Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps) | Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok) | Suullinen  kysymys   terveydenhoidon  turvaamisesta   työtaistelutilanteessa   (Sari Essayah kd) | Suullinen kysymys varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta (Anneli Kiljunen sd) | Suullinen kysymys pienten sairaaloiden lakkauttamisuhasta (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kysymys siirtymisestä päästöttömään kiertotalouteen (Hanna Kosonen kesk) | Suullinen kysymys kysyntäjoustosta sähkömarkkinoilla (Mari Holopainen vihr) | Suullinen kysymys windfall-verosta sähköntuottajille (Jussi Saramo vas) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Varoituksistamme välittämättä hallitus on ajautunut kuin tuuliajolla käsillä olevaan energiakriisiin. Miljardeja viskellään johdannaisten vakuudeksi paniikkinappula pohjassa ja suunnitellaan monimutkaisia tukihimmeleitä. Kansalaiset vastaanottavat yhä suurempia sähkölaskuja, joita monet eivät pysty maksamaan.

Perussuomalaiset ovat varoittaneet nousevasta energiakriisistä jo viime syksynä. Olemme esittäneet sekä akuutteja että rakenteellisia korjaustoimia. EU-pöytiin on nyt vietävä Suomen viesti siitä, että EU-alueelle vaaditaan paitsi sähkön hintakatto myös se, että päästökauppa on keskeytettävä ja on rauhoitettava ilmastoutopia realiteettien tasolle esimerkiksi ottamalla voimalat käyttöön. Onko elinkeinoministeri Lintilä valmis tähän jo perjantaina Brysselissä, vai otetaanko vielä riski siitä, että talvella täällä on sähköpula, joka koskee kaikkiin kansalaisiin, teollisuuteen, yrityksiin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra pääministeri — puhemies! [Naurua — Ben Zyskowicz: Entinen pääministeri! — Sari Sarkomaa: Hyvä pääministeri olikin!] — Entinen pääministeri. — Kyllä nyt tilanne on äärettömän vakava, aivan kuten kysyjä viittasi. Siitä, mitä huomisessa kokouksessa tulee, niin meillä on hyvin laaja esityslista olemassa sinne niin komission puolelta kuin myös puheenjohtaja Tšekin puolelta. Mitä viedään päätöksiin asti, se jää nähtäväksi. Ongelma on tietyllä tavalla se, että meillä on hyvin erilaisia teknisiä puolia energiatuotannossa ja myös kompensaatioita erilaisilla energiapuolilla. Itselläni on hallituksen puolelta hyvin avoin mandaatti viedä eteenpäin, jossa on mukana muun muassa hintakatto ja jossa on myös vakuuksien lieventäminen. Varmasti sellainen keskeinen, joka voisi tiputtaa hintoja, olisi maakaasun ja sähkön hinnan eriyttäminen toisistaan. [Juha Mäenpää: Turve uusiutuvaksi!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! En saanut vastausta siihen, aikooko hallitus puuttua tähän ongelmalliseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, jolla epäilemättä on vaikutuksensa tähän kriisiin, mutta yritetään rinnakkaisella aiheella.

Fortumin ja sen tytäryhtiön Uniperin taloudelliset ongelmat ovat kooltaan Suomen ennätys — tässäkin miljardit lentelevät. Omistajaohjauspolitiikan mahalasku on tosiasia. Hallitus ei ole reagoinut ennakoitavissa oleviin ongelmiin riittävällä nopeudella ja vakavuudella. Ongelmista ja suunnitelluista toimenpiteistä ei ole tiedotettu tarpeeksi ja ajoissa. Sähköpostittelu ja omistajaohjausministerin jättäminen lähes yksin vastapuolen neuvottelija-armeijan kanssa osoittaa täydellistä välinpitämättömyyttä.

Perussuomalaiset haluavat vastauksia Fortumiin ja sähkömarkkinoihin liittyviin kysymyksiimme ja kansalaisten huoliin. Jos emme saa niitä tänäänkään, teemme välikysymyksen. Arvoisa pääministeri, miten selitätte nämä virheet, ja mihin toimiin aiotte ryhtyä omistajaohjauspolitiikan korjaamiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Tämä tilanne on hyvin vakava. Se on vakava koko Euroopassa. Putin käyttää tällä hetkellä energiaa kiristysruuvina ja aseena koko Eurooppaa vastaan, jotta eurooppalaisten tuki Ukrainalle horjuisi. Näin ei kuitenkaan tule käymään. [Jani Mäkelä: Ei sitä kysytty! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Me emme horju, vaan me tuemme Ukrainaa tässä sodassa, ja meidän pitää olla tässä tilanteessa hyvin yhtenäisiä.

Uniperin osalta ja Fortumin osalta on otettu aikoinaan, kun Uniper on ostettu, tarpeettomia riskejä, jotka ovat nyt realisoituneet. Nuo riskit ovat tuolloin olleet hyvin tiedossa, Venäjä-kytkökset ja kytkökset fossiiliseen energiaan ovat olleet tiedossa, kun nämä kaupat on tehty, ja nyt nämä riskit ovat realisoituneet. Tässä tilanteessa Fortum on käynyt neuvotteluita ja keskusteluita Saksan kanssa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä te teette?] Näihin neuvotteluihin omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen on omalta osaltansa osallistunut, mutta tämä tilanne itsessään on vakava ja erittäin hankala kokonaisuudessaan. Sitä ei käy kiistäminen. Ministeri Tuppuraisella on ollut koko hallituksen tuki, ja omalta osaltani olen myös hänen työtänsä halunnut näissä neuvotteluissa tukea.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Tavio.

Herra puhemies! Tulevana talvena — lämmityskausihan on jo alkanut — monien sähkölaskut tulevat olemaan ainakin kymmenkertaisia, ja kansalaiset eivät selviä enää näistä sähkölaskuista. [Mika Niikko: Mitä teette?] Perussuomalaiset ovat jatkuvasti vaatineet, että sähkön hintoja laitettaisiin alas, ja meillä on siihen esitetty lista keinoja, joihin te ette valitettavasti ole vielä tarttuneet.

Nyt kuitenkin on hallituksen toimesta sanottu, että annetaan tukea, ja olette esittäneet tällaista verovähennystä, kotitalousvähennystyyppistä sähköhuojennusta. Se on kuitenkin aika hidas ja varsin byrokraattinen tapa lähestyä tätä asia. [Keskustan ryhmästä: Kaikkein nopein!] Oletteko te harkinneet tätä perussuomalaisten esitystä, että suoraan annettaisiin tukea sähkölaskuihin? Norjassa se on esimerkiksi seitsemän senttiä ylittävältä osalta tietty prosenttiosuus aina ylärajaan asti, eli on selkeä ala- ja yläraja. Miksi te ette ole valmiita tukemaan kansalaisia suoraan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Erittäin, erittäin hyvä kysymys ja sellainen, jota on käyty läpi. Suurin ero Norjan ja meidän järjestelmissä on se, että Norjassa suurin osa kotitalouksista on pörssisähkössä. Meillä on pörssisähkössä noin yhdeksän prosenttia, [Mika Niikko: Ei kauan!] joten se tekninen suorittaminen, kuinka se tultaisiin tekemään, on se ongelma. Pitää koko ajan mieltää se, että me tarvitsemme ratkaisun ihan kuukausien päästä. Me emme ehdi tekemään suuria teknisiä muutoksia, eivätkä myöskään energiayhtiöt, jolloinka tämä on tullut oikeastaan päällimmäiseksi. Toisaalta se, että verrattain kallis ratkaisu se tulee olemaan siinä vaiheessa, ja mikä se raja on.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Packalén.

Arvoisa puhemies! Sähkön hinta on nousemassa tulevana talvena ennätyskorkealle, mikä tarkoittaa jopa tuhansien eurojen korotusta sähkölaskuihin. Pienituloisilla ei — eikä enää edes keskituloisilla — ole varaa maksaa sähkölaskujaan. Ihmisten hätä on suuri.

Energian hintaan voidaan vaikuttaa nostamalla kotimaan sähkökapasiteettia kiireellisesti. Oletteko te, hyvä hallitus, valmiita ottamaan aikalisän ylikunnianhimoisille ilmastotavoitteille ja ottamaan käyttöön kaikki energiatuotannon muodot, kuten kotimaisen turvetuotannon ja kivihiilen, jotta kansalaisten energialaskut voidaan pitää kohtuudessa?

Haluan kysyä pääministeri Marinilta yhtä kysymystä, johon ei olla saatu vielä vastausta: millä viestivälineellä te olitte yhteydessä Scholziin Uniper-neuvotteluissa? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Nyt pääministeri.

Arvoisa puhemies! Olen ollut yhteydessä puhelimitse, viestillä, joka on valmisteltu yhteistyössä omistajaohjauksen kanssa.

Mitä tulee ilmastopolitiikkaan, niin ei, hallitus ei pakita ilmastopolitiikasta, päinvastoin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Salmisaari, Hanasaari!] Nyt me tarvitsemme entistä vahvemmin vihreää siirtymää, me tarvitsemme entistä vahvemmin investointeja uusiutuvaan energiaan. Me olemme Euroopassa energiakriisissä yhdessä, ja ainoa tie ulos venäläisestä fossiilienergiasta ovat vahvat investoinnit ja panostukset vihreisiin energiatuotantomuotoihin. Tämä myös lisää huoltovarmuutta, se lisää kotimaisuusastetta, kun me satsaamme nimenomaisesti uusiutuvaan energiaan. Se on meidän vahva suuntamme koko Euroopassa. Ja ei, tästä ei olla pakittamassa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Ranne.

Arvoisa puhemies! Palaan hintakattoon. EU:n kielessä hintakatto ei tarkoita sitä, että kuluttajahinta laskisi. Jos esimerkiksi vesi‑, ydin‑ ja tuulivoimalan hintakatoksi tulisi se 20 senttiä kilowattitunnilta, se ei tarkoita, että sähkön hinta pörssissä halpenisi. Se tarkoittaa, että hallitukset velkovat yhtiöiltä tuon hintakaton ylittävät tuotot pois ja sillä rahalla sitten maksettaisiin erilaisia tukia, muun muassa vaikka yrityksille siitä, että ne eivät käytä sähköä. Se tarkoittaisi sitä, että vientituotteita voisi jäädä valmistamatta.

Arvoisa ministeri Lintilä, Pohjoismaat ovat sähkössä kohtalonyhteydessä keskenään. Pitääkö Pohjoismaiden hallituksien maksaa kansalaisilleen ja yrityksilleen siitä, että ne eivät käyttäisi sähköä, jotta sähköä riittäisi Saksaan? Yksinkertainen kysymys: kyllä tai ei? [Keskeltä: Haluatteko hintakattoa vai ettekö?]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt pitää kuitenkin muistaa myös tämä iso kuva, mikä tässä taustalla on. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Me olemme sodassa energiassa, me olemme fyysisessä sodassa Venäjän kanssa Ukrainassa, ja täältä tulee se pohjasyy näitten hintojen nousuun. Tämä pitää meidän koko ajan muistaa. On ihan turha kuvitella, että joku Suomi yhtäkkiä nousisi sieltä pois. Meillä itse asiassa taitaa olla alimman viidenneksen luokassa tällä hetkellä sähkön hinta Euroopassa, ja mitenkään muuten kuin yhteisesti me emme tästä selviä. Se, jos alettaisiin laittamaan kansallisesti hintakattoja, todennäköisesti johtaisi meillä energiavajeeseen. Meillä on aika hyvä esimerkki Espanja. Espanja laittoi hintakaton, ja tällä hetkellä Espanjasta haetaan energiaa Ranskaan, ja sen maksavat espanjalaiset veronmaksajat. Kyllä me ollaan kuitenkin yhteisessä eurooppalaisessa markkinassa, ja on vain uskottava ja luotettava siihen, että yhdessä tästä selvitään.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Fortum—Uniper‑kysymys on veronmaksajien näkökulmasta miljardeja euroja sulanutta omistusta, ja ydinkysymys, mitä talousvaliokuntakin nyt selvittää, on se, miten Suomen hallitus valvoi Suomen veronmaksajien etua poliittisen tason neuvotteluissa, kun suomalaisen Fortumin tytäryhtiö Uniper ajautui vakaviin vaikeuksiin Venäjän kaasutoimitusten katkeamisen jälkeen. Hyväksyikö Suomi liian helpolla sen, että kaasun hintaa ei voi vyöryttää saksalaisille kuluttajille force majeure ‑tilanteessa, jollainen sota ilmeisesti on?

Kysymys: Neuvotteliko Suomen hallitus tarpeeksi kovaa Fortumin omistajan äänellä, Fortumin hallituksen rinnalla? Käytettiinkö kaikki mahdolliset voimat ja kortit tässä neuvottelussa? Arvoisa pääministeri, kysyn teidän omaa arviotanne siitä, kun moni kysyy, olisiko teitä tarvittu vahvemmin neuvotteluihin veronmaksajien kannalta miljardiluokan kysymyksessä, kun Saksa neuvotteli korkeimmalla mahdollisella tasolla ja kovalla neuvotteluvoimalla omien etujensa puolustamiseksi.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Tällä tarinalla on pitkät jäljet. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ne ulottuvat useamman vuoden päähän. Uniper-kaupat tehtiin vuonna 2017, ja nyt tämän kaupan valitettavat riskit ovat realisoituneet. Taustalla on Venäjän aloittama sota Ukrainassa, taustalla on se, että maakaasun toimitukset Saksaan ovat nyt todennäköisesti lopullisesti poikki. Maakaasun hinnat ovat nousseet aivan ennalta-arvaamattoman korkealle, ja tätä laskua nyt maksetaan koko Euroopassa ja ennen kaikkea Saksassa.

Fortum sopi heinäkuussa Saksan hallituksen kanssa Uniperin vakauspaketista, ja tässä kokonaisuudessa ei tarvittu Fortumin pääomitusta Uniperille eikä Suomen veronmaksa-jien rahaa, ei euron euroa. Fortumin omistajat eivät tässä laittaneet rahaa, ei Suomen valtio eivätkä muutkaan sijoittajat. Saksa maksoi, Saksa kattoi näitä tappioita. Suomen hallitus osallistui näihin neuvotteluihin Fortumin enemmistöomistajan edustajana, mutta pääasiallisesti näitä neuvotteluita kävi Fortum Saksan hallituksen edustajien kanssa. Saksan hallitusta näissä neuvotteluissa edusti pääsääntöisesti virkamiestason edustus — poikkeuksena ne neuvottelut, joita allekirjoittanut kävi oman ministerikollegansa kanssa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Östman.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko on vaatinut suomalaisilta sähköyhtiöiltä yhteiskuntavastuuta perustellen sen sillä, että sähkön hinnan nousua ei pidä maksattaa kansalaisilla. Tässä olemme varmasti kaikki yhtä mieltä ministerin kanssa. Mutta jotkut pienemmät alueellisesti toimivat ja kuntaomisteiset sähkölaitokset ovat kantaneet yhteiskuntavastuunsa ja laskeneet hinnat ja siirtyneet pois johdannaismarkkinahintalaskennasta tuotantokustannusperusteiseen hinnoitteluun. Miksi tämä ei toteudu kaikkien suomalaisten sähköyhtiöiden kohdalla?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Östman viittaa ilmeisesti kotipaikkakuntansa sähköyhtiöön, joka on tehnyt hienoa työtä. Siitä kaikki kunnia heille, mutta sähköyhtiöt ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Olemme vedonneet kunnallisiin energiayhtiöihin siitä, kun he ovat asettaneet sähköyhtiöille tietyn tuottovaatimuksen, että nyt olisi se hetki pikkasen vetää sitä alas, koska kuntien asukkaat ovat niitä viimekätisiä maksajia tähän tilanteeseen. Mitä tulee siihen, että sitä voitaisiin ruveta tekemään määräämällä, niin nyt pitää muistaa myös se, että normaalitilanteessa meidän sähkömarkkina on verrattain toimiva. Nyt olemme poikkeustilanteessa. Ei nyt hajoteta koko sähkömarkkinaa sen takia, että olemme tässä poikkeustilanteessa, vaan otetaan sitä yhteisvastuuta.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäkelä.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää vähän hämmentävää tietoa aina näissä kysymyksissä vedoten siihen, että tässä olisi kysymys pelkästään Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Näinhän ei ole, vaan energiakriisi on kylläkin kehittynyt jo pidemmän ajan kuluessa. Euroopassa on rakennettu määrätietoisesti riippuvuutta Venäjän energiasta, ja nyt se riippuvuus on realisoitunut.

Suomessakin on ollut näitä putkien rakentajia erilaisissa puolueissa, sieltä on otettu rahaa, Lipponen ja kumppanit, ja nyt näiden ongelmien edessä ollaan. Siis suomalaiset maksavat nyt saksalaisten huonoista energiavalinnoista, siitä että on luovuttu ydinvoimasta ja on luovuttu kivihiilestä ennen kuin niille on ollut mitään realistista vaihtoehtoa. On jopa koetettu viherpestä maakaasua, että se on ekologinen vaihtoehto näille vanhoille energianlähteille. Me maksamme tätä laskua.

Kysynkin pääministeri Marinilta: onko hallitus viimeinkin järkiintymässä ja luopumassa edes siitä, että Suomi pyrkisi hiilineutraaliustavoitteeseen 15 vuotta muuta EU:ta aiemmin? Emmekö nyt viimeinkin voisi siirtää tämän vihreän taantuman rahat suomalaisten hyödyttämiseen? [Anders Adlercreutz: Haluatteko sittenkin maakaasua, vai?]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Mäkelän kanssa samaa mieltä siitä, että on ollut suuri virhe rakentaa tällainen energiakytkös ja ruuvi Venäjän kanssa. Venäjä käyttää tässä tilanteessa häikäilemättömästi energiaa hyväksensä horjuttaakseen eurooppalaisten yhtenäisyyttä Ukrainan sodan tukemisessa. Tämä ei tule onnistumaan. Meidän pitää yhdessä pitää siitä huolta. Mutta on totta, että on ollut virhe rakentaa tällaista riippuvaissuhdetta Venäjään, ja nyt me kaikki joudumme siitä maksamaan.

Siitä sen sijaan olen eri mieltä, ovatko nämä valitut suuntaviivat oikeat vai eivät. Meidän mielestämme — hallituksen mielestä — on täysin välttämätöntä tehdä vihreää siirtymää, investoida uusiutuvaan energiaan, päästä irti tästä riippuvuudesta, joka meillä on tällä hetkellä venäläisestä energiasta. Eli ei, en ole samaa mieltä siitä, että tämän suhteen olisi tehty virhettä. Ainoa virhe tässä voisi olla kenties se, että tämä siirtymä on ollut aivan liian hidas. Se olisi pitänyt tehdä kymmeniä vuosia sitten.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Harkimo.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden kysymys kuuluu: meinaako Suomen valtio Fortumin ja Uniperin kautta olla Venäjän kaasun välittäjä? Pikkuhiljaa pitää tehdä päätös siitä, meinaammeko eriytyä Uniperista. Kaikki analyytikot, joiden kanssa olen puhunut, sijoittajat ja varmasti myös osakkeenomistajat ihmettelevät, miksi ei minkäännäköistä kantaa oteta siihen, jatkaako Fortum Uniperin kanssa vai ei. Se on niin iso asia, että siihen hallituksen pitää ottaa kantaa, Fortumin hallituksen ja Suomen hallituksen. Se on ihan varma. Jos me irtaannutaan Fortumista, niin alaskirjaukset Venäjän omistuksesta ja ne tappiot, jotka varmasti ovat kymmenen miljardia viimeisellä neljänneksellä, joka nyt on menossa, tekevät sen, että oma pääoma menee pakkasen puolelle, ja silloin Suomen valtion on laitettava lisää rahaa, koska silloin on tehtävä osakeanti, ja se on vähintään kaksi—neljä miljardia. Tähän hallituksen on pikkuhiljaa otettava kantaa.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Jo ennen Venäjän sodan aloittamista omistajaohjauksessa ovat olleet tiedossa Fortumin Uniper-omistuksen riskit. Ne ovat liittyneet ennen kaikkea liiketoimintaan Venäjällä, ne ovat liittyneet liiketoimintaan kivihiilessä Keski-Euroopassa, ja ne ovat liittyneet tähän ennennäkemättömän laajaan kaasukauppaan, kaasutradingiin, jonka mittaluokka on ollut laajimmillaan 80 miljardia euroa. Nämä riskit olivat tiedossa, ja niiden hillitsemiseksi oli yhtiössä aloitettu jo toimia, mutta sota vei siltä hallitulta, hillityltä prosessilta pohjan pois, ja nyt me olemme tässä tilanteessa, jossa Saksan hallituksen kanssa Fortum on Uniperin vakautuspaketista sopinut.

Kukaan meistä ei tiedä, miten tämä tilanne tästä nyt eteenpäin kehittyy, mutta sen me tiedämme, mitä me tahdomme. Me haluamme irti Venäjän fossiilisista energiatoimituksista, mutta me haluamme, että meillä on omistaja-arvo Fortumissa, että sen ydinliiketoiminta, joka on kannattavaa, säilyy ja me pystymme turvaamaan suomalaisten sähköntuotannon. Myös Uniperin pohjoismaiset liiketoiminnat ovat Suomelle omistajan näkökulmasta kiinnostavia.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Niikko.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tulisi kantaa vastuuta nyt niistä ihmisistä, jotka eivät pysty maksamaan sähkölaskua. Se palaute, mitä me kaikki kansanedustajat saadaan kansalaisilta, on aika karmeaa luettavaa. Siellä eläkeläiset, jotka esimerkiksi asuvat rintamamiestalossa leskenä ja saavat 1 000 euroa kuussa rahaa, kysyvät, miten he maksavat 500—1 000 euron sähkölaskun. Miten, pääministeri, ne maksetaan? He sanovat, että ei lapsilisä heitä enää hyödytä. Ei se auta mitään, eikä se kyllä auta niitäkään ihmisiä, jotka lapsilisää saavat. [Ben Zyskowicz: Mutta jos se auttaa kepua?]

Oleellinen kysymys on nytten siinä, arvoisa hallitus, että kun te sanotte, että vain kymmenen prosenttia on pörssisähköasiakkaita, niin ministeri Lintilä, tämä on vanhaa tietoa — teidän pitäisi tietää, että ne ovat viime vuoden lukuja. Tällä hetkellä energiayhtiöt kilvan irtisanovat toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia ja kaikki määräaikaiset sopimukset menevät käytännössä siihen, että pitää mennä pörssisähköasiakkaaksi, koska toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia ei saa.

Mitä te sanotte niille, jotka eivät pysty maksamaan laskua? Miksi ette anna suoraa taloudellista tukea siten, että laskette energian hintaa antamalla suoraa tukea? Kymmenen prosentin arvonlisäveron alennus ei vielä riitä mihinkään, [Puhemies: Aika!] vaan nyt tarvitaan ihan käytännön toimia.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus kantaa huolta ja murhetta näiden ihmisten tilanteesta, joka on todella hankala. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se ei riitä!] Sen vuoksi budjettiriihessä me esitimme eri toimia tämän tilanteen helpottamiseksi, ensinnäkin arvonlisäveron laskemisen kymmeneen prosenttiin sähkön osalta. Sen lisäksi me valmistelemme verotuksen välinettä niin, että voitaisiin tehdä vähennyksiä verotuksen kautta, ja heille, jotka eivät tätä pysty hyödyntämään, tulisi tällainen tukimuoto tähän tilanteeseen. Mutta meidän välineemme ovat myös rajallisia. Ministeri Lintilä tässä aikaisemmin kommentoi, että sen kaltaisen välineen luominen kuin mitä perussuomalaiset ovat esittäneet, veisi kenties hyvin pitkän aikaa.

Siitä me olemme kyllä täysin samaa mieltä, että monien ihmisten tilanne on kohtuuton. Itsekin ajattelen vaikkapa sellaista henkilöä, joka asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa ja jonka sähkösopimus on kenties juuri päättynyt tai päättymässä. Nämä kustannukset voivat olla todella kovia. Voin vakuuttaa, että hallitus suhtautuu tähän tilanteeseen äärimmäisen vakavasti ja pyrkii ihmisiä tässä tilanteessa auttamaan.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten rahat eivät riitä, kun omakotitalon lämmityksestä sähköllä joutuu pulittamaan vuodessa 10 000 euroa. Sähkökriisin syy on Venäjän hyökkäyssota sekä toimitusvarman tuotannon laiminlyönti. Kokoomus haluaa, että suomalaisille turvataan sähkön saanti ja kohtuuhinta — kaikki voimalat käyntiin. Kriisiaikana ei ole varaa hyljeksiä mitään tuotantoa, ei turvetta, ei kivihiiltäkään.

Tehoreservi on käyttämätöntä tuotantoa. Se pitää vapauttaa markkinoille, kuten kantaverkkoyhtiö Fingrid esitti. Kun tämä tuotanto käynnistetään, päivähinnat voivat laskea kymmenillä prosenteilla. Vastoin järkeä hallitus kuitenkin linjasi, että voimaloita siirretään reserviin. On epäuskottavaa, ettei esimerkiksi Fortumin Meri-Porin laitosta saataisi talveksi täyteen tuotantoon. Ministeri Lintilä, miksi hallitus nostattaa osaltaan hintaa sillä, että voimaloita pidätetään tehoreserviin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Tehoreservi on, voisiko sanoa, viimeinen palokunta, ylipäällikön viimeinen reservi. Itse asiassa me saatiin tänä aamuna siitä todistus: meillähän olisi loppunut Fingridin puolella energia, jos ei olisi pystytty ajamaan kahta laitosta ylös tekemään sitä tehtävää, joka niille kuuluu. Eli meillä oli tilanne, jossa Olkiluoto oli poissa ja tuuli oli hyvin alhainen. [Jari Ronkainen: Niin kuin aina!] Me tarvittiin kahden voimalan reservin tuotanto siihen, että voitiin taata sähköenergian tuotanto. Jos meillä olisi ollut kaikki jo käytössä, silloin olisi menty katkoihin. Eli kyllä me tarvitaan sitä tehoreserviä siellä koko ajan.

Te sanotte, että Meri-Pori pitäisi nostaa. Käsittääkseni se on laitos, joka tekee koko ajan Fortumille miinusta, mikäli siellä tehdään. Ymmärrän, jos kokoomuksen kanta on se, että pörssiyhtiön kannattaa pyörittää laitoksia, jotka ovat miinuksella, [Puhemies: Aika!] mutta itse en lähtisi ottamaan tehoreserviä pois, kaupallisista syistä.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Vestman.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, ministeri, tänä aamuna eivät olleet käytössä tehoreservilaitokset vaan Fingridin varavoimalat. Jos tuo tehoreservin kapasiteetti olisi ollut tuottamassa, tätä koko tehopulatilannetta ei olisi itse asiassa syntynyt. Nyt se kapasiteetti on poissa markkinoilta, koska te olette varaamassa sitä sinne reserviin. Sähkön hinta on karannut niin käsistä, että se ei vastaa enää edes kalleimman sähköntuotannon kustannuksia. Suomessa pörssihinta on ollut jopa kaksinkertainen kalliin hiilivoiman ja jopa kymmenkertainen tuulivoiman tuotantokustannuksiin nähden. Kun sähköstä on niukkuutta, siitä voi vaatia lähes mitä hyvänsä hintaa. Hinta voi nousta näin tähtitieteelliseksi.

Suomalaisten rahaa ei saa lapioida enempää sähköyhtiöiden tuloksiin. Tarvitaan tukkumarkkinalle hintakatto, joka laskee kuluttajahintoja. EU:n nykyinen hintakatto nousee hinnan mukaan. Hintakaton pitää olla kiinteä. Valitettavasti komissio ei ole tukenut hintakattoa. Hallituksen pitää nyt osata vaikuttaa EU:ssa. Ministeri Lintilä, mitä olette tehneet ja teette hintakattouudistuksen ajamiseksi läpi EU:ssa? Oletteko arvioineet vaihtoehtona Pohjoismaiden hintakattoa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa edustajalle se, että reserviin kuuluvat myös nopean toiminnan yksiköt, jotka tässä tilanteessa otettiin käyttöön. Kyllä ilman muuta tavoite on ottaa eurooppalainen tapa. Kansallisesti tehtävät ratkaisut eivät sovi tähän, pohjoismainen järjestelmä on tietysti yksi vaihtoehto, mutta tällä hetkellä me ollaan tilanteessa, jossa ovat Pohjoismaat ja Baltia, ja kyllä kuitenkin se perimmäinen ongelma tulee Saksan vaikeasta energiatilanteesta. Itse en lähtisi suljettuun energiajärjestelmään tässä vaiheessa. Kyllä meidän pitää vielä luottaa meidän yhteiseen energiapalettiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi?]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Tässä ollaan tosiaan täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, ja pahoin pelkään, että huomisessa energianeuvostossa nyt komission eilen julkistamien ehdotusten pohjalta ei ratkaista näitä ongelmia, jotka ovat Suomelle tärkeimpiä. Meidän kannaltamme, kun meillä sähkö on tavattu myydä määräaikaisina sopimuksina pörssin kautta, on aivan avainasia tämä, mitä edustaja Vestman sanoi, että nämä tukkumarkkinoiden hinnat — siis tuhansissa euroissa, pian kymmentätuhatta hipovat hinnat — saadaan sääntelyllä alas, koska ne eivät vastaa mitään tuotantokustannuksia vaan ainoastaan spekulaatiota siitä, että sähkö loppuu kesken ja siitä voi pyytää ääretöntä hintaa.

Kysyn vielä ministeri Lintilältä, kun tässä ei oikein kunnon vastausta olla saatu — ja itse asiassa pääministeri Marinilta: oletteko tehnyt selväksi, kun tästä tiistainakin puhuttiin, päämiestasolla Berliiniin ja Brysseliin, että näitä Saksalle tärkeämpiä asioita, joita siellä komission esityksessä näyttää olevan, ei hoideta ilman, että tämä pohjoismainen kysymys hoidetaan järkevällä tavalla niin, että sähkön tukkuhintaa laitetaan alas ja saadaan suomalaisille määräaikaisia sähkönhintasopimuksia jälleen tolkullisilla hinnoilla?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kyllä me vaikutamme komission suuntaan ja keskustelemme aktiivisesti kollegoiden kanssa, ja myös näinä viime päivinä olen kollegoiden kanssa tästä tilanteesta keskustellut. Olemme myös yhteisesti lähestyneet komissiota tämän tilanteen osalta, ja itse kyllä veikkaan juurikin näin, että välttämättä vielä tällä viikolla valtiovarainministerien kokouksesta tai energiaministereiden kokouksesta ei kaikilta osin saada kokonaisuutta aikaiseksi. [Kai Mykkänen: Luovutatteko te?] — Me emme missään nimessä luovuta, me teemme tätä aktiivista vaikuttamistyötä, mutta nämä kysymykset ovat niin isoja ja nämä ovat niin hankalia, että mitä todennäköisimmin nämä tulevat päämiesten pöytään Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Esimerkiksi tämä tilanne, että komissio esittää venäläiselle tuontikaasulle tällaista kattoa hinnanmuodostukselle ja Venäjä on nyt uhannut keskeyttää kaikki energiatoimitukset niiden maiden osalta, jotka sitten tämän katon ottaisivat käyttöön.

Eli kyllä tämä tulee olemaan hyvin vaikea neuvottelu, ja sanoisin, että eurooppalainen yhtenäisyys tässä tulee olemaan koetuksella. Me teemme kaikkemme sen eteen, että tämä yhtenäisyys säilyy ja me saamme järkeviä eurooppalaisia yhteisiä ratkaisuita aikaiseksi.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Valtonen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Tuppurainen ja myös pääministeri kehuivat tätä Fortumin Uniper-diiliä kesältä, ja kerroitte, että Suomen tappiot ovat nyt rajalliset ja Suomi ei joudu edelleen pääomittamaan Uniperia. Nyt on kuitenkin niin, että tämän neuvottelutuloksen julkaisemisen jälkeen, viikonlopun aikana, Fortumin markkina-arvosta suli 20 prosenttia, ja se ei tietenkään kosketa pelkästään meitä valtio-omistajia vaan myös yksittäisiä suomalaisia pienosakesäästäjiä ja myös meidän työeläkeyhtiöitä. Kyseessä on ihan kansanosake. Ja kerroitte myös, että jatkossa tappio on tosiaan rajallinen. No nyt on niin, että myös Fortumin Uniper-osuus edelleen suli 78 prosentista 56 prosenttiin. Mikä on tälle vuodelle se kokonaistappio, jonka te olette hyväksyneet Fortumin nimissä suomalaisille? [Antti Lindtman: Mikä olisi ollut vaihtoehto?]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Tämä asia on tosiaan sellainen, että tällä on tausta, tällä on historia. Fortum on tehnyt vuosien varrella ratkaisuja tilanteessa, jossa yhtiön hallituksessa ei ole ollut kasvollisen valtio-omistajan edustajaa, ja näistä ratkaisuista, joista suurimpana vuonna 2017 tehty seitsemän miljardin Uniper-kauppa, tästä kaikesta me nyt tätä sotkua siivoamme. Tässä tilanteessa me olemme.

Oma reaktioni alkuvuodesta, kun Fortum järjesteli Uniperin välittömiin vakuusvaatimuksiin konsernin sisäistä rahoitusta, oli se, että nyt on korkea aika myös Fortumin hallitukseen nimittää kasvollisen valtio-omistajan edustaja. Nyt siellä hallituksessa on virkamiesjäsen, joka tuntee valtio-omistajan tahtotilan. Jatkossa meitä ei yllätetä yritysjohdon ylisuurella riskinotolla. Mutta se riski on aikanaan otettu, ja on varmasti selvää, että emme tässä tilanteessa millään olisi onnistuneet tuomaan kultamunia munivaa hanhea Saksasta takaisin Suomeen. Riskit ovat realisoituneet. Joku sen riskin maksaa. Tähän vakautuspakettiin kuitenkin saimme sovittua perälaudan. Tappioraja on seitsemän miljardia euroa. [Puhemies: Aika!] Sen jälkeen on Saksan vastuulla löytää tähän kokonaisuuteen tarvittava lisärahoitus.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Turtiainen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Minä väitän, että valtaosa kansalaisista pitää parhaana sitä, että meillä olisi yhteiskunnan omistamat voimalat, jotka tuottaisivat sähköä kohtuuhinnalla. Kysyn pääministeriltä: jos todella on käymässä niin, että sähkölle tulee hintakatto, miten se tulee näkymään tavallisen kansalaisen sähkölaskussa, ja miksi Suomi on mukana järjestelmässä, jossa sähköllä käydään kauppaa pörssissä ja futuureilla? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Komissio on esittänyt erilaisia lähestymistapoja, millä tavalla voidaan toisaalta turvata energiansaantia Euroopassa ja toisaalta hillitä tätä hintaa, joka on tällä hetkellä erittäin korkea. Me näemme sen täällä Suomessa kalliina hintoina, mutta Euroopassa monin paikoin hinnat ovat vielä monin verroin korkeampia kuin täällä kotimaassa. Tähän me nyt etsimme yhteisiä ratkaisuja, ja on hyvä, että komissio on näitä ratkaisuja esittänyt.

Suomi on ollut systemaattisesti kovan pakotepolitiikan takana, ja me olemme olleet systemaattisia tuessa Ukrainalle. Me olemme myös näiden esitysten osalta avoimia ja suhtaudumme niihin avoimesti, puhumme sitten erilaisista hintakatoista tai puhumme puuttumisesta vaikkapa tähän johdannaispörssiin, mikä on nyt ollut se kysymys, mitä eduskunnan lisätalousarviomenettelynkin puitteissa täällä käsittelemme. Tähän kaikkeen pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan.

Mutta samanaikaisesti on todettava, että ei tästä todennäköisesti ole helppoja teitä ulos. Me tulemme näkemään erittäin vaikean syksyn, me tulemme näkemään erittäin vaikean talven, ja me emme välttämättä puhu vain hinnasta, vaan me voimme puhua myös aivan niinkin kouriintuntuvista asioista kuin toimitusvarmuudesta eurooppalaisella energiamarkkinalla.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! Kun pääministeri puhui juuri täällä toimitusvarmuudesta, niin kyllä antaisin itsekin saman neuvon kuin edustaja Vestman, että ottakaa nyt ihmeessä tämä Meri-Porin hiililauhdevoimala käyttöön, koska talvella oikeasti tarvitaan sähköä.

Varsinainen kysymys koskee, arvoisa puhemies, päästökauppaa: Sen korkea hinta yksiselitteisesti nostaa suomalaisen sähkölaskun hintaa. Korkea päästöoikeuden hinta yksiselitteisesti nostaa kaukolämpölaskun hintaa. Ja oikeastaan tämä päästökauppa on ainut puhtaasti poliittinen, ihmisen tekemä järjestelmä, jota voidaan nopeasti poliittisesti muuttaa. Tuntuu jotenkin, arvoisa hallitus, että tästä päästökaupasta puhuminen on teille jotenkin punainen vaate. Eikö nyt pitäisi ajatella yrityksiä ja niitä ihmisiä, jotka ovat ongelmissa, ja ehdottomasti ottaa siellä Euroopan johtajien pöydässä esille se, että lasketaan sitä korkeaa päästökaupan hintaa mielellään lähemmäksi nollaa kuin lähemmäksi sataa, niin se heti helpottaa sähkölaskuja ja kaukolämpölaskuja? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä, hyvä kysymys!]

Puhemies Matti Vanhanen

Siinä ehkä ei ollut kysymystä, mutta ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Ei kysymystä, mutta Lintilä vastaa:

Kyllä kysyjä on tietysti oikeassa siinä, että päästökauppa on semmoinen keskeinen elementti tässä, mutta toisaalta voisi ehkä syöttötariffi olla sellainen toinen elementti, jota voitaisiin tuoda tähän keskusteluun. Meillä on aika suuri valmius käydä keskustelua kaikista elementeistä, joilla voidaan vaikuttaa hintoihin. Niin kuin tässä on tullut esille, ei me olla valitettavasti pahinta vielä nähty. Kyllä tämä hinta tulee olemaan tämän talven ehdoton ykkösasia.

Huomisessa kokouksessa meillä on kaksi asiaa: hinta ja saatavuus. Meillä vähän ehkä tämä saatavuus on jäänyt liiankin pieneen rooliin tässä, ja oma huoleni on siitä, että siinä vaiheessa kun saatavuus rupeaa tulemaan kyseenalaiseksi, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mites se Meri-Pori?] niin silloin kokeillaan EU:ta kaikkein eniten, koska siinä vaiheessa kaikki ne toimet, mitä tehdään kansallisesti, tulevat enemmän kansallispainotteiseksi. Kyllä edelleen kuulutan sitä yhtenäisyyttä tässä rintamassa. Me taistelemme energiasotaa, ja Ukraina taistelee fyysistä sotaa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Heinonen.

Arvoisa herra puhemies! Palaan siihen, miten Suomi pärjäsi näissä Uniper-neuvotteluissa. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen totesi 19.7.: ”Marin on osallistunut tähän prosessiin juuri sillä painoarvolla, mikä häneltä vaaditaan.” Myös ministeri Tuppurainen alleviivasi Marinin roolia yhteydessä Olaf Scholziin. No, nyt muistiot vahvistavat, että Saksa sai tahtonsa läpi Uniper-neuvotteluissa ja Suomi on menettänyt merkittävästi kansallisomaisuutta.

Tänään Ilta-Sanomat kertoi tietopyynnön myötä näistä ministerin yhteydenpidoista. Mäkynen kertoi teidän olleen juuri sillä painoarvolla kuin teiltä vaadittiin. Nyt tänään olette kertonut, että se oli tekstiviesti. Kysyn teiltä, arvoisa pääministeri Marin: Oletteko te tyytyväinen tähän lopputulokseen, ja olisiko tässä kannattanut tehdä enempikin kuin yksi tekstiviesti?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Olen ollut kirjallisesti yhteydessä, ja tätä yhteydenpitoa on valmisteltu yhteistyössä omistajaohjauksen kanssa, eikä ole mitenkään lainkaan epätyypillistä, että valtionpäämiehet tai päämiehet vaikkapa komission suuntaan ovat viestein yhteydessä. Itse asiassa tämä on hyvinkin tyypillistä yhteydenpitoa. Tämän yhteydenpidon tarkoituksena ja sisältönä on ollut tukea ministeri Tuppuraista näissä neuvotteluissa. [Jani Mäkelä: Siinä kaikki?] Olen viestinyt sen, kuten olen aikaisemminkin julkisuudessa kertonut, että ministeri Tuppuraisella on koko hallituksen tuki ja mandaatti näitä neuvotteluita käydä. On myös hyvä huomioida, että neuvottelujen osapuoli on ollut Fortum ja ministeri Tuppurainen hallituksen edustajana, omistajaohjausministerinä, on ollut se henkilö, joka on Fortumia tässä työssä tukenut. Ministeri Tuppurainen varmasti pystyy avaamaan myös Saksan osallistumisen näihin neuvotteluihin, ketä neuvottelupöydän toisella puolella on ollut, mutta minun käsitykseni ei ole se, että esimerkiksi liittokansleri Scholz olisi henkilökohtaisesti näihin neuvotteluihin osallistunut.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! EU:sta on esitetty monenlaisia toimenpiteitä näihin ongelmiin ratkaisua varten, ja yksi näistä on windfall-vero. Siinä energiayritysten voitoista verotettaisiin huippu pois. Mutta ongelma on se, että nämä varat eivät tulisikaan kansallisiin budjetteihin vaan erityisesti EU:n uuteen tukivälineeseen, josta rahaa sitten jaettaisiin taas sinne, minne yleensäkin näistä EU-välineistä rahaa jaellaan, eli asiansa huonoiten hoitaneille maille. Toisin sanoen Suomea, suomalaisia, verotettaisiin rajusti siitä, että meidän energiavirheemme eivät ole niin syviä kuin muilla, ja sitten rahat lahjoitettaisiin niille, joiden virheet ovat suurimmat. Tässä ei ole tietenkään mitään järkeä.

Eduskunta ilmoitti elpymispakettikäsittelyn yhteydessä kannakseen, että se vastustaa tulonsiirtounionia, EU:n ylikansallisia veroja ja uusia tukivälineitä. Onko hallitus varmasti valmis toteuttamaan tämän eduskunnan tahdon ja ilmoittamaan, että tällainen malli ei Suomelle käy?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä windfall-vero on pyörinyt varmaan kohta parikymmentä vuotta eri tavalla. Jos muistan oikein, oli 2013, kun yritettiin tehdä sitä kansallisesti, jolloinka se EU:ssa kaatui meidän Mankala-yhtiöitten erilaiseen verotusperusteeseen. Itse en usko siihen, että nopealla aikataululla tapahtuisi mitään. Nyt pitää koko ajan muistaa se, että meillä on akuutti kriisi päällä. Windfall-verolla ei ole mitään merkitystä tähän meidän akuuttiin tilanteeseen. [Riikka Purra: Kertokaa se komissiolle! Aiotteko vastustaa?]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Valkonen.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset kyllä varsin hyvin ymmärtävät, minkälaisessa kriisissä me tällä hetkellä elämme, ja ymmärtävät siihen liittyvät tosiseikat, mutta se, mitä suomalaiset edellyttävät on, että heidän asioitaan hoidetaan täysin voimin, parhaan mahdollisen kyvyn mukaan, parhaalla asiantuntemuksella, ja tässä Uniper-kysymyksessä, joka on energiakriisin yksi osa-alue, hallitus ei selvästi näin ole tehnyt. Miksei pääministeri keskeyttänyt lomaansa? Miksei Saksaan lähetetty paljon suurempaa, paremmin resursoitua asiantuntijoiden, sekä energia-alan että juridiikan asiantuntijoiden, neuvottelukuntaa? Miksei hallitus kokoontunut tämän kysymyksen ympärillä muuta kuin sähköpostilla? Ja viimeisenä kysymyksenä: jos kyse olisi ollut esimerkiksi pääministerin omasta omaisuudesta, olisiko asia todella hoidettu näin, kun nyt oli kyse Suomen hyvin merkittävästä kansallisvarallisuudesta? — Kiitos. [Vasemmalta: Hohhoijaa! — Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri. [Tytti Tuppurainen: Puhemies, puhemies!] — Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy muistaa, kuka teki ja mitä teki. Kysymyksessä on Fortum, joka aikanaan hankki osuuden ja myöhemmin enemmistöosuuden Uniperista, joka sitten ajautui ongelmiin Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Kun tilanteeseen haettiin ratkaisua, niin neuvotteluosapuolet olivat Uniper ja Saksan hallitus ja Fortum Uniperin enemmistöomistajana. Suomen valtio ei ollut näissä neuvotteluissa osapuoli, mutta kun Fortum pyysi meiltä poliittiselta tasolta tukea, niin annoin sitä tukea ja huolehdin, että niissä neuvotteluissa, joissa se oli neuvottelun sisällön kannalta oleellista, Suomen hallitusta virkamiestasolla edusti omistajaohjausosaston finanssineuvos Maija Strandberg, ja kun tarve oli, osallistuin itse poliittisella tasolla keskusteluun ministerikollegani kanssa, liittokanslerinviraston ministeri Wolfgang Schmidtin kanssa. Liittokansleri Scholz ei henkilökohtaisesti ollut näissä neuvotteluissa käsitykseni mukaan missään vaiheessa mukana, vaan Saksan hallitusta näissä neuvotteluissa, joissa Fortum neuvotteli, edustivat virkamiehet talousministeriöstä ja joissain tilanteissa myös liittokanslerinvirastosta. Tällä tasolla näitä neuvotteluita käytiin, [Puhemies: Aika!] ja Suomen hallitus pidettiin kaikissa tilanteissa hyvin informoituna talouspoliittisen ministerivaliokunnan kirjallisella menettelyllä.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Tähän prosessiin: Tätä kysymystä, valtionyhtiöiden tilannetta, on käsitelty kesäkuun lopussa. Sen lisäksi meillä on ollut 21.7. talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokous, jossa tämä kokonaisuus on käsitelty. Sen lisäksi on valtioneuvoston jäsenille, talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle, lähetetty tästä aiheesta useita viestejä, joissa tätä tilannetta on kuvattu. Itse olen ollut kahdesti yhteydessä Saksan liittokansleri Scholziin tämän aiheen tiimoilta. Olen useita kertoja keskustellut omistajaohjausministeri Tuppuraisen kanssa, ja kyllä, olen samalla ollut lomalla, mutta silti hoitanut työtehtäviäni. [Kimmo Kiljunen: Riittääkö nyt?]

Arvoisa puhemies! Terveydenhuolto on tällä hetkellä vakavassa kriisissä. Työntekijät ovat uupuneita, ja työtaistelutoimenpiteet saattavat uhata jopa ihmishenkiä.

Tämä sote-alan henkilöstön uupuminen ja kuormittuminen on ollut kyllä tiedossa jo pitkään, mutta asiaan ei kuitenkaan ole muutosta tullut. Nyt sitten tilanne on päästetty siihen pisteeseen, että asiakkaiden terveys ja henki saattavat vaarantua, ja siksi joudutaan tekemään laki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaamisesta työtaistelutilanteessa. Mutta tällä lailla hallitus ei kyllä voi välttää vastuuta tilanteesta, johon sote-ala on ajettu, eikä hoitajien hätähuutoon voida olla vastaamatta. Vastaavasti jos nämä palvelut halutaan myöskin maanlaajuisesti turvata ensi vuoden alusta, kun hyvinvointialueet lähtevät liikkeelle, niin rahoitusmallia on korjattava. Kristillisdemokraatit ovat tänään julkaisseet soten korjaussarjan, ja toivomme vastaavia esityksiä myös hallitukselta.

Mutta nyt, arvoisa ministeri, kysymys: Onko hallitus tuomassa tämän lain sosiaali- ja terveyshuollon palveluiden turvaamisesta työtaistelutilanteessa ajoissa, koska lakot uhkaavat alkaa 16.9.? Esimerkiksi kenen tahansa meistä omainen saattaa olla silloin hoidon tarpeessa. Ja minkälaisin toimin hallitus vastaa tähän vakavaan hoitajapulaan ja hoitajien uupumiseen?

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän edustajia pitäytymään tässä minuutin aikarajassa kysymysten osalta. — Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Tässä tärkeässä kysymyksessä oli ainakin kolme eri osaa: oli tämä ajankohtainen työtaistelutilanne, oli tämä hoitajavaje ja sitten vielä laajemmin tämä hyvinvointialueiden rahoitus. Rajoitun tässä nyt siihen tärkeimpään asiaan.

Olemme valmistelleet tässä viime päivinä sosiaali- ja terveysministeriössä tätä lainsäädäntöä, joka lähtee nimenomaan siitä, että kun on teho-osastoille julistettu lakko, johon ei oltaisi antamassa suojelutyötä, niin siihen voisimme sillä tavalla puuttua, että kenenkään henki ei siellä vaarantuisi. Tällainen lainsäädäntö ei ole mikään yksinkertainen asia, niin kuin jokainen ymmärtää, sitä ovat parhaat juristimme olleet tekemässä. Olemme tänä aamuna sosiaali- ja terveysalan ministeriryhmässä tätä asiaa käsitelleet ja jatkamme sitä huomenna. Saamme tämän lain varmasti alkuviikolla eduskuntaan. Pystymme varmasti vaikuttamaan sillä näihin työtaisteluihin, ainakin näihin laajimpiin eli Turun yliopistollisen sairaalan ja OYSin työtaisteluihin, jotka ovat uhkaamassa siellä pysäyttää kokonaan teho-osastot.

Arvoisa herra puhemies! Tänä päivänä monet lapsiperheet miettivät, kuinka selvitä kaikista arjen kustannuksista — asumisen kustannuksista, energialaskuista sekä liikkumisesta ja autosta aiheutuvista kustannuksista, lasten varhaiskasvatuksesta, iltapäiväkerhomaksuista ja lasten harrastuksista. Nyt onkin erityisen tärkeää, että hallitus tukee myös lapsiperheiden vanhempia heidän työssäkäynnissään sekä myös toimeentulossaan. Tästä syystä olenkin erityisen iloinen siitä, että varhaiskasvatuksen maksuja pienennetään ja poistetaan kokonaan pienituloisilta ja keskituloisilta lapsiperheiltä. Sosiaalidemokraatit ovat sitä mieltä, että varhaiskasvatuksen pitäisi olla maksutonta kaikille lapsille.

Kysynkin, ministeri Andersson, teiltä: osaatteko jo kertoa — kansalaiset ovat tästä varmasti kiinnostuneita — mihin tuloluokkiin varhaiskasvatusmaksujen alentaminen kohdennetaan ja milloin saamme tämän lakiesityksen eduskuntaan käsiteltäväksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Hallitus tosiaan budjettiriihessä osana niitä toimia, joilla halutaan huolehtia ihmisten ostovoimasta tulevan vuoden aikana, sopi myöskin varhaiskasvatusmaksujen pysyvästä alentamisesta noin 70 miljoonalla eurolla. Tämä on jo toinen kerta tämän hallituskauden aikana, kun tehdään tällainen päätös, eli yhteensä on kyse hyvin merkittävästä panostuksesta varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi ja myöskin perheiden toimeentulon tukemiseksi.

Tätä lakiesitystä valmistellaan nyt budjettiriihen päätöksen seurauksena. On erilaisia malleja, joista totta kai hallituksen yhdessä pitää sopia, tehdäänkö tulorajojen korotuksella vai muuntyyppisellä mallilla tämä maksujen alennus. Ja tarkoitus on, että se tulee eduskunnan käsittelyyn budjettilakina, jotta se saadaan voimaan mahdollisimman nopeasti.

Opetusministerinä haluan myöskin nostaa esille varhaiskasvatuksen laadun kehittämisen tarpeen. On äärimmäisen tärkeätä, että me jatketaan työtä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen parantamiseksi, mutta meidän pitää myöskin huolehtia siitä, että olosuhteet siellä varhaiskasvatuksessa työntekijöillä ovat riittävän hyvät, jotta vanhemmat turvallisin mielin voivat jättää lapsensa sinne päivän ajaksi. [Arja Juvonen: Heillekin lisää palkkaa!]

Ärade talman! Det är oerhört viktigt att vi kan få vård vid rätt tidpunkt och utan dröjsmål, framför allt i brådskande fall. Ett tillräckligt tätt sjukhusnätverk är därför nödvändigt. Vi i svenska riksdagsgruppen vill att våra mindre sjukhus har jämlika möjligheter att erbjuda mångsidig sjukvård i alla delar av landet. Tyvärr har utvecklingen varit dels den motsatta, med till exempel stängningen av Ekenäs och Borgå förlossningsavdelningar och nu det senaste hotet mot Lojo BB, som vi är mycket oroade över.

Arvoisa puhemies! Tiheän sairaalaverkon ylläpitäminen on keskeistä potilasturvallisuusnäkökulmasta. Olemme huolestuneina seuranneet HUSin pohdintoja Lohjan sairaalan synnytysosaston mahdollisesta lakkauttamisesta. Tämä on väärä kehityssuunta. Kysynkin, arvoisa ministeri Lindén: miten hallitus katsoo tätä pienten sairaaloiden ja yksiköiden lakkauttamistrendiä erityisesti potilasturvallisuusnäkökulmasta?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Tack för den där frågan, som var mycket viktig. Jag svarar på finska eftersom vi bara har en minut tid här.

Näiden pienten sairaaloiden tilanne on todella tärkeä. Olen itse ollut pienten sairaaloiden kannattaja. Vierailin muutamissa pienissä sairaaloissa, muun muassa Forssan terveydenhuollon yksikössä, tänä kesänä. Näin päivystyksen, jossa ei ollut jonoja — vertauskohtana vaikkapa eräiden suurten yhteispäivystysten ruuhkat tänä kesänä. Olen myös havainnut, että näitä huolia nyt on Uudellamaalla syntynyt.

Muistuttaisin, että HUSin rahoitus tulee viideltä hyvinvointialueelta: Helsingin kaupungilta ja neljältä hyvinvointialueelta. [Sari Sarkomaan välihuuto] Valtio antaa näille alueille rahoituksen, ja nämä alueet sitten edelleen päättävät, minkä osan ne käyttävät erikoissairaanhoitoon, minkä perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Tällä hetkellä vetoaisin sinne alueille, että käykää HUSin kanssa neuvotteluja siitä, että tämä erittäin arvokas ja tärkeä sairaalaverkko monipuolisena toimijana täällä — eräässä mielessä meidän erikoissairaanhoidon kruununjalokivi — voidaan turvata näissä oloissa.

Arvoisa puhemies! Vihreän siirtymän pitää tarkoittaa uutta teknologiaa sekä bio‑ ja kiertotaloutta. Toisin sanoen kotimainen tuotanto ja päästötön energia ylös, saastuttava, ulkomainen energia alas. Näin turvaamme Suomen sähkön‑ ja lämmönsaannin, huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden, saamme samalla päästöjä pienemmiksi, luomme työtä ja yrittäjyyttä, varmistamme hyvinvointimme rahoituksen. On huolehdittava, että hallituksella valmistelussa ei ole mitään esityksiä, jotka hidastavat, hankaloittavat tai vaikeuttavat tätä siirtymää. Suomessa ei ole varaa byrokratiaan tai esityksiin, jotka estävät esimerkiksi tuulivoiman rakentamista tai metsien ja ylipäätään kotimaisten luonnonvarojemme kestävän käytön.

Kysyisin pääministeriltä: miten hallitus aikoo varmistaa, että siltä tulevat esitykset vauhdittavat siirtymistä päästöttömään kiertotalouteen ja luonnonvarojemme kestävään hyödyntämiseen ja ulkomaisen energian lopettamiseen? [Perussuomalaisten ryhmästä: Turve takaisin!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ympäristöministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa hyviä uutisia tällekin salille: olemme tänään juuri valtioneuvoston istunnosta lähettäneet eduskuntaan esityksen siitä, kuinka näitä vihreän siirtymän investointeja voitaisiin vauhdittaa niin, että luvitusprosessissa nämä saisivat etusijan, ja myös hallintotuomioistuimille tulee lisää käsittelyresursseja, aluehallintoviranomaisille tulee lisää miljoonia euroja siihen, että nämä luvat kiertävät mahdollisimman nopeasti. Me pidämme huolen siitä, että nämä luvat varmistavat myös luonnon monimuotoisuuden turvaamisen samaan aikaan, kun ne varmistavat ilmastotoimet ja uusien työpaikkojen syntymisen Suomeen. Tämä on erittäin tärkeä hanke, ja odotan ja oletan, että täältä eduskunnasta varmasti sille tukea tulee. Yritysmaailma, elinkeinoelämä, on pyytänyt pitkään tätä luvitusprosessien nopeuttamista, ja siihen hallitus nyt vastaa tällä esityksellä. [Juha Mäenpää: Turveyrittäjätkin ovat! — Ben Zyskowicz: Tukea tulee täältä, kun saadaan vihreätkin mukaan!]

Arvoisa puhemies! Sähkön poikkeuksellisen voimakas hinnannousu johtuu merkittävältä osin kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta. Kysynnän ollessa tarjontaa suurempi hinta nousee markkinoilla. Siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista on tärkeämpää kuin koskaan. Nyt on lisättävä vähäpäästöisen energian, kuten tuuli- ja aurinkosähkön, tuotantoa. Tämä ei kuitenkaan tuo nopeaa helpotusta esimerkiksi tulevaksi talveksi. Kysyntään voidaan periaatteessa vaikuttaa nopeastikin ja myös fiksuilla tavoilla. Kysynkin elinkeinoministeri Lintilältä: Miten te näette kysyntäjouston tehostamisen mahdollisuudet sähkön hinnannousun suitsimisessa? Ja mihin toimiin hallitus on ryhtymässä tehostaakseen kysyntäjoustoa niin kuluttajasähkön kuin teollisuudenkin osalta?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa minulla oli eilen Säätytalolla viisitoista keskeistä toimijaa eri sektoreilta, energian suuria käyttäjiä yrityspuolelta, julkissektorilta ja niin edelleen, ja kävimme nimenomaan tätä keskustelua. Siellä on tehty erinomaista työtä, mutta me tarvitaan lisää, koska siellä on kuitenkin tietyllä tavalla se suurin käyttöaste — taitaa olla noin 42 prosenttia koko Suomen energiasta sillä puolella. Kyllä se tahtotila oli heillä hyvin vahva. He haluavat olla suunnannäyttäjiä siinä, kuinka vähennetään energiankäyttöä ja nimenomaan niitä tietyllä tavalla kriittisimpiä pisteitä. Näihin yhteisiin talkoisiin kyllä tarvitaan varmasti kaikkia, siis kotitalouksia, yrityksiä ja niin edelleen.

Tämän hintakehityksen osalta, joka on ollut, meidän kyllä tietysti tulee muistaa myös se, että esimerkiksi Saksan ratkaisu luopua ydinvoimasta oli valtavan kova takaisku tässä. Eli kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä kohtaa, [Puhemies: Aika!] ja nämä kansalliset ratkaisut ovat omalta osaltaan syöneet tätä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Onneksi meillä Suomessa ei ole tehty kuten perussuomalaiset ovat tänäänkin ja aina ennen vaatineet, vaan meillä on toteutettu vihreää siirtymää ja energiantuotanto on ollut hajautettua. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Saksa ei pysty korvaamaan fossiilisia, ja Ranskassa jopa puolet ydinvoiman tuotannosta on ollut nyt suljettuna, osin ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden vuoksi. Suomessa meillä on pulaa vähemmän, ja itse asiassa valtaosa sähköstä tuotetaan yhtä halvalla kuin aina, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] mutta koska hinta määräytyy pörssissä, niin tässä sähköntuottajayhtiöt saavat aivan satumaisia voittoja. Tietysti sähkölämmittäjät maksavat nämä voitot, [Perussuomalaisten ryhmästä: Persujen vika!] ja sen sijaan he odottavat kauhulla talvea. [Jukka Mäkynen: Voitteko te tehdä jotakin?] Moni normaalisti hyvin toimeentuleva on nyt putoamassa tyhjän päälle.

Aika moni Euroopan maa verottaa nyt jo näitä voittoja, sotatuottoja, ja Suomikin valmistelee voittojen windfall-veroa. Kysynkin pääministeriltä: voidaanko windfall-vero säätää nopeasti riippumatta Euroopan unionista, jotta saadaan rahaa kotimaisten sähkölämmittäjien tukemiseen?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Niin, tämä tilanne on sikäli ristiriitainen, että samanaikaisesti, kun Eurooppa kärsii energian pulasta, samanaikaisesti, kun hinnat ovat korkealla, osa yhtiöistä kyllä tekee erittäin suuria voittoja. Sen vuoksi käymme myös eurooppalaisella tasolla keskustelua siitä, millä tavalla näitä voittoja voitaisiin myös siirtää esimerkiksi jäsenvaltioiden käyttöön tällaisella windfall-verolla edelleen vaikkapa kotitalouksien, tavallisten ihmisten, tukemiseksi, jotka näitä kalliita sähkölaskuja tällä hetkellä maksavat. Hallitus päätti budjettiriihessään käynnistää valmistelun Suomessa windfall-veron käyttöönottamiseksi, mutta tämä aikataulu tietenkin on erittäin kunnianhimoinen ja vielä avoin. Me emme tiedä, ehdimmekö me tällä hallituskaudella tätä kokonaisuutta viemään eduskuntaan eteenpäin, mutta on myös erittäin tärkeää, että eurooppalaisellakin tasolla tähän kysymykseen on herätty, ja Euroopassakin näitä toimia suunnitellaan. Olisi tarkoituksenmukaista, että meillä olisi Euroopan tasoinen järjestelmä windfall-veron osalta ja esimerkiksi tässä tilanteessa voisimme näitä tuottoja ohjata tavallisten kansalaisten hyväksi.