Suullinen kysymys kansakunnan yhtenäisyydestä huolehtimisesta (Tytti Tuppurainen sd) | Suullinen kysymys veropolitiikasta (Antti Kurvinen kesk) | Suullinen kysymys talousarvion sopeuttavasta vaikutuksesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys ympäristölle haitallisesta tukipolitiikasta (Atte Harjanne vihr) | Suullinen kysymys asp-säästämisestä (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kyselytunti

Herra puhemies! Suomen tilanne on vakava. Valtiontaloutta täytyy tasapainottaa, mutta tämä kahden vaalikauden mittainen urakka ei onnistu, elleivät suomalaiset pidä päätöksiä tasapuolisina ja oikeudenmukaisina. Tässä vaikeuksien keskellä tarvitaan sellaista politiikkaa, joka luo yhteenkuuluvaisuutta, mutta hallitus on nyt kuitenkin politiikallaan aiheuttamassa toivottomuutta ja eripuraa. On erikoinen arvovalinta leikata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elintasosta ja vieläpä laskusuhdanteessa. Ei voi olla oikein, että leikkausten taakka lankeaa pienituloisten harteille. Onko siis mitenkään viisasta ajaa Suomi törmäyskurssille taantuman kynnyksellä? [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Meille sosiaalidemokraateille politiikassa on aina kysymys arvovalinnoista. Pääministeri Orpo, miten te huolehditte suomalaisen yhteiskunnan eheydestä, kansakunnan yhtenäisyydestä, näiden päätösten aikana?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yhtenäisyys ja yksituumaisuus, se on kaikki kaikessa. Sanoisin, että hyvää tässä puheenvuorossa oli se, että tunnustatte sen, että me ollaan todella vakavassa tilanteessa. Meidän talouskasvun ennustetaan laskevan entisestään. Se yhdessä velkaantumisen kanssa ja meidän tehottomien rakenteiden kanssa johtaa siihen, että meidän hyvinvointiyhteiskuntamme on vakavasti uhattuna. Ja se siis tarkoittaa sitä, että jos me emme saa muutosta aikaan, suomalaisten peruspalvelut kouluista vanhustenpalveluihin ovat uhattuina, ja silloin on uhattuna myöskin se, että Suomessa pystytään pitämään heikommista huolta. Uskon, että me kaikki jaamme sen tavoitteen, että tästä me haluamme huolehtia: pohjoismaisesta, suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Me ollaan varmasti eri mieltä keinoista, miten sinne päästään. Niistä pitää keskustella, niistä voi keskustella, niistä voi olla eri mieltä. Mutta todella toivon, että me pystytään rakentavaan keskusteluun, ei mennä myöskään yliampuvaan syyttelyyn ja pelotteluun vaan siihen, että me rakentavasti etsitään niitä yhteisiä tekijöitä. Jos meillä on sama tavoite [Puhemies koputtaa] ja sama tilannekuva, niin tämä olisi hyvä suunnitelma.

Puhemies Jussi Halla-aho

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Kyllä, keinoista meillä on erilainen näkemys. Meille tässä on kysymys arvoista.

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, te ennen vaalejakin puhuitte paljon valtiontalouden tasapainotuksen tarpeesta, mutta nyt kuitenkin teidän vahtivuorollanne velkaantuminen kiihtyy ja on vaalikauden aikana yhteensä lähes 50 miljardia euroa. [Ben Zyskowicz: Sekö teitä huolettaa?] Taantuma uhkaa, ja samaan aikaan hallitus leikkaa tavallisten suomalaisten perheiden käteenjääviä tuloja jopa satoja euroja kuukaudessa. [Ben Zyskowicz: Pitää leikata kiinalaisilta!] Ja tämän hallitus tekee tilanteessa, jossa korot ja hinnat ovat ennätyksellisen korkealla.

Siis leikkaukset kohdistuvat pienituloisiin ja heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, pääministeri Orpo, mutta hyväosaisille on tulossa yksi historian suurimmista veronkevennyksistä, siis 14 000 euron palkoilla oleville jopa 2 000 euroa vuodessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Montako niitä on?] Valtiovarainministeri Purra, ettekö te siis löytäneet yhtä ainutta keinoa, siis mitään uutta toimenpidettä, jolla varakkaatkin ja pääministerin tuloluokkakin [Puhemies koputtaa] olisi saatu mukaan näihin talouden tasapainotustalkoisiin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Valtionvelka ja se, miltä se näyttää tulevan vuoden budjetissa ja koko kehyskaudella, on hirvittävän rumannäköistä. Mutta siinä edustaja on väärässä, että tämä hallitus erityisesti lisäisi sitä, sillä ei, me kyllä vähennämme valtion menoja. Mutta nyt erityisesti ensi vuonna valitettavasti suhdanteista johtuva valtion tuloarvio eli verotuotto on selvästi vähentynyt. Lisäksi hyvinvointialueilta on tulossa uusia tarpeita. Teidän hallituksenne tekemät arviot hyvinvointialueiden rahoitustarpeesta ovat auttamatta liian pieniä. [Timo Harakka: Yksi keino!]

No, mitä tulee sitten näihin verotuksellisiin ratkaisuihin, niin tässä maassa on yksi maailman kovimmista tulonjakovaikutuksista meidän verotuksessa. Meillä on hyvin korkea kokonaisveroaste ja marginaaliveroasteet. Tässä maassa aivan kaikki osallistuvat näihin talkoisiin, myös siellä suuremman tuloluokan määrissä. [Vasemmalta: Miten?] — Verojen avulla. He maksavat veroja, joilla pienituloisten etuuksia kustannetaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Varmasti aika moni suomalainen on yllättynyt siitä, että se alijäämä ja se velkaantuminen, jota te esitätte tälle koko vaalikaudelle, kiipeää lähes 50 miljardiin euroon — 46 miljardia euroa ilman koronaa ja toivottavasti ilman uutta sotaa tai siitä aiheutuvaa energiakriisiä. Suomi on vakavassa paikassa, ja mitä vakavampi on paikka, sitä tärkeämpää on, että päätökset ovat oikeudenmukaisia. No, nyt te tässä perustelitte tätä suurituloisten, ministerituloluokan, jättipottia, että tämähän on ihan oikein. Mitä tässä välissä tapahtui?

Ennen riihtä te annoitte Helsingin Sanomille haastattelun, jossa te sanoitte, että ei tämä teidän ideanne ole, ja nyt, kun te tulette sieltä riihestä, te kerrottekin, että nämä suurituloisten veronalennukset tilanteessa, jossa valtio velkaantuu yli 10 miljardia, ovatkin loistava ajatus. Mitä tässä välissä tapahtui, arvoisa valtiovarainministeri? Pääministeri myönsi, että kokoomus petti koulutuslupauksen. Voisitteko te nyt ottaa mallia ja rehellisesti myöntää, että tässä veropolitiikassa jäitte [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] kokoomuksen jyrän alle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edellisessä vastauksessani kuvasin, mihin tämä ero tähän valtiovarainministeriön ehdotukseen elokuusta liittyy ja mikä on aiheuttanut sen, että alijäämä on kasvanut. Se ei ole aiheutunut valtion menojen lisäämisestä — päinvastoin budjettiriihen tulokset ovat täysin linjassa valtiovarainministeriön ehdotuksen kanssa. Yritin eilen A-studiossa teille kertoa tästä mittakaavasta, ja voin tehdä sen jälleen uudelleen. [Vilhelm Junnila: Jos menisimme!] Solidaarisuusveron alarajan noston kustannus on noin 60 miljoonaa euroa, 60 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan työtulovähennyksellä pieni- ja keskituloisiin painottuen työn verotusta lasketaan 100 miljoonaa euroa. Polttoaineverotuksen alentamisella sitä tehdään 160 miljoonaa euroa, ja työttömyysvakuutusmaksuja alentamalla ostovoima palkansaajalla erittäin paljon vahvistuu. [Välihuutoja — Hälinää]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Myönnän vielä pääministerille vastauspuheenvuoron. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Velkaantuminen on liian nopeaa, se on liian nopeaa, se on liian suurta, mutta kyllä se on tosiasia, että se, minkä edessä meidän hallitus on, on se perintö, mikä meillä on, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin! — Välihuuto vasemmistoliiton ryhmästä] se perintö, mikä meillä on edellisen hallituksen pohjalta: pysyviä menoja lisättiin, kaikki tarpeelliset rakenteelliset uudistukset jäivät tekemättä. Ne ovat tekemättä. Sote-uudistus tehtiin niin, että se on hyvin kallis. Me lähdetään korjaamaan tätä. Se ottaa aikansa. Se ottaa aikansa, ja se työ on aloitettu nyt.

Tässä budjetissa, joka on esitelty, tehdään ensimmäiset päätökset. Lainsäädäntöön tehdään uudistuksia, joilla saadaan lisää työllisyyttä ja lisää investointeja. Ja mitä tulee koulutukseen ja koulutuslupaukseen, hallitus tekee historialliset panostukset koulutukseen — miljardi tutkimukseen ja tuotekehitykseen vaalikauden aikana, 200 miljoonaa perusopetukseen. Se oli keskeistä vaaleissa, minkä mekin sanoimme ja mihin hallitus on sitoutunut. Koulutukseen panostetaan kaiken sen keskellä, että me joudumme laittamaan paljon rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja puolustukseen. Samaan aikaan huolehditaan tulevaisuudesta.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaiset ymmärtävät, että vaikeita päätöksiä pitää tehdä, ja myös keskustassa me ymmärrämme sen, että tästä ei eteenpäin päästä ilman kovia päätöksiä. Kuitenkin suomalaiset arvostavat rehellisyyttä ja avoimuutta, silmästä silmään puhumista. Ja, arvoisa pääministeri Petteri Orpo, te olitte nyt budjettiriihen infossa vähän niin kuin vanha ostoskanavan pölynimurin myyntitykki: kaikkea hienoa, fantastista, upeaa oli budjetissa, [Sheikki Laakso: Eikä tässä vielä kaikki!] mutta isot leikkaukset jätitte kertomatta. Se ei ollut kovin tyylikästä eikä mielestäni oikein sivistysvaltion politiikkaan sopivaa.

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, teidän hallituksenne veropolitiikka on outoa. Kevennätte puolella miljardilla verotusta ja sillä syvennätte alijäämää, joka on nyt ensi vuodellekin 11 miljardia, ja lähes 50 miljardia aiotte ottaa lisää velkaa tällä vaalikaudella. Valtiovarainministeri Purra, kiristätte kiinteistöveroa, kiristätte autolla töihin matkaavien verotusta, [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!] kiristätte pienimpien yritysten arvonlisäveroa, kiristätte lääkkeitten verotusta ja samaan aikaan kevennätte kaikista suurituloisimpien verotusta. [Puhemies koputtaa] Pidättekö tätä järkevänä veropolitiikkana?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja luetteli erilaisia veroja, joista tosiaan osaa tämä hallitus kiristää ja osaa löysää. Se, mitä viivan alle jää, on, että tämä hallitus ei omilla toimillaan nosta kokonaisveroastetta. Sitä periaatetta hallitus on noudattanut Säätytalolta asti, [Timo Harakan välihuuto] ja siitä haluamme pitää edelleen kiinni.

Kerroin jo näistä mittakaavaeroista. Mikäli jälleen viittasitte tähän solidaarisuusveroon, niin sen kustannus siitä, että sen alarajaa nostetaan, on reilu 60 miljoonaa euroa. Voitte ilossa suin katsella sitä hallitusohjelman verotaulukkoa sieltä lopusta ja verrata tätä niihin muihin veroihin.

Täällä on nyt useammassa puheenvuorossa myös viitattu siihen, että tässä suhdannetilanteessa me toimisimme jotenkin väärin. Huomauttaisin, että meidän finanssipoliittinen linja ensi vuonna on selvästi elvyttävä, ja eikö se ole juuri se, mitä tässä vaiheessa pitääkin tehdä? [Timo Heinonen: Niin sanotusti väärin sammutettu!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kysyn nyt ministeri Purralta autoilevan, tavallisen työssäkäyvän ihmisen puolesta, voisitteko kertoa, millaisen automatkavähennyksen te olette tehneet. Mielestäni on vaalilupausten pettämistä, että te, perussuomalaiset, sanoitte, että kun nousette valtaan, polttoaineen hinta tippuu euroon viiteenkymmeneen. Nyt se on yli kaksi euroa eikä tule lähellekään sinne tippumaan. [Välihuutoja oikealta]. Samoin todettiin kokoomuksesta: bensan hinta tulee tippumaan roimasti. Sitä kannattaa silloin, kun polttoaineen hinta on korkea, laskea. Nyt kuitenkin työmatkan hinta [Timo Heinosen välihuuto] tulee nousemaan. Voisitteko kertoa suomalaisille, millainen uudistus tästä työmatkavähennyksestä nyt loppujen lopuksi tuli?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

2

Arvoisa herra puhemies! Kerron oikein mielelläni. Tämä hallitus alentaa ensi vuonna polttoaineiden verotusta 160 miljoonaa. [Välihuutoja vasemmalta] Sellaista ei ole tässä maassa ennen nähty. Tämä hallitus vähentää polttoaineverotuksen CO-komponentin veroa. Tämä hallitus laskee autoveroa nimenomaan vanhaan kantaan bensiini- ja dieselautoihin, ja mikä tärkeintä, tämä hallitus ei tätä jakeluvelvoitetta tee siinä määrin kuin teidän hallituksenne halusi tehdä. Näiden yhteisvaikutus... [Välihuuto] — Pääsen siihen, edustaja, aivan kohta. — Näiden yhteisvaikutus on selvä.

Mitä tulee sitten työmatkakulujen omavastuuosuuteen, niin kyllä, hallitus nostaa sen 750:stä 900 euroon. Ja miksi? Tätä on viimeksi nostettu vuonna 2015. [Pia Viitasen välihuuto] Sen on tarkoitus nimenomaan tukea pitkää matkaa töihin ajavia, mutta tällä hetkellä, kun hinnat ovat nousseet, siitä on tullut jopa korvausväline HSL-alueella kahden vyöhykkeen yli kulkevalle työmatkailijalle, ja tähän sitä ei ole tarkoitettu. Korona-aikaan tähän on tehty muutoksia, jotka olivat väliaikaisia. [Hälinää]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En voi olla viittaamatta siihen, kun valtiovarainministeri Purra täällä kertoi, että solidaarisuusveron alarajan nosto on vain 60 miljoonaa euroa tässä kokonaisuudessa. Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että jos te ette olisi päättäneet helpottaa vaikka pääministerin verotusta, teidän ei tarvitsisi leikata lastensuojelun jälkihuollosta, joka on 24 miljoonaa euroa — tässä vähän mittaluokkaa.

Sitten varsinaiseen kysymykseen: Valtiovarainministeri Purra sanoi eilen myös, että hallitus ei peruuta säästöpäätöksissään, vaikka myöhemmin valmistuvat lapsivaikutusten arvioinnit ja yhteisvaikutusten arvioinnit osoittaisivat, että nämä päätökset sysäävät tuhansia ja tuhansia suomalaislapsia köyhyyteen. Kysynkin: Onko näillä vaikutusarvioinneilla siis mitään merkitystä hallitukselle? Onko asiantuntijalausunnoilla mitään merkitystä hallituksen päätöksille? Aiotteko todella syventää lapsiperheköyhyyttä tässä tilanteessa Suomessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysymykseen, onko lausunnoilla, asiantuntija-arvioilla ja näillä kokonaisvaikutuksilla mitään merkitystä hallituksen harkintaan, vastaus on, että kyllä on. Olemme tehneet jo lukuisia toimia, joilla valmistelun yhteydessä lapsivaikutuksia otetaan paremmin huomioon, ja lapsiperheiden etuuksiin tehdään muutoksia, jotka hiukan helpottavat tilannetta lapsiperheiden osalta. Toki en kiistä sitä, että totta kai näillä kiristyksillä, joita joudutaan tekemään valtion velkaantumisesta johtuen sosiaaliturvaetuuksiin, vaikutuksia myöskin lapsiperheiden arkeen on. Mutta hallitus jätti indeksisäästön ulkopuolelle elatustuen, mikä oli yksi valinta. Asumistukileikkauksissa perusomavastuun lapsikerrointa korotettiin, se tuo lapsiperheille lisää. [Krista Kiurun välihuuto] Ja kolmantena asiana toimeentulotukeen suunnitellussa säästötoimessa valittiin toteutustapa niin, että se ei koskisi lapsiperheitä, eli nykytilanne säilyisi siellä mahdollisimman samanlaisena kuin se on ollut nykymallinkin pohjalta. Eli on tehty monia toimia. Sen lisäksi lapsiperheitä koskevat myöskin esimerkiksi ensi vuoden alkupuolella voimaan tulevat lapsilisän korotukset.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, te annatte yrityksille 700 miljoonan veroalen, te pidätte voimassa rikkaimpien listaamattomien yritysten omistajien saaman 1 000 miljoonan verotuen, te nostatte verottoman osakesäästötilille sijoittamisen rajan 100 000:een, te annatte suurimmat tuloveroalet 14 000 euroa kuussa ansaitseville ja te pidätte kaikki vanhat yritystuet voimassa ja teette uusia tki-otsikon alla.

Te, kaikki hallituspuolueet, lupasitte lopettaa velkaantumisen, mutta nyt te lisäätte velkaantumista antamalla enemmän veronalennuksia kuin mitä te olette tekemässä leikkauksia. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Veronalennukset annatte kaikkein suurituloisimmille ja leikkaukset teette tietysti kaikkein pienituloisimmille. Investoinnit te aiotte rahoittaa myymällä tuottavaa omaisuutta, jolloin velkaantuminen vain kiihtyy, ja omaisuuden tuotto on kuitenkin selvästi yli jopa nykyisten korkojen. [Mauri Peltokankaan välihuuto]

Kysynkin: Miksi te teurastatte nämä lypsävät lehmät? Miksi te haluatte luopua meidän kaikkien suomalaisten yhteisestä omaisuudesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja ministeri Purra, olkaa hyvä. — Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me tehdään tällä vaalikaudella kertaluontoisia investointeja, joissa osittain yhtä omaisuuslajia muutetaan toiseksi, tehdään investointeja infraan, opetukseen, koulutukseen, tehdään investointeja ympäristöön, mutta on ihan selvää tietenkin, että kannattaa tarkkaan harkita, minkälaista omaisuutta myy, sikäli kuin sitä myy. Tässä on ihan relevantti näkökulma se, tuleeko osinkotuottoja, mikä on se vaihtoehtoiskustannus, ja näitä harkintoja toki tehdään. [Timo Harakka: Paitsi, että ne on lukittu jo hallitusohjelmassa!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Tästä hallituksesta tulee varmaan velkaantunein hallitus. Olen elämässäni tehnyt aika monta budjettia, ja jos budjetissa halutaan sopeuttaa, niin silloin on säästöjä ja silloin tulee lisäkustannuksia. Jos lisäkustannuksia on enemmän kuin säästöjä, niin millä tavalla tämä budjetti sopeuttaa? Teillä on 700 miljoonaa säästöjä, mutta teillä on siellä paljon enemmän kuluja. Miten te voitte sanoa, että te sopeutatte taloutta tällä? Onko teillä, pääministeri, joku erilainen matematiikka kuin minulla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Tehdään suoria säästöjä, en muista ihan tarkkaa lukua, mutta, sanotaan, noin puolentoista miljardin verran. Me ohjaamme siitä säästöpotista välttämättömiin tarpeisiin, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen, koulutukseen, poliisien määrään, Rajavartiolaitokselle, oikeusvaltioon, niihin kohteisiin, joita Suomi tarvitsee tässä tilanteessa aivan välttämättä. Me palautetaan osa, koska meidän pitää tehdä se.

Sen lisäksi me tehdään toimia, käynnistetään toimia, edustaja Harkimo, joilla me halutaan Suomessa satatuhatta ihmistä enemmän töihin, joilla me halutaan yrittäjille uskoa siihen, että uskaltaa palkata, jotta me saadaan Suomeen investointeja, jotta me saadaan lisää tuloja. Nämä on tärkeä huomata. Niitä lisätuloja ei voida etukäteen budjettiin laittaa, ei voi elää toivotaan toivotaan -elämää, vaan me uskomme vakaasti siihen, että nämä meidän tekemät kasvu- ja rakennetoimet, työllisyystoimet, tulevat vaikuttamaan niin, että me saadaan lisää verotuloja, enemmän työllisiä. Meillä menee vähemmän rahaa sosiaaliturvaan. Me pystytään rahoittamaan meidän palveluitamme.

Tämä on se iso tarina, mihin hallitus uskoo, ja sitä me ollaan tekemässä. Minä olen aivan varma, että vuonna 27 kun katsotaan näitä lukuja, [Puhemies koputtaa] niin ne tulevat näyttämään erilaisilta. Mutta me emme voi tulevia tuloja ennustaa, [Puhemies koputtaa] emmekä me voi hoitaa tätä velkarahalla, niin kuin edellinen hallitus.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä. [Ben Zyskowicz: Ei ollut pyytänyt, mä olisin pyytänyt!] — Pahoittelut. — Siinä tapauksessa edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Kyllä tämän budjettiriihen iso tarina on se, että velkaantumista ei kyetä taittamaan ja se jatkuu. Iso tarina on se, että leikkauksia tehdään ja ne kohdennetaan yksipuolisesti vain kaikkein heikoimmassa asemassa jo entisestään oleville, tavallisille suomalaisille perheille, [Hälinää] työttömille, vähävaraisille ihmisille. Ja se kolmas tarinan osa on se, että kaiken tämän keskellä niille kaikkein parhaimmassa tilanteessa oleville, niille kaikkein rikkaimmille, äveriäimmille, tarjoillaan ministeri Purran veroale, yksi historian suurimmista veronkevennyksistä — hyväosaisimmille.

Mutta hyvä hallitus, vakavin ongelma on se, että ne leikkaukset kohdistuvat yksille ja samoille perheille ja ihmisille. Ne kasautuvat, ja niiden ongelmat moninkertaistuvat. Te tiedätte tämän, ja ne vaikutusarviot tulevat myös sen tarinan kertomaan. Ja, pääministeri Orpo, te vielä keväällä sanoitte, että keneenkään ei tule sattua liikaa, keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia. [Oikealta: Se on juuri näin!] Mitä te tänään sanotte? Oletteko te valmiudessa perua joitain tekemistänne esityksistä, mikäli ne sattuvat joihinkin yksittäisiin perheisiin tai ihmisiin liikaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Haluan palauttaa tämän taas ensin siihen isoon kuvaan. Jos me olisimme jatkaneet sitä politiikkaa, mitä teidän hallituksenne teki, niin me olisimme nopeassa tahdissa niin syvällä velkaantumisessa, että me voisimme heittää hyvästit tälle hyvinvointiyhteiskunnalle. [Välihuutoja vasemmalta] Meidän on pakko saada tämä suunta muuttumaan.

Mutta se vasemmistohallituksen jälkeensä jättämä velkataakka, se on niin syvä, ja se korjausvelka — joka meillä on siinä, [Vastauspuheenvuoropyyntöjä vasemmalta] että me ei olla tehty niitä tarpeellisia uudistuksia Suomen talouteen, työmarkkinoille, sosiaaliturvaan — on niin syvä, että tässä kestää, että tämä kääntyy. Me tehdään nyt ensimmäisiä päätöksiä tässä budjetissa, ensimmäisiä uudistuksia, jotta me saadaan Suomi kääntymään, ja me tehdään ne. Ja se on se tie, millä me pystymme pitämään heikoimmista huolta. Suomessa on edelleen näidenkin uudistusten jälkeen yksi maailman parhaista sosiaaliturvajärjestelmistä, meillä on yksi parhaista koulutusjärjestelmistä, meillä pidetään heikommassa asemassa olevista huolta tänään ja huomenna. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä. [Sanna Antikainen: Nyt tulee vasemmiston vastaus, edustaja Kurvinen kertoo!]

Herra puhemies! Suora sitaatti, pääministeri Orpo, teidän puolueenne, kokoomuksen, vaalimainoksesta: ”Nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen.” Ilmeisesti maalis—huhtikuussa 2023 oli oikea aika lopettaa velaksi eläminen, mutta enää ei ole oikea aika lopettaa velaksi elämistä. Te olette ottamassa 50 miljardia lisää velkaa, pääministeri Orpo, valtiovarainministeri Purra.

Teidän budjetissanne ja hallitusohjelmassanne on erittäin vähän mitään kasvua ja työllisyyttä ruokkivia toimenpiteitä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Aika paljon!] erittäin vähän kasvu- ja innovaatiopoliittisia toimenpiteitä ja myöskin suhdannepoliittisia toimenpiteitä on erittäin vähän tämän vaikean taloussuhdanteen kääntämiseksi, mutta yksi hanke teillä on erityissuojeluksessa: Turun tunnin juna. Siihen ollaan pätkimässa miljarditolkulla rahaa. Sillä voitaisiin korjata lukuisia alempiasteisia tieverkkoja, sillä voitaisiin korjata lukuisia rautateitä, juuri niitä perussuomalaisten Jani Mäkelän kuvaamia kepulaisia siltarumpuja, joista olemme erittäin ylpeitä.

Arvoisa pääministeri ja valtiovarainministeri, miksi Turun tunnin juna on erityissuojeluksessa, kun samaan aikaan leikataan tienpidosta ja yksityisteiden avustuksista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ja, pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen kysyi tästä Turku—Helsinki-yhteysvälistä. Siitä on tarkoitus käynnistää Espoo—Lohja-väli, joka on erittäin tärkeä Uudenmaan kehittämisen kannalta. Oletteko te sitä vastaan? Siitä on tarkoitus käynnistää Turku—Salo-kaksoisraiteen tekeminen. Oletteko te sitä vastaan? [Eduskunnasta: Ollaan!] Nämä ovat ne päätökset, mitä ollaan tekemässä, eli noin neljä ja puolisataa miljoonaa budjettivaikutuksiltaan. Sen lisäksi me kehitämme koko maan liikenneinfraa kolmella miljardilla: melkein 600 miljoonaa päärataan aina sieltä Kolarista Helsinkiin asti, ja kehitämme idän yhteyksiä, Savon rataa, Karjalan rataa, vt 5:tä, me ollaan tehty lisää päätöksiä Tampereen ratapihaan — eri puolille Suomea, kolmella miljardilla, [Vasemmalta: Yli budjetin!] koko Suomeen, edustaja Kurvinen.

Ja mitä tähän velkaantumiseen tulee, niin kyllä se vaan nyt niin on, edustaja Kurvinen, että se perintö, mikä meillä on, on edellisen hallituksen jäljiltä, [Hälinää] kun ne uudistukset on tekemättä ja pysyviä menoja lisättiin ilman tietoa tulorahoituksesta. [Puhemies koputtaa] Kannattaisi miettiä sitä. [Antti Kurvisen välihuuto — Ben Zyckowicz: Eihän raha maksanut mitään, kun sitä viime kaudella otettiin, ei mitään maksanut!]

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiriihessä linjaama ote talouteen on paitsi epäreilu myös epäjohdonmukainen. Pienituloisiin osuvia leikkauksia perustellaan velkaantumisen taittamisella, mutta tämä tavoite jotenkin unohtuu, kun hallitus samalla keventää kohdennetusti varakkaiden verotusta ja harjoittaa tehotonta ja ympäristölle haitallista vero- ja tukipolitiikkaa. Taloutta on vahvistettava, kyllä. Hallituksen leikkaukset kohdistuvat kuitenkin eniten niihin, joilla on jo ennestään vaikeaa: lapsiperheisiin, yksinhuoltajiin, osa-aikatöitä tekeviin. Tätä on erityisen vaikea ymmärtää, koska vaihtoehtojakin olisi. Suomen ympäristökeskuksen tällä viikolla julkaisema raportti muistuttaa useiden aiempien tutkimusten tavoin, että Suomessa tuetaan suoraan ja epäsuorasti ympäristölle haitallista toimintaa sekä tuin että veroratkaisuin esimerkiksi lentoliikenteessä ja metsien, maan sekä luonnonvarojen käytössä. Summat vaihtelevat kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin euroihin. Fiksulla verotuksella ja tehottomiin ja haitallisiin yritystukiin puuttumisella torpattaisiin valtionvelkaa, uudistettaisiin taloutta tuottavammaksi ja suojeltaisiin yhteistä luontoa. [Puhemies: Ja kysymykseen!] Kertoo jotain hallituksen arvovalinnoista, [Puhemies koputtaa] että tähän työkalupakkiin ei edes haluta koskea. [Puhemies koputtaa] Pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia ei ilmeisesti edes haluta keventää, vaikka keinoja olisi. Kysyn hallitukselta: miksi? [Ben Zyskowicz: Miksi ette itse leikanneet yritystukia? — Vasemmalta: Leikattiin!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! En muista tässä salissa viime vuosina kuulleeni näin paljon huolestuneisuutta velasta kuin nyt tänään kuuluu sieltä vasemmalta. [Hälinää] Ja mitä tulee vihreiden kysymykseen, niin ymmärtäisin sen, mikäli te olisitte edelleen puolue, joka laittaa itsensä kiinni suolle puihin, mutta te olitte viime kaudella hallituksessa, te olitte johtamassa tätä maata. [Suna Kymäläinen: Ministerin puhetta!] Mitä te saitte aikaiseksi näille yritystuille? En tiedä, mutta ehkä se ylipäätänsä tarjoaa aina mahdollisuuden, [Hälinää — Puhemies koputtaa] josta voi sitä seuraavaa hallitusta syyttää. Huomauttaisin kuitenkin, että monet näistä tuista, joita te kutsutte haitallisiksi, on tarkoitettu muun muassa pitämään huolta suomalaisten kilpailukyvystä, muun muassa niissä olosuhteissa, joissa tässä maassa halutaan harjoittaa muita maita kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. [Vilhelm Junnila: Dieselin verotuskin!] Monet tuet, jotka on tarkoitettu meidän vientiteollisuudelle, on tarkoitettu siihen, että he kykenevät kilpailemaan esimerkiksi Saksan kanssa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä todeta samaa, mitä ministeri Purra tuossa äsken, että olisi ollut erittäin tervetullutta viime kaudella, kun vasemmistohallitus oli vallassa, kuulla vastaavaa huolta velasta mutta eipä sitä kuultu. [Välihuutoja vasemmalta]

Arvoisa puhemies! Tämänhetkisessä hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että meillä on työn linja. Eli tekemällä työtä me voimme päästä eroon valtionvelasta mutta samalla myöskin kasvattaa jokaisen ihmisen elintasoa, joka pääsee siihen työn syrjään kiinni.

Arvoisa puhemies! Olemme tekemässä suuria muutoksia, reformeja, myöskin työn linjaan, ja nyt kysyisin ministeri Satoselta: millaisia uudistuksia olette tuomassa tänne eduskuntaan jo tässä syksyn aikana, jotta mahdollisimman moni työikäinen ja työkykyinen pääsisi työn syrjään kiinni?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vielä tämän syksyn aikana ehdotukset eivät valmistu, mutta heti alkuvuodesta on tarkoitus tuoda esityksiä, joilla... No toki tämän kannustavuuden osalta työttömyysturvaan liittyvät muutokset tulevat jo budjettikäsittelyn yhteydessä. Mutta sitten on tarkoitus tuoda myös TE-palveluita kehittäviä uudistuksia, jolloin ne saadaan entistä yksilöllisemmiksi ja sitä kautta paremmin toimiviksi. Erittäin tärkeänä pidän myös sitä, että työttömyyskassat tulevat mukaan tähän työnvälitykseen, sitä kautta edistämään sitä, että ihmiset mahdollisimman nopeasti löytävät uutta työtä.

Sitten nämä työmarkkinareformit: Niiden merkitys on erittäin suuri. Kuten muista Pohjoismaista tiedämme, niiden avulla uusia työpaikkoja voidaan Suomeen luoda, ja se on sitä kestävää hyvinvointia. Meidän tarkoitus on nyt tuoda työllisyyden kautta kaksi miljardia kestävästi lisää tähän julkiseen talouteen ja samalla mahdollistaa yhä useammalle ihmiselle se, että voi itse elättää itsensä omalla työllään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Puheen ollen nyt näistä epäreiluista leikkauksista yksi pahimmista on se, että hallitus aikoo leikata lastensuojelun jälkihuollosta, ja on vaikeaa kuvitella kohtuuttomampaa leikkauskohdetta Suomessa. Tämä leikkaus kohdistuu sellaisiin itsenäistyviin nuoriin, jotka ovat saaneet kaikkein huonoimmat mahdolliset lähtökohdat omassa elämässään. Nämä nuoret ovat hyvin haavoittuvassa asemassa verrattuna ikätovereihinsa, ja syrjäytymisen ja jopa menehtymisen riski on suurempi. Jälkihuollon tehtävänä on tukea heitä itsenäisessä pärjäämisessä ja kiinnittymisessä yhteiskuntaan. Kysynkin nyt teiltä, ministeri Juuso: Miten arvioitte tämän leikkauksen vaikutukset sen kohteena olevien nuorten elämänkulkuun? Ja mitkä ovat tämän toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannusvaikutukset?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa nostettiin viime kaudella kokonaista neljä vuotta 21:stä 25 vuoteen. Tämä hallitus on laskemassa sitä vain kahdella vuodella. [Välihuutoja vasemmalta] Ja tämä ei tarkoita sitä, että he jäisivät jollakin tavalla heitteille, vaan olen esittelemässä tähän lakiin kuuden kuukauden siirtymäaikaa, jonka aikana ne nuoret, jotka vielä tarvitsevat tukitoimia, voidaan luotsata aikuissosiaalityön piiriin. Eli tarkoitus ei todellakaan ole jättää ilman tukea heitä, jotka sitä tarvitsevat. On olemassa myöskin nuoria, jotka pärjäävät ihan hyvin itse, eivät edes halua käyttää jälkihuollon tukitoimia. Mutta myönnän sen, että on olemassa heitä, jotka vielä 24—25-vuotiaina tarvitsevat tukitoimia, mutta meillä on yhteiskunnassa tukirakennelmia, meillä on aikuissosiaalityö, ja heitä varmasti autetaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt niin, valtiovarainministeri Purra, että tämä tuttu hitti, Syntisten pöytä, on teille jotenkin läheinen laulu. Mietin sitä, että on se kyllä niin, että siinä velkasyntisten pöydässä istuvat kaikki puolueet [Eduskunnasta: Paitsi keskusta!] ja kaikki viimeisen vuosikymmenen valtiovarainministerit. Minä istuin siinä, niin aikanaan valtiovarainministeri Orpo, Stubb, Rinne, nyt valtiovarainministeri Purra. Sehän tässä nyppii, että ennen vaaleja kokoomus niin reippaasti totesi, että lopetetaan velaksi eläminen mutta kansalaiset saavat vaalien jälkeen lopputulokseksi budjetin, jonka 11 000 miljoonaa velkaa ensi vuodelle kertaantuu liki 50 miljardiksi vaalikauden aikana.

Minä ymmärrän sen, että on mukava puhua vain viime vaalikaudesta, mutta kyllähän te, valtiovarainministeri, tiedätte, että monia niitä toimia tuitte, ja tiedätte varsin hyvin, että korot velalle ovat kertyneet kaikesta 15 vuoden aikana otetusta velasta. Ehkä tämän keskustelun jälkeen haluan kysyä, kun tämä huoli on kerta yhteinen ja syntisten pöydässä istuvat kaikki: eikö tämä Suomi kannattaisi pelastaa yhdessä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä ihan pakko sen verran korjata, jos sallitte, että vuosina 16—19, jolloin toimin valtiovarainministerinä, velkaantuminen käytännössä pysäytettiin, julkinen talous saatiin lähes tasapainoon — se näin pienenä korjauksena.

Mutta tosiasia on nyt se, [Hälinää] tosiasia on se, että on sitten syy, missä ja kenessä tahansa, varmaan kaikissa, niin me ollaan todella syvällä. Ennusteet olivat viime keväänä heikot, mutta ne ovat vielä siitä heikentyneet. Se aiheutuu kasvavista korkomenoista: kaksi ja puoli miljardia vielä tästä vaalikauden loppuun. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä tarvitsee miljardin, jopa enemmän, joka vuosi lisää. Viime kaudella lisättiin pysyviä menoja, eli uutta lainsäädäntöä, joihin ei ollut tuloja. Väestö ikääntyy, ja niin edelleen. Tämä on se tilanne, missä me ollaan, ja sitä hallitus lähtee korjaamaan. Te ymmärrätte varmasti hyvin sen, että kun tämä on ensimmäinen budjetti, joka me tehdään, ja ne lainsäädäntöuudistukset ovat vasta tulossa, joilla saadaan kasvua, [Antti Kurvisen välihuuto] niin koska sitä kasvua me tarvitaan, niin ei sitä teidän jälkeenne jättämää, edustaja Kurvinen, velkaa kerralla [Puhemies koputtaa] voi leikata, se olisi karmeaa jälkeä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä. [Antti Kurvinen: Nimeni mainittu, vastauspuheenvuoro!]

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus sai historiallisen hyvän työllisyystilanteen, ja teidän punainen lankanne teidän hallitusohjelmassanne on työllisyyden kasvattaminen. Siksi me täällä kysymme oikeutetustikin, miksi te teette samanaikaisesti niitä toimia — asuntotuen leikkauksia tai työmatkavähennyksen leikkauksia — jotka päinvastoin vaikeuttavat sen työn vastaanottamista. SOSTE on tehnyt arvion, että 14 000 ihmistä tippuu toimeentulotuen piiriin näiden teidän toimenpiteidenne johdosta. Näiden arvioiden mukaan 12 700 lasta tippuu köyhyysrajan alapuolelle. Oletteko te ajatelleet, että lapsiperheköyhyyden lisääminen on teidän arvovalintanne? Oletteko te laskeneet vaikutusarviot siitä, mitä tämä nyt tehty säästö tulee maksamaan tulevaisuudessa mielenterveysongelmina, sosiaalisina vaikeuksina tai 90-luvun leikkausten kaltaisina ongelmina?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on se, että lapsiperheköyhyys vähenee sitä kautta, että yhä useampi äiti ja isä pääsee töihin. Hallituksen toimet tähtäävät siihen, että kaikki suomalaiset työikäiset ja työkykyiset ihmiset saisivat mahdollisuuden työllistyä ja sitä kautta perheiden elintaso nousisi, tulisi enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteen ja niihin lähimpiin: arkeen, harrastuksiin, omaan elämänpiiriin, niihin toiveisiin ja unelmiin, mitä lapsiperheillä Suomessa on. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tekivät arvokkaita laskelmia ja hyvin pitkälle analysoivat nämä muutokset, joita hallituksen säästöohjelmassa on. Mutta se, mitä siinä ei ollut sisällä, oli se, että siinä ei ollut lainkaan arvioitu näitä työllisyysvaikutuksia. Eli nämä olivat staattisia lukuja, eli siinä ei oltu huomioitu niitä mahdollisuuksia, mitä avautuu sitä kautta, että yhä useampi työllistyy.

Hallituksen työllistymiseen liittyvät luvut eivät ole hatusta revittyjä, vaan ne perustuvat asiantuntijoiden tekemiin, valtiovarainministeriön tekemiin vaikutusarvioihin ja tätä kautta ovat kovalla pohjalla. Tulemme toimittamaan eduskunnalle budjetin lakien antamisen [Puhemies koputtaa] yhteydessä vaikutusarviot, joissa päästään näitä myös tarkastelemaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On myönteistä, että oppositio nostaa esille hallituksen liikennepolitiikan. Siitä on ilo keskustella. Hallitus tekee historiallisen polttoaineveronkevennyksen, [Jussi Saramon välihuuto] turvaa perusväylänpidon rahoituksen ja liikenneinvestointien rahoituksen. Sen ohella hallituksen investointipaketissa on hyvin tasapuolinen liikenneinvestointien jako ympäri maata: [Antti Kurvinen pyytää vastauspuheenvuoroa] Länsi-Suomeen tulee ratahankkeisiin rahaa, keskelle tulee ratahankkeisiin rahaa pääradalle, ja itäiseen Suomeen tulee ratahankkeisiin ja tiehankkeisiin rahaa [Välihuuto] suurin piirtein verrattavia summia, 400 miljoonaa, 500 miljoonaa, reilut 400 miljoonaa. Tämä on hyvin tasapuolista ainakin minun laskuoppini mukaan, ja hieman ihmettelen opposition puheita siitä, että itäinen Suomi olisi jotenkin syrjäytetty tässä rahanjaossa, [Hannu Hoskosen välihuuto] koska näinhän ei ole numeroiden perusteella.

Kysynkin pääministeriltä: eikö tunnu suorastaan epäoikeudenmukaiselta, että hallituksen ohjelmia arvostellaan epätasapainoisuudesta, kun luvut ovat kuitenkin tällaiset?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Nyt otetaan ihan vakavasti tämä Itä-Suomi-kysymys. Hallitus ymmärtää todellakin, kuinka vaikeassa tilanteessa Itä-Suomi on, [Suna Kymäläinen: Ymmärrys ei riitä, tarvittaisiin tekoja!] sen erityisesti, että Venäjän raja on käytännössä täysin kiinni ja puuntuonti muun muassa metsäteollisuuden tarpeisiin, 10 miljoonaa kuutiota, on loppu. Me nähdään se, miten paperitehdas juuri taas suljettiin Sunilassa. Tulee ikäviä uutisia. Sen lisäksi liikenneyhteydet ovat vaikeutuneet, Saimaan kanava ei ole käytössä, ja niin edelleen. Tuulivoimaa ei voi rakentaa. Me haetaan kaikkiin näihin ratkaisuja, jotta Itä-Suomi pysyy elinvoimaisena: [Eduskunnasta: Miten?] ratahankkeet ja tiehankkeet Itä-Suomeen, ja hallitus käynnistää Itä-Suomi-ohjelman, [Suna Kymäläisen välihuuto] Me ollaan huolehdittu Itä-Suomen asioista nytkin budjettiesityksessä, yksityiskohtana vaikka Pelastusopiston resurssit. Hallitus tuntee ja tiedostaa tilanteen ja tekee konkreettisia toimia. [Suna Kymäläinen: Nyt esimerkiksi mitä?] Tähän voitte uskoa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen johdosta on useaan kertaan todettu, että hallitus ei halua jättää velkaa lapsiemme ja lastenlastemme maksettavaksi. Tämä on hyvä ja isänmaallinen kanta. Valtionvelkaa taas usein kuvataan niin, että se on siirrettyä verotusta. Tämä sanonta näyttää tulevaisuudessa pitävän yhä paremmin paikkansa, niin kuin tänään täällä on kuultu, kun hallitus on suunnitellut rahoittavansa miljardien investointipakettinsa myymällä nyt tuottavaa valtion omaisuutta. Kysynkin: jaatteko tämän näkemyksen, että valtionvelka on siirrettyä verotusta? Ja kysyn etenkin: Jos jaatte tämän näkemyksen, miksi nyt alennatte veroja velaksi? Miksi alennatte etenkin meidän suurituloisten veroja velaksi ja jätätte tämän velan lapsiemme ja lastenlastemme maksettavaksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus tosiaan toteuttaa massiivisen investointiohjelman, ja se tehdään valtion omaisuutta myymällä, eli se ei tule lisäämään tätä velkataakkaa. Kuten pääministeri edellisessä puheenvuorossaan kertoi, investointi- ja infrahankkeita tehdään ympäri Suomen. Sen lisäksi samasta paketista ollaan esimerkiksi parantamassa ihmisten hoitoonpääsyä purkamalla hoitojonoja yksityisen Kela-korvauksen korottamisella.

Näihin veroihin tällä kyselytunnilla on useaan kertaan jo viitattu, ja olen itsekin siihen vastannut: hallituksen periaatteena on, että kokonaisveroaste ei nouse. Nyt erityisesti suhdannetilanteessa — kun olen ymmärtänyt, että vasemmaltakin kannatetaan vastasyklisyyttä — ensi vuoden tilanne on tältä osin elvyttävä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset todellakin kaipaavat oikeudenmukaisuuden kokemusta. Se koskee myös verotusta. Talouden ratkaisuilla voidaan ohjata myös ihmisten ja yritysten käyttäytymistä, aiemmin tässä puhuttiin vihreän siirtymän mahdollisuuksista.

Se, mitä syömme ja juomme, miten liikumme, mihin käytämme vapaa-aikaamme, on muuttunut merkittävällä tavalla. Istumatyö, älylaitteet, autoilu, kasvava sokerin, suolan ja rasvan käyttö asettavat kansanterveydelle suuria uhkia. Sokerin ylikulutus on tällä hetkellä yksi merkittävistä tekijöistä ylipainolle, diabetekselle ja suunterveyden ongelmille. Suomessa tulisikin nyt vakavasti pohtia terveysperusteista veroa hillitsemään sokeripitoisten elintarvikkeiden kulutusta. Kysynkin hallitukselta: aikooko hallitus edistää tämäntyyppisiä terveysveroja? [Petri Honkonen: Kaljavero ainakin alenee!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä huoli, jonka edustaja nostaa erityisesti sokerin ja miksei suolankin yhteydestä kansanterveydellisiin ongelmiin ja toisaalta myös tähän veropohjaan, on varsin oikeutettu. Hallitusohjelmasta ei löydy sokeriveroa. Toisaalta sieltä löytyy kyllä erilaisiin haittoihin liittyviä verotuksen kiristämisiä, esimerkiksi väkeviin alkoholijuomiin, nikotiinipusseihin ja tupakkaan. Mutta tällä sokeriverolla, josta ennen vaalejakin paljon puhuttiin, voisi oikein asetettuna olla myös fiskaalisesti merkittävä vaikutus. Tosin siihenkin liittyy erilaisia riskejä ja huolia, jotka liittyvät esimerkiksi kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja meidän omien yritysten mahdollisuuksiin kilpailla muiden kanssa, mutta hallitus varmasti pohtii tätäkin asiaa. [Jussi Saramo: Tarvitaan juhlapuhevero!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen puhui täällä lapsiperheisiin kohdistuvien leikkausten yhteydessä tällaisilla termeillä kuin ”muutos” ja ”mahdollisuus”, mutta tosiasiassa tässä yhteydessä muutos on siis leikkaus ja mahdollisuus on heikennys. Kysyisin nyt ministeri Grahn-Laasoselta: Miltä ajattelette tällaisen retorisen silmänkääntötempun kuulostavan siitä yksinhuoltajasta, joka mahdollisesti tälläkin hetkellä katsoo tätä lähetystä ja jonka perheeltä nämä toimet vievät jopa satoja euroja kuukaudessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, mistä hetki sitten puhuin, oli se mahdollisuus, että yhä useampi työikäinen, työkykyinen, lapsiperheen vanhempi voisi päästä töihin, ja minä uskon, että se on siellä pohjalla oleva, jyystävä huoli, jos yrityksistä huolimatta ei ole työpaikkaa saanut.

Tämä hallitus tulee tekemään toimia työpaikkojen syntymisen edistämiseksi, eli teemme ratkaisuja, joilla työpaikkoja syntyy — ne ovat työmarkkinaratkaisuja, ne ovat veroratkaisuja, ne tekevät työn teettämisestä kannattavampaa. Sitten toisesta päästä teemme ratkaisuja, jotka varmistavat, että työn vastaanottaminen ja työn tekeminen on kaikissa tilanteissa kannattavaa ja että myöskin esimerkiksi osa-aikatyöloukussa olevat ihmiset, jotka voisivat ja haluaisivat kokoaikatyöllistyä, voisivat saada lisätuloja ja sitä kautta vaikuttaa oman elämänsä suuntaan. Tästä puhuin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen päätökset pienituloisten, kuten esimerkiksi opiskelijoiden, toimeentulon leikkaamisesta ovat arvovalintoja. Samalla kun opiskelijoiden asema heikkenee, hyvätuloiset saavat jättipotin eli huomattavan suuren veroalen. Opintotuen indeksin jäädyttäminen on käytännössä leikkaus opiskelijoiden elintasoon. Sen lisäksi hallitus haluaa kannustaa opiskelijoita asumistukea leikkaamalla, vaikka ennen vaaleja kokoomus puhui kauniisti opiskelijoiden toimeentulon turvaamisesta.

Haluaako hallitus todella, että entistä useampi pienituloinen opiskelija on huolissaan toimeentulostaan ja tutkintojen suoritusajat pidentyvät? Haluaako hallitus, että pienituloisessa perheessä varttunut nuori joutuu pohtimaan, onko varaa opiskella? Arvoisa pääministeri Orpo, vastausta ei ole vielä kuulunut: miksi hallitus on valinnut kohdistaa leikkaukset juuri niihin, joiden arki on muutenkin täynnä haasteita?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. — Ministeri Bergqvist.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Siis tämä opintotuki pysyy samana nyt tämän hallituskauden ajan. Se on 279 euroa kuukaudessa, [Suna Kymäläinen: Johan sillä elääkin!] ja se pysyy nyt samana. Se indeksijäädytys tarkoittaa sitä, että sitä ei koroteta vaan se pysyy samana. [Välihuutoja vasemmalta] Tähän kuuluvat myös asumistuki ja sitten myös opintolaina, ja tämän minä ymmärrän, että tämä on monimutkainen kokonaisuus. Sen myös hallitus on tunnistanut, ja sen takia tulemme tekemään, juuri tämän takia, kokonaisuudistuksen, missä katsotaan, mikä olisi hyvä opintotuen taso tulevaisuudessa: Pitäisikö korottaa myös niitä rajoja, miten paljon opiskelijat itse voivat ansaita opiskeluaikana? Ja katsotaan myös, minkätyyppinen sen lainan suuruuden pitäisi olla. Sen lisäksi panostetaan myös siihen — ja tämä on tärkeä asia — että huoltajakorotus tehdään. Siihen tämä hallitus panostaa nyt viisi miljoonaa euroa, ja tämän avulla [Puhemies koputtaa] voidaan korottaa sitä vielä enemmän kuin viime hallituskauden aikana.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa puhutaan usein yritystuista ja listaamattomien yhtiöiden verotuksesta. Otanpa yhden esimerkin: Jos minä vastoin odotuksia perustan edustaja Saramon kanssa osakeyhtiön, [Eduskunnasta: Älä, älä! — Naurua] käymme hakemassa pankista lainaa ja laitamme oman nimemme siihen lainaan vakuudeksi siitä, että me maksamme sitten, jos käy huonosti. Teemme työtä kovasti ja nostamme 3 000 euroa kuukaudessa palkkaa, josta me maksamme 500 euroa kuukaudessa veroa. Sitten viiden vuoden hyvän taistelun jälkeen yhtiö tekee 100 000 euroa verotettavaa tuloa. Tästä me maksamme 20 prosenttia yhteisöveroa yhteiskunnalle. Sitten meillä on jakovaraa 6 400 euroa, eli 3 200 Saramolle ja 3 200 minulle, siitä, että me olemme tehneet hyvää työtä. Olemmeko me saaneet verotukea, vai olemmeko me maksaneet yhteiskunnalle tukea näitten verojen kautta? Onko tässä joku väärinkäsitys?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja kuvasi varsin hyvin tätä todellisuutta, joka tähän liittyy. Valitettavan usein, kun puhutaan näistä verotukseen liittyvistä asioista, joistain poliittisista suunnista on taipumus hieman liioitella tätä todellisuutta. Tämä hallituksen periaate on se, että kokonaisveroaste ei nouse, emmekä me halua nostaa yrittämisen tai työn tekemisen veroja, juurikin siitä syystä, että me kannustamme tätä maata, me kannustamme tänne syntymään uusia yrityksiä. Yrityksiä kannustamme investoimaan, palkkaamaan uusia ihmisiä. Se on ainoa reitti, mitä kautta kasvua saadaan. Aivan kuten useampi edustaja on todennut, ei pelkillä leikkauksilla tätä asiaa saada hoidettua, vaan ensisijaisesti me tarvitsemme kasvua, ja se tapahtuu yksityisellä sektorilla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Alkuun on pakko todeta, että keskustalla ja hallituksella on kyllä kovin erilainen käsitys koko Suomen elinvoiman oikeudenmukaisesta edistämisestä. Siitä vain yksi, mutta konkreettinen ja ajankohtainen esimerkki on tämä budjettiriihen päätös liikenteen kehittämishankkeiden rahoituksen kohdistamisesta: siis satojen miljoonien eurojen paketista kaiken kaikkiaan [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] vain kolme miljoonaa euroa eli yksi prosentti liikeni itäiseen Suomeen. [Antti Kurvinen: Onko se tasapuolista?] Se ei keskustan mielestä kuulosta kovin oikeudenmukaiselta. [Antti Kurvinen: Mäkelä on oikeudenmukainen!]

Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa esiin vielä yhden merkittävän väestöryhmän, johon kohdistuvia vaikutuksia ei täällä vielä ole laajasti käsitelty, nimittäin eläkeläiset, eli jo pitkän työuran tehneet ihmiset, joista monet ovat pienituloisia. Hallitus esittää siis mittavia veronkevennyksiä ansiotuloihin mutta rajaa eläkeläiset näiden veronkevennysten ulkopuolelle, eli eläkeläisten tuloja verotetaan siis jatkossa suhteellisesti [Puhemies koputtaa] entistä tiukemmin palkansaajiin verrattuna. Kysynkin: onko hallitus ymmärtänyt tämän ja rajannut siis eläkeläiset tarkoituksella [Puhemies koputtaa] veronkevennysten ulkopuolelle? [Hälinää]

Puhemies Jussi Halla-aho

Haluaako pääministeri Orpo vastata?

Arvoisa puhemies! Ensin lyhyesti näihin liikennehankkeisiin. Minä luulen, että edustaja Kalli tietää aivan hyvin sen, että kun hallitusohjelmassa määritellään ne hankkeet, jotka viedään läpi, niin ne viedään läpi, mutta ne tehdään neljän vuoden aikana jaksotetusti, ja nyt käynnistetään kaikki ne, mitkä ovat aloitusvalmiina. Itä-Suomen osalta hankkeita on lähes puolella miljardilla: Savon rata, Karjalan rata — melkein 200 miljoonan projekteja — mutta myöskin vt 5. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho oho!] Nämä ovat erittäin isoja hankkeita, siksi on täysin väärin antaa se kuva, että siellä olisi vain kolme miljoonaa. On väärin antaa sellaista kuvaa.

Mitä tulee eläkeläisten asemaan, niin hallitusohjelmaneuvotteluissa oli yksi iso periaate, ja se on se, että eläkeläiset, eläkeläisten asumistuki ja eläkeindeksit, jätettiin säästöjen ulkopuolelle, ja se on erittäin merkittävä asia. Tämä on erittäin merkittävä asia, että esimerkiksi eläkeindeksiin ei tehdä mitään. Se tulee tarkoittamaan sitä, että kun eläkkeet nousivat viime vuoden alusta, mikä on tietenkin vaikuttanut tähän vuoteen, niin myöskin ensi vuoden alusta nämä indeksikorotukset tulevat olemaan täysimääräisiä [Puhemies koputtaa] ja vaikuttavat eläkkeiden ostovoimaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tosiasiahan on se, että osa-aikatyötä tekevä yksinhuoltaja, helsinkiläinen äiti esimerkiksi, menettää jopa 400 euroa asumistuen ja työttömyysturvan leikkauksissa. Monien arvostama professori Juho Saari esitti Ylen haastattelussa kasvavan huolensa siitä, että nämä leikkaukset kohdistuvat samoihin kotitalouksiin ja ne joutuvat kestämättömään — hän käyttää sanaa ”kestämättömään” — asemaan näitten monien leikkausten kasaantuvien vaikutusten vuoksi ja samaan aikaan meillä hinnat nousevat. Meillä on myös työttömyys kasvamassa nyt.

Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, te sanotte, että tällä halutaan kannustaa ottamaan kokoaikaista työtä, mutta kun kokoaikaista työtä ei ole tarjolla ja meillä on kohta kasvava joukko ihmisiä, joille ei ole työtä ollenkaan tarjolla, niin kysyn: eikö olisi aika harkita uudelleen näitä säästöjä? [Jani Mäkelä: Miksei työministeri saanut hommia toimimaan viime kaudella?] Nyt pitää pitää huolta siitä, että kaikki pysyvät tämän taantuman aikana mukana ja voivat olla sitten nousukaudella myös vahvoina työmarkkinoilla. [Eduskunnasta: Koulunkäyntiavustajat, myyjät ym.!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Näitä valtiontalouden säästöjä on ihan välttämätöntä tehdä, me emme sitä pääse karkuun. Olisipa tässä aitiossa keitä tahansa, niin valtiontalouden säästöjä on välttämätöntä tehdä.

Miksi asumistuesta? Siitä syystä, että asumistukimenot ovat kasvaneet erittäin kovalla kertoimella, miljardilla eurolla kymmenen vuoden aikana. Kun joudutaan hakemaan säästöjä isossa mittakaavassa, kun valtiontalous on näin vakavassa tilanteessa, niin joudutaan katsomaan näitä isoja pääluokkia. [Krista Kiurun välihuuto]

Näistä asumistuen säästöistä: Näissä on tehty erittäin tarkkaa harkintaa, miten näitä kohdennetaan, ja on pyritty tunnistamaan ne tavat, miten esimerkiksi lapsiperheiden osalta vaikkapa se perusomavastuun lapsikertoimen korottaminen pystyttiin ottamaan siinä huomioon ja sitä kautta pehmentämään sitä vaikutusta hiukan lapsiperheisiin. Olemme tehneet tämäntyyppistä työtä. Ja sitten haluan myös muistuttaa siitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille, toimeentulotuen varassa eläville ihmisille, toimeentulotuki on se turvaverkko, joka varmistaa sen, että ihan kaikkein heikoimmassa asemassa [Puhemies koputtaa] olevat ihmiset eivät putoa synkkyyteen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Oras Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Vietin kesää lukien yritystukien tutkimusjaoston raporttia, niin kuin varmaan ainakin edustaja Östman edellisen puheenvuoron perusteella. Se onkin hyvää kesälukemista, koska siinä on käyty läpi kaikkia Suomessa myönnettyjä yritystukia. Siellä todella on näitä verotukia, joihin valtiovarainministeri Purra viittasi, liitteessä 11:n sivun verran. Mutta siellä on sen lisäksi 11 sivua suoria yritystukia, jotka eivät ole verotukia. [Sheikki Laakso: Miksei edellinen hallitus puuttunut niihin?] Ja merkittävä osa näistä yritystuista on taloudellisesti tehottomia, merkittävä osa niistä on ympäristölle haitallisia, niin kuin edustaja Harjanne edellä viittasi, ja merkittävä osa näistä yritystuista valuu suurille yrityksille, ei pk-yrityksille. [Ben Zyskowicz: Kai te leikkasitte, kun olitte hallituksessa?]

Kysymykseni on: voisitteko hallituksessa tutustua tähän yritystukien tutkimusjaoston raporttiin, ja voisitteko harkita, löytyisikö sieltä 22 sivusta, joissa luetellaan yritystukia, yksi tai vaikkapa kaksi yritystukea, [Jani Mäkelän välihuuto] joista voi sitten leikata ennemmin kuin pienituloisimpien suomalaisten perusturvasta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Tynkkynen ei sinänsä viitannut erityisesti energiaan eikä suoraan ympäristöön näissä asioissa, mutta yleisesti voin todeta — oltuani myös lukuisissa yritystukien karsimisharjoituksissa mukana Sipilän hallituksen aikana siitä asiasta meidän puolelta vastaavana ministerinä — että paljon pystytään listaamaan, kovin vähän on sellaista, mistä ottaa ilman, että merkittäviä kärsimyksiä tulee.

Näistä suorista tuista: Lukaisin sitä edustaja Harjanteen mainitsemaa Suomen ympäristökeskuksen raporttia, joka on nyt tuorein, ja suorista tuista siinä listattiin alueellinen kuljetustuki, listattiin merikuljetusten miehistötuki, ja sitten keskustellaan siitä, onko puupolttoaineiden verottomuus haitallinen ympäristötuki. [Sheikki Laakson välihuuto] Suurimpia eriä lienee polttoöljyn hinta. Sitten voidaan keskustella dieselin hinnasta ja voidaan keskustella teollisuuden sähkönhinnasta. Nämä ovat niitä oikeita asioita, joista tässä keskustellaan, jos sieltä aiotaan satoja miljoonia ottaa, ja veikkaan, että tästä salista ei löydy enemmistöä, koska takana on Suomelle kilpailukykyä ja arjen kustannuksia.

Ärade talman! En målsättning i regeringsprogrammet är att trygga människors möjlighet att skaffa sin första bostad. Vi i SFP är därför glada över att maximibeloppet för bsp-räntestödslån blir högre för att underlätta för dem som köper sin första bostad.

Arvoisa puhemies! Yksi hallitusohjelman tavoitteista on varmistaa, että ihmiset voivat hankkia ensiasunnon. On hienoa, että asp-korkotukilainojen enimmäismäärää korotetaan nopealla aikataululla ensiasunnon oston helpottamiseksi. Korotuksen koon määrittäminen valmistellaan erikseen, ja sen lisäksi on sovittu hallitusohjelmassa, että asp-säästämisen aloitusikäraja poistetaan.

Kysynkin arvoisa ministeri Mykkäseltä: milloin korotuksen koosta päätetään ja miten asp-säästämisen ikärajan alentaminen etenee?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Kiitos edustaja Ollikaiselle tärkeästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä. Hallitus on toissapäivänä budjettiriihen asuntomarkkinoita koskevissa täsmätoimissa päättänyt, että tämän syksyn aikana valtioneuvoston asetuksella tullaan tarkistamaan näitä asuntosäästämiseen, asp-lainoihin, liittyviä asuntojen enimmäishintatasoja siten, että pystytään tarjoamaan aidosti parempi vaihtoehto erityisesti ensiasuntoa ostaville, ensiasunnosta haaveileville, ja pääsy siihen omistusasumiseen kiinni niillä hintatasoilla, jotka tällä hetkellä ovat realistisia. Ne ovat jälkeenjääneitä nykytilanteessa, ja tähän todella tullaan nopeasti puuttumaan.

Mitä tulee sitten tämän asp-säästämisen aloitusikärajan poistamiseen, niin nythän se on 40 vuotta ja ensiasuntoa hankkivan keski-ikä on noussut jo lähemmäs sitä, ja sen osalta valmistellaan sitten muutosta hieman pidemmällä aikataululla, mutta tulemme varmasti siihen palaamaan kyllä pikimmiten.