Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen hyväksymisestä

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen vuosille 2020—2023, joka on valmisteltu Ruotsin johdolla yhteistyössä Suomen ja Norjan työvoima- ja koulutusasioista vastaavien ministeriöiden kanssa. Tämän mukaisesti Suomi sitoutuisi rahoittamaan Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä vuosittain 80 koulutuspaikkaa, Norja sitoutuisi ostamaan vuosittain 60 ja Ruotsi 145 koulutuspaikkaa. Suomen rahoittamien koulutuspaikkojen määrä pysyisi ennallaan edelliseen, tämän vuoden lopussa päättyvään sopimuskauteen verrattuna, ja sopimuksesta arvioidaan aiheutuvan sopimuskauden aikana vuosittain noin 1,7 miljoonan euron kustannukset.

Suomen on tarkoitus rahoittaa Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämää tutkintotavoitteista työvoimakoulutusta rakennusalalla, talotekniikan alalla sekä ravintola- ja cateringalalla. Koulutus on hieman kansallista koulutusta kalliimpaa johtuen oppilaitoksen sisäoppilaitosluonteesta ja monikielisyydestä. Koulutuksen pohjoismaisuus tarjoaa kuitenkin hyvät edellytykset työmarkkinoiden tarpeita vastaavan osaavan työvoiman liikkuvuudelle Pohjoiskalotin alueella.

Oxford Research on toteuttanut päättyvän sopimuskauden osalta arvioinnin koulutussäätiön toiminnasta. Tämän arvioinnin mukaan säätiön tarjoama koulutus on laadukasta ja tuottaa lisäarvoa sekä osallistujille, henkilökunnalle että työmarkkinoille. Koulutuksen läpäisyaste on tehostunut sopimuskaudella, ja loppuun suorittaneiden työllistyvyys on korkeaa.

Tämä uusi sopimus ei tuo olennaisia sisällöllisiä muutoksia aiempaan sopimukseen verrattuna. Muutoksia on tehty ensisijaisesti Suomen vastuuministeriön vaihtumisesta ja sitä myöten Suomen rahoitusmallin muuttumisesta johtuen. Suomi päättää koulutussäätiön toiminnan rahoituksesta avustuksena aiemman tarjouspyynnön kautta tehdyn hankinnan sijaan. Sopimus allekirjoitettiin Tukholmassa 25.11.2019 tasavallan presidentin myönnettyä siihen allekirjoitusvaltuudet, ja se tulisi Suomen osalta voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä, kuitenkin aikaisintaan 1. päivä tammikuuta 2020.

Arvoisa herra puhemies! Tuossa edellä huoltovarmuuden osalta keskusteltiin siitä, kuinka tärkeää pohjoismainen yhteistyö on Suomelle, ja sitä se on totisesti myös talouden ja koulutuksen osalta. Euroopassa katseet ovat kääntyneet kohti pohjoista, koska Kalottialueella on huomattavia, Norjassa jopa miljardiluokkaan kohoavia, kansainvälisiä investointeja. Toki Ruotsin ja Suomenkin investoinneissa, kun ne useammalta vuodelta lasketaan yhteen, puhutaan miljardiluokan investoinneista. Taloudellisen aktiivisuuden suunta on kääntymässä kohti meille tärkeää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistä raja-aluetta, ja tässä mielessä on tärkeää, että työvoima pystyy liikkumaan.

Olemme iloisia siitä, että Suomessa varsinkin Sipilän hallituksen aikana tehdyn hyvän politiikan ansiosta talous on kasvanut ja työllisyys kehittynyt hyvin, ja tässä mielessä ehkä tuolla pohjoisillakin alueilla Suomessa puhutaan jo enemmän työvoimapulasta kuin työttömyydestä, ja sitä pitäisi helpottaa sitten työvoiman liikkuvuuden parantamisella. Mutta työvoiman liikkuvuuden parantaminen koulutuksen kautta aina edesauttaa sitä, että talouden aktiviteetti lisääntyy ja toisaalta myös sitten mahdollisia laskusuhdanteita varten on mahdollisuus hakea työtä sieltä naapurimaasta, joten on erittäin kannatettavaa, että myös nykyinen hallitus haluaa edistää tätä sekä tämän Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan toiminnan kautta että muutenkin. Kannustan tietysti nyt sitten neuvottelujen jälkeen muodostettavaa uutta hallitusta suuntaamaan edelleen katsetta pohjoiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Arvoisa puhemies! Tämä tulee meille sivistysvaliokuntaan, ja ilolla se otetaan sinne vastaan. Haluan vain tässä yhteydessä jälleen kerran todeta sen, että olen ehdottomasti pohjoismaisen yhteistyön kannattaja. Meillä on hyvin pitkälle samanlaista ajattelua niin terveydenhuollossa, hyvinvointiyhteiskunnassa kuin myöskin sitten koulutuksen puolella. Me olemme, kaikki maat, sitä mieltä, että korkea osaaminen on se, mihin kannattaa satsata. Se on ihmisen ja yhteiskunnan pärjäämisen näkökulmasta erittäin tärkeää. Kun tässä nyt taas jälleen kerran jatketaan sitä hyvää yhteistyötä, niin kannatan tätä lämpimästi. Varmasti tämä menee aika lailla sukkana läpi sitten meillä valiokunnassa.

Käytän puheenvuoron tänä päivänä myös siitä syystä, että olemme juuri tänään saaneet Pisa-tutkimuksen tulokset vuodelta 2018. Tässä samalla vain totean sen, että kun me olemme tässä pohjoismaisessa yhteistyössä, emme ole ainoastaan saavana osapuolena vaan me olemme myös antavana, jos ajattelee, että Suomi on lukutaidossa jälleen parhaitten joukossa. Se, mikä erityisesti on huomioitavissa tuosta Pisa-tutkimuksesta, on se, että vain Suomessa yhdistyvät korkea osaaminen ja tyytyväisyys elämään. Se on minun mielestäni sellainen asia, joka meidän kannattaa nyt muistaa ja josta kannattaa olla ylpeä, ja meidän kannattaa luodakin sitten niitä yhteistyötahoja — me olemme aika haluttukin yhteistyökumppani, hyvä niin.

Kiitos, tämä on erittäin hyvä sopimuksen jatko. Tehdään sisällöllistä yhteistyötä mutta myös menetelmällistä. — Kiitos. [Hussein al-Taee: Erinomainen puheenvuoro!]