Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd) | Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr) | Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys Yhdysvaltojen  vaalituloksen  vaikutuksesta  Suomeen (Anna-Maja Henriksson r) | Suullinen kysymys ulkomaalaisten kiinteistökaupoista Suomessa (Pentti Oinonen ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Eilen salissa käytiin keskustelua siitä, onko hallituksen politiikalle vaihtoehtoa, ja me sosialidemokraatit esitimme, että 95 prosenttia suomalaisista palkansaajista ja eläkeläisistä voisi hyötyä SDP:n vaihtoehdosta enemmän. Kuitenkin ajattelin, että tänään voisimme puhua vielä tulevaisuuspanostuksista, osaamisesta ja tulevaisuuteen satsaamisesta. Eilen tulleen tiedon mukaan tiedebarometri toteaa, että 90 prosenttia, siis yhdeksän kymmenestä suomalaisesta, sanoo suoraan hallitukselle, että koulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä varastamista tulevaisuudelta. Lapset ja nuoret kärsivät näistä leikkauksista, ja nyt ei riitä selitykseksi hallitusaitiosta eikä esittelevältä ministeriltä, että teette täyskäännöstä ja satsaattekin pääomittamisen muodossa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Me kysymme nyt pääministerin sijainen Soinilta: miltä tämä hallituksen lyhytnäköinen politiikka koulutuksesta varastamisesta näyttää? Eli, herra pääministerin sijainen, kysymys on: onko kansa väärässä?

Puhemies Maria Lohela

Edustaja Krista Kiuru, nyt meni jo reilusti yliajalle. Tästä asiasta vastaava ministeri on ministeri Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Suomen talouden tiukasta ja vaikeasta tilanteesta on tässä salissa paljon keskusteltu, ja eilen siihen oli jälleen yksi mahdollisuus etsiä niitä vaihtoehtoja ja ratkaisuja, millä tavalla voimme tätä maata nostaa tästä vaikeasta taloustilanteesta ylöspäin. Siihen liittyen me tarvitsemme uusia avauksia ja uusia ajatuksia siitä, millä tavalla voidaan esimerkiksi osaamisen kautta tätä maata nostaa. Yksi keskustelu on tietenkin se, mitkä ovat määrärahat, ja toinen keskustelu, joka on mielestäni se kaikkein tärkein, on se, millä tavalla ne käytetään vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla siten, että Suomi saadaan osaamisen kautta uuteen nousuun. Siitä syystä tämä hallitus on käynnistänyt kaikilla koulutusjärjestelmämme tasoilla lukuisia erilaisia uudistuksia ja kehittämisprojekteja yhdessä kentän kanssa, niin että pääsisimme tästä vaikeasta tilanteesta eteenpäin ja voisimme tulevina vuosina myöskin taloudellisesti satsata nykyistäkin enemmän koulutukseen.

Puhemies Maria Lohela

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Minusta on pettymys, että te, pääministerin sijainen Soini, ette vastannut siihen, aiotteko jatkaa samalla ei-panostavalla linjalla. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ajattelen, että olemme tulleet aika pitkälle tien päähän, jos kansa on sitä mieltä, että koulutusleikkaukset ovat hyvin lyhytnäköistä politiikkaa ja tämä linja on väärä. Olisi tärkeää, että te, arvoisa pääministerin sijainen, ottaisitte tähän asiaan kantaa. Jatkatteko tällä samalla tyhjällä puheella, uudistuksen puheella, joka tosiasiassa on pelkkää leikkausten esittelyä?

Mutta koska emme puhu vain siitä, haluaisin myös teiltä tietää: otatteko vakavasti sosialidemokraattien esittämät kasvupanostukset, jotka olivat täällä salissa eilen käsittelyssä, tulevaisuusinvestoinnit niin sähköiseen liikenteeseen, arktisiin mahdollisuuksiin, uusiutuvaan teollisuuteen ja myöskin palvelualan paljon suurempaan hyödyntämiseen kuin mitä tällä hetkellä tehdään? (Puhemies koputtaa) Esityksiä on kahdeksan — mitä mieltä olette?

Puhemies Maria Lohela

Aika on täynnä, ja ministeri Grahn-Laasonen on edelleen tästä asiasta vastaava ministeri.

Arvoisa puhemies! Tässä nousi esiin juuri se, mitä sisällöllistä voidaan tehdä, ja siinä se ydinkysymys juuri onkin. Itselläni onkin ollut huoli siitä, että meidän koulutusjärjestelmä on ollut turhan staattisessa, pysähtyneessä tilassa edelliset vuodet, ja nyt olemme käynnistäneet useita sellaisia projekteja, joilla on tavoitteena se, että suomalaiset oppimistulokset saadaan nousuun, että koulutuksen tasa-arvon mureneminen voitaisiin pysäyttää, että voisimme hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti vahvistaa suomalaisten osaamista ja että voisimme myöskin kääntää meidän hälyttävät tilastot siitä koulutustason laskusta uuteen nousuun. Perusopetuksessa on uudet opetussuunnitelmat tällä hetkellä, ammatillisen koulutuksen reformin lainsäädäntö lähti juuri kentälle kommentoitavaksi isolle, laajalle lausuntokierrokselle. Me teemme tällä hetkellä lukioiden kehittämistyötä kokeilujen kautta, pedagogiikkaa kehittämällä, erilaisilla kehittämisverkostoilla. Tuolla korkea-asteella hallitus tavoittelee sitä, että pystyisimme selkeämmillä profiileilla ja (Puhemies koputtaa) työnjakoa selkeyttämällä rakentamaan (Puhemies: Aika!) aiempaa vahvempaa korkeakoulutusta ja tutkimusta.

Arvoisa puhemies! Suomalaisella laivateollisuudella menee hyvin. Turun telakalla työpaikat on turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Telakan johtajan mukaan palkoilla niinkään ei ole suurta merkitystä, vaan laivatilaukset saatiin Suomeen teknologisten innovaatioiden, ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman, vahvan markkina-aseman ja myyntiosaamisen ansiosta. Menestys siis perustuu moniin niistä asioista, joita hallitus on järjestelmällisesti laiminlyönyt. Suomi pärjää tulevaisuudessa panostamalla osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Työn halpuuttamista tärkeämpiä ovat osaamiskilpailukyky, laatukilpailukyky ja myyntikilpailukyky. SDP:n vaihtoehtobudjetista löytyy konkreettisia ehdotuksia hallituksen käyttöön näiden parantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Suomen osuus maailmankaupasta on jo puolittunut vuodesta 2007. Eikö, arvoisa hallitus, olisi jo korkea aika ottaa käyttöön nämä kasvun eväät ja perua koulutusleikkaukset?

Arvoisa rouva puhemies! Jos me lähdemme tästä Turun telakasta liikkeelle, niin siinä oli kyllä paljon syitä, miksi se onnistui, suomalaista huippuosaamista meriteollisuudessa, koko meriklusterissa, jota pidetään yllä, siinä oli valtion, hallituksen, eduskunnan hyviä toimenpiteitä mutta myöskin halu investoida Suomeen. Saksalainen perheyritys uskoi tähän ja halusi investoida. Yksi hallituksen päätavoitteita on tällä hetkellä se, että me saamme lisättyä Suomessa investointeja, ja muun muassa tästä syystä hallitus selvittää puoliväliriiheen mennessä yritysverotuksen kokonaisuutta, jonka yhteydessä selvitetään, voimmeko me veroelementeillä kannustaa t&k-panostuksiin ja investointeihin, työllistämiseen, koska vain sillä, että me saamme investointeja, syntyy työpaikkoja ja työpaikoista verotuloja, joilla me pystymme ylläpitämään meidän tärkeitä hyvinvointipalveluita.

Arvoisa puhemies! Mennään lähemmäksi arkea ja kannetaan huolta lapsista ja nuorista. Nyt tiedän, että varapääministeri Soini on kiinnostunut tästä asiasta, ja toivon, että Soini voisi vastata tähän. Nimittäin viimeisten tutkimusten mukaan joka kymmenes nuori ei osaa lukea, kirjoittaa riittävästi pärjätäkseen tässä modernissa yhteiskunnassa, ja tässä tilanteessa ollaan nyt sitten ajamassa alas nuorisotakuuta, nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, tilanteessa, jossa jo nyt joka viides 20—24-vuotias mies on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella.

Ministeri Soini, nyt kun keväällä on välitarkastuksen aika — hallitus on ollut kaksi vuotta — niin lupaatteko aktiivisesti toimia sen puolesta, että suomalaiset nuoret miehet ja naiset pääsisivät koulutukseen ja työelämään ja aktiviteettiin, joka kasvattaa heitä siihen?

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta, että edustaja Gustafssonilla taitaa olla väärää tietoa, nimittäin hallitus juuri budjettiriihessä turvasi nuorisotakuun rahoitusta koskien esimerkiksi etsivää nuorisotyötä ja mainittua nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, eli sitä jatketaan. Samoin tällä hetkellä teemme muun muassa ammatillisen koulutuksen reformia, jossa yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on vähentää koulutuksen keskeyttämistä, mikä ammatillisen koulutuksen puolella on selkeä ongelma. Tämäkin on sellainen asia, jota edellisen opetusministerin aikana ei korjattu, eli se kaatui silloin viimeisellä viikolla eduskunnassa.

Se huoli, mitä kannoitte, on yhteinen, eli jopa joka viides nuori mies on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Tähän syrjäytymiskehitykseen meidän pitää pystyä yhteisiä lääkkeitä löytämään. Hallitus on tämän viikon maanantaina strategiaistunnossaan keskustellut tästä asiasta, ja etsimme siihen poikkihallinnollisesti eri ministeriöiden sektoreilta ratkaisuja, joilla voitaisiin tähän asiaan vaikuttaa. (Puhemies koputtaa) Sehän on myöskin ihan hallituksen kärkihankkeissa, meidän strategiseen hallitusohjelmaamme (Puhemies: Aika!) nostettuja kehittämiskohteita.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset laajasti näkevät sen, että koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on meidän tulevaisuuden avainkysymys. Maailma muuttuu yhä vaikeammaksi, työelämässä tarvitaan uutta osaamista, tarvitaan korkeampaa teknologiaa, ja silloin on tärkeätä se, että me koulutamme kaikki meidän nuoret ja myös aikuiset niin hyvin, että heillä on mahdollisuus saada työtä, ja meidän osaamispohjamme on sellainen, että pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa.

Haluan tuoda esille sen mittaluokan, kuinka paljon hallitus on nyt leikannut koulutuksesta. Elikkä yhteensä siis vihreiden varjobudjetti ensi vuodelle lisää koulutukseen 446 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus, ja sen lisäksi velvoitamme palauttamalla normit, 209 miljoonaa euroa lisää kunnissa, panostamaan koulutukseen, ja näihin me maksamme myös ne valtionosuudet. Eli kaikki tämän hallituskauden aikana kertyvät leikkaukset menevät sinne miljardiluokkaan neljän vuoden aikana. Se on iso mittaluokka.

Maanantaina olin Hämeenlinnassa Tavastia-ammattioppilaitoksessa, ja siellä oltiin erittäin huolissaan tästä ammatillisen koulutuksen leikkauksesta. Se viesti, mikä kentältä tulee, on, että nämä sisällölliset uudistukset (Puhemies koputtaa) ammattinimikkeiden muuttamisineen ovat itse asiassa hyviä, mutta ne pitäisi tehdä ensin, (Puhemies: Aika!) ja rahoja ei voi leikata ennen kuin toimintaa kehitetään.

Arvoisa puhemies! Vihreät ovat tässä salissa puolitoista vuotta sanoneet, että "me emme leikkaisi koulutuksesta", ja siitä syystä eilinen keskustelu täällä eduskunnassa oli hyvin paljastava. Nimittäin teidän vaihtoehtobudjetistanne, joka on kaikkien luettavissa, on nähtävissä se, että vihreiden budjetista on tosiasiallisia leikkauksia koulutukseen lähes 250 miljoonan euron edestä. (Välihuutoja) Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Esimerkiksi sitä, että te ette palauttaisi korkeakouluindeksiä toisin kuin olette aikaisemmin sanoneet ja samoin te ette myöskään lisää kunnille määrärahoja näistä tehtävistä suoriutumiseen ja selviytymiseen. Eli toisin sanoen minusta se oli teidän vaihtoehtobudjettinne suurin uutinen: vihreät leikkaisi koulutuksesta. (Eduskunnasta: Vastauspuheenvuoro!)

Puhemies Maria Lohela

Suullisella kyselytunnilla esitetään kysymyksiä, ei vastauspuheenvuoroja, mutta nyt saatte esittää kysymyksen, edustaja Niinistö.

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä korjata nyt. Minua hämmentää, miten valtiovarainministeripuolue ei ymmärrä valtion ja kuntien budjettien rakennetta. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Se on todella noloa. Vihreät palauttaa vaihtoehtobudjetissaan kaikki ne valtionosuudet, joita te leikkaatte ammatillisesta koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Sen lisäksi me edellytämme pienempiä ryhmäkokoja, me varmistamme täyden päivähoito-oikeuden esittämällä lakimuutoksia ja poistamalla sen esityksen, mikä teillä on, että ammatillisen koulutuksen rahoitusosuudesta leikataan. Tämä velvoittaa kuntia panostamaan 209 miljoonaa euroa lisää koulutukseen, jotka leikkaukset te olette pakottamassa kuntien kurkusta alas. Eli itse asiassa eilinen keskustelu paljasti, että valtion leikkausten lisäksi te leikkaatte kunnissa koulutuksesta ja haluatte viedä nämä kunnissa läpi. Se on väärin. Tänä aikana minua hämmentää, että valtiovarainministeripuolue menee lisää tähän totuuden jälkeiseen politiikkaan, että vääristelette opposition esityksiä. Voiko ministeri Orpo pyytää nyt anteeksi eilistä väitettään, jossa hän oli väärässä? (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Tämä on siitä hyvä tilanne, että se vaihtoehtobudjetti on kaikkien luettavissa, ja sieltä voidaan nähdä se, että vihreät ei palauttaisi korkeakouluindeksiä. Eli sitä noin 37 miljoonaa euroa korkeakoulujen rahoitusta, joka näiden indeksien myötä korkeakouluille menisi, te ette korkeakouluille antaisi. Se on teidän aiemman tulkintanne mukaan selkeä leikkaus. Samoin, mitä tulee näihin kuntien määrärahoihin, te ette ole palauttaneet kunnille valtionosuuksina näitä rahoja, esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja ammatillisen koulutuksen tehtäviin. (Välihuutoja)

Arvoisa eduskunta! Tämä on teidän vaihtoehtobudjetistanne luettavissa.

Arvoisa puhemies! Suomalaisella koulutuksella on oikeastaan kaksi isoa menestystarinaa. Toinen niistä liittyy siihen, että olemme pystyneet tuottamaan tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta koko yhteiskuntaan, pitämään kaikki mukana kelkassa. Toinen on se, että pieni pohjoinen maa on pystynyt kurottamaan kohti omaa huippua ja Euroopan huippua. Jotta näin voi olla myös tulevaisuudessa, koulutusta täytyy kehittää ja uudistaa, ja sitähän me teemme nyt kärkihankkeena.

Mitä sitten tulee tähän leikkauskeskusteluun — sehän on käyty aika monta kertaa tässä salissa — niin siinä lienee iso kuva se, että kaikki ovat suurin piirtein samassa veneessä siinä asiassa. Sekä edellisellä vaalikaudella että tällä vaalikaudella on jouduttu tiivistämään ja tehostamaan koulutusta, sen tosiasian edessä me vain olemme.

Mutta kysymys: Minun mielestäni meidän pitäisi lähteä luomaan vähän isommalla pensselillä tulevaisuuskuvaa rakentavassa hengessä suomalaisesta koulutuksesta. On paljon kysymyksiä, joita meidän pitää ratkaista, että me pysymme tässä Euroopan laajuisesti ja maailmanlaajuisesti kiihtyvässä kilpailussa mukana. Olisiko, ministeri, paikallaan esimerkiksi parlamentaarinen työ vahvistettuna asiantuntijoilla, jossa kaikki puolueet pääsisivät olemaan mukana ja jossa luotaisiin kuvaa (Puhemies koputtaa) 2019 jälkeisestä ajasta? Se on Suomelle todella tärkeä kysymys.

Arvoisa puhemies! Suomi on koulutuksessa maailmalla hyvin tunnettu maa. Meillä on sellaista osaamista, joka kiinnostaa maailmalla koulutuksen kehittämisessä, ja viimeksi tänään komissaari Thyssenin kanssa oli mahdollisuus Suomessa keskustella esimerkiksi meidän erinomaisesta ammatillisesta koulutuksestamme.

Mitä tulee tähän kehittämistyöhön, niin olen itse asiassa juuri lähestynyt eduskuntaryhmiä ja pyytänyt nimeämään edustajia parlamentaariseen ryhmään, jonka tavoitteena on pohtia itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden aikana suomalaisen peruskoulun tulevaisuuden kehittämislinjoja ja sellaisia teesejä siihen, miltä pohjalta suomalaista peruskoulua kehitetään niin, että se on maailman paras myöskin tulevaisuudessa. Ja toivon, että me voimme käydä tästä asiasta sellaista rakentavaa, hyvää keskustelua, jossa katsotaan nimenomaan vahvasti tulevaisuuteen ja jossa tehdään juhlavuoden teeman mukaisesti suomalaisen peruskoulun tulevaisuutta yhdessä.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä keskustelu taas tänään osoittaa sen, että tarvitsisimme pitkäjänteisyyttä ja meidän tulisi nähdä kokonaisuuksia. Kyllä se yhteinen kansallinen visio tästä koulutuksesta ihan varhaiskasvatuksesta yliopistokoulutukseen asti tarvitaan juuri nyt, kun hallitus joutuu tekemään hyvin kipeitä leikkauspäätöksiä. Olen erittäin iloinen siitä, että kansallinen parlamentaarinen peruskoulufoorumi on nyt päätetty perustaa, mutta voitaisiinko sen yhteydessä ajatella, että muutkin koulutusalat liittyisivät jotenkin siihen? Elikkä edustaja Puumalalla oli kyllä todella hyvä kysymys: voitaisiinko tätä foorumia vähän laajentaa? Minä luulen, että se palvelisi koko kantakuntaa, että löydetään se yhteinen visio.

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä edustajan kanssa siitä, että tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistä, ja meillä Suomessa siitä onkin pitkät perinteet. Tosiasiahan on se, että verrattuna moniin muihin maihin suomalaista koulutusjärjestelmää kehitetään hyvin pragmaattisesti eivätkä esimerkiksi hallitusten vaihdokset tähän suureen linjaan vaikuta. Samoin meillä asiantuntijat on hyvin tuotu tämän koulutuspolitiikan ja koulutuksen kehittämisen ytimeen ja meillä on myös vahva tutkimussidonnaisuus, josta halutaan pitää kiinni. Juuri tätä ajatusta ajattelimme vaalia myös tässä peruskoulun kehittämistyössä,  tässä visiotyössä tai teesien rakentamisessa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Mikään ei estä tietenkään sitä keskustelua käymästä myöskään laveammalla perspektiivillä, mutta tämä työ on ennen kaikkea ajateltu peruskoulun kehittämiseen, koska se on ihan meidän suomalaisen koulutusjärjestelmän kruununjalokiviä ja sen tilanteesta voidaan monesta syystä olla myöskin huolissaan tällä hetkellä, koska nähdään, että oppimistulokset ovat olleet laskussa, ja samoin tämä tasa-arvo (Puhemies: Aika!) herättää huolta.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus sanoo tekevänsä rakenneuudistuksia koulutussektorilla, mutta tosiasiassa ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan ensi vuonna rajuja säästöjä, 190 miljoonaa euroa.

Edustaja Puumala halusi maalata isolla pensselillä. Niin me varmaan kaikki haluaisimme, mutta nykyleikkaustahti on niin kova, ettei ole varaa edes pieneen pensseliin. Ammatillinen koulutus on uudistettava suunnitelmallisesti. Miksi teette nyt päätöksiä hätiköidysti? KD:llä olisi tarjolla rahoitusratkaisuja, jos katsotte meidän vaihtoehtobudjettiamme.

Arvoisa puhemies! Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöt ovat tulleet minun pöydälleni edelliseltä hallitukselta, ja kaikki tämän eduskunnan puolueet ovat olleet niistä päättämässä. Mutta sen sijaan tähän rakenteelliseen uudistukseen, ammatillisen koulutuksen reformiin, kannustan edustajaa hyvin syvällisesti perehtymään. Sitä on tehty ammatillisen koulutuksen kentän kanssa yhdessä. Se on herättänyt hyvin paljon siellä kentällä myöskin innostusta, 1 500 ihmistä on osallistunut tähän hyvin osallistavaan ja aika eri tavalla tehtyyn valmisteluun.

Keskeisiä ajatuksia on se osaamisperusteisuus, mikä antaa meille myöskin mahdollisuuksia kehittää myös muilla koulutusasteilla vähän saman ajatuksen pohjalta. Rahoitusta uudistetaan kannustavammaksi. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Rakennetaan yksilöllisempiä polkuja ja rakennetaan sellaista tulevaisuuden ammatillista koulutusta, joka antaa valmiuksia hyvin erilaisille oppijoille ja myöskin siihen uranaikaiseen kehittymiseen nykyistä paremmin. Eli minä näen, että ammatillisen koulutuksen puolella tulevaisuus näyttää näistä vaikeista leikkauksista ja taloustilanteesta huolimatta siinä mielessä valoisalta, että tämä rakenneuudistus (Puhemies: Aika!) on hyvin toivottu kentällä.

Arvoisa puhemies! Marrakechissa on parhaillaan koolla kansainvälinen ilmastokokous, jossa käynnistetään työ Pariisin sopimuksen toimeenpanemiseksi. Pariisin sopimuksenhan on ratifioinut jo 103 maailman maata. Nyt Yhdysvaltojen eilinen vaalitulos herättää kuitenkin epävarmuutta. Presidentiksi valittu Donald Trumphan on kampanjassaan puhunut Pariisin sopimuksen neuvottelemisesta uudelleen ja luvannut myös suosia omassa kotimaassaan viime vuosisadan ratkaisuja, kuten kivihiiltä.

Miten Suomen hallitus näkee nyt syntyneen tilanteen? Millaista linjaa hallitus ajaa EU:ssa, jotta luottamus Pariisin sopimukseen säilyisi ja jotta sopimus pantaisiin täysimääräisesti toimeen, jotta meillä ihmisillä ja ihmisten yhteiskunnilla ylipäätänsä säilyisi tulevaisuuden mahdollisuus?

Arvoisa puhemies! Kysymys on hyvin ajankohtainen. Todellakin tuo ilmastoneuvottelu Marrakechissa on jälleen käynnissä. Oikeastaan tässä yhteydessä haluan ihan ensimmäiseksi kiittää Suomen eduskuntaa siitä, että eduskunta yksimielisesti päätti, että Suomi ratifioi Pariisin sopimuksen. Valtioneuvosto on tänään toimittanut asian eteenpäin, ja huomenna tasavallan presidentti sen vahvistaa. Tämän nojalla Suomi etenee ilmastosopimuksen hengen mukaisesti toimeenpanemalla ilmastotoimia, joita on varsin hyvin hallitusohjelmassa kuvattu käytännön tasolle asti. Hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian määrän yli 50 prosenttiin ensi vuosikymmenellä, puolittamaan tuontiöljyn käytön ja luopumaan kivihiilen käytöstä, kaikki konkreettisia toimia ilmastonmuutosta aiheuttavan fossiilisen energian vähentämiseksi ja siitä irti pääsemiseksi. Suomen hallitus jatkaa tätä määrätietoista työtä.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Nyt USA:n vaalituloksen johdosta yksi asia, joka herättää epävarmuutta Pariisin sopimuksen toimeenpanosta, on ilmastorahoitus. Sehän on keskeinen osa sopimusta, että teollisuusmaat avustavat kehitysmaiden ilmastotoimia, koska pelkkien teollisuusmaiden toiminhan päästöjä ei ole mitenkään mahdollista saada riittävästi leikattua. Yhdysvaltojen rahoitusosuus on nyt epävarma, mutta Suomen hallitus on myös omalta osaltaan jo osallistunut tämän epävarmuuden luomiseen leikkaamalla Suomen omaa osuutta ilmastorahoituksesta. Aikooko hallitus nyt harkita tämän aiemmin tekemänsä linjauksen, jotta Suomi omalta osaltaan edesauttaisi sitä, että ilmastorahoituksen osalta luottamus Pariisin sopimuksen toimeenpanoon säilyy?

Arvoisa puhemies! Se, että annettaisiin ilmastonmuutoksen karata käsistä, olisi todella tuhoisaa ihmisten hyvinvoinnille, luonnolle ja taloudelle. Minusta Suomen ja muiden Pohjoismaiden pitäisi vahvasti ajaa kansainvälisesti sitä ja toimia sen puolesta, ettei maailma lämpene yli 1,5 astetta. Nyt Pariisin sopimuksessa maat ovat antaneet vapaaehtoisia lupauksia, ja on todella suuri huoli siitä, toteuttaako esimerkiksi USA nyt jatkossa nämä lupaukset. Meillä Pohjoismaissa ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin muualla. Meidän lapsemme oppivat rakastamaan lunta, meillä on neljä vuodenaikaa, lapset oppivat hiihtämään, mutta on kysymys myös siitä, että tulevaisuudessa riittää viljelyskelpoista maata kaikkialla ja että pienet saarivaltiot eivät hukkuisi veden peittoon. Kysyn teiltä, pääministerin sijainen, ministeri Soini: aiotteko te ajaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa sitä, että Suomi ajaa vahvaa 1,5 asteen tavoitetta ja myös kansainvälisesti toimia vahvasti tämän tavoitteen puolesta?

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Tiilikainen vastaa näistä.

Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta puhemiehelle. Nyt täytyy sen verran palata tähän Yhdysvaltain vaalitulokseen, että riippumatta vaalituloksesta Yhdysvallat on ratifioinut tuon Pariisin sopimuksen. Näin on tehnyt jo 103 maata, ja Pariisin sopimuksessa jokainen maa on sitoutunut itse määrittämiinsä ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin. On aivan ennenaikaista arvioida, mitä presidentti Trumpin ennen valintaa eri asioihin ottamat kannat tulevat käytännössä merkitsemään. Sen näemme, kun hän rakentaa hallintonsa pystyyn ja ensi vuonna nuo neuvottelut alkavat. Mutta todellakin, tässä on yli 100 muuta maata jo ratifioinut, ja yksi maa ei ilmastonmuutosta pysäytä eikä pysty myöskään pysäyttämään sen vastaista työtä. Esimerkiksi Kiinassa, joka on maailman suurin päästäjä, on ilmanlaatuun liittyvät kysymykset, mitkä pakottavat heitä (Puhemies koputtaa) tekemään ilmastotoimia.

Arvoisa puhemies! Pariisin jälkeen oli todella hyvä tunnelma siitä, että vihdoinkin päästään globaalisti, koko maapallon laajuisesti tekemään työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tällä hetkellä, nyt Yhdysvaltojen vaalien jälkeen, nämä kysymykset, mitä täällä esitetään, ovat aivan oikeutettuja. Yhdysvallat on suurin teollisuusmaa, joka on vastuussa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Kysyn eurooppaministeriltä: miten Suomi Euroopan unionissa luo sellaista pohjaa, että Euroopan unioni löytää todella sellaisen neuvottelukyvyn Yhdysvaltojen kanssa, että Yhdysvallat sitten määrittää nämä omat tavoitteensa myös tulevan presidentin kaudella niin, että näihin ilmastotavoitteisiin päästään eikä maapallon lämpötilan nousu ylitä 1,5 celsiusta?

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Tiilikainen.

Arvoisa puhemies! Ympäristöministerin toimialaan todella kuuluu ilmastoneuvotteluista vastaaminen niin EU:n sisällä kuin kansainvälisesti.

Yhdysvallat ja Euroopan unioni toimivat hyvässä yhteistyössä Pariisin ilmastoneuvottelujen aikaan ja jo kauan ennen sitä, ja se mahdollisti tuon sopimuksen synnyn. Nyt ei kannata meidän täällä kuitenkaan ripotella tuhkaa yllemme siitä, että Yhdysvallat on demokraattisesti valinnut presidentin, jonka linja voi tuoda muutoksia. Mutta Yhdysvallat maana on sitoutunut Pariisin sopimukseen. Kannattaa rauhassa katsoa. Yleensä käy niin, että valta tuo vastuuta, ja toivottavasti näin tulee käymään myös Yhdysvaltojen asennoitumisessa. On tärkeä lähteä toimeenpanemaan ilmastotoimia, ja vaikka Yhdysvallat ei etenisi niin ripeästi ilmastotoimien toimeenpanoissa kuin aiemmat suunnitelmat osoittavat, niin monet osavaltiot siellä ovat laatineet hyvin kunnianhimoisia ohjelmia itselleen ja ne pystyvät niitä viemään eteenpäin joka tapauksessa. Myös yritysmaailma etenee (Puhemies: Aika on täynnä!) tähän suuntaan.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Orpo, kun tässä salissa eilen keskusteltiin vaihtoehtobudjeteista, te totesitte, että leikkaukset eivät johda mihinkään. Siinä te olette, arvon ministeri, aivan oikeassa. Tämä hallitus ottaa ensi vuonna 6 miljardia uutta velkaa eli velkaantumistahti vain kiihtyy ja työllisyys laahaa edelleen. Te ette edes käytä tätä rahaa työllistäviin investointeihin, vaan annatte suurituloisille lisää veronkevennyksiä, samalla kun te leikkaatte perusturvasta, koulutuksesta ja jopa eläkkeistä. Ministeri Orpo, milloin tämä eriarvoistava leikkauskierre loppuu, ja kuinka paljon lisää aiotte vielä leikata ensi kevään puoliväliriihessä, jonka te kätevästi aikataulusyistä siirsitte kuntavaalien jälkeen?

Arvoisa rouva puhemies! Leikkaamisen tarve loppuu silloin kun me saamme työllisyysasteen riittävän ylös. Meidän suurin ongelmamme on se, että Suomessa on satojatuhansia työttömiä, ja hallitus on keskittänyt kaiken tarmonsa ja toimensa työllisyyden parantamiseen, siihen, että mahdollisimman moni suomalainen voi olla töissä. Kun me tähän pääsemme, meidän työttömyysmenoihin, sosiaaliturvaan, tulonsiirtoihin menevät kulut vähenevät, jolloin me velkaannumme vähemmän ja me pystymme taas kiinnittämään huomion niihin kaikkein tärkeimpiin eli suomalaisten palveluihin.

Mutta koska me velkaannumme paljon ja me velkaannuimme silloinkin kun teidän puolueenne oli hallituksessa, meidän on pakko myöskin tehdä leikkauksia, koska velkaantumista ei voi päästää käsistä. Mutta pelkällä leikkaamisella tämä maa ei nouse, vaan me tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, joilla Suomeen syntyy investointeja, uusia työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa velkaantumistahti taitaa nyt olla kovempi kuin silloin kun vasemmistoliitto oli hallituksessa. (Toimi Kankaanniemi: Ei pidä paikkaansa!) Mutta, arvoisa ministeri, kyllä tässä on myöskin kyse arvovalinnoista. Hallituksella riittää kyllä rahaa siihen, että te kevennätte kaikista suurituloisimpien suomalaisten verotusta, mutta rahat eivät riitä pienituloisten suomalaisten perusturvaan. Taitaa olla ensimmäinen kerta suomalaisen eläkejärjestelmän historiassa, kun jopa kansaneläkkeisiin tehdään suora tasoleikkaus puhtaasti säästösyistä. Suomessa elää tällä hetkellä reilu 100 000 eläkeläistä pelkän kansaneläkkeen varassa, ja he elävät äärimmäisen niukoilla tuloilla. Me olemme meidän omassa vaihtoehtobudjetissamme osoittaneet yli 300 miljoonaa euroa pienituloisten eläkeläisten aseman parantamiseksi. Mutta mitä te teette? Te kevennätte suurituloisten verotusta ja leikkaatte kansaneläkeläisiltä. Onko tämä teidän mielestänne, valtiovarainministeri Orpo, sitä vastuullista talouspolitiikkaa, jota hallitus teidän mielestänne harrastaa?

Arvoisa puhemies! Pienituloisen ihmisen, pienituloisen eläkeläisen, pienituloisen lapsiperheen paras takuu on se, että me pystymme turvaamaan meidän palvelut. Ja vielä parempaa on se, että me pystymme nostamaan mahdollisimman monen ihmisen Suomessa työttömyydestä töihin, turvaamaan työpaikan. Se on ainut kestävä tapa, ja se on se, minkä me olemme valinneet ensisijaiseksi. Ja koska me näin olemme ajatelleet, me haluamme tukea syntynyttä kilpailukykysopimusta veroratkaisulla, jossa kaikki suomalaiset työntekijät ja eläkkeensaajat saavat veronkevennyksen, jotta se kannustaa työntekoon, lisää kotimaista kysyntää ja kulutusta ja sitä kautta tukee työllisyyskehitystä. Tämän lisäksi vielä, jotta tämä ratkaisu on oikeudenmukainen, me suuntaamme yli 60 miljoonaa euroa niille pienituloisille, joilla ei ole palkkatuloja ja jotka eivät maksa veroa.

Minusta tämä on oikeudenmukainen linja ja tämä on työn linja. Kuten olen sanonut, pitkällä tähtäimellä vain sillä, että mahdollisimman moni saa mahdollisuuden tehdä töitä, me pystymme turvaamaan meidän verotulot, saamme tämän velkaantumisen taittumaan ja voimme lopettaa nämä raastavat leikkaukset meidän hyvinvointiyhteiskuntaan ja sen palveluihin.

Arvoisa rouva puhemies! Lupausten lista on kattava ja silmät suljetaan siltä tosiasialta, että te todellakin leikkaatte. Tässä edustaja Andersson luetteli sen listan, mistä todellakin viedään. Ne historialliset toimenpiteet, kuinka kansaneläkeläisiä kohdellaan tässä maassa, ovat nyt totta. Ei sitä pääse mihinkään karkuun. Olisin kuitenkin kysynyt niistä tietyistä toimenpiteistä, joita te olette tuoneet positiivisesti esille — että te luotte uusia työllistymismahdollisuuksia tähän maahan — työnantajapuolen kysymyksen siltä osin, missä viipyvät ne poissa olevan pääministeri Sipilän tuomat kasvurahastot, joilla luodaan tähän maahan kasvua ja uusia työpaikkoja. On tiettyjä verotuksellisia uudistuksia, joita te tuotte pk-sektorin yrittäjyyteen, mutta missä on se massiivinen ponnistus, että tähän maahan voidaan luoda kasvuyrityksiä ja niille potentiaalista pohjaa, jolla voidaan saada todellisuudessa tähän maahan työtä?

Ministeri Rehn voi varmasti vastata näihin rahastokysymyksiin. Meillähän on lukuisia instrumentteja tällä hetkellä käytössä, joilla pystymme rahoittamaan yritysten toimintaa ja investointeja.

Vielä näihin hallituksen työllisyyttä tukeviin toimiin: Voin vielä kerran toistaa kilpailukykysopimuksen, joka parantaa meidän teollisuutemme ja vientimme kilpailukykyä. Me olemme arvioineet ja kansantalousosasto on arvioinut, että tämä tuo noin 40 000 uutta työpaikkaa tulevina vuosina Suomeen. Hallitus on panostanut kärkihankkeiden ja omien valintojensa myötä satoja miljoonia perusväylänpitoon, uusiin infrahankkeisiin ja sitä kautta luo työllisyyttä. Me olemme tehneet uudistuksia, joilla lasketaan työn tarjoamisen kynnystä ja työn vastaanottamisen kynnystä. Me olemme tekemässä uudistuksia työnvälitykseen, työttömyysturvaan, jotta me pystyisimme auttamaan työttömiä löytämään töitä ja parantamaan heidän työllisyysvalmiuksiaan. Me teemme lukemattomia uudistuksia. Minä ymmärrän, että oppositio vaatii aina enemmän — ja se on oikein, se on teidän roolinne — mutta olisi kohtuullista, että joskus antaisitte huomiota myöskin niille toimille, mitä me olemme jo tehneet.

Arvoisa puhemies! Jatkona tähän valtiovarainministeri Orpon painavaan puheenvuoroon totean, että olemme lisänneet kansallista kasvurahoitusta nimenomaan kasvuhakuisille pk-yrityksille 600 miljoonaa euroa, johon sisältyy muun muassa Finnveran 300 miljoonan euron välirahoitusväline sekä Tekesin ja Tesin lisääntynyt rahoitus. Tämän lisäksi olemme hyödyntäneet eurooppalaista investointirahoitusta niin, että teemme yhteistyötä Euroopan investointipankin kanssa. Eräät pankkiryhmät ja Finnvera ovat yhdessä käynnistäneet tämän vuoden mittaan lainoitusohjelmia, joilla avataan sitä pullonkaulaa, joka on nimenomaan kasvuhakuisten pk-yritysten rahoitus. Kaikella tällä toiminnalla tähdätään siihen, että tämä pullonkaula poistuu ja ainakaan rahoitus ei ole suomalaisten yritysten kasvun ja työllistämisen este.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Andersson otti esille vasemmistoliiton varjobudjetin, ja ilolla sitä kyllä kommentoin. Varjo se todella on eli varjo hallituksen budjetista. Teillä on esityksenä muun muassa kilpailukykysopimuksen peruminen. Tässä valtiovarainministeri juuri kommentoi, että 40 000 uutta työpaikkaa tulisi tämän sopimuksen myötä. Kyllä tuntuu hyvin vastuuttomalta ajatus, että nyt lähdettäisiin tässä lipsumaan. Toinen asia, yrittäjävähennyksen poistaminen: te olitte valmiit viime hallituksessa yhteisveron kevennykseen suuryrityksille, mutta nyt kun pk-yrittäjälle annetaan kättä, niin te haluaisitte sen käden katkaista. Kehitysyhteistyö: yli 200 miljoonaa euroa lisää rahaa tilanteessa, jossa rahaa tarvitaan kotimaan toimintaan, aivan...

Ja kysymyksenä, arvoisa puhemies, valtiovarainministerille: mitä tarkoittaisi, jos tehtäisiin niin, kuin vasemmistoliitto esittää, että kilpailukykysopimuksella pyyhittäisiin lattia?

Puhemies Maria Lohela

Muistutan, edustaja Elo, että täällä esitetään kysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Kilpailukykysopimuksen rakentaminen oli iso ponnistus suomalaiselta sopimusyhteiskunnalta ja myöskin hallitukselta. Siihen on laajasti sitouduttu: kattavuus yli 90 prosenttia. Kun se selkeästi parantaa nimenomaan meidän hintakilpailu- tai palkkakilpailukykyämme ja vahvistaa meidän vientiteollisuuttamme, joka on meille aivan kaikki kaikessa, niin minusta kaiken tämän jälkeen olisi kyllä katastrofi, jos se nyt peruttaisiin. Meidän täytyy löytää niitä elementtejä, joilla me kilpailukykyä parannamme, koska muuten Suomi ei pärjää. Me emme saa meidän hienoja tuotteitamme, meidän hienoa osaamistamme maailmalle, ja sen pitää olla prioriteetti. Kilpailukyky, uudet työpaikat, kasvu, (Puhemies koputtaa) työnteon kannustavuus — sitä kautta me turvaamme meidän hyvinvointimme.

Arvoisa puhemies! Niin, me olemme vasemmistoliitossa sitä mieltä, että suomalainen työmies ja työnainen ovat palkkansa ansainneet. Olen oikeastaan aika yllättynyt siitä, että perussuomalaiset uskovat tämän hallituksen mantraan siitä, että suomalainen kilpailukyky paranee palkkakilpailulla ja leikkaamalla osaamisesta.

Mutta oikeastaan, valtiovarainministeri Orpo, se mikä yllätti meidät, kun me teimme meidän varjobudjettimme, on tosiaankin se, kuinka kovan hinnan suomalaiset veronmaksajat ja koko suomalainen julkistalous joutuu maksamaan tästä kilpailukykysopimuksesta. Meidän arviomme mukaan valtio ja kunnat menettävät verotuloina yli miljardin tämän kilpailukykysopimuksen seurauksena ja sen päälle vielä tulevat nämä hallituksen päättämät veronkevennykset, eli puhutaan yhteensä jopa 2 miljardin verran tulonmenetyksistä. Eli kilpailukykysopimus ei ainoastaan leikkaa suomalaisen palkansaajan ansioita, vaan se myöskin lisää julkistalouden epätasapainoa jopa 2 miljardin euron edestä. Minä kysyin eilen valtiovarainministeri Orpolta kolme kertaa, jos hän voi kertoa, (Puhemies koputtaa) kuinka kallis tämä sopimus on, ja ehkä nyt koko Suomen kansan edessä me saamme vihdoin (Puhemies: Aika!) vastauksen tähän kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Neljäs kerta toden sanoo. Ensinnäkin Kuntaliiton kanssa on käyty läpi kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen, ja kunta—valtio-suhde kokonaisuudessaan on käyty läpi, ja se on suunnilleen neutraali. (Vasemmalta: Eikä ole!) Kunta—valtio-suhde on suunnilleen neutraali, mutta on selvää, että julkinen sektori maksaa hintaa kilpailukykysopimuksesta. (Paavo Arhinmäki: Mikä hintalappu?) Tämä on selvä, ja tämä on alusta lähtien myöskin todettu, mutta julkinen sektori ei elä ilman kilpailukykyistä yksityistä sektoria, jossa luodaan lisäarvoa ja perusta sille, että me voimme pitää yllä meidän kaikille tärkeää julkista sektoria kaikkine palveluineen.

Edelleen, minä en nyt ymmärtänyt, oletteko te veronkevennysten puolesta vai vastaan, mutta minä voimallisesti puolustan työn verotuksen ja eläketulojen verotuksen keventämistä tilanteessa, jossa haluamme kannustaa työn vastaanottamiseen, työn tarjoamiseen ja haluamme tukea sitä heiveröistä kasvua, joka meillä tällä hetkellä on lähes yksinomaan kotimarkkinoiden puolesta.

Puhemies Maria Lohela

Vielä yksi kysymys tähän aiheeseen. — Edustaja Arhinmäki.

Arvoisa rouva puhemies! Te kysyitte, haluammeko alentaa työn verotusta. (Petteri Orpo: Hyvä!) Kyllä, pieni- ja keskituloisilta. Ongelma on se, että eduskunnan tietopalvelun mukaan sekä suhteessa että euromääräisesti kaikkein eniten hyötyvät ne, jotka tienaavat yli 7 000 euroa kuukaudessa. (Krista Kiuru: Järkyttävää!) Tämä ei ole sitä politiikkaa, jota me haluamme edistää. Me haluamme tukea myös pieniä yrittäjiä. Teidän yrittäjävähennyksestänne puolet valuu kaikkein rikkaimmille yrittäjille. Me esitämme alv-alarajan nostamista, joka helpottaisi niitä kaikkein pienimpiä yrittäjiä. Ja mitä näiden veronalennusten, joita te jaatte isotuloisille, vastapainona on? Te leikkaatte kaikkein pienituloisimmilta. Ennen vaaleja Timo Soini, ministeri Soini, sanoi, että rehellisyys on perussuomalaisten tärkein arvo politiikassa, ja sanoitte, että alle 1 000 euroa kuukaudessa tienaavilta ei leikata. Miten tässä näin kävi? Suurituloisille jaetaan veronalennuksia, pienituloisilta leikataan.

Arvoisa puhemies! Todetaan ensin se, että te olette tietysti johdonmukaisia: koska te vastustatte kilpailukykysopimusta, niin silloin te vastustatte sitä veronkevennysmallia, jota hallitus nyt esittää. Se on ehkä hyvä tehdä selväksi.

Mutta koska me kunnioitamme kilpailukykysopimusta, niin siitä seuraa se, että (Markus Mustajärvi: Köyhiltä leikataan!) nämä veronkevennykset olisivat kohdistuneet ennen kaikkea suurimpiin tuloluokkiin. Hallitus kohdisti omat kevennyksensä pieni- ja keskituloisille, ja tämä sen päälle, että hallitus on jo aiemmin päättänyt 450 miljoonan euron työtulovähennyksestä, joka menee pieni- ja keskituloisille. Eli mielestäni hallituksen veropolitiikka on oikeudenmukaista, ja tässäkin, kun ne painotetaan sinne pieni- ja keskituloisille, niin se jos mikä lisää työnteon kannustavuutta ja vastaanottamista ja on oikeudenmukaista. Mutta mielestäni sekin on perusteltua, että tähän perusuraan, työn verotuksen keventämiseen, joka siis syntyi kiky-sopimuksesta ja hallituksen päätöksin, tehdään tasainen 0,6:n alennus, koska meillä on jo yksi maailman kireimpiä progressioita, joka (Puhemies: Aika!) huolehtii oikeudenmukaisuudesta.

Värderade fru talman! Det stora samtalsämnet just nu runtom i Finland i många hem och runt många bord på arbetsplatserna är det amerikanska presidentvalet. Många undrar hur det var möjligt att det kunde gå så här, och många finländare är i dag också oroliga för vad det här resultatet kan betyda för Finland och för EU.

Arvoisa puhemies! Monet suomalaiset kysyvät tänään, miten se keskustelu käy eduskunnassa, miten te käsittelette Yhdysvaltojen presidentinvaaleja, ja mehän emme ole keskustelleet tästä asiasta vielä oikeastaan yhtään. Kyllä käytävillä, mutta emme muuten.

Arvoisa puhemies! Tietenkin on niin, että meidän pitää nyt kunnioittaa vaalitulosta, mutta tietenkin on myös näin, että siitä, mitä on tapahtunut Yhdysvalloissa — kaikkien aikojen ehkä synkin vaalikampanja, jossa on mustamaalattu toista ja jossa on esitetty paljon epäasiallisuuksia — tietenkin mekin mietimme, miten se vaikuttaa meihin. (Puhemies: Ja kysymys!) Arvoisa ulkoministeri Soini, sunnuntaina on EU:n ulkoministereitten kokous. Mikä on siellä Suomen linja?

Arvoisa rouva puhemies! Suomen ja Yhdysvaltain välit ovat laajat ja hyvät, ja onneksi niin. Niiden pitää ollakin. Suomen UTP-linjaukset transatlanttisten suhteiden tilasta, jotka on täällä linjattu ja jotka ovat menneet sitten eteenpäin valiokuntakäsittelyyn, ovat voimassa. Niitä käsitellään valiokunnassa. Se on hyvä. Minä olen oikeastaan siitä äärimmäisen iloinen, että te, edustaja Henriksson, otitte tämän viime päivien todella tärkeimmän asian esiin ja tästä voidaan keskustella.

Kokonaisuudessaan Pohjoismaat on tärkeä referenssi myös yhdessä Yhdysvalloille. Tapasimme, päämiehet ja ulkoministerit, Yhdysvaltain presidentin ja ulkoministerin viime keväänä. Tämä on pohjoismaista yhteistyötä, juuri tähän pitää pyrkiä. Ja aivan oikein, pitää paikkansa, että EU:n ulkoministerit kokoontuvat ylimääräiseen (Puhemies koputtaa) kokoukseen sunnuntai-iltana Brysseliin.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Muun muassa liittokansleri Merkel totesi vaalien jälkeen, että riippumatta siitä, kuka johtaa Yhdysvaltoja, tällä henkilöllä on globaali vastuu. On kyse ilmaston asioista, on kyse terrorismin torjunnasta, on kyse maailman köyhyyttä vastaan taistelemisesta.

Täällä koti-Suomessa meillä on monta yritystä, jotka tekevät kauppaa Yhdysvaltojen kanssa. Meillä on ollut hyvät suhteet, myös kauppasuhteet ovat olleet hyvässä kunnossa. Olemme kuitenkin jo tänään saaneet sellaisia merkkejä, että rupeaa myös olemaan vähän huolestuneita yrittäjiä ympäri Suomea ja ollaan huolestuneita juuri kauppasuhteista. Miten te tämän näette, ministeri Soini ja ehkä myös ministeri Rehn?

Arvoisa rouva puhemies! On äärimmäisen tärkeätä, että Suomen ja Yhdysvaltain ja Euroopan ja Yhdysvaltain kauppa kehittyy suotuisasti. Yhdysvallat on meille erittäin merkittävä kauppakumppani, tällä hetkellä jo suurempi kuin esimerkiksi Venäjä, ja on tärkeätä, että tämä pystytään turvaamaan. Tietenkin me haluamme, että nykyinen sääntöperusteinen kauppapolitiikka jatkuu, koska se on pienen ja Suomen kaltaisen maan etu, että saadaan reilu kohtelu, jotta meidän hyvät palvelumme, jotta meidän hyvät tuotteemme maailmanmarkkinoilla eivät törmää sellaiseen muuriin, jolla epäreilusti pidettäisiin joitain ulkopuolella.

Mutta kehottaisin olemaan hyvin varovainen ja myöskin tavallaan hyvin levollinen. Demokratia on Amerikassa toiminut sillä tavalla kuin äänestäjät halusivat, ja nyt sitten me jatkossa katsomme ja neuvottelemme (Puhemies koputtaa) yhdessä heidän kanssaan kauppapolitiikasta ja muusta politiikasta.

Arvoisa puhemies! Sen ohella, mitä ulkoministeri Soini sanoi, mihin täysin yhdyn, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kampanjan aikana Yhdysvalloissa kauppakritiikki kohdistui vahvasti Aasian halpatuontikysymykseen. Euroopan TTIPistä Trump ei ole sanonut mitään, ja sinänsä ei ole mitään syytä nähdä niin, etteikö kauppakumppanuuden syventäminen kehittyneiden kumppaneiden, Euroopan ja Yhdysvaltojen, välillä olisi Yhdysvaltain hallinnolla myös jatkossa myönteisenä asiana mielessä.

Varmasti nyt kannattaa puoli vuotta odottaa, ennen kuin päästään eteenpäin konkretiassa, mutta sinänsä tältä osin en ole niinkään huolestunut, etteikö Yhdysvallat myös näe etunaan, että kauppa Eurooppaan päin toimii jatkossakin. Meillä on huomenna EU:n kauppaministereiden kokous Brysselissä, jossa myös arvioidaan kollegoiden kanssa yhdessä seuraavia askeleita, jotta todellakin se suomalainen yrittäjä pääsisi jatkossa Yhdysvaltain markkinoille, toivottavasti muutaman vuoden päästä ilman tuplatestauksia, ilman ylimääräisiä tulleja ja niin edelleen, mikä voisi luoda (Puhemies koputtaa) meille satojatuhansiakin henkilötyövuosia jatkossa.

Arvoisa puhemies! Amerikkalaiset tietysti valitsevat oman presidenttinsä itse, ja demokraattisesti valitun presidentin valtakirjaa täytyy tietysti kunnioittaa. Täällä eduskunnassa me keskustelemme kansainvälisestä politiikasta, ja tämä aihe kuuluu sen piiriin, ja sen vuoksi siitä sopii täälläkin keskustella. Mikäli Donald Trump lähtee toteuttamaan sitä politiikkaa, jota hän edusti, toistuvasti toi esiin kampanjansa aikana, niin on se huolestuttavaa. Se on huolestuttavaa myös sen takia, että se inspiroi täällä valtameren toisella puolella Euroopan unionin jäsenmaissa olemassa olevia pikku-Trumpeja, (Naurua) jotka uhkaavat Euroopan unionin vakautta ja yhtenäisyyttä. Niitä on nähtävissä Unkarissa, on mahdollisesti nousemassa Ranskassa.

Nyt kysymys kuuluu teille, ministeri Soini: Teillä on nyt kolmoishattu, te olette varapääministeri tässä istunnossa, te olette ulkoministeri, ja te olette eurooppaministeri. Miten te aiotte toimia jo tässä tulevassa ulkoasiainneuvoston kokouksessa, jotta Euroopan unioni pystyisi patoamaan tämän nousevan vaarallisen äärioikeistoliikkeen, tämän yhteiskuntavastaisen liikkeen, ja tyydyttämään tavallisten eurooppalaisten ihmisten tarpeet, luomaan uskoa tulevaisuuteen ja parempaa työllisyyttä? Miten te toimitte?

Arvoisa rouva puhemies! Jotta ei synny mitään epäselvyyksiä, on täysin selvää, että jokaisessa maassa, jossa käydään demokraattiset vaalit, päätetään vaalitulos, ja sen mukaan eletään Suomessa, Ranskassa, Tanskassa ja USA:ssa. Se on aivan täysin selvää.

Mitä Yhdysvaltojen vaalitulokseen tulee, niin siellä käytiin samaan aikaan myös senaatin vaalit ja edustajainhuoneen vaalit, ja kaikissa republikaanit voittivat. On se nyt kummallista, jos ei se ole demokraattista. Minä kehottaisin nyt kaikkeen varovaisuuteen presidentti Trumpin suhteen. Annetaan hänen näyttää kykynsä. Minä en oikein pidä viisaana sitä, en varsinkaan Suomen ulkoministerinä, (Välihuutoja vasemmalta) että me rupeamme jonkun maan vaalituloksia, jonkun maan presidenttiä tuomitsemaan ennen kuin hän on ollut päivääkään virassa. (Välihuutoja — Hälinää)

Arvoisa rouva puhemies! Venäläiset ja muunkinmaalaiset ovat ostaneet suomalaisilta tärkeiksi katsottuja maakohteita. Ostokohteet näyttäisivät olevan hyvinkin harkittuja. Kiinteistökauppoja on tehty näkyvimmin Itä- ja Kaakkois-Suomessa, mutta ilmiö ei ole outo muuallakaan maassa. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, ennakoimmeko riittävästi esimerkiksi sisäpolitiikassamme tulevaa. Viime vuosina Venäjä on muuttanut lainsäädäntöään siihen suuntaan, että se tulee jatkossa puolustamaan omien kansalaistensa omistuksia muuallakin kuin Venäjällä. Kysymys on myös Suomen sisäisestä turvallisuudesta sekä maamme huoltovarmuudesta. Kysyn sisäministeri Risikolta: onko hallituksessa otettu ajantasaisesti huomioon maakauppoihin liittyvä sisäpoliittinen turvallisuusnäkökulma sekä mahdolliset muut turvallisuusuhat?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia oikein paljon tästä kysymyksestä. Meillä on erittäin hyvä yhteistyö muun muassa puolustusministeri Niinistön kanssa, samoin oikeus- ja työministeri Lindströmin kanssa, samoin valtiovarainministeriön kanssa näistä asioista. Kyllä me olemme ottaneet homioon. Tässähän on kysymys sekä sisäisen turvallisuuden näkökulmasta että myöskin rajapuolustuksen ja yleensä puolustuksen näkökulmasta. Sekä sisäministeriön väki että puolustusministeriön väki tekevät hyvää yhteistyötä tämänkin asian seuraamiseksi, ja tästä on muun muassa suojelupoliisi antanut erilaisia lausuntoja. Me olemme kyllä hereillä. (Markus Mustajärvi: Sekalaisia lausuntoja!)

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä hallitus on toiminut myös näissä kysymyksissä. Puolustusministeri Niinistöhän oli aktiivinen, ja tietyt kaupat eivät toteutuneet, kun niistä löytyi selkeä ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen huoli ja kysymys.

Julkisuudessa ovat herättäneet keskustelua myös kaksoiskansalaisuudet. On herätetty keskustelua siitä, että meillä saattaa olla varsin keskeisissäkin tehtävissä kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä eri valtioista. Onko maamme hallituksen keskuudessa käyty keskustelua siitä, että esimerkiksi rajavalvonnan, Puolustusvoimien, poliisin keskeisten tehtävien tai vaikkapa ulkoministeriön keskeisten tehtävien kohdalla kartoitettaisiin ja selvitettäisiin mahdolliset kaksoiskansalaisuudet, ovat ne sitten Suomen ja minkä tahansa maan pareja?

Arvoisa puhemies! Haluan myös tuohon edelliseen kysymykseen, joka koski näitä kiinteistökauppoja, todeta Senaatista vastaavana ministerinä, että kun julkisuudessa on ollut esillä, että Senaatti olisi myynyt ulkomaalaisille — tai venäläisille tässä yhteydessä — näitä rajan läheisyydessä olevia rajavartioasemia, niin se ei pidä paikkaansa, ja sen haluan tässä oikaista.

Mutta sitten tämän kansalaisuusasian osalta ja valtion virkojen osalta totean sen, että tämä on laaja kokonaisuus ja meillä on valmistelussa valtion virkamieslain muuttaminen, jossa voidaan katsoa, mitenkä voitaisiin ehkä sitten varmistaa valtion turvallisuus sellaisten virkojen kannalta, joissa on sellaista tietoa, josta voi olla epäilystä, että se menee muiden tietoon. Me valmistelemme sitä. Ja sitten — täällä ei ole nyt oikeusministeri paikalla — on sovittu myös, että henkilöturvallisuusselvityslakia samassa yhteydessä ja samassa aikataulussa muutetaan. Näin ollaan tässä linjattu.

Arvoisa rouva puhemies! EU‑ ja Eta-maiden ulkopuolisten kansalaisten suorittamat kiinteistökaupat Suomessa ovat todellakin herättäneet paljon keskustelua ja arvuuttelua etenkin tuolla Kaakkois‑ ja Itä-Suomessa. Varmaan on syytä seurata myöskin hyvin tarkkaan, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Asia on ollut tietysti jo usean vuoden ajan, pitkän aikaa, esillä, ja siihen on toivottu tietynlaisia muutoksia.

Arvoisa sisäministeri Risikko, kerroitte juuri, että asiaa myöskin seurataan. Miten konkreettisesti tätä asiaa seurataan, ja pidetäänkö erilaisia rekistereitä yllä, paljonko esimerkiksi venäläiset ostavat kiinteistöjä Suomesta ja miten niitä hoidetaan? Suuri ongelma on ollut etenkin siinä, että monta kertaa ne kiinteistönomistajat tavallaan häviävät sitten, kun he ovat ne kiinteistöt ostaneet, eikä heihin saada enää yhteyksiä.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tuossa kerroin, niin tämä on hyvin monisektoraalinen ja monen ministeriön yhteinen asia. Meillä on muun muassa ministeri Niinistön kanssa suojelupoliisi mukana ja myöskin puolustusministeriön työryhmä tästä, ja he tapaavat tässä hyvin lähiaikoina. Sen jälkeen me pystymme arvioimaan näiden heidän selvitystensä tulokset siitä, mitä voidaan vielä tehdä. Mutta aivan näitä asioita, mihin te nyt viittasitte, kyllä käsitellään siinäkin. Mitään uutta raportoitavaa ei tässä vaiheessa ole, mutta varmasti sen teemme, jos sellaista on.

Puhemies Maria Lohela

Vielä ministeri Niinistö.

Arvoisa puhemies! Ihan täydennyksenä ministeri Risikon edellä sanomaan se, että Turvallisuuskomitea on tosiaan selvitellyt asiaa jo viime vaalikauden aikana ja sai viime vuoden aikana siitä selvityksen aikaan. Puolustusministeriö on ottanut nyt tavallaan vetovastuun tässä hankkeessa toistaiseksi. Tietenkin tämä hanke kuuluu oikeusministeriölle, mutta puolustusministeriö hyvässä yhteistyössä sisäministeriön, oikeusministeriön, työ‑ ja elinkeinoministeriön, maa‑ ja metsätalousministeriön ja Pääesikunnan kanssa tekee työtä tällä hetkellä, selvittää — näitä on noin sata epämääräistä kiinteistökauppaa Suomessa, tämä on julkisuuteen ilmoitettu luku — ja kun olemme saaneet selvityksen valmiiksi, todennäköisesti ensi keväänä, mahdollisesti jo ensi maaliskuussa, se luovutetaan oikeusministeriölle mahdollisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä varten.