Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti halusin käyttää tästä puheenvuoron, koska työskennellessäni tuolla kaupan alalla ja toimiessani luottamusmiehenä aikoinani työpaikallani nousivat esille nämä nollatuntisopimukset ja näiden henkilöiden, jotka tällaisilla sopimuksilla työskentelevät, työsuhdeturva ja myöskin turva siihen mahdolliseen toimeentuloon, jos äkillisesti niitä tunteja ei sitten viikossa olekaan.

Nytten tämän hallituksen esityksen, josta on yksimielinen mietintö, tarkoitus on parantaa nyt erityisesti näillä vaihtelevilla työsopimuksilla ja niin sanotusti nollatuntisopimuksilla työskentelevien asemaa ja edistää turvatumpia ja ennakoitavampia työehtoja. Se on perheen ja työn yhteensovittamisen näkökulmasta erittäin tärkeää.

Jatkossa työnantajan olisi vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista ja tarjottava työntekijälle kuukauden kuluessa sopimusta työaikaehdon muuttamisesta siten, että se vastaa tarkastelun tulosta ja työnantajan työvoiman tarvetta. Työehtodirektiivin mukaan työntekijällä olisi muun muassa oikeus vaatia perusteltua vastausta mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoa. Lisäksi työvuoron peruuntuessa myöhemmin kuin 48 tuntia ennen työvuoron alkamista työntekijälle olisi maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuneesta haitasta. Työvuorojen ilmoittamisen aikataulusta tulisi myös sopia työnteon keskeisissä ehdoissa, ja työnteolle olisi sovittava viitepäivät ja -tunnit. Työssä tai virassa edellytettävien koulutusten olisi myös jatkossa oltava työntekijälle maksuttomia ja laskettava työajaksi.

Elikkä kiitos hallitukselle tästä parannuksesta.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Myllykoski.

Arvoisa herra puheenjohtaja! Edustaja Hänninen toi kokonaisuudessaan esille sen, mitä tässä EU-direktiivin osalta ollaan tekemässä.

Toki täytyy sanoa, että Suomen tapa näihin on, että aina mennään sen minimin mukaan eikä tässä vaiheessa uskalleta ottaa semmoisia rohkeampia askeleita, jotka turvaisivat paremmin sekä työnantajan mutta erityisesti totta kai heikommassa asemassa olevan työntekijän aseman näissä tilanteissa.

Mutta erityisen hyvää tässä kuitenkin oli, että mietinnössä on huomioitu se seikka, että jos peruuntuminen tapahtuu 48 tunnin jälkeen, niin siellä ei puhuta pelkästään ansionmenetyksestä, vaan se kohtuullinen korvaus sisältää myös mahdollisuuden huomioida sen, että kun meillä sitten ollaan sovittu kunnallisen tai jonkun muun palvelutuottajan kanssa lasten päivähoidosta, niin ne maksut kuitenkin kohdalle tulevat — jos se peruuntuminen tapahtuu sitten siitä johdosta, että työtä ei olekaan tarjolla — kun siihen päivähoitoon ollaan varauduttu ja sitä tapahtumaa ei tulekaan.

Nostan kyllä valiokunnalle hattua, että nyt tässä on sellainen polku, josta sitten oletettavasti joudutaan ensin tavallaan pohtimaan oikeuskäytäntöjen muotoja, mitä kautta ne sitten tulevat. Mutta toivottavasti tämmöisessä tilanteessa olisi kuitenkin kysymys järjestäytyneestä työntekijästä, jolloin hänellä on mahdollisuus sitten oikeusprosessin kautta hakea itselleen sitä oikeutta. Heille, jotka eivät ole järjestäytyneitä, on melkoinen riski lähteä sitten pelkästään oman rahapussin kautta ja osaamisella käymään oikeutta siitä, onko tullut kohdelluksi tämän lain mukaisesti.