Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd) | Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r) | Suullinen kysymys TTIP-vapaakauppasopimuksesta (Anne Kalmari kesk) | Suullinen kysymys veteraanien kuntoutusrahoista (Jani Mäkelä ps) | Suullinen  kysymys  Ison-Britannian  mahdollisesta EU-erosta (Anne-Mari Virolainen kok) | Suullinen kysymys pääministerin grilliruuista juhannuksena (Antti Lindtman sd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Ahkerat lapsiperheet ovat suomalaisen yhteiskunnan selkäranka. Vanhemmat käyvät töissä ja rakentavat tätä yhteiskuntaa, maksavat veroa, huolehtivat arjen pyörittämisestä, kurahousuista ja korvatulehduksista. Tärkeä edellytys arjen sujumiselle on toimiva, kunnollinen ja kohtuuhintainen varhaiskasvatus. Nämä suomalaisen arjen sankarit perheissä ovat tiukoilla. Lainanlyhennykset ja vuokrat pitää hoitaa, kesävaatteet ja polkupyörät hommata. Hallitus on esittänyt jättisuuria korotuksia päivähoitomaksuihin. Ihan tavallisella sairaanhoitajan ja rakennustyöntekijän kaksilapsisella perheellä maksuja ollaan nostamassa lähes 1 400 euroa vuodessa. Siis lähes 1 400 euroa. Se on iso raha monelle perheelle. Vain kaksi viikkoa sitten hallitus antoi ymmärtää, että se aikoo perua nämä jättikorotukset. Nyt kuitenkaan näin ei ole tapahtunut. Ministeri Grahn-Laasonen, voitteko kertoa, mitä tässä oikein tapahtui?

Arvoisa puhemies! Kysyjä esitti varsin hyviä huomioita suomalaisesta varhaiskasvatuksesta, joka on erittäin laadukasta ja ammattilaisten tarjoamaa. Suomessa on sellainen iso vahvuus meidän hyvinvointiyhteiskunnan osana, että me olemme rakentaneet koulutusjärjestelmän, joka lähtee sieltä varhaiskasvatuksesta ja tarjoaa mahdollisuuksia kaikista taustoista tuleville lapsille kouluttautua ja saada niitä valmiuksia, jotka sitten varhaiskasvatuksen tapauksessa jo auttavat sitten myöhemmin opintiellä ja elämässä eteenpäin. Eli varhaiskasvatus on tärkeä osa meidän koulutusjärjestelmäämme.

Mitä tulee näihin varhaiskasvatuksen maksukysymyksiin, niin siihen liittyvä esitys on ollut sivistysvaliokunnassa, eduskunnassa käsiteltävänä ja valiokunnassa tämä esitys siirtyi käsiteltäväksi syksyllä eli eduskunnan tauon jälkeen. Sitä ennen hallitus tulee käymään keskustelua siitä, mitä tälle esitykselle tullaan tekemään.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen, 1 400 euroa vuodessa on monelle perheelle iso raha. Se on lapsiperheelle ihan kesälomamatkan hinta. Ja tällä asialla on toinenkin puoli: hallitus on luvannut, että kaikissa päätöksissä laitetaan aina työ etusijalle ja että tehdään päätöksiä, jotka aina kannustavat työhön menemiseen kotona olemisen sijaan, ja se on hyvä linja. Kuitenkin hallituksen esittämä päivähoitomaksujen jättikorotus tarkoittaa sitä, että pienipalkkaisen äidin, vaikkapa myyjän tai lähihoitajan, kohdalla voi tulla eteen tilanne, jossa työtä ei enää kannatakaan ottaa vastaan, kun päivähoitomaksujen maksamisen jälkeen perheelle jää vähemmän käteen kuin jos jäisi kotiin lasten kanssa. Eteen voi tulla tilanne, jossa perheenäidillä tai -isällä ei ole varaa mennä töihin.

Ministeri Grahn-Laasonen, sanoitte, että arvioitte vielä näitä korotuksia. Teillä on ollut vuosi aikaa arvioida päivähoitomaksukorotusesityksenne vaikutuksia. Viime viikolla annoitte ymmärtää, että esitys perutaan. Voitteko kertoa, onko teillä nyt jotakin uutta tietoa, jonka perusteella päätitte olla vetämättä pois täältä eduskunnasta tätä esitystä jättikorotuksista?

Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatus on tänä päivänä ja tulevaisuudessakin maksutonta kaikkein pienituloisimmille perheille, ja siinä on nimenomaan tavoitteena turvata se mahdollisuuksien tasa-arvo ja mahdollisuus varhaiskasvatukseen kaikenlaisista taustoista tuleville lapsille ja myöskin heidän perheilleen se mahdollisuus, että lapsi voi osallistua varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen merkitystä osana meidän koulutusjärjestelmää ei voi kyllin korostaa, se on aivan keskeistä, ja siitä syystä tällä hetkellä keskitymme erittäin voimakkaasti siihen, että vahvistamme varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa erilaisin keinoin. Muun muassa historian ensimmäiset kehittämisavustukset Opetushallituksesta laitettiin taannoin hakuun, ja samoin tällä hetkellä muun muassa lisäämme voimakkaasti ja pysyvästi yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrää. Ja niin kuin tässä äskeisessä vastauksessani jo kerroin, tämän maksuasian käsittely siirtyy syksyyn, ja hallitus tulee arvioimaan sitä hyvin monista näkökulmista.

Arvoisa puhemies! Nämä päivähoidon maksukorotukset ovat olleet osa sitä hallituksen politiikkaa, jossa varhaiskasvatukseen on toteutettu useita leikkauksia. Ryhmäkokoja on kasvatettu ja oikeutta täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen on rajoitettu. Tämä on väärä suunta, koska varhaiskasvatuksella on iso merkitys siinä, että perheet voivat sovittaa arjessaan yhteen toimeentulon ja työnteon ristipaineet ja varmistaa, että lapset saavat hyvää, laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten puolesta toivonkin, että hallitus nyt miettii, miten varhaiskasvatuksen arvostusta ylipäätään voidaan nostaa. Se on tärkeä osa meidän yhteiskuntaamme ja lasten oikeuksia.

Arvoisa puhemies! Kaksi viikkoa sitten ministeri Stubb lupasi, että hallitus arvioi uudestaan myös sen takia tätä maksukorotusta, että nämä kovat maksukorotukset voisivat olla niin haitallisia, että kokonaissäästöt eivät toteudu sen takia, että naisten asema työelämässä heikkenisi ja se voisi ohjata naisia kotiin. Monet kunnat eivät myöskään halua näitä toteuttaa, eli se eriarvoistaisi lapsia. Kysynkin nyt tulevalta valtiovarainministeriltä, ministeri Orpolta: oletteko te samaa mieltä ministeri Stubbin kanssa, ja ovatko hallituspuolueiden puheenjohtajat keskustelleet siitä, että tämä kohtuuton esitys voitaisiin perua?

Arvoisa puhemies! Varsinaisesti olen kyllä täällä edelleen sisäministerin roolissa, mutta lyhyesti voin todeta, että teimme tänään hallituspuolueiden kesken sen arvion, että tämä ei nyt vielä mennyt eteenpäin, mikä antaa mahdollisuuden tätä asiaa käydä läpi vielä ennen kuin käsittely jatkuu. Palaamme asiaan.

Arvoisa rouva puhemies! Esityksen mukainen 22 prosentin korotus tavallisten pieni- ja keskituloisten perheiden päivähoitomaksuihin on todella aivan liian suuri, ja se vaikeuttaisi perheiden elämää aivan kohtuuttomasti. Näin suuren korotuksen vaikutukset myös työnteon ja työn vastaanottamisen kannustavuuteen ovat hyvin merkittäviä ja aivan päinvastaisia kuin hallitus esityksessään totesi. Pääministeri Sipilä on myös jo aiemmin todennut, että kaikki tarvittavat leikkauspäätökset on nyt jo tehty. Lapsiperheitä on monella tapaa jo aiemmin rokotettu. Eikö nyt olisi aika todeta, että hallituksen alkuperäinen esitys oli huonosti valmisteltu? Kysyisinkin: voiko hallitus nyt jo ennen kesätaukoa todeta, että päivähoitomaksujen korotuksista luovutaan kokonaan?

Arvoisa puhemies! Haluan tehdä sellaisen havainnon siitä esityksestä, että siinä on toki paljon hyviä puolia, muun muassa se, että se pienentää maksuja pienituloisimmilta perheiltä, ja myöskin erityisesti yksinhuoltajaperheiden asemaa se esitys jopa helpottaa. Samoin siinä on elementtejä, jotka pienituloisten kohdalla lisäävät työn vastaanottamisen kannusteita. Eli tämä on hyvin monipuolinen kokonaisuus, jota tulee huolella punnita, ja siitä syystä olen iloinen, että asiaa voidaan vielä tarkastella.

Täällä käytettiin hyvä puheenvuoro siitä, mitkä ovat ne keinot, joilla voidaan vahvistaa varhaiskasvatuksen arvostusta yhteiskunnassamme. Mielestäni juuri näitä keinoja tässä luettelin: pedagogiikan vahvistaminen eli se, että varhaiskasvatus nähdään osana koulutusjärjestelmää ja vieläpä erittäin vaikuttavana osana varhaiskasvatusta, samoin sitten se, että meillä olisi tulevaisuudessa entistä koulutetumpi henkilökunta, eli lisäämme yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrää. Lastentarhassa työskentelevä henkilöstö on mukana myöskin tällä hetkellä siinä kehittämistyössä, mitä teemme laadullisella puolella, sekä Opetushallituksen puolella (Puhemies koputtaa) että esimerkiksi opettajankoulutuksen kehittämisfoorumissa.

Arvoisa rouva puhemies! Perheille annettiin tässä muutama päivä sitten, viime viikolla, toivoa siitä, että varhaiskasvatusmaksujen korotuksia ei tultaisi toteuttamaan. Nyt täytyy sanoa, että tämä on monelle varmaan ollut suuri pettymys. Me saatoimme valiokuntakuulemisissa todeta, että lapsiperheköyhyys on kääntynyt jälleen kasvuun. 40 prosenttia perheistä kärsii tällä hetkellä toimeentulo-ongelmista. 20 prosenttia keskituloisista pikkulapsiperheistä kärsii toimeentulo-ongelmista. Tällä kaikella, näillä toimeentulo-ongelmilla, on suuri vaikutus lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen, minkä takia olisi erittäin tärkeää, että hallitus myös ymmärtäisi sen, että se tukisi perheiden toimeentuloa.

Jos hallitus nyt kuitenkin aikoo toteuttaa kaikesta huolimatta nämä päivähoidon korotukset ja kohdistaa ne keskituloisiin lapsiperheisiin, niin mitä hallitus aikoo tehdä? Arvoisa ministeri Orpo, asettaisin teille kysymyksen: Totesitte linjakysymyksenä linjapuheessanne, että ilman keskiluokkaa ei ole hyvinvointia, koska ei ole sen rahoittajia. Tarkoitatteko te sillä sitä, että te tulette rokottamaan ja siirtämään kustannuksia (Puhemies: Aika!) keskiluokkaan eikä päinvastoin? (Hälinää — Eduskunnasta: Luulen, että tulkitsitte oikein!)

Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen maksut eivät tule nousemaan ainakaan elokuussa. Eikö tämä ollut nyt hyvä uutinen hallitukselta perheiden suuntaan? Asiaa käsitellään vielä hallituksessa ja katsotaan, mikä tämän esityksen kohtalo on, ja pidän sitä hyvänä asiana.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen myötä ylempään maksuluokkaan kuuluu myös perheitä, joissa äiti työskentelee matalapalkka-alalla mutta isän palkkataso nostaa perheen yhteenlaskettavat ansiot sille tasolle, että lasten päivähoitomaksut määräytyvät ylimmän maksuluokan mukaan. Valitettavasti miehen euro on edelleenkin Suomessa suurempi kuin naisen euro. Tämä aiheuttaa varmasti tilanteita, jolloin perheissä pohditaan, kannattaako äidin käydä töissä vai jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Vaikka se siinä elämäntilanteessa ja taloudellisessa tilanteessa saattaisikin tuntua houkuttelevalta ja hyvältä vaihtoehdolta, niin se valinta on kuitenkin valinta myöskin tulevaisuuteen: se vaikuttaa äidin urakehitykseen, äidin palkkatasoon ja lopulta myös äidin eläkkeeseen.  Arvoisa ministeri, näettekö te tässä tasa-arvo-ongelmaa?

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanottu, tätä esitystä punnitaan vielä hyvin monilta kanteilta ennen kuin varsinaisia lopullisia päätöksiä asiassa tehdään. Siihen kysymykseen haluaisin kyllä vielä huomioita kiinnittää, että mielestäni on erittäin tärkeätä, että eri keinoin kannustamme perheitä laittamaan lapsensa osallistumaan varhaiskasvatukseen, koska sillä on positiivisia vaikutuksia tutkimustenkin mukaan siihen, minkälaisia oppimisvalmiuksia heillä myöhemmin on ja miten koulutus sitten myöhemmin järjestyy ja onnistuu ja minkälaiset ne valmiudet sille koulupolulle ovat. (Hälinää) Eli toivomme, että voimme erilaisilla keinoilla, esimerkiksi varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa kehittämällä ja palveluohjauksella, vaikkapa helposti haavoittuvia ryhmiä, kuten maahanmuuttajaryhmiä, ohjata osallistumaan varhaiskasvatukseen, koska se on lapselle hyväksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus teki erittäin merkittävän teon siinä, että otti aikalisän varhaiskasvatusmaksujen korotusten yhteydessä. Mielestäni siinä kohdin hallitus ansaitsee kiitoksen. Varhaiskasvatusmaksuilla on nimittäin monenlaista merkitystä, kuten täällä oppositiokin on nostanut. Varhaiskasvatusmaksut voidaan nähdä eräällä tavalla veronkorotuksena, joka kohdentuu vain lapsiperheille, ja silloin herää kysymys, haluammeko me tosiasiallisesti kohdentaa verojen korotuksen maksujen muodossa lapsiperheille.

Toinen kysymys liittyy siihen, että kun me haluamme samaan aikaan eräällä tavalla elvyttää meidän julkista taloutta, siihen liittyy yksityinen kysyntä, niin se kaikki raha, mikä otetaan lapsiperheiltä, on myös kulutuksesta pois. (Välihuutoja vasemmalta) Ehkä tärkein asia, joka tähän liittyy, on lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen ja siihen kannustaminen, ja siltä osin kysyisinkin: mitä konsteja me voimme tehdä, jotta me saamme lapset osallistumaan entistä enemmän varhaiskasvatukseen?

Arvoisa puhemies! Siinä oli erittäin hyvä kysymys, ja tämä on nimenomaan se, mitä meidän pitää yhdessä miettiäkin, mitkä ne erilaiset keinot ovat, millä lisäämme osallistumisastetta varhaiskasvatukseen. Se on Pohjoismaiden alhaisin Suomessa, ja meidän tulisi ilman muuta kannustaa perheitä osallistumaan varhaiskasvatukseen ja myös vahvistaa vanhempien ja perheiden luottamusta siihen, että varhaiskasvatuksella on merkitystä myöskin lapsen myöhemmän oppimisen kannalta. Siinä meillä tietysti kaikilla vanhempinakin on iso rooli, että teemme niitä valintoja omassa arjessamme, osallistuuko lapsi varhaiskasvatukseen vai eikö osallistu. Ja voimme vaikuttaa muun muassa tässä kyselytunnilla sanomalla, että minä toivon, että mahdollisimman moni lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen.

Arvoisa puhemies! Olemme täällä viime vuoden aikana varsin usein keskustelleet varhaiskasvatuksesta ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta, ja nyt maksupolitiikasta emme vielä tiedä, mitä siitä tulee. Toivon tietysti, että hallitus tekee hyviä päätöksiä. Olemme myös keskustelleet henkilöstömitoituksista. Kaikki nämä ovat hankalia keskusteluita. Mitä jos ajattelisimme ihan toisin ja yrittäisimme todellakin kannustaa perheitä osallistumaan varhaiskasvatukseen muuttamalla järjestelmää tyystin? Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä sellainen malli, missä varhaiskasvatus on ilmaista neljä tuntia päivässä yli 3-vuotiaille. Jos vielä kytkisimme tähän isoon muutokseen muutoksia kotihoidon tukeen ja ehkä perhe-, vanhempainvapaisiin, niin saisimme tällaisen perhepoliittisen kokonaisuudistuksen. Voisiko hallitus tehdä tällaista?

Kort, talman, på svenska också. Kan regeringen tänka sig en familjepolitisk helhetsreform där man ger gratis dagvård åt barn över tre år, till exempel fyra timmar, gör förändringar i hemvårdsstödet och sedan också förändringar i föräldraledigheten, så att vi får en ordentlig reform? Onko tämä mahdollista?

Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen osalta meillä onkin kuljettu aika iso ajattelutavan muutos. Nykyään ei enää puhuta lastentarhoista ja lasten tarhaamisesta tai siitä, että lapset pitää jonnekin saada päiväksi sillä aikaa, kun vanhemmat ovat töissä, vaan tänä päivänä varhaiskasvatus on nimensä mukaisesti varhaiskasvatusta, eli siellä jo saa niitä valmiuksia, jotka sitten myöhemmin auttavat opintiellä ja elämässä ylipäätänsäkin. Varhaiskasvatuksella voidaan muun muassa ehkäistä syrjäytymistä ja puuttua varhaisesti moniin ongelmiin, esimerkiksi vaikkapa oppimisvaikeuksiin.

Tässä tuli hyviä ehdotuksia, joita mielestäni kaikkia meidän tulisi harkita ja käydä innovatiivisesti läpi, käydä myös kansainvälistä vertailua, ja tämän Ruotsin esimerkin tunnen hyvin. Päätöksiä mistään tämän tyyppisistä kokonaisuuksista meillä ei tietenkään hallituksessa ole. Opetushallitus tekee tällä hetkellä varhaiskasvatuksen historian ensimmäisiä perusteita eli ikään kuin opetussuunnitelmienomaista asiakirjaa, jossa määritellään, mitä erilaisia tavoitteita ja sisältöjä varhaiskasvatuksella on. Täytyy sanoa, että kun on seurannut sitä ammattilaisten tekemää työtä, niin se on hyvin innostavaa.

Arvoisa puhemies! Tämän varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä on noussut esiin ansiokkaasti myös se, että tuo hallituksen esitys, joka nyt on keskustelussa, piti sisällään myös merkittävän kädenojennuksen kaikkein pienituloisimmille, esimerkiksi yhden vanhemman perheille, joka on tietysti tuon esityksen valtavan hyvä puoli. Toinen merkittävä keskustelu sen yhteydessä käytiin tuntiperustaisen päivähoitomaksun käytännön kasvattamisesta, joka olisi niin ikään lapsiperheiden talouden ja arjen hallinnan kannalta hyvä esitys ja jota jo monissa kunnissa kokeillaan.

Mutta lapsiperheiden palvelut ovat muutakin kuin päivähoitoa tai varhaiskasvatusta sen laajassa merkityksessä. Hallituksen kärkihanke lasten ja perheiden palveluiden parantamisesta pitää sisällään muun muassa esityksen lapsiperheiden kunnallisen kotiavun parantamisesta ja lapsiperheiden palveluiden kokonaismuutoksesta. Tästä on keskusteltu huomattavasti vähemmän, ja tiedustelisin asiasta vastaavalta ministeriltä: miten tuo kärkihanke voi? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin lapsiperheiden kunnallisiin kotipalveluihinhan eduskunta ja maan hallitus lisäsi rahaa. Siihen on kohdennettu lisämäärärahoja tälle vuodelle. Toisekseen kärkihankkeen jalkauttamisvaihe: Olennaista on se, että olemassa olevia hyviä käytäntöjä esimerkiksi kotipalvelun osalta, niitä malleja, joita maassa on eri kunnissa eri puolilla maata, saataisiin monistettua. Se on nyt jalkauttamisvaiheessa sillä tavalla, että aluekierrokset ovat menossa ja aluekierroksilla muun muassa kerätään niitä kokemuksia ja niitä paljon puhuttuja hyviä käytäntöjä. Seuraava vaihe on sitten se, että niitä pitää pystyä monistamaan. Mutta tässä ollaan kenttävaiheessa.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on toistuvasti joutunut peruuttamaan päätöksiään, ja on ilmennyt, että laskelmat päätösten taustalla eivät ole pitäneet paikkaansa. Tässäkin esityksessä on selvää, että tämä heikentää työllisyysastetta ja heikentää tasa-arvoa, naisten asemaa työelämässä, ja muitakin leikkauksia on tehty, kuten eläkeläisten asumistuen leikkaus, jonka hallitus on perunut. Nyt haluankin tuoda esille sen, että kun te sanotte tässä yhteydessä, arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, varsin hyvin asioita varhaiskasvatuksen merkityksen puolesta, niin kaikki hallituksen toimenpiteet menevät toiseen suuntaan ja rajoittavat ihmisten mahdollisuuksia saada lapsia varhaiskasvatukseen, päästä itse työhön. Ja tämä on se ristiriita, johon teidän nyt on vastattava. Jos te sanotte — niin kuin useampi hallituksen ministeri sanoo — että näiden päätösten tekeminen tuntuu pahalta ja ikävältä, niin minulla on siihen hyvä keino: älkää tehkö näitä päätöksiä. Silloin ei tunnu pahalta, vaan silloin tuntuu paremmalta, kun parantaa oikeasti varhaiskasvatuksen asemaa. Ja haluaisin myös kysyä pääministeriltä: Miten te näette tämän asian? Voiko nämä leikkaukset perua, koska ne eivät ole taloudellisestikaan järkeviä?

Arvoisa puhemies! Sanotaan nyt vielä kerran, että hallitus tosiaan uudelleen harkitsee tämän esityksen ja elokuussa eivät astu voimaan nämä maksukorotukset, niin kuin tässä jo on todettu. Ihan teidän suuntaan: eikös se nyt ollut se päivän hyvä uutinen? Ja mitä tulee vielä tähän varhaiskasvatuksen kehittämiseen, niin minähän luettelin lukuisia keinoja, millä voimme positiivisessa hengessä viedä varhaiskasvatuksen laatua eteenpäin. Kaikki tiedämme, että tällä hetkellä Suomessa on erityisen haastavat taloudelliset ajat taloudellisten resurssien näkökulmasta. Se ei ole uutinen eikä yllätys kenellekään. Mutta silloin juuri on erityisen tärkeää, että me pystymme panostamaan siihen laatuun, pedagogiikan vahvistamiseen, osaamiseen ja siihen palveluun, mitä nämä lapsiperheet, lapset saavat.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt on siis käynyt selväksi, että tämä hallituksen ajama esitys näistä päivähoitomaksujen jättikorotuksista asettaa kaikkein tiukimpaan tilanteeseen ahkerat, työssäkäyvät, keskiluokkaiset lapsiperheet. Sitten on käynyt myös ilmi, että tässä voi tulla aika kohtuuttomia tilanteita, että perheenisällä tai -äidillä ei ole siis varaa mennä töihin. Saatiin valoa kaksi viikkoa sitten, kun hallitus ilmoitti, että se peruu tämän tekemänsä päätöksen. (Oikealta: Ei ilmoittanut!) Esimerkiksi kokoomuksen edustaja Sarkomaa jo tiedotteessa iloitsi siitä, että hallitus on perunut tämän päätöksen. Ja nyt saimme sitten kuulla, että hallitus peruu tämän tekemänsä perumispäätöksen ja siirtää tämän syksyyn. Onko tässä nyt riski, että tässä perutaan ensi syksynä perumisen peruutus?

Arvoisa pääministeri, vähän näin juhannuksen tulon hengessä, kun lapsiperheetkin valmistautuvat lomiin, kysyn: onko tämä nyt sitä vatulointia, vai täyttääkö tämä jo jappaistelun tunnusmerkit?

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tuossa listassa jäi mainitsematta se, että tämä ehdotus, mikä on, auttaa ihan kaikkien pienituloisten asemaan. Se sieltä tahtoo aina unohtua.

Toiseksi, tämä hallitus on lähtenyt tekemään taloussuunnitelmaa siltä pohjalta, että emme siirrä ongelmia kuntien hartioille. Mehän emme nosta päivähoitomaksuja, vaan me annamme tilaa kunnan päätökselle tehdä harkintansa mukaan siellä alueella olevia päätöksiä. Pallon siirtämistä, peiton jatkamista me emme halua tehdä, että leikkaamme kunnilta mutta emme anna heille työkaluja tehdä sitten sen mukaisia päätöksiä, joko korottaa maksuja tai sitten väljentää normeja sillä tavalla, että he voivat sitten paremmin tehostaa toimintaansa. Tämä on nyt uutta hallituksen politiikassa suhteessa aikaisempiin käytäntöihin. Tämä lisäaika mahdollistaa nyt asian uudelleen harkinnan. Eikö tämä ole juuri hyvää politiikkaa? Meillä aikataulu kyllä sallii sen, että (Puhemies koputtaa) tämä asia harkitaan huolella loppuun saakka.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ajama kilpailukykysopimus sinetöitiin lopullisesti viime viikonloppuna. Tämä sopimus iskee poikkeuksellisen kovaa julkisella sektorilla työskenteleviin, joille työajan pidennyksen ja vakuutusmaksujen korotusten lisäksi tulee 30 prosentin lomarahojen leikkaus. Esimerkiksi lähihoitajien ansiotaso laskee Tilastokeskuksen tietojen mukaan 134 euroa kuussa. Lähi- ja perushoitajaliitto SuPer julkaisi viikko sitten selvityksensä, jonka mukaan yli 90 prosenttia Suomen perus- ja lähihoitajista on huolissaan hoidon laadusta, 70 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa ja yli puolet ei ole varmoja, pystyvätkö työskentelemään kahden vuoden kuluttua terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan. Arvoisa pääministeri, tämä tulos on mielestäni todella järkyttävä. Haluan nyt kysyä ministeri Mäntylältä ja Rehulalta: mitä aiotte tehdä vanhus-, terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilökunnan työssäjaksamisen ja siten myöskin suomalaisen hoidon parantamiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Miksi me olemme tekemässä muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon perustoihin? Siksi, että on epävarmuus siitä, millä tavalla ensi vuosikymmenelle meidän rahamme riittävät palvelutarpeeseen nähden ja toisekseen miten ne ammattilaiset — nämä prosentit, joista te täällä, edustaja Andersson, kerroitte — voivat tehdä sitä työtä, johon heillä on koulutus, ja miten he voivat tehdä työtä niin, että he jaksavat. Me tarvitsemme tämän ison muutoksen, jotta epävarmuus vähenee. Toisekseen me tarvitsemme toimintamalleja ja toimintatapoja, joita tämän kaiken sote-melskauksen keskellä onneksi valmistellaan. Valmistellaan toimintatapojen kehittämistä, valmistellaan työnjakoja, valmistellaan hoitoketjujen nykyistä sujuvampaa toimintaa ja niin edelleen. Mitä aiotaan tehdä? Paljon, kunhan nyt vain kaikki olisivat matkassa siinä, että tämä muutos pitää tehdä, eikä tehdä neliraajajarrutuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä kysymys on erittäin tärkeä: kuinka tuemme ihmisten työssäjaksamista ja työhyvinvointia? Tähän on aivan erityisesti kiinnitetty myöskin STM:ssä huomiota. Työssäjaksaminen ja työhyvinvointi ovat monen tekijän ja monen asian summa. Yksi merkittävä tekijä on se, että ihminen itse kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä, eli se motivaatio työhön menemiseen ja se hyvä tunne, kun menee sinne työpaikalle, syntyy myös siitä, että ihminen itse pystyy hallitsemaan sitä omaa työtään ja kokee, että se hänen työpanoksensa on merkittävä ja hän antaa sillä aidosti jotain hyvää. Erityisesti hoitoalalla, jolla itsekin olen työskennellyt, työtä tehdään kutsumuksesta, mutta kyse on myöskin johtamisesta ja siitä, että ihmiset aidosti työpaikoilla pääsevät vaikuttamaan siihen omaan työhönsä ja aidosti tulevat myös kuulluiksi siellä oman työyhteisönsä sisällä.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Edustaja Andersson.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että hallitus on tiedostanut tämän ongelman laajuuden. Työpahoinvointi on todella merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä tällä hetkellä, ja se synnyttää myöskin merkittäviä kustannuksia niin julkiselle sektorille kuin myöskin työnantajille. Mitään konkreettisia ratkaisuja en kuitenkaan havainnut ministereiden vastauksista, päinvastoin sekä sote-uudistus että jatkuvat kilpailutukset myöskin luovat sitä epävarmuutta ja sitä stressiä erityisesti julkiselle puolelle Suomessa tällä hetkellä. Koko tämän kuluneen vuoden aikana Suomessa on puhuttu lähinnä vain siitä, mitä suomalaiset työntekijät maksavat, eikä siitä, miten he jaksavat ja voivat omalla työpaikallaan. Samalla tämäkin hallitus on tehnyt useita päätöksiä, jotka heikentävät työssäjaksamista entuudestaan: muun muassa vuorotteluvapaan ehtoja on tiukennettu ja kilpailukykysopimuksen myötä työaika pitenee.

Haluan myös kysyä ministeri Lindströmiltä — kun ei ole paikan päällä, niin jatketaan sitten samoilla ministereillä: mitä hallitus aikoo konkreettisesti tehdä suomalaisten työhyvinvoinnin ja myöskin työsuojelun parantamiseksi, sairauspoissaolojen vähentämiseksi?

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa edellisessä vastauksessani jo kerroin, tähän asiaan on STM:ssä tartuttu ja sitä koko ajan prosessoidaan ja keskusteluja käydään aktiivisesti niiden eri tahojen kanssa, joilla on se paras asiantuntemus sieltä kentältä siinä, mitä me voisimme tehdä paremmin. Kaikki tiedämme sen, että esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on erittäin suuri ongelma ja sitä tapahtuu työyhteisöjen sisällä paljon, ja tämä on yksi semmoinen aihe, josta meidän pitäisi uskaltaa puhua paljon rohkeammin, että se työyhteisö itsessään on dynaamisesti sellainen, että kaikilla on siellä taatusti hyvä olla ja myöskin niistä epäkohdista uskalletaan puhua. Työterveyshuollolla on erittäin merkittävä rooli tässä kokonaisuudessa siinä, kuinka he suhtautuvat näihin ongelmiin. Tiedämme myöskin, että esimerkiksi mielenterveysongelmat ja niiden kautta sairauslomille ajautumiset ovat erittäin suuri haaste. Nämä ovat kaikki asioita, joista, kuten sanoin, käymme erittäin aktiivista keskustelua ja pyrimme kaikin tavoin löytämään niitä konkreettisia ruohonjuuritason keinoja, joilla asioita voimme viedä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Hoito- ja hoiva-alalla työtään tekevät ihmiset joutuvat usein päivittäin kohtaamaan valtaisia paineita saadakseen tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Etenkin kun tänä päivänä kotihoitoon halutaan panostaa enemmän kuin aikaisemmin, vähentää tuota laitoshoitoa, niin siellä kotisairaanhoidon puolella ollaan jouduttu kohtaamaan ongelma, josta hallitus ei ehkä ole tietoinen, koska ei ole ainakaan siitä puhunut eikä ole halunnut siihen puuttua.

Liikenne- ja viestintäministerille osoitan kysymykseni: Nimittäin kotihoidon henkilöstö joutuu usein etsimään kohtuuttoman paljon parkkipaikkaa saadakseen tehdä sen hoito- ja hoivatyönsä hyvin. Tämä koetaan erittäin epäoikeudenmukaiseksi varsinkin, kun pientä palkkaa saavat ihmiset joutuvat itse maksamaan sitten parkkisakot omasta kukkarostaan. Tämän pystyisi helposti muuttamaan tieliikennelakiin. Onko ministeri tietoinen tästä ongelmasta, ja aiotteko puuttua siihen nopealla aikataululla? Tällä ei nimittäin ole budjettivaikutuksia, mutta tämä kyllä lisäisi näiden tärkeää työtä tekevien ihmisten työhyvinvointia.

Arvoisa rouva puhemies! Tieliikennelakia ollaan tosiaan syksyllä uudistamassa ja sen osalta kartoitetaan laajasti siihen liittyviä tehtäviä. Tämä osa on kuitenkin kuntien vastuualuetta ja tulevaisuudessa sitten siellä pitkälti huolehdittavana. Myöskin kaavoitus- ja maakuntakaavat ottavat kantaa sitten alueiden rakentamisoikeuksiin.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä SuPerin selvityksessä ilmeni tosiaan paitsi se, että vanhusten kotihoitoa tekevät hoitajat ovat huolissaan omasta jaksamisestaan, niin myös se, että he ovat huolissaan hoidettaviensa, vanhusten turvallisuudesta siitä syystä, että kiire estää kunnollisen hoivan ja hoidon antamisen. Kysymys siitä, miten me pystymme varmistamaan potilasturvallisuuden, asiakasturvallisuuden sote-palveluissa, on hyvin keskeinen myös tässä sote-uudistuksessa. Huolta herättääkin kovasti se, kun hallitus tuntuu nyt asettavan etusijalle sen, miten voidaan lisätä valinnanvapautta ja kilpailua, eikä sitä, miten voidaan turvata se, että hyvinvointi- ja terveyserot kapenevat.

Nyt viimeisimmän tiedon tai huhun mukaan hallitus on siirtämässä Valviran valvontatehtävää sosiaali- ja terveysministeriöstä, elikkä tästä asiantuntijaministeriöstä, pois VM:n alaisuuteen, (Puhemies koputtaa) ja on tullut paljon yhteydenottoja ja kysymyksiä tästä, minkälainen heikkeneminen tästä seuraa siinä, että voisimme turvata potilasturvallisuuden. Voisiko ministeri Rehula vastata tähän kysymykseen?

Arvoisa rouva puhemies! Monipolvinen kysymys päättyi siihen, miten valvonta hoidetaan jatkossa.

Ensinnäkin, ihan kaikkiin eikä ihan jokaiseen eikä kolmanteenkaan huhuun kannata nyt tässä tilanteessa taas, missä akuutisti ollaan, uskoa. Toisekseen, olennaistahan on se, että meillä on jatkossakin substanssilainsäädäntö. Meillä on vanhuspalvelulaki, joka tulee määrittelemään esimerkiksi sen, että palvelusuunnitelmat pitää kaikille tehdä: sen, milloin henkilö, joka apua, hoitoa ja hoivaa, tarvitsee, niin selviytyy kotona ja milloin hän on tarpeessa 24/7-paikkaan, jossa täytyy olla jatkuva hoidon ja hoivan valmius.

Valvonnan osalta ei minulla ainakaan ole sellaista tietoa, että valvontaan liittyvä lainsäädäntö olisi ainakaan höllentymässä. Mehän tulemme kirjoittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin pykälät siitä, miten valvonta järjestetään. Ja mikä rooli on substanssiministeriöllä: riippumatta siitä, mikä on se hallinnollinen kotipesä, voimassa oleva lainsäädäntö, substanssilainsäädäntö tulee olemaan varmuudella jatkossakin olemassa.

Arvoisa rouva puhemies! Työssäjaksamiseen liittyy paljolti se, kokeeko ihminen olevansa oikealla alalla ja toisaalta onko hänellä mahdollisuus saada ammatillista lisäkoulutusta. Tämän kevään aikana nuoret ovat pyrkineet sankoin joukoin eri koulumuotoihin, ja olen huomannut, että opetusministeri on linjannut, että yhä useamman nuoren tulisi päästä opiskelemaan ilman pääsykokeita, ilman soveltuvuuskokeita, lähinnä todistusten arvosanojen pohjalta. Tämä herättää huolen siitä, että vaikka kuitenkin esimerkiksi nimenomaan hoiva-alalla tämä soveltuvuuskoe on äärimmäisen tärkeä, niin näistä ollaan monellakin alalla, esimerkiksi lähi- ja perushoitajien kohdalla, luovuttu yhä enenevässä määrin. Olisinkin kysynyt, mikä on opetusministerin linja tässä asiassa. Päätyykö meille tänä päivänä nimenomaan hoitoalalle ihmisiä, jotka eivät välttämättä olekaan soveltuvia sille alalle? Kenties siitä myöskin johtuu osittain se työssä jaksamattomuus ja mahdollisesti uupuminen.

Arvoisa puhemies! Hiukan sekottui ehkä kaksi asiaa tässä. Se, mistä olen puhunut, liittyy korkea-asteen opiskelijavalintoihin ja siihen, miten siinä voitaisiin vähentää ennakkovalmistautumista vaativia, ulkolukuun perustuvia pääsykokeita. Itse asiassa tulevaisuudessa suunta saattaa korkea-asteen, yliopistojen, valintakriteereissä olla enemmän soveltuvuuskokeiden suuntaan. Näin on korkeakoulujen kanssa käyty keskusteluja. Tavoitteena on se, että pystyttäisiin vähentämään välivuosien määrää ja nopeuttamaan siirtymiä, niin että nuoret pääsisivät nopeammin opiskelemaan. Se olisi semmoinen positiivinen uudistus myöskin.

Mitä tulee soveltuvuuteen toisella asteella, niin tällä hetkellä teemme ammatillisen koulutuksen reformia ja siinä yhteydessä käydään läpi myös tähän liittyvät käytännöt ja lainsäädäntö ja tarkastellaan, millä tavalla voitaisiin erityisesti sosiaali- ja terveysalan osalta tulevaisuudessa toimia.

Arvoisa rouva puhemies! SuPerin esille nostamat henkilöstön huolet on otettava vakavasti. Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä olemme ne lukeneet, ja haluan tässä sanoa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tehdään sen takia, että suomalaiset saisivat yhdenvertaiset, laadukkaat palvelut, mutta myös sen takia, että sosiaali- ja terveydenhuolto olisi hyvä paikka tehdä työtä. Työhyvinvointi lähtee myös siitä, että voi vaikuttaa omaan työhön, johtaminen on hyvää, mutta tärkeää on myöskin, että henkilöstö on koko tämän uudistuksen valmisteluvaiheen mukana, että he voivat vaikuttaa uudistukseen, koska hehän lopulta ne palvelut sitten tekevät. Kysynkin sosiaali- ja terveysministeriltä, miten on varmistettu, että suomalainen sote-henkilöstö on vahvasti mukana tekemässä sote-uudistusta, jotta työhyvinvointi olisi tulevaisuudessa entistä parempaa.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Ja vielä ministeri Rehula.

Arvoisa rouva puhemies! Lainsäädäntö tulee antamaan raamin sille tekemiselle, joka eri maakunnissa toimeenpannaan. Nyt on aivan olennaista ja välttämätöntä ensinnäkin saada alueellinen muutos liikkeelle niillä alueilla, joilla se ei vielä ole tapahtunut, ja toisekseen viimeistään kesän jälkeen, kun eletään syyskuuta, eletään lokakuuta, alueellisessa muutoksessa pitää olla sellaiset kokoonpanot, joissa henkilöstö on aidosti mukana. Meillä on näytöt siitä, millä tavalla kaksi viimeisintä päätöksentekoa on prosessina edennyt Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Molemmissa on tehty muutosta ja sitä valmistelua alhaalta ylöspäin laajasti työpaikoilla, erilaisissa kokouksissa, erilaisissa palavereissa, nimenomaan henkilöstöä laajasti mukaan ottamalla. Tämä on täysin välttämätön asia.

Värderade fru talman! Finlands sysselsättningsgrad är betydligt lägre än de övriga nordiska ländernas, och en orsak till det här är vårt familjeledighetssystem. Bland annat så är det ett faktum att unga kvinnor i Finland inte alls deltar i samma utsträckning på arbetsmarknaden som till exempel kvinnorna i Sverige och på Island.

Arvoisa puhemies! Suomen työllisyysastetta pitäisi nostaa, ja tämähän on myös hallituksen hyvä tavoite. Olemme muita Pohjoismaita jäljessä, ja aika paljonkin jäljessä. Yksi syy tähän on se, että nykyiset perhevapaa- ja kotihoidon tukijärjestelmät eivät tue äitien urakehitystä. Paluu työelämään viivästyy, ja se vaikuttaa myös palkkatasoon ja pidemmällä tähtäimellä myös eläketasoon. Sen takia naisilla on pienempiä eläkkeitä ja tulee olemaan pitkään tulevaisuudessa, ellei tälle asialle tehdä mitään. Siksi me tarvitsemme perhevapaiden, kotihoidon tuen sekä päivähoidon (Puhemies koputtaa) kokonaisuudistuksia. Arvoisa hallitus, mitä aiotte tehdä, jotta me pääsemme samalle uralle kuin muut Pohjoismaat tässä asiassa?

Arvoisa rouva puhemies! Menneet ovat menneitä ja historia on historiaa, mutta mehän olemme Suomessa edenneet kohti pohjoismaista tasa-arvoa. Näissä nykyisissä perhevapaajärjestelmissähän, jotka tällä hetkelläkin ovat voimassa, on äidin elementit, siellä on isän — kiitos edellisen hallituksen esimerkiksi. Meillä on näytöt siitä, että edellisen hallituksen päätöksillä isät ovat ruvenneet käyttämään vanhempainvapaita enemmän. Sellaista, että nyt lähdettäisiin ison kokonaisuudistuksen polulle, ei ole hallituksen piirissä ainakaan toistaiseksi vielä valmisteltu tai siitä edes keskusteltu. Toisekseen, meillä on varhaiskasvatuksen muodot, joista yhtenä on kotihoidon tuki, ja osa teidän kysymystänne viittasi siihen. Tämä hallitus ei tule valmistelemaan kotihoidon tuen muutoksia.

Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin tärkeä, ja oikeastaan ministeri Rehula jo pitkälti siihen vastasi. Mutta vielä haluaisin nostaa tässä kokonaisuudessa esiin sen, että kysymys on mitä suurimmassa määrin myöskin meidän sosiaaliturvajärjestelmään liittyvistä kysymyksistä, kun me puhumme tästä aiheesta. Silloin kun puhutaan tavallaan perhe-etuuksista ja puhutaan naisten asemasta ja myöskin eläkekertymistä, niin itse näen, että meidän täytyy kyetä tarkastelemaan näitä järjestelmiä hyvin kokonaisvaltaisesti ja nimenomaan myöskin perhe-etuusjärjestelmiä pohtia: mitä niihin on tehtävissä, jotta ne nimenomaan tukevat näitä eri tavoitteita mutta myöskin jättävät sen mahdollisuuden perheille tehdä itse niitä valintoja, jotka palvelevat juuri heidän perhettään ja tilannettaan parhaiten. Eli kysymys on talouspoliittisesta asiasta, työllisyyspoliittisesta asiasta mutta mitä suurimmassa määrin myöskin sosiaalipoliittisesta asiasta, josta tulisi käydä laajempaakin keskustelua.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Kyse on myös arvovalinnasta. Tässä voidaan valita, halutaanko edistää suomalaisia työmarkkinoita niin, että naiset ja varsinkin nuoret naiset voivat osallistua niihin enemmän kuin tänä päivänä, vai eikö haluta. Ja niin kauan kuin ei haluta tehdä kotihoidon tuelle mitään, niin tälle asialle ei tule tapahtumaan mitään. RKP on esittänyt monta kertaa, että meidän pitäisi saada 6+6+6-järjestelmä elikkä että äiti voisi olla 6 kuukautta kotona, isä 6 kuukautta, ja sitten vanhemmat voisivat päättää, kumpi heistä käyttää sen viimeisen puolen vuoden ajanjakson, mutta samalla pitäisi uudistaa kotihoidon tukijärjestelmää ja päivähoitoa.

Hallituksen ohjelmassa lukee, että Suomi on tasa-arvoinen maa, piste. Se, arvoisa hallitus, ei riitä, ja teidän tasa-arvo-ohjelmassanne todetaan muun muassa, että perhevapaille ei tehdä mitään, tai oikeastaan (Puhemies koputtaa) siellä ei todeta perhevapaista yhtään mitään. Arvoisa hallitus, miksi tämä ei ole prioriteettiaihe?

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Kumpi vastaa? Otetaan vain toinen, elikkä ministeri Mäntylä, olkaa hyvä. (Juha Rehula: Tasa-arvo toteutui!)

Tasa-arvo toteutui ilmeisesti.

Arvoisa puhemies! Kysymys arvovalinnoista: Kotihoidon tukea emme ole tällä hallituskaudella muuttamassa, tämä tehtäköön tässä nyt sitten selväksi. Pitää minusta muistaa se, että on myöskin tasa-arvoa, että meillä on yhteiskunnassa erilaisia mahdollisuuksia valita, ja kotihoidon tuen valinta on myöskin yhdenlainen arvovalinta. Se on perheiden oma valinta, ja meidän täytyy myöskin jättää perheille mahdollisuus valita sellainen vaihtoehto, joka on juuri heille se sopiva.

Arvoisa puhemies! Me keskustelemme nyt todella tärkeästä asiasta, joka on liittynyt tähän pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan: siitä, että naisilla ja miehillä on myös mahdollisuus päästä työmarkkinoille ja tasaveroisesti yhteiskuntaan. Minä toivoisin, että erästä ajastusta kuitenkin jaksettaisiin miettiä sekä työllisyysasteen kannalta että muutoin, ja se idea on seuraava: eikö voitaisi rakentaa semmoinen joustavampi malli — käytetäänkö työnimeä "osittainen kotihoidon tuki" — tunti tunnilta maksettavan päivähoidon ja osa-aikatyön yhdistäminen, joka mahdollistaisi joustavammin ja nopeammin pääsyn myöskin työmarkkinoille? Tutkitusti on käynyt ilmi, että niiden naisten, joilla on pienempi koulutus, jos he ovat pidempään kotihoidon tuen varassa, työmarkkinakelpoisuus tulee olemaan tosi ongelmainen tulevaisuudessa. Tulee löytää uusia, joustavia malleja. Minä toivoisin, että tämmöiseen ei suhtauduttaisi hallituksessa kielteisesti.

Arvoisa rouva puhemies! Jokainen hyvä idea ja ajatus on kannatettava, ja se, kun täällä edellinen edustaja kysyi 6+6+6-mallia, vapautta tehdä perheessä ratkaisut, on hyvä idea, mutta se maksaa suuruusluokaltaan 500 miljoonaa euroa. (Mikaela Nylanderin välihuuto) RKP:llä varmaan on sitten eurot "till" tuoda tähän matkaan.

Me tarvitsemme työelämän kehittämistä myös perheiden näkökulmasta, totta kai. Ja sitä työtä meidän pitää tehdä. Mutta ei unohdeta sitä, kun puhutaan perheiden näkökulmasta, puhutaan työelämän näkökulmasta, myös lapsen näkökulmasta, että meillä on sitä varten varhaiskasvatus, meillä on sitä varten kotihoidon tukijärjestelmä, meillä on sitä varten lapsiperheiden sosiaaliturva, lapsilisät. Tämä järjestelmä on lapsen näkökulmasta rakennettu. Ei unohdeta sitä lasta tilanteessa, jossa tavoitetasoja on eri näkökulmista useita.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu oikealla tavalla palaa tasa-arvoon. Edustaja Pekonen kysyi jo päivähoidon osalta tasa-arvon vaikutusten arviota. Viime kaudella, aivan niin kuin ministeri Rehula kertoi, toimiessani tasa-arvoministerinä sekä pidennettiin isille korvamerkittyä vapaata että sen lisäksi sitä joustavoitettiin, ja on hienoa, että — ministeri Rehula tässä kertoikin jo sen — se on lisännyt sitä, että isät osallistuvat enemmän lastenhoitoon. Ja nyt kysymys on siitä, että kukaan meistä varmaan ei ole sitä mieltä, että tilanne olisi nyt tasa-arvoinen ja hyvä, vaan edistysaskelia pitää ottaa edelleen, pieniäkin, niin kuin viime kaudella tehtiin. Nyt minua kiinnostaa se, minkälaisia ajatuksia, ministeri Rehula — kun näitte, miten hyvä se uudistus on, mitä viime kaudella tehtiin — ja minkälaisia samanlaisia askeleita te olette nyt suunnitellut, että edelleen tasa-arvoisemmin voisivat jakautua perheiden sisällä nämä perhevapaat.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tasa-arvonäkökulmasta meillä on samapalkkaisuusohjelma, jossa on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittu tälle vaalikaudelle ne etenemisen polut, joilla naisen eurosta tulisi enemmän miehen euroa muistuttava. (Naurua — Välihuutoja) Nyt ollaan tilanteessa, jossa naisen euro on 87 senttiä, suomeksi sanottuna. Meillä on samapalkkaisuusohjelma sitä varten. Toisekseen jo sillä on merkitystä, että tänään täälläkin eduskunnan kyselytunnilla tämä asia on esissä, jotta kiinnitetään huomiota, tärkeä huomio siihen, että isät käyttäisivät lain suomat mahdollisuudet vanhempainvapaan käyttöön. Esimerkeillä on väliä. Kolmas asia, ja palaan osaltani edustaja Ihalaisen kysymykseen: minä tulen hyvin avoimin mielin etsimään sellaisia ratkaisuja, joissa joustavuutta lisätään, mutta pitää muistaa, että nämä ovat palapelejä; palapelejä, joissa lapsen etu pitää myös muistaa aina ja joka tilanteessa.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Ja vielä pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä muistuttaa, että osana tätä kilpailukykykokonaisratkaisua hallitus teki ehdotuksen siitä, että äidin työnantajalle maksetaan 2 500 euron kertakorvaus, ja hallitus ei ole unohtanut tätä tästä kokonaisuudesta vaan valmistelee sitä ja tulee tuomaan siitä aikanaan esityksen eduskunnalle.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Ja vielä edustaja Biaudet.

Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin tänään keskusteltu naisten asemasta työmarkkinoilla, ja valitettavasti hallitus ei oikeasti kovin paljon — pieniä lohtuja on — lupaa toimenpiteitä siihen, että naisen euro olisi samanlainen kuin miehen euro. Olemme odottaneet tosi kauan.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo syrjimättömyyttä työmarkkinoilla ja on 30 vuotta CEDAW-sopimuksen, naisiin kohdistuvan syrjinnän vastaisen sopimuksen, mukaan valvonut syrjimättömyyttä nimenomaan työmarkkinoilla ja tasa-arvon edistämistä. Nyt oikeusministeriö valmistelee tasa-arvovaltuutetun viran lakkauttamista ja toimiston sulauttamista yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. 400 000 naista Naisjärjestöjen Keskusliitosta kokee, että tämä ei edistä tasa-arvoa. Miten, tasa-arvoministeri, tämä toimenpide tulee edistämään tasa-arvoa? Ymmärrän, että te ette ole ollut mukana tässä valmistelussa, mutta ehkä kuitenkin osaatte arvioida.

Arvoisa rouva puhemies! Kyse on lainsäädännöstä, joka on tällä hetkellä lausuntokierroksella, ja sosiaali- ja terveysministeriökin omalta osaltaan tästä esityksestä tulee tasa-arvon näkökulmasta lausunnon antamaan. Kuulun henkilökohtaisesti siihen joukkoon, jolle tärkeää on se, että asiat, tässä tapauksessa tasa-arvon edistäminen, voivat mennä eteenpäin. Se paikka, jossa organisaatiossa ollaan: tässä on tapahtunut viime vaalikauden aikana niin, että nythän kyse on tasa-arvovaltuutetun osalta hallinnollisesti oikeusministeriön alaisesta toimesta. Mutta henkilökohtainen mielipiteeni tähän kohtaan on se, että tasa-arvovaltuutetun rooli ja asema pitäisi säilyttää nykyisellään.

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Toivakalta Euroopan ja Yhdysvaltain välisestä kauppasopimuksesta. Osaltaan tämä investointisuoja- ja kauppasopimus varmaan lisää kasvua, mutta minulla on huoli elintarvikkeiden turvallisuudesta jatkossa. Maataloustuotemarkkinat sovitaan usein sopimuksen loppupuolella, ja näin ei ole vielä varmuutta lopputuloksesta. Euroopassa ja Yhdysvalloissa säädellään elintarviketurvallisuutta hyvin eri tavalla. Meillä se ketju on hyvin säädeltyä pellolta pöytään asti ja valvonta myös. Yhdysvalloissa ei ole juuri väliä, miten tuotteet on tuotettu, kunhan lopputuote on kutakuinkin turvallinen, ja elintarvikevirasto on vahvasti kytköksissä teollisuuteen, jäämärajat ovat hyvin korkeat. Siksi kysyisinkin teiltä, ministeri Toivakka: Pystyttekö lupaamaan, ettei meille Euroopan markkinoille tule tuotteita, joiden tuotannossa on käytetty esimerkiksi kasvuhormoneja tai antibioottisia kasvun edisteitä? Lupaatteko, ettei klooripesulla tapeta mikrobeja elintarvikkeista? (Puhemies koputtaa) Ja lupaatteko, ettemme syö jatkossa kemikaalicocktailia ja vaaranna elintarviketurvallisuutta?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tästä kysymyksestä, hyvin ajankohtainen kysymys. EU:n ja USA:n vapaakauppasopimusneuvottelut ovat tärkeässä vaiheessa, ja niin sanottu loppurutistus on edessä, ja neuvotteluissa toivottavasti edetään. Vaikeimmat asiat on neuvoteltava vielä syksyn aikana, ja toki monissa asioissa on edistytty. Yksi tärkeä asia on tietenkin se, minkälaisen kohtelun ylipäänsä maataloustuotteiden osalta herkät tuotteet tulevat saamaan, mutta tältä osin, elintarviketurvallisuuden osalta, ei ole huolta, sillä EU:n markkinoilla olevien tuotteiden on jatkossa täytettävä EU:n vaatimukset, ja sitä kautta elintarviketurvallisuuden taso ei heikkene. Myöskään gmo-tuotteista ei tässä neuvotella. Samaten kun puhutaan ylipäätänsä terveyteen, turvallisuuteen, kuluttajansuojaan, ympäristöön liittyvistä standardeista, niin näissä EU on asettanut riman hyvin korkealle, eli sitä tasoa ei tulla heikentämään. Tämä sisältyy EU:n neuvottelumandaattiin, ja tästä tullaan pitämään kiinni.

Arvoisa puhemies! Pian sata vuotta täyttävä Suomi on itsenäisyytensä velkaa sotiemme veteraaneille. Heistä huolehtiminen loppuun asti on velvollisuutemme ja kunniatehtävämme. Hallitus on lähtenyt toimiin heidän tilanteensa parantamiseksi jo hallitusohjelmakirjauksen tasolla, jossa veteraaneille ja sotainvalideille luvataan lisää varoja. Nyt kuitenkin julkisuudessa on liikkunut tietoja, joiden mukaan jopa useampi kuin sata veteraania olisi jäänyt viime vuonna ilman hakemaansa kuntoutusta. Syyksi kerrotaan määrärahojen niukkuus suhteessa kuntoutuksen kustannuksiin. Tämä asia tulee korjata mahdollisimman pian, olipa sen syy mikä tahansa. Kysynkin hallitukselta: onko tämä ongelma tiedostettu ja millaisia toimenpiteitä sen korjaamiseksi on käynnistetty tai aiotaan käynnistää ja millä aikataululla?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos palautteesta tänäänkin. Näitä palautteita tulee eri puolilta Suomea erilaisista kunnista. Ensinnäkin se, mitä on jo tehty, on, että veteraanien kuntoutusrahat niin kotipalveluihin kuin kuntoutukseenkin jaetaan neljä kertaa vuodessa. Ne jaetaan veteraanien lukumäärän mukaan, ja jokainen kunta saa siis lähtökohtaisesti saman määrän. Jos on tilanteita, missä niitä jää käyttämättä — niitäkin esimerkkejä, kuntia, on, jotka esimerkiksi tekevät kotipalvelua, tekevät laitoskuntoutusta edullisemmin kuin muut — niin rahat palautuvat valtiolle, on uudelleenjako, ja esimerkiksi tänä vuonna vielä kaksi kertaa jaetaan näitä kuntoutusrahoja. Kolmas näkökulma on se, mitä pitää tehdä taas kerran: pitää muistaa muistuttaa ja laittaa kuntiin paimenviestiä siitä, että jokaisen veteraanin, niin on eduskunta päättänyt, tulee kuntoutuksensa saada. Tämä ei ole enää viime vuosina ollut rahasta kiinni, vaan tässä on ollut vähän muita ongelmia.

Arvoisa rouva puhemies! Ensi torstaina Suomi valmistautuu juhannuksen juhlintaan, mutta Britanniassa tunnelmat ovat toiset, sillä silloin järjestetään kansanäänestys. Tähän asti arviot EU-eron kannattajien ja vastustajien tilanteesta ovat olleet suhteellisen tasaiset. Mutta aivan tuoreiden mielipidemittausten mukaan EU-eroa kannattavat ovat voitolla. Useat asiantuntijat ovat arvioineet mahdollisen eron vaikutuksia niin Britanniaan, Euroopan unioniin, maailmantalouteen kuin geopoliittiseen vakauteenkin. Yleisimpien arvioiden mukaan Britannian ero vaikuttaisi haitallisesti britteihin mutta myös Suomeen johtuen EU:n painoarvon heikentymisestä ja negatiivisista taloudellisista vaikutuksista niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkälläkin ajanjaksolla. Kysynkin teiltä, pääministeri Sipilä: miten Suomen hallitus on valmistautunut mahdolliseen brittien EU-eroon?

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Otetaan tähän kaksi vastausta, elikkä pääministeri Sipilä ja ministeri Soini, kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin tärkeä ja ajankohtainen kysymys. Ensi viikon perjantaina aamulla selviää, miten tässä käy. Me kaikki haluamme UK:n säilyvän Euroopan unionissa. Britannia on ollut meille erittäin tärkeä kumppani sekä kasvupolitiikassa, digitaalisissa sisämarkkinoissa että paremmassa, vähemmässä sääntelyssä. Olemme saaneet heistä monesti hyvän kumppanin.

Se, että gallupeissa todennäköisyys on kasvanut, että Britanniassa voitaisiin äänestää myöskin brexitin puolesta, on totta. Hallitus on arvioinut ja arvioi jatkuvasti myöskin sitä vaihtoehtoa. Siitähän alkaa — tai alkaisi — sitten pitkä prosessi, johonka myöskin Suomi osaltaan valmistautuu. Ensimmäinen vaihe olisi se, että Britannia jättäisi eronpyynnön EU:sta. Se voi tapahtua jo Eurooppa-neuvoston kokouksessa tai sitten syksyllä. Mutta prosessi on pitkä, (Puhemies koputtaa) ja sen vaikutukset kyllä olisivat vahingolliset sekä Britannialle että muulle Euroopalle.

Arvoisa rouva puhemies! Tietenkin jo se, että Britannia, tällainen maa, joka on suurin sotilasmahti EU:ssa, toiseksi suurin nettomaksaja ja toiseksi suurin talous, äänestää tästä asiasta, kertoo EU:n kriisistä. Tämä on aivan selvä asia. Ja aivan niin kuin pääministeri sanoi, jos tämä brexit tulee, se laukaisee arvioiden mukaan vähintään noin kahden vuoden prosessin, jossa pitää päättää muun muassa sellaisia asioita, voiko Britannia jollain poikkeusmenettelyllä olla osa sisämarkkinoita, miten nämä olemassa olevat sopimukset puretaan, miten Britannia jatkossa osallistuu ja osallistuuko millään tavalla, Euroopan unioniin. Täysin selvää on, että Britannia ei tule menemään mihinkään ETA-järjestelyyn, jossa esimerkiksi Norja on mukana.

Eli lyhyesti sanon vain, että iso kysymys ja EU:lle hyvin kiusallinen.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät ministerit! Paitsi että jännitämme Britannian kansanäänestyksen tulosta, niin kun tässä eduskunta ja hallitus ja varmasti koko Suomi alkavat kohta valmistautua myös juhannuksen ja kesän viettoon, yhtä paljon jännitetään, minkälainen on sää juhannuksena. Aivan tuoreimpien sääennusteiden mukaan nyt on iso riski kyllä, että juhannuksena tulee vettä, mutta tämä saattaa vielä muuttua. Juhannuksena myös on tarkoitus grillata, ja, arvoisa pääministeri, täällä salissakin on välillä nähty grilliä niin opposition kuin hallituksenkin puolelta ja on aina välillä molemmillekin tullut sitten kylmää vettä niskaan. Tiukkoja debatteja on ollut, mutta on löytynyt niitäkin asioita, joissa olemme löytäneet yhteisen sävelen, ja kaikkien oppositiopuolueiden puolesta kiitos siitä.

Mutta nyt kun juhannus tulee, niin haluan toivottaa hallitukselle oikein aurinkoista, lämmintä, leppoisaa kesää. Tiedän, että olette töissä, mutta toivon, että teillä on mahdollisuus myös levätä, ja haluaisin vielä näin kevään viimeisen kyselytunnin kunniaksi kysyä pääministeriltä: Mitä aiotte laittaa grilliin juhannuksena? Onko teillä jotain vinkkejä eduskunnalle tai Suomen kansalle? (Naurua)

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia myös oppositiolle. Keskustelu on aika ajoin ylittänyt jopa rakentavan keskustelun rajapyykin. (Naurua) Kutsunkin opposition juhlistamaan tätä saavutusta Kesärantaan ensi viikon tiistai-iltana. Kiitokset puhemiehistölle, ja kiitokset kaikille kansanedustajille rakentavista keskusteluista ja myöskin siitä, että olette pitäneet hallitusta tiukalla. Se on teidän tehtävänne. Haluan toivottaa hyvää kesää kaikille. Kyselytunnin merkeissä ei enää tavata ennen kesätaukoa, mutta kyllä me vielä täällä äänestelemme.

Mitä sitten tulee siihen grilliin ja varsinaiseen kysymykseen, niin omassa grillissäni on ilman muuta kotimaista, laadukasta lihaa ja vihanneksia.