Hallituksen esitys  eduskunnalle veronkannon, verotuksen toimittamisen ja eräiden seuraamusmaksujen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi

Arvoisa puheenjohtaja! Esittelen verojaoston puheenjohtajana tämän merkittävän verolain, Verohallinnon uudistuksen niin sanotun Valmis 3 -hankkeen.

Tämäkin lakiesitys on byrokratian purkamista osaltaan. Hallituksen esitys kattaa viimeisen osan siitä laajasta uudistuksesta, jonka tarkoituksena oli yhtenäistää, selkeyttää ja modernisoida kaikkien Verohallinnon kantamien verojen verotus-, muutoksenhaku- ja veronkantomenettelyä. Uudistuksella edistetään lisäksi sähköisiä toimintatapoja ja verotuksen reaaliaikaisuutta, mikä näkyy erityisen selvästi nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä. Taustalla tässäkin on kaikkiaan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite tehostaa Verohallinnon toimintaa, parantaa verovelvollisten oikeusturvaa ja tiedonsaantia sekä keventää hallinnollista taakkaa. Minusta, puhemies, voi sanoa, että tämä tekee veronmaksajan elämän paljon helpommaksi. Toisaalta, kun tämä vapauttaa resursseja myöskin Verohallinnossa, tämä tekee niiden elämän vaikeaksi, jotka eivät halua veroja rehellisesti maksaa.

Lainsäädäntömuutokset on kytketty tarkoituksenmukaisuus- ja kustannussyistä ajallisesti niin sanottuun Valmis-hankkeeseen, jossa Verohallinnon koko tietojärjestelmä ja infrastruktuuri uudistetaan ja on uudistettu ja otetaan käyttöön vaiheittain 2016—2019. Muutokset koskevat useita lakeja: tuloverotusta, tonnistoverotusta, kiinteistö- ja varainsiirtoverotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. Pääosin lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2018, osan 1.11.2019.

Valtiovarainvaliokunta on siis todennut verojaoston esityksestä, että esitys on poikkeuksellisen laaja ja merkittävä asia- ja hankekokonaisuus ja sitä pitää tarkastella tästä lähtökohdasta. Kantavana ajatuksena on ollut pyrkimys selkeyttää sääntelyä, yhtenäistää menettelyä eri verolajien kesken sekä nopeuttaa ja kehittää verotusprosesseja uuden tietojärjestelmän ja sähköisen asioinnin kehityksen myötä. Valiokunta on tämän Valmis-hankkeen kaikissa kolmessa vaiheessa johdonmukaisesti ilmaissut tukensa uudistukselle ja puoltaa myös tämän esityksen perusratkaisuja.

Verotuksen päättyminen nykyistä aikaisemmin varhentaa myös veronpalautusten ja jäännösverojen maksuajankohtia. Kun veronpalautus maksetaan nykyisin joulukuussa, kuten tiedämme, pääosa niistä maksettaisiin jo elokuussa. Joulukuulle jäisi maksettavaksi ehkä vain noin parisataa miljoonaa euroa kaikkiaan noin 2,3 miljardin vuosittaisesta palautusmäärästä. Muutokset mahdollistavat toisaalta myös sen, että veronsaajat voivat saada heille kuuluvat osuudet nykyistä aikaisemmin. Verotuksen päättyminen verovelvolliskohtaisesti tasaisi myös kunnille tehtävien tilitysten jakaumaa eri kuukausien välillä. Muutos näkyy erityisen selvänä kiinteistöverotuksessa, jonka tuotoista noin puolet eli 850 miljoonaa euroa voidaan tilittää sitten jatkossa kuntaveronsaajalle nykyistä aikaisemmin.

Tässä oleellista on siis verotuksen päättyminen nyt verovelvolliskohtaisesti. Verotuksen reaaliaikaisuuden keskeinen elementti on se, että verotus päättyy mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on toimitettu. Koska valtaosalle tulo- ja kiinteistöverovelvollisuus valmistuu käytännössä jo kesäkuussa, pienehkölle joukolle heinä—lokakuussa, verovelvolliskohtaiselle päättymisajalle on siten selkeät perusteet.

Esityksessä uudistetaan merkittävällä tavalla myös sitä sääntelyä, joka koskee nykyistä veronkorotusta eli ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuvia sanktioita. Jatkossa seuraamus jakautuisi kahteen osaan, niin sanottuun myöhästymismaksuun ja veronkorotukseen. Osassa tapauksia nykyisen veronkorotuksen sijasta määrättäisiin siis jatkossa myöhästymismaksu. Ratkaisevaa tässä olisi, antaako verovelvollinen veroilmoituksen tai korjaako hän omasta aloitteestaan muun laiminlyöntinsä ennen verotuksen päättymistä. Tämä jako korostaa laiminlyönnin vakavuutta ja vaikuttaa sanktion määrään sekä siihen, miten tapausta on kokonaisuudessaan arvioitava. Verotuksen päättymishetki on tässä suhteessa merkityksellinen myös siksi, että silloin täyttyy myös mahdollisen verorikoksen tunnusmerkistö.

Kun uudistuksen tarkoituksena on edistää verotustietojen saantia oikea-aikaisesti ja oikean sisältöisinä, se kannustaa verovelvollista korjaamaan itse virheellisiksi tai puutteellisiksi tietämänsä tiedot. Tämä vähentää moninkertaista työtä ja kerryttää verotulot jo alun perin oikeamääräisinä. Lisäksi sanktiojärjestelmä yhtenäistetään mahdollisimman pitkälle oma-aloitteisia veroja koskevan seuraamusjärjestelmän kanssa. Uudistuksen toinen kantava ajatus on ollut täsmentää sääntelyä niin, että seuraamusten perusteet olisivat nykyistä kaavamaisempia ja objektiivisempia. Verotuksen ennakoitavuus on tällä vaalikaudella ollut keskeinen periaate, ja se on veronmaksajan kannalta tärkeä periaate. Nämä periaatteet kaventaisivat siten viranomaisten harkintavaltaa ja olisivat entistä ennakoitavampia ja systemaattisempia. Näistä syistä niiden on arvioitu olevan myös nykyistä vaikuttavampia.

Veronkorotus määrättäisiin puolestaan silloin, kun verovelvollinen ei anna veroilmoitusta tai korjaa oma-aloitteisesti veroilmoituksessa olevaa puutetta tai virhettä ennen verotuksen päättymistä. Korotus olisi 2 prosenttia lisätyn tulon määrästä, mutta sitä voitaisiin korottaa tai alentaa erityisillä perusteilla. Vaihteluväli olisi kaikkiaan 0,5—10 prosenttia.

Nykyisten säännösten muutostarve on ilmeinen, kun otetaan huomioon se karkea rakenne ja siihen liittyvä laaja harkintavalta, mikä nykyisin on. Vaikka säännöksen soveltaminen perustuu laillisuusharkintaan, yhdenvertaisen kohtelun vaaliminen käytännössä on varsin haastavaa. Epäsuhta voimassa olevan lain ja käytännön välillä on siis suuri. Perustuslakivaliokunta on todennut lausunnossaan, että hallinnollisissa seuraamuksissa on kysymys merkittävästä julkisen vallan käytöstä. Laissa on säädetty sen vuoksi täsmällisesti ja selkeästi muun muassa maksuvelvollisuuden ja maksun suuruuden perusteista.

Esitykseen sisältyvät veronkorotussäännökset täyttävät valiokunnan mielestä edellä olevat täsmällisyyden, selkeyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimukset. Valiokunta puoltaa näistä syistä ehdotettuja veronkorotusasteikkoja sellaisinaan. Myös tässä yhteydessä on syytä korostaa, että asteikkoa on tarkoitus soveltaa koko alaltaan, mukaan lukien myös 10 prosentin taso. Totean vielä, että kun veroja jää maksamatta, niin meillähän peritään myöskin korko, joka on 7 prosentin pinnassa, joka on nykyisellään todella korkea korko.

Laiminlyönnin arvioinnissa on perusteltua luopua tuottamusasteen arvioinnista. Tällainen rikosoikeudellinen syyllisyysarviointi sopii ylipäänsä huonosti hallinnollisen ratkaisun tekoon ja verotuksen kaltaiseen massamenettelyyn. Valiokunta kuitenkin korostaa sitä, että veronkorotus on myös jatkossa rangaistusluonteinen seuraamus, mikä ilmenee muun muassa perustuslakivaliokunnan lausunnosta. Sitä harkittaessa tulee ottaa siis huomioon myös rikosoikeudellisen seuraamuksen mahdollisuus. Tätä rajaa sääntelee vuonna 2013 voimaan tullut laki erillisellä päätöksellä määrättävästä vero- tai tullirikoksesta eli kaksoisrangaistavuuden sisältävä niin sanottu ne bis ‑laki.

Säännös on yhdistetty asiantuntijakuulemisessa valiokunnan mielestä perusteettomasti niin sanottuun tehokasta katumista koskevaan sääntelyyn. Siitä ei ole kuitenkaan kysymys nyt edes välillisesti, eikä sellaiseen menettelyyn oikeuttavaa erityislakia ole edelleenkään voimassa. Sellainenhan on muun muassa Ruotsissa. Ilman nimenomaista sääntelyä tällainen menettely ei siis olisi laillista.

Kuten todettu, verotuksen nykyiset menettelysäännökset ja edellä mainittu ne bis ‑laki luovat selvän toimintakehikon niissä tilanteissa, joissa veronkorotuksen sijasta on velvollisuus harkita asian siirtämistä rikosprosessiin.

Puhemies! Valiokunnassa on tätä lakia käsitelty varsin perusteellisesti, neljä kertaa kuultu Verohallinnon asiantuntijoita, ja tältä pohjalta on mietintö syntynyt.

Mietintö ei ole yksimielinen, vaan siihen sisältyy vastalause.

Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka kävi hyvin läpi tähän lakiesitykseen sisältyviä ongelmia. Kyse on laajasta uudistuksesta, jossa on myös ongelmallisia kohtia. Muun muassa seuraamusmaksujen muodostuminen uudella tavalla muodostaa ongelmia. Esimerkiksi veronkorotusten tason muutoksilla olisi ollut syytä varmistaa, että olennaisimpia laiminlyöntejä oltaisiin pystytty ennaltaehkäisemään riittävillä seuraamusmaksuilla.

Me vihreät olemme mukana tässä vastalauseessa. Siksi kannatan edustaja Harakan aiemmin tekemää esitystä tähän lakiesitykseen ja pidän sitä erittäin tärkeänä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Harakan puheenvuoron johdosta pari kommenttia. Edustaja Harakka on täällä aikaisemmin ja ihan julkisuudessakin antanut ymmärtää, että tässä olisi kysymys aktiivisesta katumisesta. Siitähän ei ole kysymys, sehän edellyttäisi aivan omaa lainsäädäntöään. Ruotsissa sellainen kyllä on.

Mutta todellakin moderni verotus on sitä, että käytetään digitalisaatiota, modernia verohallintoa, myöskin riskien hallintaa hyväksi katsoen, missä niitä riskejä on. Myöskin toimitaan niin, että tavallaan kannustetaan verovelvollista oma-aloitteisesti oikaisemaan mahdollisesti tulleita virheitä. Tämä lainsäädäntö toimii näin. Minusta edustaja Harakan puheessa, niin kuin sanoin, heijastuu vähän sellainen 70-luvun ajattelu, että tämä olisi jotain pelkkää verotarkastusta, usein poliisien toimintaa, vaan ei, nykyaikainen, tehokas verohallinto on ratkaisevan tärkeässä asemassa, kun pyritään verojen välttämistä ja aggressiivista verosuunnittelua estämään. Minusta tämä esitys ei muuta seuraamuksiltaan nykykäytäntöä mutta modernisoi verotusta hienolla tavalla. Pitää antaa Verohallinnolle tunnustus sen uudistamisesta ja byrokratian vähentämisestä. Niin kuin sanoin tuossa alkuun, tämä helpottaa tavallisen veronmaksajan elämää mutta tekee sellaisen veronmaksajan elämän hankalammaksi, joka ei halua veroja maksaa.

Arvoisa puhemies! Edustaja Ala-Nissilä ei ole siirtymässä vielä 2020-luvulle, jolloin meillä on laaja kansainvälinen yhteisymmärrys ja yhteistyö viranomaisten tasolla, julkisuuden tasolla ja myöskin poliittisten päättäjien tasolla siitä, että aggressiivinen verosuunnittelu ja veronkiertäminen lopetetaan tästä maailmasta ja veroparatiisit suljetaan. Ilmeisesti edustaja Ala-Nissilä ei ole kuullut Panaman papereista eikä Lux Leaksistä eikä Liechtensteinin tietovuodoista, [Olavi Ala-Nissilän välihuuto] näistä kaikista merkittävällä tavalla verorikollisuutta estävistä toimista.

Edellinen hallitus oli edelläkävijä Euroopan tasolla veronkierron ehkäisyssä ja kansainvälisen aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisyssä. Nyt se verorikollisuus ei saa saada sellaista signaalia tällä lainsäädännöllä, että se olisi vähemmän tuomittavaa kuin nykylainsäädännössä, [Puhemies koputtaa] ja siihen tähtäävät nämä esityksemme.

Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että kyllä nykyhallitus tehokkaasti pyrkii estämään aggressiivista verosuunnittelua ja laittaa täytäntöön EU-direktiivejä hyvin tehokkaasti. Tässä on enemmän kysymys kotimaan verotuksen toimittamisesta. Toki tällä on kansainvälinen yhteys. Mutta kuten kerroin, se on erityisesti hyvää verohallintoa ja digitalisaation hyväksikäyttämistä, riskienhallintaa, kun pyritään mahdollisimman hyvään verotuksen kertymään. Myöskin toimitaan niin, että veronmaksajaa kannustetaan korjaamaan omia virheitään, ja sitten jos on rikollista toimintaa, niin silloin myöskin sanktiot tulevat lain mukaan veroseuraamuksineen ja myöskin viivästyskorkoineen.

Niin, tämä hallitushan on kunnostautunut todellakin sillä, että se tarjoili meille talvella 2015 tämän tehokkaan katumisen lakia, joka onneksi täällä eduskunnassa kaatui. Siitä kaikuja on toki tässä matalassa, vain 0,5 prosentin veronkorotuksessa, jonka oma-aloitteisesti katuva veroilmoituksen tekijä joutuu suorittamaan. Nämä henkilöt saattavat olla niitä, jotka ovat Sveitsissä tai muualla veroparatiisissa piilotelleet varojaan, mutta nykyinen tehokkaampi viranomaisten yhteistyö on nostanut kiinnijäämisvaaran sellaiseksi, että on parempi tulla esiin, ja silloin tässä siitä suoranaisesti palkitaan. Hallintarekisterilainsäädäntö, jota ajoitte kuin käärmettä pyssyyn, piilottaa omaisuuksia ulkomaille samaan aikaan, kun veroparatiisit ovat tulossa päivänvaloon. Suomi tämän hallituksen kaudella on menossa täsmälleen väärään suuntaan verorikollisuuden estämisessä kansainvälisesti.