Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd) | Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Saara Hyrkkö vihr) | Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Timo Heinonen kok) | Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkauksista (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r) | Suullinen kysymys eläkeläisten verotuksesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps) | Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, jos käydään nyt tämä verotuskokonaisuus lävitse. Todella, kun budjettiriihessä kommentoitte ensi vuoden budjettia, totesitte, että kaikkien palkansaajien verotus kevenee, siis kevenee ensi vuonna tästä vuodesta. No, kuitenkin kun näitä muutoksia katson, niin 2 000 euroa kuukaudessa tienaavalla myyjällä, 4 000 euroa kuukaudessa tienaavalla opettajalla ja 6 000 euroa kuukaudessa tienaavalla insinöörillä, jotka kuuluvat liittoon, verotus ei todellakaan kevene. Sen sijaan ministeritason tuloilla kevennykset ovat 5 000 euroa vuodessa ja miljoonatuloisilla keskimäärin yli 100 000 euroa vuodessa. Moni kysyy, miten ihmeessä tässä näin kävi. Pääministeri, annan teille nyt reilun mahdollisuuden: jos edelleen seisotte tämän väitteenne takana, niin voitteko toistaa eduskunnan edessä, [Puhemies koputtaa] että kaikkien palkansaajien verotus kevenee?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Se, mihin perustan puheeni siitä, että kaikissa tuloluokissa verotus kevenee ja nimenomaan hallituksen tekemien veromuutosten johdosta vuodelle 26, on valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiesten virkavastuulla tekemä muistio veromuutosten tulonjakovaikutuksista, jossa on mukana siis myöskin ay-jäsenmaksun vähennysoikeudesta luopuminen. Kuvio näyttää tältä. [Puhuja näyttää paperia] Kaikissa tuloluokissa veromuutosten jälkeen käteenjäävä tulo kasvaa. Tämä on siis valtiovarainministeriön virkamiesten virkavastuulla tekemä muistio. Siihen minä perustan minun sanani. Eli jos olette sitä mieltä, että puhun pehmoisia, niin kannattaa jatkaa keskustelua valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aihepiiriin liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, ymmärrän oikein hyvin, että te esittelette tätä tulodesiilitaulukkoa, mutta teidän jos kenen täytyisi tietää, että ihminen ei ole desiili. [Oikealta: Ohhoh!] Tehän esittelette taulukkoa, joka kuvaa desiilimuutoksia, kun tosiasiassa ainakin meitä täällä SDP:ssä kiinnostaa, mitä siellä jokaisen palkansaajan kukkarossa tapahtuu. Ja se on tosiasia, että kaikkien palkansaajien verotus ei todellakaan kevene, vaikka te niin yritätte väittää.

Juuri kävin läpi, että jos otamme sen 2 000 euroa kuukaudessa tienaavan myyjän, joka ahkerasti tekee töitä, niin hänen verorasituksensa ensi vuonna jopa kiristyy. Siis hallitus, joka kiristi tälle vuodelle keskituloisten palkansaajien verorasituksen korkeimmilleen kymmeneen vuoteen, jatkaa tätä samaa linjaa tavallisten suomalaisten osalta, ja tämä on meistä väärin. Senpä takia kysyn nyt uudestaan: oletteko te sitä mieltä, että jokaisen palkansaajan verotus kevenee? Ymmärrän, että valtiovarainministeri haluaisi vastata, mutta kysyn pääministeriltä, koska te olette tämän lauseen sanonut.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edelleen näytän tätä. [Puhuja pitää kädessään paperia] Se on... [Naurua vasemmalta] — Joo, voitte nauraa, niinhän te teette aina. Minusta olisi hienoa, jos pystyttäisiin asiallisesti keskustelemaan ja käsittelemään näitä asioita. — Nämä veromuutokset vaikuttavat siis niin, että jokaisessa tuloluokassa keskimäärin verot laskevat. Totta kai on mahdollista, että on henkilöitä, joille kaikki nämä muutokset vaikuttavat negatiivisesti, mutta mitä todennäköisimmin ihan matematiikan perusteella on kyse kuitenkin paljon vähäisemmästä määrästä. Oleellista on tämä ja sen takana oleva tosiasia, että tämä hallitus keventää palkansaajien verotusta 1,5 miljardilla. Se on iso raha, 1,5 miljardia euroa vähemmän veroja ihmisiltä heidän omista rahoistaan. Se on arvovalinta, se on tietoinen valinta, koska me halutaan kannustaa ihmisiä töihin. Ja nyt jos joskus me tarvitaan kannusteita töihin. Me tarvitaan ostovoimaa, joka nousee hallituksen aikana kaikkina vuosina verrattuna viime hallituksen aikaan, jolloin ostovoima laski. Lisää ostovoimaa, enemmän käteen palkasta, [Puhemies koputtaa] enemmän työllisyyttä ja enemmän toimeentuloa ihmisille. [Juha Mäenpää: Halvempaa bensaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässähän te taisitte, pääministeri, nyt tulla tunnustaneeksi, että teidän lausumanne ”jokaisen verotus kevenee” ei sitten kuitenkaan kaikkien suomalaisten kohdalla pidä paikkaansa. [Oikealta: Haloo!] Ja toden totta, niin se on. 2 000 euroa ansaitseva myyjä [Perussuomalaisten ryhmästä: Ahkera myyjä!] tai vaikka jopa 6 000 euroa ansaitseva insinööri ei itse asiassa hyödy näistä veronalennuksista, vaan verorasitus saattaa jopa kasvaa.

Tarkastelenpa vielä teidän toista lausumaanne. Te olette eilen todennut, että työn verotuksen keventäminen tuo eniten, siis eniten, pieni- ja keskituloisten kukkaroihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Uniper neljä miljardia!] Mutta kun sinne kukkaroon katsotaan, niin eipä pieni- ja keskituloisella kovin montaa euroa kuukaudessa siellä näy, kun samaan aikaan ne yli 9 000 euroa tienaavat saavat tuhansia euroja vuodessa. Kyllä se pienituloinen katsoo sinne kukkaroon ja miettii, että mitäköhän tämä pääministeri nyt puhuu. Olivatko ne pehmoisia puheita, [Juho Eerola: Nyt on pehmoisia puheita!] kun tämä kova fakta kuitenkin näyttää siltä, että se verotus on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen? Pääministeri, myönnättekö te, [Puhemies koputtaa] että teidän veronkevennyksenne kuitenkin kohdistuvat eniten kaikkein suurituloisimmille suomalaisille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Puolentoista miljardin kokonaisveronkevennyksistä yli miljardi kohdistuu pieni- ja keskituloisille — siis yli miljardi menee pieni- ja keskituloisille — ja se on mielestäni oikein. [Välihuutoja] Mielestäni se on oikein.

Ja kyllä, kyllä hallitus on myöskin laskenut nämä ylimmät marginaalit 52:een. Sekin on aika paljon. Suomessa on edelleen erittäin vahva progressio. Suomessa enemmän ansaitsevat kantavat suurimman osan verorasituksesta ja kustantavat tämän maan hyvinvointia. Niillä rahoilla pidetään huolta heikommista. Tämä on aivan välttämätöntä. Progressiosta pidetään kiinni, mutta siinäkin pitää joku tolkku olla. Ja mikä vielä on oleellista, on se, että näitten ylimpien tuloluokkien osalta, kun niitä marginaaleja lasketaan, lähes kaiken tutkimuskirjallisuuden mukaan ne rahoittavat itse itsensä takaisin, koska ihmiset tekevät enemmän töitä, yrittävät enemmän, ottavat enemmän vastuuta. Tästä voin teille tulla esitelmöimään ja tuomaan sitä kirjallisuutta, mistä voitte itsekin tähän tutustua. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Milloin?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me olemme kaikki huolissamme siitä, että Suomen talous ei kasva riittävän nopeasti. Monella suomalaisella olisi kulutustarpeita eikä ole nyt varaa kuluttaa. Taloustieteessä on sellainen vähän hankalakin termi kuin Lafferin käyrä, joka tarkoittaa suomeksi sitä, että jos veroja nostetaan tietyn pisteen yläpuolelle, niin verotuotot lähtevätkin laskemaan.

Nyt otan esille arvonlisäveron korotukset, kun hallitus on joutunut lisätalousarvioissa laskemaan verotuottoja jopa 700 miljoonaa euroa alaspäin. Voisiko olla niin, että tämän osalta olisi jo kysymys siitä, että me mennään liian korkealle? Tai toinen on se, mitä ollaan suunnittelemassa, että kaivosvero kolminkertaistetaan. Siellä on valtava potentiaali meillä myös kasvulle. Voiko käydä niin, että lopulta tuotot pienenevät, koska kaivosten elinkaari lyhenee? Eli kannattaisiko meidän olla yhdessä myös huolissaan siitä, että emme nosta liian korkealle niitä veroja, kun saattaa käydä niin, että verotuotot lähtevätkin laskuun ja ihmiset eivät pärjää arjessa, [Puhemies koputtaa] kun ei ole varaa ostaa tuotteita?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on täysin oikeassa siinä, että kun veroja kiristetään, niin jossain vaiheessa tulee raja vastaan siinä, että se ei enää lisää verotuloja. Samaan aikaan jos katsotaan kokonaisveroastetta, miten se tällä hallituskaudella kehittyy, niin se laskee tällä hallituskaudella, ja tämä on melkoinen saavutus siihen nähden, että me teemme huomattavasti sopeutuksia. Kyllä, me olemme joutuneet tekemään myös veronkiristyksiä, suurimpana tämä yleiseen arvonlisäverokantaan tullut korotus, jota muistaakseni myös keskusta kannatti.

Kun katsotaan näitä verotulojen arvioita ja tuottovaikutuksia, niin valitettavasti niitä on jouduttu tarkastamaan alaspäin juuri siksi, että talous ei ole kehittynyt suotuisasti. Vastaavasti yksityinen kulutus ei ole ollut niin korkeaa kuin toivoimme. Toisaalta myös muissa verolajeissa olemme joutuneet tarkastamaan näitä alaspäin. Tärkein syy sille on tietenkin siinä suhdanteessa ja ylivoimaisesti siinä, että meidän taloudessa ei ylipäätänsä ole dynamiikkaa. Se, miten me saisimme yksityisen kulutuksen, ennen kaikkea investoinnit ja vientimarkkinat vetämään, [Puhemies koputtaa] on varmasti meidän yhteistä pohdittavaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus, te olette monin tavoin tällä vaalikaudella hyökänneet ammattiyhdistysliikettä kohtaan ja sanelupolitiikallanne yksipuolisesti heikentäneet työehtoja ja palkansaajien neuvotteluasemaa. Nyt olette ajamassa uutta verosanktiota järjestäytyneille työntekijöille ja jälleen murentamassa sopimisen kulttuuria Suomessa.

Me olemme esittäneet institutionaalisille sijoittajille lähdeveroa, joka siis koskisi myös ammattiyhdistysliikettä. Arvoisa hallitus, oletteko valmiita tarttumaan tähän esitykseen sen sijaan, että olette nyt rankaisemassa yksittäisiä järjestäytyneitä työntekijöitä ja korottamassa heidän verorasitustaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus alentaa työn verotusta ensi vuonna noin miljardilla eurolla. Koko tällä kaudella, kun otetaan huomioon lapsikorotukset, kokonaissumma nousee noin 1,8 miljardiin euroon, mikä on erittäin merkittävästi.

Kuten pääministeri edellä totesi, tästä suurin osa kohdistuu pieni- ja keskituloisille ja myös lapsiperheille. Sen lisäksi ylimmät marginaalit lasketaan sinne 52 prosenttiin, ja tämän toimen uskotaan olevan pitkälti itsensä rahoittava. Näin on tapahtunut esimerkiksi Ruotsissa ja monessa muussa meidän vertailumaassa, jossa tällainen päätös ja uudistus on tehty jo paljon aiemmin.

Me olemme joutuneet kiristämään myös joitakin veroja, poistamaan verovähennysoikeuksia, mutta tämä kokonaisuus on erittäin perusteltu, ja sen takana on hyvin helppo seistä.

Arvoisa puhemies! Verotulojen kannalta keskeinen kysymys on tietenkin se, onko ihmisillä tuloja, joita verottaa. Suomen työttömyysaste on kuitenkin noussut historiallisen korkealle. Sadattuhannet suomalaiset joutuvat miettimään päivittäin, mistä löytyy uusi polku eteenpäin. No, työttömille te olette sanoneet, että menkää töihin parantaaksenne tilannettanne, mutta töitä ei ole. Veronalennukset eivät välttämättä näitä ihmisiä lämmitä. Kaiken lisäksi olette vaikeuttaneet omilla päätöksillänne ihmisten pääsyä töihin: aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja suojaosien poisto esimerkkeinä käsittämättömistä päätöksistä, jotka kampittavat työllisyyttä. Samaan aikaan olemme saaneet tiedon uusista arvioista hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista lapsiin. Niiden myötä hallituksen tulostaululle lävähtää jälleen entistä synkempi luku: hallituksen politiikka sysää peräti 31 000 lasta köyhyyteen. Tämä on hallituksen päätösten vaikutuksista kenties alhaisin.

Minusta on surullista, että kysymyksistä huolimatta emme näinä vuosina ole saaneet teiltä kunnollista vastausta tähän kysymykseen, miten aiotte puuttua lapsiperheköyhyyteen Suomessa. [Puhemies koputtaa] Pääministeri Orpo, mitä te sanotte näille 31 000 lapselle, [Puhemies koputtaa] jotka kärsivät teidän politiikkanne vaikutuksista voimatta itse vaikuttaa asemaansa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Muistutan kaikkia edustajia minuutin aikarajasta. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että on korkea työttömyys ja tämä suhdannetilanne on erittäin huono. Se johtaa siihen, että meillä on työttömyyttä, ja totta kai se vaikuttaa myös perheisiin.

Mutta se, mitä haluan sanoa, on kuitenkin se, että me teemme kaikkemme, että syntyy työtä. Me ollaan laitettu kilpailukykyä kuntoon, yritysten toiminnan edellytyksiä kuntoon, panostettu koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta syntyisi työpaikkoja, jotta syntyisi työmahdollisuuksia. Se on ainut kestävä tie. Mutta tämä suhdannetilanne on todella vaikea. Turvallisuustilanne vaikuttaa siihen, mikä on yritysten usko tulevaan, mikä on kotien usko tulevaan. Suomessa ei tällä hetkellä kuluteta, ja se on sinänsä ymmärrettävää, koska ihmiset ovat huolissaan. Mutta tämä kaikki johtaa siihen, että meillä on tällä hetkellä aivan liikaa työttömiä tässä maassa, mutta me teemme joka päivä töitä sen eteen, että saadaan käänne tapahtumaan ja mahdollisimman moni isä ja äiti saa töitä. Mutta siihen asti meillä on kuitenkin sosiaaliturvaleikkauksista huolimatta perustoimeentulo turvattu. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Se on turvattu, ja siitä pidetään tässä maassa huolta.

Arvoisa puhemies! Edelleen tuntuu olevan epäselvää, kuinka paljon pääministeri Petteri Orpon hallituskauden aikana kevennämme työtä tekevien ihmisten verotusta. Me kevennämme työtä tekevien verotusta kaikissa tuloluokissa, niin kuin tässä kuulimme, 1,7 miljardilla. Suurin osa näistä euroista menee pieni- ja keskituloisten kukkaroon, yli miljardi.

Edustaja Tuppurainen, en kysy teiltä, mutta väännän teille rautalangasta: [Tytti Tuppurainen: Nimi mainittu!] Kun Orpon ensimmäinen hallituskausi päättyy, kaikille palkansaajille jää enemmän omasta palkasta käteen kuin hallituskauden alussa. Palkansaaja saa siis pitää enemmän omasta palkastaan kuin mitä teidän hallituksenne päättäessä sai, [Timo Harakka: Jos eroaa liitosta!] vaikka te keskustan kanssa ja tuella velkarahaa tärväsittekin.

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, tässä on tämä tuore Palkansaajien keskusliiton laskelma, [Eduskunnasta: Veronmaksajien!] kuinka paljon 4 000 euroa saava saa ensi vuonna enempi rahaa näiden toimien jälkeen. Kaikkien tulot tässä lisääntyvät. Tuon tämän, edustaja Purra, teille [Välihuutoja — Naurua] — anteeksi, Tuppurainen — tämän kyselytunnin jälkeen, niin että pääsette myös opiskelemaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, minuutti on päättynyt jo jokin aika sitten. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Se, mihin itse viittaan, on valtiovarainministeriön viralliset virka-arviot näistä vaikutuksista. Todellakin, kun tuloluokat jaetaan kymmeneen osaan, niin palkansaajilla kaikissa tuloluokissa verotus kevenee ja käteenjäävät tulot nousevat. Poikkeus on alin tuloluokka eli alin tulodesiili, ja syy siihen, että siellä ei nouse, on se, että siellä ei myöskään makseta juuri tuloveroja, joita me nimenomaan alennamme. Sen sijaan hallitus on joutunut tekemään kiristyksiä esimerkiksi tupakkaveroon ja virvoitusjuomaveroon, jotka vaikuttavat sitten myös tässä alimmassa tulodesiilissä. Ihmisen toki ei ole välttämätöntä tupakoida, joten tämäkin on vain arvio siitä keskiarvosta, kuten täällä aiemmin puhuttiin, että yksilöillä tietenkin ryhmien sisälläkin tämä tilanne vaihtelee.

Mutta aivan kuten edustaja totesi, ostovoima on nyt tällä hallituskaudella parantunut joka vuosi siitä, mikä se oli, kun me aloitimme. Vastaavasti käteen jää aina enemmän rahaa suhteessa siihen, mistä me aloitimme, [Puhemies koputtaa] ja tämä on erittäin hyvä asia.

Arvoisa herra puhemies! Minusta tämä tuntuu todella kamalalta. Tuntuu, että en saa happea. [Välihuutoja oikealta] Nämä teidän päätöksenne ovat niin epäoikeudenmukaisia, että en voi niitä ymmärtää. Hallituksen päätöksistä hyötyvät hyvätuloiset ja suuryritykset. Heille teillä todellakin on rahaa, mutta samalla te leikkaatte suomalaisilta lapsilta, suomalaisilta vanhuksilta, vammaisilta ja kaikista köyhimmiltä. Lupasitteko te tällaista politiikkaa ennen vaaleja?

Ministeri Purra, te sanoitte ennen vaaleja, ettei pienituloisilta leikkaaminen käy teille. Pääministeri Orpo, olette itse sanonut, ettei keneltäkään vaadita mahdottomuuksia. Mutta nyt te olette jälleen kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kukkarolla, kun leikkaatte 70 miljoonaa toimeentulotuesta, mikä on se viimesijainen etuus. Kuinka paljon teidän mielestänne on mahdollista leikata kaikista köyhimmiltä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämän asian valmistelusta vastaava ministeri ei ole nyt paikalla, mutta totta kai vastaan. — Se, että meidän taloustilanne on niin huono, on ajanut meidät siihen, että meidän on tarvinnut tehdä säästöjä, on pitänyt tehdä leikkauksia. [Välihuutoja vasemmalta] Niitä on jouduttu tekemään myös sosiaaliturvaan. Minä toivon, että kun toimeentulotukea uudistetaan, niin sitä pystytään myöskin rakenteellisesti muuttamaan siihen suuntaan, että se on ensinnäkin kannustavaa, selkeämpää ja kohdistuu mahdollisimman oikein. Edelleenkin tämän leikkauksenkin jälkeen Suomessa on kuitenkin kohtuullisen vahva perustoimeentulo, ja siitä pitää kaikissa tilanteissa pitää huolta.

Mutta kyllä minä haluan tuoda tähän keskusteluun myöskin sitä toivoa. Kun taas tämä perusilmapiiri on se, että kaikki on menetetty, niin ei ole. Iloitaan vielä vaikka siitä uutisesta, jonka me saimme telakkateollisuuteen: vuosikymmeneksi töitä tuhansille ihmisille, yli tuhannelle yritykselle ympäri Suomea. Näitä uutisia me nyt tarvitsemme, jotta meillä on mahdollisimman vähän ihmisiä, jotka tarvitsevat toimeentulotukea, jotta mahdollisimman monella ihmisellä olisi töitä. [Puhemies koputtaa] Me pystytään kääntämään tämä. [Suna Kymäläinen: Olispa itärajallakin!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus on laittanut miljoonille palkansaajille ankean ehdon: verorasitus alenee sillä ehdolla, että eroat liitosta. Jos taas järjestäytyneenä ajat palkansaajan etua, jäät miinukselle, varsinkin jos olet saanut työhuonevähennystä. Näin kokoomus ja perussuomalaiset ovat näyttäneet tuhansille suomalaisille työntekijöille todellisen karvansa, heille, jotka ovat heitä haksahtaneet äänestämään.

Mutta yksi joukko nauttii näissäkin leikkauksissa erityistä suojelua: kaikkein varakkaimmat suomalaiset, jotka nauttivat ennen kaikkea pääomatuloja. Hallitus suojelee omistamista väittämällä, että osinkoveron järkeistäminen vaarantaisi yrittämistä, mutta Verohallinnon tietojen mukaan listaamattomista yrityksistä osinkotuloa saavat ovat useammin muita kuin itse yrittäjiä. Miksi me pääomatulon saajat olemme erityissuojelussa? Rohkenen väittää, että kunnian miehenä Antti Herlin osallistuisi näihin talkoisiin, jos edes pyytäisitte. Ministeri Purra, milloin te ryhdyitte suojelemaan rikkaimpia pääomatulon saajia? [Sinuhe Wallinheimo: Teillä oli neljä vuotta aikaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ymmärsinkö nyt, että siellä oli taas sosiaalidemokraattinen veromoukari, joka siis haluaisi esittää yrittämiseen kohdistuvia lisärasituksia tässä tilanteessa, jossa me pyrimme saamaan työtä, yrittämistä, uusia yrityksiä? [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Ensin korjaan teidän ensimmäisen virheenne: Tämä valtiovarainministeriön arvio näistä tulonjakovaikutuksista kattaa myös ay-jäsenmaksujen vähennysoikeudesta luopumisen, ja siitä huolimatta kaikissa tuloluokissa, joissa tuloveroja maksetaan, käteenjäävän rahan osuus kasvaa. [Timo Harakka: Työhuonevähennys!] — Kyllä, myös työhuonevähennys on tässä arviossa mukana. — Kaikki hallituksen ensi vuodelle tekemät veropäätökset ovat tässä arviossa mukana, ja tämä on se tosiasia.

Kolmas huomioni on se, että mikäli te näin innokkaasti ajatte osinkoverotukseen tätä muutosta, ihmettelen, että viime kaudella, kun pääministeri oli sosiaalidemokraatti, te ette saaneet sitä aikaiseksi. [Välihuutoja — Oikealta: Ohhoh!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hienoa keskustella veropolitiikasta. Joskus on fiksua kiristää verotusta ja joskus laskea sitä, vähän riippuu asiasta. Yksi, jolle minulta ei kyllä ymmärrystä heru, on fossiilisten polttoaineiden veronkevennykset, joidenka hintalappu on iso. Ne lisäävät päästöjä, ja itse asiassa sen päästöjen lisäämisen kautta voi vielä tulla jatkohintalappu, kun me emme pysty pitämään meidän ilmastotavoitteistamme kiinni.

Olisin kysynyt, kun meillä pääministeri on toisaalla kansainvälisillä kentillä hienosti poseerannut Suomen ilmastopolitiikalla ja radikaalien muutosten ystävänä ja toisaalla taas kertoo, että nyt tarvitaan talouskuria: miten päätös, joka lisää päästöjä velaksi — siis maksaa rahaa ja lisää meidän päästöjä — on kummankaan näistä linjoista kanssa mitenkään johdonmukaisesti linjassa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hyvä vastata vihreään kysymykseen. Katsotaanpa taas nyt jälleen kerran isoa kuvaa: 90-luvun alussa Suomessa ruvettiin määrätietoisesti hinnoittelemaan hiiltä. Se on johtanut siihen rakennemuutokseen, mikä on Suomessa aivan huippuluokkaa maailmassa. Minä en väheksyisi yhtään siitä kertomista esimerkiksi Washington Postissa tai New York Timesissa, en yhtään.

Ja se, mitä me ollaan tehty: Me ollaan lähestulkoon puolitettu meidän päästöt 90-luvulta lähtien, ja me ollaan melkein tuplattu meidän talouskasvu. Meillä on tällä hetkellä maailman parhaita yrityksiä, jotka ratkovat ilmastonmuutosta eli kehittävät vähähiilisiä tuotantotapoja. Suomessa on lähes sataprosenttisesti puhdas sähköntuotanto. Nämä ovat ne asiat, mitä me ollaan Suomessa saatu aikaan. Silloin, jos me haluamme tukea kotitalouksien ostovoimaa ja me pidämme huolta polttonesteen hinnasta, se on aika pieni asia tässä kokonaisuudessa.

Minä olen ylpeä siitä, mitä Suomessa on tehty vuosikymmenten ajan, ja jopa siitä hallituksesta, missä te olitte mukana.

Ärade talman! Här i salen är vi överens: sysselsättningsläget är svårt. Samtidigt har vi flera branscher där vi skulle ha stor nytta av våra kunniga personer som befinner sig utomlands, inte minst inom vården som skriker efter yrkeskunnig arbetskraft. Regeringen har tagit tag i detta och vill skapa ett sporrande skattesystem för finländska medborgare som återvänder till Finland för att jobba.

Arvoisa puhemies! Hallitus päätti riihessä verokannustimen valmistelusta ulkomaille muuttaneille suomalaisille, joka rohkaisisi heitä palaamaan takaisin Suomeen töihin. On tärkeää, että osaavia työntekijöitä etsiessämme pystymme myös houkuttelemaan takaisin ulkomailla asuvia suomalaisia. Kysyn, arvoisa ministeri Marttinen: Kuinka tärkeänä pidätte hallituksen verokannustinta, jonka tavoitteena on houkutella ulkomaille muuttaneita suomalaisia palaamaan takaisin? Entä mitä muita toimia tarvitsemme avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden yhteensovittamiseksi? [Aki Lindén: Työpaikkoja todella tarvitaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä kysymyksestä ja hyvin tärkeän aiheen esille nostamisesta. — On tosiaan näin, että hallitus on päättänyt toimeenpanna kymmeniä ja kymmeniä talouskasvuun ja myös työllisyyteen liittyviä uudistuksia, joita parhaillaan valmistellaan. Yksi näistä on myös nimenomaan tämä verokannustin, jolla siis pyritään houkuttelemaan paitsi ulkomaille muuttaneita suomalaisia palaamaan takaisin Suomeen työskentelemään, myös näitä hyvin korkean tuottavuuden tehtävissä toimivia ulkomaalaisia, korkeasti koulutettuja henkilöitä, tulemaan Suomeen tekemään työtä. On tärkeää, että Suomi kykenee houkuttelemaan näitä huippuosaajia työskentelemään meidän yrityksissä. He tuovat kuitenkin mukanaan myös paljon veronmaksukykyä ja vahvistavat sitä kautta meidän taloutta.

Samaan aikaan on äärimmäisen tärkeää huolehtia siitä, että eri puolilla Suomea meillä on käytössä riittävät panostukset työllisyyspalveluihin tällä hetkellä, jotta myös työllisyysalueet voivat tehdä vaikka suoraan yritysten osalta rekrytointikoulutuksia ja huolehtia siitä, että juuri siellä, missä tarvitaan työvoimaa, voidaan tehdä näitä täsmäkoulutuksia, ja siitä, [Puhemies koputtaa] että yrittäjät löytävät osaavat työntekijät käyttöönsä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olennaista on todellakin se, mitä sinne kukkaroon jää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Enemmän jää!] Ja, pääministeri, minä kyllä ajattelen niin, että moni suomalainen tulee kysymään, missä ne pääministerin lupaamat veronkevennykset ovat, kun kukkarossa niitä ei tule näkymään. Uskon, että moni kaupan myyjä, opettaja, insinööri tulee sanomaan, että kuinkas tässä nyt näin kävi, näin ei pitänyt käydä. Muhkeat veronkevennykset tulevat sinne ministeriaitioon, 5 000 euron luokkaa, ja myös miljonääreille te suotte 100 000 euron veronkevennyksen keskimäärin. Olisi luullut, pääministeri, että kun teidän hallituksenne on nostanut tavallisen suomalaisen verotuksen korkeimmilleen kymmeneen vuoteen, niin nyt vihdoin olisi ollut sen tavallisen suomalaisen vuoro.

Pääministeri, nyt tarvitaan luottamusta, tarvitaan ostovoimaa. SDP on esittänyt jo tälle vuodelle keveämpää verotusta pieni- ja keskituloisille kuin hallitus esitti, ja nyt olemme esittäneet, että ensi vuodelle veronkevennysvara käytettäisiin pieni- ja keskituloisten veronkevennyksiin. Miljonäärit voivat nyt odottaa.

Pääministeri, kun olette luvannut, että jokaisen verotus kevenee, [Puhemies koputtaa] tuletteko nyt muuttamaan omia esityksiänne niin, [Puhemies koputtaa] että näin myös tapahtuisi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyselytunnit toistavat samaa kaavaa: SDP tekee saman kysymyksen uudestaan ja uudestaan, ja minä näytän saman vastauksen uudestaan ja uudestaan. [Pia Viitanen: Muutatteko esitystä?]

Siis valtiovarainministeriön virkamiesten muistio kertoo, että kaikissa tuloluokissa keskimääräisesti jää enemmän käteen, ja tämä on siis heidän tekemänsä. Voitte jatkaa tätä keskustelua heidän kanssaan.

Laajennetaan vähän vielä siihen, kun katsotaan tätä palkansaajien maksujen kokonaisuutta.Te tuotte esille useasti tämän työttömyysvakuutusmaksun. No, kyllä se nousee nyt tästä vuodesta ensi vuoteen, mikä on harmi. Itse olisin jättänyt sen tekemättä, mutta me kunnioitamme sitä ratkaisua, minkä rahasto teki. Mutta te syytitte minua siitä, että minä esitin toiveen rahastolle. Edustaja Räsänen, SDP:n talouspuhemies, te syytitte minua siitä, että minä olin pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että palkansaajat saisivat enemmän käteen omista tuloistaan. Miten ihmeessä tämä nyt taas on sitten linjassa sen kanssa, mistä te nyt tässä koko tunnin aiotte ilmeisesti puhua? [Joona Räsänen: Saako vastata?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kyselytunnilla ministerit vastaavat edustajien kysymyksiin, ei päinvastoin. [Timo Harakka: Tulevien ministereiden!] — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueilla on uusi viestintästrategia. Oppositiota moititaan synkistelystä, kun me aivan oikeutetusti kritisoimme sitä politiikkaa, jota te teette. Kyllä, pääministeri Orpo, politiikan tehtävä on luoda toivoa, mutta tämä hallitus ei tee niin. Teidän politiikkanne seurauksena 31 000 uutta lasta on putoamassa köyhyyteen samalla, kun miljoonatuloilla jää enemmän käteen. Nyt hallitus on jälleen leikkaamassa vanhustenpalveluista ja toimeentulotuesta.

Pääministeri Orpo, te sanoitte tällä viikolla, että vasemmisto vastustaa ihmisten menestymistä. Tätä ei ehkä oltu tarkoitettu otsikkoon, ja me emme tietenkään vastusta ihmisten menestymistä, mutta siitä huolimatta ja sen vuoksi kysyn, pääministeri, teitä mukaillen: miksi teidän hallituksenne tekee politiikkaa, joka vastustaa vähävaraisten ihmisten arjessa pärjäämistä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy, kun te olette tarkkoja näitten sanoitusten kanssa, kysyä, miten me olemme nyt vanhuspalveluista leikkaamassa, kun me lisäämme ensi vuodelle 800 miljoonaa muistaakseni. [Vasemmalta: 50 miljoonaa!] — Muistaakseni 800 miljoonaa lisätään hyvinvointialueiden rahoitukseen. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Sitten toinen asia, jonka voisi nostaa esille taas pitkästä aikaa, on se, miten vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Outi Ojala on muistuttanut siitä, että se vahva valtiontalous on myöskin köyhän paras ystävä. [Välihuutoja] Siitä tässä on kyse. Jos tehdään teidän politiikkaa ja annetaan velkaantumisen lähteä käsistä, niin tässä maassa ei muutaman vuoden päästä pystytä pitämään huolta kenestäkään sitä tarvitsevasta. Me tarvitsemme vahvan, terveen julkisen talouden. Sen takia me joudumme tekemään tällä hetkellä sopeutustoimia. Me tarvitaan kilpailukykyinen yksityinen sektori, jotta meillä on työpaikkoja ihmisille, jotta he tulevat toimeen ja jotta siitä maksetaan taas hyvinvointipalveluita ja pidetään huolta niistä heikommista. [Välihuutoja] Tämä teidän pitää oppia ymmärtämään, ja sitten me voidaan jatkaa keskustelua.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi on kansainvälisesti tunnettu maana, jossa on pienet tuloerot, ja siinä suhteessa tietenkin verotus on ollut meillä kaikkein keskeisimpiä välineitä tuloeroja kaventamaan. Nyt olemme tänään käyneet tässä keskustelua aika pitkään siitä, että päätöksillä, joita olette tehneet, on annettu nimenomaan suurituloisimmille palkansaajille, ansiotulojen saajille, reilu verohelpotus. Minkä takia me olemme lisäämässä tuloeroja?

Ehkä vielä vakavampi kysymys teille on se, minkä edustaja Harakka täällä jo nosti esille: pääomatulot, joita aliverotetaan Suomessa ja käytännössä vailla progressiota. Me tiedämme, että kaikkein suurituloisimmat ihmiset siirtävät palkkatulojaan osinkotuloiksi ja pääomatuloiksi. Onko meillä mitään mahdollisuutta — melkeinpä kysyisin tätä valtiovarainministeri Purralta, kun te siellä joudutte pohtimaan näitä veroratkaisuja — palata siihen käytäntöön, että pääomatulot asetetaan samalle viivalle ansiotulojen kanssa verotuksessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt kyllä tuli sosiaalidemokraateilta uutinen, mikäli te oikeasti olette sitä mieltä, että kaikki pääomaverot pitää laittaa progressiiviselle asteikolle. Tälläkin hetkellä siellä on erilaisia portaita, kuten hyvin tiedätte. Me toisaalta juuri katsoimme teidän vaihtoehtobudjettianne, jossa on veromoukari, olikohan se 1,9 miljardia lisää veroja.

Ei, tämä hallitus ei ole tekemässä tällaista uudistusta. Pelkästään tämä nihkeä talouden tilanne, suhdanne, se, että 18 vuoteen tässä maassa ei ole ollut kunnon kasvua — se olisi kyllä viimeinen teko, mikäli me tämän vielä tekisimme. [Suna Kymäläinen: Kaksi ja puoli vuotta luvattu talouskasvua!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Muistan hyvin, miten lapsena rekkakuskiyrittäjänä työskennellyt isä ilmoitti, ettei lähdetäkään kesälomareissuun taantuman tullessa [Oikealta: Aijai!] ja satamien ollessa kiinni, mutta hän sanoi, että ”Sofia, käy koulut, jaksa käydä koulussa, niin jonain päivänä sinun ei tarvitse laskea jokaista kolikkoa”. Uskon, että olen saanut olla sitä sukupolvea, jossa on ajatus siitä, että kun vain yrittää ja jaksaa, niin asiat voivat mennä paremmin. Minä kannan isoa huolta siitä, että meillä on nyt paljon vanhempia, jotka miettivät, millä he lupaavat lapsilleen, että asiat menevät paremmaksi. Meillä on nuoria, jotka miettivät, onko heidän omalla kouluttautumisellaan ja toiminnallaan vaikutusta, ja on meidän yhteinen tehtävämme luoda sitä tulevaisuudenuskoa, josta pääministerikin on kyllä puhunut.

Me vihreät halutaan, että ihmisillä on työtä, me halutaan, että työllä voi menestyä, me halutaan, että kotimaiset firmat voivat kasvaa, mutta me uskotaan, että se yksi avain siihen on tuottavuuteen panostaminen, koska meidän talous ei ole kasvanut, kun meidän tuottavuus ei ole kasvanut, ja siksi me ollaan peräänkuulutettu niitä mittavia panostuksia koulutukseen. Me ollaan ajateltu, että ne olisi voitu rahoittaa vaikka niillä yhteisöveron alennuksilla, jotka ajatuksena ovat kauniita ja tärkeitä, mutta meidän mielestämme niitä ei olisi pitänyt tehdä velaksi, kun asiantuntijoiden mukaan ne eivät maksa itseään takaisin eivätkä turvaa kasvua. Joten kysyn vielä: voisiko tämä hallitus muuttaa siinä suuntaa, [Puhemies koputtaa] että peruisi nämä veroalet tässä velkatilanteessa ja panostaisi vastaavalla summalla koulutukseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on antanut koulutuslupauksen. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Jos me katsomme kuntien taloutta, kuntatalous vahvistuu tällä kaudella, ja kun me katsomme koko kehyskautta, siellä pidetään huolta ihan sieltä varhaiskasvatuksesta lähtien. Siinä otetaan koppia jokaisesta lapsesta ja perusopetuksessa jokaisesta nuoresta. [Sofia Virta: Ja ammattikouluista!] Me vahvistamme perusopetusta, oppimisen tukea 200 miljoonalla tällä kaudella. Lisäksi me tunnistamme, että yksi sellainen tekijä, jonka takia nuoret välillä tippuvat tällä hetkellä, on mielenterveyden haasteet. Me olemme tuoneet terapiatakuun voimaan. Tai kun puhutaan nuorten tulevaisuudesta eteenpäin, tämä hallitus on lisännyt koulutuspaikkoja, aloituspaikkoja, ja sitä kautta tarjoaa näkymää nuorille. Ja nyt tuoreimpana tässä budjetissa hallitus toi uuden työllisyyssetelin, josta täällä on puhuttu. Nämä kaikki tuovat mahdollisuuksia meidän nuorillemme. Ajattelen, että se on sellaista vastuullista politiikkaa, jolla me pidämme kaikki nuoret mukana ja luomme heille näkymää. [Suna Kymäläinen: Ja satatuhatta työpaikkaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Lapsiperheiden näkökulmasta ja lapsiköyhyyden torjumiseksi kaikkein kestävin ratkaisu on tukea isien ja äitien työllisyyttä, jota hallitus onkin monin tavoin edistänyt, ja uskon, että niiden hedelmiä tulemme vielä näkemään. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Niitä näkyy jo!]

Lapsiperheiden verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennyksen lapsikorotusta 50 eurosta 105 euroon. Panostetaan 100 miljoonaa euroa lapsiperheille. Kysyn ministeriltä: miten arvioitte tämän vaikuttavan perheiden todellisuuteen ja heidän taloudellisiin mahdollisuuksiinsa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, paitsi että nyt kykenemme tämän lapsikorotuksen jopa yli kaksinkertaistamaan, niin me olemme tehneet siihen korotuksia jo aiemmin tällä hallituskaudella. Se taso, mistä me lähdimme, taisi olla pyöreä nolla, mutta tämä hallitus on tosiaan tähän kyennyt panostamaan, ja kun se yhdistetään näihin muihin työssäkäyvien ihmisten kohdalle tuleviin veronalennuksiin, niin kokonaissumma todellakin lähestyy sitä 1,8:aa miljardia euroa. Me olemme kyenneet tekemään panostuksia myös esimerkiksi lapsilisään, mutta itse haluan korostaa nimenomaan tätä työssäkäyvien lapsiperheiden kohdalle tulevaa verohelpotusta tai verovähennystä, mikä on erittäin oleellinen ja tosiaan ensi vuodelle vielä kaksinkertaistuu, ja yksinhuoltajaperheet sen saavat kaksinkertaisena. [Päivi Räsänen: Hyvä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten luottamuksen vahvistamisen ja toivon luomisen pitäisi olla nyt hallituksen prioriteettilistalla ykkössijalla, ja ymmärtääkseni siitä olemme samaa mieltä. Työttömyys on todella pahalla tolalla, eikä suunta valitettavasti ole kääntynyt paremmaksi, vaikka hallituskautta on kulunut jo lähes kolmatta vuotta. Nyt vielä pieni- ja keskituloisille on valitettavasti kyllä tulossa märkä rätti naamalle näitten luvattujen veronkevennysten osalta, [Oikealta: Ei!] koska todellisuudessa alle 9 000 euroa kuukaudessa tienaavat eivät tule juuri näkemään hallituksen kovasti mainostamaa veroalea muiden verosanktioiden johdosta. Miljonäärit puolestaan pääsevät nauttimaan yli 100 000 euron edestä vuosittain. Pääministeri Orpo, voisitteko vielä kerran avata, kuinka tässä nyt näin pääsi käymään? [Perussuomalaisten ryhmästä: Viidennen kerran!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Tekisi mieli sanoa, että en. Mutta kun ilmeisesti kolmas kerta toden sanoo, niin edelleenkin tämä sama valtiovarainministeriön kuva: kaikissa tuloluokissa työn verotus kevenee. [Puhuja näyttää paperia] Ja sitten jos katsotaan vielä näitä vuosien 23—26 veromuutoksia, joissa otetaan huomioon vielä tämä työttömyysvakuutusmaksukin, niin kaikissa tuloluokissa jää enemmän käteen. Tämä on siis valtiovarainministeriön tuottamaa materiaalia, ja voitte jatkaa keskustelua valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa, jos haluatte tarkempaa tietoa. Mutta kun te kolme kertaa olette tämän saman väitteen esittäneet ja kolme kertaa olen siihen nyt vastannut, niin herää kysymys, kuka puhuu pehmeitä.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Pääministeri Orpo, te olette nyt kaksi istuntoa riidellyt Lindtmanin putiikin kanssa siitä, [Naurua] kuka saa enemmän rahaa ja ovatko nämä veronalennukset kaikille. No, syy, miksi te pystytte riitelemään tästä, on se, että ne veronalennukset ovat niin pieniä, että laskutavan mukaan molemmat ovat varmaan oikeassa tässä asiassa. Mutta ei tämä mitään ostovoimaa lisää, se on ihan selvä.

Se, mitä kysyisin teiltä nytten, kun te haluatte kohdella kaikkia oikeudenmukaisesti: Eläkeläisiä, jotka saavat 60 prosenttia tuloistaan eläkkeinä, verotetaan kovemmin kuin palkansaajia. Koska te menette siihen tilanteeseen, että eläkeläisiä verotetaan samalla tavalla kuin palkansaajia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Te sanoitte, arvoisa edustaja, että 1,8 miljardin veronkevennykset eivät ole mitään ja ne eivät paranna myöskään ostovoimaa. Onko sitten myös niin, että mikäli me tekisimme 1,8 miljardin veronkiristykset, niin silläkään ei olisi mitään väliä eikä se vaikuttaisi ihmisten ostovoimaan? [Timo Harakka: Miljonääreille!] Tässä olemme todellakin osoittaneet näillä virkavalmistelluilla arvioilla, että kaikissa tuloluokissa, joissa tuloveroja maksetaan, käteen tulee jäämään enemmän rahaa hallituksen tekemillä budjettipäätöksillä, jotka nyt ovat eduskunnan käsittelyssä, ja näin todella on.

Mitä tulee sitten eläkeläisten verotukseen, niin kyllä, se on jonkin verran kireämpää kuin palkansaajalla muun muassa siitä syystä, että sinne kohdistuu hieman erilaisia vähennyksiä. Toisaalta tämä hallitus on myös tässä kyennyt toimimaan. Me olemme lisänneet eläkeläisten kannustimia tehdä työtä vielä eläkkeellä ollessaan. [Puhemies koputtaa] Toisaalta me olemme kohdistaneet myös eläkkeisiin näissä viimeisissä päätöksissämme jonkinlaista veronalennusta.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Me saimme eilen kaikki lukea Helsingin Sanomista oikein jymyuutisen. Se uutinenhan kuului, pääkirjoituksessa ilmoitettiin, että bensiini on Suomessa liian halpaa. Aika erikoinen tilanne. No, mutta näinhän se kyllä on, että pumppuhinnat ovat olleet siis selkeästi alempia kuin viime hallituksen, punavihreän hallituksen, aikana [Välihuutoja] — muistatte hyvin. Silloinhan linjattiin todella tiukka nousu-ura jakeluvelvoitteeseen, joka toteutuessaan olisi siis tuonut kymmeniä senttejä pumppuhintaan lisää, minkä sitten taas tämä hallitus perussuomalaisten toiveesta loivensi. No, lisäksi polttoaineveroa on laskettu ja tullaan laskemaan myös ensi vuonna entisestään. Tiestöäkin on laitettu kuntoon vaikka ja kuinka paljon, ennätysmäärä. Hallitus on siis tehnyt täyskäännöksen edellisen hallituksen autoilijan riistolinjasta, ja kysynkin, arvoisa herra pääministeri: [Antti Kurvinen: Edellinen hallitus vastaisi! — Antti Kurvinen pyytää vastauspuheenvuoroa] Helsingin Sanomien toimitus oireilee. Miten te nukutte yönne, kun tässä maassa on näin autoilijamyönteinen hallitus?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nukun yöni oikein hyvin, kun meillä on niin hyvä hallitus, joka kantaa vastuuta erittäin vaikeassa ajassa. Olen samaa mieltä siitä, että meidän täytyy huolehtia kotien ostovoimasta, ja siinä liikkumisella ja myös kyllä autoilulla on merkittävä rooli, ja mitä harvempaan asuttuun Suomeen mennään, sitä suurempi merkitys tällä on ihan ihmisten pärjäämisessä, työssäkäynnissä ja yrittämisessä. Tämä on ollut perusteltua.

Mitä vielä tulee hallitukseen ja tunnelmaan, meidän täytyy ymmärtää , kuinka vaikeassa ajassa me eletään. Se ei ole hallituksen keksintö eikä vika, että Venäjä toimii aggressiivisesti ja hyökkää Ukrainassa. Se ei ole hallituksen vika, että talouskasvu ei ole meidän keskeisillä vientialueilla lähtenyt kasvamaan. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Se ei ole meidän vika, että presidentti Trumpin kauppapolitiikka on ollut niin poukkoilevaa, että alkuvuoden talouskasvu jäi odotetusta. Me tehdään erittäin vaikeana aikana hallituksessa töitä vastuullisesti joka päivä, jotta Suomen monet haasteet niin turvallisuudessa, työllisyydessä kuin heikoimmista huolen pitämisessä saataisiin hoidettua, [Puhemies koputtaa] ja siksi olen tyytyväinen hallituksen työskentelyyn. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.

Puhemies! Pääministeri Orpo, toistelette mielellänne tämän viikon myönteistä telakkauutista mutta samalla vaikenette kokonaan siitä, että Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaan 1 300 työntekijää joutuivat myös tällä viikolla yt-neuvotteluihin. Työt voivat loppua yli tuhannelta, ja tämä yhtiö on suorassa valtion omistuksessa.

Valmet Automotive otettiin syyskuun alussa, ennen näitä irtisanomisuutisia, käytännössä valtion haltuun. Valtio tuli hätiin ilmeisesti pakkotilanteessa, ja samalla yksityisten sijoittajien riskejä vähennettiin. Petteri Orpon hallitus — pääministeri, teidän hallituksenne, valtio-omistaja — on nyt siis suorassa vastuussa Uudenkaupungin autotehtaan työpaikoista ja töiden jatkumisesta. Pääministeri Orpo, mitä hallituksenne aikoo tehdä töiden jatkumiseksi autotehtaalla? Entä Uudenkaupungin alue, miten tuette sitä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtio tosiaan meni mukaan tähän järjestelyyn tietoisena Euroopan autoteollisuuden hankalasta tilanteesta mutta myös tietoisena siitä, että Valmet Automotivella on hyvä uusi strategia, mikä keskittyy muun muassa puolustusteollisuuden sopimusvalmistukseen, ja itse uskomme siihen vahvasti. Halusimme pitää tämän osaamisen Suomessa. Tietenkään valtio omistajana ei liity suoraan näihin sopeutusneuvotteluihin, se on operatiivisen johdon asia, mutta uskomme vahvasti yritykseen, ja siksi valtio on siinä mukana. Haluamme pitää tämän huippuosaamisen Suomessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Vielä vastauspuheenvuoro, pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Ensinnäkin viesti Uuteenkaupunkiin ja Uudenkaupungin autotehtaalla töissä oleville on, että me teemme kaikkemme, jotta mahdollisimman monelle löytyy työpaikka ja että sinne autotehtaalle, niihin saleihin, saadaan uusia tilauksia autoteollisuudesta tai sitten, kuten omistajaohjausministeri totesi, vaikkapa puolustusteollisuudesta. Valtiolla on nyt paljon paremmat mahdollisuudet näiden järjestelyjen kautta olla mukana, löytää ratkaisuja, ja me toden totta teemme sen. Me emme jätä Uudenkaupungin autotehtaan ihmisiä ja heidän perheitään yksin tässä asiassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Se oli mukava kuulla pääministeriltä, että te ette aio jättää näitä jopa tuhatta ihmistä omaan onnensa nojaan, jotka ehkä menettävät työpaikkansa, toivottavasti ei niin paljon, mutta todella, todella vaikea tilanne siellä Varsinais-Suomessa.

Täällä on taas kuultu se, että kaikkien muitten vika on Suomen huono taloustilanne. Se on Putinin vika, se on Trumpin vika, se on edellisen hallituksen vika, se on ties kenenkä vika. Mutta kun puhutaan suhdanteesta, arvoisa pääministeri, haluan todeta sen, että euroalueella on erittäin matala työttömyys. Siis muualla Euroopassa tässä suhdanteessa on erittäin matala työttömyys, ja Euroopan toiseksi korkein työttömyys on meillä, täällä supi-Suomessa. Meillä on erittäin paha pitkäaikaistyöttömyys, erittäin paha nuorisotyöttömyys, ja, puhemies, tässä nähdään, Orpo, tämän teidän hallituksenne veropolitiikan onnistuminen. Hedelmistään puu tunnetaan, ja teidän hedelmänne on massatyöttömyys. Keskusta kohdentaisi veronalennukset pienille yrityksille, keskikokoisille yrityksille ja keskituloisille, keskiluokkaisille suomalaisille.

Kysynkin nyt, arvoisa pääministeri, hyvä hallitus: oletteko te valmiita kutsumaan kaikki puolueet, ay-liikkeen, työnantajat koolle miettimään tätä työttömyyskriisiä? Miksi te aktiivisesti vaikenette siitä, [Puhemies koputtaa] että olette sata työtöntä saaneet joka ikisenä hallituksen toimintapäivänä? [Puhemies: Kiitoksia, edustaja Kurvinen, minuutti on käytetty korkojen kera.] Miinus 83 000 työpaikkaa — miinus 83 000 työpaikkaa — on saldonne.

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En tässä nyt mitään syyllisiä enempää kaipaa, mutta toteanpa vaan sen, minkä varmaan ymmärtää jokainen suomalainen, joka tätäkin lähetystä katsoo, että tämä maailma on aika lailla sekaisin tällä hetkellä. Oletteko sattunut huomaamaan, edustaja Kurvinen, [Välihuutoja] mitä meidän naapurimme tekee? Oletteko huomannut Itä-Suomessa, millainen vaikutus sillä on tunnelmiin? Oletteko nähnyt, ymmärrättekö te sen, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] mikä vaikutus sillä on Keski-Euroopan markkinoille, vaikka Saksaan tällä hetkellä, että tämä tilanne on niin vaikea? Totta kai ympäröivillä olosuhteilla on vaikutusta. [Antti Kurvinen: Mikä on teidän vastuunne?]

Mutta mitä sitten tulee näihin vastauksiin, niin teidän vastauksenne oli tyhjä paperi. [Välihuutoja] Kun me lähdettiin kaksi vuotta sitten hakemaan ratkaisuja, edustaja Kurvinen — te olitte ryhmäpuheenjohtaja silloinkin, muistaakseni, tai ministeri: tyhjä paperi. Siinä oli teidän ratkaisunne siihen, mikä me nähtiin 23. Kun me nähtiin 23, että työttömyys oli lähtenyt kasvuun ja velka meni koilliseen, niin teidän vastauksenne oli tyhjä paperi, ja se ei nyt teidän kanssanne kokoustamalla taida parantua. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän laajaan aihekokonaisuuteen, edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jospa nyt, pääministeri, vielä kaivatte sen teidän kuuluisan taulukkonne sieltä esille, koska olin täältä katsovinani sitä taulukkoa, ja katsoin, että mikä oli se kaikista korkein palkki, kenellä ne veronkevennykset näkyvät kaikista eniten, ja katsoinko oikein, että kaikista suurituloisimmilla veronkevennykset ovat kaikista suurimmat? [Välihuutoja] Täällä on lupailtu ummet ja lammet sitä, että kyllä, pieni- ja keskituloiset saavat hirveät veronkevennykset, mutta sitten kun katson tätä kohdentumista, niin selviääkin, että tämähän on aivan roposia, mitä tänne tulee, ja siellä ministeritason tuloilla tulee viisi tonnia vuodessa, miljoonatuloilla tulee keskimäärin yli satatonnia, ja se on meistä väärin. [Juha Mäenpää: Paljonko ne maksaa veroja?] SDP:n linja on se, että nyt on tavallisten suomalaisten vuoro näissä veronkevennyksissä. Kysyn nyt vielä kerran: näinkö oikein, [Puhemies koputtaa] että hallituksenne kohdentaa kaikista suurimmat veronkevennykset yhteiskunnan kaikista rikkaimmille? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tähän voisi vastata ensin kysymällä: mikä SDP:n mielestä on riittävä taso sille ylimmälle marginaalille? [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Me laskemme sen nyt 52:een. Esimerkiksi valuuttarahaston mielestä maksimi voisi olla 40. Totta kai te voitte puhua rikkaista, mutta kun tässä on kyse myöskin niistä ihmisistä, jotka ovat tavallisessa palkkatyössä, saavat hyvää palkkaa, ovat vastuullisissa asemissa, ovat opiskelleet. [Joona Räsänen: Ei se kuusi tonnia tienaava insinööri saa mitään!] Tässä on kyse yrittäjistä ja siitä, että se lisätyön tekeminen, vastuun ottaminen, itsensä kehittäminen, yrittäjäriskin ottaminen kannattaa. Sitähän me tarvitaan. Me tarvitaan alempaa verokantaa näihin korkeampiin tuloihin, jotta me saadaan houkuteltua maailmalta osaajia tänne. Me tehdään heille verokannustin. Me halutaan pitää suomalaiset nuoret, jotka ovat opiskelleet ja ovat hyviä, Suomessa. [Välihuutoja vasemmalta] Näin pitää tehdä. Sen sijaan teillä, kun te näitä veroja nyt niin ihmettelette, on kahden miljardin veromoukari. Nämä kun laitettaisiin toimeen, niin tämä maa ei pelkästään pysähdy vaan lähtee taaksepäin. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Oulaskankaan yöpäivystystä koskeva kansalaisaloite tulee pian tänne täysistuntosaliin äänestettäväksi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde haluaa ja pystyy järjestämään siellä yöaikaista päivystystoimintaa. Tälle on myös laaja poliittinen tuki maakunnan kaikilta puolueilta.

Arvoisa ministeri Juuso, te muutitte lakia ja veitte hyvinvointialueilta oikeuden järjestää ympärivuorokautista päivystystoimintaa. Tämä keskittää sairaalaverkkoa. Oulaskankaan alueella asuu 120 000 ihmistä, ja pisimmillään Oulun yliopistolliseen sairaalaan on melkein 200 kilometriä. Voisitteko palauttaa hyvinvointialueille oikeuden päättää itse näistä päivystyspisteistä? Miten täällä Helsingissä tiedetään muka paremmin kuin Pohjois-Pohjanmaalla, mitä alueen ihmiset tarvitsevat ja miten ne palvelut pitää siellä järjestää? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tiedän, että tämä tällä hetkellä askarruttaa monia, koska kansalaisaloite on juuri valiokunnassa käsitelty ja on tulossa eduskunnan äänestykseen.

Mitä tulee Oulaskankaaseen ja sairaalaverkkoesitykseen, niin ne keskustelut olemme käyneet viime syksynä. Kaikki perustelut ovat siellä, kaikki vaikutusarviot on tehty, [Antti Kurvinen: Aika ylimielistä!] ja eduskunta on päättänyt enemmistöllä, että sairaalaverkkoesitys hyväksytään. Mikäli siihen halutaan muutosta tämän kansalaisaloitteen myötä, niin se on eduskunnan käsissä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Politiikassa on monesti kysymys kunniasta, ja joskus on sillä tavalla, että vaikka kuinka tietäisi, että oma päätös on ollut aivan typerä, ja vaikka kuinka laskelmat osoittaisivat, että esimerkiksi tämmöistä yöpäivystystä ei kannata laittaa kiinni, niin siitä huolimatta kunnia ei anna periksi tehdä myönnytystä. Se on hirveän harmillista etenkin silloin, kun on kysymys ihmisten perusterveydenhuollosta, kyse turvallisuudesta.

Laskelmat kertovat, että Oulaskankaan yöpäivystyksen sulkeminen ei tuo säästöjä, mutta sen sijaan te mikromanageeraatte ja laitatte meiltä päivystyksen kiinni. Se on törkeää, ja tämä sama törkeä kohtalo tulee myös muun muassa Iisalmelle, Varkaudelle, Jämsälle, Salolle ja lisäksi vielä osaksi Kemiä ja Savonlinnaa. Joten voisitteko te, arvoisa hallitus, nyt vihdoin ottaa pään pois sieltä pensaasta, tunnustaa tosiasiat ja antaa alueille mahdollisuuden järjestää sitä yöpäivystystä, kun alueet sitä haluavat tehdä ja siihen pystyvät? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin äskenkin, tämä asia ja koko sairaalaverkkoesitys on hyvin perusteellisesti käsitelty viime syksyn aikana, ja muutokset tulevat voimaan, ovat osittain tulleet jo voimaan 1.1. tämän vuoden alusta, jolloin ostopalveluita vapautettiin, ja osa muutoksista tulee voimaan 1.10. eli ensi viikon keskiviikkona. Tällä hetkellä me elämme sen eduskuntapäätöksen kanssa, ja mikäli tähän halutaan muutosta, niin eduskunta päättää. [Antti Kurvinen: Mikä on vastuunne, ministeri? — Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Lisäkysymys, edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tähän Oulaskankaan yöpäivystyksen lopettamiseen liittyy eräs kerta kaikkiaan mahdoton ristiriita. Hyvinvointialueilla on budjetti, jonka rajoissa se toimii. Pohde on ilmoittanut, että Oulaskankaan yöpäivystys mahtuu sen budjettiin. Miksi hallitus ei usko tätä vaan väkisin lopettaa yöpäivystyksen? Miksi tämä asia pitää päättää täällä Helsingissä? Sitä paitsi tätä päätöstä ei kannata kukaan. [Jani Mäkelä: Kepu sääti lain, jolla se päätetään Helsingissä! — Keskustan ryhmästä: Ei!] Jo aiemmin ja nyt uudelleen on selvästi laskettu, että kustannukset tulevat nousemaan, eivät laskemaan — siis kustannukset eivät tule laskemaan. Arvoisa ministeri ja hallitus, mikä on tämän päätöksen takana, koska mikään järkisyy ei tätä selitä? Kertokaa tämä nyt meidän alueen ihmisille.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä asia on tosiaan käsitelty perusteellisesti viime vuonna. Hallituksen esityksessä on nykytila-arviointi. Siinä on vaikutukset, ja siinä on syyt, miksi nämä on tehty. Tähän oli monta syytä, ja uskon, että tästä varmaan eduskunnassa vielä viriää keskustelu, kun tuomme kansalaisaloitteen tänne keskusteltavaksi ja äänestykseen. Tällä hetkellä pysyn eduskunnan edellisen päätöksen takana enkä ole sitä muuttamassa. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Siponen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin — Salo, Varkaus, Iisalmi, Oulaskangas — näistä olette lopettamassa yöpäivystyksen ja heikentämässä Savonlinnan ja Kemin ympärivuorokautista päivystystä. [Mauri Peltokangas: Keskusta on lopettanut toistakymmentä yöpäivystystä!] Meillä tapahtuu elämässä virheitä. Nyt on siinä mielessä hyvä tilanne, että näiden Pohjois-Pohjanmaan ja Oulaskankaan alueen ihmisten aktiivisuuden johdosta meillä on mahdollisuus korjata vielä tämä virhe täällä eduskunnassa. Kyse on siitä, päättävätkö näistä päivystyksistä alueen ihmiset, alueen päättäjät vai hallituspuolueiden herrat ja rouvat täältä Helsingistä käsin.

Arvoisa ministeri Purra, te olette aiemmin todennut, että sellaisia toimia ei kannata tehdä, jotka eivät tuo säästöjä. Tästä syystä Kouvolan yöpäivystyksen lakkautus peruttiin. Nyt on hyvin tiedossa, että myöskään näiden paikkakuntien osalta säästöjä ei juuri synny vaan kustannukset voivat jopa nousta. Eikö olisi, ministeri, nyt järkevää perua tämä huono päätös?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Siihen, mitä ministeri Juuso sanoi tästä asiasta, minulla ei ole lisättävää.

Sen sijaan voin kertoa, että viimeksi tänään, kun olen saanut briiffiä siitä, mitä hyvinvointialueille kuuluu, on hyvin helppo havaita näistä kustannuskehityksistä, että ne alueet, jotka aloittivat toimet riittävän varhain eli käytännössä heti, ovat selvästi edempänä, ja heidän taloutensa näyttää huomattavasti paremmalta, myös palveluiden saatavuus, kuin ne alueet, joissa vastaavaa kiirettä ei ole pidetty. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueiden välillä on hyvin voimakasta eriytymistä esimerkiksi sen suhteen, miten ylijäämäisiin budjetteihin ollaan pääsemässä. [Suna Kymäläinen: Koska diagnoosipohjainen rahoitus!] Mielestäni tämä on sellainen asia, josta tämän hallituksen ja toivottavasti koko eduskunnan, sikäli kuin sielläkin on paljon aluevaltuustoissa istuvia poliittisia päätöksentekijöitä, pitää todella kantaa huolta. On hyvin tärkeää, että hyvinvointialueet tekevät niitä toimia, mitä talouden ja palveluiden saatavuus ja niiden varmistaminen vaativat.