Keskustelualoite ilmastonmuutoksen torjunnasta

Arvoisa puhemies! Viime perjantaina Eduskuntatalon portaat täyttyivät nuorista. He vaativat ilmastonmuutoksen pysäyttämistä nyt. Kun heiltä kysyttiin, miksi ette ole koulussa, he vastasivat: ”Jos te päättäjät ette ota ilmastonmuutosta vakavasti, meillä ei ole tulevaisuutta, jota varten käydä koulua.” Me olemme vastuussa näiden nuorten tulevaisuudesta.

Kansainvälisen ilmastopaneelin tuoma tieteen viesti on selvä. Maapallon keskilämpötilan nousu on pysäytettävä 1,5 asteeseen. Se vaatii ennennäkemättömän laajoja toimia ja nopeasti. Me suomalaiset aiheutamme paljon enemmän ilmastopäästöjä asukasta kohti kuin valtaosa maailman tai edes Euroopan unionin asukkaista. Jos kaikki eläisivät kuten me, tarvittaisiin neljä maapalloa. Jokainen ymmärtää, että näin ei voi jatkua. Meillä on vastuu toimia.

Suomen nykyiset ilmastotoimet eivät riitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseen. Meidän päättäjien on pystyttävä muuttamaan yhteiskuntamme rakenteet sellaisiksi, että elämämme on hiilineutraalia jo vuonna 2030. Sen jälkeen ilmakehästä on poistettava hiiltä enemmän kuin sinne päästämme. Vuoteen 2030 on vain kolme vaalikautta. Jo seuraavan eduskunnan on pystyttävä merkittäviin päätöksiin. Se ratkaisee sen, pääsemmekö tavoitteeseen.

On ajateltava isommin: Sen sijaan, että mietimme, miten edistää ilmastotoimia nykyisen talousraamin sisällä, meidän on käännettävä ajattelumme toisinpäin: ilmastopolitiikan tulee asettaa raamit taloudelle. Tarvitsemme ekologisen verouudistuksen. Ilmastoystävällisen vaihtoehdon tulee aina olla se helpompi ja halvempi. Päästöistä pitää maksaa. Tähän mennessä tehdyt verouudistukset ovat olleet näpertelyä. Seuraavan uudistuksen on oltava miljardiluokkaa.

On ajateltava uudemmin: Monet ratkaisut ovat jo olemassa. Niiden käyttöönottamiseksi tarvitaan kannusteita, tukea, normeja, kieltoja ja taloudellista ohjausta. Energiataloutemme ja liikkumisemme on muutettava päästöttömäksi. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ruokailusta ja asumisesta on tehtävä vähähiilisempää. Kulutusta on vähennettävä. [Puhemies koputtaa]

Kiitos, puhemies. — Metsiemme ja maaperämme pitää sitoa ja varastoida hiiltä ilmakehästä nykyistä enemmän. Kaikista hankkeista ja päätöksistä on tehtävä ilmastovaikutusten arviointi. On ajateltava luovemmin: tutkimus- ja kehittämistyöhön on panostettava uusien teknologisten ratkaisujen saamiseksi. Kaikki tämä on tehtävä reilulla tavalla, niin etteivät köyhimmät ihmiset joudu ilmastonmuutoksen torjunnan maksajiksi — eivät Suomessa eivätkä maailmalla.

Arvoisa puhemies! Kahdeksan eduskuntapuoluetta on sitoutunut pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Mutta sitoumukset eivät riitä, jos ne eivät muutu teoiksi. Meidän on pystyttävä tekemään päätöksiä myös silloin, kun ne ovat vaikeita. Ilmastonmuutoksen torjunta on monella tapaa kohtalonkysymys. Jo 2 asteen lämpeneminen johtaisi merkittävästi useammin helleaaltoihin, kuivuuteen ja tuhotulviin. Ruoantuotanto ja vedensaanti vaarantuisivat aiheuttaen epävakautta, konflikteja ja muuttoliikettä.

Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole ilmaista, mutta monin verroin kalliimmaksi sekä inhimillisesti että taloudellisesti tulee, jos hidastelemme. Itse asiassa me maksamme jo nyt siitä, että emme tee tarpeeksi paljon tarpeeksi nopeasti. Suomalaisetkin viljelijät tietävät, mitä tarkoittaa, kun sään ääri-ilmiöt yleistyvät: yksi kesä on liian sateinen, toisena vaivaa kuivuus. Ilmastonmuutoksessa on kyse ihmiskunnan ja koko planeetan elinmahdollisuuksista, aivan samoin kuin luonnon monimuotoisuuden hupenemisessa. Nämä kaksi kulkevat käsi kädessä. Ilmastonmuutos muuttaa elinympäristöjä ja heikentää monimuotoisuutta. Se taas vaikeuttaa sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Molemmista on pidettävä huolta.

Arvoisa puhemies! Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on välttämättömyys. Kyse ei ole poliittisesta taistelusta, ei maineesta tai suosiosta vaan yhteisestä kamppailusta elinkelpoisen planeetan puolesta. Jos emme siinä onnistu, olemme kaikki häviäjiä.

Kokemus on osoittanut, että ympäristöpolitiikka tarvitsee edelläkävijöitä, ja edelläkävijät ovat lopulta hyötyneet siitä, että tekevät asiat ympäristön kannalta kestävämmin. Ympäristöosaamisesta voi tulla yhä vahvempi vientituotteemme. Siksikin Suomen paikka on ilmastopolitiikan eturintamassa.

Toivoa on, mutta se on sidottu tekoihin. Tehdään kevään vaaleista ilmastovaalit. Suomalaiset ansaitsevat kuulla, mihin ilmastotekoihin puolueet ovat sitoutuneita. Meidän on otettava nuorten viesti tosissamme. Tarvitsemme ilmastotekoja nyt. Vain siten nuorillamme on tulevaisuus.

Puhemies Paula Risikko

Pieni hetki. — Nyt täällä on aivan liian paljon meteliä. Keskitytään kuuntelemaan ajankohtaiskeskustelun aloituspuheenvuoroja, kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Maapallon eläinten, kasvien ja muiden eliöiden lajirikkauden häviäminen aiheuttaa huolta ja surua. Lajien häviäminen on huolestuttanut tiedeyhteisöä vuosikymmenten ajan. Luontoon kuuluva lajien syntymisen ja häviämisen tasapaino on järkkynyt. Lajeja häviää vauhdilla, joka vertautuu maapallon historian suuriin sukupuuttoaaltoihin, jotka ovat tapahtuneet satoja tai kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Maailman luonnonsäätiön mukaan seuratuista 4 000 eläinlajista yli puolet on hävinnyt vajaassa puolessa vuosisadassa. Selkärankaisista eläinlajeista häviää vuosittain 2 prosenttia, ja muidenkin lajien kohdalla kehitys on kestämätön. Yhteensä 130 maasta kootun kansainvälisen luontopaneeli IPBESin arviointiraportin mukaan jopa yli 40 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on vaarassa hävitä vuoteen 2050 mennessä.

Arvoisa puhemies! Lajirikkauden säilyttäminen on välttämätöntä. Lajien vuorovaikutus muodostaa monimutkaisia ekosysteemejä. Yksittäinen laji voi olla merkittävä toisten la-jien ravintona, toisten lajien kantaa säätelevänä tai muulla tavoin tasapainoa ylläpitävänä. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen kaventaa väistämättä ihmiskunnan elinmahdollisuuksia. Esimerkki tästä on pölyttävien hyönteisten kantojen romahdus. Pölytystä edellyttävien ravintokasvien tuotanto uhkaa käydä ylivoimaiseksi. Mikään ihmisen teknologia ei korvaa työtä, jota hyönteiset tekevät. Lajien häviäminen heikentää edellytyksiä sekä hillitä ilmastonmuutosta että sopeutua siihen. Lajirikkaassa ympäristössä on enemmän biomassaa sitomassa ilmakehän hiilidioksidia, ja sellaisesta löytyy varmemmin lajeja, jotka selviävät ilmaston lämpenemisestä tai sademäärien muutoksesta.

Uhkaavan sukupuuttoaallon syyt ovat ilmeiset: se johtuu ihmisen toiminnasta. Ihmisen toiminnan seurauksena ilmasto muuttuu nopeammin kuin lajien kyky sopeutua muutokseen, ja ihmisten siirtämät vieraslajit ja haitalliset vieraslajit valtaavat alaa alkuperäislajeilta. Lisäksi sekä maa- että merialueista suurin osa on jo suoraan ihmisten hyödyntämiä kalastusalueita, hakkuu-, laidun- tai viljelymaita tai rakennettua ympäristöä.

Arvoisa puhemies! Yhdistyneitten kansakuntien biodiversiteettisopimus, jonka tavoitteeksi asetettiin monimuotoisuuden säilyttäminen, hyväksyttiin vuonna 1992 Rio de Janeirossa. Sopimus ei ole pysäyttänyt uhkaavaa kehitystä, mutta silti osa sen tavoitteista on toteutumassa. Viime vuonna julkaistussa YK:n raportissa voitiin kirjata huomattavaa edistystä. Maailman merialueista 7 prosenttia ja maa-alueista 15 prosenttia on saatu suojelun piiriin. Luonnon monimuotoisuuden pelastamiseksi tarvitaan toimia globaalisti ja lähellä.

Suomen on tänä vuonna alkavan EU-puheenjohtajuuden myötä otettava YK:n biodiversiteettisopimuksen toimeenpano ja jatkotoimet asialistalle. EU:n tulee saada Yhdysvaltain ja Brasilian nykyiset johtajat, Trump ja Bolsonaro, luopumaan toimista, jotka uhkaavat näiden suurten maiden suojeluohjelmia.

Täällä Suomessa, puhemies, esitän kolme käytännön toimenpidettä: Maaseudun ja maatalouden kansallista tukea on suunnattava karjan laiduntamiseen puustoisilla hakamailla, joiden häviäminen on vakava ongelma Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Tämä lisää lajirikkautta. Metso-ohjelman riittävä rahoitus ja jatko on turvattava. Edesmenneen ekologian huippututkijamme, akateemikko Ilkka Hanskin ohjeita tulisi soveltaa kaupunkiympäristön kaavoituksessa ja rakentamisessa lajien monimuotoisuutta säilyttäen.

Arvoisa puhemies! Meillä on kaunis ja rikas maapallo. Kauneinta siinä ovat sen maaperässä ja sen vesistöissä elävät olennot. Lajien häviäminen tekee maapallosta ankeamman ja köyhemmän. Monen ympäristöongelman kohdalla olemme onnistuneet löytämään parannuskeinoja kansallisesti ja jopa globaalisti. Suomen sisävesistöt ja Euroopan joet ovat puhdistuneet, yläilmakehän otsonikerros on palautumassa. Lajien hävitessä paluuta ei enää ole. Kun jokin kasvi- tai eläinlaji katoaa, ei sitä enää saada takaisin — ei millään keinolla, ei koskaan.

Ärade fru talman! Vi är medvetna om att biodiversiteten är hotad. Det finns också medel att lösa problemet. Vi måste skydda naturens mångfald och dämpa klimatförändringen. Det finns goda skäl till oro, men ingen orsak att känna hopplöshet.

Olemme tietoisia biodiversiteetin häviämisestä. Olemme tietoisia myös ratkaisuista. Meidän on suojeltava luonnon monimuotoisuutta ja hillittävä ilmastonmuutosta. On syytä huoleen, muttei mitään syytä epätoivoon.

Puhemies Paula Risikko

Kiitoksia. Seuraavaksi ministeri Tiilikainen, olkaa hyvä, 5 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Kiitän keskustelualoitteen tekijöitä, allekirjoittajia, siitä, että meillä on mahdollisuus eduskunnassa keskittyä näihin suuriin kysymyksiin: ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen. Samalla olen iloinen voidessani kertoa ensin niistä toimista, mitä hallitus on jo tehnyt. Mutta totta kai tehtävää riittää paljon eteenkinpäin.

Tällä vaalikaudella hallitus on ajanut kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa kuin mitä ikinä aikaisemmin Suomessa on tehty: tuontiöljyn puolitus vuoteen 2030, hiilestä luopuminen, uusiutuvan nosto yli puoleen energian kokonaiskulutuksesta, hiilineutraaliustavoite vuodelle 2045. Ja nämä eivät ole pelkästään tavoitteita, vaan ne ovat kohta viimeistä piirtoa myöten toivottavasti myös eduskunnan hyväksymiä lakiesityksiä — siis konkretiaa, niitä kaivattuja tekoja, joita tarvitaan. Puurakentamista on edistetty, se on hiiltä varastoivaa toimintaa.

EU-politiikassa olemme reivanneet Suomen sellaisesta peesailijasta edelläkävijäksi, rohkeaksi ilmastopolitiikan edelläkävijäksi. [Timo Harakka: No jopas!] Ajoimme viisivuotisiin rahoituskehyksiin läpileikkaavaa roolia ilmastorahoitukselle. Olemme olleet kannustamassa EU-jäsenmaita kunnianhimoisempiin päätöksiin kuin mitä komissio on esittänyt. Olimme vaatimassa komissiolta pitkän aikavälin nollapäästöihin tähtäävää ilmastosuunnitelmaa ennen Katowicen kokousta — sen saimme. Olemme olleet kannustamassa esimerkiksi autonvalmistajia tuottamaan vähäpäästöisiä autoja kuluttajille enemmän kuin mihin muut ovat pystyneet.

Onneksi tuolla Katowicessä saavutimme Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon tähtäävän sääntökirjan. Seuraavaksi kansainvälisesti on vuorossa annettujen ilmastolu-pausten tarkennuksen ja päivityksen paikka. Sen vuoro on tänä vuonna ja ensi vuonna — tähän Suomi valmistautuu. Pääministeri Sipilä kutsui eduskuntapuolueet koolle IPCC-raportin julkistamisen jälkeen. Sain itse kunnian yhdessä muitten puolueitten edustajien kanssa valmistella yhteistä puolueitten kantaa, missä reivataan erityisesti Suomen tavoitteita suhteessa EU-politiikkaan mutta myös monia kansallisesti merkittäviä ilmastopolitiikan kulmakiviä. Suomi tavoittelee, että EU pääsisi 55 prosentin päästövähennyksiin vuonna 2030. Olemme tässä Ruotsin ja Hollannin kanssa samassa rintamassa. Vaadimme sitä, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050, Suomi on itse siihen valmis. Päästökauppaa markkinaehtoisena, kustannustehokkaana ohjauskeinona on kehitettävä, vahvistettava, laajennettava. Tälle on laaja suomalaisten puolueitten tuki — hyvä niin. Päästökaupan kautta tuo kuorma ilmastopolitiikan toimista jakautuu kaikkiin jäsenmaihin samalla voimalla ja painolla. Myös kansallisia toimia linjasimme yhdessä. Niitten pohjalta on tulevienkin hallitusten hyvä toimia ja totta kai vaalikeskusteluissa tarkentaa toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Luonnon monimuotoisuus on yhtä lailla suuri tulevaisuudenkysymys ihmiskunnan kannalta, vaikka se on saanut paljon vähemmän huomiota osakseen kuin ilmastonmuutos — kiitos, että myös se nostetaan esille nyt samalla kertaa. Huolimatta siitä, että kansainvälisesti ja Suomessa on sitouduttu monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseen, emme ole siinä onnistuneet. Tästä kertovat muun muassa kansainvälisen luontopaneelin IPBESin tuoreet arviot ja Suomessa asiantuntijoitten julkaisema luontotyyppien uhanalaisuusarvio.

Synkkyyden keskellä on myös valopilkkuja:

Saimaannorppa on suomalaisen luonnonsuojelun symboli. Sen talvikannan kooksi oli asetettu 400 yksilöä vuonna 2025. Olemme saavuttaneet tuon, kiitos määrätietoisen suojelutyön. Kalastusrajoitukset, verkkorajoitukset, apukinosten kolaaminen — tänä talvena edes niitä ei tarvita, kun Saimaalla lunta sataa. Olemme saavuttaneet monta vuotta etuajassa tuon tavoitteen.

Metso-ohjelman rahoituksen tasoa kirpeitten leikkausten jälkeen on kohotettu, ja jos tällä tasolla mennään eteenpäin, Metson tavoitteet saavutetaan.

Soidensuojeluohjelma on toteutettu. Sitä on toteutettu valtion mailla 30 000 hehtaarin osalta ja Metso-ohjelman kautta 5 000—6 000 hehtaaria. Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle toi 8 000 hehtaaria uutta suojelualuetta, satavuotiaalle Suomelle perustettiin upea kansallispuisto Hossa ja niinpäin pois.

Teemme toimia, mutta nämä eivät vielä ole riittäneet. Haluan nostaa tähän myös sen, että meidän täytyy kehittää uusia toimia, kuten ekologiset kompensaatiot, pitää kaupunkien kaavoituksessa huoli siitä, mihin edustaja Tuppurainen viittasi, että viheralueita ja puistoja ja lähimetsiä on oltava riittävästi myös luonnon monimuotoisuuden kannalta, ei pelkästään ihmisen viihtyisyyden kannalta.

Arvoisa puhemies! Meille kaikille riittää kovasti tehtävää eteenkinpäin, mutta olen iloinen niistä saavutuksista, mitä hallitus on tällä kaudella saanut aikaan. Se antaa hyvän pohjan edistyä niin ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin monimuotoisuuden suojelussa.

Puhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Sitten mennään 1 minuutin mittaisiin vastauspuheenvuoroihin, jotka voi varata V-painikkeella. Ja otetaan ensin puheenvuorojen käyttäjät. — Edustaja Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todellakin ilmastonmuutoksen torjuminen ja monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat yhteisiä haasteitamme. Ministeri Tiilikainen luetteli, mitä tämä hallitus on tehnyt. Ne ovat hyviä tekoja, mutta me tiedämme, että tarvitsemme enemmän. Meidän kaikkien pitää pystyä parempaan. Vain siten me voimme varmistaa sen, että tämä planeettamme on elinkelpoinen myös tulevaisuudessa — ei vain meidän nuortemme vuoksi, ei vain meidän lapsiemme vuoksi, vaan meidän kaikkien vuoksi, siksi, että uhkat ovat niin suuria ja me tiedämme, että kun tietty raja ylittyy, niin vauhti kiihtyy niin monimuotoisuuden hupenemisessa kuin ilmaston lämpenemisessä. Sen takia, jos odotamme liian kauan, emme pysty palaamaan ja korjaamaan enää.

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä, että eduskunta käy nämä keskustelut yhdessä, koska aivan kuten ministeri sanoi, luonnon monimuotoisuuden katoaminen on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle ottaen huomioon, miten merkittävästä, koko meidän yhteistä tulevaisuuttamme uhkaavasta, varjostavasta ongelmasta on kysymys. Nämä tekijät ovat keskenään dynaamisessa vuorovaikutuksessa, ilmastonmuutos ja biodiversiteetin häviäminen, ja tekoja tarvitaan molemmissa. Haluan nyt korostaa erityisesti luonnon monimuotoisuutta, koska se antaa meille myös puskuria sopeutua ilmastonmuutokseen, kun luonnolla on kyky joustaa ja dynaamisesti muuttua, ja se on erittäin tärkeätä.

Puhemies! Haluan muistuttaa siitä, että soidensuojeluohjelmaan pitää saada jatkoa myös tulevalla vaalikaudella, Metso-ohjelmaan pitää saada jatkoa myös tulevalla vaalikaudella. Nämä ovat pitkäkestoisia asioita, ja meidän eduskunnassa täytyy kyllä löytää yhteinen näkemys siitä, miten nämä jatkossa rahoitetaan ja miten näitä rajallisia voimavaroja sijoitetaan. Kysymys on tästä planeetasta ja sen tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä hallitus on pannut toimeen niitä asioita, joita edellisen hallituksen ja eduskunnan valmistelema ja säätämä ilmastolaki on edellyttänyt, mutta me kaikki olemme koko ajan tienneet, että se ei vielä riitä ilmastonmuutoksen hillintään 2 asteen, saati 1,5 asteen, tuntumaan.

On erinomaista, että kahdeksan puoluetta pääsi yhteisymmärrykseen ilmastotoimien tiukentamisesta. Se mahdollistaa sen, joskaan ei vielä takaa sitä, että kannamme todella sen korren kekoon, mikä Suomelle kuuluu, ilmastonmuutoksen hillintään 1,5 asteen tuntumaan.

On muistettava, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen liittyvät yhteen ja niistä toisen paheneminen vaikeuttaa myös toisen ratkaisemista. Siksi meidän on päästöttömän energian ja liikenteen saavuttamisen ohella myöskin esimerkiksi metsien käsittelyssä [Puhemies koputtaa] otettava käyttöön menetelmiä, joilla samalla kasvatamme hiilinieluja ja huolehdimme monimuotoisuudesta.

Arvoisa rouva puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunnan resepti on lopulta aika yksinkertainen. Päästöt on saatava alas, nielut on saatava ylös ja rahavirrat on saatava tukemaan ekologista jälleenrakentamista, pois fossiilisista kohti ilmaston kannalta kestävää talousjärjestelmää.

Mitkään päästövähennykset eivät riitä, ellemme samaan aikaan vahvista meidän nielujamme, eli Suomen metsäpolitiikan pitää vahvistaa nieluja eikä pienentää niitä. Meillä onneksi on valtavat metsävarannot, joten meillä on mahdollisuuksia tähän. Iso potentiaali nielujen vahvistamiseen meillä on myös maataloudessa: myös pelto- ja viljelysmaasta on mahdollista tehdä päästölähteen sijaan hiilinielu. Metsät ja maanomistajat ovat siis aivan avainasemassa, ja oikealla tuella ja oikeilla poliittisilla päätöksillä he voivat nousta ilmastosankareiksi.

Arvoisa puhemies! Viime perjantaina eduskunnan eteen kokoontui iso joukko nuoria pyytämään ja vaatimaan meitä pelastamaan ilmasto. Se oli taas muistutus siitä, että tulevaisuudessa meidät tullaan arvioimaan sen mukaan, miten me onnistuimme ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Arvoisa rouva puhemies! Eurostatin mukaan Suomi oli EU:n eniten ilmastopäästöjä vähentänyt maa vuonna 2017. Suomen nettopäästöt ovat vähentyneet yli puolella vuodesta 1990, kun EU:n keskimääräinen vähenemä on ollut vain 26 prosenttia. Meidän energiaverotustamme ei saa kiristää, se heikentää meidän kilpailukykyämme. Esimerkiksi teknologiateollisuuden osuus Suomen viennistä on yli puolet. Se työllistää yli 300 000 ihmistä ja tekee yli 5 miljardin euron investoinnit vuosittain Suomeen. Me emme siis saa heikentää meidän kilpailukykyämme ja siirtää meidän työpaikkojamme enemmän saastuttaviin maihin. Se on ekoteko, kun pidetään työpaikat Suomessa ja annetaan meidän teollisuudellemme mahdollisuus työllistää ja tehdä työtä.

Ärade talman! Ministeri Tiilikainen puhui päästökaupasta, ja se on yksi tehokas markkinaehtoinen tapa auttaa meidät tilanteeseen, jossa päästöt vähenevät. Päästökauppa on kuitenkin aika suppea väline tällä hetkellä. Kaliforniassa ja Quebecissä sitä on laajennettu kattamaan huomattavasti isompi osa päästöistä. Päästökauppa on myöskin sikäli ongelmallinen, että me tiedämme ehkä vuoteen 2030 asti, miten sen kanssa käy, mutta sen jälkeen emme, ja se tarkoittaa, että investointien suhteen on suurta epävarmuutta. Me tiedämme, mikä on meidän globaali jäljellä oleva hiilibudjettimme, se on noin 500 gigatonnia. Voi olettaa, että Euroopan osuus tästä on ehkä noin 50. Jos päästökauppa perustuisi tähän ja jos päästökauppaa laajennetaan kaikkiin sektoreihin, niin saataisiin sekä ennustettavuutta että myöskin polku, joka oikeasti veisi Euroopan osalta tähän 1,5 asteen tavoitteeseen. Kysyn ministeri Tiilikaiselta: olisiko tässä sopiva keskustelunavaus Suomen EU-puheenjohtajakaudelle — päästökaupan uusiminen niin, että se perustuisi jäljellä olevaan hiilibudjettiin ja laajenisi huomattavasti?

Arvoisa rouva puhemies! Noin vuosi sitten 15 000 nobelistia ja biotiedemiestä antoi maapallolle toisen varoituksen. Ensimmäinen varoitus annettiin 25 vuotta sitten. Kymmenettuhannet kasvi-, eläin- ja hyönteislajit ovat kuolemassa maapallolla sukupuuttoon. Jos koko maailmassa kulutettaisiin yhtä paljon kuin me suomalaiset, me tarvitsisimme kaksi ja puoli maapalloa — ei tämä yksi riittäisi, me olemme niin kovia luonnonvarojen kuluttajia ja saastuttajia. Eli meidän on esitettävä vakava kysymys nyt myöskin itsellemme: mitä me aiomme tehdä? Metsät ovat meillä avainasemassa. Ei meillä pidä puhua pelkästään metsien määrästä, puun määrästä, vaan myöskin puun laadusta. Meillä on noin 3 prosenttia Etelä-Suomen metsistä niin sanottuja vanhoja metsiä, jotka ylläpitävät biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta. Nyt on jo käynyt ilmi, että me emme pysty noudattamaan Nagoyan sopimuksen sitoumuksia, joissa Suomi on mukana monipuolisuuden edistämisessä. Tämä on vakava asia. Meidän on pohdittava, mitä me teemme [Puhemies koputtaa] vanhojen metsien suojelemiseksi ja myöskin vuoden 2025 jälkeen. Virtavedet ovat toinen asia. Myöskin niitä pitää suojella, [Puhemies: Aika!] ihan toisella tavalla kuin tähän asti.

Arvoisa rouva puhemies! On todella tärkeää, että puhumme täällä sekä monimuotoisuudesta että ilmastonmuutoksesta, niin kuin näissä hyvissä keskustelunavauksissa on tullutkin ilmi. Niin kuin on sanottu, monimuotoisuuden häviäminen on itse asiassa ehkä jopa suurempi uhka ihmisten maapallolla ololle kuin ilmastonmuutos.

Sanoisin kuitenkin, että metsänomistajat ja viljelijät jo ovat hiilensidonnan ja ilmastonmuutoksen sankareita, eivät vain tulevia sankareita. Nimenomaan suomalaisten metsänomistajien avulla metsien kasvu on vuodesta 1970 kasvanut 50 prosenttia tähän päivään mennessä.

Kansainvälinen vaikuttaminen on ilmastonmuutoksen torjunnassa äärimmäisen oleellinen osa, ja kiitän ministeri Tiilikaista erittäin hyvästä työstä tähän mennessä. Siinä muun muassa lämmityksen lisääminen päästökauppaan on äärimmäisen tärkeä keino, ja kysynkin: Missä tämän suhteen mennään? Voidaanko EU:ssa kohta nähdä se päivä, kun lämmitys on lisätty päästökaupan piiriin?

Arvoisa rouva puhemies! Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin ener-gian tuotannosta ja kulutuksesta mukaan lukien liikenne. Joukko suomalaisia tutkijoita ehdotti jokin aika sitten, että kaikki bensiini- ja dieselkäyttöiset autot kiellettäisiin kahdeksan vuoden sisällä. Ehdotukseen sisältyy polttomoottoriautojen maahantuontikielto vuodesta 2025 alkaen ja täydellinen myyntikielto vuodesta 2027. Alan toimijat pitävät ehdotusta täysin epärealistisena. Ilmastokeskustelusta on muodostunut asemasota fossiilisten polttoaineiden ja liikenteen sähköistämisen välillä. Sitä mukaa kuin teknologia kehittyy, sähköautojen lisäksi myös biokaasuautot ja hybridiautot saavat isomman markkinaosuuden Suomen henkilöautomarkkinoilla. Tulevaisuudessa käyttövoima voi perustua biokaasun lisäksi myös hybriditeknologiaan tai uusiutuvaan dieselpolttoaineeseen. Kysyn ministeriltä: eikö ole vielä liian aikaista haudata dieselmoottorit?

Arvoisa puhemies! Henkilöautoliikenne on keskusteluttanut viime kuukausina liittyen ilmastonmuutokseen, liittyen myös liikenne- ja viestintäministeriön laatimaan ilmastoraporttiin. Siinähän kiteytettynä esitettiin, että autoilun maksuja korotettaisiin ja polttomoottoriautot kiellettäisiin ihan lähivuosina. Kysymys on ilmastonmuutoksessakin usein siitä, kuka maksaa ja kuka hyötyy. Jonkinlainen rahan uusjako on tässä kysymyksessä menossa, ja siinä pitää olla hyvin tarkka, koska jos mennään väärällä tavalla, niin silloin maksaja on nykyinen haja-asutusalueella tai pienemmässä kaupungissa asuva, polttomoottoriautoa käyttävä suomalainen ja voittaja, ainakin punavihreiden mallissa, olisi kantakaupungissa suuressa kaupungissa asuva henkilö, jolla on ilmainen joukkoliikenne ja joka ei sitä polttomoottoriautoa käytä, oli se sitten kiellettyä tai ei. Eli pitää olla hyvin tarkka — vaikka ilmasto tärkeä on ja toimia pitää tehdä — kuka hyötyy, kuka maksaa, kuka on voittaja, kuka häviäjä. Ilmastohysteriaa ei tarvita, vaan faktatietoihin perustuvaa politiikkaa. Sitä toivon meiltä kaikilta ja linjauksia tästä, miten tämä rahan uusjako oikein menee.

Arvoisa puhemies! Maailman ilmastofoorumi ja WWF ovat arvioineet, että villieläinten määrä on vähentynyt 60 prosenttia viimeisen 50 vuoden aikana. Myös vieraslajien aiheuttama uhka on Suomessa yhä enemmän selviö. Suomessa vajaasta 400 luontotyypistä noin puolet on arvioitu uhanalaisiksi. Tilanne ei ole suinkaan parantunut, vaan se on huonontunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tiedämme hyvin, niin kuin tässäkin keskustelussa on tullut esille, että ilmastonmuutos vielä jouduttaa tätä lajien katoa. Niinpä onkin selvää, että seuraavan eduskuntakauden aikana on tehtävä todellisia muutoksia siihen, miten kykenemme torjumaan ilmastonmuutosta ja olemaan mukana siinä työssä, että maailman lämpötila ei nouse yli 1,5 asteen. Olemme jo tässä keskustelussa huomanneet, että meilläkin on täällä hyvin erilainen lähestymistapa asioihin — tarvitsemme siis tällaisen [Puhemies koputtaa] puolueita yhdistävän pyöreän pöydän keskustelun, jossa luomme strategian, jolla sitten saamme nämä tavoitteet [Puhemies koputtaa] toteutettua.