Suullinen kysymys perusopetukseen panostamisesta (Nasima Razmyar sd) | Suullinen kysymys koulutuksen yhdenvertaisuudesta (Maria Ohisalo vihr) | Suullinen kysymys koulujen mahdollisuudesta  rajoittaa  mobiililaitteiden käyttämistä (Sofia Vikman kok) | Suullinen kysymys oppimisen edellytyksistä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys ammattitaitoisten opettajien saatavuudesta (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys poikien koulumenestyksen vahvistamisesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys sosiaaliturvan leikkauksista (Hanna Sarkkinen vas) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Tiistaina julkistetut Pisa-tutkimusten tulokset ovat erittäin huolestuttavia ja suora, vakava hätähuuto suomalaiselle koulutukselle ja sen tulevaisuudelle. Kyse on yli hallituskausien jatkuneesta kehityksestä, ja syytkin ovat siihen moninaisia. Huolestuttavinta tässä on se, että tipumme nyt tuloksissa verrokkimaidemme joukosta. Huoli asiasta pitäisi siis olla puolueiden yhteinen.

Kun kyse on yli hallituskausien jatkuneesta kehityksestä, niin pitäisikö asiaa myös ratkaista yhdessä? Parlamentaarisella tki-työryhmällä saatiin kestävät, yhteiset linjaukset. Olisitteko te nyt valmiita samaan: kokoamaan asiantuntijoita, poliitikkoja yli hallitus—oppositio-rajan yhteen ja etsimään niitä pitkäaikaisia ratkaisuja ja keinoja?

Opetusministeri Henriksson, onko hallitus valmis perustamaan vastaavan parlamentaarisen työryhmän päättämään näistä ratkaisuista tämän vakavan kehityksen pysäyttämiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustajalle erittäin tärkeästä aiheesta. On totta, että Suomi ja suomalaisten nuorten oppimistulokset ovat laskeneet paljon tässä viimeisessä Pisa-tutkimuksessa, joka julkistettiin nyt tiistaina, ja se on asia, minkä hallitus ottaa suurella vakavuudella. Ja aivan kuten edustaja tässä totesi, tämä asia kuuluu meille kaikille.

On todettava myös, että näissä tuloksissa nähdään myös, että samansuuntainen kehitys on ollut melkein kaikissa OECD-maissa. Suomi ei ole tässä yksin. Mutta samalla tietysti meidän on huolehdittava siitä, että meillä on hyvä koulu kaikille meidän lapsille ja nuorille. Sen takia hallitus tällä kaudella tulee panostamaan 200 miljoonaa euroa perusopetuksen vahvistamiseen, ja se on erittäin tärkeätä. Me tulemme myös perustamaan [Puhemies koputtaa] parlamentaarisen työryhmän miettimään tulevaisuuden koulua, ja tätä työtä me saamme tehdä yhdessä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta. On totta, että tiputusta on tapahtunut myös muilla verrokkimailla, mutta meidän tiputuksemme on järkyttävän suuri. Koulutus on meidän ainoa luonnonvaramme, se meidän tärkein voimavaramme, ja meillä ei ole mitenkään varaa tippua tästä kehityksestä.

Meidän kunnillamme on valtavan suuri rooli koulutuksen järjestämisessä ja tietenkin myös koulutuksen rahoituksessa. Hallitus valitettavasti kuitenkin näistä hyvistä, kauniista puheistanne huolimatta on leikkaamassa koulutuksesta. [Ben Zyskowicz: Eikä ole!] Sen, minkä te olette antamassa, te toisella kädellä valitettavasti olette viemässä kunnilta pois. [Vasemmalta: Kuunnelkaa nyt!]

Lisäksi kunnille tulivat nyt valitettavasti yllätyksenä myös nämä uudet laskelmat, jotka ovat viemässä 400 miljoonaa euroa. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Opetusministeri Henriksson, te olette julkisuudessa vaatinut, että kunnilta ei enää leikata erityisesti opetuksesta, joten onko tässä hallitus yhtenäinen ja voitteko vakuuttaa, että koulutuksesta pidetään huolta myös siellä kunnissa, [Puhemies koputtaa] missä tehdään arvokasta ja tärkeää työtä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos aloitan siitä, että nyt tällä hallituskaudellahan panostetaan 200 miljoonaa lisää. Tulee 50 miljoonaa lisää ensi vuonna, kun vakiinnutetaan tasa-arvorahoitusta, jolla me pystymme tasoittamaan niitä eroja, jotka ovat eri koulujen välillä riippuen siitä, missä sosioekonomisessa tai minkälaisessa tilanteessa koulu on. Niille kouluille, joissa on sosio-ekonomisesti sellaisia lapsia, jotka tarvitsevat enemmän tukea, myös maksetaan enemmän. Oppimisen tukea uudistetaan 100 miljoonalla eurolla.

Ja sitten tärkeä asia: Tulee kolme vuosiviikkotuntia lisää alakouluun, jotta lapset oppivat tulevaisuudessa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan paremmin. Tämä on se, mitä meidän hallitusohjelmamme tänä päivänä takaa.

Me olemme haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa, mutta meidän on syytä huolehtia ja meidän on huolehdittava siitä, että osaamisesta pidetään huolta, [Puhemies koputtaa] koska siinä on kyse Suomen tulevaisuudesta ja siinä on kyse myös siitä, [Puhemies koputtaa] että meidän talous saadaan kasvuun.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tulossa olevassa kuntien valtionosuusuudistuksessa ei ole tulossa lisää rahaa — vai onko tulossa? Kysyn koko hallitukselta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu kunnille oppilasmäärän suhteen minimivaatimus, joka kielii hallituksen tavoitteesta sulkea lähikouluja pienissä kunnissa ja istuttaa pieniä lapsia koulutaksin penkille jopa tuntikausiksi. Kysyn edelleen kuntaministeriltä: Kuinka hallitus aikoo vahvistaa jokaisen kaupungin ja kunnan taloudellista kykyä tarjota lapsille laadukasta ja tasa-arvoista perusopetusta? Ja kuinka voitte taata sen, että pieniä lapsia ei istuteta koulubussissa tai ‑taksissa jopa tuntia tai puoltatoista tuntia per sivu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt kun on tehty sote-uudistus, niin sen jälkeen kuntien kaikkein tärkein tehtävä on sivistys, varhaiskasvatus ja perusopetus, sivistyksen elinvoiman luominen. Kun me katsomme esimerkiksi hallituksen ensi vuoden talousarviota, se on kuntataloutta lievästi vahvistava, eli siellä tehdään toimia, jotka lisäävät... Ministeri Henriksson täällä hienosti kertoi siitä, että tällä hallituskaudella perusopetukseen lisätään 200 miljoonaa lisää, tasa-arvorahaa 50 miljoonaa. Siellä on tekijöitä, joilla vahvistetaan nimenomaan tätä koulutusroolia, mikä kunnilla on.

Ja mitä tulee täällä edellisissä puheenvuoroissa viitattuihin valtionosuuksien yllätysleikkauksiin, [Ben Zyskowicz: Marinin perintö!] ne tulivat suoraan edellisen hallituksen tekemästä sote-uudistuksesta, sen laskentatavasta, verotuksen valmistumisesta, ja sen jälkeen ne ovat meillä käsissä. Me olemme hakeneet nyt siihen nopean ratkaisun, joka on ollut täällä eduskunnassa käsittelyssä ja jolla ensi vuoden osalta varmistetaan, että kunnilta tämä raha ei leikkaudu ensi vuoden tasolla. Ja hallitus on hakemassa pitkän aikavälin ratkaisuja siihen, että saadaan tätä summaa kompensoitua. Mutta se tuli puhtaasti meille annettuna, se ei ole millään tavalla tämän hallituksen päätöksiä, vaan päinvastoin haluamme sitä korjata.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Uusissa oppimistuloksissa herättää isoa huolta myös lukutaito. Heikkojen lukijoiden osuus on kolminkertaistunut 2000-luvun alun 7 prosentista 21,4:ään, yli viidennekseen. Tämä on erittäin huolestuttava kehityskulku. Lukutaito on kaiken oppimisen perusta, jopa yhteiskunnassa toimimisen perusedellytys. Opetusryhmien koko ja riittävä oppimisen tuki ovat tärkeitä, mutta ehkä myös opetussuunnitelmia pitäisi jo uudistaa ja tehdä lisätilaa lukemiselle ja perustaidoille. On hyvä, että äidinkielen ja lukemisen viikkotunteja nyt lisätään.

Viime vaalikaudella eduskunnan valtiovarainvaliokunnan aloitteesta laadittiin lukutaitostrategia ja lukutaito-ohjelma vahvistamaan lukutaitoa. Tätä työtä on rahoitettu viime vaalikaudella vähintään puolellatoista miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituksessa ajatte kuitenkin nyt ohjelmaa alas. Ensi vuodelle rahoitusta on vähennetty puoleen, 700 000:een, mutta sen jälkeisinä vuosina rahoitus laskee 250 000 euroon. Arvoisa ministeri, joka viidennen nuoren lukutaito on heikko. Eikö hallituksen olisi syytä panostaa nyt [Puhemies koputtaa] myös tähän eduskunnan toiveesta perustettuun lukutaito-ohjelmaan eikä ajaa sitä alas?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja on varsin oikeassa siinä, että lukutaito on avain kaikelle oppimiselle. Me tiedämme sen, että ellei osaa lukea, on vaikeata myös pärjätä esimerkiksi matematiikan tehtävissä, joissa usein on myös kirjallisia tehtäviä. Sekin saattaa olla yksi vastaus siihen, miksi matematiikassa myös pärjätään huonommin: koska lukutaito on heikentynyt.

Mitä hallitus sitten tekee? No hallitus vastaa tähän nyt juuri sillä, että panostetaan näihin taitoihin. Sen takia juuri panostetaan riittävästi rahaa niin, että lukemiseen ja kirjoittamiseen saadaan kaksi vuosiviikkotuntia lisää alakoulussa ja laitetaan vielä yksi viikkotunti matematiikkaa 3.—6. luokalla. Tämä on se tärkeä asia. Sitten haluan huomauttaa myös siitä, että se lukutaitostrategia on tosi tärkeä. Hallitus edelleen rahoittaa sitä.

Mutta mitä me kaikki pystymme tekemään: me pystymme lukemaan lapsillemme, ja se ei maksa mitään. Kirjoja saadaan myös kirjastosta, ja se on meidän vanhempien, kaikkien tehtävä myös ottaa se kirja esille siellä kotona.

Arvoisa puhemies! Oppimistulosten heikkeneminen ei varmasti tullut kenellekään tässä salissa yllätyksenä, koska kehityshän on jatkunut hyvin pitkään. Lapset lukevat, leikkivät ja liikkuvat vähemmän kuin aiemmin. Keskittymisen vaikeudesta ja mielenterveyden ongelmista kärsii yhä useampi kasvava lapsi ja nuori. Tulevaisuuden epävarmuus, perheiden tiukentunut toimeentulo ja koronakriisin jäljet eivät voi olla jättämättä jälkiään meidän nuoriin ja heidän oppimiseensa. Silti kouluissa tehdään hartiavoimin töitä lasten ja nuorten oppimisen edistämiseksi, muurataan joka päivä sitä hyvinvointivaltion peruskiveä, jotta jokaisella nuorella olisi unelmia, mahdollisuuksia ja uskoa tulevaisuuteen.

Mutta eihän koulu yksin voi korjata sitä, miten erot lasten lähtökohdissa kasvavat ja perhetausta vaikuttaa oppimiseen jatkuvasti enemmän. Sosioekonomisen taustan merkitys on itse asiassa korostunut 2000-luvulla osaamisen ja oppimisen taustatekijänä. Kysynkin nyt, hyvä hallitus, ihan konkretiaa: miten aiotte varmistaa, että jokaiselle lapselle turvataan hyvät oppimisen edellytykset perhetaustasta ja sosioekonomisesta lähtökohdasta riippumatta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yksi Suomen tärkeimmistä kulmakivistä on yhdenvertainen koulutus, yhdenvertainen maksuton koulutus jokaiselle lapselle riippumatta perhetaustasta. Siitä meidän on pidettävä edelleen kiinni, ja, edustaja Ohisalo, olette oikeassa siinä, että tähän tarvitaan toimenpiteitä.

Mitä hallitus tekee? No hallitus juuri panostaa nyt siihen, että ne lapset, jotka tarvitsevat enemmän tukea opinnoissaan, saavat sitä aikaisemmin ja aikaisemmassa vaiheessa. Sen takia hallitus lähtee uudistamaan tätä niin kutsuttua kolmiportaista tukea, jotta jokainen oppilas saisi sen tuen riittävän varhain, ja samalla halutaan keventää opettajien hallinnollista taakkaa. Tänä päivänä monet opettajat kertovat, että heidän aikaansa menee liian paljon byrokratiaan ja liian vähän siihen oppilaan auttamiseen. Tähän me halutaan saada muutos, ja sen takia juuri oppimisen tukeen panostetaan. [Puhemies koputtaa] Se on juuri myös näitä oppilaita varten, jotka ovat heikommassa asemassa.

Arvoisa puhemies! Tuoreet Pisa-tulokset osoittavat, että huolemme suomalaisten lasten ja nuorten oppimistulosten laskusta ei ole ollut ylimitoitettu. Hallitusohjelmassa on monia hyviä kirjauksia, joilla pyrimme kääntämään oppimistuloksia nousuun: tuomme työrauhaa kouluihin, vakiinnutamme koulujen tasa-arvorahan, lisäämme vuosiviikkotunteja perusopetukseen, uudistamme oppimisen tuen. Tämä kaikki tehdään, jotta jokainen saavuttaa tarvittavat perustiedot ja ‑taidot pärjätä elämässään ja jatko-opinnoissa.

Tutkimus vahvisti myös kännyköiden ja älylaitteiden häiritsevyyden oppitunneilla. Kysynkin opetusministeriltä: millä aikataululla opettajat ja koulut saavat hallitusohjelman mukaisesti nykyistä paremmat toimivaltuudet puuttua niihin, varmistaa kouluissa työrauhan ja halutessaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja on aivan oikeassa siinä, että kun tässä Pisa-tutkimuksessa tutkittiin niin kutsuttua työrauhaindeksiä, siinä suomalaisoppilaista 41 prosenttia vastasi, että oppilaitten digitaalisten resurssien käyttö häiritsee heidän keskittymistään kaikilla tai useimmilla matematiikan tunneilla. Ja se on selkeästi suurempi osuus — osuus OECD-maissa keskimäärin oli 31 prosenttia. No, sitten kun kysyttiin, häiritsevätkö nämä digitaaliset laitteet oppilaan omaa keskittymistä, jos joku toinen oppilas käyttää niitä, niin tähän vastattiin kuitenkin, että sitä ei tapahdu. Elikkä tässä oli vähän kahdenlaista viestiä, mutta tokihan se on niin, että tämä perusviesti on se, että joitakin oppilaita häiritsee se, että käytetään kännyköitä. Ja sen takiahan meillä on lainsäädännössä, perusopetuslaissa, mutta myös koulujen omissa järjestyssäännöissä mahdollisuuksia kaventaa mobiililaitteitten käyttöä. [Puhemies koputtaa] Ja myös hallitusohjelmassa on kirjaus, ja sitä valmistellaan nyt [Puhemies koputtaa] opetus- ja kulttuuriministeriössä: mietitään, millä tavalla mennään eteenpäin niin, [Puhemies koputtaa] että jokaisen oppilaan työrauha voidaan taata. [Ben Zyskowicz: Toivottavasti hallitusohjelman mukaan mennään eteenpäin!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämän Pisa-tulosten laskun ei todellakaan pitäisi tulla täällä kenellekään yllätyksenä — onhan se jatkunut jo vuodesta 2006 ja samalla myös rahoitusta on vuosittain leikattu. Sinänsä, kun sanotte panostavanne perusopetukseen, ajatus on hyvä, mutta tosiaan kun kuntaosuuksia vähennetään, niin sehän menee suoraan sinne perusopetukseen ja lapsiin ja nuoriin kohdistuviin palveluihin ja sillä tavalla esimerkiksi kouluverkkoon, luokkakokoihin, oppimateriaaleihin ja tuen järjestämiseen.

No, myös muistutan siitä, että oppimisprosessi ei muutu, vaikka maailma muuttuu. Elikkä kun halutaan oppimistuloksia parantaa, tarvitaan oppimateriaalit, tarvitaan tehtäviä. Kun opetetaan asia, sitä pitää harjoitella, ja jos ei ole, mistä harjoitella, niin ei tapahdu oppimista, ja tämä on sellainen oleellinen asia, mihin pitäisi puuttua. Eli oppimateriaalit kuntoon, tällä hetkellä niitä ei kouluissa ole... [Viiden sekunnin katkos tallenteessa] Sosioekonominen tausta vaikuttaa tutkitusti oppimistuloksiin, ja nyt kymmenettuhannet lapset putoavat köyhyysrajan alapuolelle, ja se tulee näkymään myös tulevaisuudessa — ei välttämättä tämän neljän vuoden aikana, mutta se ei edistä Pisa-tulosten paranemista. Miten puututte näihin ihan oikeisiin oppimiseen vaikuttaviin asioihin? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on jo aika moneen kertaan todettu, niin nyt panostetaan noin 200 miljoonaa euroa tällä tulevalla kaudella, ja se on enemmän kuin edellisen hallituksen aikana, [Hälinää] ja tätä pitkäjänteistä työtä pitää edelleen tehdä.

Me panostamme myös siihen, että yhdessä, niin kuin tässä ensimmäisessä kysymyksessä peräänkuulutettiin, ollaan myös parlamentaarinen työryhmä asettamassa niin, että me voimme keskustella ja miettiä, mikä on se suomalainen tulevaisuuden koulu. Tähän työhön tullaan tarvitsemaan meitä kaikkia. Tähän tarvitaan tutkijoita, tähän tarvitaan opettajia, tähän tarvitaan OAJ:tä, ja tähän tarvitaan myös eduskunnan parlamentaarinen työryhmä. Me eletään maailmassa, jossa yhteiskunta on muuttunut. Yhteiskunta on tänä päivänä paljon erilaisemman näköinen kuin 20 vuotta sitten, ja näihin uusiin haasteisiin meidän pitää pystyä myös vastaamaan. Sen takia on tärkeätä se, [Puhemies koputtaa] että nyt joka koulussa ja kunnassa mietitään asioita perustasolla [Puhemies koputtaa] ja mekin mietimme hallituksena, mitä me pystymme tekemään, [Puhemies koputtaa] ja yhdessä eduskunnassa mietitään näitä jatkoaskelia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Andersson, Li, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä monet kollegat ovat todenneet, nämä tuoreimmat tulokset ovat tosiaan erittäin murheellisia, niin Suomen osalta kuin laajemmin, sillä tällä kertaa, niin kuin ministeri tässä totesi, tässä tutkimuksessa näkyy poikkeuksellinen osaamistason lasku hyvin monessa OECD-maassa, ja monissa maissa oli myöskin vaikeuksia päästä OECD:n standardeihin, mitä tulee otantaan ja vastausprosentteihin.

Tämän laajemman kansainvälisen kehityksen taustalla, uskon kyllä itse, myötävaikuttaa tämä koronakriisi, joka on omalta osaltaan vahvistanut sellaisia negatiivisia trendejä, jotka ovat olleet olemassa jo ennen tätä pandemiaa, kuten esimerkiksi se, miten älylaitteiden käyttö on vaikuttanut meidän lukutottumuksiin ja myöskin meidän ajankäyttöön. Suomessa meidän erityishaaste on heikosti pärjäävien oppilaiden osuuden kasvu, ja siksi tämä oppimisen tuen kokonaisuudistus on äärimmäisen tärkeä, ja on hyvä, että se tehdään.

Minun kysymykseni on se, riittääkö sata miljoonaa koko oppimisen tuen järjestelmän uudistamiseen. Tarpeen on arvioitu olevan noin tuplasti sen verran, varsinkin huomioiden sen, [Puhemies koputtaa] että kuntien valtionosuuksista ollaan saman verran rahaa vähentämässä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Anderssonille siitä huomiosta myös, että tähän on myös maailmanlaajuisesti vaikuttanut koronapandemia jollakin tapaa, ja se on toiminut juuri sillä tavalla, että se on vahvistanut sitä negatiivista kehitystä. Ne lapset, jotka ovat aikaisemmin, ennen pandemiaa, tarvinneet enemmän tukea, ovat tarvinneet sitä nyt vielä enemmän, ja on ilmeistä myös, että myös sellaiset lapset, jotka aikaisemmin eivät ole tarvinneet niin paljon tukea, ovat sen koronapandemian johdosta sitten olleet enemmän tuen tarpeessa.

Sata miljoonaa euroa on kuitenkin iso raha. Se on paljon — se on enemmän kuin mitä edellinen hallitus laittoi tähän oppimisen tukeen. Tässä on ministeriössä lähtenyt työ käyntiin. On tarkoitus, että annetaan ensi vuonna uusi lakiesitys tästä oppimisen tuesta, ja totta kai se tehdään nyt hyvin huolellisesti, ja me tulemme katsomaan sen perään, että siitä saadaan niin vaikuttava ja hyvä järjestelmä kuin mahdollista. [Puhemies koputtaa] Pääasia on se, että panostetaan oikeisiin asioihin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on osoittanut sen, että koulutus on keskeinen, ja te, arvoisa pääministeri, olette sanonut ennen vaaleja julkisuudessa, että koulutus on erityissuojeluksessa. [Timo Heinonen: Kyllä, siksi siihen panostetaan!] Mutta tällä hetkellä hallitus nyt kuitenkin tuntuu keskittyvän sotkemaan työmarkkinoita, leikkaamaan, [Välihuutoja oikealta] ja esimerkiksi aikuiskoulutustuki viedään pois, joka on aivan olennainen esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen väline. Jos kunnat vielä pakotetaan lähes puolen miljardin lisäsäästöihin, niin sehän tarkoittaa sitä, että ne leikkaukset tulevat koulutukseen, koska koulutus on kunnissa. Tälläkään hetkellä peruskouluissa ei kaikkialla ole oppilailla edes mahdollisuutta tehtäväkirjoihin.

Arvoisa pääministeri, kysyn nyt teiltä: Keskittyykö hallitus nyt meidän tulevaisuutemme kannalta keskeisiin asioihin, eli eikö koulutus ole se kaikkein tärkein, johon nyt pitäisi satsata ja panna kaikki paukut, koska tässä puhumme nyt Suomen osaajista, suomalaisen yhteiskunnan kivijalasta? [Puhemies koputtaa] Eikö jokainen koululainen ansaitse tehtäväkirjat? Arvoisa pääministeri, mitä vastaatte: onko hallitus sitoutunut tähän kokonaisuudessaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja, kyllä hallitus on sitoutunut. Meillä oli keväällä jo aika selkeä kuva siitä, että oppimistulokset ovat laskussa edelleen, ja kyllä nuo tulokset olivat dramaattisia. Jokaisen pitää pysähtyä niin kuin nyt täällä ollaan tehty, se on aivan oikein. Mutta me tehtiin jo keväällä tähän liittyen oikeita ratkaisuja. 200 miljoonaa, joka on täällä monta kertaa kerrottu, on valtava panostus nimenomaan perusopetuksen vahvistamiseen. [Välihuutoja vasemmalta]

Ja, arvoisat edustajat, me tulemme pitämään huolta siitä, että hallitusohjelman tahtotilasta siitä, että perusopetusta vahvistetaan, pidetään kiinni. Te tiedätte aivan hyvin sen, että se 500 miljoonan euron vajaus kuntien valtionosuuksiin johtuu vain ja puhtaasti siitä rahoitusmallista, jonka edellinen hallitus teki. [Hälinää] Me tulemme käsittelemään tämän asian. Ensi vuosi on turvassa, ja me tulemme hakemaan ratkaisut, joilla hallitusohjelman hengestä siitä, että perusopetukseen panostetaan ja että me laitetaan meidän kouluamme kuntoon, pidetään kiinni.

Mitä tulee yhdessä työskentelyyn, joka on todellakin hyvä asia tässä, [Puhemies koputtaa] meillä on tulevaisuuden koulu ‑työryhmä, joka on parlamentaarinen ja jossa me pääsemme yhdessä etsimään parhaita ratkaisuja, ja siinä sanoisin, että kuunnellaan opettajia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tuoreet Pisa-tulokset kertovat tarpeesta muuttaa koulutuspolitiikkaa, niin kuin täällä salissa on tullut esille. Osaamisen alamäki matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä on huolestuttavaa. Vasemmistoministerin aikana ei oppimistuloksia saatu käännettyä nousuun. Tämä hallitus satsaa jopa 200 miljoonaa lisää peruskouluun. Tämän lisäksi hallitus tarkastelee koulutuspolitiikassa tehtyjä muita ratkaisuja.

Maailma on muuttunut monimutkaisemmaksi, mutta ihmislapsi on sama kuin ennen. Haasteiden kasvaessa lapset tarvitsevat enemmän turvaa ja ohjausta, eivät lisää laitteita, digijuttuja ja itseohjautuvuutta. He tarvitsevat aikuisia, rajoja ja rakkautta.

Hallitusohjelmassa on lukuisia tärkeitä toimia, joilla voidaan vahvistaa työrauhaa kouluissa, esimerkkinä kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivän aikana. Arvoisa hallitus, eteneväthän nämä hallitusohjelman tärkeät tavoitteet ripeällä aikataululla ja arjen käytännön toimenpiteille? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On tosi tärkeätä, että koulussa on työrauha, ja sitä työrauhaa hallitus haluaa myös nyt vahvistaa kouluissa tekemällä juuri näitä uudistuksia, joilla käytännössä saadaan lisää henkilökuntaa kouluihin. Nämä uudistukset, esimerkiksi oppimisen tuen uudistus ja tämä tasa-arvorahoituksen vakiinnuttaminen, tarkoittavat sitä, että meillä on tulevaisuudessa enemmän aikuisia koulussa, enemmän aikuisia, joilla on aikaa lapsille, enemmän aikuisia, jotka ovat siellä antamassa sitä tukea, kun sitä tarvitaan. Se tarkoittaa myös sitä, että tätä kautta luodaan koulurauhaa niin oppilaille kuin opettajille.

Samalla meidän on otettava vakavasti nämä kysymykset koskien kännyköitä. Meidän on myös nähtävä, että tulevaisuuden yhteiskunnassa me emme tule pärjäämään ilman näitä digilaitteita. Ne ovat myös tärkeä osa oppimista, mutta silloin, kun ne häiritsevät oppimista, niitä pitää ottaa pois. [Puhemies koputtaa] Sen takia hallitus tekee tässä nyt sitä työtä, että arvioidaan, millä tavalla sitä lainsäädäntöä, mikä meillä on tänä päivänä, voidaan vieläkin vahvistaa niin, [Puhemies koputtaa] että opettajalla on tarvittavat keinot.

Arvoisa puhemies, ärade talman! On hämmentävää kuunnella näitä asioita täällä eduskunnassa. Edellisellä kaudella me nähtiin, että oppimistulokset menivät alaspäin. Silloin edustaja Andersson sanoi, että ne ovat niin vanhoja tuloksia, etteivät ne vaikuta vielä, että me ollaan tehty nyt kaikki muutokset, mitä meidän pitää tehdä niin, että meidän oppimistulokset lähtevät ylöspäin menemään. No, nyt kuullaan taas uusia selityksiä siitä, mitä halutaan tehdä.

Ja tämä kännykkäasia, mitä nyt pyöritellään tässä: Ei ministeri ole sanonut mitään siitä, että otetaanko ne kännykät pois vai eikö niitä oteta, pienennetäänkö luokkakokoja vai eikö niitä pienennetä ja mitä tehdään, niin että saadaan rauha. Opettajat kertoivat, että heillä on ääni käheänä, kun he huutavat koko viikon — viikonloppuna he eivät pysty enää puhumaan. Siellä luokassa ei ole rauhaa. Jotain tälle asialle pitää tehdä, ettei taas ensi kaudella saada kuunnella samoja selityksiä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Siitä ei nyt ollut löydettävissä varsinaista kysymystä, joten siirrymme seuraavaan kysymykseen, seuraavaan kysyjään, seuraavaan lisäkysymykseen. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä. [Harry Harkimo: Kyllä siinä oli!]

Arvoisa puhemies! Pisa-tuloksissa todellakin kaikkein huolestuttavinta mielestäni on lukutaidon jyrkkä heikkeneminen. Suomen Pisa-tulokset lukutaidossa ovat laskeneet viidenneksi eniten maailmassa, ja Suomi on tippunut lukutaidossa sijalle 14. Lukutaito ja äidinkielen taito luovat pohjan kaikelle oppimiselle, myös matematiikan oppimiselle, ja lukutaidon ja suomen kielen vahvistamisessa tarvitaan sekä kotia että koulua. Ei pidä unohtaa kodin merkitystä tässä asiassa. On äärimmäisen tärkeää, että lapsille luetaan, että heidän kanssaan luetaan ja että heidän nähtensä luetaan. Esimerkin voima on suuri. Kun aikuisella on kirja kädessä, äidillä tai isällä on kirja kädessä, lapsi ottaa siitä herkästi esimerkkiä. Nyt tarvitaan lukemista. Nyt tarvitaan kirjoja. Nyt ei ainakaan pidä nostaa kirjojen arvonlisäveroa eikä leikata vähälevikkisestä kirjallisuudesta, kuten hallitus aikoo tehdä.

Kysynkin pääministeriltä: Aikooko hallitus Pisa-tulosten myötä perua lukemiseen ja suomalaiseen kirjallisuuteen kaavailemansa leikkaukset? Ja miten saisimme joulupukin kontteihin suomalaisiin koteihin mahdollisimman runsaasti kirjoja? [Eduskunnasta: Hyvä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. — Ministeri Multala, olkaa hyvä. [Hälinää]

Arvoisa puhemies! Sellainen hyvä uutinen on kuitenkin kerrottavana, että Lukulahja lapselle, joka on siis neuvoloiden kautta kaikille lapsiperheille, vastasyntyneille, jaettava kirjakassi, saa jatkoa ja sille on rahoitus varmistettu. Se on erittäin tärkeää. Siinä samassa yhteydessä jaetaan myös tietoa lapsiperheille juuri näistä asioista, joista edustaja mainitsi, eli lukemisen merkityksestä lapsille, lukemisen merkityksestä lukutaitoon ja myös yhdessä lukemisen merkityksestä. Tämä jatkuu. Tämä malli on aloitettu jo aiemmin, ja tämä jatkuu nyt tulevina vuosina. Tämä on hyvä asia.

Sen lisäksi totta kai tarvitaan myös muuta työtä yhteiskunnassa, jotta lukemista voidaan vahvistaa niin siellä perheissä kuin sitten kouluissa, ja tästä ministeri Henriksson on aiemmin jo kertonut.

Meidän kirjastoverkko on äärimmäisen tärkeä tässä, että jokaisella perheellä, lapsella ja myös aikuisella on mahdollisuus päästä maksutta kirjallisuuden pariin, ja tästä me haluamme myös pitää kiinni jatkossa. [Vasemmalta: Ei tullut vastausta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pisa-tulokset ovat hälyttäviä, ja ne ovat olleet sitä jo pitkään. Itse koulussa työskennelleenä en ajattele, että koulu olisi rikki, mutta lastensuojelussa työskennelleenä tiedän, että monessa perheessä voidaan todella pahoin. Moni lapsi jää vaille tarvitsemiaan palveluita, ja toisaalta moni kasvatus-, opetusalan ammattilainen uupuu työssään. On aivan selvää, että jos lapsi on valvonut yön kotona, kun vanhemmat ovat riehuneet kännissä, tai jos kotona ei ole ruokaa koulupäivän jälkeen, jos ei ole vanhempia, joilla olisi kykyä ja voimavaroja rajata vaikka niitten digilaitteiden käyttöä, niin se näkyy siellä koululuokissa.

Sen vuoksi pidän hieman huolestuttavana sitä, että samaan aikaan, kun hallitus panostaa — ja kiitos, että panostatte — perusopetukseen... En usko, että se 200 miljoonan panostus sinne kouluun riittää, jos kodeissa ei voida hyvin. Nyt pitäisi panostaa sinne varhaiskasvatukseen, pitäisi panostaa neuvoloihin, pitäisi poistaa lapsiperheköyhyyttä, ei lisätä sitä. Sen vuoksi kysyisinkin perus- ja perhepalveluministeriltä: miten tämä hallitus vahvistaa vanhemmuuden tukea, perheiden tukea, neuvoloita, ammattilaisten saatavuutta sinne, ja sitä, että ne alku-, ensi vuodet voisivat olla hyviä ja vanhemmilla voisi olla mahdollisuuksia tukea [Puhemies koputtaa] omia lapsiaan siellä koulutiellä? [Vasemmalta: Ei ainakaan sosiaaliturvaleikkauksia!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden palvelut ja neuvolat ovat osa sitä palvelureformia, jota sosiaali- ja terveysministeriössä tällä hetkellä suunnitellaan. Se, millä tavalla nämä yksityiskohtaisesti tulevaisuudessa järjestetään, ei ole vielä selvillä, mutta tiedostamme kyllä tämän tarpeen. Tiedostamme sen, että tukea tarvitsevat myöskin vanhemmat eivätkä pelkästään lapset, eli koko perhe täytyy huomioida, ja parhaiten se tapahtuu varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyönä. Tärkeätä on, että siinä yhteistyössä niin pian kuin mahdollista huomataan se tuen tarve, mitä yksittäisillä lapsilla voi olla, ja suunnataan ne paukut sinne vanhempiin ja sen perheen auttamiseen. Jos tässä onnistutaan, pidemmällä tähtäimellä meidän yhteiskuntamme säästää todella paljon rahaa, kun ihmiset tai lapset eivät syrjäydy yhtä helposti. Meillä on tässä tekemistä, edustaja Virta on ihan oikeassa. [Eduskunnasta: Miksi leikkaatte?]

Ärade talman! Finländarnas Pisa-resultat har inte helt oväntat försämrats sedan 2006, och vi har ett stort men inte helt omöjligt arbete att stärka kunskaperna i basfärdigheterna läsa, skriva och räkna. Det här arbetet påbörjades under förra regeringsperioden. Bland annat beviljades 360 nybörjarplatser till för lärare inom småbarnspedagogiken.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä on tullut esille, oppimistulokset ovat heikentyneet vuodesta 2006 asti, ja siksi on erittäin hyvä, että hallitus nyt panostaa koulutukseen. Perustaitoja vahvistetaan, ja kolmiportaista tukea uudistetaan.

Myös edellinen hallitus kiinnitti näihin muuttuneisiin tarpeisiin huomiota ja lisäsi muun muassa varhaiskasvatuksen opetuspaikkojen määrää. Kouluissa ja päiväkodeissa tarvitaan osaavia aikuisia, jotka viihtyvät työssään ja pystyvät antamaan lapsille uusia valmiuksia. Kysynkin, arvoisa ministeri Multala: miten varmistamme, että pätevää henkilöstöä on riittävästi saatavilla sekä kouluissa että päiväkodeissa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Suomessa on maailman parhaat opettajat, ja heidän työnsä laadukkaan koulutusjärjestelmän takeena on äärimmäisen tärkeää aina sieltä varhaiskasvatuksesta korkeimpaan opetukseen saakka.

Meillä on jo tällä hetkellä tiedossa, että erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla, joissa lasten määrät kasvavat ja samanaikaisesti varhaiskasvatuksen osallistumisaste kasvaa — mikä on hyvä asia —, meillä on pulaa ammattitaitoisista opettajista, ja sen vuoksi osaratkaisuna tähän olemme jo ensi vuodelle kohdentamassa uusista aloituspaikoista osuuden myös varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen. Sen lisäksi toiveeni on, että voimme hakea Helsingin yliopistossa käytössä olevan muunto- ja monimuotokoulutuksen kaltaisia malleja muualle Suomeen, millä voidaan jo alalla olevista ammattilaisista, muista koulutustaustoista olevista, kouluttaa opettajia varhaiskasvatukseen työn ohessa, sillä he ovat jo alaan sitoutuneita, päteviä ammattilaisia, [Puhemies koputtaa] ja täten voimme vahvistaa varmasti myös sitä pitovoimaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Eilen me juhlimme itsenäisyyspäivää, ja osaaminen, koulutus ja sivistys on aina ollut meille suuri isänmaallisen ilon aihe. Olemme olleet ylpeitä osaamisestamme, koulutuksesta aina oppivelvollisuuslaista peruskoulu-uudistukseen ja opettajien pätevyyteen, ja nyt nämä Pisa-tulokset ovat meille aikamoinen kylmä suihku. Suomen yllä on nyt synkkä varjo näiden oppimistulosten johdosta, ja se vaatii meiltä kaikilta nyt kyllä kykyä asettua tämän tehtävän tasalle.

Pääministeri Orpo, me emme kyseenalaista hallituksenne tahtotilaa muuttaa kehityksen suuntaa, mutta välillä mielen valtaa huoli siitä, tietääkö toinen käsi, mitä toinen tekee. Nimittäin monet teidän toimistanne itse asiassa sotivat tätä tavoitetta vastaan: Esimerkiksi kuntien valtionosuuksien indeksijäädytykset — juuri kuntien pitäisi kyetä satsaamaan koulutukseen. Tai aikuiskoulutustuen romutus, joka mahdollistaa esimerkiksi pätevöitymisen maisteriksi tai erityisopettajaksi monille opetusalan ammattilaisille. [Puhemies koputtaa] Tämän vuoksi sosiaalidemokraatit ovat esittäneet parlamentaarisen työryhmän perustamista, jotta kokonaiskuva [Puhemies koputtaa] saataisiin esille. [Puhemies: Kysymys!]

Pääministeri Orpo, onko teillä valmiutta tarkastella kaikki tekemänne päätökset uudestaan siinä valossa, [Puhemies koputtaa] että ne tukisivat oppimistulosten kääntämistä parempaan suuntaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on erittäin vahvat kirjaukset suomalaisen koulutuksen tason nostamiseen ja perusopetuksen vahvistamiseen [Välihuutoja] varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta toiselle asteelle ja edelleen korkeakoulutukseen ja tutkimuksen ja tuotekehityksen innovaatioihin. Tämä on hallituksen selkeä linja. Se on se, millä me halutaan, että meidän nuoriso saa jatkossakin maailman parasta koulutusta, nostetaan se yhdessä takaisin sinne, mutta myöskin jatko-opintopolku on sellainen, että he pärjäävät ja Suomi pärjää. Tämä on selkeä tahtotila, me tullaan huolehtimaan siitä.

Edelleenkin viittaan siihen, että me haluamme myöskin, että kunnilla on taloudellinen kyky huolehtia tehtävästään. Siksi me tulemme tavalla tai toisella tähän teidän hallituksenne jättämään perintöön — puolen miljardin vaje kuntien valtionosuuksiin — hakemaan ratkaisuja tulevassa työssä niin, että kunnat pystyvät tehtävänsä hoitamaan. Kunnissa tehdään se työ meidän maailman parhaiden opettajien, korkeakoulutettujen opettajien, ansiosta. Annetaan heille se työrauha. Annetaan heille työvälineet, [Puhemies koputtaa] jotta lapset ja nuoret saavat hyvän koulutuksen. [Vasemmalta: Oliko se lupaus?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolueet puhuivat ennen vaaleja oppimisrauhasta. On tärkeää, että opettaja voi rauhassa opettaa ja oppilaat opiskella. Nyt näyttäytyy kuitenkin, että näitä toimia ei taideta sieltä hallituksen puolesta tehdä. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] On paljolti korjattu sitä, mikä peruskoulussa ei ole rikki. Meillä on avoimet oppimisympäristöt, jollaiset eivät sovi edes meidänkään työskentelyihin, meillä on kaikki oppilaat istutettu samoihin luokkiin, inkluusio hienommalta sanaltaan, meillä on ilmiöoppimista, meillä on maailman koulutetuimmat opettajat, ja nykypäivänä opiskelijat ja pienet koululaiset laitetaan päättämään siitä, mikä heille olisi tärkeää, eikä anneta niitten opettajien opettaa. On tällaisia asioita, mistä puhuttiin ennen vaaleja, ja moni varmaan toivoi, että ne kännykät oikeasti olisivat siellä lokeroissa ja tämäntyyppisiin asioihin puututtaisiin. [Juho Eerola: Ne oli silloin jo!] Tapahtuukohan näitä muutoksia, [Puhemies koputtaa] vai tapahtuuko vain valtionosuusleikkauksia ja rahanmenetyksiä kouluissa? [Ben Zyskowicz: Edustaja Li Andersson vastaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä kysyä, onko edustaja ollut nyt tässä koko kyselytunnilla, [Eduskunnasta: On!] koska tässä on aika moneen kertaan todettu, että nyt tehdään niitä uudistuksia. Jos se olisi niin helppoa, että jos me kielletään kännykkä, meidän Pisa-tulokset ovat taivaassa, niin silloin me tehtäisiin se varmasti heti, mutta nythän tämä maailma ei ole niin yksinkertainen. Meillä on tänään lainsäädäntö, joka mahdollistaa myös sen, että jo tänään opettaja voi myös päättää siitä, että nyt tällä tunnilla ei käytetä kännykkää. [Ben Zyskowicz: Ei ole totta!] Se kännykkä voidaan jättää parkkiin, jos kunnassa on päätetty, että meidän ohjesäännössä on näin. Silloin opettajalla on tämä mahdollisuus. [Ben Zyskowicz: Tuo ei ole totta! — Välihuutoja] No, nyt — edustaja Harkimo myös — me ollaan uudistamassa... [Välihuutoja — Eduskunnasta: Ollaanko vai eikö olla?] — Saako tässä puhua nyt loppuun?

Jos joku luulee, että poistamalla kännyköitä kokonaan koulusta me ratkaistaan kaikki ongelmat, niin melkein haluaisin sanoa, että käsi ylös. Sellaista kännykkäkieltoa, joka olisi täyskielto, ettei kouluun saisi tuoda kännykkää ollenkaan, ei ole tulossa, mutta me haemme niitä ratkaisuja, jotka ovat myös perustuslaillisia, joissa otetaan huomioon kaikki perusoikeudet ja se, että opettajalla ja rehtorilla on riittävät keinot silloin kun omassa kunnassa ei olla riittävästi otettu näitä huomioon siinä koulun ohjesäännössä. Tätä pystytään tekemään, [Puhemies: Kiitoksia!] mutta kun uskotaan, että kännykkä pois ja maailma pelastuu, niin sellaista ei ole.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kuunnellaanpas ministerin vastausta nyt.

Arvoisa herra puhemies! Avokonttorikoulut, itseohjautuvuus, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integroiminen ja opetusryhmät ilman riittävää tukea tuovat levottomuutta kouluihin. Ja opettajilta tulee myös viestiä siitä, että kasvatusvastuu on yhä enemmän siirtynyt kodeista kouluihin. Isotkaan oppilaat eivät osaa esimerkiksi solmia kengännauhoja, syödä haarukalla ja veitsellä tai käyttää saksia.

On myös huolestuttavaa, että pojat menestyvät jatkuvasti tyttöjä huonommin lukutaidon, luonnontieteiden ja nyt myös matematiikan alueilla, mikä voi pahentaa poikien ja miesten muutenkin suurempaa syrjäytymisriskiä. Hallitus panostaa nyt oikealla tavalla koulutuksen kipukohtiin, muun muassa tällä 200 miljoonan euron panostuksella, mutta kysyn: millä tavalla tässä tulevaisuuden koulussa, josta olette, ministeri, puhunut, voitaisiin vahvistaa juuri poikien koulumenestystä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Aivan oikein edustaja kiinnittää huomiota siihen, että poikien tulokset ovat laskeneet entisestään. Suomi on yksi niitä harvoja maita maailmassa, joissa tytöt pärjäävät paremmin kuin pojat esimerkiksi matematiikassa. Tämä trendi on vahvistunut, ja tämäkin on asia, josta meidän pitää puhua: miten me saadaan pojat pysymään mukana. Ja tässäkin asiassa on varmasti niin, että tarvitaan sitä tukea riittävän varhain, jo varhaiskasvatuksessa ja ensimmäisillä vuosiluokilla koulussa. Sen takia se, että hallitus nyt panostaa siihen, että me saadaan enemmän aikaa lukemisen opettamiseen ja oppimiseen, enemmän aikaa siihen, että opettajalla on aikaa sille yksittäiselle oppilaalle, on tärkeätä. Sekin, että hallitus laittaa lisää kolme vuosiviikkotuntia alakouluun juuri lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikan perustaitojen oppimiseen, on vastaus tähän. [Puhemies koputtaa] Uskon itse siihen, että se on oikea tie.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.

Ärade talman! De försämrade Pisa- resultaten har ännu inte en entydigt bevisad orsak, men troligt är att flera faktorer påverkar och samspelar. I tid sammanfaller den oroväckande utvecklingen ändå med att användningen av pekplattor och datorer i undervisningen ökat och att allt fler blivit beroende av mobiltelefonen. Speciellt det sistnämnda måste vi ta också på politiskt allvar, för det påverkar hela samhället och människors välbefinnande.

Arvoisa puhemies! Meidän on tietysti käytettävä teknologiaa, hyödynnettävä sitä ja kehitettävä sitä. Samanaikaisesti aivomme ylikuormittuvat liiallisesta näyttöajasta. Kun oppilailla ja opiskelijoilla on digitaalisia oppimateriaaleja, aika näyttöjen ääressä muodostuu ongelmallisen pitkäksi. Kysyn opetusministeriltä: olisiko meidän tarjottava oppilaille ja opiskelijoille säännöllisemmin painettuja oppimateriaaleja, kun se on tarkoituksenmukaista? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Erittäin hyvä huomio edustajalta. Eletään murroksessa, me eletään sellaisessa maailmassa, jossa jokaisella on kännykkä tai jonkun tyyppinen digilaite. Mutta samalla me tiedämme, että ihminen on edelleen sama. Me tarvitsemme niitä perustaitoja, me tarvitsemme myös sen oppimista, että kirjoitamme käsin, että luemme siitä kirjasta, ja sen takia itse näen niin, että tulevaisuuden koulussa — tästä meidän pitää keskustella laajasti — olisi hyväksi, että meillä olisi sekä kirjoja, paperikirjoja, että digitaalisia laitteita. Uskon vahvasti itse siihen, että tulevaisuudessa me tullaan tarvitsemaan molempia. Me tarvitsemme myös sitä, että oppilas saa kirjoittaa paperille, ei ainoastaan, että tehdään ne tehtävät mobiililaitteella tai kännykällä. Molempia tarvitaan. [Puhemies koputtaa] Tästä keskustelin myös Pohjoismaiden neuvoston ministerikokouksessa muitten opetusministereitten kanssa, ja Ruotsi esimerkiksi [Puhemies koputtaa] näki asian niin, että he ovat menneet väärään suuntaan, kun luottavat liian paljon tähän digitaaliseen materiaaliin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Taustalla tässä Pisa-tulosten aivan järkyttävässä romahduksessa on varmasti todella monia yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyviä syitä. Ja tietysti varmaan on rehellistä niin kansanedustajilta kuin ministereiltäkin todeta, että ihan yksittäisellä hankenipulla tai määrärahalla tämä ongelma ei korjaannu. Taustalla on tätä digilaitteitten tulemista arkeen, taustalla on ongelmia perheissä, taustalla on päihdeongelmia niin aikuisilla kuin lapsilla. Tässä tarvitaan nyt vahvaa yhteistyötä siinä, että me saadaan todella suomalaiset koulut toimimaan. Me tarvitaan koulut lähelle. On todella valitettavaa, minkälaisia leikkauksia nyt ollaan tuomassa meidän kunnille ja mitä tämä tulee tarkoittamaan meidän lähikoulujen keskittymisen kannalta tämän hallituksen politiikassa.

Myös nuoret voivat tällä hetkellä aika pahoin, ja näillä huonoilla Pisa-tuloksilla tulee nuoria, jotka eivät omassa arjessaan pärjää. Kysyisinkin nyt nuorisoasioista vastaavalta ministeriltä: miksi te leikkaatte etsivästä nuorisotyöstä, [Puhemies koputtaa] miksi te leikkaatte nuorten työpajatoiminnasta, joilla myös osaltaan pyritään pitämään näitä nuoria [Puhemies koputtaa] mukana yhteiskunnassa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Bergqvist, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus panostaa myös semmoiseen ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön, mitä jo pitkään ollaan kysytty. Me panostamme nyt kolme miljoonaa euroa siihen, että nuorisotyöntekijät pääsevät myös kouluihin ja oppilaitoksiin. Tämä on erittäin tärkeä asia juuri sen takia, että hyvin matalalla kynnyksellä nämä nuoret saavat apua jo ennen kuin tapahtuu jotain vielä pahempaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että opettajat voivat sitten keskittyä siihen, mitä kuuluu heidän työhönsä. Ja jos tapahtuu jotain, jos huomaa, että joku oppilas voi huonosti tai jotain on tapahtunut, niin sitten opettaja voi ottaa yhteyttä tähän nuorisotyöntekijään, ja sitten nuorisotyöntekijä tekee sen, minkä hän osaa parhaiten: hän voi sitten tukea ja palvella sillä tavalla, että hän tukee näitä nuoria parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on erittäin tärkeää ennaltaehkäisevää työtä, mihin nyt panostamme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oppimistulosten romahdus on todellakin karmea näky, ja suunta täytyy saada kääntymään. Ministeri Henriksson on varmasti oikeassa siinä, että mitään taikatemppua tähän ei löydy. Tarvitaan monenlaisia toimia. Mutta tämä edustaja Elorannan ja Aittakummun nostama lukutaito on kyllä aivan keskeinen asia. Hyvä lukutaito on edellytys kaikelle oppimiselle. Lukutaidon haasteet kertautuvat kaikkeen oppimiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

No, hallitus on tästäkin kirjannut kauniita, mutta tosiasiassa leikkaa kirjojen tekemisen, kirjojen kääntämisen ja ostamisen edellytyksiä. Ministeri Henriksson on oikeassa siinä, että lukeminen ei maksa mitään — mutta nämä edellä mainitut asiat, vaikkapa kirjastoverkon ylläpitäminen, kyllä maksavat. Olisin toistanut tämän edustaja Aittakummun kysymyksen pääministerille: aikooko hallitus katsoa tätä politiikkaansa nyt kokonaisuudessaan ja tehdä jotain, jolla saadaan se lukutaito nousemaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta tässä on aika monta kertaa tehty selväksi se, että hallitus nimenomaan panostaa perusopetukseen, sen kuntoon laittamiseen, siihen, että oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea ja että opettajalla on työvälineet pärjätä siinä työssään, kyky pitää siellä luokassa järjestystä, suoda rauha niille koululaisille, jotka siellä opiskelevat. Ja kun me mietimme tätä tulevaisuuden koulua, niin se on myöskin se paikka, missä mietitään esimerkiksi lukutaidon kehittämistä. Se, millaisilla keinoilla — ei pelkästään jollakin projektilla, vaan miten se lukutaidon ylläpitäminen, parantaminen, oppiminen tapahtuu osana sitä, on keskeinen osa opetusta. Kaikkea tätä hallitus tekee. Ja ne 200 miljoonaa, jota me käytämme perusopetukseen, kertoo siitä arvovalinnasta, joka me ollaan tehty, joka me nähtiin jo viime keväänä. [Puhemies koputtaa] Ei tämä nyt yllätyksenä tullut, tämä romahtaminen, valitettavasti, ja siksi me tehtiin nämä päätökset silloin. Ja nyt hallitus, virkamiehet, asiantuntijat tekevät töitä, jotta me ratkotaan näitä asioita, jotta nämä lisärahat käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. [Eduskunnasta: Ei vastausta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pisa-tulosten laskun syyt menevät kauas, jopa 90‑luvun lamaan. Sen jälkeen koulutuksen rahoitus ei ole Suomessa noussut samalle tasolle, mitä se oli ennen lamaa. Toisaalta silloin luovuttiin lähikouluperiaatteesta, ja on mahdollistettu koulushoppailu, joka varsinkin suurissa kaupungeissa jo näkyy koulujen eriarvoistumisena.

Yksi merkittävä ongelma Pisa-tuloksissa on se, että Pisa-tulokset eriytyvät myös eri tuloluokkien välillä. Pienituloisista perheistä tulevien lapsien oppimistulokset ovat heikompia kuin suurituloisista perheistä tulevilla lapsilla. Syy ei ole perheissä eikä lapsissa vaan siinä, että resurssit, mahdollisuus tukea lapsia koulutyössä, ovat pienemmät ja heikommat.

Miten, arvoisa ministeri Henriksson, arvioitte, että 17 000 uutta pienituloista lasta, lisääntyvä köyhyys perheissä, vaikuttaa Pisa-tuloksiin ja tulevaisuuden peruskouluun? [Vasemmalta: Niinpä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitushan haluaa, että jokainen vanhempi, joka on työkykyinen, löytäisi töitä. Se on meillä päällimmäisenä tavoitteena. Ja me haluamme myös, että meillä on yhdenvertainen koulu, ja sen takia koulutukseen, perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, panostetaan. Sen takia me lisätään nyt määrärahoja juuri siihen, että ne oppilaat, jotka pärjäävät heikommin, saisivat paremman tuen kuin mitä he tänä päivänä saavat.

Näillä panostuksilla me saadaan lisää opettajia, lisää erikoisopettajia kouluihin. Ja meidän pitää jokaisen kannustaa myös meidän lapsia, yrittää yhdessä tehdä tästä yhteiskunnasta sellainen, että me myös autamme toisiamme. Uskon, että sekin on tapa edetä myös näissä asioissa. Kun näemme, että naapurilla on nyt tilanne heikko, niin me voimme myös naapurina ja kanssaihmisenä auttaa.

Hallitus panostaa oppimisen tukeen. Hallitus panostaa siihen, [Puhemies koputtaa] että saadaan enemmän vuosiviikkotunteja perusopetukseen, että jokainen lapsi saa opetella lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Huoli Pisa-tuloksista on jaettu, mutta minusta on myös tärkeää muistaa, että kyse on monimutkaisesta ilmiöstä, johon tuskin löytyy yksinkertaisia vastauksia.

Kasvatustieteilijät korostavat usein, että koulu ei ole saareke, ja näin ollen yhteiskunnalliset asenteet ja kehityskulut, kuten eriytyminen ja eriarvoisuus, näkyvät myös kouluissa ja heijastuvat myös oppimistuloksiin. Nämä ovat kuitenkin laajoja ja monisyisiä ilmiöitä, joiden tarkastelu edellyttää niin ikään laajaa ja monisyistä asian käsittelyä. Täällä on mainittu tulevaisuuden koulun pohtiminen, ja se on varmasti tärkeää, mutta olisi myös tärkeää saada lisää ymmärrystä tästä ajasta, tämän ajan ilmiöistä, kuten tästä eriarvoisuudesta, näiden syy—seuraus-suhteista, siitä, miten ne limittyvät toisiinsa. Näin ollen kysyisinkin opetusministeriltä: millaista tutkija- tai muuta asiantuntijayhteistyötä hallitus on suunnitellut Pisa-tulosten heikentymisen ja siihen liittyvien ilmiöiden ymmärtämiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä on kyse siitä, että meillä on takana pitkäaikainen trendi, jossa tulokset ovat laskeneet, ja me otetaan tämä hyvin vakavasti. Nyt, kun hallitus lähtee myös tähän tulevaisuuden koulu ‑projektiin, me haluamme siihen saada juuri näitä tutkijoita, me haluamme saada opettajat mukaan, me haluamme, että tässä yhteiskunnassamme yhdessä mietimme, mikä on se tulevaisuuden koulu, mitä meidän pitää tavoitella, ja miten me sinne päästään. Tämä työ on nyt käynnistymässä, ensi vuoden puolella varmasti tulee käynnistymään kunnolla, ja tähän työhön minä kutsun kaikki, jotka haluavat jollakin tapaa olla osallisena. Tässä on oikeastaan kyse myös siitä, mikä on suomalaisen koulutuksen tulevaisuus 10, 20 vuoden kuluttua. Meidän pitää tunnistaa meidän heikkoudet, meidän pitää panostaa siihen, että me päästään [Puhemies koputtaa] takaisin ylös.

Ja sitten on hyvä muistaa, että edelleen Suomi pärjää [Puhemies koputtaa] paremmin kuin OECD-maat keskimäärin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Razmyar, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todella, kuten tässä keskustelussa on käynyt ilmi, Suomen vahvuus on ollut koulutuksen tasa-arvo ja ennen kaikkea se yhdenvertaisuus. Valitettavasti näissä Pisa-tuloksissa näkyy se, että meidän heikosti pärjäävät oppilaat pärjäävät entistä heikommin. Eli se upea tarina suomalaisesta yhteiskunnasta, että meidän heikommat ovat maailman parhaimpia, on jo kaukana eikä valitettavasti ole enää tätä päivää.

Täällä ollaan puhuttu lasten ja nuorten ja perheiden sosioekonomisesta taustasta ja sen vaikutuksista esimerkiksi näihin Pisa-tuloksiin, ja toivon todella, että kuuntelette tätä viestiä, kuuntelette asiantuntijoiden ääntä. Me olimme puhumassa täällä nuorten välikysymyksestä pari viikkoa sitten ja nostimme nimenomaan tämän huolenaiheen nuorten tulevaisuudenuskosta.

Se oli, arvoisa pääministeri, positiivista tässä keskustelussa, että te annoitte kunnille lupauksen siitä, että kunnilta ei leikata. Eli kun kunnat miettivät tällä hetkellä henkilöstöä, oppimateriaaleja, työrauhaa, [Puhemies koputtaa] mistä olette tänään kovasti puhuneet, niin heille nyt annetaan se työrauha [Puhemies koputtaa] ja varmistatte sen, että koulutuksesta ei leikata meidän kunnilta. [Vasemmalta: Eikö näin?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun tähän nyt jatkuvasti teidän puoleltanne palataan, niin palataan vielä siihen perustaan. Siis tämä puolen miljardin puute niistä rahoista tuleville vuosille johtuu edellisen hallituksen rahoitusmallista, jonka me olemme nyt ensi vuoden osalta neutraloineet. [Krista Kiuru: Kannattaa nyt olla vähän varovainen!] Ja me tulemme viimeistään kehysriihessä hakemaan ratkaisut niille tuleville vuosille niin, että hallitusohjelman tahto — vahvat kirjaukset siitä, että perusopetuksen vahvistamiseen laitetaan lisää rahaa se 200 miljoonaa — toteutuu ja että kunnat eivät joudu toisaalta leikkaamaan sieltä koulutuksesta. [Krista Kiuru: Onko tämä lupaus?] — Me pidämme huolen siitä, että se hallitusohjelman kirjaus tulee todeksi.

Mutta voin sanoa, että se puolen miljardin yllätys, jonka rahoitusmalli toi tullessaan, on valtava määräraha. Ja kun me ollaan… Te kaikki tiedätte, missä tilassa Suomen talous tällä hetkellä on, missä tilassa on julkinen talous. Ei ole helppoja ratkaisuja, mutta hallitus on valmis kantamaan vastuuta. Me etsimme ratkaisuja, joissa me pidämme koulutuksesta kiinni. Tehdään ratkaisuja, että me päästään siellä Suomen kouluissa kääntämään [Puhemies koputtaa] tämä kehitys ja että ne Pisa-tulokset saadaan nousuun ja että ne oppimiserot lähtevät kapenemaan. [Puhemies koputtaa] Se on meidän tavoitteemme, sen eteen tehdään kaikki.

Arvoisa puhemies! Te, pääministeri Orpo, lupasitte toukokuussa, että leikkauksista huolimatta keneltäkään ei vaadita mahdottomia eikä kohtuuttomia. Me vasemmistoliitossa olemme saaneet satoja ja satoja viestejä järkyttyneiltä pienituloisilta työssäkäyviltä, työttömiltä, opiskelijoilta ja pitkäaikaissairailta, joiden toimeentuloa hallitus on leikkaamassa jopa sadoilla euroilla kuukaudessa. ” Olen pienituloinen, kokopäivätyössä käyvä yksinhuoltaja. Jos asumistuki otetaan pois, joudun tekemään kahta työtä, koska muuten varamme eivät riitä. Kahden työn tekemistä olen jo kokeillut, ja pidemmän päälle se ajaa minut burnoutiin. Tätäkö hallitus haluaa? Pää pinnan yläpuolella sinnittelevät painetaan upoksiin.”

Miten te vastaatte tälle kansalaiselle, pääministeri Orpo? Ovatko jopa satojen eurojen leikkaukset pienituloisille kohtuullisia samalla, kun suurituloisille annetaan veronkevennyksiä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. [Vasemmalta: Pääministeriltä kysyttiin!] — Pääministeri Orpo, kysymys oli teille osoitettu.

Arvoisa puhemies! Paikalla on myöskin vastuuministeri. — Hallituksen uudistukset ovat kokonaisuus. Meidän tavoitteemme on hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen, meidän tavoitteemme on se, että mahdollisimman monella suomalaisella on töitä ja että siitä työstä saa sellaisen toimeentulon, että sillä pärjää. Nämä ovat välttämättömiä uudistuksia. Uudistukset ovat kokonaisuus, joka tähtää 100 000 työllisen saamiseen tähän maahan... [Kahdeksan sekunnin katkos tallenteessa] ...Suomessa yllä hyvinvointiyhteiskuntaa, sen palveluita, sosiaaliturvaa, joka edelleenkin, näidenkin uudistusten jälkeen, on erittäin vahva Suomessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Äskeinen keskustelu käytiin oppimistuloksista ja meidän suomalaisen peruskoulun tulevaisuudesta. Samaa huolta kannamme myöskin meidän hyvinvointivaltiomme turvaverkkojen kestävyydestä. Mikäli emme tee talouden tasapainottamistoimia ja pysäytä Suomen velkaantumiskehitystä, emme pysty turvaamaan hyvinvointivaltion huomista. Nämä ovat ne syyt, [Jussi Saramon välihuuto] miksi hallituksella on säästöohjelma ja miksi pyrimme siihen, että kaikki työikäiset ja työkykyiset suomalaiset olisivat mahdollisimman täysimääräisesti töissä.

Hallituksen budjettilaeilla ja näillä ensi vuonna voimaan astuvilla muutoksilla tavoitellaan jopa 65 000 henkilön työllistymistä, ja hallituskauden tavoite on se 100 000 uutta työllistä. Mikäli tässä onnistumme, verotulot kasvavat, palvelujen rahoituspohja vahvistuu, pystymme turvaamaan hyvinvointivaltion huomista, mutta yksilötasolla, perhetasolla, se myös tarkoittaa työtä ja toimeentuloa todella moneen perheeseen, [Hanna Sarkkisen välihuuto] ja näihin päätöksiin pyrimme. Lisäksi olemme tehneet näistä vaikutusarvioita, joita myös eduskunnan valiokunnissa [Puhemies koputtaa] on laajasti käsitelty. Viime kädessä myös perustuslakivaliokunta eduskunnassa on arvioinut nämä esitykset vastaamaan Suomen perustuslain edellytyksiä, [Puhemies koputtaa] ja substanssivaliokunnat, sosiaali- ja terveysvaliokunta ennen muuta, ovat nämä nyt käsitelleet ja hyväksyneet. [Vasemmalta: Tämäkö oli vastaus?]