Suullinen kysymys  Eurooppaan  saapuneiden  siirtolaisten  sijoittelusta (Riikka Purra ps) | Suullinen kysymys hallituksen päätösten vaikutuksesta keskituloisiin (Elina Lepomäki kok) | Suullinen kysymys hallituksen ilmastotoimien edistymisen mittaamisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys syrjäytymisestä  sisäisen  turvallisuuden  kannalta  (Heidi Viljanen sd) | Suullinen kysymys sähkön verotuksesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys ulosoton suojaosuuden korottamisesta (Hanna Huttunen kesk) | Suullinen kysymys perhekeskuksista (Mirka Soinikoski vihr) | Suullinen kysymys Brexitin vaikutuksesta Suomen ja Britannian kauppakumppanuuteen (Anders Norrback r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Laittomasti Eurooppaan tulleiden siirtolaisten taakan jako on taas alkamassa — taakan, sillä kyseiset henkilöt ovat sitä yhteiskunnalle tutkitusti niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin turvallisuusmielessäkin. Siksi asiasta onkin niin vaikea päättää.

Sisäministeri Ohisalo, olitte paikalla, kun Saksan, Ranskan, Italian ja Maltan sisäministerit sopivat uudesta siirtolaisten taakan jaosta, jota Suomi puheenjohtajuuskaudella nimenomaan tavoittelee. Te kerroitte hallituksen tuesta Twitterissä. Te sanoitte, että tämä ehkäisee hukkumiskuolemia Välimerellä: Se ei millään logiikalla pidä paikkaansa. Te lisäätte hukkumiskuolemia houkuttelemalla siirtolaisia merelle. Hallitus on mukana avaamassa laittomalle siirtolaisuudelle reittejä Eurooppaan. Ei tarvitse kuin lähteä merelle, ja EU hoitaa loput. Arvoisa sisäministeri, mitä olette sopineet? Kuinka monta on tulossa, milloin, ja kuinka pitkä sopimus on? Aikooko Suomi olla taas mallioppilas ja hoitaa osuutensa, vaikka muut eivät niin tekisi? [Perussuomalaisten ryhmästä: Konkretiaa, kiitos!]

Arvoisa puhemies! Arvon kansanedustajat! Kiitos kysymyksestä perussuomalaisille.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteena, meidän ohjelmassa, on muun muassa se, että eurooppalainen turvapaikkapolitiikka laitetaan kuntoon yhdessä eurooppalaisin voimin. Aivan keskeistä siinä on se, että edistetään tätä CEAS-pakettia eli Common European Asylum System ‑lakipakettia, joka on vuosia ollut jumissa: yhtä aikaa kun sitä viedään eteenpäin, niin yhtä aikaa myös pelastetaan ihmisiä, jotka ovat hukkumassa Välimereen. Ihan jo kansainvälisen merioikeuden mukaan ketään ei saa jättää hukkumaan. [Ben Zyskowicz: No ei tietenkään!] Tästä on kyse.

Viime päivinä, Maltan kokouksen jälkeen, olen tavannut muun muassa tulevia komissaareja alallani, ja he selkeästi myös indikoivat sitä, että turvapaikkapolitiikan kuntoon laittaminen on heille ihan keskeinen prioriteetti tulevalla kaudella. Maltan keskusteluissa keskeisenä oli tällainen väliaikainen mekanismi, jossa on ehkä kolme pointtia: Ensimmäisenä se — palaan siihen — [Puhemies koputtaa] että ketään ei saa jättää hukkumaan mereen. [Puhemies koputtaa] Toisena se, että autetaan niitä jäsenvaltioita, [Perussuomalaisten ryhmästä: Te ette vastannut kysymykseen!] jotka ovat siellä ensilinjan valtioina, eli toisin sanoen [Puhemies: Aika!] Välimeren valtioita, jotka kantavat eniten vastuuta tässä asiassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kysymyksessä oli kysymys!] Ja kolmantena se, kuinka jaetaan turvapaikanhakijoita eri jäsenvaltioihin, että yksikään jäsenvaltio ei jää sen asian kanssa yksin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuinka paljon? — Puhemies: Aika!] Suomella on pitkä raja, ja meilläkin on kiinnostusta siihen, että yksikään jäsenvaltio ei jää yksin.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pidetään kiinni aikarajoista, ministerit ja edustajat. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Miksi te ette suostu vastaamaan hyvin yksinkertaisiin kysymyksiin, ministeri Ohisalo? Fakta on, että siirtolaispaine etelästä on jälleen paisumassa valtavaksi. Afrikan väkiluku voi nelinkertaistua tällä vuosisadalla. Tulijat eivät lopu. Juuri nyt Kreikan saarille saapuu satoja siirtolaisia. Myös Italian satamiin alkaa kohdistua painetta. Turkissa tilanne on kireä ja miljoonat odottavat mahdollista Euroopan rajan avautumista. Sama voi tapahtua Venäjän kautta. Balkanin reitti voi räjähtää käsiin. Samalla te kiihdytätte painetta Libyasta. Siirtolaiset pyrkivät pohjoista kohti korkeimman elintason maihin. He eivät jää muihin maihin.

Arvoisa hallitus, oletteko uuden siirtolaisvyöryn alkaessa valmiita toimiin rajoilla, kuten moni muukin Schengen-maa tekee, ja patoamaan vyöryn myös länsirajalla? Meillä ei ole minkäänlaisia perusteita ottaa turvapaikanhakijoita vastaan Ruotsista — ei ollut vuonna 2015 eikä ole nyt.

Arvon puhemies! Arvon edustaja Purra, mainitsitte myös Venäjän tässä tilanteessa. Kuten tiedetään, Suomella on eräs Euroopan unionin pisimmistä ulkorajoista, ja silloin rajavaltiona myös Suomea kiinnostaa se, [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa nyt!] mitä rajalla tapahtuu, ja se, että silloin kun tapahtuu, niin jäsenvaltiot voivat olla yhteistyössä siinä toiminnassa, ja paraikaa ollaan lisäämässä muun muassa Frontexin eli eurooppalaisen rajavartioviranomaisen resursseja.

Kysyitte aiemmin, kuinka paljon Suomeen nyt jatkossa tulisi ihmisiä. No, hallitus ei ole vielä linjannut tätä päätöstä, vaan tästä keskustelemme yhdessä. Pj-kauden ohjelman tavoitteena on nimenomaan se, että tällaista väliaikaista mekanismia voidaan nyt rakentaa, ja siihen etsitään niin paljon jäsenvaltioita kuin nyt tässä tilanteessa saadaan kasaan. [Riikka Purran välihuuto — Sebastian Tynkkynen: Mikä on Suomen kanta neuvotteluissa?] Eli Suomi miettii sitten myöhemmässä vaiheessa, olemmeko lähdössä mukaan tähän mekanismiin, joka oikeastaan osoittaa sen, että Euroopan unionista löytyy yhteistyökykyä, löytyy solidaarisuutta, vaikka viime vuosina tämä koko turvapaikkapolitiikka on itsessään ollut [Puhemies koputtaa] jumissa.

Arvoisa rouva puhemies! Syksyllä 2015 silloinen pääministeri esitti avoimen kutsun lupaamalla talonsa turvapaikanhakijoiden käyttöön. [Perussuomalaisten ryhmästä: Törkeää!] Tämä harkitsematon teko kiihdytti lähinnä irakilaisten nuorten miesten vyöryä Ruotsin kautta Suomeen. [Suna Kymäläinen: Siellä oli perussuomalaiset hallituksessa!] Sen sijaan, että nämä ihmiset olisi pysäytetty rajalle, varusmiehet pantiin kantamaan heidän kapsäkkejään. Silloinen sisäministeri sanoi, että Irakiin ei voi palauttaa ketään ja että tulijoiden motiivien kyseenalaistaminen on rasismia. Tästä koitui pelkästään yhden vuoden vastaanottomenoina yli miljardin euron lasku veronmaksajille. [Leena Meri: Kamala summa!]

Tulijavirta on sittemmin hidastunut Suomesta riippumattomista syistä, kiitos esimerkiksi Unkarin ja kiitos Libyan viranomaisten toiminnan. Jos se kuitenkin kiihtyy uudelleen, onko hallituksella toimintasuunnitelma tai edes suunnitelma sellaisen laatimiseksi vai aiotaanko seistä tumput suorana ja katsoa mitä tapahtuu? — Kiitos. [Leena Meri: Epäilen viimeistä!]

Arvon puhemies! Kiitos edustaja Halla-aholle kysymyksestä.

Totta kai on selvää, että ihan kaikissa tilanteissa hallitus ja valtio on varautunut erilaisiin tilanteisiin. [Jussi Halla-aho: Miten?] Varautumissuunnitelmia on tehty, ja niitä päivitetään jatkuvasti. Tilanteita seurataan ja viranomaisyhteistyötä vahvistetaan, jotta tieto liikkuu varmuudella sekä Suomen sisäisten viranomaisten että Euroopan unionin sisällä eri viranomaisten kesken, Europolin, Frontexin ja monen muun, muun muassa EASOn, eurooppalaisen pakolaisjärjestön, kautta.

Mainitsitte palautukset, ja toki hallitusohjelmaa kun katsomme, niin meillä on ihan keskeinen kirjaus siellä, että samaan aikaan kun turvapaikkaprosessia laitetaan kuntoon ja oikeusvarmaksi, myös palautussopimuksista neuvotellaan. Tällä hetkellähän on tilanne, että viime hallituksen aikana palautussopimukset eivät juuri ole vetäneet ja [Ilkka Kanerva: Entä nyt?] nyt on tehtävä se, että meillä myös sopimukset jatkossa toimivat. On käytävä keskustelua näiden valtioiden kanssa ja ylipäätään keskustelua siitä, että kukaan ei myöskään palaudu maahan, jossa heitä uhkaa hengenvaara. [Puhemies koputtaa] Palautuskielto on ehdoton, ja sitä täytyy viranomaisten noudattaa.

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä, kun mainitsitte — asian, joka on itsestään selvää kaikille — että ketään ihmistä ei saa jättää hukkumaan Välimereen: mikä kansainvälinen sopimus velvoittaa kuitenkin kuskaamaan tämän henkilön, joka on veden varassa, seuraavaan valtioon, eikä palauttamaan sinne kotimaahansa? Olen siinä käsityksessä, että hukkuva ihminen on syytä palauttaa kotimaahansa saamaan terveydenhuoltoa mahdollisiin vammoihinsa tai kokemaansa traumaan.

Ja toiseksi, arvoisa puhemies, mainitsisin kyllä ministerille, että tässä salissa ollaan kyselytunnilla ja tuo kansa tuolla kuvaruudun takana varmastikin odottaa suoria vastauksia suoriin kysymyksiin. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Mikä oli kysymys? Ei ollut kysymystä. [Leena Meri: Niitä oli monta jo aiemmin!]

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, kuten tässä äskenkin tuli esille, että ei ketään pidä jättää Välimereen hukkumaan, kuten myös ministeri sanoi.

Mutta näistä ministerin kolmesta periaatteesta: Kerroitte, että ne kuvailevat niitä ratkaisuja, joita yrititte maanantaina edistää. Niistä puuttui kyllä tärkeä periaate eli se, miten vältetään sellainen tilanne, joka 2015 syntyi, että meille Eurooppaan tuli toista miljoonaa ihmistä, joiden joukossa oli aivan ilmiselvästi satojatuhansia, jotka väärinkäyttivät tätä järjestelmää — niiden joukossa, jotka olivat aidostikin vainottuja. Miten vältetään se, että he tulevat ympäri Eurooppaa ja heitä on vaikea jälkeenpäin enää palauttaa? Onko todella niin, että hallitus sitoutuu nyt ratkaisemaan kriisiä tavalla, jossa siirretään hakijoita, joiden taustoja ei ole tsekattu, kun edellisen hallituksen viime talvena tekemien linjausten perusteella turvapaikkapäätökset pitäisi tehdä ulkorajakeskuksissa? Ja viime talvena myös keskusta oli mukana tekemässä päätöksiä, joissa nimenomaan kieltäydyimme yksittäisten laivojen [Puhemies: Kysymys!] tarkistamattomien ihmisten... Onko todella nyt niin, että Suomi on kääntänyt kelkkansa ja menossa mukaan mekanismiin, jossa Suomeen ja muihin EU-maihin siirretään tarkistamattomia hakijoita ennen kuin turvapaikkaperusteet [Puhemies koputtaa] on tarkastettu? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu, jota nyt käydään, liittyy tilanteeseen, jossa, ennen kuin uusi komissio aloittaa toimintansa ja ratkaisee tätä asiaa — niin kuin komission tuleva puheenjohtaja on todennut omassa politiikkaohjelmassaan — on väliaikainen tilanne, joka täytyy ratkaista. Tässä on kysymys näitten neljän valtion aloitteesta, kuuden kuukauden jaksosta, jonka aikana ne ihmiset, jotka tämän väliajan puitteissa tulevat Euroopan rannoille pelastettuna mereltä, siitä, miten heidän suhteensa menetellään. Ja tällä hetkellä Suomi puheenjohtajamaana pyrkii edistämään oman ohjelmansa mukaisesti kaikkia ratkaisuja, jotka tähän tilanteeseen voidaan liittää. Lähtökohta on se, että tämä on väliaikainen järjestely kuuden kuukauden aikana. Jokaisen kerran kun tilanne tulee, Suomi tulee erikseen päättämään omasta osiostaan.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrättekö te, ministeri Ohisalo, että tällainen sisäisiin siirtoihin perustuva jakojärjestelmä houkuttelisi lisää hakeutujia näille vaarallisille merireiteille, joissa he ovat vaarassa hukkua, ja samalla ruokkisi laitonta ihmissalakuljetusta? [Leena Meri: Kyllä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Vetovoimatekijä!] Sen sijaan tulisi keskittyä nimenomaan kiintiöpakolaispolitiikkaan, jossa nämä pakolaiset valikoidaan suoraan sieltä pakolaisleireiltä. Se taas puolestaan houkuttelisi pikemmin siihen, että nämä ihmiset pysyvät siellä pakolaisleireillä, joista he sitten saavat turvaa ja apua, eikä heidän tarvitse turvautua tällaisiin laittomiin ihmissalakuljetuksiin ja vaarallisiin reitteihin. Euroopan unionin tulisikin lisätä vahvasti tätä kiintiöpakolaisjärjestelmää. Miksi ette ole pikemmin tätä linjaa ajamassa?

Arvoisa puhemies! Edustaja Räsäselle kiitokset kysymyksestä.

Tämähän on itse asiassa ihan keskeinen eurooppalainen keskustelu myös, että kuinka kiintiöpakolaisjärjestelmää hyödynnetään eräänä ikään kuin laillisen reitin mahdollisuutena Eurooppaan, ja tässä tehdään YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa yhteistyötä. Suomihan, tai hallitus, päätti budjettiriihessään viikko sitten siitä, että kiintiöpakolaiskiintiötä nostetaan sadalla ja jatkossa hallitusohjelman mukaisesti arvioidaan sitä, kuinka turvapaikanhakijoiden määrä kehittyy. [Eduskunnasta: Mutta mites nämä sisäiset siirrot?] Jos kehitys on laskevaa, niin silloin voidaan pohtia, otetaanko enemmän kenties kiintiöpakolaisia.

Lisään tähän vielä sen, että tämä on todella yhteiseurooppalainen keskustelu. Myös eurooppalaisen rahoituksen näkökulmasta tällainen AMIF-rahasto jo tällä hetkellä toimii niin, että kun kiintiöpakolaisia vastaanotetaan, niin heistä myös maksetaan Suomen valtiolle. Eli tämäkin on aina hyvä huomioida tässä mukana. [Sari Sarkomaa: Vastaus jäi taas tulematta! — Ilkka Kanerva: Ei taaskaan vastausta!]

Arvoisa puhemies! Tässä on kaksi asiaa, jotka pitää erottaa toisistaan. On tämä väliaikainen ratkaisu, josta täytyy huolehtia sen takia, että tällä hetkellä ei ole komissiota, joka veisi asiaa eteenpäin pysyvämmän ratkaisun näkökulmasta. Olen aivan samaa mieltä edustaja Räsäsen kanssa siitä, että on järkevää löytää sellaisia vaihtoehtoja, joissa voidaan etukäteen selvittää näitten turvaa tarvitsevien ihmisten taustat ja sitä kautta huolehtia siitä, että tänne tulee vain ja ainoastaan niitä ihmisiä, joilla on turvan tarve. Mutta me emme voi sille mitään, että vuoden 2015 kesäkuun jälkeen Suomeen pyrki kaiken kaikkiaan 51 000 ihmistä, jotka hakivat kansainvälistä suojelua. Meidän täytyy selvittää sen lainsäädännön mukaan, johon me olemme sitoutuneet, niiden kansainvälisten sopimusten mukaan, joihin olemme sitoutuneet, näitten ihmisten suojan tarve. Näistä 17 000 ihmistä on saanut turvapaikan Suomesta, yli 30 000 ihmistä on joko saanut kielteisen päätöksen, on peruuttanut hakemuksen tai odottaa tällä hetkellä poistamista maasta. On tärkeää saada selvyys, sopimuksellinen selvyys, siitä, että voidaan palauttaa Suomesta ihmisiä pois silloin, kun ei ole turvapaikan perusteita. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Edellisessä turvapaikanhakija-aallossa Suomeen tuli ihmisiä erityisesti Irakin suunnalta, toki muistakin maista. Millainen tilanne palautussopimuksen osalta Suomella on tällä hetkellä Irakin kanssa? Mehän hyvin tiedämme, että esimerkiksi Ruotsilla tällainen sopimus on ollut, mutta sen perusteella on kyetty palauttamaan vain muutamia ihmisiä lähtömaahansa. Eli kysyisin, kun sitä penätään, että mitä kysytään: mikä tilanne on Suomen ja Irakin välisessä palautussopimuksessa?

Arvon puhemies! Kiitos edustaja Sankelolle kysymyksestä. Suomi on muun muassa avaamassa Irakiin uuden suurlähetystön, jonne on muun muassa sisäministeriön virkahenkilö lähdössä vuoden mittaiselle komennukselle juuri ajatuksella, että palautussopimuksista keskustellaan aktiivisesti, päivänpoliittisesti siellä. Mutta samaan aikaan tietysti poliittisella tasolla käymme keskusteluja näiden valtioiden kanssa, joihin palautuksia pääasiassa menee. Kuten jo aiemmin mainitsin, viime hallituskaudella palautukset eivät vetäneet kunnolla, ja se on hallitusohjelmaan kirjattu asia, että niistä sopimuksista neuvotellaan jatkuvasti — tämä on meidän tehtävämme. [Ilkka Kanerva: Oletteko neuvotelleet?]

Arvoisa puhemies! Vuonna 2015 tapahtunut turvapaikanhakijakriisi ei saa toistua, siitähän kaikki tässä salissa ovat samaa mieltä. Mutta nyt kun katsotaan, mitä tälle asialle voitaisiin paremmin tehdä, niin palautussopimusten toimivuus, josta tässä äsken oli kyse, on yksi keskeinen osa. Mitä Suomi aikoo nyt EU-puheenjohtajamaana konkreettisesti tehdä näiden palautussopimusten toimivuuden osalta? Nimittäin puheenjohtajamaa kykenisi tekemään järkeviä tekoja, jos se kasaisi tähän koalition taakseen. Eli mitä konkreettista nyt syksyn aikana pääministeri, sisäministeri, ulkoministeri tekevät tälle asialle? [Leena Meri: Houkuttelevat lisää niitä!]

Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Häkkäselle kysymyksestä. Olen viimeksi tällä viikolla tavannut aloittavia, uusia komissaareja ja keskustellut myös puhelimessa heidän kanssaan. Olemme keskustelleet siitä, että tämä palautuskysymys yhdistettynä tähän turvapaikkapolitiikan uudistamiseen on iso kokonaisuus. Se tulee olemaan prioriteetti monelle uusista komissaareista, se on prioriteetti myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, että näitä asioita edistetään, ja totta kai ihan keskeistä on se, että kun saadaan jäsenvaltioita yhteen pöytään, luotua luottamusta jäsenvaltioiden kesken, niin voidaan myös käydä yhdessä keskusteluja näiden palautusvaltioiden suuntaan. Kuinka löytää tässä voimaa mahdollisuuksien mukaan myös yhteistyöstä? Muun muassa siirtolaisuuden juurisyihin puuttuminen on ihan keskeistä monessa, ja se, kuinka Suomi yhtäältä jo lähtömaissa voi toimia, edesauttaa myös sitä, että nämä palautussopimukset toimivat paremmin. [Sari Sarkomaa: Ei mitään konkreettista!]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pääministeri Rinne halusi vielä vastata. — Olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvon puhemies! Haluan todeta sen verran, että olen keskustellut tästä tilanteesta EU:n korkean edustajan Mogherinin kanssa, siitä, voisiko Euroopan unioni yhdessä, juuri niin kuin totesitte, laajemmalla joukolla hakea sellaista palautussopimusten kokonaisuutta, jolla tätä ongelmaa voitaisiin purkaa jäsenmaitten näkökulmasta niitten ihmisten osalta, jotka eivät ole turvaa, suojaa täältä saaneet, ei ole ollut turvapaikkaperustetta. Mogherini on luvannut tätä asiaa viedä eteenpäin. Olen käynyt tätä keskustelua myös kollegojen kanssa Eurooppa-neuvoston yhteydessä, että miten tätä asiaa voitaisiin viedä eteenpäin tavalla, joka johtaa siihen, että palautussopimuksia saadaan vahvasti.

Afrikka-strategia on yksi tärkeä osa tulevankin komission työskentelyä. Suomi on sitä vienyt vahvasti eteenpäin. Tämän Afrikka-strategian kautta voidaan kumppanuudessa Afrikan unionin jäsenmaiden kanssa huolehtia siitä, että yksi osa sitä kumppanuutta tulee olemaan näitten palautussopimusten vahvistaminen maihin, joihin voidaan palauttaa ihmisiä. [Ilkka Kanerva: Tolkun ääni!]

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin kysyä ministereiltä, eikö teistä tunnu, että tämä koko nykyinen turvapaikkapolitiikka on erittäin haitallista, kun tiedetään, mitä on tapahtunut seksuaalirikoksissa, miten ihmiset ovat jopa menettäneet henkensä, Turun tapahtumat, Porin tapahtumat ja niin edelleen. Onko tämä sellainen asia, että on vaan pakko hyväksyä, että maan sisäinen turvallisuus vaarantuu näin paljon, vai voisiko ajatella niin, että Suomi irtautuu sellaisista sopimuksista, jotka aiheuttavat tällaista rikollisuutta?

Arvon puhemies! Kiitos edustaja Vallinille kysymyksestä.

Ajattelen niin, että se hallitusohjelma, johon viisi puoluetta nyt keväällä sitoutui, lähtee myös perusperiaatteista kunnioittaa ihmisoikeuksia, kansainvälistä yhteistyötä, kansainvälisiä sopimuksia [Perussuomalaisten ryhmästä: Miten suomalaisten oikeudet?] — ihan jokaisen ihmisoikeuksia — ja silloin ajattelen, että kansainvälisistä sopimuksista irtautuminen ei välttämättä istuisi tämän hallituksen pirtaan.

Yhtaikaa näen erittäin tärkeänä keskustelun siitä, että seksuaalirikoksiin on vihdoin herätty. Niitä täällä tehdään aivan liian paljon, niitä ei pitäisi täällä kenenkään joutua kokemaan, ja sen takia me olemme lisänneet poliisille resursseja. Ensi vuonna perustetaan poliisissa työryhmä, jossa ennaltaehkäisyä ja ennaltaestävyyttä painotetaan. Sinne laitetaan lisää rahaa. Siellä moniviranomaisyhteistyöllä pyritään estämään tilanteita, jotta kukaan ei edes joudu seksuaalisen hyväksikäytön tai väkivallan uhriksi. Teema on erittäin tärkeä, ja hallitus ottaa sen erittäin tosissaan ohjelmassaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on syytä tehdä nyt kyllä tämä kanta hyvin selväksi. Suomi ei ole sitoutunut minkääntyyppiseen väliaikaiseen taakanjakomekanismiin. On hyvä, että hallitus siitä aikanaan keskustelee. Keskustan kanta on selkeä: meidän ei tulekaan sitoutua tällaiseen mekanismiin, ellei siinä ole valtaosa EU-maista mukana. [Välihuutoja — Leena Meri: Hallituskriisi meneillään!]

Olen samaa mieltä siitä, että vuoden 2015 tapahtumat eivät saa missään tapauksessa toistua. Silloin perussuomalaiset olivat hallituksessa, ja mitä silloin tapahtui?

Ministeriltä kysyisin: mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että ihmissalakuljetus Välimerellä saadaan loppumaan? [Ben Zyskowicz: Ei tullut hallituksen kanta selvemmäksi vaan epäselvemmäksi! — Eduskunnasta: No nimenomaan! — Ilkka Kanerva: Tulkaa pois sieltä hallituksesta!]

Arvon puhemies! Kiitos edustaja Kärnälle kysymyksestä. Ihmissalakuljetus, ylipäätään ihmiskauppa, on ihan keskeisiä kysymyksiä, joihin sekä tämä hallitus, meidän ohjelmamme itsessään, kuten hyvin tiedätte, että myös hallituksen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelma menee, ja keskustelemme näistä aiheista muun muassa ministerikollegoidemme kanssa eurooppalaisella tasolla. Teemme yhteistyötä Europolin piirissä, Frontexin piirissä, eurooppalaisten virastojen piirissä, joilla on valtavan paljon tietoa näistä asioista, yhtäältä liittyen ihmissalakuljettajiin Välimerellä, toisaalta ihmiskauppaan, joka näkyy täällä meillä asti. Tätä työtä tehdään jatkuvasti, ja ihan keskeistä on se, että tiedonvaihto pelaa.

Arvoisa puhemies! Täällä perussuomalaisten rivistä ehdotettiin, että Suomi irtautuisi kansainvälisistä sopimuksista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se oli keskusta!] On ehkä syytä muistuttaa, että sääntöperusteinen kansainvälinen järjestelmä jos jokin on pienen maan etu. Suomen etu on se, että maailmassa noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia.

Mitä tulee tähän pakolaissopimukseen, niin sehän lähtee siitä, että jos on aidosti hädässä tai vainon alla, niin silloin autetaan, mutta jos ei ole turvan perustetta, niin silloin pitää voida myös palauttaa. [Jussi Halla-aho: Näinkö tapahtuu?] Sen takia, arvoisa puhemies, on hyvä, jos nyt hallitus on aktiivinen yhdessä muiden EU-maiden kanssa siinä, että nämä palautussopimukset saadaan toimimaan, koska aktiiviseen turvapaikkapolitiikkaan kuuluu myös se, että ihmisiä pitää voida palauttaa.

Arvoisa puhemies! Tästä väliaikaisesta taakanjakomekanismista: Muistelen, että EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomen tavoitteena on saada selkeä enemmistö jäsenmaista tähän mukaan. Haluan kysyä pääministeriltä: pitääkö hallitus kiinni tästä linjauksesta? Tämä ei voi olla vain muutaman maan sopimus, [Puhemies koputtaa] vaan kysymys on siitä, [Puhemies: Aika!] että pitää saada selkeä enemmistö mukaan. [Juho Eerola: Ja paljonko on selkeä enemmistö?]

Arvoisa puhemies! Tästä käytiin keskustelua siinä tilanteessa, kun hallitus aloitti EU-puheenjohtajuuskautta puheenjohtajamaana. Tiedettiin se aikaisemmista tilanteista, että puheenjohtajamaahan tulee kohdistumaan tässä suhteessa paineita näitten laivalle pelastettujen ihmisten sijoittamisessa. Todettiin, että esimerkiksi Romania oli tällaisia päätöksiä kaikesta huolimatta, omasta suhtautumisestaan huolimatta tehnyt, ja sen takia todettiin, että meidänkin ensin pitää tämmöinen viesti antaa, että puheenjohtajamaa toimii solidaarisesti muita valtioita kohtaan. Mutta todettiin saman tien sitten, että on järkevää yrittää koota mahdollisimman laaja joukko jäsenmaita tässä väliaikaisessa tilanteessa huolehtimaan niistä yhteisistä vastuista, jotka meillä on turvaa hakevia ihmisiä kohtaan [Jussi Halla-aho: Miten laaja?] ja eurooppalaisia ihmisiä kohtaan, ja tästä näkökulmasta päädyttiin ratkaisuun, jossa noin 20 jäsenmaata tarkoittaa sitä kokonaisuutta, jonka takana me voimme olla. Tätä nyt nämä neljä tätä rakennelmaa kehittänyttä maata [Puhemies koputtaa] vievät eteenpäin, ja me puheenjohtajamaana kerromme, että tämmöinen prosessi on käynnissä.

Arvoisa rouva puhemies! Oppositiopolitiikkaa voi tehdä niin monella tyylilajilla. Haluan tässä kiittää opposition puolelta edustaja Räsästä erittäin vastuullisesta ja asiantuntevasta puheenvuorosta. Hallituksessa ja keskustassa on helppo olla samaa mieltä siitä, [Leena Meri: Mitä mieltä keskusta on?] että meidän pitää Suomessa auttaa maailman hädässä olevia, ja ennen kaikkea kiintiöpakolaisjärjestelmä on siihen paras keino. Olen ymmärtänyt, ja tietysti hallitus voi vielä sen kerrata, että tavoitteena on vähentää turvapaikanhakijoiden määrää niin Suomessa kuin koko Euroopassa [Leena Meri: Ai näillä toimenpiteillä?] ja panostaa nimenomaan kiintiöpakolaisjärjestelmään.

Niin ikään keskustassa ajatellaan sillä tavalla, että ei ole olemassa mitään paperittomia ihmisiä vaan joko on oikeus olla tässä maassa lain mukaan tai ei ole oikeutta, ja jos ei ole oikeutta, niin ole hyvä ja poistu maasta, tai sitten tarvittaessa viranomaiset auttavat poistumaan, jos haluja lähteä ei ole. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Kysyisin nyt sisäministeriltä: kun perussuomalaiset olivat viime kaudella hallituksessa ja kun he tulivat 2015 hallitukseen, [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskustan kanssa!] lisääntyikö vai vähentyikö [Puhemies koputtaa] turvapaikanhakijoiden määrä, ottiko Suomi sisäisinä siirtoina turvapaikanhakijoita, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka oli pääministeri?] kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, [Puhemies: Aika!] ja miten se on kehittynyt, kun perussuomalaiset lähtivät hallituksesta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskusta oli pääministeripuolue! — Eduskunnasta: Perussuomalaiset oli hallituspuolue!]

Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Kurviselle kysymyksestä.

Turvapaikanhakijoiden määrähän laskee tämän hallituskauden aikana jatkuvasti, [Antti Kurvinen: Heti kun persut lähti pois! — Perussuomalaisten ryhmästä: Laski jo 2017, kun heititte meidät pois!] saman tien kun perussuomalaiset ovat lähteneet hallituksesta. Olen ymmärtänyt, että viime kaudella perussuomalaisten aikana sisäisiä siirtoja otettiin satoja. [Keskustan ryhmästä: Ohhoh!] Tähän mennessä 13 — 13 — ihmistä on tullut näiltä lautoilta mereltä pelastettuina ihmisinä.

Painotan vielä sitä, että turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut, kuten edustaja Kurvinen sanoo. Hallitusohjelmakirjaus lähtee siitä, että kiintiöpakolaisjärjestelmässä, jossa tehdään yhteistyötä nimenomaan YK:n pakolaisjärjestön kanssa, autetaan kaikista vaikeimmassa asemassa olevia pakolaisia ja kiintiöpakolaisten määrää voidaan nostaa, kun turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu palauttamisesta mutta ei oikeasti tee mitään palauttamisen edistämiseksi. Sopimusten solmimiseen ei ensinnäkään riitä pelkkä sisäministerin arvovalta, vaan asian pitäisi liikuttaa ulkoministeriä ja pääministeriä. Jos on tahtoa, sopimus saadaan aikaan. Ehdollinen kehitysapupolitiikka, kauppapolitiikka ja viisumipolitiikka — keinoja on, mutta te ette uskalla. Sen sijaan hallitus lisää vetovoimatekijöitä tarjoamalla työlupia kielteisen päätöksen saaneille, mikä tietysti kokoomuksellekin sopii. [Jari Ronkainen: Ja keskusta siunaa!] Ovatko nämä veronmaksajalle kalliiksi tulevat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pitsan‑ ja kebabinpaistajat niitä teidän peräänkuuluttamianne huippuosaajia, vai miksi te vesitätte turvapaikkainstituution viimeisenkin uskottavuuden?

Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Riikka Purralle kysymyksestä.

Kuten mainitsitte, olette hyvin perehtyneet Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaan. [Leena Meri: Toki me luemme ohjelmia!] Suomihan käyttää näissä keskusteluissa erilaisia keinoja: viisumipolitiikkaa, kauppapolitiikkaa, kehityspolitiikkaa. Näistä keskustellaan samoissa pöydissä kuin keskustellaan muun muassa näistä palautuksista.

Kiitos, että olette perehtyneet ja kiinnostuneita Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriö on tuonut tässä hiljan laskelman, jonka mukaan hallituksen päätökset kasvattavat tuloja keskimäärin kaikissa paitsi ylimmissä tuloluokissa. Tästä jotkut saivat vaikutelman, että keskituloisen palkansaajan verotus ei olisikaan kiristymässä. Tosiasiassa hallitus vain estää palkkainflaatiosta johtuvan kiristyksen verotukseen. Sen sijaan hallitus antaa verotuksen kiristyä sosiaaliturvamaksujen noustessa, ja etuuksia nostetaan tietysti velaksi.

Kokoomus on huolissaan siitä, kuinka Suomessa ihminen voi omalla työnteollaan nousta taustasta riippumatta keski- ja hyvätuloiseksi. Ministeri Lintilä, kysyisin teiltä: Saako keskituloinen palkansaaja samoilla tuloilla enemmän vai vähemmän käteen ensi vuonna? Ja salliiko Rinteen hallitus omalla työllä vaurastumisen, vai keskitättekö te pääomat sinne, missä niitä on jo valmiiksi?

Arvoisa rouva puhemies! Näyttää, että jatketaan siitä, mihin viime viikolla jäätiin. Kertaus on opintojen äiti. Arvostan. [Sari Sarkomaa: Kiristääkö vaiko ei?]

Tähän VM:n laskelmaan: Se pitää paikkansa, että VM:n laskelmassa todettiin, että noin 70 prosentilla tulee tulotaso nousemaan, käteen jäävä osa tulee nousemaan, mikä on mielestäni verrattain hyvä. Ja se lähtee siitä, että pienimpiin perusturvaan liittyviin etuuksiin tehdään korotukset. [Oikealta: Entä palkat?]

Te kysytte sitä, annammeko me verotuksessa tapahtua kiristymistä. Te tiedätte erittäin hyvin: hallitus ei anna verotuksessa tapahtua kiristymistä [Ben Zyskowicz: Ah, mitä saivartelua!] vaan se kiristys tulee sivukuluista, palkan sivukuluista, jotka ovat työmarkkinajärjestöillä. Todella mielenkiintoista kuulla, onko kokoomus sitä mieltä, että hallitus on se, joka kuittaa aina työmarkkinoitten tekemät ratkaisut sivukuluista. Se ei voi mennä niin.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Kyllä Suomessa veroasteeseen luetaan myös sosiaaliturvamaksut. Ja jos kyse on siitä, luodaanko Suomeen vaihtoehtoja ja työmahdollisuuksia: hallituksella on kaikki avaimet kädessään, jos se haluaisi tosiasiassa lisätä ihmisten käteen jääviä tuloja.

Jos puhutaan keskituloisesta palkansaajasta, esimerkiksi lehtorista, joka ansaitsee päätyössään noin 3 400 euroa kuussa ja haluaa tehdä lisätöitä tunnin illassa: Hän ansaitsee työstään esimerkiksi 20 euroa, siitä jää puolet käteen. Tällä lehtorilla on kaksi lasta, ja hän tarvitsisi lastenhoitajan siksi tunniksi — lastenhoitajan palkka on noin 15 euroa kotitalousvähennyksen jälkeen. Eli tämä lehtori joutuu tekemään puolitoista tuntia töitä, jotta hän voi kustantaa tunniksi itselleen lastenhoitajan. Kysynkin teiltä: onko ensi vuonna tämä aika, jonka tämä lehtori joutuu tekemään lisätöitä, lisätyötunteja, pidempi vai lyhyempi kuin tuo puolitoista tuntia, jotta hän saa palkata apua tunniksi kotiin?

Arvoisa rouva puhemies! Tunnistan ilman muuta tämän ongelman. Ilman muuta tunnistan. [Jukka Kopra: Onko ratkaisua?] Mutta sitten pitää ehkä pikkusen kurkata taaksepäin: Olimme samassa hallituksessa viime kaudella. [Ben Zyskowicz: Katsotaan eteenpäin!] Kevensimme tuloverotusta 1,4 miljardia, [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä!] mutta progressio nousi silti. Emme päässeet siitä ongelmasta eroon silläkään, että 1,4 miljardia kevennettiin tuloverotusta. Tällä hallituksella lähdettiin siitä, että tarvitaan ihmisten perusturvan korotusta, ja valittiin se, että teemme perusturvaan tiettyihin etuuksiin korotuksia, ja se, että kohdennetaan tuloverotuksen kevennys vain sinne pieni- ja keskituloisiin. [Jukka Gustafsson: Oikein!]

Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että ministeri Lintilä muisteli sitä, mitä viime vaalikaudella tapahtui. Se asian taustahan oli se, että kun laadittiin sitä kilpailukykysopimusta, mikä toi kymmeniätuhansia työpaikkoja tähän maahan, niin osana sitä sopimusta päätettiin, että työntekijöiden sivukulut nousevat mutta että valtio tulee kompensoimaan ne sivukulut verotusta keventämällä — silloin muuten sosiaalidemokraatit tässä salissa kannattivat sitä sopimusta. Ja tämän ajatuksena oli se, että ne ahkerat suomalaiset työntekijät, [Antti Lindtman: Ahkerat! — Pia Viitanen: Joilta leikattiin lomarahat!] jotka siellä tekivät ja joutuivat siis pienentämään omaa tuloaan sitä kautta, että sosiaaliturvamaksut nousivat, saivat sen verotuksessa takaisin ja heidän ostovoimansa turvattiin, mikä osittain auttoi myös siihen, että kotimarkkinat vetivät paremmin. Nyt te olette tämän siis katkaisemassa. Kysyn: minkä takia olette tehneet tämän arvovalinnan?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Satonen, haluan muistuttaa, että vuoden 2017 budjettineuvotteluissa katsottiin hyvin selkeästi se, että hallituskaudella täyttyneet kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset on hoidettu, ja se todettiin silloin niissä neuvotteluissa. Itse asiassa kaivoin sen paperin ylös, ja siellä on hyvin selkeästi myös kokoomuksen kuittaus. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ohhoh!]

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus lisää valtionvelkaa, se lisää julkisia menoja, se tosiasiallisesti kiristää myös verotusta, mutta sitten ainoa, mistä hallitus tuntuu olevan kiinnostunut tässä yhteydessä, on se, millä tavoin eri tulodesiileissä mahdollisesti erinäköisinä julkisina tulonsiirtoina tulokehitys tapahtuu. Vaikuttaa vähän siltä, että hallitus ei ole kovinkaan huolissaan siitä ahkerasta suomalaisesta, joka haluaisi elättää itsensä — [Välihuuto keskustasta] ei suinkaan ja täysin riippumatta siitä, kuinka paljon tienaa. Mutta se suomalainen ahkera työntekijä tai yrittäjä, joka haluaa omalla työllään ja toiminnallaan elättää itsensä, tällainen suomalainen kärsii tämän hallituksen toiminnasta. Voi olla, että jos hän saa jotain etuuksia, niin hänelle etuuksien kautta jotakin ehkä jää enemmän jossakin tapauksessa käteenkin, ja tähän hallitus vetoaa, mutta nyt näyttää siltä, että keskusta on unohtanut sen työn linjan, jota se yhdessä kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa viime hallituksessa oli edustamassa, [Puhemies: Kysymys!] ja on siirtynyt tulonsiirtojen maailmaan työnteon maailmasta. Ministeri Lintilä, pitääkö paikkansa?

Arvoisa rouva puhemies! Minä en kyllä rupeaisi rajaamaan ahkeria suomalaisia tulotason mukaan. [Hälinää — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Just niin! — Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] Minä tunnen lukuisia hyvin ahkeria suomalaisia, jotka hyvin minimipalkalla [Hälinää — Puhemies koputtaa] tekevät töitä. Ja jos te viittaatte keskituloisiin — mitä ikinä keskituloinen onkaan, se on toinen keskustelunaihe — niin tämän eilen julkistetun valtiovarainministeriön laskelman mukaan suurimmalla osalla keskituloisista myös näillä hallituksen ratkaisuilla käteen jäävä tulo tulee lisääntymään.

Arvoisa edustaja Rydman, haluan todeta sen, että tämä hallitus haluaa varmistaa sen, että näitten ahkerien — riippumatta tulotasosta — suomalaisten lapset saavat koulutusta varhaiskasvatuksesta aina sinne yliopistoon asti tulevaisuudessa, tavalla, jossa tulotaso ei vaikuta millään tavalla siihen, miten ihmiset saavat koulutusta. Tämä hallitus haluaa varmistaa sen, että ikääntyvät ihmiset voivat saada hoitoa turvallisesti ilman, että tarvitsee pelätä vanhentumista. [Oikealta: Koska se hoitajamitoitus tulee?] Tämän hallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että suomalainen yhteiskunta on oikeudenmukaisempi tämän hallituksen päättäessä tehtävänsä kuin se oli ennen sitä.

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että työllisyyden kasvu on kriittisen tärkeää julkisen talouden ja näin ollen kaikkien yhteiskunnan tuottamien palvelujen rahoituksen kannalta. Keskeinen kannustinloukku syntyy siitä, että työn vastaanottaminen ei varsinkaan pienemmissä tuloluokissa aina kannata, koska tuloista jää liian vähän käteen. Tähän voidaan tietysti vaikuttaa suoraan verotuksella, mutta vähintään yhtä tärkeitä ovat esimerkiksi asumis- ja liikkumiskustannukset, jotka nousevat kaiken aikaa. Eli sen sijaan, että saivarrellaan siitä, väheneekö käteen jäävä raha suoraan verotuksen takia vai veroluonteisten maksujen ja työvoiman sivukulujen kautta, miten hallitus aikoo edistää sitä, että myös suorittavan työn sektorilla ja matalampipalkkaisilla aloilla työn tekeminen ja työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa?

Arvoisa puhemies! Edustaja Halla-aho nosti esille tärkeän kysymyksen, asumiskustannukset työnteon kannattavuuden näkökulmasta.

Tämän hallituksen tehtävänä on laajentuneiden maankäyttösopimusten kautta hakea kohtuuhintaisen asumisen rakentamista eri puolille Suomea niihin keskuksiin, joissa asumisen hinta nousee erityisesti kysynnän näkökulmasta. Se on yksi tärkeä kokonaisuus, mitä viedään eteenpäin.

Toinen tärkeä kokonaisuus on se, että halutaan infrastruktuurin rakentamisella vauhdittaa maankäyttösopimusten syntymistä tavalla, joka vaikuttaa asumisen hintaan pitkällä tähtäimellä ja tulevaisuuteen niin, että työnteko on kannattavampaa. Jos ajatellaan näitä sosiaaliturvan parantamiseen liittyviä toimenpiteitä nyt päätetyllä tavalla, niihin liittyy se, että esimerkiksi eläkkeitten korotusten osalta asumistukimenot eivät tule lisääntymään eivätkä vähenemään. Asumistuki ei vaikuta näitten ihmisten turvan kehittämiseen. [Sari Sarkomaa: Menot lisääntyvät!]

Ärade talman! Tämä hallitus on parantamassa meidän teollisuutemme kilpailukykyä energiaverotusta uudistamalla. Se on todella hieno asia. Me olemme kohentamassa meidän vientiväyliämme, ja pari viikkoa sitten kuultiin, että tulevaisuudessa yritykset voivat soveltaa kaksinkertaisia poistoja, mikä on omiaan parantamaan heidän investointikykyään. Uskon, että jopa kokoomuksesta saattaa tulla tukea tälle ajatukselle. Ministeri Lintilä, millä aikataululla tämä uudistus saadaan vietyä läpi?

Ärade talman! För att göra det lättare för våra företag att investera kommer man att kunna tillämpa dubbla avskrivningar. Det är en enormt fin grej som jag tackar regeringen för. Minister Lintilä, med vilken tidtabell kommer vi att genomföra den här reformen?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Adlercreutz otti tärkeän kokonaisuuden eli meidän investoijiemme kannustamisen, ja mainitsitte tuplapoistot. Meillä on mukana siellä paletissa myös aineettomien oikeuksien 50 prosentin verovähennyksen nostaminen, joka on myös tärkeä. Näistä molemmista tullaan tekemään selvitykset, ja ne pyritään laittamaan mahdollisimman nopeasti liikkeelle. Tavoite on se, että me olisimme ensi vuoden alusta jo eduskunnassa näitten lakien kanssa.

Arvoisa rouva puhemies! Ihan muistin virkistämiseksi täytyy sanoa, että viime kaudella vasemmistoliitto oli se eduskuntaryhmä, joka vastusti kiky-sopimuksiin liittyviä lakimuutoksia. [Ben Zyskowicz: Ainoa puolue. Vihreät kannatti, demarit kannatti!] Emme vastusta työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta. Se kuuluu niille, ne hoitakoot sen puolen, jotka ovat asianosaisia. Kysyisin kuitenkin: kun tiedetään nyt, että me haluamme edistää polkuja, jotta jokaisella suomalaisella on mahdollisuus valmistua lehtoriksi tässä maassa, eli koulutuspolkuun laitetaan enemmän rahaa, ja kun lomarahaleikkauksista nyt luovutaan, onko tämä hallitus mahdollistanut sen, että kunnilla on se resurssi mahdollistaa se, että näitten lehtoreitten palkkataso nousee vuositasolla?

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus budjettiesityksessään on tätä asiantilaa korjannut: 257 miljoonaa pysyviä tulolisäyksiä kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Ja kertaluontoisena korvauksena jo tämän vuoden puolella lisäbudjetilla tullaan esittämään 230 miljoonaa euroa, jotta voidaan kuntien taloustilannetta korjata. Tämä hallitus tulee kaiken kaikkiaan kuntataloutta parantamaan 1,1 miljardia euroa erilaisilla valtionosuusjärjestelmän kautta tulevilla erillä. Tavoitteena on se, että tällä hetkellä kuntien ennakkoperintään liittyviä, kuntien tulorekisterikokonaisuuteen liittyviä ongelmia voidaan hoitaa myös kirjanpitolainsäädäntöä kehittämällä. On tärkeää, että myös tämä lomarahakysymys saadaan hoidettua nyt kuntoon sillä tavalla, että yhdelläkään ahkeralla suomalaisella julkisen sektorin työntekijällä lomaraha ei enää leikkaannu.

Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä, vahvistitte siis, että tyypillisen palkansaajan verotus kiristyy ensi vuonna. [Välihuutoja vasemmalta] Se on erittäin surullinen uutinen. On erittäin hyvä toki, että satsaatte koulutukseen, valitettavasti toki velaksi. Mutta tosiasia on se, että Suomessa jo tällä hetkellä koulutus lyö leiville verrattaen huonosti, kun katsotaan eurooppalaisessa perspektiivissä. Meillä on bruttopalkat monella alalla huonommat, nettopalkoista puhumattakaan. Sitten kun mennään siihen ostovoimaan eli siihen, mitä niillä euroilla saa eli esimerkiksi mitä tälle lehtorille jää käteen ja mitä hän niillä euroilla saa, niin onhan se outoa, että joutuu tekemään omaa työtään enemmän ostaakseen toisen ihmisen työtä vähemmäksi ajaksi. Valitettavasti tämä kehitys tällä kaudella kääntyy, ja kysynkin: miten luulette, että tämä vaikuttaa teidän työpaikkatavoitteeseenne? Jo nyt ekonomistit epäilevät, riittävätkö edes nuo 60 000 työpaikkaa, [Puhemies koputtaa] jotka olette luvanneet luoda tällä kaudella. [Puhemies koputtaa] Niitä tarvitaan huomattavasti enemmän, ja valitettavasti verotuksen kiristäminen [Puhemies koputtaa] heikentää työpaikkojen luontia entisestään.

Arvoisa puhemies! Totta kai veronkiristykset ovat aina valitettavia, mutta kuten sanoin, tässä ne tulevat palkan sivukuluista. [Elina Lepomäki: Sillä ei ole mitään väliä! — Sari Sarkomaa: Ihan samoja euroja ne on!] Olen edelleen sitä mieltä, että minä pitäisin hyvin outona sitä, että hallitus ilmoittaisi työmarkkinajärjestöille, että oli teidän päätöksenne sivukulujen mukaan mikä hyvänsä, niin me kuittaamme sen. Sen päässä olisi tasavero. No, tietysti jotkut voivat toivoa tasaveroa, itse kyllä olen edelleen progressioitten kannalla. Työn kannattavuudessa, työllistymisessä pitää muistaa taas koulutus. Kaikki tilastot osoittavat sen, että koulutetumpi osa tulee helpommin työllistymään. Nämä ovat niitä perusasioita, joita laitetaan kuntoon, plus muistetaan ne ihan pienimmällä tulolla olevat, joihin hallitukselta tulee nyt panostuksia. [Maria Guzenina: Oikea priorisointi!]

Arvoisa rouva puhemies! Eilen puhuttiin ilmastonmuutoksesta New Yorkissa, ja siitä on keskusteltu paljon. Olisin kysynyt hallitukselta: onko teillä mitään konkreettisia mittareita, millä te tulette tulevaisuudessa katsomaan, miten teidän asiat ovat edistyneet? Tällä hetkellä ei ole minkäännäköisiä mittareita eikä tiedetä, miten edistytään näissä kaikissa projekteissa, mitä tehdään. Nyt se on semmoista höttöä vain, että puhutaan koko ajan.

Arvoisa puhemies! Pahoittelen, edustaja Harkimo, että ympäristö- ja ilmastoministeri ei ole paikan päällä ja tämä vastaus nyt tähän kysymykseenne on vähän ontuva.

Meillä on tällä hetkellä valmistelussa eri sektoreilla, kaikissa ministeriöissä, mittaristoa, jolla voidaan todentaa sitä, mitä tapahtuu ilmaston lämpenemisen torjunnaksi. Ollaan juuri ministeri Kulmunin — joka nyt ei ole hänkään paikalla — sektorilla lähdetty liikkeelle eri teollisuuden tuotannonhaarojen kanssa siinä, että läpikäydään sitä, mitä näitten osalta voidaan tehdä tässä kysymyksessä. Konkreettisten mittareitten avulla sitten arvioidaan, tuleeko lopputulosta. Tällä hetkellä en osaa sanoa teille, miten tämä mittaristo loppujen lopuksi rakentuu, mutta vahva tavoite meillä on se, että 2035 Suomi on hiilineutraali ja pian sen jälkeen hiilinegatiivinen, niitten toimenpiteiden johdosta, jotka tällä vaalikaudella lähtevät käyntiin.

Arvoisa puhemies! Aiemmin viikolla käsittelimme täällä salissa kansalaisaloitetta lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Useampi kertoi kokemuksistaan koulukiusaamiseen liittyen ja jakoi omakohtaisia koskettavia tarinoitaan. Kertomukset kiusaamisesta pysäyttävät joka kerta. Kiusaaminen voi olla alkusysäys myöhemmälle syrjäytymiselle. Siksi jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla oikeus turvalliseen ja ymmärtävään aikuiseen, mieluummin moniin.

Rinteen hallituksen ohjelman mukaan eriarvoisuuden kasvu ja syrjäytyminen ovat hallituskauden keskeisiä haasteita oikeusvaltion näkökulmasta. Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuutemme yksi suurimmista uhista. Ministeri Ohisalo, kun te vastaatte sisäisestä turvallisuudesta, miten te näette syrjäytymisen osana sitä ja mihin toimiin aiotte ryhtyä tilanteen parantamiseksi?

Arvon puhemies! Kiitos edustaja Viljaselle erittäin tärkeästä kysymyksestä. Kuten mainitsitte, on todella niin, että sisäministeriön omissa selvityksissä jo vuosia on todettu sisäisen turvallisuuden suurimmaksi uhkaksi syrjäytyminen. Aina kun ihmiset jäävät jollain tavalla yhteiskunnan sivuun, marginaaleihin, ulkopuolelle, tilanteeseen, jossa he kokevat, että heille ei ole paikkaa, heitä ei kuunnella, he eivät voi vaikuttaa, on kyse myös siitä, että tässä yhteiskunnassa turvattomuus lisääntyy.

Tällä hallituskaudella tehdään muun muassa sisäisen turvallisuuden selonteko. Olen viimeksi tänään keskustellut siitä, ja me aiomme tehdä sen itse asiassa vuotta nopeammin kuin mitä on ollut muun muassa hallintovaliokunnan pyyntö eli ensi vuoden loppuun mennessä — siinä missä tulevat puolustuspoliittinen selonteko ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, niin yhtä aikaa tulee sisäisen turvallisuuden selonteko, jossa tämä teema nostetaan aivan keskiöön. Hallitusohjelma lähtee siitä, että kukaan ei jää ulkopuolelle. Sitä varmistetaan koulutukseen panostamisella, sosiaaliturvapanostuksilla ja muun muassa asumisen kohtuuhintaistamisella.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys osuus ikävällä tavalla harvaan asutulla maaseudulla asuviin. Samaan aikaan sähköverkkoyhtiöt korottavat sähkönsiirtomaksujaan.

Ruotsissa harvaan asutuilla seuduilla on alempi sähkövero. Kaksi vuotta sitten sähköveron noston yhteydessä Pohjois-Ruotsin asukkaat saivat kolmanneksen verohelpotuksen sähköverosta. Suomessa suuret sähkönsiirtomaksut ja korkeat verot tekevät öljystä lämmityslähteenä edelleen houkuttelevan, mikä ei edistä Suomen hiilineutraalisuustavoitteita. Sähköveron laskeminen saattaisi nostaa sähköveron kokonaiskertymää, jos siirtyminen öljylämmityksestä sähköllä toimiviin ilmapumppuihin tai maalämpöön nopeutuisi. Sähköveron laskeminen nopeuttaisi näin ollen siirtymistä vähäpäästöisten energialähteiden pariin.

Kysynkin valtiovarainministeriltä: mikä on hallituksen kanta porrastettuun sähköveroon sekä Ruotsin mallin käyttöön ottamiseen Suomessa?

Arvoisa puhemies! Edustaja Östman nosti esille nämä sähkönsiirtomaksut. Tässä yhteydessä täytyy todeta se, että tämä on kyllä huomattu jo aikaa sitten hallituksessa. Tähän asiaan pitää puuttua. Meillä on tällä hetkellä valmistelussa toimenpiteet, joilla voidaan laskea sähkönsiirtohintoja. Siellä on kolme elementtiä: Ensimmäinen elementti on se, että velvoitetta pistää niitä verkkoja maan alle mietitään uudelleen, ehkä väljennetään. Toinen on poistoaikojen muutokset, joilla tavoitellaan sitä, että poistoajat eivät ole niin lyhyitä ja saadaan sitä kautta tilaa tälle hinnanalennukselle. Kolmas on sitten puhdas katto sähkönsiirtoverkon maksuihin, [Leena Meri: Perussuomalaisten ehdotus!] koska ne johtavat käytännössä siihen, että sähkön varsinainen energiahinta on halvempi, edullisempi kuin sähkönsiirtoverkon hinta, ja tätä täytyy korjata.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, pyydän nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Me politiikantekijät tiedämme hyvin, että energiapoliittiset ratkaisut pitää tehdä pitkällä aikajänteellä. Sen varassa, mitä tällä hetkellä energiantuotannosta tiedämme, on selvää, että ilman merkittävää ydinvoiman lisärakentamista Euroopan teollisuuden ja lämmityksen irtikytkentä fossiilisista ei tule onnistumaan. Kysynkin pääministeriltä: onko hallitus aloittamassa prosessia ydinvoimalainsäädännön tarkistamiseksi?

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä meillä on kaksikin käynnissä olevaa ydinvoimahanketta, jotka toivottavasti jossain vaiheessa ovat osa sitä välttämätöntä perusvoiman lisäystä, mikä Suomessa tarvitaan, jotta teollisuus voi kasvaa, jotta Suomessa voidaan rakentaa kestävää talouskasvua. Tällä hetkellä tiedossa olevista merkittävistä energiateknologioista ydinvoima on yksi keskeisiä perusvoiman turvaamiseksi.

Hallituksella ei ole tällä hetkellä hanketta, jolla ydinvoimalainsäädäntöä oltaisiin muuttamassa, mutta olemassa olevan lainsäädännön puitteissa voidaan hyvinkin varmistaa se, että meillä riittää perusvoimaa myös ydinvoiman kautta.

Pitää satsata myös uusiutuvan energian lähteiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pitää satsata tutkimukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa näitten asioitten eteenpäin viemiseen. Se on meille tärkeätä. Innovaatiotoiminta, tutkimus, uusien energiamuotojen tulevaisuuden vahvistaminen — se on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta.

Arvoisa puhemies! Edustaja Adlercreutz tässä aikaisemmin otti esille teollisuuden energiaverotusta koskevan hallitusohjelmaan sisältyvän muutoksen, joka helpottaa teollisuudessa siirtymistä pois fossiilisista.

Hallitusohjelma sisältää myös laajemman ilmastoperusteisen energiaverouudistuksen. Tiedustelisin valtiovarainministeriltä tämän uudistuksen valmistelun aikataulua.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä energiaverouudistuksen työryhmä lähtee liikkeelle vielä tässä loppuvuodesta, ja ensi vuoden aikana tämä tulee saada valmiiksi. Tämä tulee olemaan merkittävä, iso kokonaisuus, ja tässä varmaan myös on vaikutuksia paljon peräänkuulutettuihin yritystukiin ja niitten käyttäytymiseen. Tämä kokonaisuus käydään tässä työssä läpi.

Arvoisa puhemies! Ulosotossa on yli puoli miljoonaa suomalaista. Syitä on monia, niin kuin on meitä ihmisiäkin. Kaikki ovat jonkun läheisiä: he ovat perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä tai työkavereita. Myös taloudellisiin vaikeuksiin joutuneet ihmiset tarvitsevat toivoa tulevaisuuteen, toivoa, että tästä selvitään. Yksi ratkaisu on ulosoton suojaosan korotus. Keskusta on tätä esittänyt jo viime vaalikaudella. Se tekisi monelle ihmiselle työnteosta kannattavampaa ja vähentäisi tarvetta turvautua toimeentulotukeen. [Sanna Antikainen: Keskusta oli viime vaalikaudella pääministeripuolue!]

Hallitusohjelmassa on sovittu, että ulosoton muutostarpeet selvitetään pikaisesti nyt vaalikauden alussa. Oikeusministeri Henriksson, valmisteluja on tietenkin tehtävä huolella, mutta milloin ulosotossa olevat ihmiset voivat odottaa suojaosan korotuksen toteutuvan?

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Huttuselle tästä tärkeästä kysymyksestä. Se on toki niin kuin esititte, että liian moni suomalainen on ylivelkaantunut ja liian monessa taloudessa kärsitään siitä, että raha ei kerta kaikkiaan riitä.

Tämä hallitus haluaa panostaa tähän ylivelkaantumisen ongelmaan. Sen takia me lisäämme myös velkaneuvojia. Me haluamme, että tulevaisuudessa ihmiset, myös meidän lapsemme ja nuoremme, ymmärtävät talouden päälle paremmin kuin tänä päivänä, ymmärtävät, mitä on korko ja mikä on pikavippi, mitä se tarkoittaa, jos lainaa ottaa — sitä, että se laina on myös maksettava takaisin — ja mikä sen lainan hinta on.

Tässä hyvässä hallitusohjelmassa on myös, niin kuin edustaja tässä nosti esille, käsitelty tätä ulosoton suojaosuutta, ja oikeusministeriö on nyt käynnistämässä tätä hanketta. Tarkoitus on, että parannetaan tässä ylivelkaantuneitten asemaa. Kuitenkin [Puhemies koputtaa] sanon myös sen, että se on monimutkainen lainsäädäntö, [Puhemies: Aika!] ja tähän aikatauluun vielä palataan.

Arvoisa rouva puhemies! Lasten ja nuorten syrjäytymiseen puuttumisesta käytiin tässä salissa aiemmin tällä viikolla arvokas ja tärkeä keskustelu. Valmiutta hyvään parlamentaariseen lapsistrategiatyöhön löytyy yli puoluerajojen, ja syrjäytymisen ehkäisy on yhteinen tavoite meille kaikille.

Ylisukupolvinen lastensuojelun asiakkuus ja huono-osaisuus periytyy. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on yli 18 000, ja heistä useimpien vanhemmat olivat saaneet toimeentulotukea. Työttömyys, pitkäaikaissairaudet ja riittämättömät mielenterveys- ja päihdepalvelut korostuvat huostaanottojen taustasyissä. Kysynkin ministeri Kiurulta: miten perhekeskukset liitetään osaksi tulevien sote-keskusten toimintaa?

Arvoisa puhemies! Kyllä ne liitetään, sillä hallitus näin päättää. Ja me tänään juuri käsittelimme [Sari Sarkomaa: Tämähän tulee niin kuin hoitajamitoitus! — Ben Zyskowicz: Muutaman tunnin työ!] sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministeriryhmässä sitä, millä tavalla tulevaisuuden sote-keskukset tulevat tässä maassa toimimaan. Tulemme sitä tukemaan merkittävällä rahapanoksella, ja tulemme varmistamaan myöskin tämän yhteydessä, että perhekeskukset tulevat osaksi tätä pitkää linjaa.

Esititte kysymyksessänne myös huolia tulevaisuuden lastensuojelusta. On aivan selvää, että lastensuojelun resurssit kaiken sen jälkeen, mitä olemme todeksi nähneet, ovat liian aliresursoituja. Hallitusohjelmassa päätettiin, että lastensuojeluresursseja lisätään, mutta ne lisäykset toteutetaan niin, että ne todella näkyvät myös lastensuojelussa. Niitä rahoja ei tulla käyttämään mihin tahansa. Täten lastensuojelun henkilöstömitoitusta selkeästi parannetaan, [Puhemies koputtaa] ja tämä osaltaan voi [Puhemies koputtaa] vaikuttaa siihen, että moni [Puhemies koputtaa] voi saada paremman alun elämälleen.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Finlands export till Storbritannien var senaste år värd över 2,8 miljarder euro, 4,5 procent av vår totala export. Utrikesministeriet uppskattar att det bor ungefär 20 000 finländare i Storbritannien. Både vår export och vardagen för våra medborgare bosatta i Storbritannien riskerar att rubbas med brexit. Att Storbritannien nu lämnar EU är illa både för Storbritannien och för EU och inte minst för Finland. Hur ska vi garantera att våra företag kan fortsätta sina handelsrelationer med Storbritannien efter brexit?

Arvoisa puhemies! Ongelma on, kuten pääministeri Rinne on todennut, että Britannialta ei ole tullut konkreettisia ehdotuksia työstettäväksi koskien Britannian EU-eroa ja keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Britannian EU-eroon liittyy tietenkin suuria talousintressejä, ja se koskettaa sekä Britanniaa että EU:n kansalaisia ja myös Suomea. Nyt kysyisin eurooppaministeri Tuppuraiselta: miten voidaan parhaiten turvata, että suomalaiset yritykset voivat myös brexitin jälkeen jatkaa kauppakumppanuussuhteitaan Britannian kanssa?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tästä ajankohtaisesta kysymyksestä. Kalenteriin katsomalla huomaamme, että brexitin aikaraja lähestyy. Se on nyt tällä kertaa asetettu lokakuun loppuun mennessä, ja meidän täytyy varautua kaikkeen. [Sanna Antikainen: Lokakuun loppuun vai syyskuun loppuun?] Luonnollisesti varautumista koordinoidaan yhdessä EU-maiden kanssa komission tekemien esitysten pohjalta, ja teemme omat kansalliset varautumistoimemme. Itse asiassa viimeksi eilen hallitus pääministeri Rinteen johdolla iltakoulussa tarkasteli tätä tilannetta.

Se, miten elinkeinoelämä varautuu, riippuu tietysti kovasti yrityksestä ja siitä, millä toimialalla se toimii, mihin se on sijoittautunut ja niin edelleen, mutta joka tapauksessa meidän on tehtävä kaikkemme, että tietoa on tarpeeksi. Tässä suhteessa olemme yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa ja muiden etujärjestöjen kanssa koonneet tietopaketteja, joita löytyy kattavasti muun muassa valtioneuvoston sivuilta.

Onneksi, arvoisa rouva puhemies, Suomen arvioidaan jäävän EU-maiden neljänneksi pienimmäksi kärsijäksi arvonlisäveron suhteen, mikäli sopimukseton brexit toteutuisi. En halua vähätellä brexitiä, se on joka tapauksessa tappio mutta kuitenkin asia, jonka kanssa meidän vain täytyy voida sitten elää.