Suullinen kysymys hallituksen kasvutoimista (Miapetra Kumpula-Natri sd) | Suullinen kysymys veronkorotuksista (Jouni Ovaska kesk) | Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Hanna Holopainen vihr) | Suullinen kysymys Gazan humanitäärisestä kriisistä (Anna Kontula vas) | Suullinen kysymys EU:n yhteisestä varautumisesta (Jarno Limnell kok) | Suullinen kysymys  kansainvälisten  opiskelijoiden lukukausimaksuista (Teemu Keskisarja ps) | Suullinen kysymys perheiden hyvinvoinnin edistämisestä (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys ikäihmisten pankkipalveluista (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Timo Vornanen tv) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat huolissaan, että hallituksen tilannekuva on hukassa. Tällä hetkellä Suomessa kasvavat konkurssit, työttömyys ja köyhyys. Ilman kasvua Suomi joutuu yhä leikkausten tielle. Suomi on matkalla nyt väärään suuntaan.

Hallitus hehkutti 500 kasvutoimen listaa, mutta se paljastui aika suureksi bluffiksi, kun media toi sen vihdoin julkisuuteen. Lista sisältääkin monia toimia, joilla ei ole mitään tekemistä kasvun kanssa, ehkä jopa päinvastoin. Paljastui, että ei ole juurikaan kasvutoimia, vaan se on tyypillinen, muuallakin Euroopassa nähty, oikeistokonservatiivinen leikkauslista.

Tarvitsemme kasvua kipeästi ja nopeasti. Ennakko-odotukset hallituksen kasvutoimenpiteille olivat korkeammalla. Hallituksen kausi on puolivälissä, mutta uskottavat, nopeasti vaikuttavat kasvutoimet puuttuvat edelleen.

Pääministerin sijainen Purra, Suomi tarvitsee nopeasti kasvua. Mitä jää jäljelle, jos aina vain leikkaa? Jaatteko pääministerin näkemyksen, että tällä [Puhemies koputtaa] Suomi kasvaisi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! 500 kasvutoimea ovat Risto Murron kasvutyöryhmän hallitusohjelmasta tunnistamat toimet. Koska hallitusohjelmassa niitä on hyvin lukuisia — esimerkiksi työmarkkinoille, luvitukseen, työn kannustamiseen, yrittämiseen liittyviä toimia — niin se on itsessään jo kokonaisuudessaan eräänlainen kasvuohjelma.

Se on tosiasia, että me olemme hyvin vaikeassa talouden tilanteessa, siis suhdanteen kannalta. Taantuma oli syvempi ja pitkäkestoisempi. Tiedämme, että maailmantaloudessa ja Euroopan tasolla on valtavaa epävarmuutta. Meidän vientimarkkinamme ei ole elpynyt: esimerkiksi Saksassa on merkittäviä ongelmia. Totta kai nämä heijastuvat Suomeen.

Mitä tulee sitten meidän koko kansantalouden kasvuun, niin kun 17 vuoteen sitä aitoa, reaalista kasvua tässä maassa ei juuri ole ollut, niin sanoisin, että siitä tämän hallituksen syyllistäminen, joka on istunut täällä reilut puolitoista vuotta, ei ole aivan maaliinsa osuvaa. Me teemme toimia, joista te monia [Puhemies koputtaa] vastustatte. Toisaalta te nimitätte itse kasvutoimiksi [Puhemies koputtaa] yksinkertaisesti säästöjen peruuttamisia, mitä en pidä myöskään järkevänä. [Puhemies koputtaa] Me joudumme korjaamaan...

...julkista taloutta ja samaan aikaan etsimään kasvua.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Nyt minuutti on käytetty, ministeri Purra.

Edustaja Kumpula-Natri.

Puhemies! On totta, että maailman epästabiili tilanne ei Suomea auta. Meidän on toimittava nyt ja nopeasti itse. Valtava määrä yrityksiä on jo ajautumassa konkurssiin. Tilauslistat ovat tyhjiä, työttömyysluvut karmeita. Toimillanne olette kurjistaneet myös suomalaisten tilannetta. Ostovoima hupenee, ihmisillä ei ole varaa kuluttaa paikallistenkaan yritysten palveluja, ja kaupassa hinnat hirvittävät. Työttömyyden riski ajaa koko kansan mielialaa maahan.

Kasvu on monen tekijän summa: koulutus, työntekijät, innovaatiot, investoinnit. Olette ymmärtäneet väärin, jos leikkauksia kutsutte kasvuksi.

Pelkkä suhdanne ei tätä tilannetta selvitä. Eurooppa on laajemminkin suhdanteissa. Ja meillä on väärät ennätykset: työttömyyden kasvussa ja velan kasvussa. Tarvitsemme nopeasti käyttöön otettavia kasvutoimia, me kaikki, Suomi tarvitsee. SDP on esittänyt muun muassa investointikannustamisen laajentamista — ei vain suuryrityksille, niin kuin te valmistelette — arvonlisäverotuksen alarajaa koskemaan useampia yrityksiä, kotitalouksien vähennyksen säilyttämistä hoivalle ja kotiavulle. Ministeri Purra, voisiko hallitus tarttua näihin todellisiin ja välittömästi vaikuttaviin kasvutoimiin, [Puhemies koputtaa] jotka auttaisivat suomalaisia pienyrityksiä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten sanoin, tämä hallitus joutuu samaan aikaan korjaamaan julkista taloutta. Meidän velka on paisunut. Meidän tulot ja menot yksinkertaisesti ovat liian kaukana toisistaan, mukaan lukien tämä suhdannetilanne ja meidän kansantalouden pitkän aikavälin heikko kyky tuottaa arvonlisää ja kasvua tähän maahan, joilla sitä hyvinvointia kestävästi rakennetaan.

Aivan totta, inflaatio, hintojen nousu, useimmilla sektoreilla on ollut viime vuosien yksi erityisesti kotitalouksiin ja yrityskenttään vaikuttava asia. Onneksi nyt kuitenkin inflaatio on selvästi hidastunut, ja tämä näkyy myös suomalaisten kuluttajien kukkarossa. Toisaalta korot ovat selvässä laskussa, millä itsessäänkin on jo vaikutuksensa. Tosiasiassa ostovoimahan erityisesti palkansaajilla on selvästi parantunut monen vuoden toiseen suuntaan menon jälkeen.

Teidänkin kasvutoimianne tarkastellaan, mutta kuten jo edellisessä puheenvuorossani kuvasin, niin se, että te haluatte peruuttaa meidän julkiseen talouteen kohdistuvat kestävyyttä lisäävät toimemme, säästötoimet, [Puhemies koputtaa] ei valitettavasti meille tässä tilanteessa ole mahdollista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, minkä vuoksi me näiden kasvutoimien perään kysymme, on se, että tulostaulu näyttää kyllä kovin heikolta. Vaikka koko Euroopassa on sama suhdanne, niin silti juuri Suomen työllisyys on heikentynyt eniten koko Euroopassa. Ja kun nyt sitten tämän teidän 500:n listan saimme käteen, niin kyllä hiukan jäämme siitä kysymään. Esimerkiksi poistetaan tuki asumisoi- keusasunnoilta — tämä on kasvutoimi, josta ilmoitatte, että tämä on valmis. Löytyy nikotiinipusseja ja muuta. Kysymme, onko hallitus nyt tilanteen tasalla. Ne viestit, joita nyt tulee Yhdysvalloista Trumpin valinnan jälkeen — tässä on iso uhka sille, että tulee tuontitulleja Euroopalle, mikä vaikuttaa kahta kautta: sekä Kiinan- että Yhdysvaltojen-kaupan kautta. Kasvutoimia tarvittaisiin tässä ja nyt, tämä tilanne korostaa sitä. Arvoisa valtiovarainministeri, olisitteko valmis edes siihen, että tätä investointikannustinta vihreän siirtymän investoinneille — nythän siitä on rajattu pienet yritykset pois — laajennettaisiin niin, että myös kotimaiset pienet ja keskisuuret yritykset [Puhemies koputtaa] pääsisivät sitä hyödyntämään? Sitä tarvittaisiin tässä ja nyt.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Me teemme kasvutoimia hyvin erikokoisille yrityksille. Tämä investointihyvitys kohdistuu suuriin, mutta meillä on myös pienempiin yrityksiin kohdistuvia toimia. Vastaavasti työmarkkinoille tehtävät uudistukset ja suorat valtiontuet kohdistuvat aika erityyppisiin asioihin. Sen lisäksi hallitusohjelmassa on lukuisia eri toimia, jotka kaikki tähtäävät siihen, että me saisimme kasvua, myös sitä, jota meillä ei ole noin 17 vuoteen tässä maassa ollut. Se itsessään jo kertoo siitä, että täällä on jo pidemmän aikaa tehty asioita väärin. Se, että teemme esimerkiksi työmarkkinauudistuksia, joita sosiaalidemokraatit voimakkaasti — jokaista — vastustavat, tähtää siihen, että me esimerkiksi saisimme sellaista kasvua, jota meidän naapurimaassamme on ollut pidemmän aikaa, Ruotsissa, joka on näitä uudistuksia tehnyt jo vuosia tai vuosikymmeniä aiemmin. Meillä on tehty myös kehysriihessä uusia kasvutoimia. Toisaalta tämä Risto Murron uusi ryhmä etsii niitä edelleen. Ja kuten on moneen kertaan todettu, me olemme valmiita tarkastelemaan kaikkia, [Puhemies koputtaa] totta kai julkisen talouden liikkumavaran sisässä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri, jotta talous voi kasvaa, tarvitaan ostovoimaa, rahan on riitettävä kaupan kassalla. Ministeri Purra, ennen vaaleja te vielä sanoitte, että pienituloisilta leikkaaminen ei teille käy. Nyt olemme nähneet, että kyllä se käy isojen saksien kera, ja tätä te, ministeri, nimitätte kasvutoimeksi. Kyllä, köyhyys varmasti kasvaa.

Tämän lisäksi te itse laitatte jarrua talouteen esimerkiksi tekemällä ennätyssuuret korotukset arvonlisäveroon, ja ministeri, kaiken tämän päälle te olette keksineet erityisen keinon kurittaa eläkkeensaajia tekemällä heille uuden lisäveron — sanoisinko, puhemies, ryöstöveron.

Eläkkeensaajien ostovoiman turvaaminen on mitä tärkeintä paitsi inhimillisesti, se on oikein, mutta on myös talouden kannalta viisasta pitää ostovoimaa yllä. Näin ollen kysyn teiltä, ministeri, voisitteko peruuttaa tämän eläkkeensaajien ryöstöveron, turvata eläkkeensaajien ostovoiman ja tätä kautta pitää myös talouden rattaat pyörimässä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kukaan ei kuvittele, että valtion budjettitalouden korjaaminen leikkauksin tai julkisen talouden korjaaminen leikkauksin, puhumattakaan veronkorotuksin, olisi kasvutoimi.

Meidän julkinen talous on hyvin huonossa kunnossa, se on sitä myös teidän hallituskautenne jäljiltä. Tämä hallitus on sitoutunut vakauttamaan velkasuhteen hallituskautensa loppuun mennessä. Se ei mielestäni ole vielä kovin hyvä tavoite, vaan meidän pitäisi tietenkin pyrkiä siihen, että velkasuhde saadaan laskuun, jotta meidän tulevaisuuden hyvinvointijärjestelmämme ja hyvinvointimme olisivat kestävällä [Vasemmalta: Ei näytä teiltä onnistuvan!] pohjalla. Mutta kerta toisensa jälkeen te pyydätte meitä peruuttamaan kaikki ne toimet, joista monet ovat kyllä vaikeita ja kohdistuvat sellaisella tavalla, mitä me emme haluaisi tehdä, mikäli meidän tilanteemme olisi parempi. Mutta ei, nämä eivät ole kasvutoimia. Kasvutoimia me teemme muualla, ja kaikkia näitä meiltä paletista löytyy.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Te olette iloinneet tuosta 500 kasvutoimesta, jotka hallitusohjelmaan sisältyvät. Kun te näin teette, niin te altistatte kyllä sen myös arvioinnille siitä, ovatko nämä järkeviä toimia. Yksi siellä listassa mainittu kasvutoimi kuuluu seuraavasti: hallitus ei lakkauta lentokenttiä. [Mikko Savola: Käsittämätöntä!] Siis se on kasvutoimi, että hallitus ei lakkauta Suomessa lentokenttiä. En voi ymmärtää. Tekisi mieli kysyä, arvoisa valtiovarainministeri, onko tämä teistä aito kasvutoimi. [Välihuutoja]

Sen sijaan lisätalousarvioesityksessä esitetään, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että valtio voi luopua lähes puolesta omistuksesta lentokenttäyhtiössä ja Valtionrautateissä. Nyt haluan kysyä, arvoisa valtiovarainministeri: Onko valtion kassa niin tyhjä, että te olette myymässä meidän lentokenttiä ja Valtionrautateitä ulkopuolisille sijoittajille, kun te tämmöistä esitätte nyt eduskunnalle? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, että näitä omistusrajoja säädetään, ei välttämättä tarkoita sitä, että asialle ollaan aktiivisesti mitään tekemässä. Se mahdollistaa erilaisia järjestelyjä, mutta se ei sinällään tarkoita, että ollaan mistään luopumassa. Valtio on hyvin pitkäjänteinen, vastuullinen omistaja, mikä totta kai lähtee laista ja hyvästä hallinnosta. Varmasti asioihin palataan, jos on jotain ajankohtaista, mutta se, että hieman säädetään näitä rajoja, ei itsessään tarkoita mitään. [Antti Kurvinen: Miksi säädetään? — Anne Kalmari: Lupaatteko, ettei myydä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Näitä listalla olevia ristiriitaisuuksia on muitakin. Täällä esimerkiksi sanotaan, että ”koulutetaan riittävästi työvoimaa teollisuuden tarpeisiin”. Sinänsä ihan hyvä tavoite, mutta hallitus toimii täysin päinvastoin: leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa, [Vasemmalta: Yli!] eli vähentää sitä osaamista, mitä siellä teollisuudessa tarvitaan. Tässä on yksi esimerkki siitä hallituksen kasvutoimien ristiriitaisuudesta. Vai onko niin, että nyt viedään tämä kasvu niin alas, että teollisuus ei tarvitse niitä työpaikkoja? Tämä kysymys herää. Minä kysyn: mikä kasvutoimi on tämä, että leikataan 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta ja sillä tavalla yritetään saada kasvua aikaiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt on varmaankin syytä selvittää se, mistä tässä keskustelussa pohjimmiltaan on kyse. [Vasemmalta: Tosiaan! — Naurua] Nimittäin siis tämä yli 500 kasvutoimenpiteen, sellaiseksi kutsutun, listahan on siis se, että kun Risto Murron työryhmä aloitti, niin he kävivät läpi — he, siis tämä työryhmä — hallitusohjelman ja tunnistivat sieltä yli 500 kasvua vauhdittavaa tointa. [Antti Lindtman: Te hehkutatte niitä!] Siellä on joukossa hyvin monenlaisia erilaisia mainintoja, joista useimmat ovat aivan kiistatta kasvua vauhdittavia toimenpiteitä. [Anne Kalmari: Jo on hurskaita toiveita!] Sitten on sellaisia kirjauksia, jotka ovat ehkä vähän eritasoisia, mutta on syytä muistaa, että tämä oli vasta se kartoitus, mitä kaikkea on jo hallitusohjelmasta. Tästä puuttuu vielä se, mitä kaikkea konkreettista tehtiin viime kevään kehysriihessä, jossa tulivat verokannustimet, teollisuuspoliittiset varaukset, sitten meillä on ollut meidän tki-panostukset, kaikki tämä — puhumattakaan sitten valtion pääomasijoitustoiminnan ja koko tämän koneiston uudistamisesta. [Antti Lindtman: Ja alvikorotukset!] Kyse on nimenomaisesti siitä, että teemme kasvutoimenpiteitä sekä tässä että nyt, että sitten pidemmän tähtäimen investointeja kasvun edellytyksiin rakenteita [Puhemies koputtaa] uudistamalla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! ”Iloisia uutisia! Selvityksen mukaan hallitusohjelmassa on yli 500 kasvutointa.” Näin iloitsi pääministeri Petteri Orpo sosiaalisessa mediassa. Olisi ehkä kannattanut ensin itse lukea nämä toimet, ettei joudu näin noloon tilanteeseen. Tietenkin näitähän voidaan laskea miten vain. Nikotiinipussien makuvalinnoista on saatu kaksikin kasvutointa. [Naurua] Tämä olisi hauskaa, ellei tilanne olisi vakava.

Tämän päivän uutiset, kaksi uutista Suomesta:

Enemmistö suomalaisista suhtautuu lähitulevaisuuteen synkästi. Kansalaisten luottamus on heikentynyt tuntuvasti kahden ja puolen vuoden aikana. Tämä siis viittauksena nyt edelliseen hallitukseen, josta usein puhutaan.

Työperäisestä maahanmuutosta toinen uutinen. Lokakuun tietojen mukaan se on laskenut erityisesti erityisasiantuntijoiden osalta, joiden oleskelulupahakemukset ovat vähentyneet neljäsosalla. Tämäkin siis tämän hallituksen aikaansaannoksia. Tämä ei ole kasvun Suomi. Tämä on yt-Suomi. [Puhemies koputtaa] Tämä on muuttotappio-Suomi. [Puhemies: Ja kysymys! — Eduskunnasta: Onko näin?] — Onko näin? [Naurua]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy kyllä sanoa, että minä ihmettelen tätä keskustelua, joka liittyy näihin uusimpiin Migrin lukuihin, mihin tässä viitattiin.

Ensinnäkin meillä on työperäinen maahanmuutto tällä hetkellä vielä varsin korkealla tasolla, opiskelijaperusteinen maahanmuutto ennätystasolla. Ja totta kai, kun meillä avoimia työpaikkoja on vähemmän, meille myös vähemmän rekrytoidaan väkeä ulkomailta. Se on itsestään selvä asia, että tämä yleinen taloustilanne vaikuttaa tähän. Nimenomaan sen takia me teemme esimerkiksi niitä työmarkkinoiden uudistuksia, joita kaikkia te olette muuten vastustaneet ja joilla nimenomaan pyritään siihen, että rekrytointikynnys alenee, työllistämiskynnys alenee ja meillä on sitten enemmän niitä työnantajia, jotka tarvitsevat työntekijöitä sekä kotimaasta että ulkomailta. [Vasemmalta: Työttömyyden kasvutoimi! — Puolitoista vuotta odoteltu!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että on hieman hallituksella sävy muuttunut, sillä viimeksi, kun täällä oltiin, sieltä ministeriaitiosta lähinnä ilakoitiin sillä, että teillä on jopa 500 toimen kasvutoimilista.

Tutustuin tähän listaan, ja te todella esitätte siellä kasvutoimina muun muassa sitä, että hallitus ei lakkauta lentokenttiä. Lisäksi esitätte kasvutoimina omia ajatuksianne siitä, mitä EU:n pitäisi tehdä, eli sysäätte vastuuta muualle, ja samaan aikaan kun te esitätte kasvutoimenpiteinä kirjauksia, jotka eivät de facto lisää kasvua, te tuotte eduskunnalle palkkadumppauslakeja, vaikka palkat olisivat aidosti yksi keino lisätä kysyntää.

Valtiovarainvarainministeri Purra, te puhuitte täällä syyllistämisestä, mutta eihän se ole syyllistämistä, että täällä siteerataan teidän omaa listaanne. Voitteko te nyt vielä vääntää rautalangasta: miten kasvu lisääntyy sillä, että hallitus ei lakkauta lentokenttiä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt en tiedä, millaista rautalankaa teille kannattaisi vääntää, jos täältä on kaksi ministeriä jo kertonut, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että kyseinen 500 kasvutoimen lista ei ole hallituksen lista vaan Risto Murron työryhmän tekemä kokooma hallitusohjelmassa olevista erilaisista toimista. [Suna Kymäläisen välihuuto — Puhemies koputtaa] Tämä on nyt kolmeen kertaan täältä aitiosta teille kerrottu.

Hallitusohjelmassa on huomattavasti kasvua kiihdyttäviä toimia, sellaisia meidän toimintaedellytyksiin, yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin kohdistuvia uudistuksia, joita teidän hallituksenne ei kyennyt tekemään, eivät välttämättä edellisetkään hallitukset. [Timo Harakka: Oppivelvollisuusuudistus!] Nyt niitä tehdään, ja siinä vaiheessa kun taloudessa alkaa näkyä kunnolla parempia päiviä, enemmän sitä valoa, kiitättekö te sitten meitä kasvun aikaansaamisesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tarkoittaako tämä nyt, pääministerin sijainen, ministeri Purra, sitä, että te irtisanoudutte [Hälinää — Naurua oikealta] tästä Murron listasta, kun vielä hetki sitten se tuotiin tänne suurena, hienona 500 kasvutoimen listana, joka muuttaa Suomen yhtäkkiä kasvun tielle? Me odotimme kyllä tältä listalta hieman enemmän ja odotamme teiltä, arvoisa hallitus, hieman enemmän. [Hälinää — Puhemies koputtaa] On totta, että täällä on niinkin hirtehisiä toimia, että mieleen tulee, että tämä on pikemminkin kaskulista kuin kasvulista. Mutta on tässä yritystäkin. On tässä yritystäkin, tässä listassa, nimittäin täällä muun muassa todetaan, että ”luodaan kannustavaa ilmapiiriä monipuoliselle yrittäjyydelle”. No, tämähän kuulostaa kyllä todella hienolta, ja yhdymme tähän aivan täysin. Mutta kun katsomme niitä toimia, joita monelle pk-yrittäjälle ja itsensätyöllistäjälle hallitus tarjoaa, niin aika lailla ovat toimet jääneet piippuun.

Nyt olisi hyvä hetki teillä, pääministerin sijainen Purra, harkita toimia, jotka tosiasiallisesti kääntäisivät yrittäjyydelle Suomessa olosuhteet hyviksi. Voisitteko te harkita esimerkiksi [Puhemies koputtaa] arvonlisäveron alarajan nostoa 30 000 euroon, kuten SDP on esittänyt, tai [Puhemies koputtaa] investointikannustimen alarajan laskemista niin, että aidosti myös pk-sektorin yritykset voisivat sitä hyödyntää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! En itse ollut sillä kyselytunnilla, jossa tätä 500:n listaa on täällä käsitelty, [Antti Kurvisen välihuuto — Anne Kalmarin välihuuto] mutta kuten kerrottu, niin Risto Murron työryhmän esittämiä toimia hallitusohjelmasta käsin.

Mutta kyllä olen myös sosiaalidemokraattien listoja käynyt läpi. Aiemmin te olette ilmoittaneet, että teidän kasvutoimenne on tämän säästön peruutus, tämän säästön peruutus, tämän säästön peruutus, tämän rakenteellisen toimen peruutus, tämän rakenteellisen toimen peruutus, ja sitten vähän elvyttämistä: lisää rahaa sinne, lisää rahaa tänne, lisää rahaa tuonne. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Samaan aikaan te sanotte olevanne huolissanne julkisen talouden tilasta, olette valmiit tasapainottamaan sitä, olette valmiit säästämään Suomen EU:n tarkkailuluokalta ja niin edelleen, mutta nämä kaikki eivät voi olla totta samaan aikaan. Teidän viestinne ja linjanne on epälooginen. Itse pystyn perustelemaan vain tätä hallituksen linjaa täältä aitiosta. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Viime kyselytunnilla pääministeri puhui kauniisti, mutta turhan positiivisesti 500 kasvutoimikirjauksesta hallitusohjelmassa. Vielä 15 vuotta sitten, finanssikriisin jälkeen, tällaiset nykymittakaavan konkurssit ja irtisanomiset olisivat olleet politiikan ykköspuheenaihe. Ne olisivat kirvoittaneet vaatimuksia äkillisen rakennerahaston tukitoimista ja lomautuksista irtisanomisten sijaan. Nyt kun joka puolella käydään muutosneuvotteluita ja jaellaan irtisanomislappuja, mitä tekee tämä hallitus? Sitä kiinnostaa pikemminkin, saataisiinko julkisen sektorin työntekijä palkkakuoppaan sekä miten yleissitovat työehtosopimukset saadaan murennettua. Arvoisa työministeri Satonen, herättävätkö nämä irtisanomiset teissä huolta, ja mihin toimiin olette niiden johdosta ryhtyneet?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kysymykseen, herättävätkö huolta: todellakin herättävät. Muun muassa tässä eduskunnan istuntotauolla kävin Äänekoskella, missä on uhkana kahden vaneritehtaan lopettaminen. Oli erittäin hyvät keskustelut yrityksen sisällä ja myös luottamusmiesten kanssa, ja käytiin keskustelua myös siitä, miten esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen avulla — kun sinne onneksi myös investoidaan samaan aikaan uuteen tehtaaseen — voidaan löytää ihmisille töitä. Kävin myös Valtralla samalla reissulla, jossa on sitten taas valkokaulustyöntekijöiden osalta tällainen tilanne menossa. Näitä tilanteita on ympäri Suomen, ja ne täytyy ottaa vakavasti, ja niitä autetaan niin paljon kuin on mahdollista. Ja mietitään myös näitä korvaavia investointeja.

Mutta haluan sanoa tähän vielä sen, että kun te täällä vastustatte esimerkiksi vientivetoista palkkamallia, niin eikö se Suomen viennin kilpailukyky juuri ole ratkaiseva meidän kasvun kannalta? Se on kaikkein tärkein kasvutoimi, mitä voidaan tehdä. [Vasemmalta: Opettajien selkänahasta! — Emme me vientiä vastusta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun katsotaan tulevaisuuden kasvun avaimia, siellä näkyvät vihreän siirtymän mahdollisuudet, digivihreä siirtymä ja kiertotalouden mahdollisuudet. On kuitenkin käymässä niin, että moni Euroopan maa, esimerkiksi Ruotsi naapurimaanamme, on menossa ohi näissä teemoissa. Suomessa näyttää siltä, että me emme ole saamassa näitä isoja investointeja Suomeen — vaikka on hyvä, että hallitus ei ole laittanut jarrua uusiutuvalle energialle vaan se on meillä takataskussa kilpailuvalttina aivan erityisesti Euroopassa.

Kysyisin kuitenkin siitä, kun moni talousasiantuntija on kritisoinut sitä, että meillä Suomessa on näitä säilyttäviä ja jopa ympäristölle haitallisia yritystukia, jotka antavat ensinnäkin vääränlaisen viestin markkinoille, minkälaista teollisuutta ja minkälaista taloudellista toimintaa me tänne haluamme, mutta myös hidastavat siirtymää uusille yrityksille syntyä. Kysyisin hallitukselta: oletteko te karsimassa näitä säilyttäviä, vanhaa maailmaa kuvastavia yritystukia ja kenties suuntaamassa niitä tulevaisuuden aloille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ihanteellisessa maailmassa olisi luonnollisestikin niin, että pikemminkin olisi alhaisempi verotus ja sitten olisi vähemmän tai mieluiten ei lainkaan yritystukia, mutta samalla on syytä kuitenkin olla sen verran analyyttinen, että havaitsee, mitä ne meidän yritystukemme pääsääntöisesti ovat. Ne ovat itse asiassa voittopuolisesti pikemminkin alennettuja verokantoja, ja se, että karsisimme tällaisia yritystukia, käytännössä tarkoittaisi kiristyvää verotusta.

Lisäksi meidän ongelmamme on, että tämän päivän maailmassa itse asiassa investointeja houkutellaan korostetusti nimenomaisesti maksamalla erilaisia investointitukia, ja kysymys onkin siitä, että jos kerran tämä on se maailma, jossa elämme, pitäisikö Suomen entisestäänkin vaikeuttaa kilpailuamme investoinneista sillä, että vielä rajaisimme pelimerkkejä tämän suhteen. On syytä myöskin muistaa, että itse asiassa nimenomaisesti sekin, että me panostamme tutkimukseen ja kehityspuoleen, lasketaan yritystukiin, ja itse asiassa sillehän on erittäin kattava parlamentaarinen tuki. Nimenomaisesti tämä tutkimukseen ja kehityspuoleen panostaminen on sitä, mitä tekin peräänkuulutatte, eli nimenomaisesti uudistavaa yritystukimuotoa, [Puhemies koputtaa] jota hallitus siis on edistämässä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kävi selväksi, että kasvua haluttaisiin tältä puolelta, mutta kävi sekin selväksi, että kasvutoimilla, joita Murto oli nytten tämän selvityksen mukaan tehnyt, vaikka hallitusohjelmasta ne oli poimittu — ja ne olivat vastaus meidän viime keskusteluihin kasvusta — emme saaneet siihen tilannekuvaan ymmärrystä. Emme ole kertaakaan kuulleet teiltä huolestunutta viestiä siitä, että meillä Suomessa talous menee huonosti, Euroopan alueella huonoiten, joten meidän täytyisi kääntää suuntaa, että me olemme hallituksena tehneet jotain väärin, koska täällä tapahtuu näin kamalia talouslukuja. Ja yhteistä tilannekuvaa parantaisi se, että kun oppositio esittää toimia — nyt oikeisto on täällä salissa hiljaa — niin hallitus voisi ihan aidosti tarttua näihin tai edes vastata kysymykseen, miksi me emme voisi ottaa tässä maailmantilanteessa Suomessa toimia omaan käteen ja vaikkapa laajentaa investointitukea, mistä ette ole vielä antaneet esitystä, koskettamaan myös pienempiä yrityksiä, [Puhemies koputtaa] koska nyt on kiire vakauttaa suomalaisten yritysten toimintakenttä ja mahdollisuu-det investoida. [Ben Zyskowicz: Edustaja Viitasen kasvutoimet, lisää rahaa kaikille!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Vaikea uskoa, että sosiaalidemokraatit tosiaan näkevät niin, että täältä ei ole esitetty tarpeeksi huolestuneisuutta siitä, missä jamassa Suomi on. [Miapetra Kumpula-Natri: Kasvutoimista!] Olen tässä nyt koko tämän hallituksen ja oman positioni ajan käytännössä jokaisessa puheenvuorossa täällä, jonka olen pitänyt budjeteista, lisäbudjeteista, täydentävistä ja niin edelleen, kertonut, miten huolissani olen siitä, että Suomessa ei reaalista, aitoa kasvua ole käytännössä ollut Nokian huippuvuosien jälkeen. [Miapetra Kumpula-Natri: Ja toimet?] Ja se kuvastaa juuri sitä, että täällä on tehty asioita, jotka eivät ole selvästi menneet nappiin — toki on myös sellaisia tekijöitä, joihin emme voi vaikuttaa, esimerkiksi nyt Venäjän tilanne ja se, mitä se on aiheuttanut meidän talouteemme. Juuri siitä syystä tämä hallitus tekee sellaisia reformeja, joita esimerkiksi edellinen hallitus ei ole kyennyt tekemään, [Miapetra Kumpula-Natri: Leikkaukset eivät ole kasvutoimia!] jotta me saisimme kestäviä, pidemmälle aikavälille katsovia, tulevaisuuteen katsovia, toimia, jotka parantavat toimintaedellytyksiä tässä maassa niin, että aitoa yksityisen sektorin kasvua voidaan saada aikaiseksi. Juuri sillä tavalla [Puhemies koputtaa] tämä hallitus toimii.

Arvoisa herra puhemies! Me todellakin toivomme sitä kasvua. Tällä hetkellä vain valitettavasti meillä noin 500 työtöntä tulee joka viikko tämän hallituskauden aikana lisää, ja yksi, mikä tähän vaikuttaa, on tietysti verotus. Orpon hallitushan korotti yleisen arvonlisäveron historiallisen korkealle, paljon korkeammalle kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa pidetään hyväksyttävänä. [Välihuutoja oikealta] Kotitalousvähennys on joutumassa giljotiiniin. Nyt sitten kymmenen prosentin alvikanta nostetaan 14 prosenttiin, ja sehän koskee jopa lääkkeitä, kulttuuria ja liikuntaa. Samaan aikaan hallitus myös iskee majoituspalveluihin ja liikenteeseen, eli niihin aloihin, joiden yritykset juuri kärsivät korona-aikana ja ovat juuri päässeet jaloilleen — ja nyt sitten veroja nostetaan.

Eli hallituksella on kiire korottaa veroja ja verottaa kaikki mahdollinen ja vielä enemmän. Kysynkin: milloin viimeksi tässä maassa hallitus on nostanut enemmän arjen veroja kuin mitä tämä hallitus nyt tekee, ja uskotteko todella, [Puhemies koputtaa] että verottamalla lisää arkea Suomen talous saadaan tervehtymään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Palataan ensin siihen isoon linjaan: maan kokonaisveroaste ei nouse tämän hallituksen toimien myötä siitä, mikä se on ollut, kun tämä hallitus on aloittanut.

Me olemme valitettavasti joutuneet tekemään veronkorotuksia, joitakin jo hallitusneuvotteluiden aikaan ja erityisesti sen jälkeen, tämän julkisen talouden tilanteen vuoksi. En usko, että tässä hallituksessa on hirvittävästi verotukseen myönteisesti suhtautuvia ihmisiä, jotka haluaisivat korottaa näitä. Ne ovat vaikeita päätöksiä, kuten ovat vaikeita päätöksiä monet leikkauksetkin. Emme me tee niitä mistään muusta syystä kuin siitä, että me saisimme tuloja ja menoja lähemmäksi toisiaan, että me saisimme kestävämmälle tasolle tämän meidän järjestelmän, jossa koko hyvinvointipalvelut, etuudet, sosiaaliturva, sairaanhoito, sosiaalipalvelut, tienpito, turvallisuus, kasvavat puolustuksen tarpeet, koulutus ja kaikki kustannetaan. Tämä on syy sille. Me emme haluaisi korottaa veroja, emmekä haluaisi tehdä monia leikkauksia, mutta tämä hallitus on sitoutunut tähän julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteeseen, [Puhemies koputtaa] ja toivottavasti sitä tässä maassa myös muualla jaetaan. [Sheikki Laakso: Se on vastuunkantoa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Perussuomalaiset lupasivat ennen vaaleja, että ihmisten elinkustannuksia alennetaan ja ihmisten ostovoimaa parannetaan. Tämä arvonlisäverotuksen himokorottaminen — ensin yleinen alvi ja nyt sitten alvin kymppikannan korottaminen — korottaa kaikkien suomalaisten elinkustannuksia. Varapääministeri Purra, te olette tässäkin törkeästi pettäneet omat lupauksenne.

Sen sijaan pääministeripuolue kokoomus lupasi ennen vaaleja ja totesi ennen vaaleja näin: Sitä, mitä verotetaan vähemmän, saadaan enemmän. Sitä, mitä verotetaan enemmän, saadaan vähemmän. Katsotaan, miten on käynyt tällä kaudella: Orpon hallitus on keventänyt oluen verotusta 25 miljoonalla eurolla. Sen sijaan nyt hallitus on kiristämässä liikuntapalveluiden ja kirjojen arvonlisäverotusta yhteensä 28 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi meille ovat iskemässä vielä kovat säästöt kulttuurialalle. Britannian oikeistokonservatiivinen pääministeri Winston Churchill sanoi aikanaan, että jos kulttuurista leikataan, niin mitä meillä on puolustettavaa sitten tässä maassamme. Siksi kysyisinkin nyt tiede‑ ja kulttuuriministeri Sari Multalalta: [Puhemies koputtaa] miten te koette kulttuuri‑ ja tapahtuma-alalle nämä arvonlisäverotuksen kiristykset, [Puhemies koputtaa] vielä kun kohdistetaan samaan aikaan kovia leikkauksia kulttuuri‑ ja taidepuolelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessa on paljon puolustettavaa. Meillä on upeaa kulttuuritoimintaa ympäri Suomen [Vasemmalta: Ei ole kohta!] ja erittäin saavutettavissa myös erittäin hienoa toimintaa, jota ammattilaiset meillä ympäri Suomen tekevät, niin kulttuuriperintöä museoissa kuin sitten teatteria, esittävää taidetta, orkestereja ja niin edelleen.

Meillä on, kuten valtiovarainministeri on tässä moneen kertaan todennut, erittäin vaikea tilanne Suomen taloudessa. Sen vuoksi tämä kokoluokka, yhdeksän miljardin euron sopeutustoimet tällä hallituskaudella, kun olemme valinneet panostaa merkittävästi maanpuolustukseen, turvallisuuteen, korkeakoulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen, kehitystoimintaan, valitettavasti ne säästö‑ ja sopeutustoimet osuvat erittäin monelle muulle alalle — voi sanoa, että lähes kaikille muille aloille — ja näin tapahtuu myös kulttuurin osalta.

Arvonlisäverotuksesta vastaa toki valtiovarainministeriö, mutta olemme hyvin tietoisia siitä, että nämä sopeutustoimet osuvat osittain samoihin toimijoihin, osittain toki niin, että yrityspuolelle ehkä vielä vahvemmin tämä arvonlisäverotuksen korotus, ja sitten taas näihin valtion ja kuntien rahoituksella [Puhemies koputtaa] ja lipputuloilla toimiviin tulee rahoitusta monesta eri lähteestä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on nostamassa jopa lääkkeiden verotusta. Samanaikaisesti kuin toimiva apteekkijärjestelmämme uhataan ajaa hankalaan tilanteeseen — nämä hallituksen apteekkijärjestelmään suunnittelemat uudistukset uhkaavat lakkauttaa monta pientä apteekkia etenkin maaseudulta — tähän samaan syssyyn sitten vielä näillä kovilla säästövaatimuksilla uhataan suomalaisten lääkejakelua.

Monet tavalliset suomalaiset ovat arjessaan jo nyt todella kovalla koetuksella. Joudutaan tinkimään ihan arjen perustarpeista: kodista, ruuasta vai lääkkeistä? Tällainen kysymys esitetään monessa perheessä. Sen sijaan ministerituloisten, veronalennuksista nauttineiden todellisuus on varsin erilainen kuin sillä tavallisella pienituloisella suomalaisella, jonka rahat hädin tuskin riittävät esimerkiksi lääkkeisiin.

Arvoisa puhemies! Kysynkin teiltä, valtiovarainministeri: Pitääkö todellakin myös lääkkeiden verotusta kiristää näiden kovien sosiaaliturvasäästöjen päälle? Eikö voisi ministerin [Puhemies koputtaa] tasoisia tuloja nauttiva suomalainen nyt tinkiä vähän omastaan? [Puhemies koputtaa] Jätetään lääkkeiden veronkorotus tekemättä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä arvonlisäverokeskustelussa — eli yleisen kannan puolentoista prosenttiyksikön korotuksessa — on hyvä muistaa se, että keskustan oma esitys oli yhden prosenttiyksikön korotus. [Antti Kurvinen: Emme korottaisi lääkkeitä! — Keskustan ryhmästä: Ei lääkkeitä!] Eli mikäli tästä kritisoitte meitä, niin sallikaa sen jäädä siihen 0,5 prosenttiyksikköön.

Vastaavasti aivan pian pääsemme käsittelemään teidän vaihtoehtobudjettejanne, ja mielenkiinnolla näemme, miten säästöjä peruuttamalla, veronkorotuksia peruuttamalla, lisäkohteita keksimällä te kykenette pääsemään samaan fiskaaliseen tavoitteeseen kuin tämä hallitus. Se jää nähtäväksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sieltä tulee tyhjä paperi!]

Kyllä, arvonlisäveroon tehdään myös alempiin kantoihin korotuksia, 10:stä 14 prosenttiin. Sieltä pois jäävät ainoastaan sanoma- ja aikakauslehdet. Toisaalta yleinen arvonlisäverokanta nousi sinne 25,5 prosenttiin, mikä myös vaikuttaa hyvin monella alalla.

Mielestäni vastasin veronkorotusten tarpeesta — siitä huolimatta, ettemme niistä pidä — edellisessä vastauksessa. [Aki Lindén: Lääkkeistä jäi vastaamatta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Lukutaito heikkenee Suomessa, ja kirjailijoiden tulonmuodostus on käynyt aiempaa vaikeammaksi, kun äänikirja-alustat valtaavat alaa. Kirjailija-ala on toivonut nolla-alvia, mutta sen sijaan Suomi on valinnut korottaa alvia ja paljon muita maita raskaammin. Alvin nosto 10 prosentista 14 prosenttiin menee todennäköisesti kuluttajahintoihin, ja luovien alojen kasvupotentiaali unohtuu.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden lukuharrastuksella on selvä yhteys lukutaitoon ja oppimistuloksiin. Sitäkin pitäisi tukea, ei vaikeuttaa. Keväällä 2022 EU hyväksyi direktiivin, jonka turvin jäsenmaat voivat pudottaa kirjojen ja lehtien alv:n nollaan. Kysynkin: aikooko hallitus lähteä edistämään suomalaisten sivistystä ja kirjojen alvin pudottamista nollaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Niin paljon kuin erilaisia veroja olisi mukavaa alentaa, pelkäänpä, että tällä hallituskaudella siihen ei ole suuria mahdollisuuksia. [Anne Kalmari: Ainoastaan hyvätuloisille!] Mitä tulee kirjojen lukemiseen ja perheisiin ja lapsiin, onneksi kuitenkin tämä arvonlisäveron korotus siltä osin toivottavasti ei ole suuri vaikutus tähän. Suomessa on onneksi mahdottoman hieno kirjastolaitos, jota ainakin itse olen hyödyntänyt myös lasten kanssa. [Vasemmalta: Siitäkin leikataan!] Toisaalta se, että vanhempia kannustetaan lukemaan omille lapsilleen, [Vasemmalta: Siitäkin leikataan!] on tietenkin sekä lukutaidon että sanavaraston kehittymisen että yleisten kansalaistaitojenkin kannalta erittäin positiivinen asia. Tässä varmasti kaikki, ainakin me vanhemmat, voimme tehdä entistä paremmin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, te sanotte, että te ette halua leikata. Minä sanon teille, että se on arvovalinta, jonka te olette tehneet. Te pistätte pienituloiset maksamaan teidän epäonnistuneen talouspolitiikkanne.

On todella tärkeää, että edustaja Kurvinen nosti täällä esille kulttuurin merkityksen, sillä se on juuri näin, että kulttuuria kuritetaan nyt montaa eri kautta: kurittamalla köyhien taiteilijoiden toimeentuloa sosiaaliturvaleikkauksilla, leikkaamalla massiivisesti suoraan kulttuurista — ja se osuu myös niihin kirjastoihin, ministeri Multala — ja korottamalla kirjojen alvia esimerkiksi. Perinne länsimaisissa sivistysvaltioissa on ollut se, että kulttuuria vaalitaan myös huonoina taloudellisina aikoina. Miksi on niin, ministeri Multala, että te rikotte tämän hienon perinteen? [Ben Zyskowicz: Ai, nytkö sinne ei anneta yhtään rahaa kulttuurille?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten äskenkin sanoin, olen todella ylpeä ja iloinen siitä, että meillä on ammattitaiteilijoita, [Vasemmalta: Joilta leikataan!] ja näin tulee olemaan myös jatkossa. Myös jatkossa valtion rahoitus kulttuuriin säilyy vahvana. Toki on totta, että myös kulttuuriin kohdistuu leikkauksia, en sitäkään väistä. On totta myös se, että kun leikkauksia tulee, niillä on myös vaikutuksensa. Erityisesti niillä varmasti on vaikutusta tällä hetkellä VOS-laitoksiin, joita ovat siis esittävän taiteen laitokset, kuten teatterit, orkesterit, museot. Silloin se on selvää, että kun toimintamenot vähenevät, sillä varmasti vaikutuksensa on. On kuitenkin myös niin, että meidän valtiontalouden tilanne on äärimmäisen vakava, ja kun me olemme halunneet suojata ja jopa panostaa lisää esimerkiksi peruskoulutukseen jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa tämän hallituskauden lopulla ja moniin muihin tärkeisiin kohteisiin, valitettavasti myös kulttuuriin kohdentuu leikkauksia. Sinne tulee kuitenkin myös hyviä uutisia, kuten esimerkiksi luoville aloille olemme valmistelemassa kasvustrategiaa, ja sinne tulee t&k-puolelle rahoitusta yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa, jonka avulla toivottavasti luovan alan yritykset [Puhemies koputtaa] löytävät mahdollisuuksia kehittää toimintaansa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Savola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä veropolitiikassa yksi keskeinen asia on se, että on ennustettavuutta, ja sitä nimenomaan yritykset kaipaavat. Nyt on aika paljon poukkoilua tässä teidän veropolitiikassa. Esimerkiksi makeisten verotus: te tyrmäsitte sen, mutta sitten se kuitenkin tuli, ja tämä on investointien kannalta Suomeen kyllä suurta myrkkyä.

Nyt kokoomuksesta on esitetty perintöveron määräaikaista huojentamista. [Vasemmalta: Ohhoh!] Kyllä nyt minä kysyn sen perään, että kun yritykset suunnittelevat sukupolvenvaihdosta ja on tieto, että mahdollisesti tulee tämmöinen määräaikainen perintöveron, lahjaveron, huojennus, niin mitä tapahtuu tällä hetkellä suunnitteilla oleville sukupolvenvaihdoksille. Näille sukupolvenvaihdoksille on äärimmäisen kova tarve. Itse tulen alueelta, jossa ikääntyviä yrittäjiä on paljon ja pitäisi näitä sukupolvenvaihdoksia saada aikaan.

Kysyn teiltä, valtiovarainministeri Purra, tuleeko hyvitys perintö- ja lahjaveroasiasta, vai onko tämä [Puhemies koputtaa] määräaikainen, kuten kokoomus esittää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on kirjaus, jossa halutaan selvittää esimerkiksi perintöveroon tulevia muutoksia. [Vasemmalta: Työryhmää!] Sen sijaan, kuten olen jo aiemmin sanonut, valitettavasti tällä hetkellä tämä meidän julkisen talouden tila ja nämä meiltä vaadittavat toimet... Erityisesti kun muun muassa hyvinvointialueiden tilanne näyttää entisestään heikkenevän, mikä tulee tarkoittamaan sitä, että meidän kehysvarauksiin kohdistuu entistä suurempi paine, niin valitettavasti näen, että mikäli meillä on mahdollisuutta alentaa joitakin veroja, se pitää hyvin tarkkaan harkita.

Mutta samassa tilanteessa, kun me olemme joutuneet tekemään paljon säästöjä, meillä on tämä 9 miljardin kokonaisuus erilaisista toimista, ja tulemme tarkastelemaan, pitääkö sitä vielä muuttaa sen mukaan, miten velkasuhteen vakauttamisen tavoite etenee, ja toisaalta siihen vaikuttaa se, miten pääsemme talouden kasvuun kiinni. Tässä tilanteessa meillä ei ole todennäköisesti sen suurempaa mahdollisuutta esitellä uusia veronalennuksia. [Vasemmalta: Sori, kokoomus!]

Arvoisa puhemies! Valta vaihtuu Yhdysvalloissa. Presidentinvaalien tulos antaa aihetta huoleen. Mikäli Yhdysvallat käpertyy sisäänpäin, tulevalla kaudella Yhdysvaltojen sitoutuminen kansainväliseen maailmanjärjestykseen on epävarmempaa kuin tähän asti.

Erityisesti kannan huolta Ukrainan tilanteesta. Rauha Ukrainassa on mahdollista ainoastaan ukrainalaisten ehdoilla, ja siihen asti Euroopan on tuettava Ukrainan puolustautumista niin pitkään kuin on tarpeen. Samaten eurooppalaisten Nato-maiden on jatkossa kannettava entistä suurempi vastuu Euroopan puolustamisesta itse. [Ben Zyskowicz: Oikein!]

Mikäli käy niin, että Yhdysvaltojen sitoutuminen Ukrainan tukemisen horjuu, Euroopan on otettava johtajuus. Ukrainan tuki vaatii sitoutumista, rahaa ja panostuksia. Ukrainalaisille on lähetettävä viesti, että Eurooppa seisoo heidän rinnallaan. Kysynkin puolustusministeri Häkkäseltä: Mitä Suomi aikoo tehdä osoittaakseen ukrainalaisille, että Suomen ja koko Euroopan tuki heille on horjumatonta nyt ja jatkossa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tilanne on todellakin vakava edes ilman mitään vaalivaihdoksia. USA:n ja Euroopan yhteistyö Venäjän imperialististen pyrkimysten pysäyttämiseksi on äärimmäisen tärkeää, ja sen takia Ukrainaa pitää tukea.

Nyt pitää ottaa rauhassa. Ei USA:n vaalit hetkessä mitään dramaattista muuta, mutta pidemmässä juoksussa on joka tapauksessa selvää, että Euroopan täytyy investoida enemmän omaan puolustukseensa ja myös Ukrainan tukeen. Se on ihan selvä. Minkälaiseksi USA:n tuki muotoutuu Ukrainan suuntaan lähiaikoina, se vasta nähdään, mutta kyllä Euroopalla pitää olla valmius myös merkittävästi enemmän panostaa Ukrainan tukemiseen, se on ihan selvä. Uskon, että tästä on varmaan kaikissa valtioissa tällä hetkellä Euroopassa keskustelu käynnissä.

Arvoisa puhemies! Israel on hyväksynyt lain, joka kieltää YK-järjestö UNRWA:n toiminnan miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Päätös on kansainvälisen oikeuden vastainen, ja se on tuomittu laajasti sekä EU:n että yksittäisten maiden toimesta. Israelin päätös estää käytännössä kaiken avustustoiminnan Gazassa ja syventää entisestään alueen katastrofaalista tilannetta. Satojentuhansien ihmisten terveydenhuolto, ravinto, koulutus ja suoja ovat vaakalaudalla.

Mediatietojen mukaan EU:n ulkoasioiden edustaja Borrell on ollut valmis tuomaan pöydälle esitykset Israelin ja EU:n välisen kauppayhteistyösopimuksen jäädyttämisestä ja ministereihin kohdistuvista sanktioista. Kysynkin ulkoministeri Elina Valtoselta, onko Suomi valmis kannattamaan näitä toimia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yhdyn kysyjän huoleen Gazan erittäin haastavasta humanitaarisesta tilanteesta. Siellä on Pohjois-Gazassa tällä hetkellä saarrossa jopa 100 000 ihmistä, joiden tilanne on kriittinen. 300 000 ihmistä muun muassa on merkittävässä nälänhädässä. Noin kuukauteen alueelle ei ole toimitettu riittävästi humanitaarista apua, jos ollenkaan. UNRWA:n rooli humanitaarisen katastrofin purkamisessa tai yleensäkin humanitaarisen avun toimittamisessa Gazaan ja laajemminkin alueella on keskeinen. Sitä ei pysty lyhyellä tai keskipitkällä tähtäimellä korvaamaan.

Sitten mitä tulee kysyjän huomioihin ja kysymyksiin Euroopan unionin mahdollisiin vipuvarsiin, niin Suomi on ollut ensinnäkin keväällä jo ajamassa sitä, että kutsumme Israel- assosiaationeuvoston koolle, jossa esimerkiksi tätä kysyjän ehdottamaa kauppasopimusta voidaan tarkastella erityisesti ihmisoikeuksien noudattamisen näkökulmasta. Ja toisena asiana olemme olleet mukana myös sanktiopaketeissa ja olleet valmiita laajentamaan niitä tarvittaessa.

Arvoisa puhemies! Poliittisten päättäjien tärkein tehtävä on huolehtia kansalaisten turvallisuudesta, etenkin tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, jossa näyttää, että merkit ovat paremminkin menossa yhä epävakaampaan suuntaan.

Mutta on meillä hyviäkin uutisia. Maailmalla tällä hetkellä ihaillaan meidän suomalaisten kokonaisturvallisuuden mallia, jossa siis kyetään osallistamaan koko yhteiskunta yhteisen turvallisuuden tekemiseen. Sille on tällä hetkellä vahva tarve.

Presidentti Niinistö esitteli viime viikolla komissiolle valmistelemansa raportin Euroopan unionin yhteisestä varautumisesta ja sen kehittämisestä. Se on tässä hetkessä viisautta. Kysynkin, arvoisa eurooppaministeri Strand: Miten hallitus näkee presidentti Niinistön EU:lle valmisteleman raportin ja siinä tehdyt ehdotukset niin, että me voimme entisestään vahvistaa yhteistä eurooppalaista puolustautumista [Puhemies koputtaa] ja varautumista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niinistön raportti on erittäin laadukas, erittäin analyyttinen, ihan kuten esimerkiksi Draghin raportti. Sillä raportilla viestitään oikeastaan kolmelle eri taholle: Ensinnäkin EU-kansalaisille siitä, että varautuminen lähtee yksilöstä, viestitään EU:n kumppaneille siitä, että Eurooppa pitää huolta omasta turvallisuudestaan, ja viestitään myös mahdollisille vihamielisille toimijoille. Elikkä, kuten edustaja hyvin kuvasi, keskeistä on luoda Euroopalle yhteinen strategia varautumisesta — läpileikkaava, horisontaalinen strategia, jossa myös yksityinen sektori on vahvasti mukana. Ja itse olen ymmärtänyt, että päämiehet keskustelevat tästä neuvostossa joulukuussa, ja raportista nyt jo keskustellaan hyvinkin laajasti niissä pöydissä, joissa myös itse käyn.

Olen myös kuullut, että uuden komission vastuukomissaari Lahbib tulee laatimaan ehdotuksen varautumisstrategiaksi ja tulee mahdollisesti myös tekemään ehdotuksen jonkinlaisesta yhteisestä varautumislaista EU-tasolla, ja siihen tietenkin tämäkin hallitus ja eduskunta sitten aikanaan ottavat kantaa. [Puhemies koputtaa] Mutta tämä on erittäin korkealla tulevan komission agendalla, [Puhemies koputtaa] joten kiitos presidentti Niinistölle erinomaisesta työstä tässäkin yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Korkeakouluissamme yleisimmät ulkomaan kansalaisuudet ovat Bangladesh, Nepal, Sri Lanka, Pakistan, Intia, Kiina, Vietnam, Nigeria — länsimaita hädin tuskin kärkikymmenikössä. Kansainvälistymiskiima on kivaa mutta sikahintaista veronmaksajalle, harva houkuteltu tänne töihin jää. Maksuttomuus muistuttaa kehitysapua, maksajina myös suomalaisnuoret vailla opiskelupaikkaa. Me persut olemme aina ajaneet kaukomaalaisten lukukausimaksuja.

Ministeri Multala, kysyn teiltä: kiinnittyykö koulutukseen viimeinkin järjellinen hintalappu? [Antti Kurvinen: Onko kokoomus samaa mieltä?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meillä on toki paljon kansainvälisiä opiskelijoita meidän korkeakouluissa, ja se on aivan hyvä niin. On kuitenkin tärkeää, että meillä verovaroin maksettu korkeakoulutus voidaan mahdollistaa mahdollisimman monelle nuorelle myös Suomesta käsin. [Antti Kurvisen välihuuto] EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta on voinut periä maksuja vuodesta 2017 alkaen, [Hälinää vasemmalta] mutta näin ei tosiasiassa kuitenkaan ole aina käynyt, [Oikealta: Ohhoh!] vaan nämä maksut ovat olleet osittain joko alhaisia tai niin, että on annettu melko avokätisiä stipendejä, jolloin maksuista ei ole voitu kattaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Nyt eduskunta juuri itse asiassa eilen hyväksyi täällä lain, jolla jatkossa korkeakouluopiskelijoilta, jotka tulevat näiden EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta, pitää periä jatkossa koulutuksen kustannuksia vastaavia maksuja. [Jenna Simula: Oikein! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Jatkossakin voi olla niin, että stipendejä voidaan myöntää, mutta tähän luodaan tällainen yhteinen stipendijärjestelmä niin, että kriteerit olisivat sitten myös yhtenäiset eri korkeakoulujen välillä.

Ärade talman! På söndag firar vi fars dag och föräldraskap, och de egna barnen skapar väldigt stor glädje i mitt liv. Jag gläds också över de goda nyheterna om föräldraledighetsreformens positiva inverkan på antalet föräldraledighetsdagar som papporna har tagit ut. De har nämligen fördubblats och vi är på väg i rätt riktning.

Arvoisa puhemies! Sanonnan mukaan tarvitaan koko kylä kasvattamaan lapsi. Vaikka isien perhevapaiden käyttö on lisääntynyt tuoreen perhebarometrin mukaan, niin naiset kantavat edelleen päävastuun kodinhoidosta ja erityisesti lastenhoidosta.

Monesti ruuhkavuosia elävät vanhemmat tarvitsevat laajoja tukiverkostoja, jotta arjen palapeli saadaan toimimaan. Me RKP:ssä olemme ehdottaneet, että tehdään selvitys mahdollisuudesta palkalliseen sairaan lapsen hoitovapaaseen työelämässä oleville isovanhemmille tai muille läheisille samoilla ehdoilla kuin vanhemmille.

Kysyn, arvoisa ministeri Juuso, miten voisimme edistää perheiden hyvinvointia ja mahdollistaa hoitovastuun tasaisempaa jakautumista, [Puhemies koputtaa] kuten hallitusohjelmassa on sovittu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan toivottaa hyvää isänpäivää jo näin etukäteen kaikille isille ja isoisille.

Tärkeä kysymys. Perhevapaajärjestelmän kehittäminen on yksi askel kohti tasa-arvoisempaa vanhemmuutta, ja ajattelen myöskin, että se on ehdottomasti sellainen asia, jota kannattaa viedä eteenpäin myös isien takia. Eli isät saisivat viettää enemmän aikaa lastensa kanssa, se kantaa pitkälle tulevaisuuteen ja on ehdottomasti myöskin lapsen oikeus ja etu.

Perhevapaajärjestelmän kehittämistä jatketaan, se on todella tärkeää työtä. Viime hallituskaudella tehtiin perhevapaauudistus. Se on lisännyt hiukan isien perhevapaiden käyttöä, mutta todella pitkä matka on edelleen tasa-arvoiseen vanhemmuuteen. Eli numerot ovat edelleen melko synkät sen suhteen, jos näin haluaa sanoa, joten edelleen isiä toivoisin ja kannustaisin ottamaan isompaa vastuuta ja sitä kautta sitten edistämään myöskin vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvoa.

Kiitos myös uusista ehdotuksista. Tällä hetkellä hallitus valmistelee väestöpoliittista ohjelmaa, jossa on paljon asiantuntijatyötä pohjalla, ja voimme siinä yhteydessä pohtia myös kaikkia niitä uusia ehdotuksia, joita teillä on tähän teemaan liittyen.

Arvoisa puhemies! Olen huolissani siitä, kuinka ikäihmiset pääsevät arjen peruspalveluiden piiriin. Nyt haluan nostaa esiin huolen pankkipalveluista, siitä, kuinka tavallinen laskujen maksu ikäihmisiltä onnistuu.

Pankkikonttorien verkosto on voimakkaasti harventunut. Lähin pankki on voinut muuttaa monien kymmenien kilometrien päähän. Tämän myötä laskujen maksulle muun muassa R-kioskeilla, varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, on ollut paljon kysyntää. Finanssilainsäädäntö on kuitenkin tiukentumassa, ja sen vuoksi vuodenvaihteen jälkeen kioskeillakaan ei enää voi maksaa laskuja. Digilaitteita ei kaikilla ole mahdollisuus hankkia, eikä niiden käyttö kaikilta onnistu. On arvioitu, että yli 70-vuotiaista kolmasosa ei ole lainkaan käyttänyt internetiä.

Arjen perusasioiden, myös laskujen maksun, on kuitenkin oltava mahdollista myös ikäihmisille, myös pienemmillä paikkakunnilla ja harvaan asutuilla alueilla. Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: Oletteko tietoisia näistä ongelmista, ja mihin toimiin hallitus on ryhtynyt niiden ratkaisemiseksi? [Eduskunnasta: Todella hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on aivan oikeassa. Peruspankkipalveluihin ja maksamiseen liittyvissä kysymyksissä on tällä hetkellä ongelmia, ei pelkästään ikäihmisiin liittyen vaan myöskin yrityksillä, yhteisöillä, on aika ajoin hankaluuksia myöskin tiliensä avaamisessa tai niiden peruspankkipalveluiden saamisessa, jotka kuitenkin ovat monella tapaa perusoikeuksien kaltaisia tarpeita nykypäivän yhteiskunnassa. Tämä on tiedostettu.

Laadimme jo keväämmällä selvityksen näistä ongelmista, mitä tällä hetkellä on, ja nyt olen myöskin asettanut työryhmän selvittämään peruspankkipalveluiden saatavuutta. Kyse on siis siitä, että etsimme sekä lainsäädännöllisiä kysymyksiä, joilla saatavuutta voidaan helpottaa, että sitten pankkien toimintaan liittyviä kysymyksiä, joilla voidaan varmistaa sitten sitä, että palvelut ovat saatavilla. Tähän liittyy myöskin se, että arvioimme käteisen käytön asemaa laajemminkin Euroopan unionissa ja sitä, minkälaisia erilaisia maksamisen välineitä tulevaisuudessa voisi olla rinnakkain, jotta maksaminen olisi kaikille mahdollista, pankkipalvelut saatavilla kaikille ja jotta myöskin järjestelmämme olisi sen verran kestävä, [Puhemies koputtaa] että se kestäisi paremmin myöskin mahdollisia häiriötiloja.

Arvoisa puhemies! Tulen itärajalta Pohjois-Karjalasta, ja tuon Pohjois-Karjalan ja Savo-Karjalan ihmisten viestiä: Olen tässä salissa aikaisemminkin puhunut suurpetopolitiikasta, ja puhun jälleen. Pohjois-Karjalassa ja Savossa ollaan lopen kyllästyneitä tämänhetkiseen suurpetopolitiikkaan. Susia ja karhuja juoksentelee kaupunkien keskustoissa ja maatilallisten pihapiireissä. Elinkeinonharjoittajat, lammastarhurit ja metsästäjät ovat kohtuuttomassa tilanteessa tämän asian kanssa. Pelkästään tänä vuonna sudet ovat valtakunnan alueella hyökänneet 47 koiran, 164 kotieläimen ja 83 lampaan kimppuun. Yhteensä näitä hyökkäyksiä on siis liki 300.

Tähän touhuun tarvitaan jotain tolkkua ja nopeasti. Nyt tarvitaan erittäin pikaisia lakimuutoksia tämän tilanteen korjaamiseksi. Arvoisa ministeri Essayah, mikä on lainvalmistelun tilanne, ja aiotteko te pikaisesti tehdä lakiesityksiä, joilla saadaan parannettua tätä aivan kohtuutonta tilannetta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia kysyjälle. Todellakin tämä suurpetotilanne tällä hetkellä Suomessa on vaikea ja haastava erityisesti siellä alueella, mistä edustaja ja myöskin allekirjoittanut ovat kotoisin.

Olen asettanut jo keväällä suurpetojen poikkeuslupia uudistavan työryhmän, jolta nyt heinäkuussa tulivat ensimmäiset esitykset, jotka ovat mahdollistaneet nämä vahinkoperusteiset luvat. Niitten kohdalla on tehty uudistuksia, joissa on esimerkiksi pystytty varmistamaan, että vaikkapa sulana aikana, jolloinka meillä ei ole jäljitettävissä kyseistä susiyksilöä, joka on tehnyt vahinkoa esimerkiksi vaikka lammastilalla, tämä yksilö voidaan sitten poistaa kohdistaen poikkeuslupa kokonaiseen laumaan. Sen lisäksi on myöskin tätä poikkeuslupa-aikaa jatkettu kymmenellä päivällä, elikkä mahdollistetaan myöskin se, että lupa on kauemmin voimassa.

Sitten mitä tulee kannanhoidolliseen metsästykseen, niin meillä on tämän kuun lopussa tämän työryhmän määräaika, jossa on myöskin esityksiä lainsäädäntöön liittyen, [Puhemies koputtaa] ja todellakin sitten sen jälkeen pystymme tekemään näitä kysyjänkin toivomia muutoksia lainsäädäntöön.