Suullinen kysymys yritysvastuudirektiivistä (Maria Guzenina sd) | Suullinen  kysymys  väylänpidon  leikkauksista  ja  korjausvelan  kasvamisesta  (Antti Kurvinen kesk) | Suullinen kysymys ilmastotavoitteisiin sitoutumisesta (Krista Mikkonen vihr) | Suullinen kysymys  ammatillisesta koulutuksesta leikkaamisesta (Veronika Honkasalo vas) | Suullinen kysymys julkisen talouden lisäsopeutustarpeesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys Ruotsin Nato-jäsenyyden merkityksestä (Joakim Strand r) | Suullinen kysymys lasten oikeusturvan parantamisesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomi on tehnyt vuosia töitä sen eteen, että eurooppalaiset yritykset toimisivat samoilla säännöillä, mikä estäisi muun muassa lapsityövoiman käytön, ihmisoikeuksien polkemisen ja luonnon pilaamisen. Viime vaalikaudella aloitettiinkin Suomen myötävaikutuksella koko Eurooppaa koskevan yritysvastuudirektiivin valmistelu, ja tuo työ piti saada nyt vihdoinkin maaliin.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, miten on mahdollista, että huolimatta laajasta yritysmaailman tuesta — mukaan lukien Suomen suurimmat yritykset — laajasta kansalaisjärjestöjen tuesta ja laajasta oikeusoppineiden tuesta Suomen hallitus on viimeiset viikot ollut vastustamassa tämän tärkeän direktiiviesityksen läpimenoa? Suomen kanta on, pääministeri Orpo, teidän vahtivuorollanne tarkoittanut, että lapsityövoiman käyttö ja ympäristörikokset voivat jatkua [Oikealta: Ei!] ja muualla toimivat, piittaamattomat yritykset saavat kilpailuetua suomalaisiin, vastuullisiin yrityksiin nähden. Arvoisa pääministeri, oletteko te tiedostanut, että tässä direktiivissä, [Puhemies koputtaa] jota hallitus on vastustanut, kyse on paitsi ihmisoikeuksista [Puhemies koputtaa] myös suomalaisten yritysten kilpailukyvystä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Tarkoitukseni oli todella sanoa ”edustaja Guzenina.” — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on edistänyt ja hallitus on halunnut ja haluaa yritysvastuudirektiivin [Krista Kiuru: Ei siltä näytä!] juuri niistä kaikista syistä, mitä te luettelitte. Suomalaiset yritykset, suomalainen elinkeinoelämä haluavat sen. Suomalaiset yritykset toimivat vastuullisesti.

Minä luulen, että tiedätte hyvin sen, että se, mistä neuvotteluissa on ollut kyse, on se, että me olemme Suomen kannan mukaisesti pyrkineet neuvottelemaan niin sanotun ryhmäkanteen pois tästä. Olemme indikoineet viime vaiheen neuvotteluissakin, että jos tuo ryhmäkanne olisi lähtenyt esityksestä pois, olisimme olleet valmiita äänestämään tämän mukana. Tämä ei kaatunut Suomeen, vaan oli erittäin laaja joukko maita, jotka eivät olleet vielä valmiita tätä hyväksymään. Asiasta ei ole äänestetty. Oli muun muassa Ranska, Italia, Saksa ja lukuisia muita maita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.

Niin, arvoisa pääministeri, te ette nyt voi mennä huterien selitysten taakse. [Sari Sarkomaa: Ette te noin typeriä kysymyksiä voi esittää!] Te sanotte, että Suomi ”mahdollisesti olisi voinut hyväksyä” tämän kyseisen esityksen, joidenkin käytäväkeskustelujen perusteella ehkäpä, mutta mitään sellaista esitystä ei ole tullut. Tällaista esitystä ei ole tullut, ja silti esimerkiksi huhut sanovat, että Suomi olisi ollut valmis hyväksymään tämän.

Te ette voi myöskään vedota muiden maiden toimintaan selittäessänne Suomen hapuilua tässä asiassa. Kyllä tässä on kyse teidän — pääministerin ja koko hallituksen — poukkoilevasta ja hapuilevasta EU-politiikasta. Suomalainen yritysmaailma on kannattanut tätä direktiiviä, ja sieltä on painavin, kannustavin puheenvuoroin toivottu, että te hyväksytte sen sellaisenaan. Teidän omassa hallitusohjelmassanne, arvoisa pääministeri, todetaan näin: ”Kehitetään yhteisvastuusääntelyä EU:n ja OECD:n tasolla.” Tämä teidän toimintanne siis sotii teidän omaa hallitusohjelmaanne vastaan.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, koko hallitus, [Puhemies koputtaa] tässä ei voi välttyä ajatukselta, että te olette totaalisesti historian väärällä puolella. [Puhemies koputtaa] Vai mitä mieltä itse olette tästä asiasta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En kyllä tunnistanut tuosta, mistä ihmeen hallituksesta te mahdatte puhua. Hallitus on koko ajan pyrkinyt saamaan aikaan yritysvastuudirektiivin. Me olemme edistäneet sitä, ja se, mistä nyt on ollut kyse, on ollut neuvottelujen viime vaiheesta. Me olemme halunneet sieltä tämän ryhmäkanteen pois. Asia on edelleen kesken. En minä tunnista mitään siitä, mitä te väitätte. Hallitus on toiminut erittäin aktiivisesti, samoin meidän virkamiehemme. Viimeiseen asti tässä on neuvoteltu ja haettu ratkaisuja. Ja kuten sanottu, puheenjohtajamaa veti tämän esityksen pois, koska niin laaja joukko maita ei ollut valmis hyväksymään tätä. [Maria Guzeninan välihuuto]

Minä en ymmärrä ollenkaan, mistä te puhutte ja mistä te syytätte. Me edelleenkin tulemme tekemään kaikkemme, että yritysvastuudirektiivi saadaan voimaan. Teemme kaikkemme, että yritysvastuudirektiivi saadaan voimaan. [Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Samma på svenska!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En ymmärrä tätä allergiaa ryhmäkannetta kohtaan, jota pääministeri ja hallitus tässä osoittavat. Olin itse esittelemässä parikymmentä vuotta sitten tätä ryhmäkanteen avaavaa lainsäädäntöä Suomessa, ja silloin peloteltiin, että siellä kaikki kirot ja kauheudet tulee siitä, mutta on havaittu, että se on käytännössä jäänyt aivan liian vähäiselle käytölle eikä mitään niistä uhkakuvista ole toteutunut, joita silloin piirreltiin ja peloteltiin. Nyt sitten tulee aivan tämä sama, ja nyt tätä uhkakuvaa eivät ole luomassa ne isoimmat yritykset, joita tämä todennäköisimmin koskisi. He olisivat kannattamassa tätä esitettyä muotoilua tuohon direktiiviin, ja sen takia tuntuu verukkeelta tämä hallituksen esittämä, että se ryhmäkanne olisi se syy, koska ei ole mitään perusteita, että me vastustaisimme sitä. Se on osoittanut Suomessa käyttökelpoisuutensa erityisesti tällä menettelyllä, että kuluttaja-asiamies päättää siitä tarvittaessa, ja tämänkaltainen voitaisiin rakentaa myös tuohon.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus ei missään vaiheessa, kuten pääministeri kertoi, ole vastustanut tätä direktiivin perusajatusta. Se on meille ehdottoman selkeä, mutta virkamiesvalmistelussa virkamiehet toivat esille hälyttäviä tietoja siitä, että tätä ollaan laajentamassa alkuperäisestä ilman vaikutusarvioita [Mauri Peltokangas: Sehän sopisi demareille!] ja ilman sitä, että jäsenvaltioita olisi kuultu ja asiasta neuvoteltu. Onhan tämä nyt erikoista, että EU:ssa tuodaan erittäin tärkeä asia, jota kaikki kannattavat, ja yhtäkkiä sinne loppuun heitetään asioita, joita kukaan ei ole tarkastellut, vaikutusarvioita ei ole tehty. [Maria Guzeninan välihuuto] Onko se teistä pieni asia, että meillä virkavastuulla virkamiehet tuovat esille, että ryhmäkanteiden kustannukset ja ruuhkautuminen tuomioistuimiin voivat olla hyvinkin merkittäviä? Lisäksi täällä on ollut todisteiden esittämisvelvollisuudesta määräyksiä, jotka ovat meille hyvin vieraita. Oletteko te nyt sitä mieltä, että vaikutusarvioita ei saa tehdä, että pitää vain hyväksyä asioita eikä olla mukana siinä huolestuneessa ryhmässä, jossa tässä ollaan oltu mukana? Nyt kysyn oikeastaan teiltä: pitääkö mitä vaan hyväksyä tuosta vain?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eihän tämä nyt oikein niin vetele, että täällä Helsingissä te kannatatte tätä direktiiviä ja sitten Brysselissä vastustatte. Valitettavasti taitaa olla niin, että ihmiset kyllä näkevät tämän kaksinaamaisen toiminnan läpi.

Arvoisa puhemies! Tässä direktiivissähän on kysymys siitä, että nimenomaan suomalaiset yritykset, jotka toimivat vastuullisesti, saisivat kilpailuetua maailmanmarkkinoilla heitä kohtaan, jotka tällä hetkellä harjoittavat vilunkipeliä: käyttävät lapsityövoimaa, eivät piittaa ympäristöstä ja niin edelleen.

Nyt, arvoisa pääministeri, kun te totesitte hyvin ponnekkaasti äsken, että kyllä, Suomen hallitus tekee kaikkensa, että tämä direktiivi saadaan voimaan, [Sanna Antikainen: Niin tekee!] niin jään kyllä kysymään, mitä ihmettä hallitus nyt sitten tekee, kun teidän myötävaikutuksellanne tämähän juuri kaadettiin — tämähän juuri kaadettiin.

Arvoisa pääministeri, mitä te meinaatte seuraavan kahden viikon aikana tehdä, että tämä nyt sitten vielä nousisi lentoon kuin feeniks-lintu ja saataisiinkin voimaan? Voisitteko nyt avata tätä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ette tiedä yhtään, mistä puhutte!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatitkin ovat olleet aika pitkään hallitusvastuussa ja tietävät, miten EU-neuvotteluprosessit menevät, niin luulisi, että tunnistatte sen, että tällä hetkellä neuvottelut jatkuvat. Puheenjohtajamaa Belgia hakee ratkaisua, kompromissia. Jos yritysvastuudirektiivistä lähtee pois tämä ryhmäkanneasia, me olemme valmiita äänestämään sen puolesta. Todella monet maat, kuten täällä jo luettelin — Saksa, Ranska, Italia ja monet muut — ovat samankaltaisessa positiossa. Nyt nämä neuvottelut jatkuvat, ja me odotamme seuraavaksi, mikä puheenjohtajamaan kompromissiesitys tähän on.

Mutta vaikka kuinka väittäisitte, niin me edistämme ja olemme edistäneet sekä virkavoimin että hallituksen voimin tämän yritysvastuudirektiivin läpimenoa ja sen aikaansaamista, koska se on Suomen ja suomalaisten yritysten etu ja itse asian etu. [Mauri Peltokangas: Vähän tyssähti demareiden kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Opposition syytökset kuulostavat kyllä aika hurjilta, kun puhutaan lapsityövoiman käytön puoltamisesta tai ympäristön tuhon edistämisestä. Nämä ovat melkoisen pöyristyttäviä väitteitä. Toki tietysti parlamentarismiin kuuluu, että oppositio saa Suomen hallitusta herjata, miten se haluaa, mutta kun ajatellaan, että jo esimerkiksi pääministerin mainitsemat Saksa, Ranska, Italia mutta myös sellaiset maat kuin Ruotsi, Itävalta, Viro, Tšekki, Slovakia, Luxemburg, Malta ja niin edelleen ovat kaikki olleet Suomen kanssa samassa rintamassa, [Mauri Peltokangas: Aika pöyristyttävää!] niin tämä on kyllä aika kovaa herjan heittämistä myös meidän EU-kumppaneita kohtaan, että ollaan jotenkin historian väärällä puolella, kun vaaditaan, että EU-lainsäädäntö on hyvää. [Maria Guzeninan välihuuto] Sitähän tässä ajetaan, että saadaan yritysvastuudirektiivi, joka on eurooppalaisten kannalta toimiva. Suomella on täysi oikeus vaatia meille kansallisesti tärkeitä näkökulmia, joita oikeusministeri ja pääministeri ovat kuvanneet, ja oikeastaan sitä kysyisinkin pääministeriltä, että nyt kun viimein meillä on linjakas hallitus, joka rakentaessaan eurooppalaista lainsäädäntöä haluaa pitää myös Suomen puolta, niin pitäähän hallitus tästä linjasta kiinni jatkossakin. [Mauri Peltokangas: Erinomainen puheenvuoro! — Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia — Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Edustaja Autolla on tärkeä kysymys: kyllä hallitus pitää Suomen puolta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me kaikki arvostamme sitä, että hallitus vahvasti puhuu yritysvastuusta, yritysten yhteiskuntavastuusta. Me myöskin arvostamme sitä, että hallitus pohjaa ulkopolitiikkansa ihmisoikeusperusteiseen ulkopolitiikkaan, ja me arvostamme hallitusta myöskin siitä näkemyksestä, joka on tullut esille, että näissä kysymyksissä, kun me puhumme ihmisoikeuksista, lapsityövoiman käytöstä ja laajemmista asioista, on järkevää, että säätely tapahtuu ei pelkästään kansallisesti Suomessa vaan mieluiten EU:n tasolla tai OECD:n tasolla. Me tuemme hallitusta tässä lähestymistavassa. Ainoa häkellyttävä seikka tässä on se, että silloin, kun me olemme EU:n piirissä päättämässä tästä, yhtäkkiä hallitus keksiikin tavan, millä väistää tämän il-miön. Siitä tämä henki nyt nousee. Kuinka tämä on mahdollista? Kuinka tämä sopii ihmisoikeusperusteiseen ulkopolitiikkaan? Mielelläni kuulisin teidän vastauksenne. [Ben Zyskowicz: Uskotteko muihinkin salaliittoteorioihin?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Minähän olen tuosta puheenvuorosta ihan samaa mieltä, että me haluamme nimenomaan estää ihmisoikeusloukkauksia ja haluamme estää ympäristötuhoja. Me emme ole olleet mitenkään yhtäkkisiä tai ristiriitaisia tässä asiassa, vaan nimenomaan tätä periaatetta ja tätä direktiiviähän on kannatettu. Tässä vain tuli loppumetreillä sellaisia uusia elementtejä, kuten tämä ryhmäkanne, jota monet maat eivät voineet hyväksyä. Ja katson tässä virkamiehistöä — virkamiehet ovat minulle kertoneet hyvin paljon asioita edelliseltäkin kaudelta — niin esimerkiksi silloin, kun sosiaalidemokraatit ovat itsekin olleet hallituksessa, meillä on ollut hyvin pitkä negatiivinen suhtautuminen ryhmäkanteen soveltamisalan laajentamiseen, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Välihuutoja] esimerkiksi teollisuuspäästödirektiivi, ilmanlaatudirektiivi, alustatyödirektiivi ja palkka-avoimuusdirektiivi. Ei tämä ole mikään uusi asia. Me pidämme puolia EU:ssa, me emme tuo sinne elementtejä, joita ei ole tutkittu huolella. Tämähän on oikeastaan sieltä tullut, tämä valmistelun ongelma, että sinne on tuotu tämmöisiä elementtejä, joista tiedetään etukäteen, että ne ovat haasteellisia jäsenvaltioille. [Puhemies koputtaa] Sillähän tämä pilattiin. Me haluttaisiin se siinä alkuperäisessä muodossa heti voimaan. [Sebastian Tynkkynen: Demarien kahdet rattaat!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, nyt täytyy kyllä huomauttaa, että te olette tässä nyt rikkoneet sen sovun, ja se on hyvin poikkeuksellista EU-päätöksenteossa. Te olisitte voineet jo hyväksyä tämän kokonaisuuden. Toinen huomio: ryhmäkanteelle on myös muita mahdollisuuksia toimeenpanna, se ei ole ainoa. Tämä on tullut asiantuntijakuulemisissa esille, ja Suomen hallituksen kanta on tästä syystä aivan täysin perustelematon.

Sitten toinen suuri kysymys. Nyt näyttää siltä, että hallituksen puheet ovat kauniita, mitä tulee ilmastoon ja ympäristöön, mutta kun katsotaan konkretiaa, niin konkreettisia toimia ei näy. Ja tästä Suomen hallitus nyt omalla nihkeilyllään, joka on siis johtanut siihen, että muutkin ovat alkaneet nihkeilemään... [Naurua — Välihuutoja] Yritysvastuudirektiivin kohdalla tämä nihkeily voi tarkoittaa itse asiassa mittakaavaltaan suurinta hallituksen ilmastotekoa, mutta väärään suuntaan. Siis yritysvastuuhan nimenomaan koskisi myös yritysten arvoketjuissa tapahtuvaa ilmastotuhoa. Direktiivi velvoittaisi suuryrityksiä laatimaan suunnitelman [Hälinää] — kuunnelkaa — Pariisin sopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Ja tämä voi itse asiassa olla jopa valtioiden sitoumuksia [Puhemies koputtaa] vaikuttavampi keino aikaansaada tarvittavat päästövähennykset. [Puhemies koputtaa] Kansainvälisesti toimivilla yrityksillä on arvoketjujensa kautta tosiasiassa [Puhemies: Aika!] laajempi vaikutusvalta kuin monilla valtioilla. [Puhemies koputtaa] Pääministeri Orpo, miksi jarruttelette ilmastotoimia myös tällä tasolla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Hyvät edustajat, pyytäisin teitä kunnioittamaan puheaikarajoituksia, kiitos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin! — Sebastian Tynkkynen: Tämä ei ole mikään satutunti!] — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä on jo aika moneen kertaan selitetty, mistä tässä oli kysymys. Suomi on pitkään suhtautunut varauksellisesti ryhmäkanteen laajentamiseen. Se oli kanta viime kaudella, [Maria Guzeninan välihuuto] se oli kanta tällä kaudella. Itse asiassa tässä tapauksessahan viime metreillä syntyi edistystä Suomen toiveiden mukaisesti, ja jos siltä pohjalta oltaisiin edetty, olisi ollut valmius äänestää sen puolesta. Nyt äänestämiseenkään sinänsä ei päästy, koska isot maat monen muun maan rinnalla vastustivat tätä ja heidän vastustuksensa oli sen verran voimakasta — se johtui tietenkin myöskin muista asioista.

Me toivomme, että tämä menee maaliin. Toivotaan, että päästään takaisin neuvottelupöytään. Se tapa, jolla tätä muutettiin viime metreillä, ei ollut hyvän lainsäädännön, hyvän valmistelun, mukaista, ja se on ollut nyt tälle direktiiville toistaiseksi kohtalokas ratkaisu. Toivottavasti tässä päästään kuitenkin eteenpäin. [Puhemies koputtaa] Meidän tahtotilamme sinänsä on tässä ihan selvä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt on siis kyse siitä, että olemme saaneet tiedon, että eilen neuvostossa Suomi on ilmoittanut jättäytyvänsä äänestämästä, eli käytännössä vastustaa tätä direktiiviä. Näin on alustavalla kierroksella puheenjohtajamaalle kuulemma ilmoitettu, ja sen jälkeen puheenjohtajamaa Belgia on ilmoittanut, että todennäköisesti tätä direktiiviä ei saada ennen eurovaaleja ja ei mahdollisesti saada koskaan. Olette siis, Suomen hallitus, osallistuneet tämän direktiivin kaatamiseen.

Me olemme suuressa valiokunnassa saaneet viimeksi tällä viikolla tietoa siitä, että tämä ryhmäkanneasia ei ole sellainen kynnyskysymys, se ei vaikuta sillä tavalla, että se johtaisi suoraan Suomen uusiin velvoitteisiin, vaan sen kanssa olisi mahdollista elää Suomessa. Me pystyisimme hyvin mukautumaan tähän tilanteeseen, ja ennen kaikkea olisi tärkeää, että tämä direktiivi saataisiin voimaan.

Joten, pääministeri Orpo, miksi ette ota huomioon, kun saamme lisää tietoa, miksi eduskunta ei voi käyttää tietoa, jonka se saa tämän prosessin aikana? Miksi hallitus ei kuule asiantuntijoita tässä asiassa vaan menee näiden lillukanvarsien taakse, kun vastustaa tällaista periaatteellisesti erittäin tärkeää asiaa? [Sheikki Laakso: Mitä keskusta miettii asiasta?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämän direktiivin perusajatushan on mitä kannatettavin. Me haluamme, että tulee Eurooppa-tasoista sääntelyä sen suhteen, että ihmisoikeuksia tai muita perustavanlaatuisia arvoja loukkaavat yritykset eivät saa perustelematonta kilpailuetua, vaan että arvotamme tiettyjä asioita myöskin sitten kaupallisessa mielessä. Tämä on ilman muuta Suomen etu.

Mutta samanaikaisesti on niin, että ei voi olla niin, että on vain hyvä otsikko ja sen jälkeen saman lainsäädäntökokonaisuuden alle ympätään sellaista laadutonta, valmistelematonta ja vaikutusarvioimatonta lainsäädäntöä, jota vastustaa itse asiassa merkittävä osa Euroopan unionin maista ihan tästä samasta syystä.

Tämän direktiivin hyväksyntäprosessi ei ole suinkaan päättynyt. Käsittely jatkuu, toivottavasti pääsemme maaliin asti.

Minä olen erittäin iloinen siitä, että oppositio usein peräänkuuluttaa laadukasta, vaikutusarvioitua lainsäädäntöä kotimaiselta hallitukselta, mutta minä ihmettelen sitä, että teille kyllä eurooppalainen lainsäädäntö kelpaa ihan miten laaduttomana ja huonosti valmisteltuna tahansa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Myönnän vastauspuheenvuoron myös pääministerille. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, että Suomi olisi tämän kaatanut, ei pidä yksinkertaisesti paikkaansa. On suuri joukko maita, jotka puheenvuoroissaan toivat esille kriittisyytensä tätä esitystä kohtaan. Siellä ei edes äänestetty, vaan puheenjohtajamaa totesi, että ei ole edellytyksiä tämän keskustelukierroksen perusteella sillä pohjalla löytää ratkaisua, ja tämä jatkui. Suomi ei kaatanut tätä.

Suomi on indikoinut meidän kantamme, että me haluamme tämän direktiivin, mutta meidän näkemyksemme mukaan tämä joukkokanne, josta tässä on nyt puhuttu, pitäisi saada sieltä pohjasta pois. Sen jälkeen, kun se pöytäkierros on mennyt läpi, kaikki maat, laaja joukko, ovat kertoneet, että tässä muodossa ei, ja puheenjohtaja on tehnyt sen ratkaisun, vetänyt sen pois ja neuvottelut jatkuvat. Neuvottelut siis jatkuvat, ja me teemme kaikkemme siinä, että tämä yritysvastuudirektiivi saadaan valmiiksi, ja pidämme Suomen puolia. [Krista Kiuru: Eli olitte kaatamassa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Pakko todeta ministeri Rydmanille, että jos kolmikantaneuvotteluista parlamentin kanta vetää pidemmän korren, niin ei voi sanoa, että se olisi huonosti valmisteltu. Se on siellä se demokraattisesti valittu elin, joka pitää yhteiskunnan puolia useissa jäsenmaissa.

Minä olisin kysynyt oikeusministeriltä oikeastaan sitä asiaa, että kun asiantuntijalausunnoissa nousi esille, että se Suomen suurin ongelma liittyisi itse asiassa oikeudenkäymiskaareen tai aineellisen erityislain säädökseen, jota voitaisiin muuttaa, koska on kyseessä direktiivi ja meillä on kansallista harkintavaltaa, miten me otetaan se omaan lainsäädäntöön, niin minä en nyt löydä hirveästi perusteluja sille, miksi meillä olisi ollut syytä olla kaatamassa tätä lainsäädäntöä, [Vilhelm Junnila: Luitteko lausunnon?] jossa oikeasti tehdään töitä sen eteen, että niin ympäristön, lasten oikeuksien kuin ihmisoikeuksien toteutuminen tässä Euroopassa toteutuu. Jos meillä ei pystytä muuttamaan oikeudenkäymiskaarta tai tekemään sitä muutosta omassa lainsäädännössä, jotta me pystyttäisiin kestämään [Puhemies koputtaa] meidän oikeusjärjestelmässä tämä systeemi, niin minä kysyn vaan: [Puhemies koputtaa] onko oikeasti kestävä se perustelu, millä me perustellaan, että me ei voida hoitaa tätä asiaa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Käsittely jatkuu!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean tässä vielä kerran, niin kuin pääministeri toi esille, että me emme ole nyt olleet kaatamassa mitään, vaan viime kädessähän puheenjohtajamaa on ottanut tämän esityksen pois, koska eri mailla on ollut tämän täytäntöönpanon kanssa haasteita. Nämä lisäykset ovat tosiaan tulleet loppumetreillä tähän, mikä on sinänsä valitettavaa. Kuten virkamiesvalmistelussa tuli esille, jäsenmaita ei ole kuultu ja on hyvin loppumetreillä tuotu arvioimattomia esityksiä sinne lisäksi.

Toki varmaan Suomessa meillä on mahdollisuus lainsäädännöllisesti tehdä aivan mitä me täällä haluamme — täällähän meillä on parlamentissa siihen mahdollisuus. Meillä asiantuntijat virkamiesvalmistelussa ovat tuoneet esille sen, että tämä on meille hyvin outo järjestelmä. Tässä on laskematta se, minkälaiset rasitukset ja resurssivaikutukset tässä tulee, ja samaten nämä todisteiden esittämisvelvollisuutta koskevat säädökset ovat meille hyvin vieraita. Kaikki on tietenkin mahdollista, mutta minusta nämä perustelut ovat aivan kestävät.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä. [Sebastian Tynkkynen: Jokohan tämä olisi siinä?]

Arvoisa puhemies! Työministerinä esitin kaksi vuotta sitten hallituskumppaneille kansallisen yritysvastuulain säätämistä, koska sitä tarvitaan kipeästi. Se ei kuitenkaan edennyt, koska osa hallituskumppaneista ei yhtynyt tähän ajatukseen, RKP mukaan lukien, vaan haluttiin odottaa EU-tason sääntelyä. Kansalaisjärjestöjen kanssa kävin keskustelun, ja me yhdessä oltiin sitä mieltä, että okei, mennään niin, että EU-sääntely ensin eli direktiivi sieltä. Ja nyt on sen aika tullut. Nyt tämän kohtalo olisi pitänyt ratkaista. Nyt vain olisi hallituksen pitänyt kaikin keinoin edistää sitä, että tämä direktiivi tulee sitten voimaan.

Nyt minä haluaisin kysyä: Ministeri Adlercreutz, vastaatte Eurooppa-asioista. Millaisen kuvan tällainen viime metreillä tehty täyskäännös tämän direktiivin osalta oikein antaa Suomen EU-politiikasta? Eli miten turvaatte nyt sen, että suomalaiset yritykset huolehtivat ja pystyvät toimimaan samoilla peliehdoilla, samoilla pelisäännöillä, [Puhemies koputtaa] muiden yritysten kanssa, jotta ihmisoikeusloukkauksia ei tehdä ja jotta ympäristörikoksia ei tehdä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Haluan nyt muistuttaa siitä, että syy siihen, miksi meidän kantamme muuttui — siis mehän kannatamme tätä direktiiviä, haluamme saada sen maaliin —, syy siihen, että valitsimme tällaisen äänestystavan silloin edellisellä kierroksella, oli nimenomaan Suomen pitkä linja: se, että Suomi on pitkään suhtautunut varauksellisesti joukkokanteen laajentamiseen. Se on ollut meidän linjamme aikaisemmin, edellisten hallitusten aikana, [Ben Zyskowicz: RKP tästä tietää, jos ketkä!] ja se oli nimenomaan viime hetken muutos, joka tämän aiheutti. Emmehän me siitä ole iloisia. Me olisimme halunneet saada tämän maaliin, koska tällä olisi ollut, sellaisena kuin se meille aikaisemmin esitettiin, paljon hyviä vaikutuksia, kuten edustaja Ohisalo tuossa totesi. Se vaikuttaa arvoketjuun. Se parantaa suomalaisten yritysten kilpailuasemaa. Mutta tässähän ei nytten luoda lainsäädäntöä vuodeksi vaan kymmeneksi vuodeksi, pariksikymmeneksi vuodeksi. Silloin on parempi ottaa aikalisä, tehdä siitä hyvä, jotta se olisi kestävä, [Puhemies koputtaa] jotta siitä syntyisi kestävä pohja meidän yrityksille toimia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Sen sijaan, että olette käyttäneet nyt todella paljon paukkuja tähän yritysvastuudirektiiviin, olisin toivonut, että olisitte käyttäneet myös tähän ennallistamisasetukseen yhtä paljon paukkuja. [Antti Kurvinen: Kyllä!] Tämä asetushan uhkaa suomalaista metsätaloutta, ja se uhkaa myös suomalaisten metsänomistajien asemaa merkittävällä tavalla. Siitä uhkaa langeta suomalaisille metsänomistajille valtava lasku. Sen lisäksi tämä koko asetushan on itse asiassa EU:n perussopimuksen vastainen, koska silloin, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, sovittiin, että metsäasiat kuuluvat vain ja ainoastaan kansalliseen, siis Suomen kansan valitsemien kansanedustajien, toimivaltaan.

Arvoisa pääministeri, tietojeni mukaan teidän puoluetoverinne siellä Euroopan parlamentissa, Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen, äänestivät tämän ennallistamisasetuksen puolesta. [Keskeltä: Oho! — Anne Kalmari: Oi, oi!] Kysynkin teiltä, arvoisa pääministeri: Miksette toimi yhtä pontevasti tässä ennallistamisasetuksessa? Ja aiottehan toimia sen kaatamisen puolesta, vai onko hallituksella edes yhteistä kantaa tässä asiassa? [Antti Kurvinen: Kokoomuksen kahdet rattaat!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Totean, että tämä lisäkysymys ei suoranaisesti liity pääkysymyksen aihepiiriin, mutta sallin sen tässä yhteydessä. — [Keskeltä: EU-politiikkaan!] Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin edellisen hallituksen saattelema ennallistamisasetus sillä kannalla, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! Oi, oi!] millä Suomi lähti sitä viemään eteenpäin, on langennut tälle hallitukselle kuin se kuuluisa manulle tuleva illallinen. Elikkä olemme joutuneet hyvin tiukassa tilanteessa nyt sitten näihin viimeisiin neuvotteluihin. Täytyy muistaa se — kun tässä kysyttiin näistä Euroopan parlamentin poliittisista ryhmistä — voin todeta sen, että esimerkiksi EPP-ryhmä, johon kristillisdemokraatit kuuluvat, äänesti lähestulkoon kokonaisuudessaan tätä ennallistamisasetusta vastaan, jos halusitte tietää, mitä Euroopan parlamentissa on tapahtunut tämän asian suhteen.

Suomi omalta osaltaan tietenkin pyrkii nyt sitten sillä kansallisella toimeenpanosuunnitelmalla mahdollisimman paljon katsomaan sitä, että meille ei tule ylimääräisiä kustannuksia. Ja edelleenkin, niin kuin hallitusohjelmassa on kirjattu, metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen toimivaltaan, ja siellä se myös pysyy. [Jenna Simula: Teidän jälkeen siivotaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi oli tosiaan yksi niistä maista, joiden aloitteesta yritysvastuudirektiivin valmistelu aikanaan aloitettiin. Suomen oman yritysvastuulain valmistelu keskeytettiin, koska koettiin viisaammaksi varmistaa EU-tason yhteinen yritysvastuulainsäädäntö, joka tuo myös Suomelle kilpailuetua. Yritysten viesti hallituksellehan on ollut selvä: pitäkää huolta siitä, etteivät suomalaiset vastuulliset yritykset kärsi siksi, että rikkonainen ja paikoin olematon EU-lainsäädäntö mahdollistaisi riistolla rikastumisen. Arvoisa hallitus, miksi te ette kuuntele elinkeinoelämää tässä asiassa, vaikka muissa asioissa teillä on tapana ollut kuunnella elinkeinoelämän viestit?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mitä kuunteluun tulee, niin minä toivoisin, että kuuntelette, mitä hallitus vastaa tähän kysymykseen. Vain noin kymmenen kertaa on jo kerrottu, että hallitus haluaa tämän yritysvastuudirektiivin. [Mauri Peltokangas: Kuullun ymmärtäminen on tärkeä asia!] Se on ollut Suomen pitkä linja. Tätä on haettu, jo viime hallituksen aikana tämä työ alkoi. Siinä ei ole kahta kysymystäkään, mutta tähän viime vaiheessa tuotiin elementtejä, joita Suomi ei ole kannattanut — ei ole kannattanut muuten Marinin hallituskaan ryhmäkannetta, jos olen oikein ymmärtänyt — [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] ja me jatkamme neuvotteluja, että me saisimme tämän elementin sieltä pois. Kyseessä on se, että on useita, lukuisia maita, joilla on samankaltainen suhtautuminen. Neuvottelut jatkuvat, ja teemme kaikkemme, että tämä direktiivi saadaan aikaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä. [Sebastian Tynkkynen: Olisiko jotain uutta nyt?]

Arvoisa puhemies! Yritysvastuu on suomalaisen elinkeinoelämän menestysresepti. Vastuullinen yritys menestyy, ja menestyvä yritys on vastuullinen. [Sheikki Laakso: Juuri näin!] UPM puhuu vastuullisuudesta, Neste on suunnannäyttäjä kestävässä tulevaisuudessa, Kone puhuu kestävästä kehityksestä. Ja nyt tässä oli tarjolla EU-säätelyä, joka olisi tarjonnut suomalaisille yrityksille, työllistäville kansainvälisille yhtiöille, kilpailuetua, ja pääministeri Orpo, teidän EU-politiikan vahtivuorollanne tämä tyrittiin. [Sanna Antikainen: Neuvottelut jatkuvat!] Tämä tyrittiin, koska myös Suomi oli käytännössä valmis kaatamaan tämän direktiivin, ja tässä tilanteessa me nyt olemme. Suomi potki tätä alamäkeen. Tämä direktiivi jää nyt valmistelematta, ja suomalaiset yritykset jäävät vaille tätä kilpailuetua.

Yllätyin kovasti, kun kuuntelin, pääministeri, teidän puheitanne tästä yritysvastuusta. Kun katsoin teidän EU-politiikan avaintavoitteen, siellä ei, puhemies, puhuta sanaakaan yritysvastuusta. Siis kuinka tärkeänä te, pääministeri Orpo, [Puhemies koputtaa] pidätte yritysvastuuta, kun teidän EU-politiikan avaintavoitteissa ei sanota siitä halaistua sanaa? [Puhemies koputtaa] Päinvastoin vaaditaan vähemmän säätelyä — ei enemmän vaan vähemmän säätelyä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, aika on täynnä. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ne avaintavoitteet ovat seuraavan komission ohjelmaan, ja meidän tavoitteemmehan on saada tämä yritysvastuudirektiivi tämän komission aikana valmiiksi.

On hyvä asia, että te olette lukenut sen ”Avaintavoitteet”. Siitä voi olla ylpeä. Suomessa on tehty erittäin hienoa työtä. Laajasti yhteiskunnassa on käyty keskustelua. Hallitus on tehnyt laajan valmistelun — ministeriöt ovat kaikki olleet mukana — jossa on koottu Suomen kannalta keskeiset tavoitteet Euroopan unionin seuraavan komission ohjelmaksi, strategiseksi agendaksi. [Vasemmalta: Mihin se Itä-Suomi jäi?]

Me ollaan nostettu siellä hienosti esiin meidän tavoitteita vaikkapa metsäpolitiikkaan. Hallituksella on muuten nykyään yksi kanta metsäpolitiikkaan, kun joillain aikaisemmilla hallituksilla oli useampia. Sen lisäksi me puhumme sisämarkkinoiden kehittämisestä, eurooppalaisesta kilpailukyvystä, turvallisuudesta ja sen parantamisesta, huoltovarmuuden vahvistamisesta eurooppalaisittain, rajaturvallisuudesta, maahanmuuton hallinnasta. Se on aivan erinomainen paperi. Suosittelen sen lukemista muillekin.

Arvoisa herra puhemies! Kevät keikkuen tulevi, maaliskuu maata näyttää. Ensimmäiset kevään merkit ovat ainakin täällä Etelä-Suomessa jo käsillä, ja suomalaiselle autoilijalle varmin kevään merkki ovat kuoppaiset tiet ja lukuisat rengasrikot, mitkä tulevat siitä, kun lumi ja jää sulavat. Suomalaisten teiden kunto on surkea joka puolella Suomea, ja mitä pienempään tiehen ja mitä enemmän maakuntiin ja maaseudulle mennään, niin sen heikompaan kuntoon tiet ovat menneet. [Vilhelm Junnila: Miten keskusta on niitä hoitanut?] Vaaratilanteet ja ajoneuvovauriot ovat lisääntyneet myöskin meidän pääväylillämme.

Herra puhemies! Ennen vaaleja kaikki puolueet olivat huolissaan korjausvelan kasvamisesta meidän väylillämme. Erityisesti perussuomalainen puolue lupasi autoilijalle parempaa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] luvattiin bitumin katkua ja suoraa tietä suomalaisille. Valitettavasti, arvoisa puhemies, tällä vaalikaudella meidän teiden korjausvelka vain kasvaa, ja tämän vaalikauden lopussa 300 miljoonaa euroa vähemmän käytetään väylänpitoon. Kysynkin teiltä, arvoisa liikenneministeri: Miksi olette unohtanut perussuomalaisten vaalilupaukset? Miksi annatte [Puhemies koputtaa] korjausvelan kasvaa ja leikkaatte väylänpidosta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean sen, että ensi kesänä meillä investoidaan korjausvelan kasvun taittamiseen 250 miljoonaa euroa. [Välihuutoja keskeltä] Me hankimme ja me kilpailutamme niin, että rahoilla saadaan paras mahdollinen vastine. Me pysäytetään ensi kesän aikana korjausvelan kasvu. [Suna Kymäläinen: Nyt tuli iso lupaus! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Tämän korjausvelan kehityksen osalta kehitys on ollut kymmeniä vuosia pitkä.

Voi todeta kaikin puolin, että paitsi että tällä hetkellä korjausvelan taittaminen on ihan ykkösprioriteetti niin meillä on myöskin tällä hetkellä valmistelussa liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistus, jossa pureudutaan myös siihen vakaaseen korjausvelan rahoittamiseen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Ja edustaja Savola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Keskeinen osa arjen turvallisuutta on se, että ihmiset pääsevät liikkumaan: raskas liikenne pystyy selviytymään tuolla maakuntien teillä ja ihmisten työmatkaliikenne toimii. Mutta sitten ennen kaikkea on tärkeää se, että jos ambulanssia tarvitaan, paloautoa tarvitaan, poliisia paikalle, niin ne pystyvät noita teitä kulkemaan. Kansalaisilta on tullut erittäin paljon yhteydenottoja siitä, missä kunnossa talvikunnossapito meidän teillämme on ja missä kunnossa ylipäätään tiet ovat, varsinkin kun kevät tässä koittaa.

Nyt näyttää siltä, että hallitus on leikkaamassa erittäin paljon muun muassa yksityistieavustuksista. [Antti Kurvinen: Karmea juttu!] Kysynkin nyt ministeriltä: miksi teidän kohteenne, leikkauskohteenne on... Toki valtiovarainministeri Purrahan tuolla Twitterissä laittaa kuviaan siitä, kuinka ylpeä hän on leikkauksista, mutta miksi leikkaukset kohdistuvat juuri yksityistieavustuksiin, maakunnan ihmisiin, niihin arjen turvallisuutta koskettaviin teihin, jotka ovat välttämättömiä meille kaikille suomalaisille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Ensin täytyy edelleen todeta tämä korjausvelan pitkä, pitkä kehitys. Sitä ei korjata sillä, että kuvitellaan, että meillä sataisi jostain rahaa. Me käytämme sen rahan, mikä meillä on tällä hetkellä käytettävissä — se on minimaalinen [Hälinää] aikaisempien tuhlailujen, aikaisemman kehityksen vuoksi — mahdollisimman hyvin kohdistamalla sitä elinkeinoelämän ja liikenneturvallisuuden, sotilaallisen liikkuvuuden kannalta kaikkein keskeisimpiin kohteisiin. [Eduskunnasta: Turun tunnin juna ei pelasta!] Tämä taustatyö on tehty yhteistyössä Väyläviraston ja Puolustusvoimien kanssa. Me keskitymme niillä rahoilla kaikkein keskeisimpään. Elinkeinoelämältä on tullut hyvin paljon hyvää palautetta meidän korjausvelkaohjelmastamme, ja tulemme painottamaan sitä jokaisella osalla meidän verkkoamme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella tuossa liikennepoliittisessa selonteossa, mihin kaikki puolueet osallistuivat, yhdessä todettiin, että meidän perustienpidon rahoitusta pitäisi itse asiassa nostaa noin puoli miljardia euroa. [Vilhelm Junnila: Mitä keskusta teki? — Mauri Peltokangas: Ei mitään!] Kuitenkin on niin, että vielä tähän päivään asti te olette olleet tekemässä perustienpitoon leikkausta 110 miljoonaa euroa. Asia on ollut tärkeä kaikille puolueille, että perustienpidon tasoa saataisiin nostettua. Tänään tullut kehysehdotus ilmeisesti nyt meinaa korjata tätä teidän 110 miljoonan euron leikkausta, kun niistätte uusien väylähankkeiden momentin lähes tyhjiin, elikkä mitään uutta ei tulla enää aloittamaan. Arvoisa hallitus, kysynkin: Miksi te olette päättäneet laittaa tämän puoli miljardia euroa, joka — yhdessä todettiin — tarvittaisiin perustienpitoon, Turun tunnin junaan? Olisiko ollut parempi pitää kiinni siitä yhdessä sovitusta liikennepoliittisesta selonteosta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.

Kiitoksia! Nyt muistutan tätä salia siitä, että meillä ei ole tällä hetkellä vielä laitettu yhtään uutta euroa länsirataan eli tähän mainitsemaanne Turun tunnin junaan. Meillä on päätetty jo siitä, että me laitamme korjausvelkaan yli puoli miljardia, [Antti Kurvinen: Oletteko pääministerin kanssa eri mieltä junasta?] ja tulemme myöskin kohdistamaan kaiken mahdollisen priorisoinnissa nimenomaan tähän, että me saadaan korjausvelka kuntoon.

Turun tunnin juna ei ratkaise meidän korjausvelan ongelmaa. [Antti Kurvinen: Olen samaa mieltä!] Jos tästä nyt kerrankin sanoisi hieman, niin me etenemme yksi askel kerrallaan, oli sitten kyse kaikista meidän hallitusohjelmakirjauksistamme, myöskin länsiradan osalta. Me toistaiseksi odotamme nyt EU:lta Turun osalta CEF-rahoituksen mahdollista tulosta, saammeko sieltä, ja sen jälkeen menemme askel kerrallaan. Mutta niin kuin voitte todeta, tänä vuonna ei ole tullut yhtään uutta rahaa näihin ratayhtiöihin mutta sen sijaan korjausvelkaan on tullut, 250 miljoonaa. [Välihuutoja keskustan ryhmästä]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tuskin kellään on minkäännäköistä epäselvyyttä siitä, että tämän hallituksen isoin tehtävä on saada Suomen talous kuntoon, että meillä olisi oikeasti hyvinvointia myös tulevaisuudessa. [Antti Kurvinen: Entä tiet?] On käsittämätöntä sitten, että joku keskusta rupeaa puhumaan täällä tällä kaudella näistä asioista, kun ajatellaan niin, että viime kaudella kuitenkin keskusta halusi laittaa raideliikenteeseen enemmän rahaa kuin tieliikenteeseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Kaikki isot raidehankkeet oli pakko saada lähtemään liikenteeseen, muun muassa itärata. Henkilökohtaisesti vastustin äärettömän paljon sitä 80 miljoonan hukkaamista, [Välihuutoja keskustan ryhmästä] mutta keskusta sen halusi — keskusta sen halusi. Mutta kysymykseen: onko mahdollista, liikenneministeri, että voisimme tehdä tällä kaudella ASTO-projektin tapaista seurantaa, joka tarkoittaa sitä, että voitaisiin seurata, kuinka hyvin meidän asfaltti jatkossakin kestäisi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Kiitoksia! Meillähän tehdään jatkuvasti tiestön kunnon seurantaa, ja aina parantaminen ja tarkempi seuranta on tarpeen. Meillä liikenne- ja viestintäministeriössä keskitytään nimenomaan tiedolla johtamiseen ja faktoihin ja niihin exceleihin. Me emme mene tunne edellä, me menemme faktat edellä, ja tämäntyyppiset lisätiedon hankinnat ovat tietenkin erittäin tervetulleita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensi alkuun yksi kommentti näistä EU:n avaintavoitteista. Kun siinä asiakirjassa laittaa Control+F ja etsii sanaa ”liikenne”, niin sitä ei löydy. Politiikassa on paljon vastakkainasetteluita, ja ne ovat usein aika turhia, ja yksi turhimmista on laittaa erilaisia liikkumismuotoja vastakkain. Meidän pitäisi kehittää liikennettä ja liikkumista talouden, terveyden ja saavutettavuuden kannalta tasapainoisesti. Tämän hallituksen tutkassa kuitenkin kävely ja pyöräily ja joukkoliikenne erottuvat asioina, joista lähinnä leikataan, ja sillä on vakavia seurauksia kaikille näille edellä mainituille asioille: liikenteen kestävälle siirtymälle, [Sheikki Laakso: Kuka maksaa?] taloudelle, saavutettavuudelle, kansanterveydellekin. Olisin kysynyt: mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä? [Sebastian Tynkkynen: Kävelystä leikataan! — Naurua]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kaikkein tärkeintä, mitä me jokainen tässä salissa voimme tehdä liikkumisen — voisin sanoa nyt kävelyn ja juoksemisen, kevyen liikenteen — edistämiseksi, on se, että me kannustamme kaikkia siihen, joka ainoaa meistä. Meillä ei ole tällä hetkellä yhtä ainoaa ylimääräistä euroa pistettäväksi. Me voimme myöskin kannustaa siihen, että kunnissa sijoitetaan nimenomaan kevyen liikenteen väyliin ja liikenneturvallisuuteen.

Meillä ovat tällä hetkellä menossa myöskin MAL-neuvottelut, joiden myötä voimme painottaa sitä, että myöskin turvalliseen kevyen liikenteen liikkumiseen satsataan, mutta meillä ei ole jaossa yhtä ainutta ylimääräistä euroa. Me pidämme kiinni hallitusohjelmasta, me pidämme kiinni talouden tasapainottamisesta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kallio, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on siirtymässä vaalikauden mittaiseen väyläpolitiikkaan. Huonokuntoisten liikenneväylien korjausvelkaa aiotaan hoitaa alentamalla perusväylänpidon menokehystä, mitä hallitus yrittää paikata valtion omaisuutta myymällä. Vuoden 2024 talousarvioesitykseen sisällytetyn vaikuttavuusarvioinnin sekä asiantuntijakuulemisten perusteella väylien korjausvelka jatkaa kasvuaan. Se, että asvaltin on luvattu haisevan ensi kesänä, ei muuta tiestön kokonaiskuvaa. Laastari ei auta itse vaivaan, vaikka tärkeä onkin. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

VR:n liikenteen johtaja Juho Hannukainen suhtautuu Tekniikka & Talouden haastattelussa kriittisesti Turku—Helsinki-välin rataan mutta toivoo lentorataa, jotta suomalaiset pääsisivät Keski-Eurooppaan 20 minuuttia nopeammin. [Jenna Simulan välihuuto]

Arvoisa puhemies! Joutuu kysymään: onko 15 minuuttia nopeammin Helsingistä Turkuun tai 20 minuuttia sukkelammin Suomesta Keski-Eurooppaan tärkeämpää kuin ylipäätään kulkukelpoinen, toimiva ja turvallinen liikenneverkko koko maassa, myös itäisessä Suomessa? [Välihuuto] — Hanki almanakka!

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. [Vasemmalta: Puolusta, puolusta Turkua nyt!]

Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa raideyhteyksiin pääkaupungista itään, pohjoiseen ja länteen. Näihin kaikkiin käytetään ja on varattu noin puoli miljardia: Päärataan reilut 600 miljoonaa. Idän Savon rata, Karjalan rata, vt 5 — noin puolen miljardin kokonaisuus. Länsirataan noin puoli miljardia.

Väännetään tämä jälleen kerran rautalangasta: Se länsiradan osuus, jonka tämä hallitus toteuttaa, on Espoosta Lohjan suuntaan ja toinen pätkä Salo—Hajala-välillä. Ei koko rataa, ei miljardeja, [Mauri Peltokangas: Meneekö jakeluun?] vaan tämä on ensimmäinen vaihe pitkällä aikavälillä rakennettavasta raideyhteydestä. Nämä isot raideyhteydet ovat todella tärkeitä. Ja, kyllä, me tarvitsemme Itä-Suomen yhteyksiä, mutta me tarvitsemme myöskin yhteyksiä länteen ja maailmalle, kun se itäinen raja on kiinni.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan ”Suomi etenee kohti hiilineutraaliutta vaikuttavin ja kestävin keinoin”. Alkuviikosta valtiovarainministeri totesi, että ei usko Suomen saavuttavan vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta. Sitten toiseksi suurimman hallituspuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja vaati lakiin kirjattua Suomen ilmastotavoitteen laskemista. Tänne eduskuntaan ei ole tuotu mitään esitystä liikenteen eikä maatalouden päästöjen vähentämiseksi eikä hiilinielujen kasvattamiseksi. Sen sijaan hallitus on perunut edellisen hallituksen ilmastotoimia. [Sanna Antikainen: Hyvä niin!] Ainoa, mistä hallitus puhuu, on tehtaiden piippujen tulppaaminen, mutta siitäkään ei ole nähty yhtään esitystä.

Pääministeri Orpo, ennen vaaleja sanoitte, että kokoomus ei lähde hallitukseen, joka ryhtyy peruuttamaan ilmastotoimissa. Arvoisa pääministeri, nyt te johdatte sellaista hallitusta. Kysynkin teiltä: onko hallituksenne sitoutunut Suomen ilmastotavoitteisiin, ja jos on, niin milloin tuotte esityksiä niiden saavuttamiseksi? [Bella Forsgrén: Missä teot?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Hallitusohjelmassa lukee selkeästi, että me olemme sitoutuneet 2035-ilmastotavoitteeseen. Toiseksi on harmi, että ilmasto- ja energiaministeri Mykkänen ei ole paikalla. Hän osaisi vastata paljon tarkemmin näihin kysymyksiin, mutta me valmistelemme sitä polkua osaltamme. Ja meillä on erittäin iso paino — kyllä — siinä, että me saamme suomalaisen teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä merkittävällä tavalla vähemmäksi. Siinä samalla, kun me tehdään tätä, me tavoittelemme Suomeen uusia investointeja puhtaaseen teollisuuteen, puhtaaseen energiantuotantoon, työtä ja työpaikkoja suomalaisille, ja samalla vähennämme meidän ilmastopäästöjämme. Minusta tämä on järkevä politiikan linja, ja toivon, että asiaa voidaan käsitellä tarkemmin, kun vastaava ministeri on paikalla. [Vasemmalta: Missä esitykset? — Eduskunnasta: Erinomainen vastaus!]

Arvoisa puhemies! Saimme tänään huolestuttavia tietoja ammatillisesta koulutuksesta. Opettajien mukaan opiskelijoiden oppimisvalmiudet ovat heikentyneet ja tuen tarve on kasvanut.

Hyvä puhemies! Aina, kun perussuomalaiset ovat hallituksessa, [Juho Eerola: Kuka olikaan opetusministeri viime kaudella?] ammatillisesta koulutuksesta leikataan. Tästä saimme taas tänään vihiä, kun ministeri Purra ehdotti ratkaisuksi ammatilliseen koulutukseen lyhyempää tutkintoaikaa. Tämä lausunto osoittaa, ettei Purra tunne koko ammatillisen koulutuksen järjestelmää lainkaan. Nopeammin valmistuminen on jo nyt mahdollista. Meidän on pidettävä kaikki mukana, myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta pysty valmistumaan lyhyessä ajassa. Jos kerran haluamme nostaa koulutustasoa, meidän on taattava myös valmiudet jatkaa korkeakouluopintoihin.

Hallitus suuntaa suurin leikkauspuhein kohti kehysriihtä. Kysyisinkin opetusministeri Henrikssonilta: eihän ole niin, että hallitus tässä tilanteessa leikkaa ammatillisesta koulutuksesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ammatillinen koulutus on tosi tärkeää Suomessa, ja meillä on ammatillisessa koulutuksessa noin 300 000 opiskelijaa. Se on valtava määrä. Tässä viimeksi eilen minulla oli hyvä keskustelu, AMKEn hallituksen kanssa käytiin lävitse, mikä on ammatillisen koulutuksen tilanne juuri tänään. Sieltä vahva viesti oli se, että myös ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan nyt näitä perusopetukseen suunnattuja voimavaroja siihen, että nostetaan perustaitoja niin, että nuoret osaavat lukea, kirjoittaa ja laskea, kun tulevat toiselle asteelle ja ammatilliseen koulutukseen. Tähän hallitus panostaa, ja tähän on tulossa nyt muutos syksystä 2025, valmistelu on käynnistynyt.

No, nyt me tehdään myös ammatillisella puolella uudistus, mikä koskee opiskelijan oppimisen tukea. Siihen tulee myös erillinen määräraha, ja se valmistelu on nyt alkanut. Tähänkin tullaan panostamaan.

Mitä sitten kehysriiheen tulee, niin se on myöhempi keskustelu, missä me käydään kaikki lävitse. Itse toivon, että koulutuksesta ei leikata. [Vasemmalta: Toivotaan, toivotaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Opetusministeri vastasi tähän omalta osaltaan. Se, mitä tänään kommentoin, liittyi juuri tähän, josta saamme jatkuvasti palautetta ammattikouluissa käyvien nuorten vanhemmilta: lähiopetuksen määrä, joka on pahimmassa tapauksessa muutamia tunteja viikossa. Tämä ei ole nuoren kannalta lainkaan optimaalinen tilanne. Totta kai me haluaisimme, että nuori pysyisi koulussa ja oppiminen olisi sujuvaa sitä myöten. Tämä mahdollistaisi sen, että tutkinto saavutettaisiin ja osaaminen olisi sellaista, että se riittäisi työllistymiseen. Ja kuten tässä tviitissä hyvin kuvataan, kyseessähän ei ole säästötoimi, vaan koulutuspanostus. [Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Myönnän tähän aiheeseen liittyen lisäkysymyksen edustaja Sarkkiselle. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meidän yhteisenä tavoitteena Suomessa on se, että 50 prosenttia nuorisoikäluokasta korkeakouluttautuisi tulevaisuudessa. Se on tärkeä tavoite koko kansantalouden kannalta. Tämä edellyttää sen, että myös ammatillisen väylän käyneet nuoret saavat jatko-opintokelpoisuuden, ja näistäkin nuorista halukkaat voisivat sitten edetä korkeakoulutukseen. Jos ammatillisesta koulutuksesta säästetään lisää ja jos ammatillista koulutusta lyhennetään mekaanisesti, on vaarana se, että nuoret eivät saavuta jatko-opintokelpoisuutta ja oppimisen laatu heikkenee. Liikaa kuulee jo viestejä siitä, että on liian vähän lähiopetusta ja nuoret valmistuvat puutteellisten taitojen kanssa koulusta. Resurssivaje ja liian vähäinen lähiopetus eivät kuitenkaan ratkea tutkintoaikaa lyhentämällä, ja tämän toivoisin myös valtiovarainministerin ymmärtävän.

Arvoisa puhemies! Kysyisin, miten varmistatte, että jatko-opintokelpoisuus ja riittävä osaaminen syntyvät, jos ammatillisesta koulutuksesta hallitus aikoo säästää ja koulutusta lyhentää. [Puhemies koputtaa] Ettehän te leikkaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta? [Jenna Simula: Eikö amiksesta voisi joskus vaikka mennä töihin? — Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Puhemies! Vastaan siltä osin, kun kysyttiin jatko-opintokelpoisuudesta. Edustaja on aivan oikeassa siinä, että ammatillisen opiskelun jatko-opintokelpoisuus on erittäin tärkeä asia, kun me haluamme nostaa koulutustasoamme niin, että joka toinen nuori saavuttaisi korkeakoulututkinnon. Tämä on erityinen huoli, kun tiedämme juuri tämän, minkä opetusministeri aiemmin kertoi, että perustaidoissa on jo tällä hetkellä suuria puutteita.

Moni ammattikorkeakoulu tarjoaa tällä hetkellä väyläopintoja, jotta tätä jatkokoulutuskelpoisuutta saataisiin nostettua myös ammatillisen koulutuksen käyneillä. Uskoisin, että tätä väyläkoulutusta lisäämällä voisimme myös parantaa jatko-opintokelpoisuutta, mutta kyllä kaikista olennaisinta on juuri se, mitä opetusministeri totesi, että perustaitoja pystytään parantamaan jo siellä peruskoulussa.

Kuitenkin yksi pullonkaula on ollut myös koulutuspaikat. Ilokseni voin kertoa, että tänään on tehty päätöksiä ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikoista ympäri Suomen. Se toivottavasti helpottaa myös ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen pääsyä.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Uusien tilastojen mukaan bruttokansantuote on laskenut loka—joulukuussa yhden prosentin ja viime vuodesta 1,8 prosenttia, ja tämä on odotuksia paljon suurempi. Yli neljä vuotta ollaan menty ilman kasvua, ja tällä hetkellä on 30 000 työtöntä enemmän kuin viime vuonna. Bruttokansantuotteen nousemista on valtiovarainministeriö ennustanut 0,7 prosentilla, mikä lienee se, joka tekee sen, että teidän pitäisi, hallitus, säästää kolme miljardia. Mutta tämä ei kuitenkaan tule ennusteiden mukaan toteutumaan, eli teiltä putoaa pohja pois, kun bruttokansantuote ei nouse, työttömyys lisääntyy ja teillä ei ole minkäänlaista kasvua.

Ministeri Purra, paljonko te joudutte leikkaamaan, ja mistä te tulette leikkaamaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa määritetään kuuden miljardin sopeutustarve, josta neljä miljardia on suoria leikkauksia ja kaksi miljardia sitten uudistusten kautta. Kuten moneen kertaan täällä salissa on todettu, niin valitettavasti tilanne on se, että joudumme tekemään lisätoimia kolmestakin syystä: pysyäksemme omien kehystemme sisällä, pitääksemme kiinni hallitusohjelmaan kirjatusta velkatavoitteesta ja kolmanneksi EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen vuoksi. Tämä edellyttää sitä, että me teemme lisää toimia, säästötoimia, ja tähän on poliittinen prosessi käynnistetty. Se on käynnissä, ja hallitus tulee kehysriihessä nämä päätökset tekemään. Tilanne on hyvin hankala erityisesti talouden syklin kannalta. Kasvua ei tosiaan ole, ja sen vuoksi myös ennusteiden luvut voivat edelleen muuttua. Valtiovarainministeriö toimittaa uuden ennusteen parahiksi kehysriiheen huhtikuun alussa, ja silloin voi olla liikettä kumpaan suuntaan tahansa, mutta yleinen pessimistinen tietoisuus antaa viitettä, että yhä huonompaan suuntaan, ja se vaatii tietenkin hallitukselta entistä kovempaa selkärankaa ja kykyä tehdä [Puhemies koputtaa] vaikeitakin päätöksiä.

När Sverige är medlem av Nato är också vårt medlemskap fullbordat. Det här har såväl republikens president som svenska riksdagsgruppen länge påtalat.

Nyt, kun Ruotsista pian vihdoin tulee jäsen, itse toivon, että muun muassa näiden pohjoisen Skandinavian infrayhteyksien kehittäminen saa lisävauhtia. Hallitusohjelmassa mainitaan, että Ruotsin ja Norjan kanssa tätä kehittämistyötä tehdään, ja viittaan tässä muun muassa Merenkurkun kiinteään yhteyteen, elikkä tuohon Vaasan ja Uumajan väliseen nordicconnectoriin.

Kysyisin hieman laajemmin puolustusministeri Häkkäseltä: Mitä Ruotsin Nato-jäsenyys Suomelle merkitsee? Ja miten yhteistyö Ruotsin kanssa nyt tästä edelleen tiivistyy?

Och när jag nämnde presidenten vill jag också passa på att på hans sista hela arbetsdag varmt tacka honom för utmärkt arbete för republiken Finlands bästa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ruotsi on tietysti historiallisesti ja maantieteellisesti meidän lähimpiä ystäviämme, ja se merkitsee sitä kautta henkisesti paljon, mutta jos konkretisoi, niin me jaetaan kohtalonyhteys tässä turvallisuustilanteessa Pohjolassa, ja sen takia Ruotsista tulee myös Naton sisällä varmasti sellainen kumppani, jonka kanssa meillä on yhteisiä intressejä erittäin merkittävällä tavalla.

Ensinnäkin Pohjolasta tulee sotilaallisesti yhtenäinen alue. Myös kaikessa suunnittelussa meillä on yhteiset intressit — miten komentorakenteita, joukkorakenteita, Pohjolan puolustussuunnitelmia edistetään. Ja nyt jo nähdään se, että meillä on hyvin samansuuntaiset näkemykset — huoltovarmuus, puolustusteollinen yhteistyö Pohjolassa. Tämä tulee nousemaan nyt isoon mittakaavaan. Ja siinä ei puhuta pelkästään kovista sotilaallisista ja puolustusteollisuuden asioista, vaan laajemmistakin yhteyksistä ja huoltovarmuusreiteistä.

Ja sitten pitää muistaa, että meillä on tiivis kahdenvälinen yhteistyö ollut jo yli kymmenen vuotta hyvin syvällä, lähes puolustusliiton tasolla, [Puhemies koputtaa] ja tätä polkua ei hylätä ollenkaan, vaan se vain syvenee tämän USA-sopimuksenkin myötä.

Arvoisa puhemies! Joensuulaisen neljävuotiaan lapsen väkivaltainen kuolema on tänään johtanut tuomioihin, mutta sen tulisi johtaa myös päättäjät toimimaan, että jatkossa pystyisimme paremmin suojelemaan lapsia. Hiljattain uutisoitiin myös vakavasti pahoinpidellystä kolmiviikkoisesta vauvasta, ja usein taustalta löytyy vakavia päihde- ja mielenterveysongelmia. Vuonna 2012 Eerika-tytön surman jälkeen tehtiin muun muassa oikeusministeriön asettamana laajapohjainen selvitys, jonka seurauksena tehtiin useita toimia, viranomaisten tiedonkulkua parannettiin. Mutta kun nyt olemme jälleen näiden järkyttävien tapahtumien ja järkyttävien uutisten äärellä, niin kysyn teiltä, oikeusministeri: olisiko nyt aihetta asettaa tällainen uusi laajapohjainen työryhmä selvittämään lastensurmien ja pahoinpitelyiden syitä ja antamaan ehdotuksia toimenpiteiksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, edustaja Räsänen. Tämä on äärettömän surullinen tapahtuma, ja koko hallituksen puolesta voin sanoa, että tämä tietysti järkytti suomalaisia, niin kuin nämä kaikki tapaukset järkyttävät, ja näitä on aivan liikaa. Me luemme näistä ja huomaamme, että siellä on taustalla monenlaista, pahoinvointia aikuisilla, ehkä osaamattomuutta, välinpitämättömyyttä, monenlaisia syitä. Tähän itse tapahtumaan en tietenkään voi ottaa millään tavalla kantaa.

Mutta tosiaan oikeusministeriö, tai itse asiassa oikeastaan OTKES, oli siinä vetovastuussa silloin, kun tehtiin Vilja Eerikan jälkeen sitä selvitystä. Siinä ei selvitetty syyllisyyttä eikä vahingonkorvausvastuuta vaan sitä, mitä kaikkea voitaisiin tehdä. Erityisesti lastensuojeluun, kouluun, eri toimijoille, haluttiin erilaisia toimenpiteitä, joita on vietykin eteenpäin. Minusta tämä on semmoinen aihe, että meidän olisi hyvä ihan kaikkien yhdessä miettiä, mitä me vaan voitaisiin tehdä enemmän. Voisi vaikka itsekin katsoa vähän sinne naapuriin päin, että hei, onko siellä kaikki kunnossa, ja tehdä se velvollisuus ilmoittaa eteenpäin viranomaisille.

Valitettavasti tämä aika on niin lyhyt, tästä voisi puhua pidempään. Mutta toivottavasti saitte tästä jotain vastausta.