Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain sekä ajoneuvoverolain 10 §:n ja liitteen muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Nyt ensimmäisessä käsittelyssä oleva auto- ja ajoneuvoverolain muutos liittyy EU-lainsäädäntöön sisällytettyyn uuteen henkilöautoja ja kevyitä hyötyajoneuvoja koskevaan mittaustapaan, jolla arvioidaan aiempaa tarkemmin ajoneuvon polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Uuden mittaustavan käyttöönotto kasvattaa ajoneuvojen mitattuja päästöarvoja. Jotta auto- ja ajoneuvoverotuksen keskimääräinen taso Suomessa ei nousisi, uudella mittaustavalla mitattujen autojen auto- ja ajoneuvoverotasot sopeutetaan uuden mittaustavan mukaisiin hiilidioksidipäästöarvoihin siten, että verotasot säilyisivät hallituksen esityksen mukaan keskimäärin ennallaan. Autoverolain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. syyskuuta tänä vuonna. Sen sijaan uuden verotaulukon mukaista ajoneuvon perusveroa sovellettaisiin vasta 1. tammikuuta 2020 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan ajoneuvoveron perusveroon.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä verotaulukoiden sopeutus on pyritty toteuttamaan mahdollisimman tarkoin eri päästötasoilla. Autoalan edustajat ovat kuitenkin oman selvityksensä perusteella tulleet siihen tulokseen, että uusi autoveroasteikko kiristää keski- ja suuripäästöisten autojen verotusta. Valtiovarainministeriö on suhtautunut varauksellisesti autoalan esittämään selvitykseen. Autoverolain muutos on perusteltua tehdä heti 1. syyskuuta tänä vuonna, siis 1.9.2018 alkaen, jolloin ensirekisteröinnin vaatimuksia koskeva mittaustavan muutos tulee voimaan. Tämä on myös autoalan näkemys voimaantulon ajankohdasta.

Valiokunta toteaa mietinnössään, että uuteen mittaustapaan perustuvaa tietoa alkaa kertyä enenevästi tämän vuoden aikana. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

2

”Eduskunta edellyttää, että valtiovarainministeriö seuraa verotaulukoihin tehtävien muutosten vaikutuksia ja esittää eduskunnalle asiantuntijaselvityksen muutosten vaikutuksista verotuksen tasoon autojen eri CO-päästötasoilla vuoden 2018 loppuun mennessä. Jos selvitys antaa aihetta korjaaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin, ministeriön tulee valmistella tarvittavat hallituksen esitykset viivytyksettä ja saattaa ne eduskunnan käsiteltäviksi.”

Arvoisa puhemies! Lisäksi valiokunta esittää tarkistusta voimaantulosäännökseen. Uusia verotaulukoita on tarkoitus soveltaa vain niihin ajoneuvoihin, joiden päästöt on mitattu uudella, 1. syyskuuta 2018 voimaan tulevalla WLTP-mittaustavalla. On kuitenkin mahdollista, että elokuun 2018 loppuun mennessä kertyneessä tilauskannassa on autoja, joiden vero määräytyy uuden mittaustavan pohjalta. Kun tätä ei ole voitu ennakoida ostopäätöksen teossa, verotason muutos voi muodostua yksittäistapauksessa kohtuuttomaksi. Tämän estämiseksi valiokunta ehdottaa voimaantulosäännöstä muutettavaksi siten, että ostajalla olisi oikeus valita sovellettava veroasteikko tilanteessa, jossa ajoneuvo on tilattu ennen 1.9.2018 ja sen autoveron määräytymispäivä on 1.9.2018 tai sen jälkeen. Verotuksessa voidaan valiokunnan ehdotuksen mukaan soveltaa verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan vaatimuksesta näissä tapauksissa autoverolain liitteen verotaulukkoa 1. Vaatimus tästä on esitettävä veroilmoituksella. Kysymys on kuluttajan kannalta kohtuullisen lopputuloksen varmistamisesta rajatussa siirtymätilanteessa, ei veropoliittisesta ratkaisusta.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Arvoisa puhemies! Olen hyvilläni siitä, että valtiovarainvaliokunta otti huomioon niitä asioita, mitä täällä lähetekeskustelussa silloin nousi esille. Kyllähän tässä on se hyvä puoli, että tässä nyt ostajien oikeusturva on sillä tavalla turvattu, että ne, jotka tilaavat auton ennen kuin tämä laki tulee voimaan, pystyvät valitsemaan joko tämän uuden tai vanhan perusteella, sen mukaan, kumpi on sitten ostajalle edullisempi. Se selkeyttää markkinatilannetta ja aiheuttaa vähemmän markkinahäiriöitä kuin se hallituksen esitys, joka täällä lähetekeskustelussa oli. Siinä mielessä täytyy kiittää, että valiokunta ja sen verojaosto ovat ottaneet vakavasti lähetekeskustelussa esiin nostetut asiat.

Kuitenkin itse haluan tämän puheenvuoron käyttää vähän periaatteellisista syistä. Täytyy omana mielipiteenä edelleen sanoa, että sekin on hyvä, että siellä on varovaisuusperiaatteella edetty valtiovarainvaliokunnassa ja verojaostossa ja on kirjattu lausuma sinne, että valiokunta seuraa tilannetta ja mikäli kohtuuttomuuksia markkinoilla esiintyy ja tapahtuu sellaisia ilmiöitä, mitä esimerkiksi autoala on ottanut esille, niin silloin voidaan uudelleen arvioida tämä tilanne.

Itse ajattelen kyllä hieman samalla tavalla kuin autoalan edustajat, että tässä on ilmeinen riski, koska tämä taulukko nyt sitten kuitenkin jää sellaisena voimaan syyskuun alusta lähtien, että kyllä siellä vaan keskipäästöisillä ja ehkä vähän enempipäästöisilläkin autoilla, mitä jotkut isot perheet joutuvat ostamaan, autovero nousee. Siitä saattaa myös seurata eri mekanismien kautta sen ikävän ilmiön voimistuminen, mikä jo nyt Suomessa on nähtävissä, että tätä maata käytetään vanhojen, isopäästöisten autojen loppusijoituspaikkana. Siitä varmaan saksalaiset ja ruotsalaiset kiittävät, koska meillä nyt käy niin, että uuden auton ostaminen on tunnetusti kallista, ja nyt se on tämän hallituksen esityksen ja eduskunnan hyväksymisen jälkeen vielä hieman kalliimpaa. Ja kun me tiedämme, missä alennusmyynnissä nämä vanhat dieselit nyt ovat sitten eri maissa tehtyjen eri linjausten takia — Saksassa korkein hallinto-oikeus on antanut kunnille luvan kieltää tiettyjen autojen liikennöinti — niin se väistämättä johtaa siihen, että näiden autojen hinnat halpenevat. Henkilöautoja tuli jo viime vuonna 29 500 Suomeen, ja siihen pakettiautot päälle, niin tuli joku 32 500 Suomeen. Nyt on arvioitu, että niitä tänä vuonna tulee 40 000, ja kun ne ovat keskimäärin 8,9 vuotta vanhoja ja ne ovat väärää moottoritekniikkaa, jossa tulee sekä hiilidioksidia että haitallisia typen oksideja, niin sen takia kannan huolta, että jos kerran Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin ja meinaa liikenteen päästöjä puolittaa, niin minä en oikein usko, että se päämäärä lähenee, jos tänne tulee noin 40 000 vanhan teknologian autoa. Pitäisi kuitenkin menetellä niin — se on oma näkemykseni — että autovero poistuu ja ihmiset pystyvät ostamaan halvempia ja turvallisempia autoja. Sen pitäisi olla meidän suunta. Ja silloin se myös vie Suomea lähemmäksi noudattamaan niitä kansainvälisiä sopimuksia, mitä me olemme tehneet. Sen autoveron voi kyllä poistaa niin, että siitä ei tule markkinahäiriötä, kun se tehdään hallitusti 4—5 vuoden aikana, mutta se on toinen asia.

Miksi pidän puheita täältä pöntöstä autoista? Koska minua autoverotus kiinnostaa ja olen seurannut autoverotuksen pitkää historiaa Suomessa ja minun täytyy valittaen täältä pöntöstä sanoa, että se on sisältänyt laittomuuksia ja mielivaltaisuuksia koko sen ajan, mitä se on ollut olemassa. Ei siitä kovin suurta rintamerkkiä voi kenellekään antaa. Ja edelleen se sisältää mielivaltaisuuksia, ja vaikka valtiovarainministeriön vero-osaston asiantuntijat väittävät, että asia on kunnossa, niin ei todella ole. Se on eri asia, mutta sen takia tämä autoilu ja siihen liittyvä verotus on tärkeää, koska näen, että viime aikoina me sote-keskustelujen yhteydessä joka päivä törmäämme enemmän tai vähemmän perustuslakivaliokunnan tulkintoihin ja näkemyksiin. Toivoisinkin, että tämän puheenvuoron joskus lukisi joku niistä perustuslakiasiantuntijoista, jotka pohtivat nykyjärjestelmän perustuslainmukaisuutta, sillä tilannehan on — jokainen kansanedustaja, joka tulee Itä-Suomesta tai Pohjois-Suomesta tai kauempaa, tietää tasan tarkkaan — se, että täällä me emme tarvitse omaa autoa. Täällä sen voi vapaasti valita, kulkeeko julkisilla liikenneneuvoilla vai kulkeeko omalla autolla. Itse en ole täällä tarvinnut seitsemän vuoden aikana kertaakaan omaa autoa käytännössä. Olen kyllä sitä käyttänyt täällä, mutta en ole sitä tarvinnut. Mutta kun minä asun Itä-Suomessa, niin ainakaan meidän perhe ei tule toimeen ilman kahta autoa, ja se on pakollista. Siellä eivät kulje linja-autot eivätkä muut, eikä siellä pysty asioita toimittamaan julkisten kulkuneuvojen varassa. Eli käytännössä me olemmekin yhtäkkiä tilanteessa, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa, vaikka pitäisi yhdenvertaisuuteen pyrkiä.

Olen täysin vakuuttunut, että jos tämä autoverotus ja kaikki siihen liittyvät verot, arvonlisäverot ja muut — ne ovat yhteensä 8,3 miljardia — tänä päivänä keksittäisiin ja se olisi hallituksen esitys ja se menisi perustuslakivaliokuntaan, niin se ei missään nimessä läpäisisi perustuslakivaliokunnan käsittelyä. Ja se johtuu juuri tästä, että osa ihmisistä Suomessa on pakotettu käyttämään omaa autoa, heidät on pakotettu maksamaan isoja veroja sekä autoa ostettaessa että autoa käytettäessä, mutta täällä, missä julkinen liikenne toimii, lähinnä suurimmissa kaupungeissa, ihmiset voivat vapaasti valita, tukeutuvatko he julkisiin kulkuneuvoihin vai ostavatko he oman auton ja käyttävät molempia tai jompaakumpaa. Suurimmassa osassa maata tämä valinnanvapaus ei ole mahdollista. Sen takia tämä on tärkeä asia. En minä sen takia sitä autoveron poistoa, enkä ole huolissani tästä liikenteen korkeasta verotuksesta, etteikö valtio tarvitsisi rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutukseen, vaan minä en toista näin eriarvoistavaa verotusjärjestelmää tiedä kuin liikenteen verotus, minkä äsken perustelin.

Tätä puheenvuoroa pitäessäni kyllä ymmärrän ja tiedän, että se ei välttämättä muuta valtiovarainministeriön virkamiesten näkemystä siitä, että autovero pitäisi poistaa, mutta puhun sen takia, että minä luulen, että joku pikkuhiljaa alkaa kiinnittämään huomiota siihen, että kun veroja kerätään, niin verotuksen pitää olla yhdenvertaista ja tasapuolista ja sen pitää kohdella kansalaisia samanarvoisella tavalla, ja jos on jollakin mahdollisuus välttää veroja mutta toisille ne ovat pakollisia, niin sellainen verojärjestelmä ei ole kovin järkevä.