Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd) | Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Eilen tuhannet opiskelijat marssivat hallituksen jättimäisiä opintotukileikkauksia vastaan Helsingin kaduilla. Opiskelijoilla on todellinen huoli toimeentulostaan, sillä hallitus on leikkaamassa opintorahasta joka neljännen euron eli peräti 86 euroa kuukaudessa.

Arvoisa opetusministeri, te teitte koulutuslupauksen ennen vaaleja, vaaleissa ja jopa vaalien jälkeen ja nyt te olette pettänyt tämän lupauksen. Arvoisa ministeri, miksi te laitatte opiskelijat maksamaan talouden tasapainottamisesta kaikkein suurimman hinnan? Pidättekö kohtuullisena, että kaikkein matalimman sosiaaliturvan piirissä olevilta leikataan kaikkein eniten?

Arvoisa puhemies! Suomen talouden vaikeasta tilanteesta meillä on hyvin paljon tietoa tässä salissa. Ja luulen, että suomalaiset kaikkialla Suomessa ymmärtävät sen, miten vaikeassa tilanteessa Suomi on ja miten vakava tämä tilanne aidosti on. Johtuen tästä vaikeasta tilanteesta ja siitä, että jatkuvasti saamme — itse asiassa koko ajan — vähän huononevia näkemyksiä siitä, mihin Suomen talouden tilanne on menossa, hallituksen on ihan välttämätöntä toteuttaa julkisen talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimia. Osana niitä hallituspuolueet — keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus — sopivat hallitusneuvotteluissa 4 miljardin euron nopeavaikutteisesta säästökokonaisuudesta. Yhtenä sen osana on opintotuen leikkaus 70 miljoonalla vuoteen 2019 mennessä ja 150 miljoonalla pitkällä aikavälillä. Epäkiitollinen tehtäväni on viedä tätäkin säästöä eteenpäin tietäen, (Puhemies koputtaa) että se on opiskelijoille kova.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan.

Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, tuon vastauksen olemme kuulleet jo monta kertaa. (Vasemmalta: Näin on!) Tämä ei ole mikään pakko, vaan tämä on teiltä kova arvovalinta. Samaan aikaan, kun te viette opiskelijalta todella joka neljännen euron, hallituksella kuitenkin on varaa siihen, että kevennetään autoverotusta, kevennätte miljoonaperintöjen verotusta, ja nyt täällä vielä suunnitellaan alkoholiveronkin keventämistä. Että kyllä teillä näköjään rahaa on.

Arvoisa ministeri, eikö juuri teidän pitäisi olla opiskelijoiden puolella? Hallitus on vetänyt paljon säästöjä pois, mutta jostain kumman syystä opiskelijoihin ja koulutukseen kohdistuvista leikkauksista te pidätte härkäpäisesti kiinni. Arvoisa opetusministeri, esitättekö te kehysriihessä opintotukileikkauksien perumista?

Arvoisa puhemies! Meillä on myös muistissa edellinen hallituskausi ja sitä edeltäneet hallituskaudet ja kokemukset siitä, että joka kerta — viimeksi tänä aamuna, kun kävin Forssassa Jokioisten Leivän kahvilassa — ihmiset sanovat, että nyt pitää säästää ja ei pidä perua jo tehtyjä päätöksiä. Viime kaudelta meillä on muistissa, mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että ensin tehdään päätöksiä, jotka ovat Suomen talouden kannalta välttämättömiä, ja sen jälkeen perutaan niitä. Oppositiopuolue sosialidemokraateilla on tästä erittäin paljon kokemusta ja näyttöjä, että säästöjen peruminen kyllä osataan.

Mutta vaikeampi tehtävä on se, että pyritään aidosti parantamaan tätä Suomen tilannetta ja nostamaan Suomen talous uudelleen nousuun. Siihen liittyy vaikeita ja ikäviä päätöksiä. Voin kertoa teille, että olisin ihan varmasti mieluummin lisäämässä menoja, niin kuin on hyvinä aikoina ollut mahdollista, kun on ollut jakovaraa, mutta tällä hetkellä me olemme Suomen taloudessa niin surkeassa jamassa, että me emme voi tällaista keskustelua käydä, vaan meidän pitää viedä päätökset maaliin saakka ja tehdä ne 4 miljardin euron säästöt.

Ja voin tässä vakuuttaa teille, että tulen pitämään koulutuksen (Puhemies koputtaa) puolia kaikilla foorumeilla, myöskin lähestyvässä kehysriihessä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen valinta — siis valinta — leikata koulutuksesta ja opintotuesta heikentää Suomen osaamispohjaa ja nuorten edellytyksiä opiskella. On irvokasta, että opiskelijoiden toimeentulosta leikataan neljäsosa, kun opiskelijat ovat jo nyt yksi suurimmista pienituloisten ryhmistä ja iso osa opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella. Leikkaukset vaikuttavat merkittävästi opiskelijoiden toimeentuloon ja tulevat vaikeuttamaan erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla asuvien opiskelijoiden elämää, sillä näillä alueilla asumisen kustannukset ovat todella korkeita.

Kysynkin opetusministeriltä: ymmärrättekö te, millaisen arvovalinnan te teette leik- kaamalla opiskelijoiden toimeentulosta nyt 70 miljoonaa ja pidemmällä aikavälillä 150 miljoonaa? Opintorahan leikkaus, 86 euroa, voi olla ministerin tulotasolla pieni summa, mutta opiskelijoille se tarkoittaa kahden viikon ruokaa.

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Marin, mistä te sitten leikkaisitte sen sijaan? (Välihuutoja vasemmalta) Eli mikä se teidän valintanne sitten on, vai oletteko te sitä mieltä, arvoisa oppositiopuolue SDP ja muutkin tässä salissa, että meidän pitää jatkaa tätä velkaantumista näiden nuorten sukupolvien piikkiin? (Välihuutoja vasemmalta) Mistä te leikkaatte?

Arvoisa herra puhemies! Voin taata edustaja Marinille, että jokainen ministeri matkalla kehysriiheen on käytännössä esittänyt lisämenoja ja puolustaa omaa toimialaansa. (Paavo Arhinmäki: Onko esittänyt näiden poistamista?) Me olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että sekä sisäpoliittinen että ulkopuolinen paine ovat ajaneet meidät tilanteeseen, jossa säästöjen linjalla on jatkettava. Ei niitä kukaan halua tehdä.

Voin kertoa, että meidän kokonaistavoitteemme tällä hallituskaudella sopeutukseen on 4 miljardia. Eilen olemme saneet komissiolta kirjeen, jossa nimenomaan todetaan, että meiltä edellytetään toimenpiteitä. Komissiota huolestuttaa velkaantumisen taso, budjettivaje sekä työmarkkinoihin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteisiin liittyvien uudistusten toteuttaminen.

Jos Suomella on yksi brändi talouspolitiikassa, se on se, että sovitusta pidetään kiinni. Jos siitä ei pidetä, me ajaudumme liiallisen alijäämän menettelyyn ja me tulemme menettämään luottoluokituksen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että velkakustannukset, jotka jo tänä päivänä ovat 1,6 miljardia vuodessa, tulevat kasvamaan. Ja se on kaikilta meiltä pois.

Arvoisa puhemies! Opetusministeri Grahn-Laasonen, mikä on SDP:n vaihtoehto? SDP:n vaihtoehto on esitelty meidän vaihtoehtobudjetissamme, (Hälinää) ja myös kokoomusministerit tietäisivät sen, jos olisitte olleet täällä salissa kuuntelemassa sitä keskustelua, mitä viime syksynä kävimme. Me olemme esittäneet vaihtoehdon näille koville koulutusleikkauksille, näille leikkauksille, mitä te olette esittäneet, ja meidän vaihtoehtomme on reilumpi kuin hallituksen vaihtoehto. Kuitenkin tosiasia on se, että nämä todella kovat leikkaukset koulutukseen ja opiskelijoiden toimeentuloon tulevat murentamaan Suomen osaamispohjaa. Siitä te ette pääse yhtään mihinkään.

Haluankin vielä kysyä nyt hallituksen ministereiltä, erityisesti ministeri Grahn-Laasoselta, miten te ajattelette itse, miten Suomi nousee tästä muuta kuin korkealla osaamisella, koulutuksella, tutkimuksella ja tuotekehityksellä. Nämä teidän leikkauksenne ovat myrkkyä näille asioille.

Arvoisa puhemies! Suomi nousee sillä, että julkinen talous laitetaan tasapainoon ja että me rakennamme semmoisen uskottavan polun siihen, että Suomi nousee tästä vaikeasta tilanteesta, jotta me emme jatka tällä kurjistumisen tiellä. Edellinen hallitus leikkasi koulutuksesta isoja summia silloisten ministereiden Krista Kiurun ja Jukka Gustafssonin johdolla, (Välihuutoja) ja uskon ja tunnen sympatiaa teitä kohtaan siinä, että jouduitte näitä leikkauksia tekemään, ja olen itse siinä samassa epäkiitollisessa tilanteessa nyt.

Mutta tällä kurjistumisen tiellä me emme voi jatkaa, vaan meidän pitää laittaa maan talous kuntoon. Sen ohella tällä hetkellä teemme opetus- ja kulttuuriministeriössä meidän sitoutuneiden virkamiesten ja opetusalan asiantuntijoiden kanssa koko ajan töitä sen eteen, jotta me pystymme uudistamaan suomalaista koulutusjärjestelmää tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Teemme sitä kaikilla koulutusasteilla vahvistaen varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, uudistaen peruskoulua uudella pedagogiikalla, (Puhemies koputtaa) uusilla oppimisympäristöillä, digitaalisella oppimisella — ja on ammatillisen koulutuksen reformi, (Puhemies koputtaa) lukiokoulutuksen uudistus ja niin edelleen — korkeakoulupuolella rakenteellisen kehittämisen ja työnjaon kautta.

Arvoisa puhemies! Hallitus toistuvasti perustelee leikkauksia opiskelijoilta ja koulutuksesta sillä, että valtion velkaantuminen on pysäytettävä. Minun kysymykseni tähän on se, että onko meillä todellakin niin, että meillä on tässä maassa hallitus, pääministeri ja opetusministeri, jotka ovat sitä mieltä, että Suomi nousee leikkaamalla koulutuksesta, korkeakoulutuksesta ja opiskelijoiden toimeentulosta.

Minä olen aina ajatellut niin, että Suomi pärjää sillä, että kaikilla nuorilla on yhtäläinen koulutuslupaus ja että nuorilla on mahdollisuus oman osaamisensa ja intonsa pohjalta saada sellainen koulutus, jolla he luovat omalla osaamisellaan myös työtä Suomeen, ja että meillä on korkeakouluja, jotka kehittävät huippututkimusta, ja sitä kautta me saamme työtä Suomeen. Minä en usko, että valtion velkaantuminen vähentyy sillä, että me leikkaamme korkeakoulujen edellytyksistä luoda Suomeen teknologista kehitystä ja innovaatioita, eikä se nouse sillä, että erityisesti ne nuoret, joilla on vaikeaa, eivät enää pysty saamaan opintorahaa ja pääsemään korkeakouluun.

Pääministeri, onko teidän linjanne se, että koulutuksesta leikkaaminen auttaa valtiontaloutta? Minä olen eri mieltä. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Suomi on ollut uudistamatta pitkän aikaa. Jos me olisimme pystyneet tekemään isot uudistukset aikanaan, niin emme olisi tässä tilanteessa, että joudumme nyt tasapainottamaan taloutta sekä leikkaamalla, hakemalla kasvua että tekemällä rakenteelliset uudistukset. Näistä kolmesta kokonaisuudesta koostuu koko hallitusohjelman ydin. Me joudumme valitettavasti tekemään nyt kaikki nämä asiat, koska me aiomme tällä vaalikaudella laittaa Suomen kuntoon, että tämä näivettymisen tie loppuu eikä näitä leikkauksia enää jatkossa tässä mittakaavassa tarvita. Tämä on tämän koko hallitusohjelman ydin, ja aiomme viedä sen maaliin saakka.

Arvoisa puhemies! Jokainen puolue sanoi ennen viime eduskuntavaaleja: "Koulutuksesta on leikattu liikaa, enää ei leikata." Jokainen tänne valittu puolue sanoi näin. (Touko Aalto: Kuinkas sitten kävikään?) Sen lisäksi, pääministeri Sipilä, te esiinnyitte kyltin kanssa, jossa luki: "Opintotukea ei heikennetä." Nyt te olette leikkaamassa yli 25 prosenttia opintotuesta. Pienituloisimman väestöryhmän perustoimeentulosta te olette ottamassa yli neljänneksen siitä huolimatta, että lupasitte, että opintotukea ei heikennetä.

Arvoisa puhemies! Itse toimin viime kaudella opintotuesta vastaavana ministerinä. Pidin huolta siitä, että opintotuesta ei leikattu. Nyt valtiovarainministeri Stubb kertoi, että ministerit ovat tuoneet lisäysesityksiä ensi vuoden budjettiin kehysriiheen. Kysymykseni kuuluukin: Oletteko te pitänyt huolta, (Puhemies koputtaa) ministeri Grahn-Laasonen, opintotuesta? Oletteko tuonut... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]

Arvoisa puhemies! Palaan jälleen tähän tilanteeseen, missä Suomi on, (Välihuutoja vasemmalta) ja siihen, mitä valtiovarainministeri tässä hetki sitten sanoi. Hän sanoi niin, että sen sijaan, että me voisimme tehdä lisämenoja ja perua jo tehtyjä leikkauspäätöksiä, meidän täytyy tulevassa kehysriihessä löytää lisää säästöjä. Oma näkemykseni opetus- ja kulttuuriministerinä on se, että koulutuksesta niitä ei enää voida hakea vaan meidän pitää pystyä viemään Suomea eteenpäin rakenteellisten uudistusten kautta ja myöskin koulutusta uudistamalla ja sitä kautta löytää sitä vahvaa polkua niin, että meidän lapsilla ja nuorilla on vahva, hyvä tulevaisuus ja hyvät edellytykset.

Koulutusjärjestelmän uudistaminen on meille iso tehtävä, nimittäin sitä uhkaa kaikkein eniten se, jos me pysähdymme ja jäämme paikalleen. Meidän pitää jatkuvasti ottaa etunojaa siinä, että tuodaan uutta pedagogiikkaa, monipuolisia oppimisympäristöjä, tuodaan digitaalisen oppimisen mahdollisuuksia meidän (Puhemies koputtaa) koulutusjärjestelmään ja monin rakenteellisin uudistuksin teemme siitä entistä vahvemman.

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on todettu, kaikki puolueet ennen vaaleja, vaalien aikaan ja vaalien jälkeen esittivät, että koulutus on se arvovalinta, josta ei leikata.

Sivistys laajasti käsitettynä, koulutus, osaaminen, ovat keskeisiä elementtejä yhteiskunnan kehittämiselle. Suomessa se on merkinnyt kymmenien vuosien aikana merkittävää talouskasvua, kehittymistä monilla osa-alueilla maailman johtavaksi valtioksi. (Eduskunnasta: Mites kävi viime vaalikaudella?)

Winston Churchill, vapaasti mukaillen, sodan aikana, kun hänelle esitettiin koulutusleikkauksia, kysyi esittäjältä: minkä vuoksi me sitten taistelemme?

Nyt me olemme vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Suomessa, sen me kaikki tunnustamme. SDP omalla vaihtoehtobudjetillaan tarjosi todellisen vaihtoehdon tälle leikkausten politiikalle, jossa leikataan köyhiltä ihmisiltä, työttömiltä, lapsiperheiltä (Puhemies koputtaa) ja eläkeläisiltä. Nyt kysyn, voisitteko te tässä tilanteessa kuitenkin esittää (Puhemies koputtaa) teidän budjettinne kehysraameissa, että koulutukseen lisättäisiin ja opintotukea... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ja nyt valtiovarainministeri Stubb vastaa.

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin entinen valtiovarainministeri Rinne hyvin tietää, niin kun me rakennamme polkua kohti kehysriihtä, kaikilta ministeriöiltä tulee erilaisia näkemyksiä. Meidän karkean arviomme mukaan tällä hetkellä ollaan siis tilanteessa, jossa lisämenoarvioita on noin 3—... (Paavo Arhinmäen välihuuto) — Anteeksi? — (Paavo Arhinmäki: Tuliko opetusministeriltä esitys opintotukileikkauksen perumisesta?) — Vastaanko tähän kysymykseen, vai miten puhemies haluaa? (Hälinää)

Kuten edustaja Rinne tietää, niin kehysriihen polku tarkoittaa sitä, että me tulemme saamaan kaikilta ministeriöiltä erilaisia lisäyksiä. Me teemme kokonaisarvion, ja totta kai näissä kokonaisarvioissa me pyrimme tarkastelemaan tätä valtiontalouden näkökulmasta. Me katsomme ensin hallitusohjelmaa, sen jälkeen me katsomme perusuraa ja me pidämme myös kiinni kehyksistä. Näissä kokonaisuuksissa me käymme neuvottelut. Kaikki bilateraalikeskustelut ministeriöiden välillä on nyt tässä vaiheessa käyty, mutta pidän hyvin epätodennäköisenä, (Puhemies koputtaa) että opintotukeen enää puututaan.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ministeri Stubbille esitettiin normaalissa järjestyksessä äsken kysymys, ja ministeri vastaa esitettyyn kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Olemme tottuneet siihen, että joka viikko täällä on jokin leikkausaihe esillä ja oppositio aina kulloinkin syyttää tätä hallituksen arvovalintaa. Ministeri Grahn-Laasonen ansiokkaasti puolustaa oman hallintoalansa päätöksiä, jotka ovat koko hallituksen, kaikkien kolmen hallituspuolueen, päätöksiä, jotka on tehty ennen kuin ensimmäistäkään ministeriä on tehtäväänsä nimetty hallitusohjelmassa.

Nyt tällä opintotukiuudistuksellahan (Vasemmalta: Leikkauksilla!) otetaan askel siihen suuntaan, jossa olimme vielä 90-luvun alussa, jolloinka opintolaina oli päämuoto opintojen rahoittamisessa. Silloin siinä lamassa, jolloin korot olivat erittäin korkealla ja työllistymismahdollisuudet ehkä kaksi kertaakin heikommat kuin tällä hetkellä, päädyttiin siihen, että lainojen sijasta on kohtuullista, että opintorahalla rahoitetaan opinnot. Nyt ollaan ottamassa askel tähän suuntaan. Ministeri Grahn-Laasonen, mikä teidän käsityksenne on siitä, millä tavalla viime vuosilta opintolainan haku, ikään kuin kiinnostus ja halu, on opiskelijoiden keskuudessa kehittynyt?

Arvoisa puhemies! Opintolainaa otetaan nyt hieman enemmän kuin aikaisemmin, eli opiskelijat ovat kääntyneet opintolainan ottamiselle myönteisemmiksi. (Paavo Arhinmäki: Miksi?) Se johtuu varmaan hyvin myöskin siitä, että opintolainassa on tämä hyvitysmahdollisuus, (Paavo Arhinmäki: Kyllä!) eli sitä opintolainaa saa takaisin, jos valmistuu tavoiteajassa ja niin edelleen.

Mutta yleisesti tästä. Kyllä minä ymmärrän meidän opiskelijoita, meidän nuoria siinä, että he osoittavat mieltään, ja se on terveen yhteiskunnan merkki, niin kuin eilen sanoin, että opiskelijat osoittavat, mitä mieltä he ovat. Mutta me olemme siinä tilanteessa, että kun me teemme näitä leikkauksia kaikilta väestöryhmiltä kauttaaltaan läpi meidän koko yhteiskunnan ja tässä salissa joka viikko keskustelemme eri toimenpiteistä, mitkä ovat tämän talouden tasapainottamisen alla ja mitkä ovat erittäin kipeitä ja ikäviä, niin joudun sanomaan tähän sen, että nämä leikkauspäätökset ovat ikäviä kaikille. Opiskelijat ovat yksi kohderyhmä, ja samalla tavalla muilta väestöryhmiltä myöskin joudutaan leikkaamaan. Sitä tämä säästäminen on, ei mitään mukavaa puuhaa.

Opintorahasta ja opintolainasta vielä sen verran, (Puhemies koputtaa) että esimerkiksi Ruotsissa on opintolainapainotteisempi järjestelmä kuin Suomessa. Sitä kautta...

...tämä suomalainen järjestelmä on ollut aika erityinen. Voin kertoa siitä vielä lisää.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

No niin, aika on käytetty.

Arvoisa puhemies! Viime hallitushan helpotti opintolainaa luomalla 40 prosentin lainahyvitysjärjestelmän, jota ministeri Arhinmäki ja minä olimme tekemässä. Nyt te olette teidän esityksessänne, jos professori Uusitalon esitys menee läpi, heikentämässä myös sitä. Eli nämä esitykset, iso leikkaus, 150 miljoonan euron leikkaus, opintotukeen pitkällä aikavälillä on kautta linjan heikennys ja opintorahaan jopa neljänneksen heikennys.

Minä haluan nyt sanoa painokkaasti sen ääneen, kun kuuntelen korkeakouluväkeä ja opiskelijoita, että tämä teidän puheenne siitä, että valtion velkaantumisen pysäyttäminen on se kaiken yli menevä tavoite, kuulostaa tosi näköalattomalta niille ihmisille, jotka haluavat olla luomassa tässä maassa uutta osaamista, teknologiaa, kehittää Suomea eteenpäin. Monet lähtevät ulkomaille näitten korkeakoulujen irtisanomisaaltojen takia. Ettekö te, arvon opetusministeri ja pääministeri, ota tätä korkeakouluväen hätähuutoa vakavasti? Ja samalla juuri ne opiskelijat, jotka eniten tukea tarvitsisivat, voivat tässä uudessa mallissa, jos ehtoja tiukennetaan entisestään, jättää opintonsa kesken. Onko se teistä oikein, (Puhemies koputtaa) että opintojen keskeyttäminen lisääntyy?

Arvoisa herra puhemies! Ehkä kaksi tällaista täsmennystä.

Ensimmäinen on se, että edellisen hallituskauden aikana jouduimme valitettavasti myös tekemään suuria leikkauksia koulutukseen, karkeasti noin 800 miljoonaa euroa. Toteutuma oli noin 800 miljoonaa euroa, ja tavoite oli itse asiassa korkeampi. Nyt tässä luodaan koko ajan sellaista mielikuvaa, että ikään kuin edellinen hallitus ei olisi tehnyt koulutusleikkauksia. (Paavo Arhinmäki: Ei! — Välihuutoja) Kyllä teki, ja valitettavasti teki.

Toinen huomio, arvoisa puhemies, on se, että nyt katsotaan, edustaja Niinistö, ihan suoraan yliopistojen valtionrahoitusta. Silloin me huomaamme aika nopeasti, että valtionrahoitus vuoden 2011 tasossa oli 1,8 miljardia euroa ja vuoden 2019 tasossa se tulee olemaan myös karkeasti noin 1,8 miljardia euroa. Nyt te luotte jatkuvasti kuvaa siitä, että me emme tee mitään muuta kuin (Puhemies koputtaa) yliopisto- ja koulutussäästöjä, ja minun mielestäni tämä mielikuva on kohtuuton.

Värderade talman! Jämlikhet och jämlika förutsättningar att studera har varit hörnstenar inom finländsk utbildningspolitik.

Arvoisa puhemies! Tasa-arvo ja tasavertaiset mahdollisuudet opiskella ovat olleet aivan keskeisiä periaatteita suomalaisessa politiikassa. Tiedämme, että koulutus on periytyvää ja kehitys on Suomessa ollut myönteinen. Jos tai kun hallitus toteuttaa nämä leikkaukset, niin haluaisin kiinnittää huomiota tähän hyvin vakavaan kysymykseen: miten hallitus aikoo varmistua siitä, että myös ne nuoret, jotka eivät tule kodeista, joissa "mamma ja pappa betalar" tai missä vanhemmilla ei ole korkeakoulutusta tai koulutusta ollenkaan, todella lähtevät opiskelemaan? (Puhemies koputtaa) Tämä on tasa-arvokysymys.

Arvoisa puhemies! Meidän koulutuspolitiikkaamme ohjaa se, että me pyrimme vahvistamaan koulutuksen tasa-arvoa Suomessa. Koulutus on Suomessa maksutonta korkea-asteelle saakka, ja se on yksi niistä tärkeimmistä elementeistä, joka turvaa mahdollisuuksien tasa-arvoa Suomessa. Sen lisäksi meidän pitää tehdä paljon töitä siinä, että meidän koulutusjärjestelmämme olisi mahdollisimman laadukas kaikkialla Suomessa. Siinähän Suomi on ollut kansainvälisestikin vertaillen vahva. Meillä erot esimerkiksi koulujen välillä ja alueellisesti ovat pienet tämän tasa-arvon näkökulmasta. Tämän koulutuksen laadun vahvistaminen on semmoinen asia, mitä me voimme tehdä kaikilla koulutusasteilla.

Mitä tulee tähän opintotukiasiaan, niin pyysin erikseen ja nimenomaan näkemyksiä selvityshenkilö, professori Roope Uusitalolta tämän mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta. Hän tuotti siitä erinomaisen aineiston, joka pohjautuu tieteelliseen tutkimukseen. Kehotan ja kannustan kaikkia teitä tutustumaan siihen. (Puhemies koputtaa) Hän osoittaa aineistossaan sen, että sillä, onko järjestelmä opintoraha‑ vai opintolainapainotteinen, ei ole mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta merkitystä.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Yritetään pysyä suurin piirtein aikarajojen puitteissa.

Arvoisa puhemies! Minulle on kyllä jäänyt hiukan epäselväksi nyt tämä koko keskustelu. On pakko kysyä ensinnäkin, kun ministeri, aloititte sillä — opetusministerinä rupesitte valtiovarainministerin tontille perustelemaan näitä koulutusleikkauksia — että nyt pitää säästää, ettei velkaannuta. Nyt kun katson kuitenkin tätä tutkivan journalismin tuottavaa tuotosta siitä, kuka tätä maata on velkaannuttanut, niin se on tosiasiassa kokoomus. (Välihuutoja oikealta) On erittäin suuri tämä sininen lohko tässä, ja te olette velkaantuneet tällä hallituskaudella enemmän kuin edeltävällä hallituskaudella viimeisenä vuotena velkaannuttiin ja velkaannutte enemmän kuin sosialidemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan. Nyt kuitenkin selitätte vielä täällä, että ette olisikaan olemassa opiskelijoiden puolella — olette esittämässä 86 euron leikkausta, joka on posketon, se on liiallinen, se vaarantaa opiskelijoiden toimeentulon, (Puhemies koputtaa) — vaan sanotte, että opiskelijoiden pitäisi ottaa velkaa. Nyt minä en enää ymmärrä, pitäisikö sitä velkaa ottaa, niin kuin te perustelitte, että valtio ei voi velkaantua. Mutta (Puhemies koputtaa) opiskelijat voivat. Siltä osin kysyisin vielä ministeriltä: perutteko tämän esityksen?

Arvoisa puhemies! Minä sanon tämän ihan vakavissani: minusta meidän kaikkien tulisi tässä salissa olla huolissamme tästä Suomen talouden tilasta, ihan jokaisen. (Välihuutoja) Itse asiassa, jos te, sosialidemokraatit, valtiovarainministeripuolueena olisitte edellisellä kaudella olleet vähän enemmän huolissanne tästä valtiontalouden tilasta, niin me emme olisi näin surkeassa jamassa nyt. (Välihuutoja)

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Minä totean, että tähän teemaan sattuneesta syystä palataan lähipäivinä monta kertaa.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla opiskelijat osoittivat mieltään opintotukileikkauksia vastaan, ja opiskelijoiden huoli on ymmärrettävä, sillä monien opiskelijoiden toimeentulo on jo nyt hyvin niukkaa. Opiskelijoiden ta-loudellisen aseman parantamiseksi onkin esitetty erilaisia malleja, muun muassa opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Toinen hyvä ratkaisu olisi opiskelijoiden tulorajojen nosto nykyisestä. Se myös kannustaisi työntekoon ja kartuttaisi opiskelijoiden työkokemusta. Moni tekee työtä mielellään, ja monen on pakkokin tehdä saadakseen lisäansioita. Nykyisellään kuitenkin työnteosta rangaistaan perimällä opintotukia takaisin vuoden lopussa. Nyt kysyisinkin hallitukselta: onko hallitus arvioinut mahdollisuuksia opiskelijoiden vuositulorajan nostamiseksi?

Arvoisa puhemies! Tässä oli edustaja Elomaalla hyviä huomioita opintotukijärjestelmästä, eli siinä mallissa on tällä hetkellä lukuisia haasteita ja lukuisia epäkohtia, joista nämä tulorajat ovat yksi ja sitten on myöskin se, että järjestelmä on hyvin sirpaleinen ja monimutkainen, niin vaikeasti ymmärrettävä. On jopa sanottu, että edes Kelan opintotukiasioita työkseen tekevät eivät osaa sitä järjestelmää, että sitä on vuosien varrella niin paljon kurottu pienistä palasista.

Tässä nousi monia hyviä kehittämisajatuksia, joilla on tietysti myöskin hintalappu, ja tässä vaikeassa tilanteessa näihin kaikkiin odotuksiin ei välttämättä pystytä vastaamaan. Mutta hallitus ei ole vielä käsitellyt sitä lopullista mallia, jonka tulemme tuomaan hallituksen esityksenä, eli tähän asiaan on mahdollista palata. Mutta meillä on olemassa pohjatyö, jonka professori Uusitalo on meille toimittanut, ja tulemme palaamaan siihen.

Sellaisen huomion haluan tehdä — joka on jäänyt keskustelussa vähälle huomiolle — että jo hallitusohjelmaneuvotteluissa päätettiin, että se kokonaissumma, (Puhemies koputtaa) josta opiskelijan toimeentulo voi muodostua, eli opintoraha, asumislisä ja laina, nousee 1 100 euroon. Siinä on myöskin sellaista pientä toivonkipinää toimeentulon näkökulmasta.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Nyt myönnän vielä kaksi puheenvuoroa, edustaja Rinteelle ja sen jälkeen edustaja Zyskowiczille. Sen jälkeen tämä teema tässä istunnossa on... (Eero Heinäluoma: Miten Zyskowicz voi olla viimeinen?)

Arvoisa puhemies! Nyt kysyn selkeästi teiltä, opetusministeri Grahn-Laasonen, ja pyydän teitä vastaamaan yhtä selkeästi. Kysyn: toitteko valtiovarainministerille esitystä siitä, että opintotukileikkauksia perutaan? Kysyn tämän nyt ja pyydän tähän vastaamaan suoraan.

Sitten kysyn valtiovarainministeri Stubbilta: kun te puhutte usein täällä, että velkaantuminen on pahasta ja meidän pitää pystyä pysäyttämään velkaantuminen, te viittaatte usein myös kotitalouksien velkaantumisasteeseen, ja julkisessa keskustelussa viitataan myöskin tähän kokonaisuuteen — puhutte valtiosta, sen velkaantumisesta, ja samalla te esitätte täällä, että opiskelijoitten pitää velkaantua, kotitalouksien pitää velkaantua tulevaisuudessa — niin miten te tämän perustelette, arvoisa valtiovarainministeri?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Kuka vastaa? — Ministeri Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, että ehkä olen jo näihin kysymyksiin tänään vastannut, (Paavo Arhinmäki: Ette ole!) niin kuin monissa aikaisemmissa keskusteluissa tähänkin asti. Eli olemme tekemässä vaikeita säästöpäätöksiä, joita on epämieluisa toteuttaa, ja perustelen näitä ratkaisuja sillä, että me rakennamme tulevaisuutta, jossa Suomen julkinen talous on tasapainossa, jossa Suomen tulevaisuudennäkymä on positiivisempi, myös meidän opiskelijoillemme, ja uudistamme koulutusjärjestelmää niin, että se pystyy paremmin vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin huolimatta siitä, että elämme nyt Suomen historian yhtä vaikeimmista hetkistä talouden näkökulmasta.

Arvoisa herra puhemies! Joka päivä oppositio täällä vastustaa jotain säästöä. Tänään ovat vuorossa opiskelijat, huomenna ehkä viljelijät. Minä uskon, että Suomen kansa näkee tämän bluffin läpi. Vaikka jokainen väestöryhmä omalla kohdallaan varmasti kokee kipeästi nämä säästöt, niin minä itse asiassa uskon, että Suomen kansa ymmärtää, että nämä ovat välttämättömiä, näitä säästöjä on tehtävä, jotta pystymme tasapainottamaan Suomen taloutta ja saamaan meidän maamme talouden parempaan kuntoon.

Mutta kun täällä puhutaan arvovalinnoista, niin viime vaalikaudella, jolloin ministeri Niinistö — silloinen ministeri siis, täällä nykyinen kansanedustaja Niinistö — oli hallituksessa ja Krista Kiuru oli hallituksessa, demarit olivat hallituksessa, tehtiin säästöjä, leikattiin lapsilisää, leikattiin perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perustamishankkeista, leikattiin lukioverkosta, leikattiin ammatillisesta koulutuksesta, lisäkoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta, ammattikouluverkosta, yliopistoindeksistä, Aalto-yliopiston lisärahasta, Suomen Akatemiasta. Ministeri Stubb, kun olitte samassa hallituksessa, niin olivatko nämä ministeri Niinistöltä ja Kiurulta tällaisia arvovalintoja, (Naurua) että nimenomaan tänne isketään, vai johtuivatko ne vaikeasta taloustilanteesta.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Aika on käytetty, ja nyt katson, kuka vastaa. — Ministeri Stubb.

Arvoisa herra puhemies! En koskaan lähtisi syyttämään entisiä hallituskumppaneita, nykyisiä oppositiopuolueita vastuullisesta taloudenpidosta (Ben Zyskowicz: Ei, siitä ei voi syyttää!) vaan lähtisin aina siitä, että jokainen, jokainen joka on hallituksessa, tekee vastuullisia päätöksiä. Jokainen päätös hallituksen sisällä on tietysti omalla tavallaan arvovalinta. Meidän arvovalintamme on se, että kuromme velkaantumista kiinni ja saamme velkaantumisen loppumaan. Meidän arvovalintamme on se, että Suomeen luodaan lisää työpaikkoja. Meidän arvovalintamme on se, että Suomen talous saadaan kuntoon, ja loppupelissä meidän arvovalintamme on se, että me elämme maailman parhaassa hyvinvointiyhteiskunnassa, mutta ilman työtä ja kasvua se ei onnistu, ilman talouden tasapainottamista se ei onnistu. Me emme tässä maassa voi elää pellossa.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Myönnän vielä yhden puheenvuoron kristillisdemokraattisen ryhmän edustajalle, edustaja Essayah’lle, ja sen jälkeen tämän asian käsittely päättyy.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä teki tänään päätöksen, että me yhdymme myöskin tuohon välikysymykseen, joka koskee opintotukea ja koulutusta. Me kritisoimme näitä liian rajuja leikkauksia, mutta me emme pelkästään kritisoi, vaan tässä tilanteessa, aivan niin kuin keskustelussa on kuultu, on hyvin tärkeää myöskin esittää niitä ratkaisuvaihtoehtoja, ja KD esittää omaa mallia, jolla pystyttäisiin varmistamaan myöskin nopeampi valmistuminen opiskelijoille. Olisimme kiinnostuneita kuulemaan myöskin sen, voidaanko harkita näistä opintotuen tulorajoista luopumista, koska esimerkiksi erityisesti perheellisillä opiskelijoilla on tänä aikana todella tiukkaa toimeentulonsa kanssa ja tämä opintotuen takaisinperiminen on erittäin byrokraattista, ja myöskin sitten monelle opiskelijalle olisi tärkeätä, että he voisivat hankkia rahaa, erityisesti jos heillä on huollettavia. Olisiko mahdollista tästä (Puhemies koputtaa) tulorajasta luopua? Tai onko jotakin muuta perheellisille opiskelijoille tarkoitettavaa tukea?

Arvoisa puhemies! Kyllä, vastaus on kyllä, voidaan harkita, ja muutenkin minä olen kiitollinen kaikista rakentavista kehittämisajatuksista, mitä voisimme tehdä, niin että opiskelijoiden tilanne ja meidän koulutusjärjestelmämme tilanne voisi olla parempi tulevien vuosien päästä huolimatta tästä vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Kiitän tästä rakentavasta lähestymistavasta ja myöskin toivon, että kun me käymme täällä välikysymyskeskustelua hetken kuluttua, niin voimme siellä jatkaa ennen kaikkea näillä sisältökysymyksillä, koska ne ovat ne olennaiset, eli millä tavalla uudistamme suomalaista koulutusta niin, että se meidän järjestelmämme on vahvempi, turvaa mahdollisuuksien tasa-arvon myöskin tulevaisuudessa ja että pärjäämme kansainvälistyvässä maailmassa ja kiristyvässä (Puhemies koputtaa) kilpailussa.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun hallitus ajaa rajuja leikkauksia opiskelijoiden ja palkansaajien toimeentuloon, olemme taas saaneet kuulla, kuinka kaikkein varakkaimpien listaamattomien yhtiöiden omistajat eivät maksa juuri lainkaan veroja tuloistaan. Veroja kierretään laillisesti niin holdingyhtiöillä kuin vakuutuskuorillakin. Niitäkin suuria pääomatuloja saavia, jotka reilusti maksavat veronsa, verotetaan vähemmän kuin vastaavia tuloja saavia palkansaajia. Arvoisa pääministeri Sipilä, miten te aiotte osallistaa suurituloiset osingonsaajat säästöpolitiikkaan, ja eikö tämä olisi oikeudenmukaisempi vaihtoehto kuin pienituloisilta opiskelijoilta leikkaaminen.

Arvoisa puhemies! Se on totta, että kun listaamaton yritys maksaa toiselle listaamattomalle yritykselle osinkoa, niin siitä välistä ei mene veroa. Tämän hallituksen ohjelmassa ei ole ainakaan vielä, että tämä tie purettaisiin. Tämä on tehty sitä varten, että tämmöiset yritysrakenteet pystyvät keskenään tulouttamaan ja konsernista sitten verotetaan. Tämä on se lähtökohta tälle asialle. Tätä ei suinkaan ole tehty veronkiertotarkoituksessa.

Mutta kun me tätä veropohjan laajentamista käymme läpi, niin tätäkin asiaa tullaan tarkastelemaan.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Tämä oli ilahduttavaa kuulla. Mutta pääministeri Sipilä, te olette itse järjestänyt omaisuuttanne niin sanottujen vakuutuskuorien kautta. Näiden vakuutuskuorien suosiohan on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosien aikana juuri siitä syystä, että ne mahdollistavat niin omistusten piilottamisen kuin myöskin osinkojen saamisen verottomana. Eli kyllä käytännössä on kyse suurituloisten suomalaisten harjoittamasta verosuunnittelusta.

Minusta on erittäin positiivista, jos hallitus nyt pohtii myöskin suurituloisten mukaan ottamista tähän säästöpolitiikkaan, mutta pääministeri, aiotteko ryhtyä toimenpiteisiin näiden vakuutuskuorien avaamiseksi, jolloin myöskin te itse osallistuisitte hyvinvointivaltion rahoittamiseen.

Arvoisa puhemies! Se, että tässä vihjaillaan, että olisin henkilökohtaisesti jotenkin kiertämässä veroja, on loukkaavaa. Siihen olisi ollut toki monessa tilanteessa mahdollisuus: kun yrityskauppoja olen tehnyt, niin olen saanut ehdotuksia tehdä niitä Luxemburgin kautta. Mutta olen aina vastannut niihin ehdotuksiin niin, että minä haluan maksaa Suomeen veroni, koska olen täällä saanut opiskella ja kasvaa ja tämä on turvallinen maa ja haluan myöskin omalla veronmaksukäyttäytymiselläni olla esimerkkinä.

Meillä on erilaisia tuotteita, joissa esimerkiksi metsänkasvusta maksetaan vero silloin, kun se realisoituu; on olemassa vakuutussäästöjä, joitten tuotto realisoituu silloin, kun se tuotto nostetaan; on olemassa esimerkiksi yritysomaisuutta, jota myytäessä vasta verotetaan. Se, että meillä on tällaisia tuotteita, ei tee kenestäkään veronkiertäjää. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Kysymys taisi lähteä osinkoveroista. Sehän on sanomattakin selvää, että jokaisen yrityksen tavoitteena on myydä tuotteita tai palveluita ja tuottaa voittoa omistajilleen. Me valtiovarainministeriön puolella olemme totta kai aina kiitollisia silloin, kun pystymme tulouttamaan veroja. Se tarkoittaa sitä — riippumatta siitä, onko suurituloinen vai pienituloinen — että jokaisen verotulon, jonka me saamme valtiovarainministeriöön sisään, pystymme käyttämään hyvinvoinnin luomiseksi. Sen takia toivoisin, että emme lähtisi lajittelemaan näitä veroja sillä tavalla, että jollain tavalla mustamaalataan yhtä veroa toista veroa vastaan.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Myönnän vielä puheenvuoron edustaja Anderssonille.

Arvoisa puhemies! Minä en omassa puheenvuorossani viitannut veronkiertoon vaan verosuunnitteluun eli siihen, että Suomessa on niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä, jotka tietoisesti pyrkivät minimoimaan omaa verorasitusta, eivät rikkomaan lakia. Minusta tässä on nyt kyse siitä, aikooko hallitus omassa veropolitiikassaan tähdätä siihen, että periaate siitä, että jokainen suomalainen maksaa veroa maksukykynsä mukaan, toteutuu. Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin esimerkiksi osinkoverotuksen uudistamiseksi niin, että verotus Suomessa myöskin toimii tämän suomalaisille tärkeän periaatteen mukaan?

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tällä hetkellä monta eri veroselvitystä menossa, ja me selvitämme myös tätä ketjuverotuskokonaisuutta, johonka te äsken viittasitte. Siinä on myös tiettyjä EU-rajoitteita olemassa, mutta me katsomme tätä kokonaisuutta, kun laadimme verosuunnitelmaa kokonaisuudessaan.

Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomi ei menesty, elleivät yritykset ja yksilöt menesty — mukaan lukien pääministeri.

Suomalaiset ja Suomessa toimivat rahalaitokset tekevät ennätysvoittoja, jakavat miljardien edestä osinkoja. Pankkien liiketoimintaa ei koske arvonlisävero, siksi muun muassa Britanniassa verotetaan pankkien tulosta noin 10 miljardilla eurolla. Ruotsissa valmistellaan pankkiveroa, jolla tavoitellaan vähintään 400 miljoonan euron tuottoa. Eikö olisi nyt pohjoismaisen yhteistyön paikka, kuten sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitämme? Sen sijaan, että leikataan opiskelijoilta ja muilta vähäosaisilta, miksi emme keräisi pankkiveroa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Eikö kannattaisi ottaa niiltä, joilla on, eikä vain niiltä, joilla ei ole? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Anderssonin kysymys oli loukkaava, mutta kysyn hieman laajemmin. Hallitus tekee nykyistä veropolitiikkaa aika ahtaassa raossa. Siellä on hyviä elementtejä, jotka edistävät työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Toisaalta verotuksessa on isoja haasteita kansainvälisen veroyhteistyön osalta, meillä on tulossa maakuntauudistus, meillä on tulossa perustulouudistus ja meillä on kannustinloukkuja. Kysyn ministeri Stubbilta: onko ajateltu, että asettaisimme laajan asiantuntijaryhmän miettimään laajempaa verouudistusta? Lähinnä ajattelen seuraavaa vaalikautta varten, jolloin voitaisiin vastata näihin moniin haasteisiin siten, että olisi hyvä keskustelupohja sitten meidän poliitikoillamme linjata asiantuntijatyöryhmän perusteella.

Arvoisa herra puhemies! Pankithan tietysti maksavat tuloksistaan veroa ihan niin kuin muutkin yhtiöt ja yritykset. Kun me katsomme verokokonaisuutta, niin totta kai me katsomme erilaisia ratkaisuja, mutta pankkivero ei ole meidän agendallamme juuri nyt.

Arvoisa puhemies! Haluan kysyä EU—Turkki-sopimuksesta. YK:n pakolaisjärjestö ja Amnesty ovat arvostelleet sopimusta: jos rajat laitetaan kiinni ja tehdään joukkopalautuksia, loukkaa se ihmisten oikeutta hakea turvapaikkaa. Turkin kyky käsitellä turvapaikkahakemuksia on koetuksella. Lisäksi maan ihmisoikeustilanne on huolestuttava.

On paljon kysymyksiä. Jotta yksi syyrialainen voi päästä Eurooppaan, onko jonkun toisen riskeerattava henkensä merellä? Ja voiko tällainen yksi yhteen -siirto edes toteutua, kun vapaaehtoiset pakolaisten siirrot EU:n sisällä eivät ole toteutuneet odotetusti? Miten käy teltoissa hytiseville lapsille, naisille ja vanhuksille Makedonian ja Kreikan rajalla? Eikö olisi parempi, että autetaan ottamalla pakolaisia suoraan leiristä, erityisesti naisia ja lapsia, ja kasvatetaan pakolaiskiintiötä?

EU-päämiesten julkilausumassa vakuutetaan, että ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta noudatetaan. Miten Suomi aikoo varmistaa, että hädänalaiset ihmiset pääsevät turvaan?

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä ja tärkeä kysymys. Tämä on juuri tämän sopimuksen tarkoitus, eli lopettaa tämä salakuljettajien kyseenalainen liiketoimintamalli, jolla ihmisiä vaarallista reittiä, merta pitkin kuskataan Kreikkaan. Nyt on tarkoituksena se, että tämmöinen epäjärjestyksessä tapahtuva liiketoimintamalli saa loppunsa ja nimenomaan leireiltä sitten järjestäytyneesti otetaan YK:n pakolaisjärjestön johdolla naisia, lapsia ja perheitä sijoitettavaksi Eurooppaan. Ja tämä raha, mikä tässä on ollut esillä, käytetään näiden pakolaisleirien olosuhteiden parantamiseen.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä asia, ja jotta me pystymme ratkaisemaan tämän koko kysymyksen, niin täytyy puuttua näihin juurisyihin eli sotiin, jotka siellä ovat käynnissä. Kansainvälinen yhteisö on anteeksiantamattomalla tavalla YK:ta myöten, suurvaltoja myöten laiminlyönyt tämän työn. Ja tämä on nyt se, mikä pitää saada kuntoon, jotta pystytään tulppaamaan tämä ihmisten tragedia.

Mutta samalla tavalla sanon kuin pääministeri: ihmissalakuljettajilta on vietävä bisnes pois, (Oikealta: Kyllä!) ja se ei millään muulla onnistu kuin sillä, että se tehdään heille mahdottomaksi ja taloudellisesti kannattamattomaksi. Tämä on ainoa tie, jolla se pystytään tulppaamaan, ja tätä kautta tietysti meidän pitäisi leireiltä hakea. Mutta edustaja Karimäki, siellä on uusia ongelmia: osa kristityistä, (Puhemies koputtaa) osa jesideistä ei pääse edes leireille, koska Isis pyörittää...

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ministeri Soini, aika on käytetty.

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Herra puhemies! Minusta on erinomaisen hyvä asia, että EU on päässyt näinkin pitkälle aika pitkän odotuksen jälkeen ja myöskin Turkin kanssa sopimukseen. Toki Turkin ihmisoikeustilanne ja politiikka aiheuttavat monia huolia, mutta meidän on myöskin tällaisten maiden kanssa tultava toimeen ja käytävä keskusteluja, kuten Venäjänkin kanssa.

Mutta tässä sopimuksessa — sikäli kuin se pystytään myös täytäntöön panemaan — on kyllä monia tällaisia suuria kysymysmerkkejä, ja yksi on se, että vaikka tavoitteena on ihmissalakuljetuksen ja vaarallisten kuljetusten lopettaminen, tämä mekanismi, jossa jokaista Kreikkaan tulevaa syyrialaispakolaista kohden palautetaan yksi, jotta sitten yksi pakolainen leireiltä otetaan EU:hun, voi tavallaan luoda tällaisen vähän kummallisen insentiivin, ’yllykkeen’, antaa näiden ihmisten tulla, jotta saataisiin sitten sama määrä poistettua Turkista.

Arvoisa puhemies! Tämän koko järjestelyn tarkoituksena on lopettaa tällainen ihmissalakuljetukseen perustuva tie, enkä usko, että tästä mitenkään voi tulla insentiivi tätä kautta, että joku toinen sitten otetaan sieltä leiriltä. Näin saadaan järjestys rajalle ja sen jälkeen sitten näiltä leireiltä YK:n pakolaisjärjestön johdolla otetaan hallitusti ihmisiä.

Myönnän sen, että tähän liittyy monia kysymyksiä, joita käytiin Eurooppa-neuvostossa läpi. Niitä on pyydetty komission toimesta selvittämään nyt viikon aikana, ja ensi torstaina sitten kuulemme vastaukset. Ilman muuta lähdemme siitä, että kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeussopimuksia noudatetaan, totta kai, emmehän me nyt eurooppalaisena arvoyhteisönä voi toimia niiden vastaisesti. Mutta tässä joudutaan tekemään nyt koviakin toimia, että saadaan rajalle järjestys ja näille ihmisille, jotka pakenevat sotaa, inhimilliset olosuhteet, joista sitten heitä voidaan (Puhemies koputtaa) uudelleen sijoittaa.

Herra puhemies! Tässä Turkki-projektissa on tärkeää nyt korostaa sitä, että näitten EU:n rahojen pitää mennä suoraan näille pakolaisille, jotka sijoitetaan sinne leireille, ja tästä onkin sovittu. Mutta on hyvin suuri pelko siitä, että sinne taustalle voi tulla jobbareita, jotka sitten keräävät tätä rahaa. Tämän valvonnan pitää olla erittäin tarkkaa sillä tavalla, että se raha pysyy aidosti siellä pakolaisilla.

Jos pääministeri vielä kuvaisi hieman sitä Pohjois-Afrikan tilannetta, josta keskustelitte myöskin. Siellä on satojatuhansia potentiaalisia pakolaisia, jotka tulevat heti yli, kun vedet lämpiävät.

Arvoisa puhemies! Tästä, että se menee suoraan pakolaisille, on keskusteltu Turkin kanssa moneen kertaan. Tässä on yhteinen mekanismi, jossa valvotaan joka ikistä projektia ja hanketta yhdessä. Ne rahat eivät mene Turkille, vaan ne menevät Turkissa oleville syyrialaisille pakolaisille ja näiden leirien olosuhteiden parantamiseen. (Oikealta: Sitä pitää valvoa!) — Ja sitä valvotaan yhdessä.

No, sitten mitä tulee siihen, että kun joku raja on kiinni mutta juurisyyt eivät poistu — niin kuin ulkoministeri totesi — niin totta kai paine sitten siirtyy jonnekin muualle. Voi olla, että vielä vaarallisempi reitti esimerkiksi Libyasta Italiaan avautuu, joten kyllä tässä kaiken avaimena on tietenkin se, että nämä juurisyyt saadaan poistettua, saadaan tulitauko pitämään, saadaan humanitäärinen apu perille. Syyrian yhteydessä keskusteltiin myöskin siitä, (Puhemies koputtaa) että nyt pitäisi saada turvallisia vyöhykkeitä, joissa ihmiset voivat turvallisesti olla Syyriassa, ja apua annetaan sinne.

Arvoisa puhemies! Kaikki kansainväliset järjestöt, asiantuntijajärjestöt, jotka ovat tehneet töitä siirtolaisten, pakolaisten ja ihmiskaupan kanssa vuosikausia — 86 prosenttia maailman pakolaisista on muualla kuin täällä Euroopassa — sanovat, että tämä ei ole onnistunut keino, että nämä eivät ole sellaisia keinoja, joilla voidaan rajoittaa ihmissalakuljetusta tai ihmiskauppaa. Ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa ovat tällä hetkellä erittäin kiinteästi sidottuja yhteen, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että ensimmäistä kertaa yli puolet tulijoista on naisia ja lapsia. Erittäin huonosti on onnistuttu turvaamaan naisten ja lasten turvallisuus nimenomaan sukupuoleen liittyvän väkivallan osalta näiden tulijoiden kohdalla.

Miksi EU päätti, että ei kuunnella näitä järjestöjä, jotka ovat tehneet töitä, oteta opiksi ja pohdita yhdessä niitä keinoja, joilla voitaisiin (Puhemies koputtaa) ratkaista tilanne ilman, että uhrataan nämä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]

Arvoisa puhemies! Nämä huolet ovat olleet esillä Eurooppa-neuvostossa ja varmasti tulevat olemaan myöskin ensi viikon kokouksessa.

Kaiken lähtökohtana on tosiaan se, että saadaan joku järjestys tähän asiaan. Ei se ihmisoikeustilanne eikä humanitäärinen tilanne ole kovin kaksinen tuolla Kreikan pelloillakaan tällä hetkellä, missä ihmiset ovat muovikyhäelmissä ja majoittuneina sinne, vaan meidän pitää saada asia järjestykseen lähempänä kriisialueita ja sitten asiantuntija-avulla, YK:n pakolaisjärjestön avulla, saada nämä leirit pystyyn.

Tämä kokonaisuus vaatii myöskin sitä, että sinne saadaan lisää varoja. Näitä lisärahoja on nyt saatu EU:n omasta budjetista, jäsenvaltioilta — Suomikin on siihen osallistunut — ja sitten Syyrian apu ‑konferenssissa Lontoossa kaiken kaikkiaan lähes 11 miljardia (Puhemies koputtaa) olivat apulupaukset muutaman vuoden ajalle.

Herra puhemies! Pääministerin kertomat tavoitteet siitä, että yritetään katkaista tämä ihmissalakuljettajien ja ihmiskauppiaiden toiminta, ovat oikein ja tavoiteltavia, ja ilman muuta niitä kaikki kannattavat. Mutta kun näissä puheenvuoroissakin on tullut esille niitä huolia siitä, että tällä hetkellä tilanne ei ole enää se, että pakolaisista valtaosa on nuoria miehiä vaan nyt siellä on pakolaisista valtaosa naisia ja lapsia, niin jotenkin tuntuu kohtuuttomalta, että sieltä Kreikasta lähdetään juuri näitä naisia ja lapsia kuljettamaan takaisin Turkkiin. Eli millä tavalla tällaista ongelmaa on käyty läpi? Eikö olisi paljon parempi, että nyt otetaan sieltä Kreikasta eri EU-maihin näitä pakolaisia, jotka siellä jo ovat? Aikooko Suomi nostaa pakolaiskiintiötä, ja millä tavalla nämä muut Euroopan maat pakotetaan nostamaan omia pakolaiskiintiöitään?

Arvoisa puhemies! Ei suinkaan nyt Kreikassa olevia pakolaisia lähdetä siirtämään Turkkiin. Ei tämä ole tämän ratkaisun osa vaan saada järjestys rajoille ja näille pakolaisleireille nyt kunnolliset olosuhteet näille uusille tulijoille. Sen jälkeen meidän pitää ratkaista se, mitä tehdään noin 100 000:lle Kreikassa olevalle pakolaiselle, ja siinä meillä on tämä vapaaehtoinen mekanismi, joka nyt voidaan ottaa käyttöön, kun me saamme järjestyksen rajoille. Siihen ovat EU-maat sitoutuneet, noin 160 000 kaiken kaikkiaan on tämän järjestelyn piirissä, ja osa tästä vapaaehtoisesta mekanismista voidaan käyttää sitten siihen, että otetaan syyrialaisia sieltä Turkista näiltä leireiltä. Sen lisäksi meillä on vielä tämä kiintiöpakolaisjärjestelmä, ja Suomi on siinä etunenässä näyttänyt mallia lupaamalla ottaa 600 syyrialaista Turkin leireiltä.

Arvoisa puhemies! Tämä pakolaiskriisi on iso tragedia näille ihmisille itselleen, mutta samalla se on tietysti iso haaste EU-maille. Tässä kovasti nyt pohditaan, niin kuin pitääkin, mitä näille seurauksille tehdään, mutta vähintään yhtä paljon pitäisi kyllä pohtia, miten näihin syihin voidaan vaikuttaa. Tämä pakolaisvirta kohdistuu ennen muuta Eurooppaan, EU-maihin, mutta hivenen näyttää siltä, että tämän kriisin ratkaisusta — kun puhutaan Syyrian kriisistä — keskustelevat ennen muuta Venäjä ja Yhdysvallat, jonkun verran jopa EU:n ylitse. Siltä se näyttää. Kuitenkin ainoa kestävä ratkaisu pitkän päälle on se, että saadaan Syyrian kriisi ratkaistua, saadaan tulitauko pitämään, saadaan sinne joku kaunis päivä rauha aikaiseksi. Mitä EU aikoo tehdä, arvoisa puhemies, tulitauon saamiseksi? Miten EU voi entistä enemmän vaikuttaa siihen, että rauha saadaan aikaiseksi?

Arvoisa herra puhemies! Tämä valiokunnan puheenjohtaja Kaikkosen kysymys on oikea. Jos me emme pysty saamaan rauhaa Syyriaan ja Irakin alueelle ja Isisiä tuhottua, niin tämä tilanne vain jatkuu. Sen takia tässä tarvitaan kaikkien kansainvälisten yhteisöjen yhteistyötä, niin YK:n, EU:n kuin muidenkin, ja erittäin tärkeää on, että Yhdysvallat ja Venäjä ovat jälleen puheväleissä ja toivottavasti ratkovat tätä yhdessä, koska tosiasia ikävä kyllä kylmässä ja pahassa maailmassa on se, että siihen tarvitaan suurvaltojen yhteistyötä. (Eva Biaudet: Mitä Suomi aikoo tehdä?) — Edustaja Biaudet, vastaan nyt edustaja Kaikkosen kysymykseen. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Totta kai Suomen eduskunta, niin kuin eilen keskustelussa kävi ilmi, hyvin yksimielisesti ja yksituumaisesti ajaa ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, rauhaa ja turvallisuutta.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ministeri Soini, jatkakaa.

Viimeisen puheenvuoron tähän keskusteluun annan tämän teeman avaajalle, edustaja Karimäelle.

Arvoisa puhemies! On todella tärkeää kitkeä tämä rikollinen ihmissalakuljetus, ja on tärkeää, että autamme Turkkia, koska siellä on nyt niin paljon syyrialaisia pakolaislapsia, jotka kaipaavat koulutusta leireihin. Juurisyihin puuttumisessa on keskeistä myös se, että kehitysyhteistyömäärärahoista huolehdittaisiin, joten on valitettavaa, että niitä hallitus on niin paljon leikannut. Myös perheen yhdistäminen olisi yksi keino luoda turvallisia reittejä, ja siksi pidän valitettavana sitä, että hallitus suunnittelee tähänkin heikennyksiä. Lisäksi kaipaisin keskustelua humanitäärisistä viisumeista. Se olisi turvallinen keino ihmisten päästä pakolaisleireiltä turvaan Eurooppaan. Kysyn hallitukselta: aikooko Suomi kantaa reilun osansa tässä pakolaiskriisin ratkaisemisessa?