Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps) | Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok) | Suullinen kysymys hallituksen yhtenäisyydestä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys ihmisarvosta (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kysymys työvoimapulasta varhaiskasvatuksessa (Riitta Mäkinen sd) | Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten hyväksikäytöstä (Anna Kontula vas) | Suullinen kysymys ukrainalaisten sotilaiden kuntoutuksesta (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomi tunnettiin pitkään, varsinkin vuosituhannen vaihteen kieppeillä, koulutuksen suorastaan erinomaisista Pisa-tuloksista. Näistä tultiin ottamaan oppia ja ihmettelemään kaukaakin ulkomailta. Nyt lähinnä kuitenkin uutisoidaan oppimistulosten romahtamisesta.

Suomalaisen peruskoulun tilanne on heikentynyt suorastaan katastrofaalisesti. Tutkimusten mukaan Pisa-tulokset ovat olleet laskussa jo vuodesta 2006 lähtien, mikä on pitkä aika. Kyse ei ole mistään hetken ilmiöstä, syitä on monia. Opettajat ovat usein jaksamisensa rajoilla ja kertovat, että heitä ei ole kuunneltu. Syitä löytyy opetussuunnitelmista, joita on kutsuttu muun muassa höttöisiksi. On näyttöä siitä, että lasten liian pitkälle menevät itseohjautuvuusmetodit ja liiallinen nojaaminen digitaalisiin opetusmenetelmiin ovat yhteydessä huonompiin oppimistuloksiin ja myös eriytymiseen oppimistuloksista.

Nyt kysyn ministeriltä: Mitä mieltä te olette tästä tilanteesta ja näettekö, että on tehty virheitä? Miten suomalaisten lasten ja nuorten koulumenestys turvataan niin, etteivät he joudu kärsimään tehdyistä virheistä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle aivan erinomaisen tärkeästä kysymyksestä. Minun mielestäni tämä tilanne on äärimmäisen huolestuttava ja vakava. Ja aivan kuten edustaja itse toteaa, tässä on kyse pidempiaikaisesta kehityksestä, joka oikeastaan on ollut meneillään jo vuodesta 2000 lähtien, jos tarkastellaan kansallisia tuloksia ja tutkimuksia, mitä on tehty oppimistuloksiin liittyen.

Tämä kehitys on myöskin syy sille, että tämä hallitus halusi tehdä koulutuksen kunnianpalautuksen [Timo Heinosen välihuuto] eli palauttaa ja vahvistaa koulutuksen resursseja kaikilla eri koulutuksen asteilla. Ja myöskin hallitusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen, [Ben Zyskowicz: Eikä sekään onnistunut!] koska vahvin muutos, mikä on tapahtunut, on se, että oppilaiden perhetausta eli oppilaiden sosioekonominen asema vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin aikaisemmin. [Ben Zyskowicz: Eli ette onnistuneet!]

Minun mielestäni suomalaisessa koulutuspolitiikassa on tehty virheitä, ja kaikista suurin virhe on aivan liian pitkään jatkuneet koulutusleikkaukset, joihin useampi hallitus ennen tätä syyllistyi. [Vasemmalta: Juuri näin, kokoomus!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Puisto.

Arvoisa puhemies! Koulutuksen tasa-arvo on tietysti hyvä tavoite, ja sitä itsekin haen tässä takaa, ja koulutukseen tarvitaan riittävät resurssit. Kuitenkin pitäisi olla selvää, että ongelmat ovat hyvinkin syvällä, ja kyse ei ole läheskään aina pelkästään rahasta, vaikka sekin on tärkeätä.

Merkille pantavaa on myös se, että Viro on mennyt Suomen ohi Pisa-tuloksissa.

Asiaa ei auta myöskään samanaikaisesti harjoitettu maahanmuuttopolitiikka. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mitä me olemme pyrkineet sanomaan jo pitkään: maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät muista jälkeen, koulujen väliset erot ja myös oppilaiden väliset erot kasvavat. Itse asiassa Suomessa on suurin maahanmuuttajataustaisten ja muun väestön oppimistulosten ero koko länsimaissa.

Arvioissa myös paljastui koruttomasti, että jos kouluissa on reilu viisi prosenttia enemmän vieraskielisiä oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Monissa kouluissa pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa tämä osuus on vielä paljon suurempi. Inkluusio ei toimi. On puhuttu, että olemme menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, ja sen takia kysyn opetusministeriltä: miten te näette tämän asian, ja mihin tämä kehitys tulee johtamaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä koulutuksen kansallisen arviointikeskuksen pitkittäistutkimuksessa todettiin, että sellaisten oppilaiden osaaminen, jotka osallistuvat S2-opetukseen — jotka eivät siis ole kaikki maahanmuuttotaustaisia oppilaita vaan sellaisia oppilaita, joilla on puutteita suomen tai ruotsin kielen taidossa — ei kehittynyt yhtä hyvin kuin sellaisten oppilaiden, jotka eivät osallistu S2-opetukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalainen koulutusjärjestelmä nykyisellään ei pysty tukemaan näitä vieraskielisiä oppijoita riittävän hyvin. [Riikka Purra: Lisää rahaa!]

Koko tätä osaamistulosten laskua, oppimiserojen kasvua ei voi selittää vain maahanmuutolla tutkijoidenkaan mukaan, vaan se, mitä tutkijat ennen kaikkea painottavat, on tämä oppilaan perhetaustan yhä voimakkaampi vaikutus. Eli jos on perheitä, joissa vanhemmat eivät ole koulutettuja, tai perheitä, joissa on työttömyyttä, perheitä, joissa ei lueta, nämä taustatekijät vaikuttavat oppimistuloksiin enemmän kuin aiemmin, eli koulu ei pysty yhtä hyvin kuin aikaisemmin tasoittamaan oppilaiden perhetaustasta johtuvia eroja. Tämä on se asia, mihin meidän pitäisi koulutuspolitiikassa erityisesti keskittyä ja minkä parissa ollaan [Puhemies: Aika!] paljon töitä tehty tämän kauden aikana.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Halla-aho.

Arvoisa puhemies! Koulujen, asuin-alueiden ja koko yhteiskunnan eriytyminen huonon maahanmuuton seurauksena ei ole uusi ilmiö, vaikka kaikki teeskentelevät yllättynyttä aina, kun asiaa koskevia raportteja poik- keuksellisesti pääsee julkisuuteen. Ilmiö on tuttu muista maista. Se on ollut meilläkin nähtävissä vuosikymmenten ajan. Tilanne on pahentunut kaiken aikaa, ja sen syyt ovat hyvin helposti ymmärrettäviä. Ongelmaa pyritään lakaisemaan maton alle, koska sen ratkaisemiseen ei ole muita vaikuttavia keinoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja vähentäminen, ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat. Kysyisin hallitukselta: Miksi oppimiserot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat? Ja uskotteko, että tilanne paranee, kun maahanmuuttajien määrä kasvaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Andersson.

Arvoisa puhemies! Minä en näe, että näitä ongelmia olisi millään tavalla hyssytelty ottaen huomioon, että koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen on esimerkiksi hallitusohjelman kantavin koulutuspoliittinen tavoite. Meidän rahallisesti kaikkein suurin panostus, mikä on tehty tämän hallituskauden aikana Oikeus oppia ‑hankkeen tiimoilta, juurikin liittyy eriytymisen ehkäisyyn, tasa-arvon vahvistamiseen. [Välihuutoja oikealta]

Arvoisa puhemies! Tämä ratkaisuhan, minkä edustaja Halla-aho tässä nosti esille, tosiasiassa ei ole mikään ratkaisu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei niin ole sanottu!] Ei ole mikään koulutuspoliittinen ratkaisu ikään kuin todeta, että jotkut lapset ovat vääränlaisia. Me puhutaan lapsista, jotka asuvat Suomessa, joiden perheet asuvat Suomessa, joilla sattuu olemaan muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Eivät nämä ongelmat ole lasten vika tai syytä, [Jussi Halla-ahon välihuuto] vaan kyse on siitä, että meidän koulutusjärjestelmää pitää tukea ja kehittää niin, että koulut pystyvät vastaamaan erilaisten oppijoiden tarpeisiin, ja kuten todettu, me selvästi emme osaa tehdä sitä riittävän hyvin, kun on kyse vieraskielisten oppijoiden kielitaidon kehittämisestä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohi meni ja rajusti!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Juuso.

Arvoisa puhemies! Opettajien koulutus ei saisi pysähtyä maisterin tutkintoon, vaan opetusalalle ja erityisesti perusopetukseen tulisi luoda systemaattinen jatkuvan koulutuksen toimintatapa, jolla voitaisiin ratkaista jatkuvasti eteen tulevia haasteita ja toimia myös ennakoivasti. Tämä puute on tunnistettu erilaisissa opettajankoulutusta koskevissa selvityksissä, mutta asia ei ole edistynyt. Kantona kaskessa on tietysti raha mutta ehkä myös muut seikat. Se, että tehdään uusi, mittava ja kallis valtakunnallinen opetussuunnitelmauudistus kymmenen vuoden välein, ei ole järkevää.

Arvoisa opetusministeri Andersson ja hyvä hallitus, miksi ette ole tehneet toimia, joilla luotaisiin opettajille tällainen jatkuvan koulutuksen toimintatapa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Opettajankoulutuksen osalta vastuu on ministeri Honkosella, joka ei ole paikalla, mutta voin todeta yleisesti, että tämä kymmenen vuoden väli, mikä Suomessa on ollut opetussuunnitelmien uudistamisessa, on itse asiassa kansainvälisesti todettu aika hyväksi. Meillä on paljon maita, joissa opetussuunnitelmia päivitetään ja muutetaan nopeammalla aikavälillä, mikä ei ole hyvä, koska silloin opetussuunnitelman sisältöjä ei ehditä riittävästi juurruttaa siihen opetukseen. Eli ikään kuin tätä väliä tässä on kyllä pidetty aivan hyvänä.

Mitä tulee opettajankoulutukseen, opettajien täydennyskoulutus on aivan äärimmäisen tärkeää. Siinä kyllä Suomessa on panostettu aika paljon enemmän kuin monissa muissa maissa, ja siihen on panostettu myöskin tämän hallituskauden aikana. Mutta olennaista on tietenkin se, voivatko kaikki opettajat osallistua täydennyskoulutukseen, eli se, miten se mahdollistetaan siellä työpaikoilla ja koulutuksissa, sekä niiden sisältö. Esimerkiksi S2-opetuksen osalta on myöskin OKM:n selvityksissä identifioitu tarve täydennyskouluttaa S2-opettajia nykyistä enemmän.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Tämä oppimistulosten lasku on todella hälyttävä. Kysyin Pohjanmaan luokanopettajilta, mitä pitäisi tehdä. Heillä oli kolme keinoa: Yksi oli se, että antakaa heidän keskittyä siihen, mihin heidät on koulutettu, eli siihen opettamiseen ja oppimisen tukemiseen. Nyt aikaa menee paljon, paljon muuhun. Toinen oli se, että oppimisen tukijärjestelmä pitäisi laittaa kuntoon. Oppimisen tukea pitäisi saada paljon, paljon helpommin. Meillä on kolmiportainen järjestelmä, ja byrokratia on valtava, elikkä siihen pitäisi tarttua. Kolmas oli se, että sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi saada lapsille paljon, paljon nopeammin. Nyt joudutaan odottamaan esimerkiksi koulupsykologia kaksi kuukautta. Kysynkin teiltä, arvoisa opetusministeri: mitä te aiotte näille tehdä? Tässä on kolme hyvää keinoa.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Allekirjoitan näiden keinojen tarpeellisuuden ehdottomasti. Tämä hallitushan on lisännyt rahoitusta oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin. Ollaan säädetty sitovista mitoituksista, jotta työtaakka olisi kohtuullisempi myöskin kuraattoreille ja koulupsykologeille, mutta tällä hetkellä meillä on tilanne varsinkin koulupsykologien osalta se, että meillä on täyttämättä olevia vakansseja hyvin monella paikkakunnalla Suomessa. Eli rahaa on annettu, on pyritty muuttamaan tilannetta, mutta ennen kuin alan vetovoima, työehdot, palkkaus ovat kunnossa, en usko, että me pystytään sitä ongelmaa ratkaisemaan. Eli siinä tarvitaan myöskin kuntien toimia.

Mitä tulee oppimisen tukeen, niin tällä hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut erittäin kattavan selvityksen ja esityksen siitä, mihin toimiin pitäisi ryhtyä oppimisen tuen korjaamiseksi. Minun mielestäni se on kaikkein tärkein koulutuspoliittinen tehtävä tällä hetkellä, ja sen toteuttaminen tulee vaatimaan myöskin resursseja. Pienryhmäopetus maksaa. Jos me haluamme sitä lisää, meidän pitää olla valmiita sitä resursoimaan. Yleisopetuksen ryhmien pienentäminen maksaa. Meidän pitää olla sitten valmiita siihen panostamaan. Ja erityisopettajien palkkaaminen lisää maksaa sekin. Eli ovatko [Puhemies: Aika!] päättäjät sitoutuneita jatkamaan tarpeellisia investointeja koulutusjärjestelmään?

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kivisaari.

Arvoisa puhemies! Suomi on todella tarina siitä, miten jokaiselle on rakennettu tasa-arvoinen oikeus kouluttautua ja kasvaa.

Tällä kaudella hallitus on todella panostanut kiitettävästi koulutukseen. Olemme esimerkiksi tehneet oppivelvollisuuden laajentamisen, lisänneet korkeakoulutuksen aloituspaikkoja ja vahvistaneet myös ammatillista koulutusta.

Puhemies! Keskustan mielestä suomalaisen peruskoulun tulee olla jatkossa koulutuspolitiikan keskiössä. Opettajille on taattava riittävä työrauha ja lasten ja nuorten perustaitoja niin lukemisen, kirjoittamisen kuin laskemisen osalta on vahvistettava. Arvoisa ministeri Andersson, miten voimme vahvistaa suomalaista peruskoulua niin, että jokainen lapsi saa riittävät perustaidot ja opettajilla on riittävä työrauha opetustehtävän toteuttamiseen?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Perustaidothan ovat opettajien työn ytimessä. Meidän ei tarvitse keksiä mitään uusia toimenpideohjelmia tai uusia opettajankoulutusohjelmia siihen — kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen opettaminen on meidän luokanopettajien osaamisen ytimessä. Eli paras tapa vahvistaa perustaitoja on huolehtia juurikin siitä, että ne perustyön tekemisen edellytykset kouluissa ovat kunnossa, että yleisopetuksen ryhmät ovat kohtuullisella tasolla, että jos on erityisen tuen tai tehostetun tuen päätöksen saaneita oppilaita, jotka tarvitsevat pienryhmäopetusta, niin siihen riittää resursseja riittävästi ja että myöskin on resurssi- ja erityisopettajia, koulunkäynninohjaajia sekä muita koulun ammattilaisia tukemassa opettajia työnsä tekemisessä.

Vielä kerran toistan sen viestini, että kyllä me tässä onnistutaan, jos päättäjät, kaikki puolueet tässä salissa, ovat valmiita sitoutumaan siihen, että me pidetään huolta suomalaisen koulutuksen rahoituksesta, siitä perustasta, jolle koko meidän suomalaisen yhteiskunnan menestys on rakennettu. [Jussi Halla-aho: Hallituspuolueita ei näytä kiinnostavan!] Tätä työtä on aloitettu nyt, mutta sitä pitää ehdottomasti jatkaa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Koponen, Ari.

Arvoisa puhemies! Aivojen kehityksen näkökulmasta ennen kouluikää tapahtuu valtavasti sekä hyvässä että huonossa. Se, mitä tapahtuu tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa, on myrkkyä lapsen kehitykselle. Jatkuva henkilöstöpula, turvattomuutta, onnettomuuksia, jatkuvasti vaihtuvat aikuiset ja ylisuuret ryhmät — tässä vain muutaman ongelman mainitakseni. Liian moni lapsi kärsii. Mutta se on myrkkyä myös työntekijöille: yksin oleminen ryhmän kanssa, henkilökuntavajeen salailu, epärealistiset vaatimukset johdosta, vaara- ja väkivaltatilanteiden runsas kasvu, ryhmien rakenne, ryhmien koot, joustamattomuus, valtava määrä eri kulttuureja, avustajien tarve, palkkaus ja huono johtaminen. Minusta Suomi on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Siksi meidän tulee muistaa päätöksenteossa kaikki ikäluokat ja huolehtia Suomen tulevaisuudesta eli lapsistamme. Hyvä hallitus, varhaiskasvatusalan kriisi on pelkästään pahentunut kaudellanne, ja jätitte tämänkin ongelman seuraavan hallituksen harteille. Miten tässä näin kävi? [Mikko Lundén: Hyvä kysymys!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä valitettavasti todeta, että varhaiskasvatuksen työvoimapula ei ole alkanut tämän hallituskauden aikana. Eli tässäkin suhteessa on kyllä kyse pidempiaikaisesta kehityksestä, josta voi ehkä todeta, että kiky-sopimukset ja ryhmäkokojen suurentamiset viime kaudella eivät varmaan ainakaan helpottaneet tätä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Jälleen muitten vika!]

Tämän hallituskauden aikana on pyritty siihen, että ne lainsäädännölliset toimet, mitä tehdään, olisivat sellaisia, jotka parantavat varhaiskasvatuksen työskentelyolosuhteita. Hallitus on pienentänyt ryhmäkokoja yli kolmivuotiaiden osalta. Me ollaan tiukennettu lainsäädäntöä tilapäisiin ylityksiin liittyen siitä syystä, että havaittiin, että kunnissa valitettavasti monissa paikoissa systemaattisesti väärin tulkittiin lakia. Tilapäinen ylitys oli normaalia, mikä ei tietenkään ollut lainsäätäjän tarkoitus. Ollaan säädetty oppimisen tuen rakenteesta varhaiskasvatuksessa, otettu käyttöön henkilöstön ilmoitusvelvollisuus epäkohdista. Työtä pitää jatkaa — parannuksia työoloihin, riittävät resurssit — mutta on erittäin tärkeää myöskin, että me koulutetaan riittävästi alan ammattilaisia kaikkiin niihin työtehtäviin, mitä varhaiskasvatuksessa tällä hetkellä on käytössä. [Jussi Halla-aho: Ehkä sitten seuraava hallitus!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Valkonen.

Arvoisa puhemies! Sivistys on varmasti kaikkien suomalaisten jakama, eräs koko yhteiskuntamme pääarvoista, ja koulutus on tietenkin päätyökalu sen edistämiseksi. Varhaiskasvatus on äärimmäisen tärkeä osa opinpolkua, mutta elämän perusosaaminen rakennetaan aika pitkälti peruskoulussa. Nyt kuuluu hyvin voimakkaasti ammattilaisilta sitä viestiä, että koulussa oppiminen, opettaminen, on jäämässä sivuosaan ja aikaa kuluu työrauhan ylläpitoon, kasvattamiseen, asioihin, jotka itse asiassa eivät kuuluisi opettajille, eivät kuuluisi välttämättä pedagogiikan ammattilaisille. Arvoisa hallitus, mitä aiotte tehdä työrauhan parantamiseksi peruskoulussa, jotta opettajilla on mahdollisuus keskittyä nimenomaan tärkeiden taitojen, perustaitojen, opettamiseen?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Kasvattaminen kyllä kuuluu myöskin opettajien tehtäviin, mutta ymmärrän, että edustaja myöskin viittasi siihen, että esimerkiksi sosiaalisten ongelmien kasvu totta kai näkyy myöskin kouluissa ja oppilaitoksissa. Pandemia ja sen aiheuttamat seuraukset nuorten hyvinvoinnin kannalta näkyvät tällä hetkellä erittäin paljon. Minä olen itse vieraillut monissa yläkouluissa pääkaupunkiseudulla tämän kuluneen talven aikana.

Hallitus on jo kolme lukuvuotta peräkkäin myöntänyt ylimääräistä rahoitusta kouluille ja oppilaitoksille, koronarahoitusta, jota voi käyttää lisähenkilöstön palkkaamiseen juurikin työrauhan ylläpitämiseksi, siihen, että olisi riittävästi avustajia, koulunkäynninohjaajia, tukemassa opettajia heidän tekemässään työssä. Sen lisäksi ollaan vakinaistettu tämä sitouttavan kouluyhteisötyön malli. Sen tavoitteena on ehkäistä koulupoissaoloja erityisesti peruskoulussa — pysyvällä rahoituksella pysyvä lakimuutos. Idea on, että kouluihin voidaan palkata ammattilaisia, joilla ei ole opetusvelvollisuutta ja siten aikaa myöskin työskennellä sellaisten nuorten kanssa, joilla on laajempaa avun tarvetta, [Puhemies: Aika!] joka ei liity vain oppimiseen.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Virta.

Arvoisa puhemies! Suomessa jokaisen lapsen on voitava tavoitella unelmiaan täysin riippumatta siitä, missä perheessä tai millä alueella hän sattuu elämään. On koko Suomen vahvuus ja koko Suomen etu, että meillä todella kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa, mutta nyt tämä lupaus todella uhkaa rapautua — niin kuin tänään tässä salissa olemme kuulleet. Oppimistulokset jatkavat heikkenemistään, ja koulutus eriytyy.

Se näkyy erityisesti Suomeen muuttaneiden perheiden lasten ja kantaväestön välillä. Ei meillä ole varaa epäonnistua kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien lasten koulutuksessa tai kotouttamisessa. Se on inhimillisesti, oikeusperusteisesti, taloudellisesti ja jopa tulevan työllisyyden näkökulmasta mittava epäonnistuminen, jos näin käy. Suunnan on muututtava, ja on varmistettava, että tässä maassa jokaisen lapsen oikeudet toteutuvat. [Jussi Halla-aho: Hallitus on siis epäonnistunut!]

Se, että jokainen lapsi ja perhe saa riittävän tuen, alkaa jo sieltä äitiysneuvolasta, neuvolasta, lapsi- ja perhepalveluista, varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta. Silloin on merkittävää, että ammattilaiset voivat tehdä moniammatillista työtä, tieto vaihtuu ja sitä onnistutaan liikuttamaan, niin ettei yhdenkään lapsen tai perheen tuen tarve tai hätä jää huomaamatta. Kysynkin arvon hallitukselta: miten varmistatte, että nykyiset tiedonsaannin ja tiedonvaihtamisen ongelmat eri viranomaisten välillä korjataan, niin että ne eivät ole este yhdenkään lapsen auttamiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Totta kai tiedonvaihto ammattilaisten välillä ihan lainsäädännön asettamien puitteiden sisällä on äärimmäisen tärkeää — ja tehän täällä vastaatte, me kaikki, myöskin siitä, mitkä ovat ne lainsäädännön asettamat ehdot tietojenvaihdolle ja mikä yksityisyydensuojan taso on.

En tiedä, viittasiko edustaja nyt tähän hyvinvointialueiden aloittamiseen liittyvään keskusteluun koskien oppilas- ja opiskelijahuollon ammattilaisten tiedonsaantia, mutta esimerkiksi siinä kunta voi edelleen myös jatkossa myöntää käyttöoikeuksia Wilma-järjestelmään, kunhan on määritelty ja rajattu, mitkä ovat ne tiedot, mitä oppilas- ja opiskelijahuollon ammattilaiset tarvitsevat omassa työssään. Tästä on myös Opetushallituksen kautta mennyt tietoa kentälle.

Puhemies Matti Vanhanen

Mikäli kysymyksen alkuperäinen esittäjä edustaja Puisto haluaa esittää lisäkysymyksen... Edustaja Puisto.

Kiitos, arvoisa puhemies! Oikein mielelläni. — Kyseessä on tosiaan vakava asia, kun peräti joka seitsemäs ysiluokan päättävä oppilas ei osaa lukea kunnolla, ja on selvää, että kun tilanne on tämä, se kaikki näkyy sitten myöhemmin ammatillisessa koulutuksessa, koulutuksessa yleensäkin, työelämävalmiuksissa, työttömyydessä, syrjäytymisessä — monta pahaa asiaa.

Nyt kun olen kuunnellut tätä keskustelua ja vastauksia tähän, niin kyllähän täällä erilaisia pyrkimyksiä on, ja jopa salin toiseltakin puolelta tunnistettiin monia samoja huolia, mutta oletteko te kuitenkaan valmiita käymään läpi tätä sisältöä, näitä erilaisia sisällöllisiä asioita, niin kuin mainitsemaani huolta liiallisesta itseohjautuvuudesta tai esiin otettua huolta työrauhasta tai sitten maahanmuutosta myös? Te mainitsitte, että perhetausta vaikuttaa, mutta onhan se nyt selvää, että kun tulee jostain ihan muusta kulttuurista, missä ei ole mitään sellaista oppimisen perinnettäkään, niin ovathan nämä lapsetkin nyt huomattavasti vaikeammassa asemassa. Sen takia kysyn: oletteko te valmiita arvioimaan tätä koko kenttää — 360 astetta — ja korjaamaan niitä virheitä, mitä on selvästi tehty? [Satu Hassi: 360 astetta on paluu samaan suuntaan!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Minä voin ainakin sanoa, että olen täysin sitoutunut jatkamaan koulutuksen kunnianpalautusta myös ensi kaudella. Näen sen aivan äärimmäisen tärkeänä. Olen myöskin erittäin sitoutunut korjaamaan oppimisen tukeen liittyvät ongelmat. Nehän ovat yleensä ne, mihin todellisuudessa viitataan, kun puhutaan esimerkiksi työrauhaongelmista. En minä näe, miten työrauhaongelmat kouluissa voisivat ratketa millään muulla kuin sillä, että meillä on riittävästi aikuisia koulussa pitämässä huolta meidän lapsista ja nuorista ja myöskin vastaamassa heidän huoliinsa.

Mitä tulee tähän oppilaiden perhetaustaan, haluan vielä kerran painottaa sitä, että tässä on myöskin kyse aivan niin sanottuun kantaväestöön kuuluvista lapsista ja pojista, myös siinä ihan yhtä lailla tämä sosioekonominen tausta on keskeinen tekijä. Jos vanhempien koulutustausta on matala, jos on työttömyyttä, näitä muita ongelmia, niin ihan yhtä lailla meidän pitää olla näistä oppijoista huolissamme, [Riikka Purran välihuuto] ja heidänkin oppimistulostensa osalta on tätä laskua näkynyt. [Jussi Halla-ahon välihuuto] Tarvitaan toimia koulutuksen puolella, mutta me tarvitaan myöskin laajasti yhteiskuntapoliittisia toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa perheiden tukemiseksi [Puhemies: Aika!] ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Valtion korkomenot olivat viime vuonna 800 miljoonaa euroa. Vielä syyskuussa valtiovarainministeriö arvioi, että tänä vuonna korkomenot olisivat 1 500 miljoonaa euroa. Eilen ministeriö kuitenkin kertoi luvun nousevan tästäkin vielä noin 1 000 miljoonalla eurolla. Tämä korkoihin tänä vuonna menevä 2 600 miljoonaa euroa eli 2,6 miljardia euroa on valtava summa. Se on enemmän rahaa kuin mitä valtio tänä vuonna käyttää esimerkiksi poliisin, suojelupoliisin, Rajavar- tiolaitoksen, Maahanmuuttoviraston, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjien, oikeusavun ja vankiloiden menoihin yhteensä, [Jussi Halla-aho: Ohhoh!] siis yhteensä näihin menoihin. Pääministeri Marin, mitä johtopäätöksiä hallitus on tehnyt tai tekemässä siitä, että korkomenot ovat eilisen uuden arvion mukaan nousseet aiemmasta arviosta yli miljardilla eurolla? [Jussi Halla-aho: Velkarahahan ei maksa mitään!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin. [Annika Saarikko pyytää puheenvuoroa] — Valtiovarainministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja kuvailee aivan oikein meidän yhteiskuntapoliittisen tilanteemme muutoksen, jonka taustalla on Euroopan keskuspankin korkoratkaisut. Palautan vielä hiukan taaksepäin näistä ikään kuin johtopäätöksistä juurisyihin: Euroopan keskuspankki nostaa nyt korkoja siksi, että inflaatio, hintojen nousu, on kiihtynyt eri puolilla Eurooppaa sodan ja energiasodan seurauksena ennätyksellisellä tavalla. On siis perusteltua keskuspankin uskottavuuden kannalta ja inflaation alentamiseksi, että korkoja nyt nostetaan. Sen tuntevat suomalaiset velalliset, asuntovelalliset, yrittäjät, maanviljelijät, mutta sen tuntee myös valtio. Se tarkoittaa sitä, että jatkossa meillä on julkisessa taloudessa entistäkin vähemmän liikkumavaraa uusille asioille. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että kaikki ne velkaeurot, joita olemme joutuneet ottamaan, ovat valtaosin perustuneet siihen kriisiin, jonka olemme kohdanneet ensiksi koronan muodossa ja sen jälkeen eurooppalaisen sodan aikana. Tämä yhdistelmä on vaativa, se on mahdottoman vaikea, mutta se tarkoittaa sitä, että jatkossakin korkomenot asettunevat tulevina vuosina — eivät enää ainakaan nollaan. Velalla on taas hinta, ja valtionkin on otettava se [Puhemies: Aika!] huomioon.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa herra puhemies! Kysyin, mitä johtopäätöksiä hallitus on tehnyt tai tekemässä siitä, että korkomenot ovat eilisen uuden arvion mukaan nousseet aiemmasta arviosta yli miljardilla eurolla. Pääministeri Marin ei tähän kysymykseen halunnut vastata, jolloin hän antoi vastausvuoron ministeri Saarikolle, mutta hänkään ei halunnut tähän kysymykseen vastata. Kukakohan tähän lisäkysymykseen nyt sitten vastaa, onko se ministeri Ohisalo?

Sanoitte, että jatkossa pitää elää tämän tilanteen mukaan. Olisin odottanut, että te olisitte sanonut ja että hallitus olisi tehnyt sellaisen johtopäätöksen, että kun korkomenot kasvavat satoja miljoonia euroja ihan muutaman kuukauden arvioiden välillä, niin se olisi johtanut siihen, että hallitus olisi pyrkinyt tälle velkavauhdilleen jotain tekemään ja että johtopäätös olisi se, että meidän pitää velkaantua vähemmän, koska velkaantuminen johtaa näihin kasvaviin korkomenoihin. [Jussi Saramo: Eli laskea verojako?]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kyllä olen kanssanne ihan samaa mieltä, edustaja, siitä, kun sanoin, että se tarkoittaa, että taloudessa on vähemmän liikkumavaraa ja että tämän hallituskauden puitteissa ei voida tehdä ratkaisuja, jotka ylittävät hallituksen omat talouden kehykset. Mutta sitten samanaikaisesti on hyvä puhua, vaikka se joskus tuntuu hankalalta, että voi erikseen keskustella velasta ja koroista ja toisaalla yhteiskunnan kriiseistä.

Tekin, hyvä kokoomus, ymmärtääkseni tuitte sitä, että kansalaisia autetaan tämän energiakriisin keskellä, ja sellaiseen ei ole voitu varautua siinä mittakaavassa, mihin yhdessä päädyimme, että miten kansalaisia tulee tukea. Se tarkoittaa, että jos täällä vaatii kovasti, että ”älkää enää velkaantuko”, niin se on yhtä kuin suomeksi ”ei auteta kansalaisia energiakriisissä”. [Ben Zyskowicz: Ei, vaan säästetään jostain muusta! — Välihuutoja] Teidän on valittava, kumpaa tietä te tarkoitatte. Ja mitä tulee käytännön kysymyksiin, hallituskausi on niin loppusuoralla, että me emme joka tapauksessakaan pysty enää tekemään aikataulullisista syistä vaikkapa säästölakeja, joita eduskunta voisi ehtiä tässä loppusuorallaan käsittelemään. Tämä on ennen kaikkea tärkeä pohjatieto tulevan hallituksen työtä vastaan.

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Salista välihuudettiin, tuliko tämä korkojen nousu yllätyksenä. Minun ymmärtääkseni erittäin laajasti jaetaan arvio siitä, että näin nopea koronnousu sittenkin näin nopealla tahdilla on tullut monelle taholle hiukan yllätyksenä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Essayah.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin ensi viikolla tuo 1,7 miljardin lisäbudjettineuvottelu kyllä kertoo siitä, että korkomenot alkavat olla vaaraksi meidän hyvinvointiyhteiskunnan pohjalle. Nämä miljardilisämenot korkoihin ovat kaikki pois sieltä hyvinvointipalveluista, ne ovat pois sieltä vanhustenhoivasta, ne ovat pois sieltä terveydenhoidosta. Ne ovat pois koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta.

Arvoisa hallitus, kun hallituskausi alkoi, niin kovin monesta puolueesta kuului hallituksen sisältä sellaista arviota, että ei sillä julkisella velalla ole niin väliä. [Vasemmalta: Kuka niin on sanonut, kuka?] Nyt haluaisin näkemyksen teiltä hallituksena: onko julkisella velalla väliä?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Totta kai on väliä sillä, minkälaisessa kunnossa meidän julkinen taloutemme on. Ja minun käsitykseni on se, että kaikki tässä salissa jakavat huolen julkisen talouden tilasta ja me kaikki varmasti haluamme nähdä sellaisen Suomen, sellaisen Suomen valtion, joka ei velkaannu, joka pääsee tasapainoisiin budjetteihin, joka ei ota syömävelkaa.

Sosiaalidemokraatit ovat omalta osaltansa sitoutuneet siihen, että teemme vastuullista talouspolitiikkaa. Uskon, että kaikki hallituskumppanit ovat sitoutuneet siihen, että teemme vastuullista talouspolitiikka. [Ben Zyskowicz: Entäs teoissa?] Ja yhtä aikaa on tosiasia myös se, että tällä vaalikaudella on eteemme tullut aivan poikkeuksellisia kriisejä, joiden vuoksi me olemme joutuneet ottamaan velkaa, joiden vuoksi Suomi on velkaantunut, ja näihin toimiin — tulevat ne sitten pandemiaan, sotaan, energiakriisiin, esimerkiksi nyt seuraavaksi kansalaisille tulevaan tukeen näiden sähkölaskujen hoitoon — kaikki puolueet täällä ovat olleet sitoutuneita.

Ja kun hallitusta kritisoidaan sen toimista, niin silloin olisi oikein myös etsiä ja esittää erilaisia keinoja, mutta oppositio olisi vastaavalla tavalla ottanut kaikki nämä velkaeurot, mitä me olemme joutuneet käyttämään näiden isojen kriisien hoitamiseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä teidän keinot?]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Huoli velasta on alkanut nyt kuulua puheissa, mutta se ei millään tavalla näy tämän hallituksen teoissa eikä tämän hallituksen perinnössä: velkaa velan perään, ja jokainen ongelma on ratkaistu velaksi. Myöskin lisävelkaa on ehditty ottaa ja ehditään varmaan vieläkin ottaa, mutta niitä säästölakeja tai sellaisia valintoja, joilla olisi vastuullisesti laitettu menoja tärkeysjärjestykseen, emme ole nähneet. Kokoomus on esittänyt omassa vaihtoehtobudjetissaan vastuullisen vaihtoehdon muun muassa tälle vuodelle: vähemmän velkaa, ja kuitenkin pystytään tekemään kohdennettuja panostuksia meille tärkeisiin asioihin, kuten vaikkapa edellisen keskustelun aiheeseen eli koulutukseen, jopa hallitusta enemmän.

Ymmärtääkö hallitus vieläkään, että velkalinja ei voi jatkua, se, että otetaan velkaa velan perään kaventamaan lastemme mahdollisuuksia? Vastuullisesti hoidettu valtiontalous on myöskin osa meidän turvallisuuttamme. Ilman sitä, että meillä on vastuullisesti hoidettu talous, meillä ei ole varaa huolehtia meidän maanpuolustuksen tarpeista, meidän lasten koulutuksesta, meidän terveydenhuollosta, joka on tämän hallituksen aikana mennyt täydellisesti kriisiin. Ymmärrättekö te, mitä vastuullinen talouspolitiikka on, ja miten se näkyy teidän teoissanne?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Vastuullinen talouspolitiikka on minusta sellaista, että sitä tehdään ajassa, [Sari Sarkomaa: Missä ajassa?] ja aivan varmasti tämä hallitus olisi mieluummin valinnut sellaiset ajat, että alkuperäiset suunnitelmat talouden tasapainottamisesta olisivat olleet mahdollisia. On — sanon suoraan — hiukan ikävää luoda sellaista kuvaa, että olisi ollut olemassa joku täysin toinen todellisuus, jossa vain ikään kuin toisenlaiset puolueet olisivat kyenneet tekemään täysin toisenlaisia ratkaisuja. Tämän eduskunnan puolueista joka ikinen on hyväksynyt sen mittakaavan, jonka me olemme joutuneet valitsemaan — kyllä, velkaeuroina — johtuen näistä kriiseistä. Ja mitä tulee ikään kuin muihin toimiin, joita ei voi suoraan kytkeä koronakriisiin tai sotaan, niistäkin valtaosaa siivittää parlamentaarinen kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen tahto mukaan lukien vaikkapa keskustelu poliisien määrän tarpeellisuudesta.

Eli haluan korostaa nyt erityisesti teille, jotka tätä keskustelua seuraatte, kun muodostuu käsitys, että Suomella tai kaikilla Euroopan mailla olisi ollut valittavissa toinen tie: ei olisi ollut, tai sitten me olisimme hylänneet kansalaistemme hyvinvoinnin.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Vähämäki.

Kunnioitettu puhemies! Niin, tänä vuonna pelkästään lainojen lyhennyksiin jokaista suomalaista kohti käytetään 470 euroa, noin suunnilleen, ja viime vuosina on valtio velkaantunut noin 1 500 euroa jokaista suomalaista kohden.

Valtiontaloutta täytyy tasapainottaa, se on aivan selvä asia, mutta se täytyy tehdä oikeudenmukaisesti. Täytyy löytää jonkinlainen hyvä balanssi kansalaisten ostovoiman, julkisten palveluitten tuotannon, julkisten investointien sekä sitten ennen kaikkea työllisyyden edistämisen kesken. Nähdäkseni se työllisyyden edistäminen, se, että kansalaisille jää entistä enemmän ostovoimaa, on se oikea tie. Onko hallitus siis valmis tekemään vielä hallituskauden loppuvaiheessa toimenpiteitä, joilla kansalaisten ostovoimaa kohennetaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tällaisena toimena minusta voidaan ainakin epäsuorasti pitää juuri tätä yhdessä laajasti kannattamaamme kansalaisten sähkötukea, joka varmistaa, että kohtuuton tilanne sähkölaskuissa ei muodosta tilannetta, jossa ruokaan ja lääkkeisiin ei olisi enää varaa.

Edustaja Vähämäki puhui viisaasti ja osuvasti siitä, että hyvä valtiontaloudenpito on tietenkin velan vahtimista ja huolta koroista mutta se on myös talouskasvuun huomion kiinnittämistä, ja sitä toivoisin myös kokoomukselta enemmän, sanalla sanoen ja luvalla sanoen.  On nimittäin niin,  että työllisyysaste,  siis työllisten suomalaisten määrä, on poikkeuksellisen korkea, ja kerron tästä hyvin kuvaavan esimerkin, joka minua herätteli: Ennen kuin hallitus oli tehnyt päätöksiä sähkötuista, sain viestin kansalaiselta, joka totesi, että hänen perheensä on joutunut nyt kahteen eri työhön, kun yksi päivätyö ei riitä sähkölaskun maksamiseen, ja mietin, että onneksi on sellainen tilanne, että tarjolla on työtä. Työtä on nyt yllin kyllin tarjolla, pikemminkin on työvoimapula. Tästä meidän pitää pitää kiinni, että tämä yhdistelmä ei muodostu katastrofaaliseksi [Puhemies: Aika!] — hintojen nousu ja taantuman riski yhtä aikaa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko peräsi kokoomukselta keinoja kasvun aikaansaamiseksi. No, täältä pesee: Meidän vaihtoehtobudjetissa ei sattumalta — riippumattoman tietopalvelun laskelmien mukaan — synny toistasataatuhatta työpaikkaa Suomeen enemmän kuin hallituksen politiikalla. Mehän olemme koko ajan ehdottaneet kasvun politikkaa, kestävän kasvun tietä jatkuvan velkaelvytyksen sijaan. Saarikko tässä sanoi myös, että voi harmi, kun ne hallituksen alkuperäiset hyvät suunnitelmat talouden tasapainottamiseksi eivät toteutuneetkaan. Uskoo ken tahtoo, olisiko niitä toteutettu. Ehkä ministeri Lintilä osui sattuvammin kuvatessaan viime Ykkösaamun lähetyksessä tilannetta siten, että vielä hetki sitten oli puolueita, joiden mielestä velka ei ollut ongelma laisinkaan. Tekisi mieli kysyä, mitä hän tällä tarkoitti — ei sellaisia puolueita ainakaan täällä päin ole näkynyt.

No nyt kaikki näemme, että korko-ongelma ei ollut 1900-luvun mörkö vaan myös 2020-luvun sukupolviasia. Meillä on se tilanne, arvoisa pääministeri, että korkonäkymä kertoo, että korot ovat pitkäaikaisesti korkeammalla kuin Suomen oletettu talouden kasvu. Miten ihmeessä te aiotte tämän hoitaa, ilman että ajaudumme Italian tielle, ilman että leikkaamme mistään? Vai onko kuitenkin, pääministeri, niin, [Puhemies: Aika!] että seuraava hallitus joutuu tekemään sopeutuksia ja niistä puhuminen kannattaisi aloittaa rehellisesti nyt?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kyllä, velka on totta, Suomi on velkaantunut, ja velalla on hinta. Ja kun velka teidänkin mielestänne on huono asia, niin minkä takia kokoomus on ottanut velkaa, kun se on ollut hallituksessa? [Välihuutoja oikealta] Ei tämä ole vain tämän hallituksen asia, edelliset hallitukset ovat velkaantuneet yhtä lailla. Ja tämä hallitus on myös joutunut ottamaan velkaa, erityisesti sen vuoksi, että me olemme kohdanneet näitä historiallisia kriisejä, ja kokoomus sekä muu oppositio ovat näitä toimenpiteitä tukeneet. Minun on vaikeaa nähdä sitä, että samanaikaisesti voidaan kritisoida velkaantumista ja sitten kuitenkin ollaan valmiita sitä velkaa ottamaan — tekin olitte valmiita ottamaan kaikkiin näihin toimiin. Oli kyse pandemiasta, sodasta, energiakriisistä, te olitte kaikki nämä velkaeurot valmiita ottamaan. [Kai Mykkäsen välihuuto] Te vaaditte hallitukselta jopa enemmän toimenpiteitä: enemmän yritysten tukemista, enemmän kansalaisten tukemista. [Ben Zyskowicz: Ja mistään ei voi säästää!] Minunkin mielestäni on ollut tärkeää tukea, mutta samanaikaisesti on hieman erikoista, että sitten kritisoidaan sitä samaa velkaa ja sen ottamista, jota tekin olette tukeneet. [Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäenpää.

Arvoisa puhemies! Valtio on elänyt yli varojen monen hallituskauden ajan, ja nyt on vaalit tulossa ja todennäköisesti taas tehdään katteettomia lupauksia.

Yksi asia, jonka haluaisin nostaa esille: täällä maahanmuutto on tietenkin yksi asia, ja te haette sillä nyt työperäistä maahanmuuttoa, ja hyvin usein puhutaan huoltosuhteesta, siitä, että se paranee. Väestöllinen huoltosuhde paranee, jos meille tulee tänne nuoria maahanmuuttajia. Mutta kuinka käy taloudellisen huoltosuhteen? Tiedättekö te, mikä ero niillä on? Tämä on sellainen asia, mikä sumentaa täällä salissa ihmisten silmät. Jos meille tulee maahanmuuttajia, jotka maksavat työstään vähemmän veroja kuin saavat tukia eri luukuilta, niin se on meille taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa. Miten te aiotte saada tämän asian myöskin tuonne vasemman laidan korviin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun ja vähän aiempiinkin puheenvuoroihin viitaten on selvää, että talous tulee näiden kriisien, ulkoisten kriisien, vuosien jälkeen tarvitsemaan sopeutuksia. [Jani Mäkelä: Niin mitä ne ovat?] Ja kyllä on selvää, että myös velalla on väliä. Itse olen aina kuulunut niihin päättäjiin, jotka eivät ole uskoneet sen missään vaiheessa muuttuneenkaan toiseksi, ja samalla kun sanon tämän, tiedän, että on erilaisia talousteorioita ja näkökulmia, [Jussi Halla-ahon välihuuto] ne painottavat eri tavoin velan merkitystä. Se on varmasti osa tämänkin salin puolueiden näkemyseroja.

Mutta myös katteettomiin lupauksiin täällä viitattiin. Äskeinenkin keskustelu, niin kuin joka ikinen salikeskustelu eri politiikan ja ihmiselämän aihepiireistä, pikemminkin pyytää lisää rahaa eri aiheille. Tuntui olevan laaja yhteisymmärrys, että koulutus on sellainen aihepiiri, joka tarvitsisi pikemminkin enemmän rahaa kuin vähemmän rahaa. Kannattaa muistaa, että näiden keskustelujen pitää nyt sitten jollain tavalla liittyä toinen toisiinsa, siihen, onko enemmän rahaa vai vähemmän rahaa käytettävissä. [Petteri Orpo: Teillä on ollut aina enemmän!]

Työperäisestä maahanmuutosta edustajalle: Tämän maan suuri ongelma on, että meillä on tuota pikaa aivan liian vähän ihmisiä. Syntyvyys on romahtanut, [Välihuutoja oikealta] me haluamme hoitaa ikäihmiset hyvin, ja työikäisen väestön määrä vähenee. Me emme pärjää, edustaja, [Puhemies: Aika!] muutoin kuin sillä, että tämä maa houkuttelee tänne osaavia työntekijöitä, ja meidän vastuullamme on, että me kotoutamme heidät tänne hyvin. [Puhemies: Aika! — Leena Meri: Kun eivät ne osaa lukea!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Marttinen.

Arvoisa herra puhemies! Täällä pääministeri totesi, että myös kokoomuksen ollessa hallituksessa on otettu velkaa. Niin, pääministeri unohti sanoa myös sen, että edellisen vastuullisen hallituksen, pääministeri Sipilän hallituksen, aikana käytännössä tämän maan talous laitettiin jo lähes kuntoon, tasapainoon. Silloin kokoomus ja keskusta yhdessä tekivät politiikkaa, jolla tämä velanotto suistettiin pois radalta ja päästiin hyvään alkuun. Ja tätä samaa polkua, arvoisa pääministeri, kulkemalla olisi voitu huolehtia siitä, että velanotto tosissaan laitetaan kuntoon. Sen sijaan te päätitte heti ensitöinänne lisätä merkittävästi julkisia menoja ilman tietoakaan siitä, miten nämä menot tullaan rahoittamaan. Ja nyt te täällä kysytte meiltä, mitä tulisi tehdä.

Esimerkiksi Tanskassa nähdään se, että siellä talous on ollut vahvassa kunnossa, velkaa on lyhennetty 13 miljardia näinä vuosina sodasta ja pandemiasta riippumatta. Arvoisa pääministeri, mitä oppia teistä me voimme ottaa Tanskasta ja Ruotsista siitä, mitä siellä on tehty, mitä taas teidän hallituksenne aikana [Puhemies: Aika!] meillä ei ole tehty?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Mitä oppia? No, sitä oppia ainakin, että jotta julkinen talous voi hyvin, niin talouden pitää täällä kasvaa. Ja jotta talous voi kasvaa, me tarvitsemme tänne osaajia — liittyen äskeiseen keskusteluun — me tarvitsemme tänne työperäistä maahanmuuttoa, me tarvitsemme osaajia, meidän pitää tehdä tki-panostuksia. Onneksi tässäkin on parlamentaarinen tuki ja yhteinen tahto, eli me olemme yhdessä sitoutuneet siihen, että me lisäämme tki-rahoitusta tulevaisuudessa. Meidän pitää panostaa koulutukseen, meidän pitää panostaa siihen, että meidän lapsemme ja nuoremme voivat hyvin. Näitä asioita me tarvitsemme, jotta meidän taloutemme kasvaa, meidän tuottavuutemme paranee, meillä on täällä ihmisiä tekemässä töitä ja työllisyysaste saadaan sitä kautta kuntoon.

Minä toivon, että Suomen tulevaisuus on tämännäköinen: valoisa talouskasvun tie, paremman työllisyyden tie, ei kurjistamispolitiikan tie. [Oikealta: Miten sujuu? — Eduskunnasta: Toivotaan, toivotaan!] Jos me yhdessä lähdemme siitä, että seuraavalla vaalikaudella me leikkaamme koulutuksesta, ihmisten hyvinvointipalveluista, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista, vanhuspalveluista, sosiaaliturvasta, asumistuesta, [Jussi Halla-aho: Paperittomien palveluista!] mitä kokoomus on esittänyt, [Puhemies koputtaa] niin sen polun päässä on kurjistuva Suomi. [Puhemies: Aika!] Sen polun päässä on Suomi, joka eriarvoistuu, eriytyy, ei ole enää sellaista yhteistä venettä, jossa me kaikki olemme mukana, ja minä en usko, että se on taloudellisestikaan kovin kestävää.

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitos. — Kysymyksen alkuperäinen esittäjä, edustaja Zyskowicz, haluatteko esittää lisäkysymyksen? — Zyskowicz.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä ministeri Saarikko ja pääministeri Marinkin ovat todenneet, että ne panostukset pandemian hillitsemiseen Suomessa ja sodan aiheuttamaan tarpeeseen maanpuolustuksen vahvistamiseen Suomessa ovat saaneet myös opposition tuen. Tämähän on täysin totta, samoin nämä panostukset kansalaisten kärsiessä tästä energiakriisistä.

Mutta mitä se arvovalinta on? Se on asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen, ja se on juuri se, mikä tältä hallitukselta puuttuu. [Leena Meren välihuuto] Eli kun on laitettu välttämättömiin uusiin menoihin suuriakin panostuksia — väistämättä — niin te ette ole pystyneet mistään, siis mistään, vähemmän tärkeästä käytännössä mitään säästämään. Pääministeri Marin on erittäin hyvä kertomaan, mistä ei ainakaan saa säästää, mutta en ole huomannut, että tämä hallitus pystyisi kertomaan, mistä pitäisi säästää, jotta tämä velkaralli hidastuisi, jotta tämä velkaantumisvauhti ja sitä kautta korkojen nousu [Puhemies: Kysymys!] hidastuisi. [Eduskunnasta: Kertokaa nyt!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kertaan nyt uudelleen — tätä aihepiiriä on muutamaan kertaan juuri edustaja Zyskowiczinkin kysymyksissä sivuttu, ja mikäs siinä. Tämähän on kaiken pohja, että meidän taloutemme on kunnossa.

Ensinnäkin väitteenne siitä, että hallitus ei ole mistään ottanut pois, ei pidä suinkaan aivan paikkansa. Tämänkin vuoden budjetissa on huomattavasti pienempiä menoeriä vaikkapa kehitysyhteistyölle tai uusien liikennehankkeiden aloittamiseen. [Välihuutoja oikealta] Tästäkin tietenkin moni kokee, että olemme tehneet vääränlaisia arvovalintoja tai ne ovat ikäviä päätöksiä. Kyllä, niitäkin joudutaan tekemään.

Viittaatte edelleen ja aika useinkin, että on olemassa joku mittaamattoman, määräämättömän iso joukko päätöksiä, jotka ovat olleet ikään kuin vähän sattumanvaraisia tai turhia. Se on erityisen erikoista siksi, että nekin ovat valtaosaltaan niitä, joita kokoomus on kuitenkin tukenut. Nimittäin se muu velka, johon viittaatte näiden kriisien ohella, tai muut uudet menolisäykset, ne ovat vaikkapa tutkimus- ja kehityspanoksia, joita yrityselämä ja tiede-elämä ovat meiltä laajasti odottaneet, ne ovat suomalaiseen liikuntaan, tieteeseen ja taiteeseen panostamista siksi — oletan teidän tukevan ajattelua — että rahapelien vähenemisen vuoksi yhteiskunnan on tultava vastaan. [Sari Sarkomaan välihuuto] Eli edelleen palaan ajatukseen [Puhemies: Aika!] siitä, että jos esittää vähemmän velkaa, niin pitää kertoa, että kokoomus on ollut mittakaavassa aivan hallituksen linjoilla.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ennen joulua sanoitte, pääministeri Marin, seuraavaa: ”Mikäli enää kerrankin vastaava tilanne tulee, että hallituksen pelisäännöistä ei pidetä kiinni vaan hallituksen esityksiä lähdetään eduskunnassa yhdessä opposition kanssa muuttamaan tai kaatamaan, niin silloin tätä hallitusta ei enää ole.” [Jussi Halla-aho: Ohhoh! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kovaa puhetta!] Nyt translain kohdalla keskusta on jo ilmoittanut, että kaikki edustajat eivät tule äänestämään tämän puolesta, eli te tarvitsette taas opposition apua. Jos teidän puheitanne uskoo, [Timo Heinonen: Ei kukaan!] teillä on kaksi mahdollisuutta: panna rivit suoriksi tai erota. Kumman valitsette?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Meillä on ollut etukäteen tiedossa, että keskustan eduskuntaryhmässä kaikki kansanedustajat eivät tue translakiesitystä, ja meillä on ollut tiedossa, että salissa keskustan eduskuntaryhmä tämän asian osalta hajoaa. Tämänkaltaisia kysymyksiä on monesti totuttu käsittelemään omantunnon kysymyksinä. [Juha Mäenpää: Vastaako kokoomus?] Itselleni kyse on ihmisoikeuksista, mutta ymmärrän hyvin tämän toisenkin näkökulman, ja on ollut tiedossa, että yksittäiset kansanedustajat keskustan eduskuntaryhmässä tulevat salissa äänestämään sitä vastaan.

Olen ajatellut ja on myös sanottu ja vakuutettu, että valiokuntatyöskentelyyn tämä ei vaikuta. Näin ei kuitenkaan nyt ole ollut, vaan myös valiokunnassa hallituspuolueiden rivit ovat tässä kysymyksessä hajonneet, ja kyllä me tulemme hallituksessa tätä asiaa yhdessä käsittelemään. Tärkeää on kuitenkin se, että saliin tämä esitys on saatu ja sali pääsee siitä äänestämään, [Eduskunnasta: Joutuu!] ja itse ainakin toivon, että salin laaja enemmistö on translain takana. [Eduskunnasta: Eroatteko?]

Arvoisa puhemies! Suomessa on havaittavissa kovan, kylmän ja epäinhimillisen ilmapiirin nousua. Jopa mediassa on jo nostettu esiin sotapsykoosi, mutta ongelma on laajempi. Nimittäin tässä salissakin vaadittiin hiljattain perustuslakiin eläimille oikeuksia, mutta ihmisiin suhtaudutaan kuitenkin kylmän brutaalisti. Venäjä-viha, vartijaväkivalta, puheet vainajien kompostoinnista sekä puheet ikäihmisistä kestävyysvajeena ovat kaikki samaa karmeutta. Myötätunnon tilalle on tullut kylmyys, josta hyötyy ainoastaan paholainen. Kysyn hallitukselta: aiotteko antaa kansalaisille selkeän viestin, että jokainen ihminen on ainutkertainen ja arvokas ja että puheet ihmisten tappamisesta eivät ole soveliaita? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Ilmeisesti pääministeri.

Arvoisa puhemies! Jokainen ihminen on arvokas. Ainakin itse toivon, että hyvin laajasti tässäkin salissa kunnioitetaan ihmisarvoa ja ihmiselämää. Näin ainakin itse ajattelen ja uskon, että koko hallitus ajattelee.

Arvoisa puhemies! Keskustelimme täällä aikaisemmin tänään koulutuksesta, ja varhaiskasvatus on keskeinen osa koulutusjärjestelmäämme, ja palaankin siihen. On itsestäänselvää, että jokaisella lapsella tulee olla oikeus laadukkaaseen ja turvalliseen varhaiskasvatukseen, jossa keskeistä on pysyvien aikuisten ja osaavan henkilöstön luoma kasvuympäristö. Tämä hallitus on tällä kaudella tehnyt paljon toimia, joilla nimenomaan varhaiskasvatuksen laatua on pystytty parantamaan ja nostamaan, aivan kuten ministeri Andersson tuossa aikaisemmin totesi.

Varhaiskasvatuksen osalta työvoimapula on kuitenkin jo nyt äärettömän merkittävä, ja tulevaisuudennäkymät tuonne kymmenen vuoden päähän ovat hyvin huolestuttavia. Tähän kokonaisuuteen liittyy paljon kysymyksiä, joihin nyt tällä hetkellä haetaan vastauksia. Minä kysyisin ministeri Anderssonilta: mitä tulee tehdä, että varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan löydetään kestäviä ratkaisuja nyt ja tulevaisuudessa? Tilanne on akuutti, mutta se uhkaa myös heikentyä. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Kuten todettua, yksi keskeinen ratkaisu on se, että me koulutamme riittävästi niin varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja kuin lastenhoitajia ja että me myöskin lähetämme vahvan viestin siitä, että näiden kaikkien alojen asiantuntijoita tarvitaan siellä päiväkodin arjessa ja varhaiskasvatustyössä.

Sen lisäksi pidän tärkeänä, että lainsäädännöllisesti jatketaan työtä varhaiskasvatuksen laadun vahvistamiseksi. Epäkohdat, mitä itse edelleen näen meidän lainsäädännössä, liittyvät muun muassa osa-aikaisten lasten suhdelukuun: jos on osa-aikaisia lapsia ryhmässä, heitä voi olla tuplasti se määrä, mikä voi olla silloin, kun lapsi lasketaan täyspäiväiseksi, ja tämä on tietenkin täysin ikään kuin arjelle vieras ajatus, että lainsäädäntö tästä lähtee liikkeelle.

Näen, että me tarvitsemme edelleen myöskin parannuksia palkkaukseen ja työehtoihin. Kyse on koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta täysin olennaisesta työstä ja ennen kaikkea lasten hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta olennaisesta työstä, ja sen arvostuksen pitää näkyä myöskin konkreettisesti työntekijöiden arjessa.

Arvoisa puhemies! Tamperelaisella rakennustyömaalla on paljastunut ukrainalaisten sotapakolaisten laajamittainen hyväksikäyttö: on ollut alipalkkausta, hämäriä maksuja, harhautusta ja uhkailua maasta poistamisella. Tämän lisäksi tiedossa on tapauksia, joissa ukrainalaiset seksityöntekijät eivät oleskeluluvan menetyksen pelossa ole uskaltaneet kertoa viranomaisille heihin kohdistuneista rikoksista.

Kun me puhutaan sotapakolaisista, puhutaan ihmisistä, joiden kohdalla normaalit turvamekanismit eivät aina toimi. Ystävät ja sukulaiset saattavat olla hajallaan ympäri Eurooppaa, omaisuus saattaa rajoittua yhteen kassilliseen vaatteita, ollaan vieraassa maassa, ei tunneta kieltä ja lainsäädäntöä. Näissä tilanteissa ollaan poikkeuksellisen haavoittuvia erilaiselle hyväksikäytölle.

Arvoisa hallitus, miten Suomi huolehtii siitä, että sodan alta pakenevat ihmiset ovat Suomessa turvassa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Jokainen hyväksikäyttötapaus on liikaa, ja erityisen törkeäksi tällaisen tekee se, että nämä ihmiset ovat — ensisijaisesti he ovat naisia, ja siellä joukossa on myös lapsia, myös nuoria — sotaa pakenevia. Jos heitä käytetään vielä hyväksi täällä, niin minkä kuvan se antaa meidän ihmiskäsityksestä?

Minä olen tämän tapauksen kuultuani ohjeistanut, että työ- ja elinkeinoministeriössä tämä asia otetaan nyt esille tämmöisessä ulkomaalaisten työntekijöiden ja yrittäjien työehto- ja lupavalvonta-asioiden neuvottelukunnassa ja että sitä käydään siellä läpi työmarkkinaosapuolten kanssa ja viranomaisten kanssa.

Me olemme tehneet hallituksessa laajasti toimia sen eteen, että esimerkiksi tällainen ulkomaalaistaustainen työntekijä pääsee tällaisista hyväksikäyttötyösuhteista eroon ilman, että hänen täytyy palata takaisin sinne lähtömaahan. Eli tämä laki on hyväksytty jo yli vuosi sitten täällä eduskunnassa, ja se on olemassa olevaa totta tällä hetkellä. Ja sellaiselle yrittäjälle, joka syyllistyy hyväksikäyttöön, voidaan asettaa kielto — ensin tuli tämä puolen vuoden, mutta nyt se on laajennettu koskemaan vuoden mittaista jaksoa — että ei voi rekrytoida uusia työntekijöitä. Mutta joka tapauksessa me olemme lisänneet työsuojeluviranomaisten välineistöä, [Puhemies: Aika!] jolla myös voidaan puuttua näihin tapauksiin, ja tätä työtä on jatkettava.

Värderade talman! Kriget i Ukraina går snart in på sitt andra år. Varje dag skadas tiotals ukrainska soldater. De behöver vård och rehabilitering för att återställa sig och hittills har Finland kunnat erbjuda en liten hjälpande hand.

Arvoisa puhemies! Kävin tällä viikolla tutustumassa Kaunialan sairaalaan, joka toimii sotainvalidien hoito- ja kuntoutuslaitoksena. Se on viime syksynä omalla kustannuksellaan auttanut sodassa haavoittuneita ukrainalaisia sotilaita kuntoutumaan. Nyt tätä kuntoutustoimintaa vaikeuttavat eteen tullut byrokratia ja rahoituksen puute. Sen vuoksi sairaala ei enää voinut vastaanottaa ukrainalaisia sotilaskuntoutujia, vaikka kapasiteettia ja auttamistahtoa kyllä olisi. Ukrainaa on autettava hädässä. Haavoittuneiden sotilaiden kuntoutuksen mahdollistaminen Suomessa olisi konkreettinen ja inhimillinen, tärkeä teko. Kysynkin, arvoisa pääministeri: mitä hallitus tekee sen eteen, että voimme turvata ukrainalaisten sotilaiden kuntoutusmahdollisuuksia Suomessa?

Puhemies Matti Vanhanen

Vastaako... Ei oikein kuulu ministeri Sarkkisenkaan toimialaan. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Olen pahoillani, mutta en tunne tätä aihealuetta niin tarkasti, että kovin yksityiskohtaisesti pystyisin tähän vastaamaan. Tämä lienee ministeri Kiurun toimialaan kuuluva asia, mutta ministeri ei ole paikalla.

Tietenkin me haluamme pitää huolta siitä, että ihmisten, jotka ovat paenneet sotaa, jotka ovat kenties haavoittuneet, jotka tarvitsevat kuntoutusta, kaikkien näiden ihmisten, palvelut turvataan ja asiat hoidetaan asianmukaisesti. Uskon, että vastuuministeri tähänkin asiaan on hyvin perehtynyt ja varmasti voi vastata edustajille sitten vaikka kirjallisesti tai muutoin tämän kysymyksen yksityiskohtiin.