Valtioneuvoston   selonteko  Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto-  ja energiastrategia

Arvoisa herra puhemies! Kun puhumme ilmastosta ja energiasta, me puhumme itseasiassa innovaatioista ja investoinneista, yritysten vientimahdollisuuksista sekä suomalaisista työpaikoista. Puhtaat teknologiat ovat ratkaisu vähähiilisyyteen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen maailmanlaajuisesti. Venäjän käynnistämä energiasota alleviivaa tämän kaiken tarvetta.

Meillä Suomessa tilannetta voi monesta näkökulmasta kuvata kohtuulliseksi. Vaikka kärsimme muun Euroopan mukana Putinin hinnoista, olemme kaikesta huolimatta varautuneet verrattain hyvin. Olemme pääsemässä energiaomavaraiseksi ensi vuoden puolella — kiitos päästöttömien energiainvestointien ja energiapolitiikan, jota on jatkettu jo usean hallituskauden ajan. Olemme ottaneet ilmastonmuutoksen torjunnan tosissamme jo aikaa sitten, ja suomalaisten yritysten kilpailuasetelma on hyvä kansainvälisillä markkinoilla. Myös tämä hallitus on jatkanut Suomen pitkäaikaista linjaa: lisää puhdasta energiaa, yhä puhtaampia teknologioita, enemmän kiertotaloutta ja yrityksille ennakoitavan toimintaympäristön luomista.

Suomen — hyvin kunnianhimoisena, sen myönnän — tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen. Mutta niin on tietysti hallitusten asettamia tavoitteita pidetty ennenkin kunnianhimoisina. Esimerkiksi työllisyyden osalta juuri kukaan ei uskonut Sipilän hallituksen saavuttavan tavoitettaan 72 prosentin työllisyydestä, jonka Sipilän hallitus tavoitti. Samoin tämän hallituksen asettaman työllisyystavoitteen saavuttamista epäiltiin. Kunnianhimoiset tavoitteet ovat saavutettavissa, kunhan ne otetaan tosissaan. Suomessa olemme jo onnistuneet vähentämään päästöjämme ja uudistamaan energiankäyttöämme kestävämpään suuntaan, sen ansiosta olemme EU:n tavoitteita edellä. Euroopassa käytävä sota ja fossiilisen energian saatavuuden heikentyminen korostavat kotimaisen, uusiutuvan energian ratkaisevaa roolia entisestään. Onneksi olemme tehneet oikeita ratkaisuja useitten hallituksien aikana ydinvoiman, risupakettien ynnä muiden kanssa.

Arvoisa puhemies! Ilmasto- ja energiastrategia muodostaa kokonaisvaltaisen toimintaohjelman, jolla edetään hiilineutraaliin ja myöhemmin hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan. Keinot ovat mahdollisimman kustannustehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä. Ne ottavat huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset tarpeet. Ilmasto- ja energiastrategia on valmisteltu valtioneuvoston yhteisenä projektina, jossa ovat olleet mukana työ-  ja  elinkei-noministeriön lisäksi ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä valtiovarainministeriö. Lisäksi on hyödynnetty laajasti ministeriöiden alaisten virastojen asiantuntemusta. Strategialuonnos oli lausunnolla huhti—toukokuussa ja lausuntoja annettiin yhteensä lähes 150 kappaletta.

Strategian keskiössä ovat vihreä siirtymä ja irtautuminen venäläisestä fossiilisesta energiasta. Energiajärjestelmän sähköistyminen ja järjestelmäintegraation hyödyntäminen ovat keskeisiä erityisesti sektoreilla, joilla päästöjen vähentäminen on vaikeaa. Strategiaan sisältyy myös kansallinen vetystrategia, jolla edistetään vetytaloutta, sähköpolttoaineita sekä asetetaan määrälliset tavoitteet vedyn elektrolyysikapasiteetille.

Skenaariolaskelmien mukaan hiilineutraalius vuonna 2035 voidaan saavuttaa ilmasto- ja energiastrategiassa ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa päätetyin toimin. Tämä kuitenkin edellyttää, että myös seuraavat hallitukset pitävät huolta teollisuuden investointiedellytyksistä sekä maatalouden kantokyvystä toteuttaa ilmastotekoja. Ennakoitavuutta ja vakaata toimintaympäristöä vaaditaan, jotta yritykset työllistävät ja investoivat. Julkinen sektori voi tässä auttaa toimintaedellytyksiä parantamalla, varsinkin selkeän ja sujuvan luvituksen ja taloudellisten kannusteiden kautta.

Arvoisa herra puhemies! Kuten aiemmin totesin, kunnianhimoisemmatkin tavoitteet voidaan saavuttaa, kunhan suunta on selvä. Väittäisin, että iso osa merkittävistä yhteiskunnallisista tavoitteista on vuosien ja vuosikymmenten kuluessa saavutettu ennen asetettuja päivämääriä. Esimerkkinä tästä strategiasta nostan uusiutuvan energian vähintään 51 prosentin osuuden energian loppukulutuksesta vuonna 2030. Vuonna 2020 meillä osuus oli jo 44 prosenttia, mutta jo tämän hetken arvioiden mukaan saavutamme noin 60 prosentin tason 2030.

Kansallisten tavoitteiden lisäksi myös EU on antanut ohjeellisia tavoitteita, kuten Fit for 55 ‑valmiuspaketin. Tavoite päästövähennyksistä on tärkeä, mutta Suomen tilanteeseen toimenpiteet eivät kokonaisuudessaan sovi. Kyseisen valmiuspaketin mukaan meidän pitäisi vähentää loppuenergian kulutusta — kuitenkin kansallisten tavoitteiden täyttyessä sähkönkulutuksemme lisääntyy, mutta se on päästötöntä. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi on myös tärkeää pitää kiinni siitä, että meidän kotimainen puubiomassa tunnistetaan ja tunnustetaan uusiutuvaksi myös jatkossa.

Arvoisa herra puhemies! Energiapolitiikassa keskeisiä lähtökohtia ovat energian toimitus- ja huoltovarmuus, päästöjen vähentäminen sekä energian kohtuullinen ja kilpailukykyinen hinta. Strategia on viimeistelty alkukesällä, joten energiamarkkinoita koskevat kohdat vastaavat senhetkistä tilannetta. Kesän jälkeen sähkön hinnannousu on kiihtynyt, ja on käyty keskustelua myös sähkön riittävyydestä. Olen painottanut ja painotan edelleen nopeita ja vaikuttavia keinoja niin kotimaassa kuin EU-tasollakin, ja niihin olemme myös työ- ja elinkeinoministeriössä satsanneet monin eri tavoin.

Ylivoimaisesti vaikuttavin keino sähkön hinnan sekä saatavuuden osalta on kuitenkin se vanha ilmeisin: energian säästäminen. Olemme tehneet säästötalkoiden käynnistämiseksi töitä kesästä lähtien — se on tuottanut tulosta. Kiitokset ihmisille ja yrityksille, jotka ovat olleet mukana talkoissa. Tämän päivän tieto sähkön käytön vähentymisestä on 13,5 prosenttia viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Useat yritykset ovat kertoneet jopa 20 prosentin säästöistä energiankulutuksessa. Myös huippukulutuksia leikataan tälläkin hetkellä.

Kun muita keinoja — erityisesti uusia järjestelmiä — esitetään, muistutan, että niiden on oltava kustannustehokkaita. On tarkkaan harkittava, mitkä toimet tulevat valtion maksettavaksi. Kannattaako esimerkiksi maksaa säästöistä, jotka jo muutenkin toteutuvat? Menot meidän on pakko pystyä myös priorisoimaan.

Arvoisa herra puhemies! Yhteiskunnassa ja erityisesti teollisuudessa sekä energiajärjestelmässä tarvittavat muutokset toteutuvat vain mittavien investointien kautta. Meidän täytyy valmistautua ja varautua uusien teknologioiden laaja-alaiseen käyttöönottoon. Sitä tukevat järjestelmäintegraatio ja sähköistyminen, vety, sähköpolttoaineet, tulevaisuuden lämpöjärjestelmä, merituulivoima sekä kehittyvä ydinenergia. Haluamme olla jakamassa kärkisijoja globaalissa kilpailussa, kasvattamassa Suomen ja suomalaisten yritysten hiilikädenjälkeä. Vetytaloudessa tavoittelemme merkittävää osuutta kansainvälisillä markkinoilla. Erityisesti tänä vuonna energiainvestointeihin on saatavilla runsaasti julkista tukea. Nämä panostukset olemme priorisoineet. Ne vahvistavat tulevaisuuden kasvunäkymiä. Viime viikolla allekirjoitin tukipäätökset kuudelle eri puolilla Suomea olevalle puhtaan energian hankkeelle, yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta tulemme tekemään loput tähän kokonaisuuteen kuuluvista tukipäätöksistä.

Arvoisa puhemies! Akuutista energiakriisistä aiheutuen päästömme voivat väliaikaisesti olla suuremmat energian toimitus- ja huoltovarmuuden varmistamiseksi. Pidemmällä aikavälillä suunta on kuitenkin selvä: panostukset kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja sen avulla myös omavaraisuuteemme ovat ratkaisu puhtaampaan tulevaisuuteen sekä samalla energiakriisiin. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia luo jatkumoa Suomen pitkäaikaiselle linjalle, jossa Suomi ja suomalaiset yritykset ovat olleet puhtaitten teknologioitten kehittäjinä maailman kärkeä, ja siitä heille kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitokset, ministeri Lintilä. — Ja nyt viiden minuutin mittaisiin ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja al-Taee.

Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit! Hyvät kollegat! Käsittelemme tänään kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Se on kokonaisvaltainen keskipitkän aikavälin toimintaohjelma, jolla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 velvoitteet ja saavuttaa kansallisen 2035-ilmastotavoitteen. Puheenvuoroni keskittyy kolmeen teemaan: turvallisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen.

Arvoisa puhemies! Elämme keskellä energiakriisiä. Viime viikolla eduskunta kävi energiakriisistä keskustelun. Hallituksella on eduskunnan luottamus kriisin hoitamiseen. Toimintakykyä ja taitoa hallituksella totisesti on ja myös kokemusta kriisijohtamisesta.

Arvoisa puhemies! SDP:n mielestä nyt on keskityttävä siihen, ettei Suomen tai Euroopan energiapolitiikka ole jatkossa yhdenkään diktaattorin taskussa. Huoltovarmuuttamme ja sitä kautta itsenäisyyttämme täytyy vahvistaa. Kun irtaudumme venäläisestä energiasta, on meidän samalla suunnattava katseemme muihin riippuvuuksiin raaka-aineiden, komponenttien ja strategisten omistusten osalta.

Oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa SDP:lle sitä, että ihmistä tuetaan muutoksessa. Näin hallitus on tehnytkin. Olemme tukeneet energiaremontteja kotitalouksille jo ennen sotaa. Olemme tukeneet latausinfran rakentamista. Olemme tukeneet vähäpäästöisen ajoneuvon hankintaa. Olemme huomioineet maatalouden ja teollisuuden. Olemme lisänneet panostuksia tki-toimintaan. Uusimpana osoituksena akuuttiin kriisiin vastaamisesta on budjetin laaja ostovoimapaketti ja sähkötuet.

Ihmisillä on erilaiset lähtökohdat kohdata muutoksia. Ei ole oikein syyllistää etenkään heikoimmassa asemassa olevia ihmisryhmiä — pienituloisia, eläkeläisiä, yksin asuvia, yksinhuoltajia — siitä, että oma talous ei anna mahdollisuutta energiaremonttiin tai sähköautoon. Meidän on ajateltava myös nuoria. He tulevat elämään elämänsä yhä nopeammin muuttuvan ilmaston keskellä. Nuoret eivät ole aiheuttaneet ilmastokriisiä. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa SDP:lle myös sitä, että tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus elää elinkelpoisella planeetalla.

SDP:n tavoitteena on fossiiliton hyvinvointiyhteiskunta, jossa yhteiskunnan rakenteet ovat kestäviä ja vähähiilisiä. Tämä selonteko keskittyy siihen, miten meidän energiajärjestelmämme muutetaan sellaiseksi. Hiilineutraali, fossiiliton tulevaisuus on ainoa mahdollisuus päästä irti Eurooppaa kahlinneesta fossiilienergiasta, jota nyt käytetään myös aseena meitä vastaan. Kun katsomme yli kriisin, tulevaisuus on valoisa ja toiveikas.

Hyvä uutinen on se, että Suomi ei ole samalla tavalla riippuvainen maakaasusta kuin monet muut EU-maat. Energiajärjestelmäämme on kehitetty vähähiiliseksi investoimalla puhtaisiin ratkaisuihin. Meillä on vesi-, bio- ja ydinenergiaa, tuulivoimakapasiteetti kasvaa jatkuvasti. Uusi ydinreaktori on toivottavasti täydessä tehossa vuoden loppuun mennessä. Vetytalouteen investoidaan. Liikenne sähköistyy.

Hyvä uutinen on myös se, että strategian mukaan Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa eli hiilineutraaliuden vuonna 2035 — niin kuin ministeri Lintilä aikaisemmin sanoi — jolloin päästöt ovat enintään hiilinielujen aiheuttamien poistumien kokoiset.

Hyvä uutinen on, että puhtaan teknologian investoinnit etenevät vihdoin vauhdilla. Tänä vuonna sekä Suomi että EU tukevat investointeja ennennäkemättömällä laajuudella. Tämä tietää valtavia mahdollisuuksia yrityksille ja Suomen viennille.

Arvoisa puhemies! SDP pitää erittäin tärkeänä ydinenergian roolia ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Ydinenergialain uudistaminen on käynnissä, ja sitä tulee kiirehtiä. Pienydinreaktoreiden käyttö on sallittava lainsäädännössä turvallisuus huomioiden. Puhtaan sähköntuotannon laaja hyödyntäminen ja riittävät sähkönsiirtoyhteydet sekä sujuvat luvitusprosessit ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta ilmastokriisi selätetään. Luvituksen nopeuttamiseen tähtäävä lainsäädäntöesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Meidän on puhuttava luonnonvarojen riittävyydestä. Geologinen tutkimuslaitos julkaisi keväällä laskelmia, joiden mukaan mineraalit eivät tule riittämään kaikkeen teknologiaan, jota fossiiliton talous vaatii. Kysymys on myös ihmisoikeuksista, sillä monet raaka-aineet tuotetaan ihmisoikeuksia polkevissa maissa. Tarvitsemme edelleen uutta teknologiaa.

Energiapolitiikan tulee olla vakaata ja ennakoitavaa. [Puhemies koputtaa] Emme tule olemaan yhden raaka-aineen varassa emmekä yhdenkään teknologian varassa. Edessä on — arvoisa puhemies, hyvät kollegat — niukkoja aikoja, mutta selviämme niistä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin kuultiin SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe ja seuraavaksi perussuomalaisten. — Edustaja Peltokangas.

Arvoisa puhemies! Hallitus, te tunnustatte, että ilmasto- ja energiastrategiastanne seuraa Suomen talouden ja kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen. 146-sivuisessa selonteossanne käsitellään kansantaloudellisia vaikutuksia vain kolmen sivun verran. Perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia tai sukupuolivaikutusten arviointia te olette kuitenkin käsitelleet kymmenen sivun verran. On surullista lukea, millaisessa tärkeysjärjestyksessä asiat teillä ovat.

Tarkkoja lainauksia selonteosta: ”Päästöjen vähentämiseksi tarvittavat toimet aiheuttavat lisäkustannuksia, jotka kasvavat päästöjen vähennystavoitteen myötä.” ”Päästöjen vähennysten lisähinta leikkaa kotitalouksien ostovoimaa, jolloin kulutuskysyntä laskee ja myös kulutustavaroiden kysyntä laskee.” ”Ilmastopolitiikka aiheuttaa rakennemuutoksia: kokonaistyöllisyys pienenee, kotitalouksien asuminen ja liikkuminen kallistuvat, ja samalla myös muiden tuotteiden ja palveluiden hinnat kohoavat.” Nämä siis omasta selonteostanne.

Selonteko kertoo sähköistämisen tehostavan taloutta, mutta koska sähköä ei tule olemaan riittävästi vuosiin Euroopassa, todellisuus tulee olemaan aivan toisenlainen. Ilmastopolitiikka köyhdyttää suomalaisia, ja teidän selontekonne myöntää tämän ääneen, vaikka te täällä eduskunnassa yritätte muuta väittää. Ei ihme, että te haluatte puhua ennemmin sukupuolivaikutuksista.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman asettama hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 on huomattavasti kunnianhimoisempi kuin EU:n sitova tavoitevuosi. Hallituksen Suomelle asettama tavoite edellyttää jo vuoteen 2030 mennessä suurempia päästövähennyksiä kuin mitä nykytietämyksen valossa on mahdollista saavuttaa. Tavoitteet jäävät EU:lta ja Suomelta saavuttamatta.

Selonteko ei esitä pitkän aikavälin ratkaisuja sähköntuotannon kapasiteetin riittävyyteen tai sähkön hintaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Perussuomalaiset ovat viime syksystä lähtien varoittaneet uhkaavasta energiakriisistä ja esittäneet erilaisia toimenpiteitä, niin akuutteja ja nopeita kuin rakenteellisia uudistuksia. Ei ole kelvannut.

Venäjän hyökkäys on energiakriisin akuutti aiheuttaja. Sähkön hinnan moninkertaistuminen ja uhka sen loppumisesta Euroopassa ja Suomessa johtuu pitkään harjoitetusta energia- ja ilmastopolitiikasta, joka on mahdollistanut Venäjä-riippuvuuden. Tämän takia työssäkäynti on monelle kannattamatonta, maatalous on hätätilassa, kuluttajien maksamat hinnat energiasta ruokaan kasvavat ja yritysten kilpailukyky heikkenee.

Hallitus on toimillaan ajanut käytännössä turvetuotannon alas. Selonteko ei juuri tarkastele vara- ja säätövoimaa. Ydinvoimaa käsitellään liian vähän suhteessa sen merkitykseen. Nämä puutteet johtavat siihen, että hallitus aikoo hoitaa energiakriisiä kiertävillä sähkökatkoilla. Kun ensi talvena tavalliset suomalaiset istuvat kylmissä kodeissaan kynttilän valossa Afrikan tähteä pelaten, on ilmastopolitiikka ajautunut henkiseen ja taloudelliseen konkurssiin. Ennen vaalipäivää moni ehtii kärsiä vilua ja nälkää, kiitos hallituksen saamattomuuden.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa vuosikertomuksessaan, että Suomi on ulkoministeriön kehitysyhteistyön puitteissa vuosina 2010—2021 maksanut 1 207 miljoonaa euroa muiden maiden ilmastotoimia. Kuulitte oikein: 1,2 miljardia euroa veronmaksajilta kerättyä rahaa. Tämä voi olla ilmastonkin kannalta kustannustehokkaampaa toimintaa kuin suomalaisten kurjistaminen, mutta VTV toteaa seuraavaa, tarkka lainaus: ”Tarkastuksessa havaittiin, että Suomella ei ole kuitenkaan ollut julkista suunnitelmaa kasvavan ilmastorahoituksen määrästä, kohdentamisesta tai tuloksellisuudesta.” Kehitysyhteistyövaroista 15 prosenttia menee ilmastohankkeisiin. Tämä siis ilman kunnollisia suunnitelmia tai tuloksellisuuden seurantaa. Tämän kokoluokan vastuuttomuus on ennenkuulumatonta jopa vihervasemmiston lempiaiheessa, maailmanhalaamisessa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana EU:n ilmastotoimia sisältävästä 55-valmiuspaketista, joka alustavien vaikutusarvioiden mukaan aiheuttaa miljardien vuotuisen lisälaskun suomalaisille. Kun Suomi on hoitanut ilmastotaakkansa erinomaisesti, Suomelta vaaditaan enemmän toimia. Luulisi, että aiemmista seikkailuista, solidaarisuuden nimellä kulkevasta Suomen lypsämisestä ja edelläkävijyysriemuista olisitte jo oppineet jotain. Hallituksemme EU-edunvalvonta ja asioiden tärkeysjärjestys on surkeaa ja sekaisin. Tuntuu siltä, että sekä EU että te, arvoisa hallitus, elätte unimaailmassa. Jos ette ole huomanneet, keskuspankin painokoneet yskivät jo, kun markkinakorot ovat nousseet. Suomalaisten rahat eivät tähän tule riittämään, eikä taikaseinä tule teidän hankkeitanne maksamaan. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitos, kiitos. — Sitten kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Wallinheimo.

Arvoisa puhemies! Kylmien säiden ja pitkien välimatkojen Suomi on erityisen riippuvainen siitä, että kohtuuhintaista energiaa on saatavilla. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden lisäksi keskeistä on energiaomavaraisuuden lisääminen ja fossiilienergian käytön määrätietoinen vähentäminen päästöjä vähentääksemme.

Energiapolitiikan eri tavoitteiden yhteensovittaminen on mahdollista, kun hyödynnämme laaja-alaisesti kustannustehokkaita, kotimaisia ja vähäpäästöisiä energianlähteitä. Tehtaita ei saa lopettaa siksi, että kohtuuhintaisen sähkön saantia ei ole voitu taata. Järkevä energiatehokkuus sen sijaan on erittäin kannatettavaa. Siinä säästetään rahaa ja ympäristöä samalla kertaa.

Arvoisa puhemies! Tämä puheeni alku oli kymmenen vuoden takaa kokoomuksen ryhmäpuheesta, kun tässä salissa oli käsittelyssä selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Tänään viesti on samansuuntainen: tarvitsemme järkevää ja ratkaisukeskeistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka huomioi yhteiskunnan kokonaisedun. Onneksi olemme jo tunnistaneet aikoinaan tarpeen vähentää fossiilienergian tuontia ja panostaneet kotimaiseen puhtaaseen energiaan. Jatketaan samalla päästöjen vähentämisen tiellä, joka ei kurjista arkea, vaan päinvastoin luo kestävää kasvua ja suomalaisille uusia mahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on esittänyt lukuisia toimenpiteitä, joiden avulla selviämme yli akuutista energiakriisistä. Olemme tuoneet useita esityksiä uudistaaksemme sähkömarkkinoita, jotta suomalaisille riittää kohtuuhintaista sähköä tulevan talven pakkasilla. Nopeavaikutteisten toimien valmistelu olisi pitänyt aloittaa jo eilen, mutta, hyvä hallitus, voisitteko viimeistään huomenna alkaa edistää pika-aikataululla tarjoamiamme keinoja?

Arvoisa puhemies! Olemme esittäneet myös pidemmän aikavälin ratkaisuja. Niiden avulla jatkamme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa siten, että energian hinta Suomessa pysyy kilpailukykyisenä. Voimme tehdä puhtaasta ja edullisesta energiasta kilpailuvalttimme.

Kokoomus haluaa rakentaa Suomeen lisää ydinvoimaa ja varmistaa lisääntyvän tuulivoiman rinnalla vesivoiman edellytykset. Haluamme nopeuttaa energiainvestointeja ja sujuvoittaa luvitusta sekä laatia kansallisen vetytalousstrategian. Nyt käsittelyssä oleva ilmasto- ja energiastrategia tunnistaa samoja tarpeita. Kiitämme, että esimerkiksi vesivoiman merkitys sähköjärjestelmällemme nostetaan esille. Kiitämme myös huoltovarmuuden huomioimisesta etenkin, kun ilmastolaissa sen merkitystä ei hallitus vielä tunnistanut.

Yhteiskunnan sähköistyessä meillä on erinomaiset mahdollisuudet luoda kestävää kasvua puhtaan ja edullisen energian suurvaltana. Energiakriisistä ulos pyrkiessä on strategisesti järkevää vauhdittaa energiamurrosta. Siksi selonteon kunnianhimontasoa olisi kokoomuksen mielestä voinut jopa nostaa. Siinä tulisi antaa sitoumus vähintään yhden ydinvoimalan periaatepäätöksestä ja hoitaa pienydinvoimaloiden sujuva luvitus nopeammin kuin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Arvoisa puhemies! 2035-hiilineutraaliustavoite on teollisuuden ja muiden toimialojen osalta arvioitu olevan saavutettavissa olemassa olevilla tai näköpiirissä olevilla teknologioilla edellyttäen, että investointiympäristö on suotuisa. Yhteisen tavoiteasetannan jälkeen onkin tärkeää huolehtia teknologianeutraliteetista, ennakoitavuudesta ja sujuvuudesta. Nyt monet investoinnit ovat liian kauan viranomaisprosesseissa. Tämä vaikeuttaa yritysten investointisuunnittelua ja heikentää ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme innovaatioita ja osaamista, jotta saamme kehitettyä uusia teknologioita ja ratkaisuja sekä sitä kautta vientiä ja talouskasvua. Suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen vahvistamista on järkevä tavoitella osana kestävän kasvun kaavaa.

Olemme parlamentaarisesti päättäneet säätää uuden rahoituslain tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkista TKI-rahoitusta voidaan nostaa pysyvästi talouden kestävyydestä huolehtien.

Julkisten tki-menojen lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan yksityiseltä sektorilta on tultava kaksi kolmasosaa rahoituksesta. Tässä palataan toimintaympäristöön sekä sen ennakoitavuuteen ja kannustavuuteen. Yritykset tarvitsevat signaalin suotuisasta investointiympäristöstä lupatakuineen, jotta innovaatiot saadaan eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Uskomme parempaan huomiseen ja haluamme tehdä töitä sen eteen. Poliittinen tahtotilamme on selvä. Annetaan ihmisille mahdollisuus ja vapaus kehittää parhaita ratkaisuja, jotta yhdessä asetetut tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti ja napakalla aikataululla.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kosonen.

Arvoisa puhemies! Suomessa, Euroopassa ja maailmalla on parhaillaan käynnissä valtava energiamurros. Murros vaikuttaa läpi yhteiskunnan, ja on olennaisen tärkeää, että tietoisuus murroksesta olisi ymmärretty laajasti.

Onneksemme olemme jo useamman vaalikauden ajan pyrkineet kohti päästötöntä energiaa. Venäjältä emme halua enää minkäänlaista energiaa. Tämä yhdessä tässä salissa tehty päätös vauhdittaa siirtymistä edelleen ja vie meitä kohti omavaraisuutta. Vauhti on kova, ja murroksen osapuolet muun muassa kuluttajista energia-alan toimijoihin ja päätöksentekijöihin on pidettävä mukana. Koko yhteiskunta on pidettävä mukana.

Järjestelmätason muutos on energia- ja ilmastokysymys, mutta sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Uutta osaamista ja näkökulman muutosta tarvitaan todella myös siellä, missä osaamista kylvetään: kouluissa ja oppilaitoksissa. Tietoa energia-alan nopeasta muutoksesta tarvitaan kaikkialla.

Arvoisa puhemies! Suomen energia- ja ilmastopolitiikka on ollut pitkänäköistä. Olemme oikealla tiellä. On siirryttävä kokonaan päästöttömään energiaan, on säästettävä energiaa, käytettävä sitä tehokkaasti. Energiaa pitää olla tarjolla kuluttajalle kohtuulliseen hintaan, ja yleensä energian saatavuudesta sekä huoltovarmuudesta on pidettävä huolta.

Hajautettu energiantuotantomalli on huoltovarma malli ja eri asia kuin keskitetty malli. Energiamuutos ei onnistu ilman eri puolilla Suomea, eri alueilla, tapahtuvaa energiantuotantoa. Tämä on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle.

Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa. Myös tavoite uusiutuvan energian lisäämisestä vähintään 51 prosenttiin on toteutumassa.

Keskustan johdolla Suomessa on luotettu kotimaiseen puhtaaseen energiaan, myös bioenergiaan. [Juha Mäenpää: Ei turpeeseen!] Energiapaletti on monipuolinen. Tarvitsemme lisää muun muassa aurinko- ja tuulivoimaa sekä ydinvoimaa.

Arvoisa puhemies! Me suomalaiset ihan itse päätämme, haluammeko tavoitella energiamurroksessa perässähiihtelijän vai olympiavoittajan roolia. Muun muassa vetytaloudessa on suuret kasvunäkymät, koska Suomessa on puhdasta vettä ja mahdollisuuksia lisätä tuulivoimaa. Asia ei ole suinkaan näin yksinkertainen kilpailijamaissamme. Mikäli lähdemme kansallisesti tavoittelemaan vetyenergiatuotannossa aivan mahdollista 6—7 gigawatin laajuutta, tarkoittaisi se Suomen investointien määrässä 50:tä miljardia euroa.

Energian hinnannousu tuntuu lähes jokaisen kukkarossa, ja ensi talvesta on tulossa vähintään haastava. Meidän kaikkien on tärkeätä säästää sähköä, jotta hinta saadaan alemmaksi. Energia-alan kehitystä ei saa lukita liian tarkalla sääntelyllä, jotta annetaan aivan uudelle päästöttömälle energiantuotannolle mahdollisuus. Jotta tavoitteisiin päästään, on Euroopan unionin päätöksissä annettava tilaa kansallisille toteutusmalleille. Sama sapluuna ei todellakaan sovi Välimeren valtioihin ja pohjoiseen Suomeen.

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi Oulussa on kehitetty energiansäästöön laitteistoja, joita käytettäessä sähkölaitteet ja -lämmitys pärähtävät käyntiin, kun sähkö on halpaa. Tämä ohjaa kulutusta niille tunneille, jolloin sähköä on paljon saatavilla ja toisaalta kuluttaja myös säästää halpaa sähköä käyttäessään. Vaasassa suunnitellaan liikennepolttoaineeksi nesteytettävän synteettisen metaanin tuotannon aloittamista. Lappeenrannan—Lahden teknillisessä yliopistossa kehitettiin vähäpäästöinen tapa muuttaa jätepuu biopolttoaineeksi vedyn avulla.

Tulevaisuus tuo vielä lisää aivan uusia ratkaisuja. Ratkaisut vaativat panostusta tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä tunnistetaan myös ilmasto- ja energiastrategiassa. Kotimaisia tulevaisuuden hankkeita pitää tukea.

Kotimainen, päästötön energia tuo vaurautta ja vapautta. Panostamalla kotimaiseen vastaamme energian kolmoishaasteeseen: Ensiksikin, torjumme ilmastonmuutosta — siitä olemme vastuussa lapsillemme. Toiseksi, turvaamme sähkön ja lämmön saatavuuden kaikissa tilanteissa — turva tuo vapautta. Kolmanneksi, hillitsemme hintojen nousua ja edistämme maamme elinvoimaa — elinvoima on vaurautta.

Suomella on täydelliset mahdollisuudet muuttua energiamurroksessa energian tuojasta energian viejäksi. Energia- ja ilmastostrategia on hyvä latukartta tälle reitille.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Elo.

Arvoisa puhemies! Elämme ratkaisevaa vuosikymmentä ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistumisen kannalta. Putinin brutaali hyökkäyssota Ukrainaan on tehnyt selväksi, että halvan fossiilienergian aika on ohi. Suomessa hyödymme siitä, että olemme jo pitkään satsanneet puhtaaseen ja hajautettuun energiantuotantoon ja vähentäneet riippuvuutta venäläisestä fossiilienergiasta. Rakentamalla kriisinkestävän ja ilmastokestävän energiajärjestelmän vahvistamme energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.

Nyt käsittelyssä olevassa kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa linjataan päästökaupan piiriin kuuluvan teollisuuden ja energiantuotannon ilmastotoimista. EU:n laajuinen päästökauppa on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi päästöjen vähentämiseen. Vuosina 2014—2019 päästökauppasektorin päästöt ovat pudonneet neljänneksellä. Samaan aikaan sen ulkopuolisilla sektoreilla päästövähennys on yhteensä vain kuusi prosenttia. Päästökauppa toimii, koska hiilelle on asetettu hinta. Kannusteet päästöjen vähentämiseksi ovat näin kohdallaan. Päästökaupan horjuttaminen olisi ilmastokriisin torjumisen kannalta tuhoisaa. Sen sijaan valmistelussa oleva päästökaupan vahvistaminen ja laajentaminen muun muassa meriliikenteeseen ja lämmitykseen olisi tehokas keino päästövähennysten vauhdittamiseen.

Arvoisa puhemies! Yksi energiapolitiikkamme keskeisimmistä kysymyksistä on, miten korvaamme polttoon perustuvat energiaratkaisut ja erityisesti puun polton kestävästi. Vihreiden kanta on, että rajallinen puuraaka-aineemme on käytettävä energiantuotannon sijaan mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteisiin. Pidämmekin tärkeänä strategian linjausta, että ainespuun ja järeän lahopuun ohjautumista polttoon vältetään, ohjauskeinoja selvitetään ja niitä varaudutaan tarvittaessa käyttämään. Korvaavien vaihtoehtojen vauhdittamiseksi vihreät ovat esittäneet ainespuun polton verotusta.

Viime toukokuussa saimme hälyttävän ennakkotiedon Suomen hiilinielujen romahtamisesta. Metsiemme hakkuumääriä ei voi nostaa, koska se vaarantaisi kriittisellä tavalla ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja kiihdyttäisi luontokatoa. Uudet energiainvestoinnit on perustettava muuhun kuin puun polttoon.

Arvoisa puhemies! Niin ilmastonmuutoksen kuin luontokadonkin juurisyynä on luonnonvarojen ylikulutus. Meidän on muutettava tapaamme käyttää luonnonvaroja myös energiantuotannon osalta. Kiertotalouteen siirtymistä on vauhditettava. Jotta mineraaleja riittää vihreän siirtymän tarpeisiin, on varmistettava, että teollisuuden sivuvirrat ja jätteet pystytään hyödyntämään tehokkaasti ja että kerran kaivetut mineraalit pysyvät kierrossa. Tarvitsemme nykyistä vahvempia ohjauskeinoja, jotta kierrätysmateriaalin käyttäminen on aina edullisempaa kuin neitseellisen raaka-aineen.

Tuulivoiman osalta käsissämme on miljardiluokan investoinnit. Tuulivoiman ja tutkavalvonnan yhteensovittamiseen on löydettävä Suomen turvallisuutta vaarantamaton ratkaisu, jotta tuulivoimaa saadaan rakennettua tasapainoisesti eri puolille maata. Vihreät ovat esittäneet aurinkosähkön vähintään kymmenkertaistamista vuoteen 2025 mennessä, ja ydinvoimalla on silläkin tärkeä roolinsa puhtaan energian tuotannossa.

Myös energiankulutuksen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen on otettava voimallisesti keinovalikoimaan. Kulutusjoustot on otettava käyttöön tasaamaan sähköpiikkejä huippukulutuksen aikana niin kotitalouksissa kuin teollisuudessa. Vetyteknologian kehittämisessä Suomen on otettava voimakkaampaa etunojaa. Yksi keino tähän olisi erillisen vetystrategian laatiminen.

Arvoisa puhemies! Siirtyminen fossiilisista puhtaisiin energiamuotoihin on globaalissa mittakaavassa valtava haaste, mutta myös suuri mahdollisuus. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n ennusteen mukaan seuraavan viiden vuoden aikana maailmassa rakennettavasta uudesta energiantuotannosta jo 95 prosenttia on uusiutuvaa. Tässä murroksessa Suomen kannattaa olla mukana. Se tuo Suomeen investointeja ja työtä.

Vihreä eduskuntaryhmä tukee kansallisen ilmasto- ja energiastrategian nopeaa toimeenpanoa hyvässä yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Haluamme olla rakentamassa Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, joka kykenee ratkaisemaan ilmastokriisin ja luontokadon sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kautto.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt historiallisen käänteen Suomen ilmastotyössä. Olemme uudistaneet ilmastolain, määritelleet Suomelle hiilineutraalisuustavoitteen vuodeksi 2035 ja laatineet ilmastolain mukaiset suunnitelmat siitä, miten tuohon tarpeelliseen tavoitteeseen päästään. Nyt hallitus on saanut valmiiksi näihin kuuluvan ilmasto- ja energiastrategian.

Strategian keskiössä on vihreä siirtymä ja keväällä ajankohtaistunut irtautuminen venäläisestä fossiilisesta energiasta, jonka tuonti Venäjältä Suomeen on jo melkein loppunut. Strategiaan sisältyvät huoltovarmuustoimet, jotka hallituksessa tehtiin Venäjän hyökkäyksen johdosta. Sota on tuonut energiapolitiikan keskiöön energian toimitus- ja huoltovarmuuden sekä meitä kaikkia koskettavan energian hinnan.

Strategia on toimintasuunnitelma, jolla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteet. Sillä on myös määrä saavuttaa kansallinen 2035-ilmastotavoite. Se kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut. Tähän voi olla tyytyväinen.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto on ajanut tässä hallituksessa vielä saavutettua yhteisymmärrystäkin edistyksellisempää ilmastopolitiikkaa. Tämä johtuu siitä, että mielestämme fossiilisesta energiasta olisi pitänyt päästä eroon jo aikoja sitten turvallisen ja vakaan ilmaston takaamiseksi. Perinteinen turvallisuusuhka eli sota on nyt saanut meidät rakentamaan energiaturvallisuuttamme huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kautta, ja kasvatamme omaa uusiutuvan energian kapasiteettiamme. Tämä oivallus ja tahtotila olisi saanut syntyä jo aiemmin koko tätä vuosisataa värittävän, kaikista suurimman turvallisuusuhkan eli ilmastokriisin takia. Nyt meillä on kiire, sillä uusiutuvan energian rakentaminen kestää luvituksineen vuosia. Fossiilisista luopumisen rinnalla on siis toteutettava myös energiansäästötoimia sekä nyt että pysyvästi.

Arvoisa puhemies! Energian riittävyys on varmistettava tässäkin tilanteessa, ja tehokkain keino tähän on säästää energiaa. Ilmasto- ja energiastrategian valmistellut työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti tällä viikolla Astetta alemmas -kampanjan, jolla kannustetaan ihmisiä, yrityksiä ja muita organisaatioita säästämään energiaa arkisin teoin. Tavoitteena on pysyvä energian kulutuksen lasku. Kampanja suosittelee toimia, joiden potentiaalia ei aina tule arjen tiimellyksessä ajatelleeksi: sisälämpötilan laskua, lämpimän veden säästämistä ja hiljaisempia ajonopeuksia. Nämä ovat jokaisen arkijärkisiä ilmastotekoja, jotka nyt ymmärrämme välttämättömiksi, kun energian hinta näyttää meille energian arvon uudessa valossa. Meidän on totuttava uuteen, säästeliääseen energiankäyttöön.

Arvoisa puhemies! Ajat ovat vakavat, surulliset ja monelle meistä myös taloudellisesti koettelevat. Ilmastotoimia tekemällä meidän on kuitenkin mahdollista rakentaa kestävä ja turvallinen tulevaisuus, sellainen, joka ei ole riippuvainen diktaattorien sotaretkistä tai turvattoman tulevaisuuden aiheuttavista fossiilisista polttoaineista. Suomella on korkean teknologian maana loistavat mahdollisuudet olla tiennäyttäjä ilmastotoimissa ja myös yleisesti kestävän ja luontoa kunnioittavan elämän rakentamisessa.

Meidän täytyy nyt investoida riittävästi omaan energiajärjestelmäämme, lähtien sähköverkoista ja ulottuen tuotannon kapasiteettiin ja kysyntäjoustoihin sekä energiatehokkuuteen ja -säästöön. Näin paitsi turvaamme selustamme kaukaa viisaasti myös luomme Suomeen uutta, kestävää teollista työtä.

Uuden energiajärjestelmän rakentaminen kysyy työtätekeviä käsiä ja aivoja. Tätä vasemmisto esittää myös pian julkaistavassa uudessa teollisuuspoliittisessa ohjelmassaan. Haluamme, että Suomesta löytyy osaamista, osaavaa työvoimaa ja tukea ihmisille siirtymävaiheessa. Kestävä energiajärjestelmä, ilmaston kannalta kestävä yhteiskunta sekä hyvinvoiva teollinen yhteiskunta ovat meidän ajattelussamme yhdistettävissä. Sitä kohti myös ilmasto- ja energiastrategia meitä vie, ja vasemmisto pitää kunnia-asianaan olla mukana tässä työssä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Ollikainen.

Arvoisa puhemies, ärade talman! För ganska exakt tio år sedan var det så kallade svaveldirektivet på tapeten, ett direktiv som skulle minska på svavelutsläppen i marint bränsle. Farhågorna då var många: företag hotade flytta sin produktion bort från Finland, kostnaderna för samhället skulle bli i miljardklass och kraven skulle slå hårt på finländska exporten.

I dag är det intressant att analysera den diskussionen. De som vågade anta utmaningen gick ut som segrare — även ekonomiskt sett. Svaveldirektivet höjde temporärt på kostnaderna, det är ett faktum. Men den finska cleantech-industrin fick nya möjligheter, en ny marknad, nya områden för tillväxt. Under det gångna decenniet förändrades världen, och i dag är klimatfrågorna en konkurrensfördel för de finska företagen. Vi har som land know-how och ett brand som har satt oss på framkanten i kampen mot klimatförändringen. Vi har förutsättningar att skapa förändring på ett socialt och ekonomiskt rättvist sätt. Finland ska vara ett lockande land för företag och investerare. Finland har alla möjligheter att vara en nyckelspelare i en kolneutral framtid och utnyttja potentialen som finns bland annat i väte, sol och vind.

Arvoisa puhemies! Suomella on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kaikki edellytykset johtaa työtä ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Voimme olla maailman parhaita systeemitason osaajia energia- ja ympäristöteknologian saralla niin tutkimuksen, kehityksen, innovaatioiden kuin liiketoiminnan osalta. Avainasemassa tässä on pitkäjänteinen, ennakoitava ja vipuvaikuttava tki-politiikka. Hallitus teki keväällä tärkeän päätöksen tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimesta, joka on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille. RKP:ssä tuemme vahvasti tavoitetta nostaa tki-panostukset neljään prosenttiin.

Me RKP:ssä näemme tulevaisuuden, jossa uudet teknologiat tuovat menestystä suomalaisille yrityksille ja kasvattavat Suomen vientiä. Me haluamme, että tulevaisuudessa yhteistyötä tehdään yhä monipuolisemmalla tavalla. Julkinen ja yksityinen sektori ovat yhdessä mukana ratkomassa tulevaisuuden ongelmia ja löytämässä uusia tapoja toimia. Luodaan pilotteja, tehdään tutkimusta, uskalletaan panostaa myös ehkä vähän hulluihin ideoihin. Tämä ei ole utopiaa. Kaikkea tätä teemme jo tänä päivänä mutta emme tarpeeksi. Siksi myös Suomen kestävän kasvun ohjelmassa painotetaan, että lyhyellä aikajänteellä meidän tulee vahvistaa ja nopeuttaa sitä, missä olemme jo valmiiksi vahvoja, ja sitä, mikä on jo käynnissä. Juuri sen takia, kun puhumme ilmastosta ja eri ratkaisuista, meidän täytyy pystyä näkemään kokonaiskuva. Kun julkisella rahalla rakennetaan esimerkiksi teitä tai rautateitä, emme saa miettiä vain tätä hetkeä. Meidän täytyy voida myös julkisin varoin uskaltaa panostaa tulevaan ja tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, jotka ovat mukana ratkomassa ilmastokriisejä. Meidän täytyy uskaltaa panostaa myös startup-yrityksiin, radikaalien teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen.

Det kräver mycket av oss beslutsfattare och tjänstemän. Vi måste bli av med silotänkandet och utveckla vår förmåga att se helheter. Vi har alla ett ansvar — på alla beslutsnivåer. Till exempel biotekniken är ett särskilt kompetensområde för Finland, där Finland kan vara en föregångare när det gäller hållbart genomförande, där man tar hänsyn till den biologiska mångfalden och eftersträvar lösningar med högre förädlingsvärde. Ren energi har redan länge varit en framtidsbransch, och nu inser de flesta hur viktig den är. Det är vår uppgift att stödja utvecklingen i branschen och fundera på hur vi uppmuntrar dessa branscher i en hållbar riktning, inte på hur vi begränsar och styr dem.

Ärade talman! Vår målsättning är att Finland ska vara koldioxidneutralt före 2035. Ibland sker den tekniska utvecklingen så småningom, men ännu oftare tar förändringarna stora kliv framåt. Utvecklingen mot övergången till klimatvänligare teknik och utsläppsminskningar är inte lineär. Vi löser de aktuella klimat- och energikriserna ett problem åt gången, en innovation åt gången, och ibland tar det ett stort kliv framåt. Så skapar vi framtiden. — Kiitos, tack.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Essayah.

Arvoisa puhemies! Syksyllä 2018 kristillisdemokraatit olivat mukana eduskuntapuolueiden yhteisten linjausten etsimisessä ilmastopolitiikan vahvistamiseksi. Tavoite oli hiilinegatiivisuus 2040‑luvulla. Myös keskeiset teollisuudenalamme ovat sitoutuneet hiilineutraalisuustavoitteeseen ja julkaisseet siihen omat tiekarttansa.

Rinteen—Marinin hallitus päätti ohjelmassaan kuitenkin kiristää tavoitetasoa entisestään, ja samanaikaisesti EU-komissio on tuonut kiihtyvällä tahdilla ilmasto- ja energiasektoriin liittyvää sääntelyä ja byrokratiaa. Uusiutuvan energian direktiivi, Fit for 55, maankäytön hiiliasetus, niin sanottu LULUCF, kestävän rahoituksen taksonomia ja viimeisenä ennallistamisasetus — tässä mainitakseni muutamia säännöksiä, joihin hallituksella tuntuu olevan suuri vaikeus muodostaa ylipäätään yhteneväisiä kantoja ja joiden kansallisesta yhteisvaikutusten arvioinnista ei tunnu hallituksen millään ministeriöllä olevan vastuuta. Samalla Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Euroopassa suuria muutoksia ja epävarmuutta niin energian saannissa kuin sen välittämisessä.

Edessä oleva talvi Euroopassa tulee määrittelemään paljon energiapolitiikan suuntaa. Energiansäästö ja viisaampi energiankäyttö ovat sinällään erittäin hyviä asioita, mutta kohtuuttomat sähkölaskut yhdistettynä sähkön saatavuusongelmiin ovat jotain, mihin meillä ei olla totuttu. Jos päästövähennystavoitteet ja visiot uudesta energiajärjestelmästä eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula ja talouden hyytymisen kautta hyvinvointiyhteiskuntien rapautuminen.

Energiantuotannon kysymykset ovat ilmastopolitiikan ykkösasia, jonka rinnalla tässä vaiheessa muu on miltei näpertelyä. Energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymää pois fossiilienergiasta ei voida toteuttaa ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista. Muutoin energian hinta tulee olemaan pilvissä pysyvästi, ja se vie köyhimmät kotitaloudet ahdinkoon. Tavoitteet on sovitettava yhteiskunnan reunaehtoihin, muun muassa turvallisuuspolitiikkaan, talouteen ja kansalaisten pärjäämiseen.

Globaalit haasteet ovat yhä valtavat. On melkoisen impivaaralaista ajatella, että Suomi pystyisi yksin ratkaisemaan globaalin ilmastonmuutoksen. Fossiilienergian osuus maailman energiantuotannosta on 80 prosenttia. Yhä tänään energiainvestoinnit ovat pääsääntöisesti investointeja fossiilienergiaan. EU:nkin tasolla tuuli- ja aurinkoenergian osuus energiantuotannosta on yhä marginaalinen.

Kehittyvät ja väestöltään kasvavat maat nostavat elintasoaan, eikä fossiiliriippuvuus muutu hetkessä, kun siirtymä meilläkin vie vuosikymmenen tai kaksi. Suomi pystyy vaikuttamaan maailmaan eniten kädenjäljellään eli osaavana kansakuntana panostamaan innovaatioihin, tuotekehitykseen ja teknologiaan, joita tarjota viennin kautta ratkaisuna muillekin.

Suomen energiapaletti on onneksi pidetty monipuolisena, emmekä ole seuranneet niitä ideologisia ja yksisilmäisiä polkuja, joille meitä osa puolueista on Suomessakin halunnut tyrkkiä. Tälläkin hetkellä on syytä tarkastella rakentavan kriittisesti muun muassa kaikkialle ulottuvaa yhteiskunnan sähköistymistä, joka voi tehdä meistä kohtalokkaan riippuvaisia sähköverkkojen häiriöttömästä toiminnasta, valtavan kompleksisista järjestelmistä ja pääosin kiinalaisista komponenteista sekä altistaa meidät kyberhyökkäyksille ja muille häiriöille.

Arvoisa puhemies! On myös ymmärrettävää, ettei ole olemassa täysin haitatonta ja riskitöntä energiaa. Akkuteollisuus vaatii valtavasti kaivannaisia, vesivoiman altaat vievät valtavia pinta-aloja, ja ydinjätteen loppusijoitus on useimmissa ydinvoimaa hyödyntävissä maissa yhä toteuttamatta. Tuulivoimaakaan ei voi lisätä rajattomasti.

Me kristillisdemokraatit pidämme tärkeänä monimuotoista energiajärjestelmää, jossa huomioidaan ilmastopäästöjen lisäksi omavaraisuus, huoltovarmuus ja kustannustehokkuus. Ilman ruoantuotantoa ei ole elämää eikä yhteiskuntaa, jos ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ajetaan suomalainen ja eurooppalainen maatalous alas.

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme vision yhteiskunnasta, jossa talous, sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu kehittyvät paremmassa sopusoinnussa kuin tänään. Syvällisen arvokeskustelun lisäksi tarvitaan analyysi teknologisen kehityksen myötä avautuvista uusista mahdollisuuksista rakentaa entistä kestävämpää yhteiskuntaa. Ylisukupolvinen vastuu velvoittaa meitä toimimaan kestävän yhteiskunnan hyväksi.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Harkimo.

Arvoisa puhemies, ärade talman! On ensiarvoisen tärkeää, että me eduskuntana edistämme vihreää siirtymää ja luomme kestävää kasvua. Meidän tärkein tehtävämme on turvata yhteiskuntamme tulevaisuus eikä tehdä päätöksiä omien intressiemme, vaalilupauksien tai ideologioidemme vuoksi.

Elämme kuitenkin tätä päivää. Sähkön, energian ja ruoan hinta sen kun kasvaa, ja kansalainen maksaa. Kestävä ilmastopolitiikka on tärkeää, mutta meidän täytyy huomioida myös tämän hetken tarpeet. Kiristämällä kansalaisten ja yritysten olosuhteita emme pääse haluttuun lopputulokseen. Pidän tärkeänä, että teemme päätöksiä, mitkä ovat oikeassa suhteessa ilmasto- ja ympäristökeskustelun ja tutkimuksen nykytilan kanssa.

Olennaista ilmastokeskustelulle ja sen tavoitteille on Suomen vaikutusvalta EU:ssa. On syytä olla huolissaan siitä, miten heikosti olemme pitäneet puoliamme. EU:n vihersokea komissio vie meitä kuin kuoriämpäriä. Hyvänä esimerkkinä tästä on metsät, jotka olemme suojelemassa kuoliaaksi, kun ilmastotavoitteiden keskeinen asia on päästä eroon fossiilipohjaisesta energiasta. Suomen tulee pystyä vaikuttamaan nykyistä paremmin Euroopan unionin päätöksentekoon. Nyt Suomessa näkemys löytyy usein jälkikäteen eikä silloinkaan tarpeeksi jämäkästi. Kaivataan ennakointia ja Suomen etujen vahvaa puolustamista. Muuttuviin tilanteisiin täytyy pystyä reagoimaan nopeasti. Valitettavan usein tilanne on se, että Suomelle tärkeissäkin säädöshankkeissa kansallinen valmistelu käynnistyy vasta, kun komission ehdotus annetaan, eli olemme pahasti myöhässä.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Tässä salissa meidän pitäisi pystyä paremmin pitämään puoliamme ja arvioida ilmastotavoitteita kokonaisuuden kannalta, missä otetaan huomioon myös talous, työllisyys sekä yksityinen omaisuus, kuten suomalaiset metsät. Nyt meitä neuvovat Keski-Euroopan maat, jotka mielellään suojelevat Suomen metsät, että saavat itse jatkaa fossiilisen energian käyttöä. Metsistä nämä eivät ymmärrä mitään, tulppaaneista ehkä enemmän.

Huolehtimalla ympäristöstä huolehdimme myös omavaraisuudesta. Meidän tulee huolehtia, että maa- ja metsäteollisuutemme on kunnossa ja myös tulevaisuudessa on yrittäminen kannattavaa. Muutokset tapahtuvat merkittävien investointien kautta. Yritykset ovat jo nyt edelläkävijöitä vihreässä siirtymässä, yritykset luovat ratkaisuja ja kasvua. Yritysten toimintaympäristöä tulee vahvistaa niin, että se kannustaa investointeihin. Suomi on viimeisen 15 vuoden aikana vähentänyt päästöjään kolmanneksi eniten maailmassa. Sen ovat tehneet yritykset, kun se on ollut niille liiketoiminnan kannalta mielekästä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kestävä ilmastopolitiikka on äärimmäisen tärkeä tavoite, mutta ei siihen pidä pyrkiä hinnalla millä hyvänsä. Liian tiukalla ilmastotavoitteella vääristämme kilpailua omaksi tappioksemme. On hyvä muistaa mittakaavat koko maailmaa koskevassa ongelmassa. Koko EU:n päästöt ovat kahdeksan prosenttia maailman päästöistä, ja Suomen päästöt lasketaan promilleissa. Suurimmat ongelmat ovat Aasian nousevissa talouksissa ja sademetsien tuhoamisessa. Kiina ja muut Aasian kehittyvät maat turvaavat talouskasvuaan panostamalla fossiiliseen energiaan. Näihin asioihin meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan, ja mikään ei muutu riittävän nopeasti, ellei kaikkia merkittäviä valtioita saada mukaan päästökauppaan. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Venäjä on suurin syyllinen energiakriisiin mutta ei ainoa. Jos Suomen energiapolitiikkaa olisi hoidettu onnistuneesti, meillä olisi enemmän ydinvoimaa käytössä ja olisimme sähkössä omavaraisia. Nyt kerrotaan, kuinka tuulivoimaa rakennetaan kiihtyvästi, mutta sähköverkot puuttuvat. 80 prosenttia maailman energiasta tehdään edelleen öljyllä, kivihiilellä ja maakaasulla, kuten 20 vuotta sitten. Näistä fossiilisista pyritään kyllä eroon, mutta samaan aikaan ei pystytä tuottamaan tasaisesti sähköä, ja se näkyy myös meillä, kun liian monen suomalaisen kotitalouden ja yrityksen sähkölaskut ovat karanneet käsistä. Liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vääristävät kilpailuamme, kun samaan aikaan muualla toimitaan toisin. Saksan valtio on nyt koonnut yhteensä 200 miljardin euron tukipaketin kuluttajille ja yrityksille sähkön korkean hinnan takia. Eli Saksa pitää hintoja korkealla ja me maksamme. Samalla Saksa vääristää EU:n tasolla kilpailua omien yritystensä eduksi.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Sähköntuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa on tärkeää yhteiskunnalle. Nyt ei pidä hosua. Tässä salissa pitää luoda selkeät ja ennakoitavat säännöt, yritykset kyllä osaavat pelata ja investoida. Markkinat kyllä toimivat, kun markkinoiden annetaan toimia. Sähkön varastointi ja sähkön siirto ovat tulevaisuuden kysymykset. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Nyt ryhmäpuheenvuorokierroksen jälkeen ministerit. — Ensin ministeri Ohisalo, kaksi minuuttia.

Arvoisa puhemies! Ilmasto- ja energiastrategia on yksi kolmesta hallituksen keskeisimmästä ilmastosuunnitelmasta. Se linjaa päästökauppasektorin eli suuren energiantuotannon ja teollisuuden ilmastotyötä. Myös kaksi muuta suunnitelmaa ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Ne ovat taakanjakosektorin keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma eli tuttavallisemmin KAISU, ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma eli tuttavallisemmin MISU. Yhdessä nämä suunnitelmat kattavat kaikki päästömme ja nielumme, ja on aivan erinomaista, että eduskunta pääsee nyt tarkastelemaan näitä kaikkia yhtä aikaa.

On erittäin tärkeää, että olemme tänään täällä keskustelemassa puhtaasta energiantuotannosta ja teollisuudesta. Näemme parhaillamme, että varhainen panostaminen puhtaaseen energiaan on myös aidosti kannattavaa. Nykyinen fossiilienergian kriisi ei ole iskenyt Suomeen yhtä pahasti kuin moniin muihin Keski-Euroopan maihin, ja tämä johtuu siitä, että olemme jo varhain panostaneet puhtaaseen energiantuotantoon.

Kiitän ministeri Lintilää siitä, että strategia on saatu valmiiksi tänä haastavana vuonna ja nyt tänne eduskunnan käsittelyyn.

Kotimaisen ilmastotyön seuraavaksi isoksi haasteeksi ovat nousseet hiilinielut. Ennakkotiedot maankäyttösektorin hiilinielun muuttumisesta päästölähteeksi ovat tästä vakava varoitus. Niin ilmasto kuin luonto asettavat rajat kestävälle teollisen mittakaavan puunpoltolle. Ilmaston ja luonnon näkökulmasta jatkossa uudet investoinnit niin lämmön- kuin sähköntuotannossakin tulee ensi sijassa suunnata polttoon perustumattomiin ratkaisuihin, ja tämä koskee laajasti esimerkiksi kaupunkien ja asutuskeskusten kaukolämpöjärjestelmiä. Sen vuoksi onkin tärkeää, että strategiassa linjataan, että tulemme tekemään selvityksen puunpolton rajoista ilmaston, luonnon ja talouden kestävyyden näkökulmista sekä erilaisista ohjauskeinoista. Näitä ohjauskeinoja tarvitaan tulevaisuudessa.

Kotimaisen tuulivoiman potentiaali voi olla strategiassa ehkä paljon ennakoituakin suurempi. On tärkeää saada strategiassa linjattu merituulivoiman pilotti nopeasti eteenpäin. Lisäksi tänä syksynä työtään tekee myös selvityshenkilö Itä-Suomen tuulivoiman ja tutkavalvonnan yhteensovittamiseksi. Olisi erittäin tärkeää saada myös Itä-Suomeen tuulivoimatuotantoa, mikä osaksi myös vaimentaisi tuotannon vaihteluita.

Tämä käsillä oleva strategia myös sisältää vedyn käytön edistämistä. Vedyn tuotanto tarvitsee tuekseen paljon puhdasta sähköntuotantoa, eli tähän liittyvät myös esimerkiksi tuulivoiman edistämiseen liittyvät kysymykset. Elinkeinoelämähän on toivonut vielä erillistä vetystrategiaa, josta ehkä täälläkin lisää keskustelussa kuulemme. Vetytalous voi osaltaan ratkaista uusiutuvan energian vaihtelevaan tuotantoon ja varastointiin liittyviä ongelmia.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ryhmäpuheenvuoroista. Se, mikä päällimmäisenä jäi mieleen, on se, että kyllä meillä on edelleen eduskunta, joka on aika yksimielinen isosta kuvasta, ja kyllähän meidän vahvuus on ollut se, että useamman hallituskauden ajan on tehty yhtenäistä energiastrategiaa ja energiapolitiikkaa.

Muutamia asioita:

Edustaja Peltokangas oli käynyt läpi esitystä ihan kiitettävästi. Se, mikä sieltä pikkasen unohtui, oli se, että työllisyyshän kasvaa tämän myötä myös, niin että se kannattaa siinä huomioida. [Juha Mäenpään välihuuto]

Se, mitä tuli esille edustaja al-Taeen ja itse asiassa myös Wallinheimon puheenvuoroissa, oli tämä kokonaisuus, luvituksen merkitys, nämä kaikki, jotka siellä ovat olemassa, pienydinvoimalat — nämä ovat kaikki sellaisia, jotka ovat tällä hetkellä meillä jo työn alla. Meillä on työn alla ministeriössä uusi ydinenergialaki, joka sisältää pienydinvoimalat, mikä on äärettömän tärkeätä ja tulee olemaan. Minä olen hyvin vakuuttunut, että me tullaan näkemään kyllä pienydinvoimaloitten nousu, ja sama tuli vihreitten edustaja Elon puheenvuorossa esille.

Se, mikä minun mielestäni oli hyvää edustaja Elon puheenvuorossa, oli tämä vetystrategian tarve. Kyllä me sitä tarvitaan. Vaikka me jo alkujaan otetaan tähän mukaan se vety niin kuin se on, niin kyllä sen vauhti ja koko on niin iso, että se tulee vaatimaan sitä varmaan vielä tällä kaudella, ja jos hallituskumppanit siunauksen antavat, niin voitaisiin laittaa jo liikkeelle oman vetystrategian tekeminen.

Täällä tulivat nämä kulutusjoustot edustaja Elon puheessa: Minä olen pikkusen ollut skeptinen niitten kanssa, koska mehän luodaan periaatteessa huutokauppamarkkina tilanteeseen, jossa yritykset ovat todella kiitettävän hyvin jo tällä hetkellä tiputtaneet energian kulutusta. Onko syytä valtion lähteä maksamaan siitä, että yritykset tekevät toimia, joita ne tekevät jo omalähtöisesti? Meillä ei voi olla sekkivihko auki koko ajan, eli tämä on sellainen asia, jota minä seuraan tässä hyvinkin tarkoin.

Edustaja Kautto kertoi tästä hallituksen linjasta. Tämä on hyvin pitkä linja, niin kuin sanoin tuossa.

RKP:llä on hyvin mielenkiintoinen tämä pohjoismainen... Kyllä meidät mielletään aika paljon yhteiseen pohjoismaiseen markkinaan. Kun on tuolla kv-puolella, niin kyllä se tulee siitä, ihan samalla tavalla kuin edustaja Harkimo viittasi tähän kansainväliseen yhteistyöhön. Minä tulin viime yönä Prahasta. Meillä on hyvin läheinen yhteistyö muun muassa Prahan yliopiston kanssa. Me ollaan luovutettu heille muun muassa ydinpolttoainetta heidän laboratorioreaktoriinsa, ja me tullaan tekemään hyvin tiukasti yhteistyötä. USA:n kanssa me tehdään tällä hetkellä yhteistä MOUta ydinvoimapuolelta, eli kyllä tällä on iso merkitys.

Edustaja Essayah puhui tästä päiväenergiatilanteesta: Kyllä tämä huolestuttaa ilman muuta. Se on ihan selvä, että ei tältä voi silmiänsä ummistaa, mutta se täytyy sanoa, että eilisessä energianeuvoston epävirallisessa kokouksessa kollegat sanoivat enemmän sitä, että ”kun teillä Suomessa kuitenkin tilanne on noin hyvä”. Eli kyllä me kuitenkin eurooppalaisessa vertailussa ollaan verrattain hyvässä tilanteessa, mutta ei pidä tietenkään verrata siihen, että kun kaveri on vielä huonompi, eli kyllähän meidän pitää eteenpäin päästä. Mutta kyllä meidän iso linja, joka tässä strategiassa on, vaikuttaa kuitenkin erittäin kannustavalle, ja eduskunta sitoutuu siihen ja toivottavasti tulevat hallitukset.

Puhemies Matti Vanhanen

Nyt avaan mahdollisuuden vastauspuheenvuoroille, erityisesti ryhmäpuheenvuoron pitäjille. Minuutin vastauspuheenvuorot. — Edustaja al-Taee.

Kiitos, arvoisa puhemies! Olisi hyvä saada vastausta tuohon talousvaikutusten puutteelliseen käsittelyyn tai ainakin nyt Valtiontalouden tarkastusviraston esittämään huomioon, että kehitysyhteistyövarojen käyttö ilmastohankkeisiin on vailla suunnitelmaa tai tuloksellisuuden seurantaa. Jos me ajattelemme, että hallitus usein tuo esiin sen, että kaiken pitää pohjautua tutkittuun tietoon, niin tämä on kyllä hyvin ristiriidassa. Miksi näin merkittävässä asiassa talousvaikutuksia ei edes yritetä arvioida numeroiden tasolla? Tämähän ei nyt oikein niin kuin rimmaa sen hallituksen idean kanssa, että tutkittuun tietoon... Ihan näin vaan kommenttina: toivoisin, että tähän kiinnitetään huomiota ja jossain vaiheessa tuotaisiin numerotasolla näistä arvioita, niin päästäisiin yhdessä niitä pohtimaan. — Kiitoksia.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kosonen.

Arvoisa puhemies! Energiateollisuus kertoi tänään, että suomalaiset ovat säästäneet energiaa viime vuoteen nähden yli 13 prosenttia. Suomalaiset ovat siis jo tehneet paljon tulevan talven hinnannousun kohtuullistamiseksi. Ja tämä sama uutinen kertoi, että sähkön nettotuonti laski 69 prosenttia vuoden takaisesta. Eli kotimainen tuotanto on kasvanut. Toki tähän 69 prosenttiin liittyy myös se, että on sitä energiaa säästetty. Mutta tämä kaikki kertoo, että ilmasto- ja energiastrategia toteutuu jo hyvällä vauhdilla.

Olisin kysynyt EU-sääntelystä ja Suomen kannoista. Esimerkiksi EU:sta on sanottu tämmöinen kattomäärä energiantuotannolle, kuinka paljon Suomessa voisi jatkossa tuottaa energiaa, ja tämähän sotii täydellisesti esimerkiksi vetytalouden tavoitteita vastaan. Tähän olisi kiinnostavaa kuulla ministereiden vastaus, mitä mieltä tästä olette.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Elo.

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on ollut siitä hyvin laaja yhteisymmärrys, vihreässä siirtymässä on tosiaan kyse siitä, että me pystytään muuttamaan meidän energiajärjestelmämme globaalisti päästöttömäksi. Siksi on tärkeää, että tässä ilmasto- ja energiastrategiassa kannustimet painottuvat nimenomaan teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen, mistä ministerikin hyvin puhui. Tämä luo suomalaisille yrityksille myös kestävää vientiä ja vähentää globaalisti päästöjä ja lisää suomalaisten yritysten hiilikädenjälkeä.

Myös edustaja Ollikainen täällä puhui hyvin vahvasti meidän energiainnovaatioistamme. Ympäristövaliokuntakin kävi Vaasassa toteamassa, että siellä on aika vahvaa kehittämisyhteistyötä eri yritysten välillä, ja tätä meidän pitää kaikin tavoin tällä toimintaympäristön kehittämisellä edistää.

Kiitos ministerille myös vetystrategian edistämisestä, ja samoin tämä ydinenergialain uudistus saa kyllä vihreiden vankan tuen. Meidän pitää varmistaa, että Suomi on houkutteleva investointiympäristö myös tulevaisuudessa, ja sen eteen tehdään töitä yhdessä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kautto.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olen kyllä siitä tyytyväinen, että Suomessa yrityskenttä on ymmärtänyt näiden ilmastotoimien välttämättömyyden, paremmin kuin ehkä osa meistä täällä salissa. Toki heitä ohjaavat siinä hyvin paljon taloudelliset seikat ja tietenkin asiakkaitten vaatimukset ympäristöystävällisistä tuotteista. Toisaalta taas esimerkiksi metsäsektorin osalta, minkä tunnen kohtuullisen hyvin, kyllä pystytään luontoarvoihin ja luonnonsuojeluun vastaamaan hyvin paljon näillä uusilla tuotteilla, missä korvataan muovia sekä sitten esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa puuvillaa.

Minun mielestäni meidänkin pitäisi täällä ymmärtää ensinnäkin se, että nämä ilmastotoimet ovat välttämättömiä, mutta ymmärtää myös se, minkälaiset liiketoimintamahdollisuudet suomalaisilla yrityksillä on kokonaisuudessaan tässä ympäristönsuojelussa. Täällä joittenkin mielestä aina tehdään liikaa tai liian vähän, mutta minun mielestäni pitää vain tunnustaa tosiasiat — kääritään hihat ja lähdetään töihin ja nähdään myös Suomelle mahdollisuuksia tässä ilmastontorjunnan osalta.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Ollikainen.

Ärade talman! Precis som det framkom här i en tidigare taltur av ordförande i miljöutskottet, ledamot Kosonen, så har vi i jämförelse med i fjol sparat 13 procent av energikonsumtionen, vilket är ett tydligt bevis på att finländarna har tagit den situation vi nu befinner oss i på allvar. Det handlar om ett samarbete.

Ja kun puhutaan yhteistyöstä, niin just tämä yhteistyö yritysten ja julkisen puolen kanssa ja eri tuotantomuotojen välillä on todella tärkeää. Vety, aurinko, tuuli mutta myös ydinvoima on todella tärkeä säätövoiman kannalta. Ja kysyisin nyt ministeriltä koskien ydinvoimaa: Mikä on nyt Loviisan status? Siinä on ymmärtääkseni Fortum hakemassa jatkoa Loviisa ykköselle ja kakkoselle. Voidaanko tästä kertoa jotain? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Essayah.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin tuolta EU:sta tällä hetkellä tulee monenlaista erilaista ilmastoon ja energiaan liittyvää sääntelyä, ja sitä kautta myöskin tullaan tavallaan sille sektorille, millekä ei pitäisi tulla, elikkä sinne suomalaisiin metsiin, jotka kuuluvat sinne kansalliseen päätösvaltaan. Ja nyt kun näitä esityksiä on tullut niin oikealta kuin vasemmalta ja tuntuu, että samanaikaisesti täällä talossakin on useita asioita kesken, niin mikä ministeriö meillä Suomessa yrittää yhteensovittaa näitä erilaisia vaikutuksia ja vaikutusarvioita? Ja onko ylipäätänsä minkäänlaista, voisiko sanoa, kokonaisarviointia tästä kaikesta menossa? Tuntuu, että aina sektorikohtaisesti yksittäinen esitys käsitellään täällä ja siihen muodostetaan kanta, mutta kukaan ei oikein tätä kokonaisuutta ole ottanut huomioon. Tästä olisin halunnut kuulla ministeriltä, miten tätä kokonaisuutta katsotaan, että ei käy niin, että tässä tulee erilaista osaoptimointia näitten säädösten suhteen.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Harkimo.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä puhutaan koko ajan näistä pienydinvoimaloista ihan kuin se olisi nopea ratkaisu tähän meidän tilanteeseen. Kysyisin ministeriltä: mikä on se ensimmäinen päivämäärä tai aika, kun semmoinen pystyttäisiin Suomeen rakentamaan, koska en usko, että se pelastaa meidän tämän hetken energiaongelmia?

Sitten toiseksi kysyisin Hanhikivestä: onko siihen mietitty joitain muita yhtiöitä, jotka lähtisivät rakentamaan sitä?

Kolmanneksi vielä kysyisin: Mikä on se oikea arvio siitä, riittääkö meidän sähkö, miten se riittää ensi talvena, kun siitäkin liikkuu lehdissä, jotka eivät koskaan kirjoita mitään totta, semmoisia ihmeellisiä, ettei se tule riittämään? Mitä ministeri sanoo tähän?

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäkisalo-Ropponen.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Lintilä totesi keskustelun alussa, puhuttaessa ilmastosta ja energiasta puhumme samalla innovaatiosta, investoinneista ja työpaikoista. Vihreän teknologian avulla Suomella on erinomainen mahdollisuus viedä omaa osaamistaan, innovaatioita ja teknologiaa maailmalle. Vihreästä teknologiasta voimme tehdä uuden vientivaltin ja luoda sen kautta myöskin uusia työpaikkoja. Eli luomamme hiilijalanjäljen lisäksi, mikä siis kertoo, kuinka paljon saastutamme, on tärkeää miettiä entistä enemmän myös hiilikädenjälkeämme eli luomaamme hyötyä ilmastolle muun muassa viemällä maailmalle uutta, ilmastoystävällisempää teknologiaa. Ja tästä strategiasta saamme kyllä erittäin hyviä eväitä tähän työhön jatkossa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäenpää.

Arvoisa puhemies! Täällä on monta kertaa nyt toistettu sitä, että viennin kautta saamme kasvua ja teknologiaa viedään ja innovaatioita viedään. Meillä pitää olla ensin, mitä viedään. Olen saanut lähipäivinä useita yhteydenottoja siitä, miksi valtion rahastoista — Finnvera, Business Finland, Ilmastorahasto, mitä muita niitä nyt onkaan — eivät saa pienet yritykset tukea. Pienissä yrityksissä on pöytälaatikossa, täällä näin, [Puhuja koputtaa pöytälaatikkoaan] monia hyviä ideoita, ja niitä voi taas viedä, kehittää. Ne ovat innovaatioita, ne ovat teknologiaa, mutta niihin ei löydy rahoitusta.

Arvoisa puhemies! Meillä oli tuossa joku Kaipola-niminen paperitehdas, joka lopetti. Siellä olisi saatu viiden miljoonan euron valtiontakauksella miljardin infra kovaan käyttöön. Sinne olisi rakennettu muovijalostamo. Siitä olisi saatu energiaa, sieltä olisi voitu syöttää sähköä verkkoon. Nämä investoinnit tarvitsevat tukea.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Sipilä.

Arvoisa puhemies! Suomessa on tehty jo pitkään hyvää työtä puhtaan energian ja energiaomavaraisuuden eteen. Matkalla on tehty risupaketteja, ydinvoimapäätöksiä, tuettu tuulivoimaa alkuun. Aikanaan nekin saivat kovaa arvostelua osakseen.

No, nyt, kun energiakriisi iski, olemme lämmön ja sähkönkin suhteen melkein omavaraisia. Pelkästään tänä vuonna rakennetaan tuulivoimaa Olkiluoto kolmosen verran teholla mitattuna. Ja energiallakin mitattuna viiden vuoden päästä, vuonna 2027, tuulivoiman osuus kasvaa 40 prosenttiin meidän energiantuotannosta Fingridin arvion mukaan, samaan siis kuin ydinvoima. Loppu tulee bioenergiasta, vesivoimasta ja auringosta. Ja VTT:n arviossa aurinkoenergian osuus on nousemassa vuoteen 40 mennessä suurin piirtein samaan kuin tuulivoima tänä päivänä.

Tämä aika, mitä nyt tällä hetkellä elämme, on valtavan suuri pohja uusille innovaatioille, niin kuin moneen kertaan täällä on tullut esille, sähkön säästämisessä, lämpövarastoissa, sähkövarastoissa ja niin edespäin.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Harjanne.

Arvoisa puhemies! Erinomaisia pointteja siinä edellä edustaja Sipilältä. Vihreät esittivät kesällä, että aurinkosähköä olisi tuotettavissa vuonna 2035 kymmenen terawattituntia. Se on oikein hyvä ja realistinen tavoite.

Sähköinsinöörinä minä tiedän, että sähkö on sinistä ja sattuu ja sitä tarvitaan esimerkiksi vedyn tuottamiseen. Vedyn väristä sen sijaan on paljonkin poliittista keskustelua, onko se pinkkiä, vihreätä, harmaata vai mitä milloinkin. Olennaista on se, että meidän energiantuotantoa säätelee päästökauppa ja meidän pitäisi huolehtia siitä, että kaikki sähkö kelpaa nyt siihen vedyn tuotantoon. Tästä olisin kuullut mielelläni ministeriltä, mikä se tilanne EU:ssa on. Me tiedetään, että Yhdysvalloissa Bidenin ilmastopaketti on värisokea vedylle, ja se bisnes menee sinne. Me ollaan paljon perässä, jos me tehdään tästä itsellemme liian vaikeata Euroopassa. Eli miltä tämän vedyntuotannon suhteen nyt näyttää tämä maisema EU:ssa ja sitä kautta myös meillä Suomessa?

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja al-Taee.

Kiitos, arvoisa puhemies! Haluaisin juuri jatkaa tästä Harjanteen pointista liittyen vetyyn ja oikeastaan sen väriin. No, mikä sen värin määrittää? Sen määrittää se, onko se tuotettu käyttäen esimerkiksi öljyä tai jotain muuta fossiilista energiamuotoa, jolloin se on niin sanotusti likaista vetyä.

Minä olen huolissani tästä vedystä laajassa mittakaavassa, ja haluan jatkaa tätä Harjanteen ajatusta siitä näkökulmasta, että niillä mailla, joissa nyt tuotetaan fossiilisia polttoaineita ja joista niitä viedään, on parhaat resurssit juuri nyt tuottaa myöskin vetyä meille, koska heillä on myös aurinkoa. Ja tähän liittyen olen huolissani myös ihmisoikeusnäkökulmasta: olemmeko edelleen diktatuurien taskussa, kun puhumme vedystä? Kysyn: milloin voitaisiin polkaista tämä Suomen vetystrategia käyntiin ja pystyttäisiin nämä näkemykset siihen laittamaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Niemi.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, tuon teille huoleni tuhansien ja tuhansien omakotiasukkaiden suunnalta.

Tällä hetkellä Brent-laatu on 88,50, maaliskuussa se oli 130. Kaikesta huolimatta tänä päivänä on 1,97 lämmitysöljyn hinta, syyskuussa se oli vielä 1,53. Mittarikentällä diesel on 1,99, elikkä lämmitysöljy ja diesel samassa hinnassa. Samanaikaisesti ilmasta veteen ‑järjestelmiä joutuu jonottamaan jopa vuoden. Tämä on aivan kohtuuton tilanne tulevaa talvea suunnitellen omakotiasukkaille, joilla on vielä öljylämmitys. Vaikka he haluaisivat ilmasta veteen ‑järjestelmän, niin tilanne on mahdoton, kun ei niitä saa. Mitä voidaan tälle asialle tehdä? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kalli.

Arvoisa puhemies! Keskusta julkisti eilen tuoreen energialinjauksensa. Me tavoittelemme toimitus- ja huoltovarmaa puhdasta ja kohtuuhintaista energiajärjestelmää, eli toisin sanoen omavaraisuus ylös, fossiiliset alas ja hinta kohtuulliseksi. Tämähän edellyttää merkittäviä lisäinvestointeja, ja politiikan tehtävä on huolehtia, että nämä investointiedellytykset ovat kunnossa.

Tämä siis vaatii mittavia investointeja kautta maan, eri puolille Suomea niin energiantuotantoon, -verkkoihin, -varastoihin kuin uusiin innovatiivisiin energiapalveluihin. On tärkeää huomata, että nämä investoinnit eivät synny tyhjästä, vaan ne edellyttävät johdonmukaisen ohjauksen lisäksi pääomia, työvoimaa, koulutusta, tutkimusta ja toimivia liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä eri puolilla maata, eli vihreän siirtymän perusedellytys on itse asiassa erittäin vahva aluepolitiikka. Energiapolitiikka ei ole siis mikään oma kuplansa, vaan hyvin tiiviisti sidoksissa kaikkeen muuhun politiikkaan.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Ranne.

Arvoisa puhemies! Muistutan nyt kuitenkin, että Suomi on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä viimeisen 20 vuoden aikana 50 prosenttia. [Tuomas Kettunen: Hyvä!]

Perussuomalaiset ajavat sellaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka on järkevää toteuttaa ja jolla on realistiset tavoitteet ja aikataulu. [Tuomas Kettusen välihuuto] On aivan älytöntä, että täällä kuvitellaan, että ensin romautetaan kansalaisten ja Suomen taloutta ja sen jälkeen ruvetaan rakentamaan jotain vihreää. Mehän investoimme itsemme kuoliaaksi, jos me satsaamme teknisesti vanhanaikaiseen, keskeneräiseen tai pian vanhenevaan teknologiaan. Ihan muistutuksena teille, että uusien teknologioiden käyttöönotto keksinnöstä yleiseen käyttöön kestää 25—50 vuotta. Meidän pitää antaa sille aikaa, ei niin, että me etukäteen satsaamme sellaiseen, joka ei ole meille kannattavaa. Aurinko- ja tuulisähkö, sähköautot eivät ratkaise näitä ongelmia ilman uusia teknologioita, mutta se kestää aikaa, ja siksi se sähkön varastointi. Mutta nykyisin tämä varastointi on teknistaloudellisesti mahdotonta riittävässä mittakaavassa, te ette halua edes puhua niistä rahasummista, koska ne ovat niin mahdottomia.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kalli.

Arvoisa puhemies! Suomi todella on leikannut päästöjään huomattavasti viimeisten vuosien kuluessa. Itse asiassa viimeisen 20 vuoden kuluessa fossiilisten osuus Suomessa on lähes puolittunut ja uusiutuvan energian osuus samassa ajassa lähes tuplaantunut. Haluan painottaa, että tämä ei ole tapahtunut mitenkään itsestään, vaan se on edellyttänyt sitä, että ollaan tehty niitä risupaketteja ja ollaan tuulivoimaa edistetty, ja alkuvaiheessa se on edellyttänyt myös syöttötariffijärjestelmän käyttöönottoa. On tehty määrätietoisia päätöksiä, joilla on korvattu fossiilisia polttoaineita. Sitä kautta ne päästöt ovat leikkaantuneet, ja samalla on syntynyt aika paljon työtä ja kasvua ja yrittäjyyttä koko maahan, ja tätä pitää tietysti jatkaa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Soinikoski.

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi kansallisen vetystrategian laatimista, mitä pikemmin, sen parempi.

EU:n päästökauppasektoria usein parjataan sekä täällä salissa että julkisuudessa. Päästökauppa on kuitenkin osoittanut erinomaisesti sen, miten vauhdikkaasti ilmastotyö etenee, kun hiilellä on oikea hinta ja puhtaat energiaratkaisut osoittautuvat edullisemmiksi. Hyvä osoitus päästökaupan toimivuudesta on se, että vuosina 2014—2019 päästökauppasektorin päästöt ovat pudonneet neljänneksellä. Päästökaupasta onkin syytä huolehtia asianmukaisesti, eikä sitä kannata päästää rapautumaan millään tasolla. Päästökaupan horjuttamisen sijaan meidän on entisestään laajennettava ja vahvistettava päästökaupan roolia sekä EU:ssa että globaalisti. Meriliikenne on tästä hyvä esimerkki. Se olisi syytä saada pikaisesti globaalin päästökaupan piiriin. Vihreän politiikan kulmakiviä on ollut, että puhtaan ja vähäpäästöisen ratkaisun on aina oltava edullisempi kuin ilmastolle tai luonnolle haitallisen vastaavan tuotteen. Päästökauppa on oivallinen työkalu siinä työssä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Koskela.

Arvoisa herra puhemies! Täällä ovat ainakin edustajat al-Taee ja Niemi olleet huolissaan siitä, mitä nyt tässä hetkessä tapahtuu. Me tiedämme, että ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Suomeen tuotiin itärajan takaa jopa kymmenen miljoonaa kuutiota puuta. Tämä pitää nyt korvata, mutta erilaiset ilmastoasiantuntijat ovat vastustaneet kotimaisten hakkuiden ja energiapuun käytön lisäämistä. Vaihtoehdoksi he ovat esittäneet muun muassa, että Suomeen tuotaisiin puuta Keski-Euroopan vaurioituneista metsistä — kirjanpainajatoukka siis on näitä vaurioita siellä aiheuttanut. Se, onko tässä sitten mitään järkeä, on toinen juttu.

Nyt tässä tilanteessa, jossa hallitus haluaa fossiilisista raaka-aineista eroon, on suorastaan välttämätöntä käyttää puuta enemmän. Nyt onneksi kun ministeri on paikalla, kysyisinkin — tietysti täällä on ex-ministerikin, joka voi vastata ehkä sitten myöhemmin, mutta mennään nyt tällä elinkeinoministerillä: eikö tässä tilanteessa kotimainen puuenergia ole ainut järkevä vaihtoehto? Tämän vastauksen haluavat varmasti metsänomistajatkin kuulla, ettei niitä kirjanpainajatoukan jäännöksiä tuoda Keski-Euroopasta.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Hoskonen.

Arvoisa herra puhemies! Minua pikkuisen häiritsevät nämä lämpimät puheet siitä, että lämmitetään jotakin tai jotenkin. Meillä kuitenkin CHP-lämmitys lämmittää yli 90 prosenttia kiinteistöistä tässä maassa, ja, hyvät edustajakollegat, vetytaloudella se ei tule ikinä onnistumaan. Mitä meiltä puuttuu? Meiltä puuttuu valtava määrä sähköä eli noin kahden ydinvoimalan teho, jolla voitaisiin vetyä tehdä. Aurinkovoiman varaan tuskin kannattaa rakentaa. Sitten meillä yritettiin porata syväkaivoja Otaniemeen korvaamaan tuota kaukolämpöä sitten, kun ei palamista kuulemma tehdä. No se me tiedetään: tuli kolme tavattoman syvää vesikaivoa, niillä ei ole mitään arvoa lämmityksen kannalta. Elikkä Helsingissä palaa kivihiili, että rytisee. Siihen, että ydinvoimalat saadaan asuntoja ja kiinteistöjä lämmittämään, menee 10—20 vuotta. Olisin kysynyt, että milläpä ihmeellä tämä väli sitten meinataan tässä pärjätä. Ja olen villeimmissä puheenvuoroissa, arvoisa puhemies, kuullut, että merituulivoimalla ruvetaan asuntoja lämmittämään. Sanokaa minulle pöljälle, miten te meinaatte saada sen tuulivoimasähkön sinne kaukolämpöputkeen. Sen koneen minä haluan nähdä vielä vanhoilla päivilläni.

Arvoisa puhemies! Jatkan puheenvuorossa sitten, kun aika on. Tällainen lämpimien puhuminen kauniina syysiltana ei tee minut muuta kuin hieman vihaiseksi, mutta sen kanssa minä kyllä pystyn elämään.

Puhemies Matti Vanhanen

Ei kutsuta edustajatovereita pöljiksi. [Eduskunnasta: Hän kutsui itseään!] Oliko se itseään? No hyvä, sitten korjataan. [Naurua] — Edustaja Holopainen, Mari.

Arvoisa puhemies! Tänään on kuultu usein, kuinka huonot tavoitteet nyt sitten hallituksella on, kun ollaan sitouduttu siihen, että luontokato ja ilmastonmuutos pyritään pysäyttämään. Viime viikkoina olen kuullut usein lauseen ”luonnonsuojelu on tärkeää, mutta...”, ja sen mutta-sanan perään tulee usein syitä, miksi mitään ei oikeastaan tarvitsisi tehdä sitten kuitenkaan. Useiden arvioiden mukaan kansantaloudellisesti kaikkein kalleinta on, jos luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei pystytä ajoissa torjumaan. Tämän ovat jo tiedostaneet useimmat yritykset ja rahoittajat, elikkä myös rahoitus ohjaantuu siihen suuntaan, mikä on tulevaisuuden kannalta kestävää. Tämä on valtava mahdollisuus suomalaisille yrityksille.

Kiertotaloudesta tulee uutta liiketoimintaa. Täällä eduskunnassa oli myös kiinnostava keskustelu jätelainsäädännöstä. Siinäkin kokoomus kritisoi hyvin paljon sitä, että kuljetusta muutetaan. Mutta jos me ei sitä kuljetusta organisoida paremmin, niin ei me myöskään luoda edellytyksiä niille kiertotalousyrityksille. Täytyy huomioida, että uutta liiketoimintaa syntyy, uusia yrityksiä syntyy, ja kyllä Suomen pitäisi vielä vahvemmin tunnistaa se potentiaali, mikä meillä on tutkimuksessa ja kehittämisessä, ilmastonmuutokseen vastaamisessa. — Aika taisi loppua, mutta jos... Joo, otan puheenvuoron myöhemmin.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäkelä.

Arvoisa puhemies! Tuosta on hyvä jatkaa.

Luonnonsuojelu on tärkeä asia, mutta Intia hankki juuri 2 000 lentokonetta sisäisiin lentoihinsa, eli vähänpä me sille mahdamme täällä Suomessa. Ja tuulivoimasta on hyötyä vain silloin, kun tuulee. Siitä ei ole hyötyä silloin, kun ei tuule. Pitäisi olla säätövoimaa.

Tämä hiilineutraalisuustavoite 2035 on aivan liian aikainen, syystä että keskeiset kilpailijamaamme Euroopassa tavoittelevat vasta vuotta 50. Meidän teollisuutemme ei hyödy siitä, että me laitamme näitä normeja liian aikaisin liian tiukalle, vaan se hyötyy siitä, että me viemme ympäristöteknologiaa muihin maihin. Emme me hyödy sen oman teollisuutemme kuristamisesta.

Täällä on aiemmin tuotu puheenvuoroissa esille, että meillä pitäisi olla pääomia kaupallistaa nämä teknologiat, joita meillä on, ja näin on juurikin asia. Suomalaisilla ei ole pääomaa viedä niitä tuotteita, kaupallistaa niitä innovaatioita, mitä yliopistomme tuottavat, mitä yrityksemme voisivat tehdä, minkä seurauksena ostamme sen saman teknologian kalliimpana ja huonompana kiinalaisilta, ja siinä kärsii myös ilmasto samalla, kun me emme tätä asiaa voi hoitaa kuntoon.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäkisalo-Ropponen.

Arvoisa puhemies! Ihan tähän loppuun haluan kuitenkin palata tietyllä tavalla perusasioihin elikkä siihen, että kyllä tämmöinen kunnianhimoinen ja oikeudenmukainen ilmastopolitiikka on ainoa inhimillinen ratkaisu, jolla voidaan estää valtavasti inhimillistä kärsimystä, nälänhätää, ilmastopakolaisuutta ja jopa hupenevien luonnon resurssien ja elintilan aiheuttamia konflikteja. Jos puhutaan ihan niistä perustavanlaatuisista asioista, niin tämäkin pitää tässä keskustelussa välillä aina muistutella mieleen. Tässä ilmastokriisissähän on kyse ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä, ja jos emme nyt toimi Suomessa, EU:ssa ja myöskin globaalisti, niin maailmasta, jossa globaalit kriisit vain seuraavat toisiaan, tulee lastemme ja lastenlastemme uusi normaali. Minä olen aivan vakuuttunut, että varsinkin näiden viime vuosien kriisiaikojen jälkeen tätä tuskin kyllä kukaan tässäkään salissa haluaa, ja sen takia meidän täytyy myöskin tehdä niitä toimenpiteitä systemaattisesti ja päämäärätavoitteisesti.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Leppä.

Herra puhemies! Suomalaisen energiapolitiikan perusta on hajautetussa, monipuolisessa energiapaletissa, jossa on isoja ja pieniä laitoksia ympäri maan. Hajautettu järjestelmä on resilientti, se on huoltovarma, se on vahvistanut meidän omavaraisuuttamme. Ja olemme tällä toimintamallilla myöskin — yhdistettynä tietenkin uuteen teknologiaan, moderneihin innovaatioihin — pystyneet olemaan aivan maailman kärjessä siinä, että on pystytty vähentämään meidän ilmastopäästöjä. Me olemme niitä harvoja maailman maita, missä tämä on onnistunut. Eli kyllä me olemme myöskin täällä tehneet oikeanlaista toimintamallia, ja sitä meidän pitää jatkaa.

Huoli on ilman muuta se, että nyt hyvin ideologisesti virittynyt ja värittynyt komissio työntää meille koko ajan erilaisia aloitteita, jotka eivät tähän ilmastoon, meidän maantieteelliseen sijaintiimme, meidän kasvuolosuhteisiimme sovi, ja se tuottaa meillä huolta. Tässä hallitukselta tarvitaan jämäkkyyttä, ja myöskin jäsenmailta tarvitaan jämäkkyyttä tämän asian hoidossa. Euroopan unionia johtavat jäsenmaat, joiden työrukkanen komissio on, eikä päinvastoin. Tämän pitää näkyä myöskin ennallistamisessa, uusiutuvan energian määrittelyssä ja niin edelleen, jotta me pystytään tätä hyvää kehityskulkua jatkamaan ja tuottamaan innovaatioita myöskin — moni on sanonut — vientiin. Juuri näin, myös vientiin, mikä on sitä hiilikädenjälkeä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Ranne.

Arvoisa puhemies! Muistutan nyt kerran vielä siitä, että pelastavaa kasvua ei finanssikriisin jälkeen ole ollut. Tulevaisuudessa ei ole näköpiirissä pelastavaa kasvua. Ja tässä tilanteessa täytyisi suomalaisten tarkkaan miettiä sitä, miten me pidämme ensin huolta siitä, että rahat riittävät siihen koulutukseen, perusopetukseen, tki:hin, näihin perusasioihin, joiden avulla sitten voidaan ratkaista niitä suuria globaaleja ongelmia. Nyt meidän pohjamme on rapautunut aivan täysin.

Täällä puhutaan hyvin paljon siitä, kuinka pitää olla niin sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaista, kireää ilmastopolitiikkaa. No näitä arvioitahan ei ole juurikaan tehty, mutta meiltä menevät työt, meiltä menevät rahat, meidät rampautetaan niin, että meillä ei ole mahdollisuuksia luoda niitä uusia innovaatioita. Te olette varmasti kaikki kuulleet siitä, kuinka huolissaan meillä on tki-puoli, meillä on koulutuspuoli. Ja mitä täällä tapahtuu? Te vedätte 15 vuotta kireämpää ilmastopolitiikkaa, ja siinä Suomi häviää, kilpailijamaat voittavat.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kilpi.

Arvoisa puhemies! Ilmastokriisi on kyllä valtavan suuri ongelma ja vakava ongelma. Jos maapallon keskilämpötila nousee esimerkiksi kaksi astetta, niin seuraukset ovat kyllä sitten todella vakavat, ja siksikin tavoitteena meillä on ollut, että puolitoista astetta korkeintaan tulisi tuo lämpötila nousemaan. Mutta näyttää siltä, että se tavoite ei onnistu, vaan yli kaksi astetta tulee nousemaan, mutta vain hetkellisesti, kunnes se tulee sitten tippumaan alle sen kahden asteen, jos vain tehdään oikeita asioita.

Täällä olen hyvin suurella mielenkiinnolla kuunnellut näitä puheita, millä tavalla asioita pitäisi hoitaa. Metsiin ei saisi koskea. Mutta jos metsiin ei kosketa, niin millä me sitten sitä ilmastonmuutosta taklataan? On myöskin vasemmistosta kuultu, että pitäisi vain tulla vähemmällä toimeen. No, kun tarpeeksi kauan kiristetään ja yritetään tulla vähemmällä toimeen, niin eihän meitä enää sitten ole. Haluaisinkin nyt tässä tilanteessa, kun puhutaan ilmasto- ja energiastrategiasta, kysyä hallitukselta: millä tavalla tässä nyt voitaisiin hyötyä kriisistä? Kriisissä aina pitäisi myöskin löytyä hyötynäkökulma. Onko hallituksella minkäännäköistä houkuttelustrategiaa sen suhteen, että saamme tänne investoijia, saamme tänne osaajia, saamme tänne sellaisia voimia, joilla voidaan ilmastonmuutosta tosiasiallisesti taklata ja kerätä hiiltä tuolta ilmakehästä pois?

Puhemies Matti Vanhanen

Vielä vastauspuheenvuorot edustajille Essayah ja Ollikainen, sen jälkeen ministeri ja sitten puhujalistaan.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Olisin kysynyt vielä tuosta ensi talvesta nimenomaan meidän lämpölaitosten osalta. Tiedämme kaikki, että tämä hallitus teki tämän nopeutetun turpeen alasajon, ja sitten toisaalta tietysti venäläisen hakkeen tuleminen on loppunut, ja oikeasti on nyt lämpölaitoksia, jotka miettivät, että mitähän sinne kattilaan pystytään laittamaan ensi talvena. Siinä mielessä, vaikka tänään puhutaankin tällaisista strategisista ja pidemmälle tähtäimelle suuntautuvista asioista, tämä kuitenkin on meidän sylissämme ihan nyt tulevana talvena. Millä tavalla tässä tilanteessa pystytään nyt sitten näitä lämpölaitoksia tulemaan vastaan? Kun meillä on erittäin paljon näitä hoitamattomia nuoria taimikoita, niin olisiko liian myöhäistä vielä lähteä esimerkiksi Kemera-tuen kautta energiapuuta saamaan sieltä liikkeelle ja varmistamaan sen energiapuun liikkuvuus? Pystyykö hallitus vielä tässä tilanteessa esimerkiksi lisäbudjetilla tai vastaavalla tähän tilanteeseen tuomaan apua?

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Ollikainen.

Arvoisa puhemies! Tässä puhuttiin vedystä, ja esimerkiksi Kristiinankaupungissa suunnitellaan parhaillaan vetylaitosta. Tämä on paikallisesti todella, todella tärkeä työllistävä asia, ja myös sitten siihen kylkeen tulee tuulivoimaloita, muistaakseni viisi eri tuulivoimapuistoa — on kyse todella mittavista panostuksista, jotka nyt tässä tehdään, ja tämä on hyvä ja hieno mahdollisuus. Se vaatii sitten sähkönsiirron kannalta todella isoja panostuksia, elikkä lyhyt kysymys ministerille: millainen tämä haaste on koskien tätä sähkön siirtoa teidän nähdäksenne?

Ja vielä sitten koskien ihan muuta, elikkä biokaasusta on puhuttu ainakin alkukaudesta aika paljonkin, mutta ehkä ei niin paljon tänään. Elikkä mitä ajattelette, arvoisa ministeri, biokaasusta tulevaisuudessa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä, viisi minuuttia.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia puheenvuoroista. Yritän aika nopeasti käydä läpi.

Edustaja al-Taee käytti ensimmäisen puheenvuoronsa tästä akuutista kriisistä ja kansalaisten tuesta tähän. Kyllä sitä palautetta tulee valtavasti, niin kuin tulee varmasti meille kaikille. Tietysti aina pitää muistaa sellainen kuin yhteiskuntarauha, ei se ole missään kirkossa kuulutettua. Eli kyllähän yksi tämän salin tärkeimpiä tehtäviä on sen yhteiskuntarauhan säilyttäminen. Kaikki ne puheenvuorot, joita täältä tulee, joilla lietsotaan erilaisia kauhukuvia, kyllä heikentävät sitä tilannetta. Tähän asti on ollut verrattain hyvä kansalaisten tuki, mutta kyllä tilanne on vaikea, erittäin vaikea.

Edustaja Peltokankaalle, joka on näemmä poistunut nyt: en osaa sanoa, paljonko se kehitysmaitten tuki on tällä hetkellä.

Edustaja Kosonen otti esille tämän energiansäästön, 13,5 prosenttia viime vuoden syyskuuhun nähden. Ne kattomäärät tuotannolle — me on äänestetty niitä vastaan, eli me ei tulla hyväksymään niitä kattomääriä. Sehän olisi meille aika katastrofi, että meille tulisi määritelmä, koska meillä on kuitenkin niin keskeisesti sähköistyvä yhteiskunta, jonka kautta me vähennetään päästöjä, ja jos meidän tuotantoa ajettaisiin sitä kautta... Se ei ole hyvä meille.

Edustaja Elo viittasi vetyyn, ja niin kuin sanoin, itselläni on välittömästi kyllä halukkuus syventää sitä vetystrategian tekemistä, ottaa se vaikka tästä ulos ja lähteä syventämään sitä ja tehdä sitä seuraavia hallituksia varten.

Edustaja Kautto puhui minun mielestäni ihan hyvin siitä, että kyllähän tämä vihreä siirtymä pitää nähdä enemmän mahdollisuutena. Tässä oli puheenvuoroja, jotka olivat hyvinkin skeptisiä, mutta jos me katsotaan niitä isoja investointeja, joita Suomeen on tullut viimeisten vuosien aikana, niin väitän, että kaksi kolmasosaa liittyy jollain tavalla vihreään siirtymään, jollain tavalla. Kyllä tämä on ehdottomasti enemmän ollut mahdollisuus.

Loviisan jatko: se on Fortumin asia, en kommentoi sitä.

Edustaja Essayah kysyi, kuka tätä koordinoi. Kyllä se on valtioneuvoston kanslian EU-puoli, joka sen koordinoi. Eli sieltähän nämä linjaukset sitten tulevat.

Edustaja Harkimo kysyi pienydinvoimaloista. Ei niitä todellakaan tule ihan heti. Jotta ne ovat edes taloudellisesti järkeviä, niin kyllä se skaalaaminen kestää. Oma veikkaukseni on, että puhutaan 10—15 vuodesta. Me tehdään lainsäädäntöä nyt sitä varten, että meillä on olemassa valmiina lainsäädäntö, mutta kyllä niihinkin pitää jonkun lähteä investoimaan.

Hanhikivi: Pitää muistaa, että sen omistaa Fennovoima, josta 34 prosenttia taitaa omistaa Rosatom. Sinällään se hyvä infra siellä olisi jo olemassa.

Riittääkö sähkö? Tämä sähkön säästäminen, jota on tapahtunut, on kiitettävästi vähentänyt sitä uhkaa, että meille tulisi sähkökatkoja — kiitettävästi — eli se on merkille pantavaa.

Sitten edustaja Sipilä sanoi aurinkovoiman noususta. Se nousee yllättävän nopeasti — jopa allekirjoittanut lähti siihen mukaan. Huomasin vain tuossa maanantaina, kun kävin tuolla naapurissa, Virossa, että Tallinnan lentokenttä oli aika lailla miehitetty aurinkopaneeleilla. Ja kyllä sen näkee muutenkin, ja Suomessa on nyt todella isoja aurinkopaneelikenttiä tulossa. Eli kyllä tämä erittäin voimakkaasti nousee.

Harjanne kysyi vedyn väreistä. Kyllä se on se vihreä, joka tulee uudistuvalla, sitten on harmaa, joka tulee ydinvoimalla, ja sen jälkeen ollaan kriittisiä. Esimerkiksi kun olen tavannut öljymaitten ministereitä, niin kyllä he puhuvat nimenomaan siitä, että siinä menee se raja, eli se öljy ei ole sinällänsä... [Eduskunnasta: Ydinvoima!]

Niemi kysyi lämmitysöljydieselistä. Varmaan syynä ovat keskitisleet. Nehän tulevat keskitisleistä, joilla korvataan nyt maakaasua, ja kun kysyntä on kova Keski-Euroopassa, nousee hinta. Diesel on kalliimpaa kuin bensa, ja se tulee sitä kautta.

Edustaja Ranne näki kyllä enemmän nyt ongelmia. Täytyy sanoa, että tuli vähän semmoinen fiilis kuin ennen, kun pelasi jalkapalloa, että hei jätkät, me hävitään tämäkin matsi, että ei kannata mennä pelaamaan. [Naurua] Mutta sanoitte, että en halua puhua rahoista. Se on tällä hetkellä, sanotaan, 500 miljoonan luokkaa, millä me on niitä tuettu, ja se löytyy kyllä sitten ihan TEMiltä kaikki.

Koskela, metsäenergia on ja tulee olemaan merkittävää. Minä itse asiassa toissa viikolla olen kirjelmöinyt kymmenelle komissaarille biotalouden merkityksestä suomalaiselle energiapaletille, ja siinä metsäpuoli on keskeisessä roolissa.

Nyt tuntuu aika loppuvan. — Kiitettävän hyviä puheenvuoroja.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Harakka, kaksi minuuttia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Liikennehän on osa taakanjakosektoria ja siksi isossa roolissa myös tässä ilmasto- ja energiastrategiassa. Edellisen hallituksen energia- ja ilmasto-ohjelma linjasi, että liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, ja näin ollen lähes kaikki puolueet tässä salissa ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen, jonka hallitus sitten konkretisoi fossiilittoman liikenteen tiekartaksi.

Lista toimenpiteistä on pitkä, mutta loppujen lopuksi tämä puhtaan liikenteen strategia on aika yksinkertainen kolmiportainen strategia, ja silloin sähköistetään kaikki se, mitä voidaan. Ennen kaikkea raideliikenne on sähköistynyt — henkilöautoliikenne ja linja-autot kaupungeissa. Sitten kun se ei onnistu, niin silloin käyttövoimana on kaasu — tässä tapauksessa ensi vaiheessa biokaasu, mutta jatkossa myös synteettinen kaasu. Se on myös laivaliikenteessä hyvä vaihtoehto. Ja tämän hierarkian alimpana pisteenä sitten nestemäiset biopolttoaineet rajoitetusta raaka-ainevalikoimasta tai mielellään sitten synteettisiä polttoaineita esimerkiksi lentoliikenteeseen.

Mutta tämä koko liikenteen puhdistuminen on tuottanut jo merkittävän yritysekosysteemin Suomeen. Kun tietenkin olemme huolissamme kansalaisten kasvavista energiakustannuksista, niin samalla kannattaa muistaa, miten paljon työtä ja hyvinvointia nämä ilmastotoimet ja tämä uudistuva energia jo tuottavat. Minä luettelen muutamia. Uudenkaupungin autotehdas: maailman edistyneimpiä sähköautoja, joita ladataan Kempowerin rakentamilla maailman parhailla latauslaitteilla. Meillä on kaikki akkuteollisuuden mineraalit Suomen maaperässä, joten kaivosteollisuutemme voi olla eettistä ja ekologista — vastataan tässä edustaja al-Taeen huoliin. Ja vastaavasti koko elinkaaren ajalta akkuteollisuus voi Suomessa olla kaikkein kestävintä, kun myös kierrätyksessä olemme etulinjassa. Wärtsilä tekee maailman ensimmäisiä päästöttömiä laivamoottoreita, ja ihan tämä perinteinen konepajateollisuus ja jätehuoltoteollisuus voivat ottaa miljardiluokan siivun tästä maailmanlaajuisesta kiertoteollisuudesta. Näin ollen me ollaan mahdollistettu se, että tällä meidän linjallemme on rakennettavissa paljon talouskasvua ja työllisyyttä myöskin liikenteen osalta.

Puhemies Matti Vanhanen

Puhujalistaan. — Edustaja Koskela.

Arvoisa herra puhemies! Todettakoon heti alkuun kertauksena se, että hallituksen ilmastopoliittinen linja ja asetetut kunnianhimoiset tavoitteet ovat olleet alusta lähtien epärealistisia ja Suomelle sekä suomalaisille äärimmäisen kalliita.

Suomessa harjoitetulla kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla ei ole vähentävää vaikutusta globaaleihin päästöihin, mutta heikennämme kyllä omaa talouttamme ja siirrämme tuotantoa saastuttavimpiin maihin Euroopan ulkopuolelle, missä tuotanto on monesti myös eettisesti paljon ongelmallisempaa.

Kireän ilmastopolitiikan ja Euroopan päästökaupan globaaleja vaikutuksia ei vielä riittävästi ole tutkittu eikä tunneta, mutta Etlan tutkimus vähän ajan takaa kertoo karua kieltään siitä, että hiilivuoto esimerkiksi Kiinaan on todellinen ongelma. Järkevä toimenpide etenkin nyt keskellä energiakriisiä olisi joustaa Suomen omista kansallisista ilmastotavoitteista. Niin joka tapauksessa joudutaan pakon edessä tekemään.

Arvoisa puhemies! Turve sen kaikissa muodoissa vaikuttaa olevan hallitukselle suurin paha. Sitä tarkastellaan vain päästöjen kautta, eikä huomioida sen lukuisia hyviä puolia. Suomen ympäristökeskus julkaisi juuri raportin ”Reilu ruokamurros”, jossa käsiteltiin tapoja vähentää ruokaketjussamme syntyviä ilmastopäästöjä. Raportin mukaan keskeisin toimi on puuttua turvepeltojen päästöihin. Ne kuulemma vastaavat jopa 50:tä prosenttia koko ruokaketjun tuottamista päästöistä. Siksi katselinkin toissa iltana Ylen uutisointia tästä raportista kauhunsekaisin tuntein, ja viesti oli hyvin leimaava: turve pitää saada pois ilmaston nimissä. Ylellä tuntuukin olevan kovin usein muutenkin suoranaista maailmanlopun kauhukuvaa luovaa uutisointia, varsinkin kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. Tämä ei ole vastuullista.

Edes kansainvälisen ilmastopaneelin usein viitatut omat skenaariot eivät ennusta mitään maailmanloppua. Ilmastoahdistusta ei pidä lietsoa. Mietitäänpä näitä turvepeltoja vielä hieman lisää. Hallitus on ehdottanut turvepeltojen päästöjen hillitsemiseksi 30 miljoonan panostusta ensi vuodelle. Tätä voitaisiin käyttää siis turvepeltojen muuttamiseksi kosteikkoviljelyyn. Kosteikkoviljelyn tuotteille, kuten osmankäämille, ei kuitenkaan ole aitoja markkinoita. Tällainen muutos ei siis kannata viljelijän näkökulmasta. Viljelymaasta, kuten tiedämme, arviolta 12 prosenttia on turvepohjaisia, eli turvepellot tuottavat kuivina vuosina myös parhaan sadon. Lisäksi perustuslaki takaa omaisuudensuojan, eli olisi ongelmallista lähteä ylhäältä päin painostamaan viljelijöitä luopumaan omistamiensa maiden käytöstä.

Turvepeltojen käytöstä pois ottamisella on ehkä vaikutuksensa päästöihin, mutta samalla heikennämme ruokahuoltoamme ja ruokamme kotimaisuutta. Moni maanviljelijä ajautuisi myös entistä syvempään ahdinkoon, ja siihen meillä ei todellakaan ole varaa tässä tilanteessa. Tällaisia vaikutuksia pitäisi myös huomioida sen sijaan, että kuuntelemme pelkkiä ilmastoasiantuntijoita ja noudatamme orjallisesti heidän suosituksiaan.

Arvoisa herra puhemies! Ilmastopolitiikan ja nopean vihreän siirtymän väitetään toisinaan parantavan työllisyyttämme. Onkin varmaan totta, että hetkellisiä piristyksiä työllisyyslukuihin tulee myös esimerkiksi tuulivoimaloita rakentaessa. Voi myös olla, että jotkut niin sanotut vihreät innovaatiot tulevat varmasti olemaan merkittäviä vientituotteita, näitä ei pidä kiistää — niin kuin täälläkin on tänään keskusteltu pienydinvoimaloista ja vedystä ainakin, niin varmasti ne ovat sitä tulevaisuutta.

Mutta kuitenkin valtioneuvoston omankin selvityksen mukaan hallituksen ilmastopolitiikalla pitkällä aikavälillä ei ole työllisyyttä parantava vaan mieluumminkin heikentävä vaikutus. Tämä käsitteillä oleva selontekokin myöntää hallituksen ilmastopolitiikan useat kustannukset, joita kiristyvät tavoitteet entisestään lisäävät. Hallituksen ilmastopolitiikan suurimpia heikkouksia liiallisen kunnianhimon lisäksi on putkinäköisyys, kyvyttömyys nähdä toimenpiteiden vaikutuksia moneen muuhun sektoriin elikkä työllisyyteen, talouteen, omavaraisuuteen, huoltovarmuuteen tai eettisyyteen. Ei asioita pidä tarkastella pelkkien päästölukujen valossa, vaan on huomioitava nettopositiivinen ajattelu ja suomalaisen elämäntavan lukuisat hyvät vaikutukset. — Kiitoksia.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Ranne.

Arvoisa puhemies! Tyhjentävä tapa kuvailla tätä käsillä olevaa Hiilineutraali Suomi 2035 ‑selontekoa on todeta, että kyseinen paperi on paitsi käytännössä arvoton myös vaarallinen. Perustelen ensin, miksi selonteko on arvoton, ja sitten, mihin perustan tämän vaarallisuuden.

Selonteko nojaa niin sanottuihin skenaarioihin. Ne ovat erään määritelmän mukaan käsikirjoituksia vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja niihin pääsemisestä. Kyse on strategisen päätöksenteon tuesta. Mutta aivan kuten esimerkiksi ilmastomallit, hallituksen käyttämät skenaariot ja niiden takana olevat eri ilmiöiden laskentamallit ovat herkkiä lähtöoletuksille ja niiden muutoksille. Preussin kenttämarsalkka von Moltke tiesi jo vuonna 1871, ettei yksikään suunnitelma kestä ensikosketusta vihollisen kanssa, ja että vain siviili voi kuvitella alkuperäisen suunnitelman toteutuvan.

Hallituksemme selonteon skenaariot ovat arvottomia, koska oikeastaan mikään ei toimi kuten niissä kuvitellaan. Kyse ei ole vain Putinista. Laskelmissa ei ole haluttukaan nähdä, miten pahasti Euroopan vakaan sähköntuotannon pohja oli mädäntynyt ja petti jo vuonna 2021. Maakaasun ja hiilen hinnat ovat nyt moninkertaiset malleihin verrattuna. Saksan energiewende on konkurssissa. Yhteismarkkinoiden sähkön hinta syö suomalaisten ostovoiman. Sanonta ”jossain tuulee aina” ei pidä paikkaansa, eikä riittävää ja hallittavaa kysyntäjoustoa ole. Härkäpäisesti lisättävän tuulivoiman aiheuttama tehovaje ei olisikaan enää siirrolla tai joustolla hoidettavissa. Hanhikiven peruutettua ydinvoimaa ei ole tulossa nimenomaan Suomen pohjoisosaan, mikä on kriittinen puute. Kun skenaariot irtoavat todellisuudesta, ne muuttuvat arvottomiksi. Selonteko ei perustu todellisuuteen.

Arvoisa puhemies! Vaaralliseksi tilanne muuttuu, kun todellisuudesta irtautuneita suunnitelmia ei päivitetä, vaan niitä ajetaan väkisin eteenpäin. Vielä vaarallisempaa on, kun suunnitelmilta puuttuu oikeutus ja niitä ajetaan seurauksista välittämättä. Ei ole olemassa mitään järkevää perustetta sille, miksi Suomen pitäisi olla hiilineutraali 15 vuotta muita maita ennen. Vaikka olisi miten kiire, maapallon lämpenemiseen sillä ei ole mitään vaikutusta, mutta Suomi ja suomalaiset kärsivät. Kysyin äsken ministeri Lintilältä ylikireän ilmastotavoitteen hinnasta Suomelle ja suomalaisille. Emme saaneet siihen vastausta, koska hinta on veret seisauttava.

Hallitus kuittaa toimintansa lukuisat kielteiset vaikutukset vakiolauseella, jonka mukaan kaikki toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Näin kuitataan ilman, että politiikkatoimien todellisia seurauksia saati oikeudenmukaisuutta olisi arvioitu. Hiilineutraaliustavoitteen vaikutuksia arvioineen niin sanotun HIISI-hankkeen yhteenvetoraportissa todetaan, ettei sosiaalista oikeudenmukaisuutta ole arvioitu sen paremmin hankkeessa kuin EU-tasollakaan. Oikeudenmukaisuuden arviointi on ulkoistettu ilmastopaneelille, jota kiinnostaa globaali oikeudenmukaisuus paljon enemmän kuin suomalaisten hyvinvointi. Hallituksen ilmastopaneelin, Sitran sekä muiden viherorganisaatioiden rakentama viherluuppi on Suomelle tuhoisa. Vauhti vain kiihtyy, ja kaikki yllyttävät toisiaan Suomen kannalta vielä vaarallisempiin päätöksiin ja tekoihin. Vaarallisinta on, että hallitus ja kokoomus vannovat EU:n nimeen eivätkä edes halua nähdä, mihin ollaan menossa. EU:n vastaus vanhojen EU-maiden energiapolitiikan konkurssiin on lisätä yhteisvastuullista velkaa ja jäsenvaltioiden itsenäisyyteen puuttuvaa sääntelyä. Sitäkö on se sosiaalinen oikeudenmukaisuus?

Suomen on nyt herättävä tajuamaan, että näin jatkaen sekä energialla että yhteisvastuulla on vain yksi suunta. Pohjoismaat kantavat entistä suuremman taakan holtittomasti asiansa hoitaneiden EU-maiden vastuuttomista päätöksistä ja katastrofaalisista epäonnistumisista. Suomalainen on tässä ikuinen kärsijä ja maksaja, ellei suuntaan tule muutosta.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Soinikoski.

Arvoisa puhemies! Elämme ratkaisevia aikoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tällä hallituskaudella on luotu orastava polku Suomen hiilineutraaliudelle vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii jatkuvia tekoja, joilla vahvistamme hiilinielujamme, vähennämme päästöjämme eri sektoreilla ja hillitsemme kulutustamme kestäviin raameihin.

Tänään käsiteltävä ilmasto- ja energiastrategia on hyvä jatke Suomen vihreän siirtymän panostuksille puhtaaseen energiantuotantoon ja teollisuuteen. Strategia piirtää selvän kuvan kansalaisille, että Suomen tulevaisuuden kilpailukyky tulee rakentumaan puhtaille ratkaisuille ja niiden kasvaville vientimahdollisuuksille. Vihreän siirtymän potentiaali on jo huomattu yrityksissä. Arvion mukaan investoinnit puhtaaseen energiantuotantoon ja teollisuuteen voisivat pidemmällä aikavälillä tuottaa jopa viisi prosenttia maamme bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa yli 80 000:ta uutta työpaikkaa Suomeen. Nopeuttamalla vihreää siirtymää luomme siis Suomeen työpaikkoja, uusia investointeja ja ennen kaikkea toivoa paremmasta huomisesta.

Arvoisa puhemies! Suomen on viimein irtauduttava fossiilienergian kahleista. Tämä on ollut kristallinkirkasta meille kaikille Putinin hyökättyä Ukrainaan. Euroopan energiakriisin aikana Suomi on hyötynyt siitä, että olemme jo pitkään panostaneet puhtaaseen sekä hajautettuun energiatuotantoon ja vähentäneet johdonmukaisesti riippuvuutta venäläisestä fossiilienergiasta. Suomi ei ole samalla tavalla riippuvainen venäläisestä maakaasusta kuin moni Keski-Euroopan valtio on. Jatkossakin Suomen tuotannon on pohjauduttava siis puhtaisiin ja hajautettuihin energiaratkaisuihin. Tuulivoiman potentiaali voi olla jopa strategiassa ennakoitua suurempi. Tuulivoima ei yksin ole avain energiaomavaraisuuteen, mutta se on olennainen vahvistus kriisinkestävän ja ilmastoystävällisen energiajärjestelmän rakentamisessa.

Arvoisa puhemies! Me käsittelemme nyt tätä ilmasto- ja energiastrategiaa lukuisten päällekkäisten kriisien keskellä. Muiden kriisien lisäksi ratkottavana on niin ilmastokriisi kuin energiakriisi, joista tämä energiakriisi on seurausta osaltaan, tai keskeiseltä osalta, tästä Venäjän aloittamasta brutaalista sodasta Ukrainassa.

Turvallisuusympäristömme on muuttunut merkittävästi, kun sota on tullut Eurooppaan, ja se on kouriintuntuvasti osoittanut, miten tärkeää meidän on ensinnäkin päästä irti venäläisestä fossiilienergiasta ja vahvistaa omaa huoltovarmuuttamme. Se on samalla osoittanut sen, mikä merkitys on ollut energiapolitiikan edelläkävijyydellä. Nimittäin Suomi on pärjännyt tässä energiakriisin keskellä monia Euroopan maita paremmin, koska me olemme jo panostaneet uusiutuviin ratkaisuihin, puhtaaseen energiaan ja esimerkiksi energiatehokkuuteen. Huoltovarmuuteen on syytä kiinnittää huomiota, ja ilmastolain yhteydessä me kokoomuksesta esitimme pientä pykälämuutosta, joka olisi tuonut huoltovarmuuden mainintana sinne ilmastolakiin. Valitettavasti tähän hallituspuolueet eivät kuitenkaan lähteneet mukaan, mutta sitäkin ilahduttavampaa on nyt huomata, että tämä huoltovarmuus on tässä ilmasto- ja energiastrategiassa kuitenkin huomioitu.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan energiasta tänä päivänä, niin päällimmäisenä mielessä varmasti meillä kaikilla on sähkön hinta ja se, miten tulevana talvena selviämme kohoavista sähkölaskuista. Kokoomus on tarjonnut tähän oman vaihtoehtonsa, siis lukuisia konkreettisia ehdotuksia, joilla ensinnäkin haluaisimme ratkoa tätä akuuttia, ennen kaikkea ensi talvea koskevaa tilannetta, mutta myös uudistaa sähkömarkkinoita pidemmällä tähtäimellä niin, että lisätään kilpailua reiluilla säännöillä ja sitä kautta huolehditaan siitä, että kohtuuhintaista energiaa on saatavilla, panostetaan toimintavarmuuteen ja päästöttömyyteen eli vahvistetaan päästöjen vähentämistä.

Näiden edellä mainittujen lukuisten kriisien lisäksi me olemme valitettavasti matkalla kohti talouden kriisiä. Meillä on suuria synkkiä pilviä Suomen talouden päällä, ja kasvua ei ole nyt ollut oikein näköpiirissä. Mutta suomalaisille ratkaisuille on kysyntää maailmalla, ja meidän tulisikin tähdätä siihen, että olemme kilpailukykyinen ja kiinnostava investointikohde, kun näitä investointeja puhtaisiin ratkaisuihin tehdään ja mahdollistetaan myös suomalaisen osaamisen, innovaatioiden ja kehitystyön vientimarkkinat. Tämä vihreä siirtymä ja tarve puhtaille energiaratkaisuille on Suomelle iso mahdollisuus, ja tämä potentiaali on tarpeen hyödyntää.

Eri teollisuuden toimialat ovat kertoneet, että tähän hiilineutraaliustavoitteeseen 2035 on mahdollista päästä olemassa olevilla teknologioilla ja kehitysvaiheessa olevilla teknologioilla, mutta se edellyttää sitä, että toimintaympäristö on ennakoitavissa ja suotuisa, esimerkiksi luvitusprosessit toimivat ja ovat sellaisia, että Suomi näyttäytyy houkuttelevana maana investoida. Nyt meillä on jäänyt liian iso osa investoinneista sinne viranomaisprosessiin ja luvitusputkeen, ja tähän on saatava muutos.

Valtavan kokoinen mahdollisuus meillä on esimerkiksi vetytaloudessa, ja siksi olenkin ehdottanut, että Suomeen laadittaisiin vetytalousstrategia. EU-komissio on kertonut tavoittelevansa oikein merkittävää vetytuotantoa EU-alueelle, ja jos Suomi saisi itselleen tästä kokonaisuudesta vaikka vain 10 prosentin osuuden EU:n vetytuotannosta, niin sen on arvioitu tarkoittavan 15—20 [Puhemies koputtaa] miljardin euron investointeja, ja nämä investoinnit meidän todellakin pitäisi saada houkuteltua Suomeen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Hoskonen.

Arvoisa herra puhemies! Tämä tänäpänä käsiteltävä selonteko energia‑ ja ilmastopolitiikasta on varmasti ajankohtainen. Minua häiritsee tavattomasti tässä keskustelussa tämä hiilineutraalius. Käytännössähän Suomi on tällä hetkellä jo hiilineutraali, jos olisimme rehellisiä. Päästökaupassa meillä on noin 15 miljoonan hiilidioksiditonnin virhe, joka koskee metsien koko hiilinielun hyväksikäyttöä meille, siis sitä ei meillä lasketa kokonaan eduksi. Samoin neitseellisten soiden sitomaa hiiltä, joita on noin viisi miljoonaa hehtaaria, ei lasketa meidän eduksi. Ja sitten turvepelloille lasketaan kahdeksan miljoonan tonnin päästö, joka on aivan täysin tajuttoman väärä luku.

Tämä 15 miljoonaa tonnia hiilidioksidia meidän päästökaupan rasitteena — äsken tarkistamani hiilidioksidipörssin mukaan pörssihinta tällä hetkellä on 67,48 euroa — antaa Suomelle tällä tahdilla 1 012 miljoonan euron eli hieman yli miljardin euron vuosittaisen laskun. Onko tällä kansakunnalla varaa maksaa tyhjästä toista miljardia? Jos laskisimme päästöt oikein ja nielut oikein, olisimme rehellisiä itsellemme, niin me olisimme hiilineutraali maa jo nyt eikä tarvitsisi maksaa penniäkään näille byrokraateille esimerkiksi Brysselin suuntaan.

Ja millä oikeudella Suomen eduskunta laskuttaa niitä ihmisiä, jotka ensi talvena ovat joutumassa muuttamaan kotoaan kalliiden sähkölaskujen takia? Olen siitä hyvin pahoillani, että ministeriaitio on tyhjä ja salissa tällä hetkellä istuu neljä kansanedustajaa allekirjoittaneen lisäksi. Eivätpä taida kovin paljon kiinnostaa suomalaisten ihmisten sähkölaskut ja energiantuotanto.

Sitten toinen asia, arvoisa puhemies: Energiantuotannossa tietenkin on kysymys kotien ja kiinteistöjen lämmityksestä yleensä. 90 prosenttia, hieman yli, kiinteistöistä lämmitetään CHP-tuotannolla elikkä yhdistetyllä kaukolämmön‑ ja sähköntuotannolla. Nyt kun tämän keskustelun aikana olen kuullut tästä, niin sanokaa minulle, hyvät edustajakollegat, kun minun järkeeni vain ei millään meinaa mahtua, millä ihmeellä me se kaukolämpö tuotetaan, kun tuntuu, ettei mitään saa enää tehdä. Minua hävettää keskustalaisena kansanedustajana, että turve-sanaa ei ole kukaan vielä tainnut tässä salissa mainita. [Tuomas Kettunen: Hyvä, että se mainitaan nyt!] Turve uusiutuu aivan varmasti. Meillä on 40 miljoonan kuution vuotuiskasvu, ja jääkauden jälkeen turvetta on tullut yli 80 miljardia kuutiota Suomen maaperän päälle, eli onhan sitä kasvanut, ei se ainakaan fossiilinen ole, en ole huomannut turvesateita koskaan. Ja sitten kun tätä kaukolämpöä tehdään, niin nyt on esitetty syvälämpöä korvaamaan kaukolämmön tuotantoa. Elikkä Otaniemessähän porattiin kolme syvää reikää. Mitä sieltä tuli? Kohtalaisen syviä porakaivoja, ei muuta, muistamani mukaan lähemmäksi 100 miljoonan euron kustannukset kahdelle eri toimijalle. Toinen taisi olla valtiollinen toimija ja toinen yksityinen yrittäjä. Heille kunnia, että yrittivät, mutta tulosta ei tullut.

Sitten on vetytaloutta perusteltu. Meillä on pieni ongelma vetytaloudessa. Meillä tällä hetkellä ei ole sähköä, jolla sitä vetyä tehtäisiin. Elektrolyysi vaatii valtavasti sähköä, ja hyötysuhde siinä on vain 20 prosenttia. 80 prosenttia menee hukkaan. Mistä me se sähkö otetaan? Sitten meillä ei ole tuotantolaitoksia vedylle, meillä ei ole säilöntälaitteita, ei ole putkistoja, millä sitä kuljetetaan, eikä ole koneita, mitkä niitä käyttävät. Muuten tämä vetytalous on melkein valmis. Tulee mieleen väkisin se savolainen projekti ”aloittamista vaille valmis”.

Tämä energiapolitiikka on saanut niin koomisia piirteitä, että minua jopa vähän huvittaa tämä.

Sitten kun vielä puhutaan ydinvoimasta, pienydinvoimasta, niin veikkaan, että ensimmäiset pienydinvoimalat kaukolämmön tekoon tähän maahan tulevat 10—20 vuoden päästä, siihen väliin se sattuu. On muuten pitkä kymmenen vuotta tässä välissä. Tietysti Helsinkiähän se ei koske eikä pääkaupunkiseutua yleensä, kun tänne ajetaan kivihiiltä. Kun ei turvetta saa ollenkaan polttaa enää, niin tämähän johtaa täyteen katastrofiin.

Arvoisa puhemies! Tämähän tulee johtamaan myös siihen, että kun turpeen käyttö ollaan kieltämässä tai yleensä tekemässä niin vaikeaksi, ettei se onnistu, se lopettaa Suomesta samalla suurimman osan maataloudesta. Se varmaan on vihreiden tavoite, että päästään karjataloudesta erilleen ja päästään vegaaniseen luontoon elämään ihanasti ja nauttimaan metsän antimista keräilytaloudessa. Nimittäin meiltä loppuvat lasinalaisviljely ja puutarhakasvatus kokonaan, koska kasvualustat ovat 99,9 prosenttisesti turvetta. Sitten meiltä loppuu broilerien kasvatus, meiltä loppuvat kanalat, meiltä loppuvat sikalat, iso osa maidontuotannosta ja kaikki luomutilat. Tämä kannattaisi vihreiden ainakin panna merkille, että luomutiloilla turve on aivan välttämätön. Ilman sitä ei ole olemassa tuotantoa.

Minua pikkuisen häiritsee kansanedustajana tämä turveviha, mikä tähän maahan on saatu iskostettua valtavalla negatiivisella mainoskampanjalla, mutta jos halutaan tämä maa pistää polvilleen, niin meillä ensi talvi tulee olemaan niin, niin valtavan vaikea, sähkö maksaa aivan valtavasti, kaukolämpö maksaa vielä enemmän. Sen jälkeen se aiheuttaa sitten sitä, kuten tiedän jo ystävien yrityksen: he pistivät pillit pussiin, kun sähkö on niin kallista, ettei tuotanto enää kannata. Jos me tällä keinoin jatkamme, niin Suomi-poloinen on polvillaan. — Ei muuta. [Ritva Elomaa: Olipa tiukkaa tekstiä! — Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Harjanne.

Arvoisa puhemies! Ensi alkuun muutama kommentti tähän edustaja Hoskoselle: Kivihiilihän meillä on jo kielletty vuodesta 2029 eteenpäin. Turvetta ei ole kielletty, sen sijaan sitä on kyllä tuettu voimakkaasti tässä vuosien varrella. [Hannu Hoskosen välihuuto] Aiemmin edustaja Hoskonen kysyi, miten tuulivoima saadaan kaukolämpöverkkoon. Se onnistuu sähkökattiloilla ja lämpöpumpuilla. Haaste on toki juuri se, minkä edustaja Hoskonen on maininnut, että sähköä tarvitaan paljon lisää. Siinä kestää, ja sillä aikaa meillä palaa turvetta ja puuta, ei sitä kukaan kiistä. Tässä pitää erottaa eri aikajänteet toisistaan.

Mutta asiaan. Ilmastokriisi, luontokriisi, energiaköyhyys, Venäjän hyökkäyssota, turvallisuus — on varsin ilmeistä, että ilmasto- ja energiastrategia on aivan keskeinen paperi tässä ajassa. Hyvä strategia on robusti. Se ei ole yhden kortin varassa, ja se huomioi epävarmuudet. Ilmasto- ja energiastrategian osalta se tarkoittaa sitä, että strategia ohjaa maaliin asti kohti täysin päästötöntä, hiilinegatiivista ja luonnon monimuotoisuuden turvaavaa energiataloutta, jossa myös energian hinta on kohdillaan ja toimitusvarmuus kunnossa. Tällaisen robustin ilmasto- ja energiastrategian kulmakivi on tietysti riittävä päästötön sähkö. Sähköistäminen on aivan keskeisessä roolissa päästöjen vähentämisessä liikenteessä ja teollisuudessa suoraan tai vedyn ja synteettisten polttoaineiden kautta. Avain kestävään tulevaisuuteen on siksi riittävä päästöttömän sähkön tuotanto. Se pelkästään ei riitä, tarvitaan tietysti myös säästäväistä ja tehokasta energiankäyttöä ja kestävää maankäyttöä, mutta ilman sitä sähköä ei vihreätä siirtymää voi tehdä.

Käytännössä tämä tarkoittaa panostuksia tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaan. Myös vesivoimalla ja bioenergialla on roolinsa mutta ajan mittaan pienenevä ja rajallinen — kumpaakin kun rajoittaa tarve tehdä luonnolle lisää tilaa, jotta luontokato saadaan sitoumusten mukaisesti pysäytettyä. Bioenergian tapauksessa myös ilmastohyödyt ovat usein kyseenalaisia, ja biomassan hyödyntämisen energiaan onkin syytä olla vihonviimeinen keino jo ihan taloudellisistakin syistä.

Tuulivoima kasvaa nyt vauhdilla Suomessa. Sen edellytyksiä on silti tarpeen vielä parantaa nopeuttamalla luvitusta ja avaamalla jumi Itä-Suomen tuulivoimarakentamisen osalta, maanpuolustusta tietysti vaarantamatta. Tuulivoiman ympäristövaikutuksia ei silti pidä harjata maton alle vaan tietysti minimoida ne. Esimerkiksi alan kiertotaloudessa on vielä tekemistä.

Aurinkoenergiaa voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Vihreä eduskuntaryhmä esitti kesällä, että aurinkosähkön tuotanto pitäisi kymmenkertaistaa vuoteen 2025 mennessä ja tavoitella vuodelle 2035 kymmenen terawattitunnin tuotantoa. Nämä luvut ovat suuria, mutta ne ovat realistisia, ja vuositasolla aurinkosähkö tasoittaa tuulivoimaa, joka taas puolestaan tuottaa talvella eniten. Aurinkosähkön lisäämiseksi tarvitaan sekä pientuotantoa katoilla että teollisen mittakaavan tuotantoa verkkoon. Käytöstä poistuvat turvetuotantoalueet tarjoavat tässä mahdollisuuksia.

Ydinvoima puolestaan on päästötöntä, vakaata ja turvallista perustuotantoa. Sen suuri energiatiheys säästää luontoa ja raaka-aineita. Haasteena on se, että kyky rakentaa ydinvoimaa on länsimaissa rapautunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Sitä on nyt palautettava, ja Suomella on tässä pelin paikka. Nyt onkin kiire vauhdittaa ydinenergialain uudistamista. Erityisesti pienempien modulaaristen  reaktoreiden  kaupallistaminen  ja ydinenergian uudet käyttökohteet lämmöntuotantoon, kiinteistöille ja teollisuudelle ovat tässä keskiössä. Näitä SMR-laitoksia voidaan toki edistää jo nykylain puitteissa, ja näin on syytä tehdäkin. Tavoitteena tulisi olla, että ensimmäinen laitos tässä maassa käynnistyy vielä tällä vuosikymmenellä. Viranomaisten ja teollisuuden yhteistyö on tietysti arvokasta, ja tärkeää tässä samoin on kansainvälinen yhteistyö.

Vedystä puhutaan paljon, mutta on hyvä muistaa, että vety ei ole energian lähde vaan se on energian varasto. Sitä tarvitaan kyllä jatkossa ihan valtavia määriä, jotta fossiilisista hiilivedyistä päästään eroon. Päättäväisellä energiapolitiikalla Suomi voi olla merkittävä vedyntuottaja yli oman tarpeensa. Pelkäksi vetypumppaamoksi ei silti kannata pyrkiä vaan etsiä mahdollisuuksia jalostaa vetyä pidemmälle. Olennaista on silti jälleen joka tapauksessa riittävä energiantuotanto. Puhtaan vedyn tuotantoon pitää olla mahdollista hyödyntää kaikkea päästötöntä energiaa tasaveroisesti. Tämä on linja Yhdysvalloissa, eikä EU:n pidä rampauttaa omaa vetytalouttaan esimerkiksi rajaamalla ydinvoima ulos.

Päästökauppa on se mekanismi, jolla energiasektoria ohjataan pois päästöistä, ja sen asemaa pitää ennen kaikkea vahvistaa.

Arvoisa puhemies! Riittävä päästötön, ympäristöhaitat minimoiva energiantuotanto on siis avain kestävään tulevaisuuteen talouden, hyvinvoinnin, ilmaston, luonnon ja turvallisuuden kannalta, ja tältä pohjalta toivon valiokunnilta analyyttistä ja tiedepohjaista otetta tämän tärkeän selonteon käsittelyyn.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Elomaa.

Arvoisa puhemies! ”Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 — kansallinen ilmasto- ja energiastrategia” — tässä taitaa olla virhe. Jos hallitus ajattelisi yhtään suomalaista teollisuutta, maamme talouskasvua tai suomalaisten työpaikkoja, niin olisi selvää, että tavoitetta olla hiilineutraali siirrettäisiin vuoteen 2050, kuten edustaja Purrakin on esittänyt.

Tilanne niin maailmalla kuin Suomessa on hälyttävä monilla eri mittareilla mitattuna. Korona-aika painoi taloutta jo aiemmin ja söi monen suomalaisen säästöt. Sitten iski Venäjän hyökkäyssota, jonka myötä energian hinta on kivunnut pilviin eikä loppua näy. Samanaikaisesti myös ruuan, polttoaineiden, rakennustarvikkeiden ja monien muiden arjen sujumisen kannalta välttämättömien hyödykkeiden hinta on noussut vauhdilla. Hallitus on kyllä ollut jo pitkään kartalla kansalaisten ahdingosta. Siitä huolimatta se on uppiniskaisesti tähdännyt EU-tasoa tiukempiin ympäristötavoitteisiin. Ei nyt, koska elinkustannukset ovat pilvissä. Suomi on kärkikastia ympäristö- ja ilmastoasioiden hoitamisessa. Se on nyt riittävä taso tällä hetkellä. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti jo pidemmän aikaa vastustaneet sellaista ympäristöpolitiikkaa, joka vie työpaikkoja ja nakertaa Suomen ta-loutta eikä johda globaalisti tarkasteltuna merkittäviin tuloksiin. Me perussuomalaiset olemme jo pitkään varoitelleet liian kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan ajavan teollisuuden toimijat Suomesta muihin maihin, esimerkiksi Kiinaan, missä työvoima on halpaa eikä saastuttamisen perään juuri katsella.

Arvoisa puhemies! Hallituksen pitäisi tässäkin asiassa ajatella suomalaisten etua ja huomioida, että tuotteita valmistetaan vihreämmin täällä Suomessa jo nyt. Hallituksen ja poliitikkojen toimesta on epäisänmaallista ajaa kotimaista tuotantoa alas ja näin siirtää sitä maihin, joissa saastutetaan ympäristöä moninkertaisesti.

Lopuksi vielä pari sanaa turpeesta. Turpeesta on tehty nyt todella kirosana. Alasajo laitettiin käyntiin massiivisesti ja turpeesta tehtiin joku karmea mörkö, ja ehkä onkin vaikeaa hallituksenkin myöntää, että tämä päätös turpeen alasajosta tehtiin liian hätäisesti, jos mietitään, missä tilanteessa nytkin ollaan. Ja varsinkin jos ajatellaan lämmitysturpeen nostoa, sivutuotteena syntyy, nostetaan kasvu- ja kuiviketurvetta. Mitä meillä on esittää puutarhaviljelijöille ja eläintilojen pitäjille turpeen tilalle? [Petri Huru: Ei mitään!] — Ei mitään, näin se on. Meillä ei ole mitään tilalle esittää. — Minkälainen tulevaisuudennäkymä aukeaa silloin näille viljelijöille ja tuottajille? Ja turve on ajettu nyt siinä määrin alas, kaikki ne laitteet, mitä siihen tarvittiin, niin massiivisesti ajettiin alas— joo, ei turvetta ole täysin kielletty tällä hetkellä, mutta mahdollisuudet turpeelle on viety tosi minimiin — että sormia napsauttamalla ei saada takaisin turpeen tuotantoa, jota nyt kipeästi tarvitaan tässä energiatilanteessa.

Mutta niin kuin perussuomalaiset ovat esittäneet, nyt jäitä hattuun ja mietitään ne energialähteet, mitä Suomesta löytyy, ja laitetaan ne kaikki toimimaan. Kansalaisilla on huoli ja hätä siitä, mistä ensi talven energia saadaan ja että se olisi vielä sen hintaista, että siihen mahdollisuudet on jokaisella. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitos. — Ja edustaja Pirttilahti poissa. — Edustaja Mäenpää, paikalla.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kunnianhimoinen tavoite olla ilmaston pelastamisen ykkösmaa on jonkinlainen ilmastokiima, mikä meidän hallitusta nyt villitsee. Suomi on kokoaan suurempi. Minusta tuntuu, että me yritämme haukata liian suuren palan.

Valtioneuvoston selonteko ”Hiilineutraali Suomi 2035 — kansallinen ilmasto- ja energiastrategia” on meillä täällä käsittelyssä. Meidän perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra otti kantaa jo maaliskuussa aihepiiriin. Ilmastopolitiikan osalta on tehtävä pikainen uudelleenarviointi, kansallisten ilmastolakien käsittely on keskeytettävä kriisin ajaksi ja maailman kunnianhimoisimmasta hiilineutraalisuustavoitteesta on viimeistään nyt luovuttava. Näin se pitäisi tehdä.

Arvoisa puhemies! Pienillä yrityksillä on lukuisia energia-alaan liittyviä investointitarpeita. He vaatisivat sinne rahaa, mutta meidän hallituksen erilaiset rahastot, ilmastorahastot ja bisnesfinlandit — ei niistä löydy näihin pöytälaatikossa oleviin ilmastoratkaisuihin tai niiden kehittämiseen rahaa. Ne rahat menevät valitettavasti isoille yrityksille.

Edustaja Hoskonen puhui tuossa äsken turpeesta ja käytti ihan semmoisen maalaisliittolaisen puheen siitä. Haluan kuitenkin huomauttaa, että viime joulukuussa keskustan ministeri Lintilä Helsingin Sanomissa kertoi, että Suomeen voitaisiin perustaa semmoisia turvereservejä kriisiaikoja varten ja näissä turvereserveissä säilytettäisiin turvetta luonnontilaisessa suossa. Edustaja Kettunen, ketä se lämmittää siellä suossa se turve? [Tuomas Kettunen: Minä tulen kohta kertomaan!]

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu pienydinvoimasta. Joo, siihen menee kymmeniä vuosia ennen kuin se saadaan toimimaan. Täällä on puhuttu vetystrategiasta. Luulen, että siihenkin menee vuosikymmeniä vielä. Ihmettelen, että keskusta ei puhu biokaasustrategiasta. Tämä olisi mielestäni semmoinen, mitä meillä olisi tällä hetkellä eväitä kehittää. Biokaasua voitaisiin tehdä jopa luomuna, kuten Suomessa Hyvinkäällä yhdeltä tilalta voi tankata autoon luomubiokaasua.

Olen varma, että ilmasto muuttuu. Kävin Kansallismuseossa, ja sen seinällä oli kyltti, jossa luki, että Suomea peitti kilometrien paksuinen jää. 1 800 vuotta sitten se alkoi sulaa. Ihmisten käytös ja toiminta täällä maalla eivät voi pysäyttää tällaista ilmaston muuttumista.

Lainaan vielä puhetta Antero Järviseltä, joka on Helsingin yliopiston biologisen tutkimusaseman pitkäaikainen johtaja Kilpisjärvellä: ”Palataan hetkeksi tuonne oikein pohjoiseen eli arktiseen jäähän. Siitähän on paljon puhuttu, kuinka huolestuttavaa tämä kehitys on ollut viime vuosina. Tämä mielenkiintoinen ilmiö on ollut kovastikin esillä, ja sen todisteena on lukuisa joukko yksityiskohtia. Ajan säästämiseksi en niitä tässä käy tarkemmin läpi, mutta näihin kuuluu jäätiköiden vetäytyminen, ilman lämpötilan nousu, meriveden lämpötilan nousu, lajiston muutokset, tietyt merikalat, turska, seiti ja kampela, esiintyvät nykyisin pohjoisempana kuin ne aikaisemmin ruukasivat tehdä. Että näinhän se menee: kun ilmasto lämpenee, siellä luonnossa tapahtuu muutoksia. Tällä hetkelläkin tämäntapaisia muutoksia on tapahtunut. Mutta tämä esimerkkilista, minkä tässä otin, on sanasta sanaan kopioitu Zubovin kirjasta vuodelta 1938. Zubov oli venäläinen meritutkija, maailman tunnetuimpia meritutkijoita. Hän julkaisi vuonna 38 Arctic Ice -nimisen kirjan, josta nämä loppupäätelmät on otettu.” — Kiitoksia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitoksia. — Ja edustaja Pitko, edustaja Pitko poissa. — Edustaja Kettunen paikalla.

Kunnioitettu herra puhemies! Hiilineutraali Suomi 2035, kansallinen energiastrategia. No, strategia varmasti toteutuu, kun otetaan käytännön asiat asianmukaisesti käyttöön ja kunhan ne ovat asianmukaisessa kunnossa. Nyt, kun puhutaan hiilineutraaliudesta, puhutaan hiilestä eli hiilidioksidista ja siitä, kuinka sitä nyt ilmakehään tulee, täytyy muistaa se, että on käytännön keinoja, kuinka tätä hiilidioksidia otetaan talteen, ja näitä käytännön keinoja on ainakin kolme kappaletta.

Ensimmäinen on se, että hiiltä sidotaan metsiin kasvattamalla metsien hiilivarastoja. [Sheikki Laakson välihuuto] Elikkä mitä enemmän ja mitä paremmin me metsämme hoidamme, sitä paremmin hiiltä sitoutuu sinne metsiin — ja tässä tarkoitan sitä, että asianmukainen metsänhoitotyö on kaikista parasta ilmastonmuutoksen torjuntatyötä. Ja mikä parasta: se hiilidioksidi, hiili, sitoutuu sinne metsiin, ja sitten kun se metsä on siinä asianmukaisessa kunnossa — elikkä tukkipuuasennossa — niin se puu kaadetaan ja se jää hiilivarastoksi suomalaisiin koteihin puurakentamisen osalta. Se on ensimmäinen keino. Eli kun metsänhoitotyöt ovat kunnossa, niin silloin homma toimii.

Toinen asia, jotta tämä hiilineutraali Suomi 2035 toteutuisi, on se, että otetaan hiilidioksidi talteen bioenergian käytön yhteydessä, ja tässä tuon esille tämän, mitä edustaja Hoskonenkin on tuonut esille, elikkä CHP-laitokset. Ei se puun polttaminen tai turpeen polttaminen ole missään nimessä mikään paha asia, kun hiilidioksidi vain otetaan talteen, ja tänä päivänä kuitenkin on jo tekniikkaa — elikkä niistä savukaasuista voidaan ottaa hiilidioksidi talteen, ja minun mielestäni tähän tulisi enemmän panostaa ja enemmän käyttää tutkimus- ja kehitystyötä, että useammasta savupiipusta otetaan sitten se hiilidioksidi talteen. No, tänä päivänä varmasti voimalaitoksissa on tämmöisiä savukaasuputsareitakin, mutta vielä kun hiilidioksidi saadaan talteen, niin se on hyvä asia. Täytyy myös muistaa, että kun sellutehtaitakin — näitä biotuotetehtaita — rakennetaan, niin niistäkin savupiipuista, kun sinne saadaan asianmukainen tekniikka matkaan, saadaan hiilidioksidia talteen. Mutta eritoten täytyy muistaa, että siinä sellunkeiton yhteydessä tehdään sivutuotteita, ja yksi tuote on myös sähköntuotanto, ja se on kuulkaa primäärienergian tuotantoa. Silloin tehdään sähköä myös, kun ei tuule.

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja. Edustaja Hoskonen toi asianmukaisesti esille turpeen ja turpeen käytön. Haluan vielä muistuttaa siitä, että turpeen verotus on edelleen selvästi edullisempaa kuin fossiilisilla polttoaineilla, ja näin on oltava myös jatkossa — näin on oltava myös jatkossa. Keskusta ei kannata uusia kiristyksiä turpeen verotukseen, ja tällä hallituskaudella tehty turpeen verottoman käytön osuuden nosto on kyllä nyt tärkeä erityisesti kunnallisille lämpölaitoksille. No, turpeen määrittelystä uusiutuvaksi: En tiedä, onko se meidän kansallisen päätöksenteon yhteydessä, mutta täytyy nyt todellakin muistuttaa siitä, että turve on tieteelliseltä pohjalta kansainvälisesti määritelty hitaasti uusiutuvaksi polttoaineeksi, jonka päästöt vastaavat kuitenkin fossiilisia polttoaineita. Siten sen käyttämiseksi on sitten hankittava päästöoikeuksia. Monista väitteistä huolimatta myöskään Ruotsissa turve... No, se on luokiteltu siellä uusiutuvaksi, mutta siitäkin maksetaan vastaavat päästömaksut kuin Suomessa.

Puhemies! Minulla loppuu aika tähän valtioneuvoston selontekoon. Hiilineutraali Suomi 2035 ‑strategiapaperi on hyvin kirjattu. Lämmön toimitus- ja huoltovarmuusasioita tänne on tuotu, turpeesta asianmukaiset kirjoitukset, ja ajattelin ottaa vielä toisen puheenvuoron ja tuoda niitä asioita sitten siinä puheenvuorossa esille.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Kettunen, voitte ottaa vielä vaikka kolmannenkin puheenvuoron. — Edustaja Eestilä, poissa. — Edustaja Autto.

Arvoisa herra puhemies! Olen kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että kun edustaja Kettusellakin ruuti on kuivaa, niin ei muuta kuin antaa palaa [Naurua] nyt, kun on näin tärkeästä asiasta keskustelu menossa.

Tosiaan tässä esimerkiksi edustaja Mäenpää viittasi näihin Antero Järvisen elikkä Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen tutkimusaseman aiemman johtajan pohdintoihin, ajatteluun ja esiin nostamiin näkökulmiin siitä, kuinka tosiaan tämä ilmastonmuutos on varsin pysyvä ilmiö ja ilmasto on aina ollut muutoksessa. Kyllä hyvin pitkälle myöskin jaan nämä samat ajatukset tästä, mutta itse ajattelen niin, että meidän ihmisten kannattaa pyrkiä vähentämään kaikkea saastuttamista, koska se on kuitenkin varmin tapa turvata se, että meillä on hyvä, hyvinvoiva planeetta, meillä on hyvinvoiva lähiluonto. Tässähän mielessä koko maailman pitäisi ottaa Suomesta mallia. Jos mietimme, kuinka valtavan hyvin Suomessa koko yhteiskunta mutta varmasti erityisesti teollisuus ja energiantuotanto ovat onnistuneet vähentämään saastuttamista, niin se antaa toivoa koko ihmiskunnalle siitä, että on mahdollista päästä tasapainoon planeettamme kanssa.

Tässä mielessä tietysti tullaan siihen, että kun Suomi on tietyllä tavalla se koko maailman johtava valtio, joka on pystynyt esimerkillään osoittamaan, että on mahdollista toisaalta myöskin vähentää hiilidioksidipäästöjä ja samaan aikaan kuitenkin huolehtia siitä, että talous kasvaa, niin valitettavasti Suomenkaan julkinen talous ei ole ollut kestävällä pohjalla enää vuosikausiin. Itse asiassa taitaa olla niin, että valtiontalouden osalta vuonna 2008 on viimeksi oltu kestävällä pohjalla, eli siinä mielessä meilläkään ei voida henkseleitä paukutella. Mutta sanotaan näin — kun ämmini minuakin aina ohjeisti tässä politiikanteossa siihen, että Heikki, ei se haittaa, jos on lama, kunhan ei ole pula — että pulaa emme ole vielä joutuneet kärsimään, ja nyt ehkä tuleva talvi sitten voi joidenkin hyödykkeitten osalta olla kova paikka, niin kuin vaikka edustaja Hoskonen sanoi, että sähköstä ja lämmöstäkin voi olla pulaa. Se on oikeasti sitten kova paikka.

Mutta tämä nyt ei saa, arvoisa puhemies, harhautua liikaa ikään kuin sivuraiteille siitä, etteikö siis Suomi ole loistava esimerkki siitä, miten teknologian kehittämisellä ja vahvalla tahdolla tehdä asioita hyvin ja oikein on voitu rakentaa menestyvä kansantalous, joka on tasapainossa luonnon, ympäristön kanssa. Tässä mielessähän siis ylpeänä voimme todeta, että esimerkiksi Suomen sähköntuotannosta 90 prosenttia tulee jo täysin päästöttömistä lähteistä ja loppukin sitten hyvin paljon esimerkiksi muista uusiutuvista lähteistä, kuten vaikkapa turpeesta, joka eittämättä uusiutuu. Niin kuin edustaja Hoskonen toi esille, kyllä se sammal kasvaa. Kaikki, jotka luonnossa liikkuvat, tämän tietävät, mutta tietysti, kun kerrostalon ikkunasta asiaa tarkastelee, ei ehkä huomaa sitä sammalenkaan kasvua.

Mutta siis Suomen pitää pystyä sitten myöskin säilyttämään tämä johtoasemansa. Ajatellaan vaikka porotokkaa: jos se kellokas siellä, joka tokkaa johtaa uusille laitumille, näännyttää itsensä ja jää makaamaan, niin se koko tokka pysähtyy. Ja pelkään pahoin, että jos Suomi toteuttaa politiikkaa, joka aiheuttaa sen, että oma kilpailukykymme ei olekaan sellainen, että meillä tulevaisuudessa tulee talouden kasvua, ei ole sellainen, että muut haluavat meitä seurata, niin silloin johdamme sen meidän tokan harhaan, se hajaantuu ja lähtee kulkemaan kuka minnekin. Ja tässä mielessä nyt tätä ilmasto- ja energiastrategiaa tulisi miettiä nimenomaan strategiana, miten se johtaa globaaleihin päästövähennyksiin. Suomen päästöt kyllä vähenevät — teknologia kehittyy, ja päästömme vähenevät vakaalla uralla — mutta miten toimimme niin, että pidämme huolta myöskin omasta kilpailukyvystä ja omalla esimerkillämme siten johdamme muut maat globaaleihin päästövähennyksiin?

Arvoisa puhemies! Jos on niin, että pidätte tiukasti viiden minuutin rajasta kiinni, niin sitten varmaan kerron näitä keinoja seuraavissa puheenvuoroissani.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Joo, siellä listan perällä on myös edustaja Autolle tilaa. Vähän joustetaan, kun on illan viimeinen aihe, mutta pidetään suunnilleen siitä viiden minuutin rajasta kiinni, niin että kaikki pääsevät sitten puhumaan vuorollaan. — Edustaja Sirén on seuraavana.

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on selonteko, jonka otsikossa on ”strategia”. Ja ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen — jotka ovat tietysti hyvin kiinteästi yhteydessä energiaan ja siihen vääjäämättömään energiamurrokseen, joka meillä on käsissämme — ovat nimenomaisesti teemoja, jotka edellyttävät strategista otetta. Nyt on sen mittaluokan kokoisista asioista kysymys, että niitä ei ole mahdollista toteuttaa yhden budjettikauden aikana tai yhden vaalikauden aikana, vaan pitää olla pitkäjänteisyyttä ja nimenomaan strategista otetta.

Ilmasto- ja energiapolitiikan strategiaan liittyviä keskeisiä sanoja ovat markkinaehtoisuus, teknologianeutraalius, ennakoitavuus ja sujuvuus esimerkiksi luvituksessa, ja nämä ovat lähtökohtia myös kokoomuksen ilmasto- ja energiapolitiikassa. Uskon, että olemme varsin samaa mieltä esimerkiksi siitä periaatteesta, että saastuttajan pitää maksaa, kun päästöjä halutaan vähentää. Ja Suomi on näyttänyt tässä globaalistikin mallia, miten hiilelle voidaan saada hinta.

Meidän tavoitteenamme on ja tulee olla, että saamme talouden kasvuun nyt pitkän pätkän jälkeen, kun taloutemme Suomessa ei ole kasvanut, ja samalla päästömme laskuun eli saamme kytkettyä irti talouden kasvun ja päästöjen kasvun toisistaan. Tämä on mahdollista tehdä, ja se on mahdollista tehdä sillä tavalla, että Suomesta tulee puhtaan energian suurvalta, jonka ratkaisuja voidaan hyödyntää kansainvälisestikin. Tämä tarkoittaa merkittäviä miljardiluokan investointeja, kymmenien miljardien investointeja, ihan lähivuosina potentiaalisesti Suomeen. Mutta se edellyttää sitä, että Suomi on investointiympäristönä riittävän houkutteleva, meidän politiikkamme on ennakoitavissa ja prosessit ovat sujuvia. Tämänhetkinen tilanne, jossa Suomen kipeästi tarvitsemat tärkeät hankkeet jumiutuvat sinne luvitusprosessiin, vaikeuttaa yritysten investointeja, se heikentää Suomen kilpailukykyä ja siten vaikeuttaa myös näiden meidän päästövähennystavoitteidemme saavuttamista. Siksi tämän luvituskokonaisuuden kuntoonsaattamisen tulee olla aivan keskeinen yhteinen tavoitteemme, kun ilmasto- ja energiapolitiikkaa rakennamme. Tällä hetkellähän eduskunnassa on käsittelyssä tämä niin sanottu vihreän siirtymän ohituskaista, jonka tavoitteisiin on helppo yhtyä, mutta jo tässä vaiheessa on kuulemisissa tullut ilmi, että sen käytännön toteutuksiin liittyy ongelmia, mikä on aiheuttanut tilanteen, jossa hyvillä tavoitteilla on epätarkoituksenmukaisia toteutustapoja.

Ilmaston lämpenemistä aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt, ja niistä valtaosa, noin 80 prosenttia, on lähtöisin energiantuotannosta — silloin kun katsotaan, että energiantuotantoon ja energiankulutukseen kuuluu mukaan myös liikenne. Ja kun me haluamme päästöjä vähentää, niin silloin nimenomaan energia- ja liikennepolitiikka ovat niitä keskeisimpiä keinoja. Tämä selittää myös sitä, miksi näitä on tarpeen nimenomaan yhdessä käsitellä ja yhteisessä strategiassa käsitellä energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta.

Kun tässä strategiassa halutaan katsoa pidemmälle aikavälille ja halutaan sitouttaa päättäjiä mukaan yli puoluerajojen, niin haluan muistuttaa tämän parlamentaarisen työn merkityksestä. Ilmasto- ja energiapolitiikka jos jokin edellyttäisi sitä, että katsotaan yli puoluerajojen ja yli vaalikausien, ja on ollut kyllä todella suuri harmi, että tämä hallitus, Rinteen—Marinin hallitus, päätti alkukaudesta olla jatkamatta eduskuntapuolueiden hyvin alkanutta yhteistyötä ilmastopolitiikassa. Yhteisiin tavoitteisiin oli sitouduttu, mutta oppositiopuolueet jätettiin ilmaston pyöreän pöydän ulkopuolelle. Nyt aivan loppukaudesta on aloittanut työnsä parlamentaarinen ilmastopolitiikan seurantaryhmä, jota tervehdin kyllä ilolla. Se on hyvä asia, että katsomme yli vaalikausien tätä ilmasto- ja energiapolitiikan kokonaisuutta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Hoskonen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sirénille, kun hän mainitsi omassa puheenvuorossaan tämän ilmastopoliittisen seurantaryhmän: On kunnia olla siellä jäsenenä. Paikalla oli Markku Ollikainen, ilmastoprofessori, tämä IPCC:n puheenjohtaja Suomessa, ja esitin hänelle tämän vaatimuksen, miksi hän levittää jatkuvasti vääriä tietoja, ja minulle sattui sydämeen ihan oikeasti se, kun hallituksen suuressa huoneessa tuo sama väärän tiedon levittäminen jatkui. Ei minkäännäköistä katumusta, vaan tänne eduskuntaan tullaan kertomaan totuudenvastaisia tietoja, jotka sitten johtavat siihen, että tuota keltaista kirjaa käsiteltäessä taas miljardi menee rahaa ihan hukkaan. Se laskuhan menee sitten meidän veronmaksajille. Ja kannattaisi muistaa näiden satusetien ja muiden, että kansanedustajat kun tekevät päätöksiä, niin 2. päivä huhtikuuta on eduskuntavaalit, joten ei se kolahda minnekään muualle. Äänestäjä tietää, mitä sen jälkeen tehdään, kun häntä on petetty ilmastopolitiikalla. Tämä on joskus niin raskasta seurata, kun ei tosiasioillakaan enää pärjää, mutta ei saa antaa periksi.

Mitä tulee tähän hiilineutraaliuteen Suomessa, niin se 15 miljoonaa hiilidioksiditonnia, joka on valheellisin perustein sinne Suomen päästöksi laskettu, pitää todella poistaa, ja Markku Ollikainen, ilmastoprofessori, kantaa siitä suuren vastuun. En jaksa ymmärtää, arvoisa puhemies, miksi noin korkeassa asemassa oleva ja vielä valtiolta kokouspalkkioita nostava henkilö jatkuvasti puhuu totuudenvastaista tietoa. Luulisi tuohon jonkun puuttuvan, kun hän kuitenkin on virkavastuulla, kun tänne eduskuntaan tulee tekemään tuommoisia selontekoja. Ihmettelen suuresti, että sama epätotuuksien puhuminen saa jatkua.

Sitten kun katsotaan, mitä meillä olisi mahdollisuuksia: Nuorten metsien hoito kuntoon. Meillä on noin puoli miljoonaa hehtaaria kiireellisiä ensiharvennuksia ja noin miljoona hehtaaria sen päälle vielä ihan normaalissa järjestyksessä harvennettavia. Me pystymme tämän homman hoitamaan. Tehdään turpeesta kotimainen, suomalainen huoltovarmuuspolttoaine. Käytetään sitä. Sovitaan vaikka maksimi 15 miljoonaa kuutiota jyrsinturvetta vuoteen. Se on maksimi, vielä jää 25 miljoonaa mottia sinne reserviin, elikkä se on varmasti kestävää.

Sitten kun katsotaan, mitä nykyisin tässä talossa esitetään tämän hiilineutraaliuden saavuttamiseksi:

Ensinnäkin ennallistaminen:

Metsien ennallistaminen tarkoittaa, hyvät kollegat, sitä, että metsien hiilinielua palveleva ja auttava kasvu loppuu, kun metsä ennallistetaan niin, että se ei enää kasva vaan se rupeaa lahoamaan pystyyn. Silloin on hiilinielu menetetty lopullisesti.

Ja sitten kun soiden osalta tehdään ennallistamista, niin tietenkin ojat pannaan tukkoon ja aiheutetaan pohjanveden nousu, ja silloin alkaa sellainen prosessi, joka on mätäneminen, elikkä sieltä syntyy hiilidioksidin sijaan metaania, joka on 40 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. [Eduskunnasta: Juuri näin!]

Sitten kolmanneksi, arvoisa puhemies, jotta tämä murheellinen näytelmä olisi täydellinen, nämä samaiset professorit vielä esittävät Suomessa, että tämä jatkuva kasvatus otetaan metsien käsittelyn muodoksi. Se on varmin tapa tuhota Suomen metsien kasvu, koska isoilla koneilla kun lähdetään ylispuita poistamaan metsien päältä, niin katkotaan kaikki juuret sieltä, kun sinne on pakko mennä isoilla koneilla, millään pienillä koneilla se ei onnistu. Sen jälkeen sinne metsään on 99,9 prosentin varmuudella levitetty maannousemasieni, joka varmasti tuhoaa sen metsän seuraavan 20 vuoden aikana.

En minä sitä sure, että joku professori puhuu pehmoisia, mutta sitä minä suren, mikä on suomalaisen metsätieteen taso tänä päivänä, tai ilmastotieteen yleensäkin. Eikö tosiasioita enää opiskella, vai pärjäävätkö tässä maassa parhaiten ne, joilla on parhaat tiedotuskanavat? Välillä valitettavasti, arvoisa puhemies, tuntuu siltä, että tosiasioilla tässä maassa ei enää pärjää.

Mutta oli niin tai näin, arvoisa puhemies, Suomella on nyt edessä semmoinen kujanjuoksu, jota en ikinä olisi toivonut näkeväni. Sähkön hinta kallistuu aivan valtavasti. Meiltä puuttuu semmoinen noin 2 000 megan teholla oleva sähköntuotanto silloin, kun meillä on todella kylmää. Kaikista eniten minua harmittaa se, että esitetään tuulivoimaa ratkaisuksi. Meillä tällä hetkellä on jo ensimmäinen ongelma siinä, että siirtoverkot eivät riitä. Kaikkia niitä voimaloita, mitä tuonne rannikolle on tehty, ei pysty valtakunnanverkkoon kytkemään, eli viisi vuotta ne ovat paitsiossa. Talvella ei tuule, jolloin sitä energiaa tarvitaan, aurinkovoima on silloin nolla, ja sitten tilalle tarjotaan vetytaloutta ja montaa muuta tämmöistä hauskaa juttua, joilla ei ole mitään tekemistä seuraavan kymmenen vuoden tai viidentoista vuoden aikana Suomen energiantuotannossa.

Kyllä minä, arvoisa puhemies, ymmärrän hauskat jutut. Niillä on aina oma arvonsa sosiaalisessa kanssakäymisessä, mutta kun puhutaan eduskunnassa vakavaa asiaa, niin niiden satujen luulisi kuuluvan tuonne eduskunnan kahvioon. Siellä voi kertoa hurjia juttuja, miten tuulimyllyt ratkaisevat talvella sähköntuotanto-ongelman, mutta voin luvata teille, arvoisat kollegat, että ei ratkaise.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan toivottaa kaikille suomalaisille onnea, menestystä ja sitkeyttä. Jos jollakin sattuu olemaan lämpimiä villasukkia — minulla itselläni niitä edesmenneen äitini kutomana on vielä iso laatikollinen, minä niillä pärjään, lapsetkin pärjäävät — jos satutte tuntemaan jonkun, niin ostakaa villasukkia. Se pikkuisen helpottaa kylmyyttä. Pitäkää huoli siitä, että jos on naapuri lähellä, saa hellan kautta lämmitettyä kuumaa vettä. Sillä pystyy lämmittämään itseään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin toimikaa. [Petri Huru: Hyvä puhe!] — Ja sitten edustaja Huru seuraavaksi.

Arvoisa herra puhemies! Keskustelussa on nyt valtioneuvoston selonteko ”Hiilineutraali Suomi 2035 — kansallinen ilmasto- ja energiastrategia”.

Kuten edustaja Peltokangas perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa kertoi, puhutaan tässä ohjelmassa 12 sivua perus- ja ihmisoikeusvaikutuksista sekä politiikkatoimien sukupuoli- ja ihmisvaikutuksista. Sen sijaan taloudellisista vaikutuksista puhutaan hädin tuskin parin sivun vertaa, vaikka hallituksen kunnianhimoisen ilmastotavoitteen kustannukset taloudelle ovat merkittävät, elleivät jopa massiiviset. Kun lisäksi huomioidaan lisääntyvän EU-sääntelyn vaikutukset, on syytä huomioida näiden kokonaisvaikutus Suomen taloudelle, ja tästä on syytä tehdä kattava selvitys.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa puhutaan myös vetytaloudesta. Vetytalouteen liittyen on syytä huomioida moninkertaistuva sähkön tarve Suomessa. Jos vetytalouden tarvitsema sähkö tuotetaan ainoastaan uusiutuvalla energialla, on syytä selvittää, paljonko tämä tuotanto aiheuttaa metsäkatoa.

Tuulimyllyjen tai aurinkopaneelien lisäksi tarvitaan myös uusia sähkölinjoja. Kuten Fingrid on sanonut, on läntisen Suomen kantaverkko täynnä eikä siihen voida tällä hetkellä liittää uusiutuvaa sähköntuotantoa. Kun edellä mainitun uusiutuvan energiantuotannon alta kaadetaan metsää, tulee huomioida myös, että tämä metsä on kadotettu iäksi. Paljon parjatun avohakkuun tilalle sentään istutetaan uusia taimia, joista kasvaa uutta metsää.

Kun hallituksen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden lisäksi huomioidaan EU:n kaavailemat asetukset, kuten ennallistamismetsäkato, biodiversiteetti, taksonomia ja niin edelleen, on syytä laskea näiden kokonaisvaikutus, paljonko poistuu talousmetsää ja paljonko sitä jää metsäteollisuutemme käyttöön. Kun Suomi elää metsästä ja viennistämme tulee noin viidesosa metsäsektorilta, on tällä merkittävä vaikutus maamme taloudelle.

Kaikkiaan EU:lla on suunnitteilla kymmenkunta eri kokonaisuutta, jotka vaikuttavat suomalaiseen maa- ja metsätalouteen sekä huoltovarmuuteen ja omaisuudensuojaan. Tämän lisäksi näiden säädösten myötä delegoidaan eli siirretään merkittävästi kansallista päätösvaltaa EU:n suuntaan, eli liittovaltiokehitys kiihtyy entisestään.

Arvoisa puhemies! Edellä mainittu huomioon ottaen hallituksen onkin syytä kääntää katseensa jo nyt ydinvoiman lisärakentamiseen perusenergian omavaraisuusasteen nostamiseksi jopa ylijäämäiseksi. Ydinvoima on päästötön energiantuotannon muoto, ja on tärkeää, että Suomi osaltaan vaatii sen säilyttämistä taksonomian piirissä EU:n päätöksenteossa. Tämä osaltaan varmistaa sen, että ydinvoimaa voidaan hyödyntää myös vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotannossa. Ydinvoiman tuotannossa on paljon puhuttu muun muassa modulaarisista pienreaktoreista. Myös näiden osalta on huolehdittava turvallisesta tuotannosta sekä lainsäädännöstä. Hallituksen olisikin nyt syytä aloittaa välittömästi selvitykset ydinvoimaan liittyvän lainsäädännön selkeyttämisestä ja tarpeista, jotta ydinvoiman lisärakentaminen sujuu aiempia hankkeita nopeammin mutta kuitenkin turvallisesti.

Arvoisa puhemies! Ydinvoiman lisärakentaminen vie aikaa useita vuosia. Tämän vuoksi on syytä turvata nykyinen kotimainen energiantuotanto. Turve on edelleen pidettävä mukana monipuolisessa energiantuotantopaletissa ja on syytä selvittää turpeen luokitus hitaasti uusiutuvaksi. Kotimaisessa energiantuotannossa tulee edelleen turvata myös CHP- eli lämmön ja sähkön tuotannon yhteislaitokset, joista muun muassa edustaja Hoskonen on useasti maininnut. Lisäksi bioenergian tuotannon turvaamiseksi tulee Suomen vaikuttaa EU:n päätöksentekoon vahvasti, jotta puu luokitellaan jatkossakin uusiutuvaksi.

Arvoisa puhemies! Totean lopuksi, että suomalaisen ilmasto- ja energiastrategian tulee perustua maalaisjärkeen, joka turvaa kotimaisen teollisuuden kustannuskilpailukyvyn sekä kotitalouksien ostovoiman. Tästä on sinivalkoinen siirtymä tehty.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Laakso.

Arvoisa puhemies! Tilannehan on se, että kun nykyiset luon-nonystävät tekevät tätä luonnon parantamista kerrostalolähiöissä, niin lopputulos on juuri tämänkaltaista.

Totuus on siinä, että tällä hetkellä kaikki energiat, mitä Suomessa on mahdollisuus käyttää, pitää valjastaa käyttöön, ihan kaikki, tilanne on se. [Petri Huru: Kyllä!] Nyt ei ideologiseen toimintaan ole minkäännäköisiä mahdollisuuksia, ja hei, ei ole myöskään tulevaisuudessa. Tämä johtuu siitä, että vaikka me ollaan paljon puhuttu korvaavista polttoaineista — Lappeenrannassakin LUT-yliopisto tutkii power-to-x:ää, on vetyhankkeita ja kaikkia — niin kaikissa näissä hyötysuhde on järkyttävän huono. 80 prosenttia energiasta menee hukkaan, elikkä jos me käytetään 100 prosenttia sähköä, niin me saadaan pyöriä pyörimään vetyautossa vain 20 prosentin edestä. Tilanne on se, että nämä kaikki hankkeet ovat kuitenkin täysin alkuvaiheessa, ei olla millään tavalla vielä oikeasti tuotantoa lähelläkään, sillä näitten hyötysuhde on näin huono. Meillä menee vähintään kymmenen vuotta, että voidaan kuvitellakaan, että nämä olisivat oikeasti sellaisia, että meillä voitaisiin puhua näin, että meidän autokannasta olisi vaikka puolet vetyautoja, tai sitten meidän vanhasta autokannasta puolet ajaisi power-to-x- synteettisellä polttoaineella. Ja vaikka tähänkin pystyttäisiin, niin sähkön määrän täytyisi olla meillä monin-, moninkertainen.

Nyt on tärkeää, ettei me tuhota missään nimessä meidän niin sanottua vanhaa infraa, mistä sähköä tuotetaan, koska tässä nyt selkeästi on aivan sama meininki päällä kuin parikymmentä vuotta sitten, kun vihreät vastustivat ydinvoimaa. Me kaikkihan voidaan ajatella sitä, miten meillä olisi käynyt, jos vihreät silloin olisivat yhtä hyvin saaneet äänensä kuuluviin kuin se on nytten lähes jokaisessa muussa puolueessa kuin perussuomalaisissa. Meidän ongelmahan tässä koko meidän laitoksessa on, että näitä vihreitä aatteita ja näitä humanitäärisiä aatteita on pesiytynyt joka ikiseen puolueeseen ja siellä puolueitten sisällä nämä tahot saavat tämän hysterian aikaiseksi. Totuus on kyllä se, että vaikka me tässä Suomenmaassa lopetetaan jopa hengittäminen, niin maapallo elää kymmenen minuuttia kauemmin. Me ei tulla pelastamaan meidän omilla toimilla maapalloa. Jos tämä maapallo on meidän toimista kiinni, niin se on menetetty peli ollut aikapäiviä sitten. Totuus on siinä, että meidän ongelmat ovat täysin globaaleja ongelmia ja meidän täytyy globaalisesti tämä ongelma korjata, ei sillä, että me yritetään olla jotain hyveellisiä ihmisiä täällä ja yritetään parantaa maailma yksinämme — ei tule onnistumaan millään.

Ja on naurettava väite, että tämä energiakriisi, mikä tällä hetkellä on, johtuisi siitä, että ollaan nojauduttu liian paljon fossiilisiin polttoaineisiin. Mihin me oltaisiin voitu oikeasti nojata, kun vieläkään ei olla sähköteknologiassakaan, edes sähköautoissa, sillä tasolla, että me voitaisiin oikeasti kuvitella, että meidän kaikki autot muuttuisivat sähköautoiksi? Mihin me oltaisiin voitu nojata aikaisemmin? Oltaisiinko kymmenen vuotta sitten voitu oikeasti vain ilmoittaa, että hei, lopetetaan fossiilisten käyttäminen. Olisiko meidän tilanne tällä hetkellä parempi? Ei voisi millään olla, täysin mahdotonta. Ei ollut teknologiaa. Nyt olisi oikeasti viimeinen aika ruveta heräämään tähän todellisuuteen. Ei tässä tarvitse syytellä ketään, kuka tuhoaisi maailman, tai jotain muuta vastaavaa, vaan oikeasti herätä realismiin. Me eletään vasta tätä päivää. Meillä on tulevaisuudessa, 10—20 vuoden päästä, nämä, mistä me nyt tällä hetkellä puhutaan ja mitä me kuvitellaan saavamme jo ensi vuonna. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitos. — Ja edustaja Kettunen.

Arvoisa puhemies! Nyt kun keskustellaan energiastrategiasta sinne vuoteen 2035 asti, täytyy todeta niin kuin täällä selonteossakin on tuotu esiin tämä lämmöntoimitus ja huoltovarmuus, että lämmöntoimitus ja huoltovarmuus perustuvat Suomessa tällä hetkellä pitkälti puupolttoaineiden, öljyn, maakaasun ja kivihiilen saatavuuteen. Totta kai näistä fossiilisista tuontienergioista meidän on vain päästävä eroon. Se on ihan jo huoltovarmuustekijä ja turvallisuuspoliittinen tekijä meille.

Puhemies! Ihan esimerkkinä, niin kuin ministeri Lintiläkin aikaisemmin tänä päivänä tässä keskustelussa toi esille tästä energiastrategiasta, itsekin nostan tämän tavoitteen vähintään 51 prosenttiin uusiutuvan energian osalta vuoteen 2030 mennessä elikkä kahdeksan vuoden päähän. Mutta nyt täytyy muistaa, että kaksi vuotta takaperin meillä Suomessa uusiutuvan energian osuus oli 44 prosenttia, ja kyllä nyt tämän hetken arvioitten mukaan kahdeksan vuoden päästä uusiutuvan energian osuus meidän tasavallassa tulee olemaan siellä 60 prosentin luokassa, mutta tähän täytyy nyt tehdä meidän kaikkien, koko eduskunnan, voimakkaasti töitä. Nimittäin tummia pilviä tulee tuolta EU:n suunnalta: näitten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi on myös tärkeää pitää kiinni siitä, että meidän kotimainen puubiomassa tunnistetaan ja tunnustetaan uusiutuvaksi energiaksi myös EU:ssa, ja sen eteen meidän kaikkien tässä eduskunnassa tulee tehdä töitä. Nimittäin olisi aika omituista, jos semmoinen päätös menisi lävitse komissiossa. Ei se ainakaan itsellä maalaisjärkeen käy, että kotimainen uusiutuva puu olisikin sitten yhtäkkiä uusiutumatonta. Ja energiapolitiikassa kyllä keskeisiä lähtökohtia pitää olla jatkossakin energian toimitus- ja huoltovarmuus, päästöjen vähentäminen sekä energian kohtuullinen ja kilpailukykyinen hinta. Näiden pitää olla niitä keskeisiä lähtökohtia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Autto.

Arvoisa puhemies! Todella haluan kiittää edustajakollegoja erittäin hyvistä ja analyyttisistä puheenvuoroista tässä aivan valtavan tärkeässä teemassa. Itse olen aina pitänyt mielessä lukion fysiikan opettajan opit siitä, että energia on kykyä tehdä työtä. Työllähän se on tulevaisuudessakin kansakunnan menestys rakennettava, ja energiaa tulee olla saatavilla, ja sitä tulee olla saatavilla kohtuullisella hinnalla. Se on sitten tietysti asia, joka tulee ottaa huomioon, että kun energiaa tuotetaan, niin siinä pyrimme välttämään saastuttamista, ja tuossa edellisessä puheenvuorossa jo tästä puhuinkin.

Kun ajattelemme tätä ilmakehään tulevaa hiilidioksidipäästöä, niin siinähän mielestäni — kun täällä on viitattu moniin eri tiedemiehiin — olennaista olisi kuunnella niitä puheenvuoroja, joita esimerkiksi vaikkapa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas on käyttänyt siitä. Olennaista on se, että emme maan kuoren alta tuo uutta hiilidioksidia tähän kiertoon. Elikkä olennaista on välttää öljyn käyttöä, kaasun käyttöä, kivihiilen käyttöä, ja sitten on paljon pienempi kysymys tämän hiilidioksidin ilmakehää lämmittävän ja ilmastoa lämmittävän vaikutuksen kannalta se, miten hiili kiertää tässä elonkehässä täällä maan päällä. Sen vuoksi mielestäni, arvoisa puhemies, esimerkiksi ennen kaikkea EU:n komission ajamat politiikat ovat olleet täysin väärin painottuneita, mutta kyllä kieltämättä tässä Suomen omassakin politiikassa on paljon korjattavaa. Eli puuta ja turvetta voisimme hyödyntää aivan huoletta, ja nämä joka tapauksessa kiertävät tässä elonkehässä sillä tavoin, että kun kasvit ja metsä yhteyttävät, niin siinä vaiheessa se hiili sitten taas sitoutuu takaisin pois sieltä ilmakehästä, tai vaikka sammal kasvaa, niin silloin hiiltä sitoutuu pois ilmakehästä.

Olennaista on se, että ei pumpata lisää öljyä, kaasua, ei kaiveta lisää kivihiiltä, ja tässä mielessä on todella nurinkurista tämä, että tälläkin hetkellä esimerkiksi EU suorastaan rukoilee vaikkapa naapurimaatamme Norjaa, jotta he omaa kaasuntuotantoaan voimaperäisesti lisäisivät, mutta samaan aikaan tulee sekä komissiolta esityksiä että parlamentissa otetaan kannanottoja, joilla vaikkapa Suomessa tätä täysin kestävää puuntuotantoa rajoitetaan, puhumattakaan että turpeen käyttöä voitaisiin edes tämmöisessä kriisitilanteessa sitten lisätä. Tässä mielessä toimitaan kyllä hyvin nurinkurisesti ja vastoin tämmöistä todellista tieteellistä tietoa, koska ainakin nyt lähtökohta pitäisi olla se, että silloin kun esimerkiksi puu kasvaa, se yhteyttää, sitoo hiilidioksidia ilmasta, kun puu kasvaa riittävän järeäksi, niin kun se kaadetaan, silloin siitä puusta voidaan valmistaa semmoisia tuotteita, niin kuin vaikka näitä Eduskuntatalon kalusteita, joihin sitten se hiilidioksidi, joka on tullut pois sieltä ilmakehästä, sitoutuu sadoiksi vuosiksi. Eli tämän vuoksi se metsien tehokas hoitaminen on nimenomaan sitä parasta ilmastotyötä.

Tässäkin mielessä taas sitten koko maailmalla olisi opittavaa Suomelta, jotta metsiä osataan hoitaa tehokkaasti paitsi tämän itse päästötasapainon hakemiseksi niin myöskin luonnon monimuotoisuutta turvaavalla tavalla. Metsäbioenergia on Suomelle aivan välttämätöntä, ja mielestäni senkaltainen puhe, että polttaminen aivan kohta loppuu, [Petri Huru: Paitsi pilven!] on täysin, täysin vastoin mitään tosiasioita, koska Suomen primäärienergiasta 30 prosenttia, siis kolmannes, tulee metsäenergiasta, ja tämän olisi oltava kaikkien strategioitten tämmöinen peruslähtökohta. Joka tapauksessa on järkevää myöskin hyödyntää se hakkuutähde, joka tulee, kun tehdään vaikkapa näitä huonekaluja, tehdään muuta sahatavaraa tai tehdään sellusta valmistettavia tuotteita ja niin edelleen. Vai mitä sille tehdään, maahanko se haudataan sen jälkeen? Siis eihän tämmöisessä olisi mitään järkeä, ettei sitten esimerkiksi sahajauhoa tai muuta jatkossakin hyödynnettäisi.

Mutta vielä, arvoisa puhemies, tähän loppuun ehkä sanon... Tai voi olla niin, että ehkä suosiolla otan vielä toisen puheenvuoron, joka sitten koskee myöskin sitä, miten tämä hiilineutraaliustavoite aivan loppuun saakka saavutetaan. Palataan siihen vielä myöhemmin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Arvoisat edustajat, vielä ehtii puheenvuoroja ottamaan, mutta muistutan kuitenkin, että tänään on istunnossa tämä kello 22:n takaraja ja sitten keskeytetään, jos menee vielä sen yli. — Edustaja Vestman.

Arvoisa puhemies! Tuhansien eurojen sähkölaskut kuukaudessa, kotitalouksia ja yrityksiä konkurssin partaalla, laukkaava inflaatio, sähkö loppumassa, kiertävät sähkökatkot, taantuma tulossa, hallitus ja sen energiaministeri levittelemässä käsiään — Suomi on ennennäkemättömän sähkökriisin keskellä. Se johtuu Putinin roistohallinnon hyökkäyssodasta Ukrainaan, se johtuu hölmöläisten Venäjä-riippuvaisesta energiapolitiikasta Euroopassa, se johtuu Suomen toimitus- ja huoltovarmuuden puutteista, joita lyhytnäköinen ilmastopolitiikka on pahentanut. Tämä on rehellistä todeta. Kyllä, syy on sekä Putinin että Suomen ja Euroopan energia- ja ilmastopoliittisten omien virheiden. Onneksi näitä virheitä on mahdollista korjata, jos on tahtoa. Sähkön hintaa on mahdollista laskea, jos on tahtoa. Sähkön riittävyyttä on mahdollista turvata, jos on tahtoa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen on korkea aika lopettaa käsien levittely ja panna toimeksi. Me kokoomuksessa haluamme nopeita toimia helpottamaan ihmisten ja yritysten sähkölaskuja tämän kriisin keskellä. Olemme laatineet kuusi vaikuttavaa keinoa, jotka toteuttamalla sähkön hinta laskee ja sähkön riittävyys paranee. Nostan tässä esille kolme keinoa. [Tuomas Kettunen: Mielellään kuulemme!] — Nyt tulee.

Ensinnäkin, sähkön tukkumarkkinoille tarvitaan hintakatto. Nykyinen EU:n sähkön hintakatto on liian korkea, neljä euroa kilowattitunnilta. Eihän kenelläkään ole sellaiseen sähkön hintaan varaa. Matalampi sähkön hintakatto laskisi välittömästi sähkön hintaa kuluttajille ja yrityksille. Se poistaisi nimittäin sähkömarkkinoilta riskin siitä, että sähköpulan uhatessa sähkön tukkuhinta nousee tähtitieteelliseksi. Hintakatto on otettava käyttöön nimenomaan EU-tasolla. Jos tällaista EU ei saa aikaan, se pitää säätää yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Miksi hallitus ei ole ajanut tätä hintakattoa EU:ssa? Tätä ihmettelen. Muista jäsenmaista olisi varmasti tullut tälle tukea. Sen sijaan hallitus on kuittaamassa EU-komission esittämän windfall-veron. Sehän ei laske mitenkään sähkön hintaa kuluttajille ja yrityksille, ja mikä pahinta, se saattaa vaarantaa puhtaan energian, uuden energiantuotannon, investoinnit.

Toiseksi, kaikki suomalaiset voimalaitokset pitää saada nyt täyteen ajoon, myös turve- ja kivihiilikattilat on pistettävä tulille. Nyt on siis pakko. Viime kädessä kohonnut sähkön hinta johtuu sähkön tarjonnan puutteesta. Ainuttakaan toimivaa voimalaitosta ei ole varaa sulkea — ja lähetämme nämä terveiset myös pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin päättäjille. Kriittisinä lähivuosina fossiilisia polttoaineita käyttäville laitoksille on ostettava lisäaikaa. Fossiiliselle sähköntuotannolle on alettava maksamaan tehotukea, jotta se pidetään maksimaalisessa tuotannossa ja jotta sen hintaa lasketaan. Tehotuki kompensoisi muun muassa päästöoikeuden kohonnutta hintaa. Rahoitus tulisi valtion päästökauppatuloista. Valtio on enemmistöomistajana kahdessa merkittävässä suomalaisessa sähköntuotantoyhtiössä, Fortumissa ja Kemijoki-vesivoimayhtiössä. Omistajaohjauksen on lähetettävä näille yhtiöille selkeä viesti: jokainen voimala on pidettävä maksimaalisessa tuotannossa.

Kolmanneksi, tarvitaan kiireesti käteviä ja kannattavia vapaaehtoisia kulutusjoustoja. Kulutuksen siirtäminen korkean kysynnän tunneilta matalan kysynnän tunteihin alentaa sähkön hintaa ja ehkäisee sitä pahaa tilannetta, että sähkö oikeasti loppuu. Tästä aiheutuu paitsi yhteiskunnalle aivan todella merkittäviä kustannuksia myös haittaa jokaisen arkeen. Suomessa sähkömittareissa on valmius sähkölämmityksen ja lämminvesivaraajan etäohjaukseen. Pienin lisäkytkennöin kahden Olkiluoto kolmosen ydinreaktorin verran lämmityksen ja lämminvesivaraajan sähkötehoa on paukkupakkasten kulutuspiikkitunteina kytkettävissä hetkeksi pois. Jos korvausta vastaan asunnon lämmitys ja lämminvesivaraaja sammutetaan esimerkiksi tunnin tai kahden ajaksi, tätä ei edes huomaa. Samanlaista kulutusjoustoa oli käytössä Suomessa 80- ja 90-luvuilla. Miksi hallitus ei ole laittanut tällaista järkevää käytännön toimenpidettä toteutukseen? Vältetään sähkön loppumista ja pidetään sähkön hintaa kohtuullisena.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitoksia. — Edustaja Sirén.

Arvoisa puhemies! Edustaja Vestman viittasi puheenvuorossaan myös EU-tasoiseen päätöksentekoon, joka linkittyy tähän käsiteltävänä olevaan selontekoon, ilmasto- ja energiastrategiaan, ja strategiaanhan sisältyy muun muassa EU:n energiaunionin ulottuvuuksia. Tänään aikaisemminkin täysistunnossa ainakin kyselytunnin yhteydessä puhuttiin EU-vaikuttamisesta tällä kaudella, ja myös EU-vaikuttamisessa olisi hallitukselta toivonut nimenomaan tällaista strategista, ennakoivaa otetta. Me ollaan tällä kaudella toistuvasti todistettu tilanteita, joissa hallituksen ministereillä on keskenään ristiriitaisia, toisistaan poikkeavia, linjauksia, ja tämä on heikentänyt Suomen vaikuttavuutta EU-pöydissä. Viimeisimmät esimerkit ovat ihan viime viikoilta, ja niistä on tänäänkin kyselytunnilta saatu esimerkkejä, kun hallituksen ministerit ovat puhuneet aivan erisuuntaista linjaa. Nyt on todella tärkeää, kun puhutaan meidän tulevaisuuteemme aivan keskeisesti vaikuttavista kokonaisuuksista, että on kirkas ja selkeä se Suomen yhteinen linja, jolla me menemme sinne EU:n neuvottelupöytiin edistämään Suomen kantaa. Ja siksi hallituksen tulisi pohtia strategista otetta kaikissa niissä kysymyksissä, joissa he Suomea EU:n pöydissä edustavat.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Huru.

Arvoisa herra puhemies! Yksi asia, mistä täällä salissa ei tänään ole juurikaan puhuttu, ovat tähän uusiutuvaan energiaan ja sen varastointiin oleellisesti liittyvät kriittiset mineraalit ja niiden saatavuus. Eli kun pääosa näistä mineraaleista tulee esimerkiksi Venäjältä tai Kiinasta, olisi syytä turvata oma kotimainen kaivosteollisuus ja mineraalien tuotanto, jotka liittyvät tähän uusiutuvan energian varastointiin — sillä jos emme turvaa omaa mineraalituotantoamme, niin vaarana on se, että siirrymme keskisen Afrikan epävakaiden valtioiden ikeen alle, jotka ovat Venäjän ja Kiinan vaikutuspiirissä ja joissa tuotetaan lapsityövoimalla esimerkiksi kobolttia, joka kiertää vielä Kiinan kautta ennen kuin tulee Eurooppaan. Joten on todellakin syytä hyödyntää omat mineraalivarannot ja turvata meidän kaivosteollisuus, joka toteutuu kestävällä periaatteella.

Pari sanaa myös ohituskaistasta, josta täällä on tänään mainittu liittyen näihin vihreisiin investointeihin. Itse näen, että kaikki investoinnit, joita Suomeen saamme — varsinkin ulkomailta tulevat — ovat tärkeitä. Ja tähän ohituskaistaan liittyy oleellisesti myös se, että jos näistä luvuista esimerkiksi valitetaan ja ne menevät oikeuteen, niin jos nämä uusiutuvan energian tai vihreän energian luvat menevät aina jonon ohitse, niin siellä monet muut tärkeät asiat silloin viivästyvät oikeudessa ja näiden muiden tärkeiden asioiden käsittelyajat pidentyvät entisestään. Eli tämä on kyllä tärkeä asia, joka on syytä ottaa huomioon.

Lopuksi toteaisin vielä edustaja Vestmanin esiin nostamiin sähkön hinnan alennuksiin, jotta kuluttajahintoja saadaan alennettua, että yksi tärkeä on myös esimerkiksi päästökaupan keskeyttäminen vaikkapa väliaikaisesti, jotta saadaan sähkön hintaa laskettua alas. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitos. — Ja edustaja Laakso.

Arvoisa puhemies! Se on todellakin niin, että kun ei luonto ole tuttu, niin tällaiset kaikennäköiset hankkeet tulevat mieleen ja ihmiset sitten jotenkin kuvittelevat tekevänsä jotain maailmanparannusta. Ennallistaminen on äärettömän hyvä esimerkki siitä. Meillä esimerkiksi metsien mies, edustaja Kettunen tietää, että jos me jätetään ne metsät sinne oman onnensa nojaan, niin siellä vaan puut tuulessa kaatuvat, ne rupeavat mätänemään ja kaikki sammaloituu [Petri Huru: Lahopuu lisääntyy!] Siitä tulee — juuri niin kuin edustaja Huru tässä heitti välissä — lahopuuta, josta tulee sitä samaa hiilidioksidia ynnä muuta. Kyllä totuudessaan se on huonompi vaihtoehto kuin se, että me hoidetaan metsämme kunnolla, kun se puu on kasvanut siihen tiettyyn mittaan, että se voidaan hyödyntää — aika usein Suomessa jopa pitkän aikaa, se ei ole muutama vuosi, kun se puu siellä hiilidioksidia sitoo vaan helposti 10—20 vuotta — ja sitten se kaadetaan ja siinä kohtaa hyödynnetään, istutetaan pari puuta lisää ja hoidetaan sitä risukkoa ja kaikkea muuta välissä. Tämä on oikeasti maapallon kannalta huomattavasti parempi.

Täytyy sen verran vielä sanoa, kun tuossa äsken edustaja Vestman toi näitä kokoomuksen esityksiä esiin, niin että olipas yllättävää, että kokoomukselta uutena ratkaisuna tulee turpeen poltto. [Naurua] Hyvä, täytyy kiittää edustaja Vestmania siitä, että eipä meillä kellään ole aikaisemmin tullut mieleen, että turpeen poltto olisi hyvä ratkaisu tässä kohtaa.

Hintakatto — voihan olla, että näin jotain unia tai vastaavia, mutta muistan EU-keskustelunkin, kun oli hintakatosta puhe. Jotenkin sekin tuntui, että olen kuullut tämän aikaisemminkin.

Sitten sähkönkulutuksen tai sen säästämisen Vestman otti ansiokkaasti esiin, mutta meilläpäin ainakin on ollut vuosikymmeniä käytössä esimerkiksi yösähkö, ja olemme käyttäneet yösähköä, kun se on halvempaa — se oli aikoinaan jopa puolet halvempaa kuin päiväsähkö, mutta nykyään se on vain 50 prosenttia — ja kyllä meidän suunnalla ollaan jo aikapäiviä sitten mieluummin yöaikaan lämmitetty niitä vesivaraajia tai jotain muita vastaavia, mikä ei johdu siitä, että halutaan turvata sähkönsaantia tai jotain, mutta me ollaan vaan sen verran nuukia oltu.

Elikkä kun edustaja Vestman puhui, että kokoomuksella on kuusi hyvää hanketta, niin mielellään kuulisin kolme niistä vielä, koska nämä kolme oli vanhoja juttuja. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, ja edustaja Autto sitten kertoo.

Arvoisa puhemies! Tosiaan edustaja Laaksolle voi todeta, että on todella hyve olla nuuka. Sehän on tämmöinen vanha suomalainen viisaus, että säästäväisyys on hyväksi. [Sheikki Laakso: Kyllä se siellä Lapissakin tiedetään!] — Kyllä.

Mutta tosiaan, arvoisa puhemies, tuossa oikeastaan tämän keskustelun kuluessa huomasin tällaisen uutisen, joka asettaa ehkä asioita sopivalla tavalla mittasuhteisiin. Tämä on Ylen nettisivuilta, ja tässä tosiaan Kansainvälinen energiajärjestö elikkä IEA kertoo kaasun hukkapoltosta: vuonna 21 siis hukattiin 144 miljardia kuutiometriä maakaasua tämän soihdutuksen kautta, ja paitsi että siis IEA arvioi, että taloudellinen arvo olisi 55 miljardia euroa, niin tästä aiheutuvat hiilidioksidipäästöthän ovat aivan poskettomia. Elikkä tästä poltosta vapautui ilmaan 360 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, eli tällä lailla soihduttamalla kaasuteollisuus sitten paitsi suoraan lämmittää ilmakehää niin tietysti aiheuttaa näitä hiilidioksidipäästöjä, joiden pelkäämme sitten aiheuttavan tätä ilmakehän lämpeämistä niin, että se vaikuttaa ilmaston negatiiviseen muutokseen.

Tässä mielessä juurikin se, mikä on mielestäni tämän illan keskustelun ydinkysymys — eli kuinka tiukkaan Suomi sitoo itsensä johonkin tiettyyn yksittäiseen vuosilukuun näiden tavoitteiden osalta — on varmasti asia, josta pitäisi avoimemmin ja reilummin käydä keskustelua, koska Suomen päästöthän ovat, niin kuin, arvoisa puhemies, keskustelussa on monta kertaa käynyt ilmi, tämmöisellä vakaalla, laskevalla uralla, ja Suomi on yksi niitä harvoja maita maailmassa, jotka ovat oikeasti pystyneet päästöjä vähentämään, ja meidän pitäisi osoittaa tätä esimerkkiä kaikille muille. Jos me nyt vedämme sitten itsemme sanotaan vaikka taakanjakosektorilla olevassa, esimerkiksi liikenteen päästökysymyksessä niin piippuun, että meistä ei ole enää johtamaan tätä keskustelua globaalisti siihen suuntaan, että muut maat haluaisivat seurata päästöjen vähennyksen tiellä, niin eihän meistä ole mitään apua sitten niitten globaalien päästövähennysten kannalta, koska Suomen päästöt, kaikki päästöt, ovat vain 1,4 promillea — siis tuhannesosa globaaleista päästöistä. Se itse asiassa katoaa sinne ikään kuin mittausvirheen sisälle, tilastovirheen sisälle, kun mietitään, mitkä nämä globaalit päästöt ovat.

Joten ei ole ilmaston kannalta mitään väliä sillä, saavuttaako Suomi tämän niin sanotun hiilineutraaliutensa vuonna 23 vai 27 vai 35 vai 50 vai 57 vai 65. Se on ilmaston kannalta aivan yhdentekevää. Olennaista on se, että Suomi pystyy näyttämään, että tämmöisellä vakaalla, päästöjä vähentävällä ja kaikkea saastuttamista vähentävällä uralla voi rakentaa menestyvää kansakuntaa. Kuten tässä on monia puheenvuoroja käytetty hyvin: Nyt ollaan tietyllä tavalla vähän vaarallisilla vesillä sen suhteen, että meidän talous ei kasva, meidän valtio ja julkinen talous velkaantuu nyt rajusti, meitä uhkaa ensi talvena aivan todennäköisesti — toivottavasti ei, mutta todennäköisesti uhkaa — ennennäkemätön tilanne, jossa meillä on pulaa sähköstä, lämmitysenergiasta, ja ihmisten energialaskut kasvavat aivan kohtuuttomiksi, meillä ostovoima loppuu.

Tällaiseen tilanteeseen emme saa päästää Suomea ajautumaan, ja tässä mielessä pitäisi käydä ihan avointa keskustelua siitä, miten Suomi voi parhaiten säilyttää tämän todellisen johtoasemansa ilmastokeskustelussa — luottaa siihen, että kysyntää maailmalla kyllä on meidän osaamiselle, ja tässä viittaan jälleen esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämiseen. On täysin suhteettoman kallista lähteä vähentämään niitä viimeisiä tonneja päästöistä sieltä Suomen tieliikenteestä. Kun se tehdään esimerkiksi liikennepolttoainetta, sekoitevelvoitetta, lisäämällä, niin siinä vain aiheutetaan hiilivuotoa käytännössä 1:1:een — jokainen maailmalta tänne rahdattava biokomponenttilitra johtaa siihen, että jossain muualla päin maailmaa vaan täytyy käyttää sitten yksi litra enemmän fossiilista polttoainetta, ja silloin ilmakehän kannalta ei ole mitään mieltä siinä Suomen politiikassa. Se ainoastaan kurjistaa meidän omaa taloutta, heikentää meidän kilpailukykyä ja syö ihmisten ostovoimaa. Elikkä tässä mielessä semmoista tervettä harkintaa tarvitaan. Tavoite siitä on aivan oikea, että Suomi pyrki hiilineutraaliksi [Puhemies koputtaa] ja osoittaa siinä tietä myöskin kaikille muille maille, mutta meidän pitää oikeasti kyetä johtamaan. Jos vedämme itsemme piippuun, niin silloin meitä ei kukaan seuraa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitos. — Ja edustaja Kettunen.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustaja Autolle kiitoksia ansiokkaista ja hyvistä puheenvuoroistanne koko illan aikana. Kiitoksia myös edustajakollegoille todella hyvistä puheenvuoroista.

Edustaja Vestman toi esille, että on kuusi keinoa, kuinka sähkön hintaa alennetaan, ja toitte kolme esitystä tähän keskusteluun. Yksi niistä oli tämä sähkön hintakatto EU-tasolla. No, en siihen ota sen enempää kantaa, en ainakaan itse, ja myöskin keskusta suhtautuu kyllä aika pidättyväisesti energiamarkkinoitten puuttumiseen, mutta totta kai akuutissa kriisissä rajatut ja huolellisesti harkitut toimet ovat perusteltuja markkinoitten tervehdyttämiseksi.

Mutta mitä tulee tähän eurooppalaiseen sähkömarkkinaan, niin kyllähän se energiakriisin juurisyy on Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilienergian tuonnista. Euroopan onkin nyt otettava enemmän vastuuta omasta energiaturvallisuudestaan ja investoitava sinne omaan energiaan, omaan puhtaaseen energiantuotantoon. [Petri Huru: Turpeeseen!] Kyllä tämä tuleva talvi tulee olemaan hyvin haasteellinen jokaisessa Euroopan unionin maassa.

Edustaja Vestman, kun toitte vain kolme esitystä, niin jos vielä puuttuu yksi esitys, niin annan teille nyt kyllä todella viiden pisteen vinkin. Toivon, että käytätte tuolla pöntössä puheenvuoron ja kannatatte tätä. Elikkä kyllähän tavoitteen pitäisi olla tässä maassa se, että sähköveroa porrastettaisiin alueellisesti. Tämä loisi alueellista tasa-arvoa ja vahvistaisi yritysten toimintaedellytyksiä, sillä, arvoisa puhemies, sähkönsiirtohinnat ovat pitkien siirtoyhteyksien maaseudulla selvästi kalliimmat. Keskustan mielestä nyt ei ole kyllä oikea aika kiristää kenenkään sähköverotusta, vaan eritoten vähän keventää juurikin tämmöisellä alueellisesti porrastetulla sähköverolla. Tästä on hyviä esimerkkejä Euroopassa. Nimittäin Ruotsissa sähkövero on alueellisesti porrastettu, ja Ruotsi on saanut tähän myös poikkeusluvan EU:lta, niin että tässä asiassa ei kyllä kannata lähteä EU:n selän taakse Suomen virkamiesten ilmoittamaan, että tämä ei olisi muka mahdollista. Tämä on mahdollista, jos on tahtoa, ja toivon, että nyt edustaja Vestman kannattaa tätä esitystä, mikäli vielä se kuudes vaihtoehto sähkön hintojen alentamiseksi puuttuu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Arvoisat edustajat, tässä istunnossa on tämä kello 22:n takaraja, joten seuraava edustaja Vestmanin puheenvuoro on viimeinen tänä iltana. Jos se poikii lisää puheenvuoroja, niin sitten jatketaan ensi viikolla. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähköhän on välttämättömyys. Se on välttämättömyys — se ei voi olla ylellisyystuote, eikä siitä sellainen saa tulla. Sähköä tarvitaan pitämään valot päällä, kodit lämpimänä ja yritysten rattaat pyörimässä. Sähkön merkitys Suomen kilpailutekijänä ja talouskasvun moottorinahan tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan, ja tällainen sähköistymiskehitys on sitä, mitä kokoomus on pitkään kannattanut.

Pidemmän päälle ainoa tie ulos tästä sähkökriisistä on uusi, kotimainen, säästä riippumaton, puhdas sähköntuotanto, ja tämä siirtymähän on järkevä: lisätä kotimaista energiaa ja laskea siten energian hintaa kotitalouksien ja yritysten hyväksi.

Mutta vihreässä siirtymässä on myös sokea piste, ja se on tuo sähköfysiikka, nimittäin sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa jokainen hetki, sekunnin murto-osassa. Sähkön varastoiminen ei ole järjestelmätasolla tällä hetkellä kustannustehokasta. Näin ollen kapasiteettia, kykyä tuottaa sähköä, on oltava joka hetki, myös silloin kun ei tuule tai päivä ei paista. [Petri Huru: Ydinvoima!]

Uudet siirtoyhteydet Pohjois-Ruotsin ja Norjan halpaan vesivoimaan ovat Suomelle erittäin tärkeitä, ja niitä pitää edelleen kehittää, kuten kokoomus on sähkölinjauksissaan esittänyt, mutta mikään maa ei voi laskea vain muiden varaan, että jokin muu maa hoitaa sen tehon riittävyyden ja säätövoiman. Näinhän on valitettavasti Suomessa viime vuodet tehty. Meillä on luotettu siihen, että se tuontisähkö säätää ja se tuontisähkö hoitaa niinä huippukulutustilanteina sen tehon riittävyyden, ja seuraus on se, että tulevana talvena Suomesta voi loppua sähkö. Meillä on tosiaan parin tuhannen megawatin vajaus siinä huippukulutustilanteessa omassa tuotannossa. Mikään tuulivoimahan ei auta näinä tuulettomina pakkaspäivinä. Vaikka Suomen tuulivoimakapasiteetti tuplattaisiin sinne 10 000 megawattiin, niin tämäkin tarkoittaisi vain, että tästä puuttuvasta tehosta neljäsosa olisi käytössä, koska siitä tuulivoimasta on alle 10 prosenttia silloin kovilla pakkasilla ja huippukulutushetkinä käytössä.

Eli tästä kapasiteetista ja kyvystä tuottaa sähköä on huolehdittava Suomen itse, ja siitä voidaan huolehtia nimenomaan uuden ydinvoiman ja vesivoiman avulla. Tänäänhän tuntuu siis täysin käsittämättömän vastuuttomalta, että Suomen valtio kieltäytyi kymmenen vuotta sitten antamasta ydinvoimalupaa Fortumille, valtion enemmistöomistuksessa olevalle energiayhtiölle. Ajatelkaa: Fortum halusi investoida miljardeja Suomeen, suomalaisia varten, ja valtio ei antanut tälle lupaa. Minkä takia? Sen takia, että keskusta vastusti siitä lupaa hallituksessa [Tuomas Kettunen: Kymmenen vuotta sitten!] ja vihreät vastustivat sitä Fortumin lupaa hallituksessa. Kokoomus olisi halunnut antaa ydinvoimaluvan silloin kymmenen vuotta sitten kaikille kolmelle hakijalle: Fennovoimalle, joka oli E.ONin hanke silloin, Fortumille ja TVO:lle. [Tuomas Kettunen: Kymmenen vuotta sitten oli Kataisen hallitus!] Se on kyllä yksi hirvittävimmistä energiapoliittisista virheistä tässä lähimenneisyydessä.

Suomessa pitää sitoutua parlamentaarisesti ja ylivaalikautisesti siihen, että uusiin ydinvoimahankkeisiin suhtaudutaan myönteisesti ja kaikille vähimmäisvaatimukset, turvallisuusvaatimukset täyttäville ydinvoimahankkeille annetaan myönteinen periaatepäätös. Kokoomus haluaa, että tällainen parlamentaarinen sitoumus Suomessa tehdään. Tämä on erittäin tärkeä viesti markkinoille siitä, että tällaiseen isoon investointiin voi lähteä ilman sitä riskiä, että se poliittisista syistä täällä eduskunnassa kaatuu.

Tätä taustaa vasten tuntuukin käsittämättömältä, että nyt käsittelyssä olevan ilmasto- ja energiastrategian ydinvoimalinjauksissa ei ole linjattu, että hallitus suhtautuu myönteisesti uusiin ydinvoimalupiin. Täällä on todettu ainoastaan, että ydinlaitosten lupahakemukset käsitellään ydinenergialain mukaisesti. Sehän ei vielä tarkoita sitoutumista myönteiseen periaatepäätökseen, ja tälle on syynsä: sen takia, että hallituksessa on puolueita, joilla edelleen on ongelma ydinvoiman kanssa. Tähän pitää todella saada Suomessa muutos. Me tarvitsemme ydinvoimamyönteisen, aidosti ydinvoimamyönteisen hallituksen, koska vain uuden ydinvoiman avulla tästä sähkökriisistä ajan oloon päästään. — Kiitos.