? Aiotteko korjata [Puhemies: Aika!] hallitusohjelmaa vai nostaa poliisien rahoitusta tuntuvasti ja pysyvästi?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitokset hyvästä tärkeästä kysymyksestä. Hallitus on erittäin hyvin tiedostanut sen, että tässä maassa ei ole tarpeeksi poliiseja, ja sen takia tämä hallitus on nostanut jo kahtena vuonna poliisien määrää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ette riittävästi!] Olemme muun muassa panostaneet enemmän ennaltaehkäisevään työhön, verkkorikostorjuntaan ja esimerkiksi harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden vahvistamiseen. Ensi vuonna poliisien budjettirahoitus tulee olemaan korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin. [Mari Rantasen välihuuto] Toki tänä vuonna ja edellisenä vuonna poliisille on tullut paljon uusia tehtäviä, minkä vuoksi myös lisätalousarvioilla on lisätty vuoden mittaan poliisien määrärahaa. Eli käytännössä se määräraha, joka nyt poliisille tulee, on kyllä suurempi kuin ennen. Mutta tiedämme sen, että sekään ei ole vielä tarpeeksi. Sen takia koko tämän talon pitää sitoutua siihen, että myös kaikki tulevat hallitukset haluavat nostaa poliisien määrää, korjata sitä korjausvelkaa, joka siellä on paitsi kiinteistöissä myös kalustossa ja samaan aikaan vaikkapa ict-järjestelmissä. [Puhemies koputtaa] Kun rahaa valuu tänne, henkilötyövuosia on vaikea nostaa. [Puhemies: Aika!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän pysymään siinä minuutin rajassa.

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Packalén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Selityksiä tuntuu riittävän. Ette pääse siitä mihinkään, että hallitusohjelmanne on jyrkässä ristiriidassa tekojenne kanssa ja poliisien määrä tulee laskemaan reippaasti ja sisäinen turvallisuus heikkenemään, kiitos teidän. Suomessa on Euroopan vähiten poliiseja per asukas, siis jo tällä hetkellä, eivätkä poliisin tehtävät todellakaan ole vähenemässä saati helpottumassa. Jos Suomi haluaisi esimerkiksi Ruotsin tasolle poliisien määrässä, pitäisi kouluttaa ja palkata nelisentuhatta uutta poliisimiestä ja ‑naista.

Ruotsin tiellä toki olemme, mutta negatiivisessa mielessä, jengirikollisuuden ynnä muiden usein monikulttuurisien ongelmien kanssa. Pakolaiskiintiön nostamiseen ja koko maailman hyysäämiseen riittää rahaa, mutta turvallisuudesta sopii tinkiä.

Hyvä hallitus, milloin te laitatte kansalaisten edun edelle? Meille se olisi päivänselvää. [Puhemies koputtaa] Miksi te leikkaatte turvallisuudesta? [Välihuutoja vasemmalta — Suna Kymäläinen: Paljonko oli teidän jäljiltä?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Palaan äskeiseen puheenvuorooni: Tämä hallitus on nimenomaan lisännyt poliisien määrää. Tämä hallitus on sijoittanut rahaa siihen, että vanhentunutta kalustoa on saatu uusittua. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ette riittävästi!] Puhutaan yli 10 miljoonasta pelkästään edellisvuoden osalta, jolla kalustoa on voitu uusia. Uusia toimitilojakin, jotka ovat terveellisiä, turvallisia ja käytännöllisiä poliiseille, on hankittu. Voin sanoa esimerkin, että vaikkapa Oulussa ollaan jo kolmannessa tilassa, koska tilat ovat olleet niin huonossa kunnossa. Tämä hallitus on saanut tällaisen perinnön. [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä poliisit?] Voin sanoa, että vuosia on ollut poliisissa korjausvelkaa, jota me olemme lähteneet nyt korjaamaan, ja tämä tulee vaatimaan myös tulevien hallitusten työtä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Jos hallitus kerran on lisännyt poliisien määrää, niin miksi poliisien määrä on vähenemässä? En oikeastaan ymmärrä tätä logiikkaa. Poliisi ei suoriudu nytkään tehtävistä, koulutettuja poliisimiehiä menee suoraan kortistoon, ja yt-neuvottelujakin on edessä.

Se, mitä sanoitte ict-kuluista ja näistä rakennuksista, on tietenkin aivan totta, mutta se ei vielä ratkaise tätä asiaa. Vaikka mikään määrä poliiseja ei esimerkiksi kaupunkiemme katuja saa turvalliseksi, mikäli maahanmuuttoa ei kiristetä, kuten Ruotsissa nähdään, niin meidän mielestämme poliisi tarvitsee selviä lisäpanostuksia toimintamenoihin, ja tämä edellyttää priorisointia. Me kaikki tiedämme, että rahaa ei ole määrättömästi jaettavaksi — se vaatii priorisointia. Kansalaisten turvallisuuden takaaminen on valtiovallan ensisijainen tehtävä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Pitäisi olla!] Täällä on viimeiset kaksi päivää puhuttu kehitysavusta ja kotouttamisesta. Arvoisa hallitus, löytyisikö näiltä momenteilta poliiseille helpotusta omia kansalaisiamme [Puhemies koputtaa] suojaamaan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On niin, että poliisi ei yksin ratko niitä ongelmia, kun ihmiset tarvitsevat apua hädässä, kun rikoksia ja onnettomuuksia tapahtuu. Turvallisuusviranomainen ei yksin ratko tätä. Sen takia tämä hallitus on panostanut paljon siihen, että ihmisten hyvinvointia vahvistetaan, panostetaan päihde-, mielenterveyspalveluihin, [Mari Rantanen: Ja laillistetaan kannabis!] panostetaan kohtuuhintaiseen asumiseen, panostetaan koulutukseen, ennaltaehkäisyyn, siihen, että yksikään ihminen ei joutuisi rikolliselle tielle. Tätä tarvitaan ihan yhtä lailla kuin tarvitaan turvallisuusviranomaisten resursseja, ja kuten sanottu, jälkimmäiseen olemme myös laittaneet paljon, paljon enemmän rahaa kuin aikaisemmat hallitukset.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Tavio, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Kasvava huumausaineiden käyttö lisää sekä huumausainerikollisuutta että väkivalta- ja jengirikollisuutta. Nämä työllistävät oikeuslaitosta ja poliisia ja vievät niiden pieniä resursseja. Miten hallitus katsoo, että sisäministeri Ohisalo puolueineen ajaa kannabiksen laillistamista, joka johtaisi huumausaineiden käytön lisääntymiseen entisestään, huumekokeiluihin nuorten keskuudessa ja sitä kautta lisäisi myös kovien aineiden käyttöä ja siitä seuraavaa rikollisuutta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Puolueilla on varmasti avoimessa demokratiassa monenlaisia erilaisia poliittisia näkemyksiä. Sitten on hallitus, jolla on oma ohjelma. Ja tämä hallituksen ohjelma, joka meillä on, ei ole puuttumassa kannabiksen dekriminalisointiin tai laillistamiseen. Tämä on vihreiden linja, ja se on eri asia, mitä hallitus ajaa.

On kuitenkin syytä tunnistaa se todellisuus, jossa nyt olemme. Yhä useampi nuori kokeilee, käyttää päihteitä laidasta laitaan, päätyy erittäin vaikeisiin tilanteisiin, ei pääse kouluun, töihin kiinni, kun tarvitsisi hoitoa. [Petri Huru: Ei se hoito tarkoita, että vapauttaa pitäisi!] Haluamme hoitomyönteistä politiikkaa varmasti ihan jokainen meistä tässä salissa, että myös poliisi tekee sitä työtä, että ihmisiä ohjataan sinne hoidon piiriin. On olemassa erilaista tutkimusnäyttöä maailmalta vaikkapa Maailman terveysjärjestön toimesta siitä, että rankaiseminen ei välttämättä aina ole se paras tapa auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat ongelmissa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Oikeusministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Huumausainepolitiikkaa johtaa sosiaali- ja terveysministeriö tässä maassa, ja kielloista, joihin rikoslaissa säädetty rangaistavuus perustuu, säädetään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluvassa huumausainelaissa. Tämä hallitus ei tule laillistamaan kannabista. Tämä viesti on moneen kertaan tässä kerrottu, ja se, että yksi puolue sitä ajaa, sehän ei ole hallituksen kanta. [Petri Huru: Eikä vasemmiston ainakaan!] Meillä on hallitusohjelma, joka on hyvin selkeä, ja sellaista lainsäädäntöä tämä hallitus ei tule tänne ehdottamaan, ja sellaista nyt ei ole näköpiirissä eikä tule, eikä olisi viisastakaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Tolvanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Poliisi on jo käynnistänyt sopeuttamissuunnitelman, ja se tulee jatkumaan. Teidän antamallanne ilmeisesti 10,6 miljoonalla ei pystytä pitämään tätäkään tasoa yllä. Aikaisemmin on ollut siirtyviä eriä, niitä nyt ei ole, ja sen lisäksi, kuten sanoitte, olette rahoittaneet erilaisia vuoden projekteja, muun muassa sinänsä tärkeätä ihka-projektia. Tätä menoa poliisi joutuu lomauttamaan noin 250 työntekijää. Sen lisäksi Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuu 400 uutta poliisia. He jäävät työttömiksi. Yli 600 kortistoon.

Viime kaudella poliisien määrä kääntyi nousuun, kun oli kokoomuslainen valtiovarainministeri ja sisäministeri. Olisi päästy tähän 7 850 poliisiin, minkä turvallisuuslupauksen te annoitte ennen vaaleja.

Kysynkin: Mitä te nyt aiotte tehdä? Keskityttekö te nyt hetken aikaa täysipainoisesti sisäministerin tehtäviin ja puolustatte viranomaisia ja rehellisiä suomalaisia?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin aiemmin, ensi vuonna budjettirahoitus poliisille tulee olemaan korkeampi kuin koskaan aiemmin. Te ette voi väittää, että tämä olisi leikkaus poliisille. Se voi tarkoittaa sopeuttamista, [Naurua] ja se tarkoittaa sitä sen vuoksi — kuunnelkaa loppuun — että te ette ole hoitaneet niitä kiinteistöjä kuntoon ja te ette ole laittaneet sitä kalustoa kuntoon. Meillä on ongelma, jota me täällä taklaamme monesta eri näkökulmasta, [Petri Huru: Te laitatte kiinteistöt kuntoon mutta ette poliisien määrää!] ja yhtä aikaa olemme myös lisänneet poliisien henkilötyövuosia viimeiset kaksi vuotta putkeen.

Nyt on tämän talon tehtävä yhdessä varmistaa se, että sisäisen turvallisuuden selonteossa linjatut 8 200 poliisia ainakin tulemme saamaan tämän vuosikymmenen aikana täyteen, ja siihen pitää ihan jokaisen sitoutua tässä salissa. Ja kyllä, ne puolueet, jotka haluavat vielä kehyksiä entisestään nipistää: sekin tulee kyllä näkymään sitten sisäisessä turvallisuudessa. Ei siellä kehyksessä ole tarpeeksi rahaa poliisille. [Jani Mäkelä: Eikö teillä ole kykyä priorisoida?] Niitä pitää meidän yhdessä täällä miettiä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Valtiovarainministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvanen, te tiedätte paljon enemmän poliisintyön arjesta kuin minä, ja arvostan kokemustanne poliisintyöstä. Mutta korjaan yhden faktan, jonka esititte liittyen euroihin, siksi että tätäkin keskustelua seuraavat suomalaiset, jotka jakavat tämän salin huolen sisäisestä turvallisuudesta ja poliisien työn vaativuudesta. Vaativuus liittyy myös siihen, kuinka paljon poliiseja on. Nostitte esiin tuon 10,6 miljoonaa summana poliiseille. Kyllä, se oli todellakin summa, joka lisättiin valtiovarainministeriön ehdotuksen päälle poliittisten neuvottelujen kautta, eli kasvatettiin poliiseille tulevaa kokonaismäärärahaa. Mutta tuo kokonaismääräraha, mitä tämä maa käyttää poliisipalveluihin, on nyt noin 800 miljoonaa. Tämä on syytä kuvata oikeassa mittakaavassa, ja siksi halusin käyttää tästä vielä puheenvuoron.

Totesitte myös, että kokoomuslaisen sisäministerin johdolla poliisien määrärahat kääntyivät nousuun. Näinkin voidaan sanoa, mutta voidaan sanoa myös, [Puhemies koputtaa] että kokoomuslaisen sisäministerin aikana määrärahat olivat vuonna 2017 alimmalla tasolla koko vuosikymmenellä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia, aika! — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus ottaa ensi vuonna velkaa lähes 7 miljardia euroa, ja siltikään rahaa ei riitä poliisille. Se tuntuu aivan uskomattomalta. Tavallinen ihminenhän kohtaa poliisin siinä tilanteessa, kun hän on turvallisuusongelmissa. Syrjäseudulla tämä näkyy sillä tavalla, että poliisilta kestää todella pitkän ajan saapua sinne paikan päälle, jos ei niitä ole tarpeeksi lähellä. Täällä Helsingissä taas alaikäisten tekemät väkivallanteot ovat lisääntyneet, huumeongelmat ovat lisääntyneet ja niin edelleen, mutta yksi ongelma on myöskin se — mistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Suomea myöskin huomauttanut — että meillä rikosprosessien eli näiden selvittämisten kesto on aivan liian pitkä, ja siihen vaikuttaa muun muassa se, että poliisilla ei ole aikaa tehdä näitä esitutkintoja.

Arvoisa puhemies! Kysyisin nyt meidän oikeusministeriltämme: millä tavalla esimerkiksi tähän EIT:n esittämään huoleen, että meillä oikeusprosessien tutkiminen kestää niin kauan, ollaan nyt [Puhemies koputtaa] kiinnittämässä huomiota, jos ei kerran poliisille olla antamassa lisää rahaa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kaumalle tästä erittäin tärkeästä kysymyksestä, koska tämä on asia, johonka me kiinnitämme huomiota, ja olen itsekin hyvin huolissani siitä, että meidän oikeudenkäynnit venyvät. Sen takia hallitus on myös korona-aikana lisännyt rahoitusta tuomioistuinlaitokselle, niin kuin myös poliiseille.

Meillä on tällä hetkellä tämmöinen jutturuuhka, se on suuruusluokkaa 3 000—4 000 tapausta, ja siihen yritetään löytää nyt keinot. Sen takia myös edellisen viikon budjettiriihessä lisättiin jonkun verran rahoitusta myös tuomioistuinlaitokselle, mutta meillä on koko rikosketjussa se ongelma, että me tarvitaan riittäviä resursseja niin poliisille, syyttäjille kuin tuomioistuimille. Tätä varten me teemme töitä koko ajan, jotta me voidaan tehdä prosesseista myös sujuvampia, ja meidän pitää katsoa, että me tehdään oikeat asiat oikeaan aikaan. Tämä on kokonaisuus, josta tämä hallitus kantaa [Puhemies koputtaa] huolta, ja myös tulevien hallitusten [Puhemies: Kiitoksia!] tulee siitä saada kantaa oma huolensa, ja toivon, että tällä [Puhemies: Aika!] kaudella vielä löydetään ratkaisut pitkäjänteisesti.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Laajamittainen ja huonosti hallittu maahanmuutto, huono maahanmuutto, lisää turvallisuushuolia, kuten terrorismin uhkaa, radikalisaatiota, gettoutumista eli alueiden eriytymistä ja myös järjestäytynyttä rikollisuutta, mikä on myös raaistunut ja etnistynyt siinä mielessä, että jotkut etniset ryhmät ovat ottaneet haltuunsa näitä alueita. Kysyisin, missä määrin, sisäministeri, tätä on tapahtunut ja mikä on ollut laittoman maassa oleskelun vaikutus tähän. Minkälaisessa riskissä nämä henkilöt ovat, että heidät tulee ikään kuin imaistua mukaan tällaiseen toimintaan? Ja kysyn vielä sisäministeriltä, miten näitä uudenlaisia ja kasvavia ongelmia on oikein tarkoitus kitkeä, varsinkin kun poliisin määrärahat eivät ole kehittyneet samassa mittasuhteessa kuin nämä kasvavat ongelmat.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Sisäministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä. Lisään aikaisempiin puheenvuoroihin vielä sen, että kun poliisille on myös jatkuvasti tullut uusia tehtäviä, muun muassa koronaan liittyen, niin meidän kaikkien yhteinen tehtävämme, paitsi hallituksen myös eduskunnan ja valiokuntien, on katsoa se, että aina tulee myös sitten rahaa niiden uusien tehtävien mukana. [Oikealta: Te olette hallituksessa!] Tässä on ollut vuosikausia ongelmia.

Nyt itse kysymykseen. Jengiytyminen, kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus ovat ilmiöitä, jotka eivät ole poissa meiltäkään. Niitä näkyy täällä, kyllä, [Juha Mäenpää: Ja turvapaikanhakijoita!] ja tämä on tunnistettu jo vuosia poliisissa mutta myös monissa muissa viranomaisissa, joissa tehdään yhteistyötä sen eteen, että vaikkapa vankiloissa tapahtuva radikalisaatio ei päädy lopulta meidän kaduille, vaan sitä pystyttäisiin ehkäisemään jo siellä. Ja kuten oikeusministeri tässä viittasi, koko oikeudenhoidon ketjulla on väliä siihen, miten turvallista tässä yhteiskunnassa on. Siihen tämä hallitus on myös puuttunut, että kaikilla tasoilla olisi entistä enemmän määrärahoja.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän hallituksen tekemään arvovalintaan. Kuten täällä edustaja Kauma sanoi, ensi vuonna velkaannumme 6,9 miljardia. Sen lisäksi kehyksiä on ylitetty sadoilla miljoonilla euroilla. Ja kuten ministeri Ohisalo juuri sanoi, poliisille on annettu myös uusia tehtäviä, joita poliisin pitäisi tehdä. Meille kaikille kansanedustajille on hyvin selvästi viestitetty, että poliisi olisi tarvinnut sen 10,6 miljoonan sijasta 35—40 miljoonaa euroa lisää, jotta he olisivat pitäneet toimintansa edes nykytasolla ja jotta olisi voitu työllistää niitä valmistuvia poliiseja, mihin edustaja Tolvanen viittasi, eikä tarvitsisi mennä lomautuksiin poliisin sisällä. Kysyn vielä: minkä takia te ette antaneet tätä 35—40:tä miljoonaa euroa, kun kaikkeen muuhun asiaan teillä tuntuu velkarahaa riittävän, paitsi poliisille?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olette aivan oikeassa. Tämähän on juuri se viesti, jonka sisäministeriö on vienyt yhdessä Poliisihallituksen kanssa valtiovarainministeriöön. [Ben Zyskowicz: Enhän minä, mutta kun nuo muut!] Olemme tunnistaneet yhdessä nämä haasteet. Sen jälkeen hallitus on käynyt yhdessä keskustelua siitä, mikä meillä on se jakamaton vara, joka riittää näiden kehysten puitteissa ensi vuoden kaikkeen jaettavaan, ja se on ollut valitettavasti tiukempi kuin aiemmin oli tiedossa. Meillä on tässä yhdessä tekemistä, että kehykset jatkossa mahdollistaisivat meidän viranomaisille entistä paremman toiminnan [Ben Zyskowiczin välihuuto] tehdä eri sektoreilla sitä työtä ennalta ehkäisevästi niin, että poliisi ei ole yksin siellä vastuussa kaikesta, mitä tässä yhteiskunnassa tapahtuu.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Politiikassa sekä mieluisat että vaikeat päätökset tehdään yhdessä hallituksessa. Mitä tulee tähän ratkaisuun, niin tunnistan kyllä edustaja Satosen kysymyksen huolen ikään kuin siitä, että hallituksella on sitoumus lisätä poliisien määrää. Me todistamme faktana, että rahaa on lisätty. Ensi vuonnakin rahaa tulee enemmän kuin tänä vuonna. [Petri Huru: Mutta ei riittävästi!] Juuri tätä samaa keskustelua halusin itse käydä poliisiylijohtajan kanssa, miksi lisämääräraha ei tarkoita lisää poliiseja, ja minulle on vastattu kiinteistökuluilla, palkkakustannuskuluilla. Kyllä, jonkin verran myös sisäministeri Ohisalo on korostanut näitä uusia tehtäviä.

Tämä oli erittäin vaikea yhtälö ratkaistavaksi, koska me voimme hyvillä mielin sanoa, että rahaa tulee enemmän kuin nyt kuluvana vuonna, ja siitä huolimatta poliisien absoluuttinen määrä ei poliisin oman arvion mukaan tule lisääntymään tavalla, jonka hallitus ohjelmassaan on linjannut. Toivon sydämestäni, että valiokunta käyttää tähän asiaan myös aikaa ja käy tämän perusteellisesti läpi, miksi kustannuskehitys on ollut tällainen [Puhemies koputtaa] suhteessa hallitusohjelman tavoitteisiin. [Ben Zyskowicz: Ei nyt aika auta, tarvitaan rahaa!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus käy mielellään kansainvälisissä pöydissä heristelemässä sormeaan muiden maiden oikeudenhoidon ja erityisesti oikeusvaltion tilasta. Eduskunnan lakivaliokunta on äskettäin yksimielisesti vakavasti huomauttanut meidän oikeudenhoidon järkyttävän heikosta resurssitilanteesta ja sitä kautta oikeusvaltion tilasta. [Välihuutoja oikealta] Asiat ruuhkautuvat tuomioistuimissa: rikosasiat, lastensuojelu, verotus. Oikeuslaitos ja vankilat tarvitsisivat välittömästi ja pysyvästi lisää rahaa, vuosittain vähimmillään 20—30 miljoonaa euroa. He suorastaan rukoilevat rahaa. Kehitysapuun laitatte vuosittain 1,2 miljardia ja täällä vaaditte — te kaikki muut — muutama päivä sitten siihen lisää satoja miljoonia. Voisitteko tehdä nyt arvovalinnan ja panostaa tuon 30 miljoonaa, joka on suolarahoja kehitysapuun verrattuna, meidän oikeusvaltioomme Suomessa? Rahat voitte leikata kehitysavusta. Priorisoikaa, kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Valtiovarainministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En ole ihan varma, miten mielekästä on käydä keskustelua ikään kuin asettamalla eri aihepiirejä vastakkain tällä tavoin. [Välihuutoja oikealta] Mutta kyllä viime kädessä politiikassa näitä valintoja joudutaan tekemään. Sitä kuitenkin viikosta toiseen jaksan ihmetellä, miten samassa keskustelussa perussuomalaisten eduskuntaryhmä voi vaatia maahanmuuton vähentämistä ja toisella kädellä myös kehitysyhteistyövarojen vähentämistä, [Leena Meren välihuuto] koska lähtökohtanahan on juuri kehitysyhteistyön ratkaisuilla auttaa ihmisiä lähellä niissä tilanteissa, missä erilaisten konfliktien ja köyhyyden keskellä ihmiset elävät. [Jani Mäkelä: Miten hyvin se on toiminut?] Tämä ristiriita on minusta yhteensovittamaton puheissanne — sallinette sanoa. [Sakari Puisto: Siihen vastattiin ryhmäpuheenvuorossa!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Huru, olkaa hyvä.

Kiitos, herra puhemies! Suomen sisäinen turvallisuus on rapautumassa poliisitoimen lisäksi myös pelastustoimen osalta, ja tämä uhkaa pahimmillaan kansalaisten henkeä ja terveyttä hädän hetkellä. Sisäministeri Ohisalo, te olette todennut aiemmissa vastauksissanne, että kuntien tulee täyttää pelastustoimen yli 80 miljoonan euron rahoitusvaje ennen vuotta 2023. Myös sisäministeriön nettisivuilla pelastustoimen rahoitus luvataan turvata sote-uudistuksessa.

Kunnista kuuluu kuitenkin uutisia, että hallinnon virat kyllä täytetään, mutta samalla esitetään supistuksia asemaverkostoon ja palvelutasoon eli leikkauksia juuri niihin palveluihin, joita kansa tarvitsee hädän hetkellä ja joiden rahoituksen te olette luvanneet turvata. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri Ohisalo: miten te aiotte käytännössä valvoa, että leikkausten sijaan pelastustoimen rahoitus ja palvelut turvataan ja kunnissa ei leikata palveluita?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä edustaja itse toteaa, pelastustoimen rahoitus on siellä kuntien käsissä vielä nämä tulevat vuodet, ja tässä kunnilla on äärimmäisen tärkeä paikka ja vastuu siitä — vaikkapa tulevan vuoden budjetteja nyt kuntatasolla suunniteltaessa — että pidetään huoli siitä, että pelastajia todella riittää. [Petri Huru: Miten?] Se, mitä sisäministeriö omalta osaltaan tekee, on varmistaa se, että meillä riittää koulutettuja pelastajia jatkuvasti. Tulevien vuosien tarve pelastajissa on 1 000 uutta pelastajaa ympäri tätä maata. Se on valtava haaste. Yhtä aikaa, kun puhumme poliisien määristä, puhumme myös pelastajien määristä, myös rajavartijoiden määristä. Kaikkia näitä henkilötyövuosia meidän pitäisi pystyä yhdessä nostamaan, ja siihen kyllä kaivamme hallituksessa kaikki keinot. [Ben Zyskowicz: Ai jaa, tähän saakka te olette lähinnä säästäneet sieltä!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Östman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa sisäisen turvallisuuden selonteon, ja tässä selonteossa on tunnistettu toimintaympäristön muutos ja globaalin mittakaavan vaikutukset Suomessa. Selonteon mukaan poliisien määrä tulisi nostaa noin 8 200 poliisiin vuonna 2030. Poliisin koulutusmäärät on nyt mitoitettu hallitusohjelman mukaisesti poliisien määrän nostoon 7 500 poliisiin. Ensi vuodeksi esitetyillä määrärahoilla edessä on jo nyt tilanne, jossa kaikille valmistuville poliiseille ei ole tarjolla virkoja. Sisäministeri Ohisalo, te olette sanonut, että kyseessä on eduskunnan parlamentaarisessa työryhmässä valmisteltu selonteko, jossa esitettyihin, yhdessä mietittyihin lukuihin tulisi sitoutua pitkäjänteisesti yli hallituskauden. Miksi te, arvoisa ministeri ja hallitus, ette sitoudu selonteossa oleviin tavoitteisiin, vaikka koko oppositio sitoutuu siihen?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tästä on keskusteltu tämän seurantaryhmän kanssa, ja kyseessähän on valtioneuvoston selonteko, jossa on ollut hyvä seurantaryhmä ympärillä. Haluan kiittää koko porukkaa siitä yhteisestä työstä, jota olemme tehneet. Tästä käymme ensi viikolla lisää keskustelua täällä lähetekeskustelun osalta.

Kuten mainitsette, vuoteen 2030 mennessä meidän pitäisi nostaa poliisien määrää reilusti sinne yli 8 000:een, ja nykykoulutusjärjestelmällä me sinne pääsisimme. Meidän pitää varmistaa ne poliisien resurssit, oli se sitten budjettirahoitusta tai voimmeko sitten lisätalousarvioiden kautta katsoa tätä kokonaisuutta — sitä toki teemme jatkuvasti — mutta raha on rajallinen. Ja kuten sanoin aiemmin, niitä rahoja on ollut pakko myös käyttää uusiin tehtäviin, sanotaan vaikka ict-järjestelmien luomiseen, ja se voi helposti olla sitten pois siitä isoimmasta eli henkilöstöstä. Mutta poliisi paraikaa käy läpi kokonaisuutta ja katsoo, että mahdollisimman hyvin tämä operatiivinen toiminta siellä kentällä, ihmisten arjessa, säilyisi ja että suuremmilta sopeutuksilta vältyttäisiin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomalaisten turvallisuudesta keskusteleminen on äärimmäisen tärkeää, ja kiitos siitä, että tämä asia on nyt puheeksi otettu. Rikosten määrä kasvaa, eivätkä kansalaiset voi ymmärtää, jos eivät saa poliisilta palvelua silloin, kun sitä tarvitsevat. Epävarmuus taloudellisten resurssien riittävyydestä poliisin osalta on jatkunut kuitenkin jo vuosia. Lisätalousarviot ovat useana vuonna pelastaneet poliisien määrärahan niukin naukin. Pitkäjänteisyys on puuttunut jo kauan. On selvää, että poliiseilla on ollut reilua investointivelkaa ja kaluston korjausvelkaa. Syyttely ei nyt tässä asiassa auta, oppositiokaan ei ole ollut puhdas pulmunen. Tarvitaan ratkaisukeskeistä lähestymistapaa.

Kysyisinkin ministeriltä: mitä voimme tehdä, jotta poliisien ei tarvitse elää epävarmuudessa talouden resurssien riittävyydestä, anella lisää rahoitusta lisätalousarvioiden aikaan, ja kuinka voimme vastata poliisien ict-kustannusten ja vuokrakulujen kasvuun? [Välihuutoja oikealta]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puheenjohtaja! Kiitokset tärkeästä kysymyksestä. Tästä olemme myös tässä talossa usein keskustelleet, miten vaikkapa Senaatti-kiinteistöjen kanssa yhteistyössä voisimme varmistaa sen, että nämä tilavuokrat eivät jatkuvasti karkaa käsistä, että tilat todella ovat sellaisia, jotka ovat turvallisia ja terveellisiä näille ihmisille, jotka siellä työskentelevät. Meillä työskentelee yli 10 000 ihmistä poliisihallinnossa, ja jokaiselle näistä ihmisistä pitää taata kunnolliset työskentelyvälineet ja -tilat. On myös selvää, että poliisi ei lähde sinne kentälle ilman, että siellä on kalustoa ja varustusta. Kaikki tämä maksaa. Ja jo vuosia sitten on ollut ongelmia budjetoinnissa sen suhteen, että lasketaan pelkästään henkilötyövuosien meno sinne kentälle. Se ei riitä. Yhtä aikaa pitää pitää huoli kaikesta tässä ympärillä olevasta. [Leena Meren välihuuto] Tämä hallitus on lisännyt poliisien määrää kahtena vuotena peräkkäin, ja me tulemme pitämään huolen siitä, että tämä maa säilyy maailman turvallisimpana maana jatkossakin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Minä ymmärrän, että kokoomukselle on kiusallista puhua poliisien resursseista. Viime vuosikymmenen alkupuolella tehtiin valtavan isot leikkaukset, ja sen jälkeiset hallitukset, Kataisen hallituksen jälkeiset hallitukset, ovat poliisien resursseja sitten pyrkineet nostamaan mahdollisimman hyvin.

No, ongelma on, poliiseja on liian vähän edelleen, niitä tarvitaan. Keskustelussa on kuitenkin hyvin voimakkaasti se, kuinka poliisin sisäiset resurssit kohdistuvat. Kohdistuvatko ne sinne kentälle, minne poliittinen tahtotila on? Poliitikot haluavat, että poliiseja on kentällä, poliisiasemilla toimitaan. No, meillä on poliisiasemia, jotka ovat niin sanotusti lämpiminä, mutta poliisit eivät siellä ole. Kysyisin arvoisalta sisäministeriltä: kuinka huolehditaan poliisin sisäinen resurssienjako niin, että poliiseja riittää kentälle ja erityisesti meille, jotka asumme siellä kaukana maakuntakeskuksista, sinne harvaan asutuille seuduille, niin että se poliisiauto vilahtaa siellä kylätaajamassa ja sen poliisin saa ajoissa, silloin kun sitä tarvitaan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys, ja tätä olemme yhdessä käyneet läpi hallituksen sisällä, ministeriöiden kesken, mikä on se kulurakenne kaikkinensa. Poliisi on tehnyt hyvin selkoa siitä, että siellä ei ole paljoa liikkumatilaa sen jälkeen, kun on maksettu henkilöstökulut, on hoidettu toimitilat, on hoidettu ict:t, kalustot, kaikki tämä. Siellä on erittäin vähän mitään, mikä enää liikkuu. No, tämä hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että erityisesti niillä alueilla, joilla palvelutaso tällä hetkellä on heikompi poliisin osalta, sitä vahvistetaan. Tätä työtä olemme tehneet. Itse asiassa suurimmat yksittäiset henkilötyövuosipanostukset, lisäiset sellaiset, ovat tulleet nimenomaan harvaan asutuille alueille, eli uusia poliiseja on tullut partioimaan harvaan asutuille alueille. Hallitus myös haluaa, että poliisi sopeutuksistakin, potentiaalisista sopeutuksista, huolimatta panostaa jatkossakin näihin ja myös esimerkiksi ihmiskaupan torjuntaan. Ihmiskauppa on myös väärä signaali meidän työmarkkinoillemme siitä, että ihmisiä hyväksikäyttämällä tehtäisiin jotain tulosta ja voittoa. Näin ei voi olla, ja sen takia [Puhemies koputtaa] poliisi puuttuu tähän jatkossakin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Myönnän tähän vielä yhden vastauspuheenvuoron alkuperäiselle kysyjälle. — Edustaja Packalén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Poliisin on mahdotonta ennakoida toimintaansa tällä teidän poukkoilevalla linjallanne. Lupaatte lisäresursseja ja rikotte lupauksen. Sen päälle vastaatte täällä ristiriitaisesti.

Poliisin rahoitus tulee saattaa kerralla kuntoon, jopa ylivaalikautisesti. Jatkuva resurssien alimitoitus ei ole yhteiskunnan varojen järkevää käyttöä. Poliisin jos jonkun tulee pystyä suunnittelemaan toimintaansa pitkäjänteisesti sisäisen turvallisuuden muuttuvissa haasteissa. Vain riittävillä resursseilla kansalaisten luottamus poliisiin sisäisen turvallisuuden takaajana säilyy jatkossakin korkealla. Alimitoitettua budjettia ja toistuvia lisärahoitukseksi kutsuttuja almuja ei voi kutsua viisaaksi varojen käytöksi. Poliisin toiminnassa heikkolaatuinen budjettivalmistelu aiheuttaa ennakoimattomuutta ja jatkuvaa uhkaa resurssien riittämättömyydestä.

Arvoisa puhemies! Haluankin kysyä hallitukselta: aiotteko tehdä pitkän tähtäimen pysyvän resurssilisäyksen poliisien määrärahoihin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeitä näkökulmia tässä keskustelussa. Jos ”kerralla kuntoon” olisi mahdollista, uskon, että jokainen aikaisempi hallitus olisi tehnyt sen jo. Jos voisimme korjata kaiken tämän, mikä siellä on ollut korjattavana, [Tom Packalénin välihuuto] se olisi varmasti jo tehty. Mutta rahaa ei aina ole tarpeeksi, sitä ei vieläkään ole tarpeeksi tähän kaikkeen, [Petri Huru: Ottakaa lisää velkaa!] ja on niin — kuten täällä aivan oikein edustajat ovat aiemmin sanoneet — että pitkäjänteisyys tästä kaikesta on puuttunut. Olen aivan samaa mieltä, ja sen takia peräänkuulutan sitä, että yhdessä katsomme myös tulevia hallitusohjelmia varten, tulevia kehyksiä varten, että poliisin toimintamenot todella turvataan siellä.

Arvoisa herra puhemies! Ministerit! On hauska huomata, että täällä on poliisitieteen tohtoreita, varsinkin siviilien joukossa. Tosiasia on se, että viime vuonna poliisin käyttömenot olivat 838 miljoonaa. Nyt te olette ”lisänneet” tällä 10,6 miljoonalla sen niin, että se on 805 miljoonaa suunniteltuna. Se gäppi on 33 miljoonaa. Lakkautammeko me näin ollen Itä-Suomen poliisilaitoksen, otammeko puolet pois Sisä-Suomen poliisilaitoksesta, lopetammeko me poliisin paljastavan rikostutkinnan, siirrämmekö edelleen väkeä pois keskustaajamista, missä 90 prosenttia kaikista rikoksista ja tapahtumista on? Olkaa hyvä ja valitkaa näistä vaihtoehdoista, koska te itse olette kertonut, että te olette lisänneet rahaa. Ja tosiasiassa te ette ole päässeet edes siihen, mitä on käytetty. [Suna Kymäläinen: Sama aihe edelleen!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kysymys? — Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Tässä edellisessä keskustelussa moneen kertaan painotin sitä, että korona on tuottanut paitsi uusia tehtäviä poliisille myös sen, kuten hallitus on luvannut, että viranomaisille korvataan koronasta aiheutuvat kustannukset. Nämä korvatut kustannukset ovat näkyneet siellä piikkinä, poliisin korkeampana rahoituksena, ja nyt kun alamme selviämään tästä koronasta, niin poliisilla ei tällaisia menoja enää samalla tavalla ole. Mutta kuten sanottu, se budjettirahoitus on silti korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin siinä esityksessä, joka tänne pian tuodaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kinnunen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri! Ymmärrän kyllä, että tätä asiaa voidaan pyöritellä ikään kuin muna- ja kanaleikkinä, mutta tosiasia on kuitenkin se, että ensi vuonna poliisi joutuu sopeuttamaan toimiansa todella raakasti ja vuodesta 23 eteenpäin edelleen noin 30—40 miljoonaa vuodessa. Olisi toivottavaa, että te korjaisitte tämän asian ja lisäisitte sen määrärahan tälle vuodelle, ja siksi kysyn uudestaan: mistä te leikkaatte poliisin operatiivista toimintaa? Tehän olette ohjanneet poliisin operatiivista toimintaa korvamerkitsemällä varoja sinne sun tänne, ja kun te olette kehuneet, että ne ovat henkilöstölisäyksiä, niin täytyy nyt huomauttaa kuitenkin, että ne ovat vain kertaluonteisia yhden vuoden lisäyksiä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Hallitukset työskentelevät yhteisen hallitusohjelmansa puitteissa, ja tässä hallitusohjelmassa viisi puoluetta on yhdessä sitoutunut siihen, että esimerkiksi ihmiskaupan vastaista työtä resursoidaan entistä enemmän, että myös vaikkapa verkkorikollisuuteen liittyvät kysymykset otetaan entistä vahvemmin poliisin agendalle. Esimerkkinä tämä koronatilanne, joka ajoi suuren osan ihmisistä etätöihin, verkkoon, jolloin myös rikolliset ovat löytäneet tämän paikan. Samoin olemme sitoutuneet myös siihen, että niillä alueilla, joilla se palvelutaso on heikompi, poliisien määrää vahvistetaan. Tätä työtä jatketaan, vaikka tiukkaa se tuleekin olemaan.

Olen sanonut moneen kertaan, että me olemme tehneet askelia eteenpäin, olemme ottaneet niitä, mutta niitä tarvitaan jatkossakin. Kerralla kuntoon ‑resepti ei ole yhdelläkään hallituksella varmasti vielä onnistunut, enkä usko, että tämä hallitus kerralla korjaa kaikkea. Tällä hetkellä poliisi tekee sopeuttamissuunnitelmia, niitä käydään myöhemmin läpi, ja toivotaan, että sieltä ei tarvitse henkilöstöä paljoa irtisanoa. [Puhemies koputtaa] Sanon, että paljoa, koska on riski siihen, että tämä raha ei riitä, koska sitä menee moneen muuhun. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies: Kiitoksia, aika!] Haluan olla tässä avoin ja rehellinen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun tämä tärkeä keskustelu nyt jatkuu, niin haluan sanoa ensinnäkin sen, että kokoomuksen johdolla edellisessä, Sipilän hallituksessa, kun lähes kaikkialta jouduttiin säästämään, oli sisäinen turvallisuus, plus 40 miljoonaa, niitä harvoja paikkoja, mihin tehtiin heti kauden alussa lisäys. Samaan aikaan nostettiin poliisien koulutusmäärät maksimiin, mikä on mahdollistanut sen, että tälläkin hallituskaudella poliisien määrä on edelleen kasvanut.

Mutta nyt tosiasia on se, niin kuin tästä ministeri Ohisalon puheenvuorosta kuulimme, että rahaa ei ole riittävästi, ja se johtaa siihen, että poliiseja joudutaan lomauttamaan [Petri Huru: Ei ole annettu riittävästi!] — ehkä irtisanomaankin, kuulin tässä — ja se on väärin. Se on vastoin sitä turvallisuuslupausta, jonka joka ainut eduskunnassa oleva puolue antoi ennen eduskuntavaaleja. Ja kyllä, tämä on koko hallituksen kysymys. Tämä on arvovalinta. Jos te otatte 7 miljardia velkaa mutta te ette löydä tätä 30:tä miljoonaa poliiseille, joka on tämän eduskunnan yhteinen tahto, [Puhemies: Aika!] niin minä nyt kysyn: olisiko kuitenkin mahdollista, että täydentävässä budjettiesityksessä aikanaan [Puhemies: Aika!] te annatte sen 30 miljoonaa lisää? [Jukka Gustafsson: Mehän sen päätämme täällä!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Valtiovarainministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ilman muuta hallitus tarkastelee täydentävässä esityksessään kaikkia niitä budjetin kohtia, joihin katsotaan vielä tarpeelliseksi palata. Ja niin ikään eduskunnassa jatkuu budjetin läpiruotiminen koko syksyn ajan, ja myös eduskunnalla on mahdollisuus tehdä omia lisäyksiään. [Jukka Gustafsson: Juuri näin!]

Minusta tämä salin keskustelu yli puoluerajojen osoittaa sen, että kaikilla on yhteinen huoli tästä. Siksi myös omalta osaltani kuvasin ne keskustelut poliisiylijohtajan kanssa, mihin toivon tämänkin talon vielä paneutuvan: miksi lisääntyvästä euromäärästä huolimatta, 800 miljoonaa, hallituksen tavoite poliisien lisääntyvästä määrästä ei toteudu? Siinä on epäsuhta, ja uskon tässä salissa kaikkien ymmärtävän tämän ristiriidan yhtäältä kasvavan rahoituksen ja toisaalta poliisin näkemyksen välillä, että me emme pääse kohti tavoitetta vaan pikemminkin ajaudumme päinvastaiseen tilanteeseen. Tätä parhaan kykyni mukaan perkasin poliisijohdon kanssa läpi ja toivon, että tämä talo sitä työtä jatkaa. [Välihuutoja oikealta]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On aivan ilmeistä, että poliisin työn kuormitus on myös kasvussa. Koronan aikana ihmisten pahoinvointi on lisääntynyt, ja se näkyy erityisesti väkivallan kasvuna, seksuaalirikosten määrän kasvuna. Hälytystehtävät ovat yhä haasteellisempia, poliisia jopa maalitetaan. Kuormitusta lisää myös pelko siitä, säilyvätkö poliiseilla heidän virkansa, ja myös siitä, että työmäärä kasvaa yhä enemmän. Varsinais-Suomesta olemme saaneet vakavan viestin siitä, että valitettavan moni poliisi miettii uran vaihtoa. Se on vakava viesti. Kysynkin teiltä, ministeri Ohisalo, tässä ajassa, kun syömävelkaa otetaan kaksin käsin ja pysyviä menoja lisätään myös melko lailla: eikö teidän ensisijainen prioriteettinne sisäministerinä ole huolehtia poliisin toimintakyvystä ja ihmisten turvallisuudesta? [Petri Huru: Ja riittävästä rahoituksesta!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Juuri olemme neljättä lisätalousarviota valmistelemassa, ja olemme käyneet poliisin kanssa jatkokeskustelua siitä, mikä nyt auttaisi tässä tilanteessa sen lisätalousarvion osalta. Olemme siellä esittäneet poliisille lisämäärärahoja, [Petri Huru: Esitittekö riittävästi?] ja on hyvä huomioida, että sisäisen turvallisuuden kenttä ei ole yksin poliisi. Meillä on myös vaikkapa Rajavartiolaitos, joka on ottanut aivan täysin uudenlaisen vastuun tässä koronan hoidossa. Sielläkin on korjausvelkaa. Pitäisi uusia vartiolentokoneita, ulkovartiolaivoja. Näistä kaikki ovat jääneet tälle hallitukselle hoidettavaksi kerrallaan, ja sisäministeriöllä yhteensä on vain rajallinen määrä mahdollisuuksia hakea kaikelle tälle rahaa. Mutta teemme parhaamme sen osalta, että moniin, lukuisiin tarpeisiin vastattaisiin turvallisuussektorilla. Ja kuten sanottu aiemmin, niin sillä on väliä, että tehdään myös muilla sektoreilla niitä ennalta ehkäiseviä toimia, jotta turvallisuusviranomaiset eivät olisi yksin näissä tilanteissa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Haluan täydentää ministeri Ohisalon listausta näistä sisäisen turvallisuuden puutteista, jotka ovat ilmeisiä — varmastikin näin — kuitenkin sillä tiedolla, että hallitushan on sitoutunut merkittävään rahapanostukseen sisäisen turvallisuuden nimissä rajavartioalusten lisähankintaan, uuteen tilaukseen, johon on resursoitu 240 miljoonaa euroa. Tämän mielelläni kuitenkin tässä yhteydessä mainitsen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty tärkeätä keskustelua poliisin määrärahoista ja tuotu esiin, että asuinalueiden eriytyminen on yksi haaste, ja tämä varmasti koskee esimerkiksi Helsinkiä, jota edustan. Kysyinkin: mitä teemme sen eteen, että meillä olisi paremmat nuorisotyöresurssit, mielenterveyspalvelut, meillä olisi lapsille ja nuorille tekemistä koulun jälkeen? Kun minä olen keskustellut Helsingin nuorisoneuvoston jäsenten kanssa, jotka edustavat niitä nuoria, joista täällä ollaan huolissaan, siitä, mitä he haluavat, niin he haluavat tekemistä koulun jälkeen niillekin nuorille, joille sitä paikkaa ei tunnu löytyvän. Tämä hallitus on ottanut käyttöön Suomen harrastusmallin, joka tuo vastauksia tähän kysymykseen. Olisikin erittäin tärkeätä, että tämä harrastusmalli saisi riittävän rahoituksen ja tuen myös jatkossa. Ja siitä olisinkin kysynyt arvon ministereiltä: näettekö tämän tapahtuvan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Päiväkotien ja koulujen osalta voin vastata opetusministerinä, ja varmaan kollega Antti Kurvinen haluaa täydentää Suomen mallin osalta.

Tämä hallitus on panostanut yli 300 miljoonaa tämän hallituskauden aikana tasa-arvorahoitusta päiväkodeille ja suomalaisille peruskouluille eli rahoitusta, joka jaetaan erityisesti sellaisille päiväkodeille ja kouluille, jotka sijaitsevat alueilla, joilla esimerkiksi työttömyys on korkeaa, koulutusaste on matalampi tai joilla on paljon vieraskielisiä eli joilla tarve lisäresursseille on suurempi kuin muualla.

Meillä on tällä hetkellä valmistelussa myöskin tämän tasa-arvorahoituksen vakiinnuttaminen, koska tätä rahaa on jaettu jokaisen hallituksen toimesta viimeisen vuosikymmenen aikana, eli on nähty, että on pysyvä tarve tämänkaltaiselle rahoitukselle. Tällä hetkellä on lainvalmistelu käynnissä sen eteen, että saadaan myöskin vakiinnutettua tätä osaksi meidän valtionosuusrahoitusta kouluille. Erittäin tehokas toimi nimenomaan asuinalueiden eriytymistä vastaan ja lasten ja nuorten tasa-arvon eteen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos. — Ja ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Oli mukava asia, että edustaja Holopainen otti esille tämän Suomen mallin, [Jani Mäkelä: Ihan sattumalta!] joka nyt tulee tällä vaalikaudella todeksi, elikkä sen, että koulupäivän yhteyteen taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle omasta kotitaustasta riippumatta vähintään yksi mieluinen harrastus ja se kytketään koulupäivän yhteyteen. Suomen mallin osalta tämä niin sanottu ykkösvaihe on takana ja nyt edetään kakkosvaiheeseen, jossa sitä viedään eteenpäin. Tavoitteena on tehdä tällä vaalikaudella siitä tavalla tai toisella pysyvä toimintamuoto.

Ja, puhemies, totean vielä loppuun, että olen sitä mieltä, että rikollisuuden ehkäisemisessä, syrjään jäämisen ehkäisemisessä hyvät harrastukset ovat aivan kärkipäässä. Toivon, että kunnat pitävät niistä huolta ja myös me aikuiset annamme vapaa-aikaamme siihen, että lähdemme lasten ja nuorten harrastuksiin vetäjiksi ja valmentajiksi.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä aikaisemmin ministeri Saarikko peräänkuulutti mittakaavaa. Mittakaava on se, että poliisi tarvitsisi 35—40 miljoonaa euroa rahaa säilyttääkseen nykyisen tason ja te otatte ensi vuodelle 6 900 miljoonaa velkaa, [Petri Huru: Ohhoh!] josta ei tätä rahaa löydy. Se on kyllä erikoista.

Mutta haluaisin nostaa tässä esiin sen, ministeri Ohisalo, että te puhuitte, että te olette nostaneet poliisien määrää, mutta te tiedätte aivan varsin hyvin, että julkisen talouden suunnitelmaa käsiteltäessä poliisi ilmoitti, että heidän määränsä laskee noin 7 050:een. Miksi ihmeessä te puhutte tällaista? Ja kun äsken totesitte, että te toivotte, ettei tarvitse kovin montaa poliisia irtisanoa, niin voisitteko nyt ystävällisesti kertoa, kuinka monta ylimääräistä ja turhaa poliisia Suomessa on.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Totean sen vielä kerran: Vaikka poliisien määrää on nostettu, mielestäni se on riittämätöntä. Meidän jokaisen tehtävä on pitää huoli siitä, että poliisien määrä kasvaa tästä eteenpäin, tästä tulevaisuuteen. Tarkoittaako se sitä, että pitää vaikka koulutusmääriä myös lisätä jatkossa, sitä meidän täytyy yhdessä pohtia, ja tämä sisäisen turvallisuuden selonteko nimenomaan lähtee siitä, että päästään sinne yli 8 000 henkilöön.

On myös niin, että maailma on kahdessa ja puolessa vuodessa hallitusohjelman tekemisen jälkeen myös muuttunut. Meidän vastassamme on ollut korona, verkkorikollisuuden kasvu, huumausainerikollisuuden kasvu, väkivallan kasvu tänä korona-aikana erityisesti piikkinä. [Ben Zyskowicz: Sen takia poliisilta rahaa pois! — Tom Packalén: Vähennetään poliiseja!] Tämä tarkoittaa sitä, että kun samaan aikaan on korjattavana kaikki nämä kiinteistöt, kaikki nämä ajoneuvot, kaikki tämä, niin rahaa tarvitaan lisää, ja poliisin viesti on kyllä hyvin meillä kuultu. Sitä hallitus yhdessä on katsonut, lisännyt nyt sen, minkä pystyy, ja katsotaan tulevissa täydentävissä ja lisätalousarvioissa, mitä vielä pystymme lisäämään.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Voin hallintovaliokunnan jäsenenä luvata, että tulemme käymään tämän poliisin tilanteen erittäin huolellisesti valiokunnassa läpi, tietysti yhdessä opposition kanssa.

Mutta kun täällä on arvovalinnoista puhuttu, niin haluan myöskin alleviivata sitä, että hallitus teki erittäin ison arvovalinnan hallitusohjelmassa, jossa päätettiin muuttaa tämä poliisien pitkään jatkunut huonoon suuntaan mennyt resurssitilanne parempaan suuntaan, ja siitä me pidämme kiinni jatkossakin. Hallitushan on myöskin tehnyt sitoumuksen, että nämä voimavarat, niin lisävoimavarat kuin muutkin, suunnataan erityisesti operatiiviseen toimintaan, ja uskon, että suomalaiset myös allekirjoittavat tämän näkemyksen, jotta me voimme pitää meidän kaikkien arjen turvallisuudesta huolta, ja tästä myöskin SDP pitää tiukasti kiinni. Mutta kun täällä on pidetty tätä pitkän ajan kehityssuuntaa erityisen paljon esillä, [Puhemies koputtaa] niin voiko sisäministeri Ohisalo vielä kertoa, [Puhemies: Aika!] millä tavalla hallitus näkee pitkän ajan kehityksen poliisien resursseissa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tähän selvä vastaus — sanon sen vielä uudestaan — on siellä sisäisen turvallisuuden selonteossa hallituspuolueiden, viiden puolueen, yhdessä linjaamana. Eli siellä katsotaan juurikin tulevaisuuteen 2030-luvulle tultaessa. Se on toki pitkä aika, jonka aikana moni asia myös ehtii muuttua, mutta itse pidän lähtökohtana sitä, että ne lisäykset, jotka nyt on tehty, ovat hyviä ensiaskelia ja niitä täytyy jatkaa tästä eteenpäin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Myönnän vielä yhden vastauspuheenvuoron tähän kysymykseen. — Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä ministerit yrittävät vähän työntää tätä eduskunnan piikkiin, vaikka tämä asia on hallituksen piikissä tällä hetkellä. Poliisiylijohtaja kristallinkirkkaalla äänellä sanoo, että 40 miljoonaa tarvitaan tai turvallisuustilanne heikkenee. Turvallisuus on päättäjien tärkein tehtävä. Minkä takia näitä rahoja ei annettu budjettiriihessä? [Petri Huru: Hyvä kysymys!] Sitä kokoomus on täällä peräänkuuluttanut. Tämä hallitus ennätysmäisesti paisuttaa julkisia menoja ja velkaa joka suuntaan, mutta tätä poliisiylijohtajan 40:tä miljoonaa ei löytynyt. Poliisi ei turhasta näitä ilmoittele. Uusia turvallisuusuhkia ja kasvaneita kustannuksia on toki, ja 40 miljoonaa tarvitaan, jotta nykyinen turvallisuustilanne voidaan säilyttää.

Nyt kun sisäministeri äsken sanoi, että kyllä sisäministeri on pyytänyt tätä rahaa valtiovarainministeriltä [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] mutta valtiovarainministeri ei tätä antanut, [Puhemies koputtaa] niin voisiko valtiovarainministeri nyt sanoa, [Puhemies: Aika!] että kun poliisiylijohtaja teille sanoi tämän, niin miksi te ette uskonut poliisiylijohtajaa? [Jani Mäkelä: Pääministerin syytä!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Virolainen käytti täällä hyvän puheenvuoron kuvaillessaan myöskin poliisin kasvanutta tehtäväkenttää. Niin ikään tässä keskustelussa on oikein tuotu esiin se, että tämä hallitus on tehnyt merkittäviä satsauksia ennaltaehkäisevään työhön, [Petri Huru: Ei edustaja Häkkänen tätä kysynyt!] jonka tehtävänä on pohjimmiltaan ketjun päässä vähentää poliisin tehtäviä vaikkapa rikollisuuden ja päihteiden äärellä: satsauksia lapsiin, nuoriin, mielenterveyspalveluihin. Eli pyydän kiinnittämään huomiota koko siihen ketjuun, mutta samalla myös koko oikeudenhoidon sektoriin, jolle tehtiin myöskin tiettyjä määrärahalisäyksiä vielä budjettiriihivaiheessa, joista ministeri Henriksson täällä totesi. [Tom Packalén: Ja vastaus kysymykseen on?]

Hallituksen ratkaisu on yhteinen, ja arviomme oli, että tällä määrärahalisäyksellä kuitenkin ylitetään se määräraha, joka vuonna 21 poliisille on kohdistettu. [Petri Huru: Ei edustaja Häkkänen sitä kysynyt!] Se on isompi määräraha kuin aiemmin, ja sen tiedon valossa, missä hallitusohjelmassa linjattiin, tuon rahoituksen lähtökohta on riittää siihen kasvavaan poliisien määrään. [Puhemies koputtaa] Tästä asiasta yksiselitteisesti hallitus kantaa vastuun ja tarkastelee tätä tarvittaessa täydentävissä budjeteissaan. Ja kyllä, poliisiylijohtaja varmasti pitää kiinni arviostaan, että tämä esittämämme määräraha on riittämätön, ja tähän hallitus ratkaisuna nyt päätyi.

Arvoisa herra puhemies! Perusterveydenhuolto ja vanhuspalvelut uhkaavat ajautua yhä syvenevään kriisiin hoitajapulan vuoksi, mitä on tietysti kiihdyttänyt se, että henkilöstöä on siirretty koronatehtäviin. Erityisen suuri hoitovelka on nähtävissä esimerkiksi suun terveydenhuollossa, mutta myös monia hyvin tarpeellisia leikkauksia on viivästynyt ja niitä on lykätty tämän henkilöstöpulan vuoksi. Me ollaan yhdessä sovittu vanhuspalvelulaista, jonka pitäisi parantaa henkilöstömitoitus vuoden 2023 alusta lähtien, mutta THL on juuri ilmaissut, että tähän tavoitteeseen ei tulla pääsemään nimenomaan tämän hoitajapulan vuoksi. Itse asiassa tässä viime aikoina hoitaja- ja sairaanhoitajamäärät eivät ole lainkaan lisääntyneet vanhuspalveluissa. Kysynkin: mihin toimiin [Puhemies koputtaa] hallitus aikoo ryhtyä, jotta tältä katastrofilta vältyttäisiin terveydenhuollossa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valvira todella aikoinaan, silloin kun meillä on ollut kaksi isoa vanhuspalvelukriisiä... Toinen on koettu vastikään, sen tuloksena tehtiin vanhuspalvelulain ensimmäisen vaiheen uudistus. Meillä oli kaksi keskeisintä ongelmaa ratkaistavaksi. Toinen oli se, että meillä oli liian vähän hoitajia, ja toinen, että nuo hoitajat olivat sitten muissa kuin hoitotehtävissä eli he siivosivat, pyykkäsivät ja laittoivat myös ruokaa hoitoajalla. Tätä ongelmaa ratkaistiin eduskunnan yhteisenä tahtotilana hoitajamitoituksessa niin, että hoitajat keskittyvät hoitotyöhön ja tukipalveluihin tulee sitten toinen väki, ja samaan aikaan konkreettisia ihmisiä lisättiin vanhustenhuoltoon.

Edustaja Räsänen on aivan oikeassa siinä — itse olin yllättynyt myös kentän sitoutumisesta siihen — että saadaanko väki töihin. Tehostetussa palveluasumisessa vetovoima on selkeästi lisääntynyt, ja se näkyy myös kotihoidon puolella siinä, että tehostettuun palveluasumiseen kyllä hakeudutaan hoitajien näkökulmasta säällisten olosuhteiden synnyttyä [Puhemies koputtaa] nyt myös tehostettuun palveluasumiseen. [Puhemies: Kiitoksia! Aika!] Mutta vanhuspalvelu kakkonen on tulossa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ongelmana on se, että mikäli todellakin pyritään nyt tähän parempaan hoitajamitoitukseen vuoden 2023 alusta, niin me tarvittaisiin tuhansia hoitajia lisää, ja tällä hetkellä ihan tutkimustenkin mukaan hyvin suuri osa hoitajista pohtii alanvaihtoa, eikä meillä olisi nyt varaa ikään kuin päästää irti yhdestäkään hoitajasta. Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta tältä hoitajapulalta ja uhkaavalta kierteeltä voidaan välttyä? Eli jotakin todellakin täytyy tehdä, jotta vältetään tämä katastrofitilanne, josta on jo merkkejä sekä muussa terveydenhuollossa että paikoin vanhuspalveluissa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aloitan vanhuspalveluista ja laajennan sitten kulmaa, niin kuin edustajakin teki.

Vanhuspalveluiden osalta me tuomme eduskuntaan vielä syksyn aikana vanhuspalvelun täydentävän osan eli tuon kakkosvaiheen uudistuksen, joka koskee kotihoitoa ja omaishoitoa. Haluan korostaa teille sitä, että vanhustenhuollossa pitkään jatkuneet ongelmat olivat juuri siellä näiden erittäin kuormittavien olosuhteiden puolella, jotka eivät olleet vetovoimatekijä. Nyt ne on korjattu.

Mutta mistä me saamme yleisesti hoitajia lisää? Se on se päivän kysymys. Minä olen itse hyvin huolissani tästä tilanteesta, huolissani sen takia, että kesän aikana meillä on todellinen hoitajapula näkyvissä joka puolella Suomea, ei vain vanhushuollossa vaan joka puolella, ja sen takia budjettiriihessä päätimme, että hallitus käynnistää sosiaali- ja terveysministeriön johdolla mutta yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa poikkihallinnollisen ohjelman, jonka tuloksena haemme laajasti nyt toimenpiteitä siihen, mistä henkilöstön saatavuus tullaan turvaamaan seuraavien vuosien aikana niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. [Puhemies koputtaa] Tähän työhön on lähdettävä nyt heti, ja sen takia tämä kirjaus tuli, koska sitä toivoimme.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä nousivat esille hoitajapula ja omaishoito, ja omaishoidon tukea perussuomalaiset ovat ajaneet verottomaksi pitkän aikaa. Mitä muuta hyvää omaishoitajille on luvassa? Nyt näyttää sille, että kun sote-uudistus tulee, niin voi olla, että omaishoitajien rooli jopa hankaloituu, kun ei enää se lähikunta siinä ole. Niin että mitä hyvää on luvassa? — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä aivan keskeisin ryhmä, joka kantaa huolta meidän pitkäaikaissairaista, ikääntyvistä ihmisistä ja esimerkiksi vammaisista, on nimenomaan omaishoitajat. Se työ on erittäin arvokasta yhteiskunnalle, ja me tiedämme, että omaishoidossa olisi todella paljon asioita kuntoon laitettaviksi, ja kerralla edes tähän hallitusohjelmaan kaikkea ei mahdu. Kun sote-alueet aloittavat — eli käytännössä hyvinvointialueiden aloittaessa aloitetaan yhteistämällä esimerkiksi tämä omaishoidon tuki — se tulee tuomaan merkittävän parannuksen. Mutta omaishoitoa tarvitaan, ja en näe samanlaista tilannetta, että se olisi vaarassa. Mutta kotihoitoon satsaukset, jotka tulevat tämän vanhuspalvelu kakkosen osalta, tulevat myös auttamaan. Ja omaishoidon näkökulmasta tämä koko kokonaisuus on tärkeä, se, että iäkkäät saavat kotiin näitä palveluita ja tuetaan kotona asumista, ja siitä on kysymys siinä vanhuspalvelu kakkosen kokonaisuudistuksessa, joka tehdään vielä tämän syksyn aikana.

Värderade talman! Vi har alla sett nyhetsartiklarna om sjuksköterskor och närvårdare som inte längre orkar eller kan sköta sitt jobb. Enligt Tehys utredning som publicerades förra fredagen har nästan alla vårdare under 30 år funderat på att byta bransch. Vi måste kunna göra arbetsomgivningen och arbetsuppgifterna mer uthärdliga.

Arvoisa puhemies! RKP julkaisi kesäkokouksessaan 20 kohdan toimenpidelistan paremman hoidon ja hoivan puolesta. Listan ylimpänä ja tärkeimpänä asiana on henkilöstön saatavuus ja työolot. Me kansanedustajat saamme jatkuvasti kuulla, kuinka monilla työpaikoilla työvuoroissa on liian vähän työntekijöitä ja kuinka moni kokee, että ei enää jaksa tehdä työtä, jota rakastaa.

Ärade minister Kiuru, hur ska regeringen bidra till att förbättra sote-personalens förutsättningar att orka och trivas på sitt jobb?

Miten hallitus edistää sitä, että sote-henkilöstö jaksaa ja viihtyy työssään?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä itse pidän erittäin tärkeänä näitä säällisiä työolosuhteita. Kuormittavuus on aivan tapissaan tällä hetkellä. Jos korona tuntuu jokaisen meidän hermoilla, niin kyllä se tuntuu tuolla sosiaali‑ ja terveydenhuollon arjessa, ja tämä tilanne on pitkään jatkuneen kuormituksen tulos. Siellä ennenkin on ollut erittäin suuri kuormittavuus. Näiden säällisten olosuhteiden turvaaminen lähtee juuri siitä, että työtä on tekemässä riittävä määrä henkilöstöä. Se on sekä henkilöstön etu että myöskin ihmisten etu, jotka näitä palveluita saavat. Me emme voi ajatella, että me tällä tavalla voisimme pitkään jatkaa. Tästä tietysti suuri vastuu on myös työnantajilla, miten johdetaan. Johtaminen on yksi tulevaisuuden avainkysymys, millä tavalla sote-työtä tullaan johtamaan ja miten siihen laitetaan vielä isompi painoarvo. Työmarkkinajärjestöillä on tässä kuviossa oma roolinsa, joka liittyy sitten palkkoihin ja muihin työehtoihin. Kokonaisuus on niin tärkeä, että nämä säälliset olosuhteet [Puhemies koputtaa] ja niiden turvaaminen on nyt budjettiriihessä otettu tosissaan ja lähdemme hakemaan poikkihallinnollista ohjelmaa.