Suullinen kysymys USA:n mahdollisesta  Pariisin  ilmastosopimuksesta irtautumisesta (Riitta Myller sd) | Suullinen kysymys asumistuen heikentämisestä (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys asiantuntijalausuntojen  huomioon  ottamisesta   alkoholilain kokonaisuudistuksessa (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys kuulovammaisten tulkkauspalveluista (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden olinpaikkatiedoista (Ville Tavio ps) | Suullinen kysymys Suomen EU-jäsenyydestä (Eero Lehti kok) | Suullinen kysymys hallituksen talous- ja työllisyystavoitteista (Antti Kaikkonen kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Saimme eilen hyvin hämmentävän uutisen, jonka mukaan Yhdysvaltojen presidentti valmistautuu irrottautumaan Pariisin ilmastosopimuksesta. Emme saa kuitenkaan lamaantua. Euroopan on otettava johtajuus globaalissa ilmastopolitiikassa. Tämä edellyttää eurooppalaisilta hallituksilta vahvempaa sitoutumista yhteisiin toimiin, joilla toteutetaan energiamurros niin, että fossiiliset energialähteet jäävät mahdollisimman nopeasti historiaan. On epäselvää, eteneekö ja miten etenee Yhdysvaltojen irtautumisprosessi Pariisin ilmastosopimuksesta, ja jos etenee, mikä on aikataulu. Jos USA irtautuu sopimuksesta, sen vaikutus hiilidioksidipäästöihin on suuri, 0,3 astetta, kun tavoitteena on, että ilmasto ei lämpene yli 1,5 asteen. Arvoisa pääministeri, mitä Yhdysvaltojen irrottautuminen sopimuksesta merkitsisi monenkeskiselle yhteistyölle? Ja miten hallituksen mielestä EU:n tulisi reagoida USA:n irtautumiseen Pariisin sopimuksesta?

Arvoisa puhemies! Niin kuin eilen tässä salissa keskustelimme, se olisi erittäin ikävää ja valitettavaa, jos USA tänä päivänä tällaisen päätöksen tekee. Keskustelin eilen Pohjoismaiden kollegoiden kanssa illalla tästä mahdollisuudesta, ja ilman muuta me Pohjoismaat löydämme heti tässä asiassa toisemme ja puhuimme tästä myös alkuviikosta Bergenissä.

Tämä valitettava pois vetäytyminen sopimuksesta: Jos näin käy, niin Euroopan unionin täytyy ottaa asiassa johtajuus, Pohjoismaat tekevät siinä osansa. Meidän pitää hakea Kiinasta kaveri siihen, että me sen aukon täytämme. Olisi aika erikoista kuitenkin, että näin kävisi, koska silloin USA, Nicaragua ja Syyria olisivat ainoat YK-maat, jotka jäävät ilmastosopimuksen ulkopuolelle. Aika erikoiseen sarjaan tässä tapauksessa USA asettautuisi.

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Todellakin näin on, nyt ei pidä lamaantua, vaan tarvitaan entistä vaikuttavampia tekoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Sosiaalidemokraatit haluavat olla mukana vahvistamassa ilmastopolitiikkaa Euroopan unionin aktiivisena jäsenenä niin, että vahingot, joita Yhdysvaltojen mahdollinen irrottautuminen aiheuttaa, jäisivät mahdollisimman pieniksi. Tarvitsemme todellakin yhtenäisen ja vahvan EU:n luotsaamaan Pariisin sopimuksen mukaiset päästövähennykset satamaan, mutta, aivan niin kuin pääministeri sanoi, tarvitsemme myös vahvoja globaaleita kumppaneita, ja Kiina on tässä hyvä mahdollisuus.

Arvoisa pääministeri, näettekö, että EU:n yhdessä Kiinan ja mahdollisesti muitten maitten kanssa pitäisi löytää toimia, joilla estetään Yhdysvaltojen pyrkimys saada kilpailuetua vaarantamalla maapallon tulevaisuus, ja mitä mahdollisesti tällaiset toimet voisivat olla? Kyseessähän oli [Puhemies koputtaa] kuitenkin sopimus, josta irtaudutaan.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen vaikutuksethan näkyvät jo ympärillämme. Tuossa Bergenin kokouksessa Islannin pääministeri kertoi huolestaan, että yksi kuutiokilometri arktista jäätä sulaa joka ikinen päivä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät meidän jokaisen arjessa, ja me emme saa lannistua siinäkään tapauksessa, että USA sopimuksesta irtaantuisi. USA:n irtaantuminenhan sopimuksesta ei kaada sitä sopimusta, vaan se tarkoittaa sitä, että meidän, jotka jäämme sinne aktiivisiksi toimijoiksi, pitää sitten tehdä yhdessä enemmän ja estää juuri tämänkaltaiset tilanteet, joihin edustajakin viittasi.

Uskon, että löydämme Kiinasta tässä asiassa partnerin. Keskustelin Kiinan presidentin kanssa heidän vieraillessaan Suomessa näistä kysymyksistä. Ilmastokysymykset ja puhdas energia, cleantech, on noussut Kiinan omissa prioriteeteissa nyt aivan eri [Puhemies koputtaa] korkeudelle kuin missä se aikaisemmin on ollut.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on todellakin keskeisin ihmiskunnan yhteisistä haasteista, ja siksi on hyvin hätkähdyttävää, että USA mahdollisesti aikoo irrottautua tästä sopimuksesta. USA:n presidentti on tietenkin tehnyt jo aiemmin ilmaston kannalta vastuuttomia päätöksiä. Tällainen päätös oli muun muassa taloudellisen tuen lopettaminen seksuaaliterveyden edistämistä tehneiltä järjestöiltä. [Mika Niikon välihuuto] Tämä ei ole ihan vähäpätöinen asia, koska on arvioitu, että jopa 40 prosenttia maailman raskauksista on suunnittelemattomia. Näiden raskauksien ehkäiseminen vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 34 gigatonnia, mikä on kuusinkertaisesti enemmän kuin USA:n vuosittaiset päästöt. Arvoisa pääministeri, voisiko Suomi, joka on jo lisännyt Trumpin leikkurin alle joutuneiden järjestöjen tukea, toimia EU:n sisällä näissä ilmastotoimissa asioiden vauhdittajana?

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ilmastonmuutoksen itse sopimusneuvotteluissa Pariisissa Suomi ja ympäristöministerimme olivat keskeisessä roolissa ja aktiivisessa roolissa, ja totta kai me jatkamme sillä samalla linjalla. Se on totta, että USA:n hallinto on myöskin YK:lta leikannut merkittävästi varoja, ja se tarkoittaa myös sitä, että Euroopan unionin täytyy ottaa parempi vastuu, suurempi vastuu niistä kysymyksistä, joista USA:n hallinto on YK:n alaisista toiminnoista leikannut.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavin uhka. Se on pakko ratkaista, vaihtoehtoja ei ole. Hyvä uutinen ehkä kuitenkin on se, että Pariisin ilmastosopimus on jo astunut voimaan ja uutiset Yhdysvaltojen mahdollisesta pois jäämisestä ovat vain saaneet muut maat tiukasti puolustamaan ilmastonsuojelua.

Ehkä kuitenkin on hyvä muistuttaa siitä, että juuri eilen me äänestimme tässä salissa vihreiden vastaesityksestä hallituksen ilmastopolitiikalle. Suomen omat päästövähennystavoitteet eivät vastaa Pariisin sopimuksen tavoitteita. Massiivisten metsähakkuiden ja hiilinielujen pienenemisten takia Suomi ei vähennä omia nettopäästöjään ennen 2030-lukua. Mutta esitys ilmastopolitiikan tiukentamisesta kaadettiin, ja nyt olikin ilo kuulla pääministerin kommentti siitä, että meidän on nyt tehtävä enemmän. Siitä syystä kysyisinkin pääministeriltä, aikooko hallitus nyt muuttuneessa tilanteessa päivittää Suomen ilmastopolitiikkaa vastaamaan Pariisin sopimuksen tavoitteita ja aikooko Suomi ajaa tiukempia päästötavoitteita koko EU:lle.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä kestävästä metsänhoidosta. Me kaikki olemme sitä mieltä, että Ruotsin metsänhoito on kestävää, ja Ruotsissa on hakattu jo parinkymmenen vuoden ajan noin 75—80 prosenttia vuosikasvusta. Se, mitä me nyt suunnittelemme, on noin 75 prosentin osuus vuosikasvusta. Mutta mitä me ilmastonmuutoksen eteen teemme: meillä on kovat tavoitteet Suomessa, meillä on myöskin Pohjoismaina kovat tavoitteet, ja Bergenin pääministerikokouksessa keskustelimme itse asiassa melkein koko kokouksen ajan näistä kysymyksistä, mitä me voimme tehdä yhdessä enemmän biopolttoaineiden eteen, bioenergian eteen, uusiutuvan energian eteen ja Agenda 2030:n eteen. Keskustelimme ja haastoin myös meitä itseämme miettimään sitä, voisimmeko jopa kiristää niitä tavoitteita, joita olemme jo asettaneet.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että muun maailman on noustava puolustamaan ilmastonsuojelua ja lastemme tulevaisuutta Yhdysvaltain mahdollisen pois jäännin yhteydessä, on myös muistettava se, että maailmantalous on jo siirtymässä puhtaisiin ratkaisuihin ja että suurin häviäjä ilmaston ohella tässä Yhdysvaltain mahdollisessa vetäytymisessä on Yhdysvallat itse. Elikkä pitää myös muistaa, että ne panostukset, mitä tehdään puhtaisiin ratkaisuihin, vievät meidän taloutta eteenpäin ja tuovat Suomeen työtä ja investointeja — että oma etukin puhuu sen puolesta, että roolia kannattaa nyt nostaa.

Tähän liittyen, pääministeri, hiukan debatoisin sitä, kun sanoitte, että jos Yhdysvallat vetäytyy rahoittamasta YK:n kautta tasa-arvoa ja kestävää kehitystä, niin meidän EU-maiden pitäisi ottaa isompi rooli. Mutta tehän olette juuri leikanneet näitä rahoja. Suomi on leikannut YK:n ympäristöohjelma UNEPin rahoitusta, jolla juuri tehdään töitä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnan edistämiseksi. Elikkä, pääministeri, oletteko valmiita muuttamaan suuntaa ja lisäämään ympäristönsuojelun rahoitusta ja [Puhemies koputtaa] kehitysyhteistyörahoitusta ilmastokohteisiin sen lisäksi että päästövähennystavoitteita tarkastellaan?

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys sisälsi monta kysymystä ja väitettä. Aloitan sieltä alkupäästä eli näitten puhtaitten ratkaisujen työllistävästä vaikutuksesta. Tämä on juuri se kulma, mistä minun mielestäni meidän pitäisi saada USA myöskin vakuuttuneeksi siitä, että nyt mahdollisesti tehtävä ratkaisu on väärä. Tuolla Bergenin kokouksessa eräs pääministeri oli keskustellut juuri tästä kulmasta presidentti Trumpin kanssa, ja presidentti Trump oli vastannut siihen, että tämä on paras perustelu ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle, mitä hän on tähän mennessä kuullut, kun kyseinen pääministeri oli perustellut uusiutuvan energian työllistävää vaikutusta.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on tehnyt metsätekoja jo pitkään ja tekoja käyttääkseen uusiutuvaa materiaalia fossiilisen sijaan. Olemme saaneet metsät kasvamaan miljardien investoinneilla niin, että meillä on hakkuusäästö jo 700 miljoonaa kuutiota, ja 105 miljoonasta kuutiosta hakkuusäästöä jää joka vuosi lisää. Kysyisinkin, kun täällä ei ole ministeri Tiilikainen paikalla, ministeri Lepältä: miten saisimme läpi viestin siitä, että Suomi on onnistunut toteuttamaan yhtä aikaa sekä metsien kasvun että hakkuiden lisääntymisen? Tämä on merkittävää siltä kannalta, että voisimme muuallakin maailmassa siirtyä kohti biotaloutta.

Arvoisa puhemies! Se on juuri näin, että me haluamme siirtyä nykyisestä fossiilitaloudesta kohti biotaloutta. Se on se iso keskeinen ajuri, jota me koko ajan viemme eteenpäin. Siihen hallitusohjelma velvoittaa meitä, ja siihen velvoittavat yhteiset suomalaiset sitoumukset, kansalliset sitoumuksemme. On totta, että Suomen metsien kasvu on lisääntynyt viimeisten 60 vuoden aikana puolella — puolella on meidän metsiemme kasvu lisääntynyt tuossa ajassa — ja se ei ole tullut itsestään, vaan se on tullut hyvän metsänhoidon ja hyvän osaamisen ansiosta, jotka ovat meillä koko ajan vallinneet. Ja kun me otamme vielä sen, että me lisäämme hiukan hakkuita, meillä kuitenkin kaiken aikaa hiilinielu kasvaa. Se ei kasva ihan yhtä nopeasti kuin aikaisemmin, mutta se kasvaa kuitenkin.

Sitten se toinen havainto: Hallitus ja kansallinen metsästrategia ovat lähteneet siitä, että nykyinen kasvu ei juurikaan muutu, eli siinä on otettu varovaisuusperiaate mukaan. Mutta jos nykyinen kasvu jatkuu tulevaisuudessakin, meillähän hiilinielut kasvavat koko ajan jatkuvasti.

Arvoisa herra puhemies! Yhdysvaltojen vetäytyminen olisi vakava asia, mutta kuten on todettu, se ei kaada Pariisin sopimusta. Se kyllä luo kansainvälisen johtajuusongelman ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja tässä tilanteessa kyllä EU:n rooli nousee aivan keskeiselle sijalle.

Tässä tilanteessa EU:n tulisi alkaa välittömästi valmistella hiilitullien käyttöönottoa ilmastosopimuksen ulkopuolisille maille. Vasemmistoliitto on ehdottanut tätä jo viime syksynä. Hiilitullin myötä tuontitavaroita verotettaisiin EU:n rajalla niiden päästöjen perusteella. Hiilitullit loisivat tasavertaiset kilpailuolosuhteet tilanteessa, jossa Yhdysvallat yksipuolisesti irtaantuisi Pariisin ilmastosopimuksesta. Lisäksi tieto mahdollisesta hiilitullista loisi painetta presidentti Trumpille pitää Yhdysvallat mukana sopimuksessa. Hiilitullit myös ehkäisisivät muiden maiden halukkuutta irtautua ilmastosopimuksesta USA:n perässä. Kysyisinkin: onko hallitus tässä tilanteessa valmis edistämään hiilitullien käyttöönottoa EU:ssa?

Arvoisa puhemies! Täytyy tunnustaa, etten ole asiaan kovin syvällisesti perehtynyt. Mutta pitää perehtyä.

Tärkeintä on se, että kun me teemme päätöksiä, jotka liittyvät esimerkiksi tullijärjestelmään, me löydämme sellaisia globaaleja, kansainvälisiä ratkaisuja, joissa pidettäisiin tavoitteista huoli, ja pidämme ne mielessä kirkkaana eli tässä tapauksessa päästöjen vähentämisen, mutta toisaalta pitää turvata sujuva kauppa, jotta työllisyys pysyy hyvällä tasolla ja emme vie talouskasvun edellytyksiä pois. Mielestäni kaiken kaikkiaan kysymys on siinä mielessä tärkeä, että meidän pitää pohtia koko ajan globaaleja ratkaisuja, joilla me pystymme ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sitä kautta säästämään meidän tärkeää, yhteistä palloamme.

Arvoisa puhemies! Yhdysvalloissa on myöskin kongressi. Ei pidä lähteä siitä, että tämä presidentin päätös on nyt välttämättä kiveen hakattu ja lopullinen, vaan kyllä siellä kongressissa on järkeä aika paljon, joka voi vielä muuttaa ainakin jossain määrin tätä päätöstä.

Mielestäni Euroopan unionin tulee nyt ottaa johtorooli tässä asiassa. Suomi ja Pohjoismaat — ne, jotka ovat jäseniä EU:ssa — voisivat nyt olla aloitteellisia komission suuntaan, että komissio käynnistäisi muun muassa neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa siitä, mitä tämä merkitsee tällaisille kahdenvälisille tilanteille, joita on lentoliikenteessä ja monessa muussa asiassa, joissa tulee näitä päästöjä, autoteollisuudessa, kaikissa tällaisissa. Nämä joudutaan kaikki ratkaisemaan. Jos tuotteita myydään yli rajojen, siinä on tämäntapaisia ongelmia. Eli siis nyt esitän, että pääministeri ottaa yhteyttä kollegoihinsa näissä muissa Pohjoismaissa, jotka ovat EU:n jäseniä, ja saa komission tässä asiassa liikenteeseen ja Eurooppa ottaa johtoroolin.

Arvoisa puhemies! Olen tuon jo eilen tehnyt eli ottanut yhteyttä pohjoismaisiin kollegoihin, jotka ovat EU-jäseniä, ja tulemme yhdessä myöskin asiaan reagoimaan, jos tuo irtaantuminen tänä päivänä tapahtuu. Nimenomaan yksi keskeinen viestimme noissa eilisissä keskusteluissa oli se, että me Pohjoismaat tulemme vaatimaan EU:ta ottamaan tässä asiassa johtoroolin ja hakemaan Kiinasta siihen kumppanin. Eli minä uskon, että tämä Euroopan unioni—Kiina-akseli pystyy nyt sitten ottamaan yhdessä asiasta johtajuuden, koska me pystymme tekemään yhdessä paljon. Me pystymme tekemään myöskin paljon sen eteen, että tuo päätös USA:ssa pyörtyisi.

Värderade talman! Edustaja Kari nosti esille sen, että Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka ei ehkä kaikilta osin nyt vastaa tähän uuteen haasteeseen, joka mahdollisen irtautumisen myötä on esitetty. Sitä on ehkä tarkistettava tai tavoitteita on ehkä tarkistettava ylöspäin. Tässä on nostettu esille myöskin Euroopan ja Kiinan tehtävä tässä mahdollisessa uudessa konstellaatiossa. Jos Eurooppa nyt nostaa omia tavoitteitaan, niin se on tietenkin suuri haaste meille kaikille, myöskin tietäen, että Eurooppa ei näiltä osin ole täysin yhtenäinen. Etenkin itäisen Euroopan maat ovat olleet tässä varsin vastahakoisia. Miten te näette tämän Euroopan yhtenäisyyden näkökulmasta? Löytyykö Euroopassa sekä Suomessa poliittista tahtoa nähdä se suuri haaste, joka ehkä meidän edessä huomisesta lähtien on?

Arvoisa puhemies! Suomesta tuo tahto kyllä löytyy, ja olemme näillä arvioilla vuonna 2045 hiilineutraali yhteiskunta. Sama tavoite on myöskin Ruotsissa. Meidän toimenpiteet johtavat tuohon tavoitteeseen. Olemme yksi Euroopan johtavia maita näyttämässä suuntaa, miten tässä käytännön toimin voidaan edetä, ja tuo ilmastostrategia, mikä täällä on hyväksytty, antaa hyvät askelmerkit siihen. Ja nyt me yhdessä sitten säädämme ja katsomme sitä, tarvitaanko vielä tuon lisäksi tavoitteiden ja riman nostamista. Henkilökohtaisesti olen valmis myöskin miettimään riman nostamista, mutta tästäkin keskusteltiin tuolla Pohjoismaiden yhteyksissä. Tärkeämpää on kuitenkin se, että panemme toimeen tehokkaasti sen, mitä olemme tällä hetkellä sopineet, kuin se, että me jatkuvasti muutamme tavoitteitamme. Sillä tavalla näytämme suuntaa myöskin koko Euroopalle.

Arvoisa puhemies! Ajatus siitä, että Eurooppa ja Kiina tekisivät tässä yhteistyötä, kuulostaa ihan hyvältä. Täytyy muistaa se, että Euroopan unioni oli yksi toimija, yksi sopijaosapuoli Pariisin sopimuksessa. En pidä sitä ajatusta ollenkaan huonona, että jos USA nyt jää pois sopimuksesta, Eurooppa yhtenä toimijana voi lisätä tietysti tavoitteitaan. Mutta jos näin sitten Euroopassa toimitaan, on tärkeää, että Euroopan sisällä maitten kesken tämä päästöjen vähentämisen taakanjako menee oikeudenmukaisemmin kuin se on tähän asti mennyt. Esimerkiksi päästökaupan ulkopuolisten päästötavoitteiden vähentämisprosentti Suomessa on 39, kun se Puolassa on 7 prosenttia, ja tämähän ei ole minun mielestäni ihan reilua. Jos näitä päästötavoitteita nyt kiristetään Euroopassa, niin kysynkin pääministeriltä: pidetäänkö huoli sitten Suomen osalta siitä, että [Puhemies koputtaa] tämä jako tapahtuu oikeudenmukaisemmin kuin tähän asti on tapahtunut?

Arvoisa puhemies! Totta kai lähdemme siitä, että tätäkin taakkaa jaetaan Euroopan unionissa tasaisesti. Mutta meidän pitää muistaa se, että meidän lähtötasomme ovat hyvin erilaiset, ja kyllä kaikissa maissa pitää päästä eteenpäin, niissäkin maissa, missä pohja ja lähtötaso on hyvä. Minä uskon, että tämä on myöskin meidän oma etumme, että me tavoittelemme enemmän emmekä niinkään ole huolissamme siitä, että naapuri tekee sen saman. Me jaamme taakkaa mahdollisimman tasaisesti, mutta pyrimme kunnianhimoisesti myöskin omiin tavoitteisiimme, niin kuin meidän ilmasto- ja energiastrategiassa todetaan. Meidän metsäthän kasvavat koko ajan, ja se hiilivarasto, hiilinielu kasvaa koko ajan. Tämä meidän pitää muistaa. Toisenlaisiakin väitteitä ilmassa on.

Arvoisa puhemies! Ilmastosopimuksessa on se erityinen piirre, että se on luonteeltaan globaali ja maita sitova, ja tällä tavalla se on ollut hyvin edistyksellinen muihin ympäristösopimuksiin nähden. Siinä mielessä on suuri tragedia, jos Yhdysvallat nyt sen jättäisi. Ympäristönmuutoksella ja ilmastonmuutoksella on myös suuria globaaleja merkityksiä: pakolaisuus ja, kuten mainittua, arktisten alueiden jäiden sulamiset. Ja olisin kiinnittänyt huomiota myös siihen, että Yhdysvalloissa nyt selvästi se teknologia kärsii ja ne yritykset kärsivät, jotka ovat orientoituneet ympäristön parantamiseen. Puhutaan Tesla-autoista ja tämäntyyppisistä. Yhdysvallat pyrkii hankkimaan nyt tällä etua omalle vanhakantaiselle teollisuudelleen, ja meidän pitäisi siihen juuri hiilitullien tai muiden muodossa reagoida.

Mutta olisin kysynyt erityisesti arktisesta alueesta. Suomi otti nyt vastaan Yhdysvalloilta Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden. Kun lukee tätä Arktisen neuvoston ohjelmaa, siinä juuri ilmastonmuutos ja ilmastonmuutoksen torjunta on aivan keskeisessä asemassa. Mitä nyt tehdään, ministeri Soini, miten saadaan Arktisessa neuvostossa keskeiseen rooliin tämä ilmastonmuutoksen torjunta?

Arvoisa herra puhemies! Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano on yhtenä teemana arktisten maiden ympäristöministerikokouksessa 2018, ja aivan niin kuin edustaja Haavisto totesi, tämä on nyt meidän puheenjohtajuuskaudellamme meidän vastuullamme. Fairbanksissa meni vielä hyvin, ulkoministeri Tillerson salli sen, että Pariisin ilmastosopimus mainitaan deklaraatiotekstissä ja myös nämä 2030-tavoitteet, kestävän kehityksen tavoitteet. Toivottavasti me pystymme huolehtimaan nyt siitä, että arktinen yhteistyö tulee toimimaan sillä tavalla kuin me yhdessä sovimme. Täytyy olla luonteeltaan optimisti siinä mielessä, että jos vaikka presidentti Trump ymmärtäisi, että tämä on hyvä bisnes, on hyvä diili tehdä ympäristöyhteistyötä myös arktisella alueella, niin se saattaisi olla keino siihen, että tämä päätös — jota ei ole siis ilmoitettu — vielä voisi jopa muuttua.

Arvoisa puhemies! Eduskuntahan eilen vahvisti hallitus—oppositio-rajat ylittävällä laajalla yhteisymmärryksellä kantansa energia- ja ilmastostrategiaan. [Eduskunnasta: Ei kuulu!] — Anteeksi, kuuluuko tämä? — Niin, vahvisti laajalla yhteisymmärryksellä yli hallitus—oppositio-rajojen kantansa energia- ja ilmastostrategiaan. Tämä oli tärkeää myös siksi, että tämä linja kestää yli hallitus- ja vaalikausien, ja se on merkittävä asia Suomessa. Tätä linjaa kehystivät EU:n päätökset ilmastopolitiikasta ja energiapolitiikasta ja myös Pariisin sopimukseen sitoutuminen, ja tässä ollaan nyt vähän uuden haasteen edessä. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että Suomen hallitus on aktiivinen, poikkeuksellisen aloitteellinen EU:n tasolla älykkäässä uuden ajan elinkeinoteknologiassa, energia- ja ilmastopoliittisissa asioissa, myös siksi, että tämä tarjoaa meille uusia viennin lähteitä tulevaisuudessa älykkäitten sähköverkkojen, kiertotalouden, energiatehokkuuden, [Puhemies koputtaa] ympäristöteknologian, vesiensuojelun ja [Puhemies koputtaa] arktisen ympäristön... [Puhemies: Aika!] Jaatteko te tämän huolen ja käsityksen?

Arvoisa puhemies! Edustaja Haavisto otti tärkeän näkökulman esille tässä arktisessa ulottuvuudessa. Te teette, ulkoministeri Soini, hyvää työtä tuolla ensimmäisessä puheenjohtajuuskauden kokouksessa tämän ilmastonmuutoksen näkökulmasta viemällä sen tekstin sinne ja saamalla Yhdysvallat myöskin hyväksymään tämän tekstin.

Nyt kysyn: Onko Suomella konkreettisia toimenpideohjelmia ehkä muuttuvassa tilanteessa, joilla voitaisiin vastata nyt Arktisen neuvoston kautta tähän ilmastonmuutoksen torjuntaan vahvemmin kuin ehkä aiemmin on ajateltu, koska tuo Arktinen neuvostohan näyttää olevan kokonaisuudessa, jossa esimerkiksi Ukrainan jännitteet Venäjän kanssa ovat lievemmin esillä kuin missään muualla yhteistyön osa-alueilla? Onko Suomella siis laadinnassa minkäännäköistä konkreettista ohjelmaa tämän muuttuvan tilanteen varalta, ulkoministeri Soini?

Arvoisa herra puhemies! Hyvä kansanedustaja Antti Rinne, kysymyksenne on mitä ajankohtaisin. Minulla on täällä viisi sivua konkreettisia toiminta-asioita, jotka ovat tärkeitä. Poimin täältä muutamia: arktista energiakonferenssia, arktista biodiversiteettikongressia, öljyntorjuntaharjoitusta ja raskaan polttoöljyn käytön kieltämistä, IMOn polaarikoodia, kaukokulkeutuvia ilmansaasteita ja ympäristövaikutuksia. Vaikka tämä tuntui täsmäkysymykseltä, niin emme olleet tätä sopineet. Olemme tietysti sopineet yhteistyöstä, ja kiitän tietysti edustaja Rinnettä kannustuksesta. Mutta meillä on tässä toimenpideohjelma, ja kaikki maat ovat hyväksyneet sen Suomen ohjelman, meidän arktisen puheenjohtajakautemme ohjelman, ja se on hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Kun tässä salissa kuun alussa keskusteltiin hallituksen suunnitelmista heikentää yleistä asumistukea, silloin valtiovarainministeri Orpon puheesta oli mahdollista saada vaikutelma, että yleinen asumistuki kattaisi vuokran käytännössä sataprosenttisesti. Tämähän ei pidä paikkaansa, vaan isolla osalla asumistuen saajista asumisen tuki ei ole lähelläkään todellista vuokratasoa. Jo silloin heräsi kysymys siitä, onko hallitus tehnyt päätöksensä heikentää pienituloisten asemaa vajavaisin tiedoin. Tällä viikolla Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on julkaissut tutkimuksen, jossa todetaan, että väitteet asumistuen vaikutuksista vuokriin ovat liioiteltuja ja että tuki kohdistuu tuensaajiin. Arvoisa valtiovarainministeri Orpo, onko hallitus valmis uudelleen arvioimaan esityksensä asumistuen heikentämisestä tämän uuden tiedon valossa?

Arvoisa puhemies! Olen pahoillani, jos saattoi saada väärinkäsityksen. Tarkoitin, että asumisen tuet, ei asumistuki. Asumistukihan ei, kuten hyvin tiedetään, kata koko vuokraa, mutta asumisen tukien kautta on mahdollisuus saada lähes kokonaankin korvaus asumisen menoihin, mikä siis johtaa helposti tilanteeseen, jossa vuokranantajan on helpompi ja sillä on matalampi kynnys nostaa vuokria. Ennen kaikkea sillä esityksellä, jota olemme tehneet, me tavoittelemme sitä, että me pystyisimme hillitsemään valtavaa tahtia kohoavia asumistuen kuluja, jotka ovat lähes 2 miljardia tällä hetkellä. Se on ensisijainen tavoite, ja sen valmistelu jatkuu. Ministeri Rehula voi osaltaan tästä jatkaa.

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Tässä vaiheessa on mahdollisuus V-painiketta painaen pyytää lisäkysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Minä toivon, että valtiovarainministeri Orpo voisi tarkentaa, mitä asumisen tukia hän tarkoittaa ja mihin tukiin hän viittaa, kun hän sanoo, että voi saada asumiseen tukea niin, että se kattaisi vuokran sataprosenttisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Tämä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimus ei tue hallituksen perusteluja heikentää tätä tukea. Kelan johtavan tutkijan arvio siitä, miksi asumistuen menot kasvavat, ei myöskään tue hallituksen perusteluja heikentää tätä tukea. Ja kun tarkastelee, miten hallitus itse on perustellut tätä leikkausta, niin te olette sanoneet, että te haluatte purkaa kannustinloukkuja tällä toimenpiteellä. Se ei tule tapahtumaan, kun pienituloiset siirtyvät nostamaan toimeentulotukea, eli kannustinloukku pahenee. Toinen väittämä on ollut se, että tämän heikennyksen kautta te haluatte vaikuttaa yleiseen vuokratasoon alentavasti, ja tämän kaiken tutkimustiedon valossa tämäkään hallituksen tavoite ei tule toteutumaan. [Puhemies koputtaa] Eikö nyt olisi suoraselkäisintä uudelleen arvioida tätä esitystä ja perua tämä pienituloisiin kohdistuva heikennys?

Arvoisa herra puhemies! Tämän vaalikauden aikana vuonna 2016 asumistukimenot ovat kasvaneet 200 miljoonaa verrattuna vuoteen 2015. Tälle vuodelle tuo kasvu vuodesta 2015 on 400 miljoonaa, ollaan yli 2 miljardin. Se tapa, jolla asumistukimenojen kasvukulma saadaan taittumaan, vaatii toki useita toimenpiteitä lähtien siitä, että on riittävästi riittävän edullisia vuokra-asuntoja.

Mutta sitten tähän tutkimukseen, jolla nyt edustaja Li Andersson perustelee, että hallituksen pitäisi muuttaa tekemäänsä linjausta, jonka valmistelu on tällä hetkellä menossa. Ministeriö yhdessä Kelan kanssa koettaa etsiä semmoista tapaa, että tuo tavoite siitä, että asumistukimenojen kasvukulmaa saadaan taitettua, toteutuu. Tuo tutkimus: ensinnäkin aineisto on vuosilta 2008—2013, jolloin oli korkein neliöhintamäärä määriteltynä, ja toisekseen tutkijat varoittavat, että yksiselitteisen johtopäätöksen tekeminen on tässäkin kohtaa [Puhemies koputtaa] tehtävä huolella.

Arvoisa herra puhemies! Todella VATTin tutkijat ovat todenneet sen, minkä on esimerkiksi Helsingin keskeinen asuntopolitiikasta vastaava virkamies todennut: ei tällä leikkauksella ole vaikutusta vuokratasoon. Kelan selvitys osoittaa myöskin, että riippumatta siitä, onko tuki noussut vuosina tai ei, vuokrat ovat nousseet koko ajan samaa tahtia, eli tätä yhteyttä ei pystytä osoittamaan, vaikka sillä hallitus nimenomaan perustelee tämän leikkauksen. Ja kun tätä yhteyttä ei ole, niin kysymys on ainoastaan siitä, että leikataan jälleen kerran kaikkein pienituloisimmilta työttömiltä, työssä käyviltä, lapsiperheiltä. Ja, ministeri Rehula, te olette itse myöntänyt täällä, että tämä tulee kasvattamaan toimeentulotukimenoja, toimeentulotuen saajien määrää.

Nyt kysymykseni onkin, pääministeri, kun te eilen sanoitte, että "en lähde viemään sellaista tilannetta, jossa edustajat joutuisivat toimimaan omaatuntoaan vastaan tällaisessa kysymyksessä, jonka kokevat omantunnon kysymykseksi": [Puhemies koputtaa] jos jonkun omatunto kolkuttaa leikata jälleen köyhiltä, saavatko he vapaat kädet tässä asiassa?

Arvoisa herra puhemies! Meillä on sama aineisto käytettävissä niin hallituksella kuin oppositiolla. Vasemmistoliiton edustajat nyt tekevät johtopäätökset tästä VATTin tutkimuksesta, [Paavo Arhinmäki: Ja Kelan!] jonka aineisto siis pohjautuu ajalle 2008—2013, jolloin on ollut voimassa tämänkaltainen vuokrakatto, jota nyt ollaan kaavailemassa, jolla pyritään taittamaan asumistukimenojen kasvukulmaa. Ja samassa VATTin tutkimuksessa ihan tiedotteessa lukee näitten tutkijoiden omissa nimissä, [Paavo Arhinmäki: Ja Kelan!] suora sitaatti siitä on se, että "näitä arvioita pitää tehdä huolella". Yksiselitteisen vastauksen antamista, joko—tai, sekä—että, ei pysty tästä johtopäätöksenä vetämään. Hallitus osaltaan valmistelee tämän ehdotuksen. Tavoitteena on se, että pysytään taittamaan asumistukimenojen kasvu. [Paavo Arhinmäki: Kysymys oli esitetty pääministerille!]

Arvoisa puhemies! Tiedämme kaikki, että asumistuella ja työn vastaanottamisen kannustamisella on suuri yhteys. Nyt kun teidän ainoa tavoitteenne on ikään kuin katkaista asumistukimenojen kasvu, niin olisitteko te valmiita arvioimaan tätä kokonaisuutta siitä näkökulmasta, mitä se tekee esimerkiksi osa-aikatyön vastaanottamiselle ja ylipäätään pienten keikkatöiden vastaanottamiselle, koska me kaikki tiedämme, että jos normaalista asumistukijärjestelmästä joutuu siirtymään toimeentulotuen piiriin, niin siellä on se kaikkein suurin kannustinloukku, josta on itse asiassa hyvin vaikea varsinkin pääkaupunkiseudulla päästä pois? Toivon, että ministeri Orpo vastaa kyllä.

Kyllä vastaan. [Naurua]

Puhemies! Siis ei ainut tavoite ole asumistukimenojen leikkaaminen. Kyllä tärkeä, tärkeä tavoite on työllisyystilanteen parantaminen, kannustinloukkujen purkaminen, ja asiantuntijoiden mukaan näillä muutoksilla on merkitystä myöskin kannustinloukkujen purkamiseen. Sen hallituksen koko paketin, jossa tehtiin esityksiä, joilla kannustinloukkuja pyritään purkamaan, jotta se työ kannattaisi ottaa vastaan, kokonaisvaikutus on tuhansia, siellä varhaiskasvatusmaksujen alentaminen keskeisenä elementtinä. Mutta asumistuki tai nämä esitykset myöskin tähtäävät siihen samaan, saada ihmisille motivaatio ottaa työtä vastaan, että kannattaa ottaa työtä vastaan, ja kun talous kasvaa, työpaikkoja syntyy, niin nämä ovat niitä asioita, joilla me pyrimme tekemään työn vastaanottamisesta kannattavaa.

Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että alueilla, missä asuminen on kallista, asumistuki ei riitä, ja ihmiset joutuvat ottamaan toimeentulotukea selvitäkseen asumiskustannuksista. Tämä aiheuttaa todella pahan kannustinloukun. Sen takia olisi varmasti syytä miettiä, voisiko asumistuen enimmäistasoon nykyistä enemmän säätää kuntakohtaista vaihtelua niin, että se ei perustuisi yksittäisen asumisen vuokrakuluihin vaan pikemminkin alueen yleiseen vuokratasoon, ruokakunnan kokoon ja tuloihin. Tällaista mallia ei ole Suomessa kunnolla tutkittu, vaikka se saattaisi auttaa pahimpien kannustusloukkujen hillitsemisessä ja vuokratason nousun hillitsemisessä. Onko hallitus valmis miettimään ja selvittämään myös tämän tyyppistä asumistuen muotoa?

Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella eduskunta hyväksyi vuoden 2015 alussa voimaan tulleen asumistukijärjestelmän kokonaisuudistuksen, jossa tehtiin muutoksia, joitten kaikki vaikutukset eivät vielä ole meidän tiedossamme.

Toisekseen, kun edustaja Mikkonen kysyi, onko hallitus valmis arvioimaan: me olemme laittaneet liikkeelle sosiaaliturvan uudistuksen, sosiaaliturvan kannustavuuteen tähtäämisen, muutoksen, joka ohjaa tulevan vaalikauden työtä niin, että työn vastaanottaminen jatkossa tulisi olemaan nykyistä helpompaa. Kun te kysytte, onko valmis arvioimaan, kyllä on, koska asumistuet ovat yksi osa sitä sosiaaliturvan kokonaisuutta, jonka pitää olla arvioinnin ja työstämisen piirissä. Meillä on enempi pula hyvistä ideoista ja ajatuksista. Kiitos siitä, että tällainenkin ehdotus on tehty.

Arvoisa herra puhemies! Jokainen tässä salissa ymmärtää, että paras keino hillitä vuokrien nousua on tietysti riittävä asuntotuotanto, ennen kaikkea vuokra-asuntotuotanto. Siitä päätöksestä, jonka hallitus teki puoliväliriihessä, kukaan ei kuvitellut, että se johtaa vuokrien alentumiseen, mutta tavoitteena oli nimenomaan hillitä vuokrien nousua. En ole lukenut tätä VATTin tutkimusta, mutta minulle saavat sitten markkinataloutta paremmin tuntevat ihmiset kertoa, ehkä edustajat Andersson ja kumppanit, miten on mahdollista, että noin kahden miljardin panostus asumistukeen ei muka vaikuttaisi lainkaan vuokratasoon. En tietystikään ole ehdottamassa asumistuen leikkaamista 2 miljardilla, mutta aivan älytöntä on väittää — ja sitä tämä VATTin tutkimuskaan tiettävästi ei väitä — etteikö tällä asumistuella olisi vaikutusta vuokratasoon.

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Tämä ei sisältänyt varsinaista kysymystä. Otamme vielä yhden lisäkysymyksen, edustaja Andersson.

Arvoisa puhemies! Kysehän on siitä, mitä hallitus nyt tässä väittää, kun esittää asumistuen heikentämistä. Nimenomaan hallitushan on vetänyt tässä yksiselitteisen johtopäätöksen, eli on tosiaankin väittänyt ja perustellut asumistuen heikennystä sillä, että se alentaa vuokratasoa eli toimii vuokratason nousua hillitsevällä tavalla, [Välihuutoja] koska tuki valuu vuokranantajille. Näitä perusteluja on tässäkin salissa esitetty. [Mika Niikko:  Musta  valkoiseksi  ja  valkoinen  mustaksi!] VATTin tutkimus ei tue tällaista väittämää eivätkä myöskään Kelan selvitykset, joten me kysymme nyt hallitukselta, mihin tämä hallituksen vetämä yksiselitteinen johtopäätös perustuu. Lisäksi haluaisin kuulla valtiovarainministeri Orpolta, mitkä ne ovat ne asumisen tuet, jotka kattavat vuokran sataprosenttisesti, ja vielä lisäksi haluaisin kuulla ministeriltä, millä tavalla kannustinloukkuja puretaan sillä, että lisätään toimeentulotuensaajien määrää, niin kuin hallitus itsekin arvioi, että tässä tulee käymään.

Arvoisa puhemies! Ne asumisen tuet ovat siis asumistuki ja toimeentulotuen asumislisä, jotka kokonaan joissain tilanteissa kattavat asumisen menot.

Mutta, arvoisa vasemmistoliitto, teillä ei tunnu olevan mitään väliä valtion rahojen menolla ja velkaantumisella, [Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä] ei mitään väliä. 2 miljardia käytämme asumistukeen, 2 miljardia, ja tällä tehdään taas jälleen kerran yksi uudistus, ja jälleen kerran te vastustatte, [Välihuutoja] uudistus, jolla pyritään kannustamaan työn vastaanottamiseen, pyritään hillitsemään valtion menoja ja hillitsemään vuokratason nousua. Tämä on uudistus, jolla pyritään osaltaan turvaamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, joka perustuu vain korkeaan työllisyysasteeseen. Ette te voi kaikkea vastustaa. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Hallitus on puhunut koulutuksen ja tutkimuksen tärkeydestä, tutkimustulosten, faktojen käyttämisestä päätöksenteon perustana. Mietitäänpä: jos Helsingin seutua uhkaisi terroriteko, jossa kuolisi 150 henkeä, useat traumatisoituisivat vuosiksi, monet heistä lapsia, niin olisi aivan varmaa, että hallitus tekisi kaikkensa estääkseen tämän tapahtuman. Nyt alkoholiuudistukseen liittyen lähes kaikkien asiantuntijoiden tyrmäävistä lausunnoista huolimatta eri ministereiltä on kuulunut kannanottoja, että esitystä oltaisiin viemässä eteenpäin joka tapauksessa. Kysynkin ministereiltä Orpo, Soini ja Sipilä: arvostatteko asiantuntijoita ja kuinka merkityksellisinä pidätte asiantuntijoiden tutkimustuloksiin perustuvia lausuntoja? Ja kansalaisia ajatellen kysyn: aikooko hallitus toimissaan edistää kansalaisten, lasten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia vai toimia vain pienten intressiryhmien etujen ajamiseksi?

Arvoisa herra puhemies! Alkoholilain kokonaisuudistus on Sipilän hallituksen agendalla, ja sitä valmistelua tässä on tehty puolentoista vuoden ajan. Ollaan tänä päivänä tilanteessa, jossa lausuntokierros on läpikäyty ja palaute niiltä osin saatu, ja muutoksia lainsäädäntöön lausuntokierroksen perusteella ollaan tekemässä niiltä osin kuin yhteisymmärrys löytyy.

Toisekseen kun lukee sen hallituksen esitysluonnoksen, joka on lausuntokierroksella ollut, niin siellä on kyllä hyvin avoimesti kerrottu tämän ehdotuksen ja esityksen vaikutukset. Se on yksi osa huolellista lainsäädännön valmistelua, että vaikutusarvioinnit tehdään. Vaikutusarviointeja on moneen kertaan tässäkin salissa toivottu, ja tässä laissa, jos missä, ne on tehty erityisen huolella. [Ben Zyskowicz: Hyvä, ja avoimesti!]

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Tähän kysymykseen voi pyytää lisäkysymyksiä V-painiketta painaen.

Arvoisa puhemies! Pyysin ministereitä Orpo, Soini ja Sipilä vastaamaan: arvostatteko asiantuntijoita ja kuinka merkityksellisinä pidätte asiantuntijoiden tutkimustuloksiin perustuvia lausuntoja? Jos hallitusryhmien kansanedustajien keskenään sopimia esityksiä halutaan joka tapauksessa viedä eteenpäin eikä asiantuntijalausuntoja huomioida mitenkään, mikä merkitys yleensä on aikaavievillä lausuntokierroksilla?

Arvoisa herra puhemies! Asiantuntijalausunnot ovat sitä varten, että niitä kuullaan: tehdään tarvittavia muutoksia, jotka ovat yhteisesti hyväksyttävissä. Tässäkin asiassa on olemassa erilaisia näkemyksiä noista asiantuntijalausunnoista. Niitä on nimittäin erilaisia. Kannattaa lukea se kooste, joka on ihan julkinen. Siinäkin voi sanoa valmistelevista virkamiehistä, että tavanomaista huolellisemmin, asian sensitiivisyys ja tunnepitoisuus huomioiden, on tehty tuo lausuntopalautteen yhteenveto. Se on ihan kaikkien arvioitavissa ja luettavissa. Ja hallituksen piirissä lainvalmistelu etenee sillä tavalla, että meillä on päivä, jolloin, yhteisen sovun löytyessä, esitys on eduskunnalle annettavissa, asiantuntijapalautteeseenkin pohjautuen.

Arvoisa herra puhemies! Tutkimustulosten mukaan nämä eliniän pituudessa olevat erot miehillä selittyvät hyvin pitkälti alkoholilla ja alkoholin liikakäytöllä. Asiantuntijoiden mukaan alkoholi on meidän yksi suurimpia terveyden vitsauksiamme.

Arvoisa ministeri, nyt lukuisat selvitykset ja asiantuntijalausunnot puhuvat sen puolesta, että alkoholilainsäädännön kohdalla pitää olla todella tarkka ja myös tehdä hillittyjä, varovaisia päätöksiä. Nyt tämä keskustelu on siirtynyt tänne hallituspuolueiden keskuuteen ja ryhmien johtajat käyvät tätä keskustelua. Arvoisa ministeri: aiotteko ottaa itse kantaa tähän kysymykseen vai aiotteko seurata vierestä, mitä tämän keskeisen terveyspoliittisen kysymyksen kanssa tehdään?

Arvoisa puhemies! Viime päivien palaute on ollut sentyyppistä, että asiasta todellakin keskustellaan huomattavasti laajemmin kuin hallitusryhmien puheenjohtajien keskuudessa tai edes eduskunnassa, eduskunnan valiokunnassa. Jos jossain on laaja kansalaiskeskustelu käynnissä niin tässä.

Toisekseen, aionko ottaa kantaa? Totta kai otan kantaa. Siinä vaiheessa, kun on tilanne, missä hallituksen esitys annetaan, sikäli kun tilanne sen mahdollistaa ja sopu ja yhteisymmärrys on löytynyt, niin silloinhan se on se kannanotto. Mitkä asiat pitää ottaa huomioon? Hyvin avoimesti hallituksen esitysluonnos, joka on lausuntokierroksella ollut, kertoo sen, mitkä esimerkiksi terveyspoliittiset vaikutukset tällä ehdotuksella on. Ne on kerrottu hyvin avoimesti, ja ne ovat kaikkien arvioitavissa. Se on ollut tämän lain eteenpäinviennin yksi osa. Omalla kohdallani tässä roolissa olen ottanut kantaa 11. päivä helmikuuta viime vuonna, ja sen jälkeen on ollut tilanne, jossa on lähetetty lausuntokierrokselle asiakirja. Siinäkin kohtaa vastuuministeri on ottanut asioihin kantaa.

Arvoisa puhemies! Täytyy syvästi ihmetellä kristillisdemokraattien vertausta terrorismin ja alkoholilain uudistuksen välillä. Tuo on täyttä puskista ampumista. Vuonna 95 ruokakauppoihin tuli lonkerot ja siiderit, yhä me olemme täällä Suomen maassa hengissä. Tämän uudistuksen myötä arvioidaan, että A-oluen eli nelosoluen, lonkeron ja siiderin myyntihinta laskisi 40 prosenttia, ja totta kai esimerkiksi haja-asutusalueilla kauppa hyötyisi tästä merkittävästi. Työpaikkoja tulisi lisää, verotuloja 35 miljoonaa euroa. Ja A-oluen ja lonkeron matkustajatuonti puolittuisi, eli Viron viinaralliinkin puututtaisiin.

Arvoisa pääministeri, te johdatte valtioneuvostoa. Meillä on vuosi sitten sovittu diili, niin kuin ulkoministeri Soini viittasi Trumpiin liittyen. Aiotteko viedä tämän diilin eteenpäin?

Herra puhemies! Tässä roolissa, tämän maan alkoholiministerinä vielä jonkun aikaa olevana, minun tehtäväni on huolehtia siitä, että hallituksen piirissä yhteisesti sovitut asiat menevät eteenpäin. Se on meidän kaikkien vastuuministereitten omilla tonteilla oleva rooli.

Toisekseen, missä muodossa ja millä tavalla toteutetaan alkoholilain kokonaisuudistus? Siinä on siis useita asioita liittyen byrokratian purkuun, elinkeinoelämän toimintaan, ravintola-alan edistämiseen — useita asioita, joissa suomalainen lainsäädäntö saatetaan perustuslain, joka on säädetty vuonna 2000, velvoittamalle tavalle. Nämä ovat yksi osa sitä kokonaisuutta, jonka valmistelusta tällä hetkellä vastaan, ja oman työni, oman tonttini, yritän tässäkin kohtaa hoitaa.

Arvoisa puhemies! STM:n vaikutusten arvioinnin yksi selkeä ongelma on, että ministeriössä ei ole osaamista elinkeino- ja työllisyysvaikutusten arvioimiseen. Myöskään THL:llä ei ole asiantuntemusta esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen muutosten arvioimiseen taloustieteellisiä menetelmiä käyttäen. Niinpä esimerkiksi usein esitetty arvio 150 lisäkuolemasta on niin sanottu ceteris paribus ‑arvio, joka perustuu olettamaan, että muutoksella ei olisi mitään vaikutusta Alkon myyntivolyymiin eikä matkustajatuontiin. Kuluttajakäyttäytymisen muutoksien arviointiin on olemassa vakiintuneita käytäntöjä, mutta niitä ei jostain syystä ole otettu käyttöön, ei THL:ssä eikä STM:ssä. Miksi näin, ministeri Rehula?

Arvoisa herra puhemies! Valmistelevat virkanaiset ja ‑miehet toimivat virkavastuulla, [Susanna Huovinen: Näin on!] ovat toimineet ja tulevat toimimaan. Siinä, millä tavalla tämän lain vaikutusarvioinnit on tehty, varmaan voi olla puutteita, ja eri näkökulmia voi olla nykyistä enemmänkin. Mutta sitten toisinpäin: nuo arviot, jotka liittyvät tähän terveyspolitiikkaan ja jotka tekin nyt mainitsitte ja hieman kyseenalaistitte, ovat kyllä ihan matematiikkaa, joka pystytään laskemaan sen seurauksena, mikä on alkoholin kokonaiskulutus. Aikaisempaankin kysymykseen liittyen totean, että onhan meidän toimintaympäristömme muuttunut. Minulla on Suomenlahden eteläpuolella kollega, joka on tehnyt isoja ratkaisuja alkoholiveron korottamisen kautta, mikä tarkoittaa sitä, että Viron alkoholin hinta tulee nousemaan, millä on vääjäämättä vaikutuksensa esimerkiksi siihen, miten matkustajatuonti tässä maassa etenee.

Mutta tämän lain valmistelun vastaavana puolustan viimeiseen asti sosiaali- ja terveysministeriön [Puhemies koputtaa] vastuullisia, virkavastuulla toimivia virkamiehiä.

Värderade talman! Personer med hörselskada behöver tolkhjälp i det vanliga livet, till exempel i banken eller i studierna. Dessa tolktjänster ska nu upphandlas av Folkpensionsanstalten och systemet kommer att ändras.

Kuulovammaiset tarvitsevat tulkin apua tavallisessa elämässään esimerkiksi pankissa tai opinnoissa. Näitä tulkkauspalveluita ollaan nyt kilpailuttamassa Kansaneläkelaitoksessa ja käytäntöjä tullaan muuttamaan. Pyytäisin, että ministeri Mattila selventäisi hieman tilannetta. Tullaanko Kela-korvausten ja näin ollen myös tulkkien määrää vähentämään? Myös ruotsinkieliset tulkit ovat huolissaan. Suomessa ei ole mahdollista kouluttautua viittomakielen tulkiksi ruotsiksi. Ministeri Mattila, millaiset pätevyysvaatimukset tulkeille ollaan asettamassa? Onko olemassa vaara, että ruotsinkielisiä viittomakielen tulkkeja ei enää saa käyttää, koska heillä ei ole ollut mahdollisuutta saada tarvittavaa jatkokoulutusta ja siten pätevyyttä?

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä tämä kilpailutus on kesken. Ymmärrettävästi Kela ei tätä julkisuudessa kommentoi, ja myöskin tiedetään se, että Kelan toimintaa valvoo eduskunnan alainen valtuuskunta. En ihan täysin ehkä ymmärtänyt sitä logiikkaa, mitä tekemistä nyt varsinaisesti tällä kilpailutuksella on tulkkien pätevyyksien kanssa. Me tiedämme, missä tulkkeja koulutetaan, ja he ovat päteviä. Viittomakieli on, niin kuin tiedätte, minulle hyvin rakas asia. Kannan huolta myös siitä, että suomenruotsalainen viittomakieli saa arvoisensa kohtelun. Kieli on meille äärimmäisen tärkeä asia. Ilman kieltä me olemme todella heikoilla, ja kyllä kannan huolta tästä Kelan kilpailutuksesta suuresti.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttoviraston mukaan viranomaisen ulottumattomiin on kadonnut jo yhteensä noin 5 000 paperitonta turvapaikanhakijaa. Tähän joukkoon voi mahtua henkilöitä, joiden turvapaikkahakemus on hylätty esimerkiksi vakavan rikostaustan vuoksi ja jotka tästä syystä muodostavat vakavan uhan kansalliselle turvallisuudelle.

Maahanmuuttoviraston mukaan yksityismajoituksessa eli muualla kuin vastaanottokeskuksessa asuu kaikkiaan noin 4 000 turvapaikanhakijaa, joista jo kymmenesosa asuu kotimajoituksessa. Sekä yksityismajoituksessa että vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijalla on vapaa liikkuvuus ja siten katoaminen jäljettömiin on mahdollista. Suomessa voi näin ollen oleskella laittomasti myös henkilöitä, joilla on kytköksiä terroristijärjestöihin. Tämän johdosta kysynkin pääministeriltä: millaisiin toimiin hallitus ryhtyy tai on ryhtynyt, jotta viranomaisilla säilyisi tieto turvapaikanhakijoiden sijainnista koko turvapaikkaprosessin [Puhemies koputtaa] ajan sekä turvapaikkaprosessin jälkeen?

Arvoisa herra puhemies! Esitän kysymyksen valtiovarainministeri Orpolle. Yllätyimme aika lailla siitä, että hallituksen piirissä on mahdollisesti pohdittu EU-jäsenyyttä. Olen ymmärtänyt niin, että Suomi on saanut paljon hyvää liittyessään EU:hun. Onko jostain laajemmasta hankkeesta kyse?

Arvoisa puhemies! Varmaan edustaja Lehti viittaa käytävään keskusteluun Emun kehittämisestä. Suomen etu on vakaa euroalue, kehittyvä euroalue ja kehittyvä Eurooppa-talous. Hallitus on sitoutunut näihin tavoitteisiin yksituumaisesti, ja meidän tulee toiminnallamme toimia sen mukaisesti, että vakaa kehitys jatkuu. Nyt meidän on tärkeää käydä keskustelua EU:n ja Emun kehittämisasiakirjan pohjalta. Rahaliitto ei suinkaan ole valmis, siinä on paljon korjattavaa. Mutta siellä tehdään nyt just oikeita asioita: keskitytään pankkiunionin viimeistelemiseen, pääomaunionin viimeistelemiseen ja katsotaan avoimin mielin, miten me voimme edelleen kehittää meille tärkeää euroaluetta.

Arvoisa puhemies! Talven ja kevään aikana monet talousasiantuntijat ovat kertoneet mielipiteenään, että hallitus ei tule tavoittamaan omia talous- ja työllisyystavoitteitaan. Nyt kuitenkin, mitä pidemmälle kevät menee, niin yhä enemmän tulee hyviä talousuutisia sieltä täältä. Tänään kuulemma Suomi on ohittanut talouskasvussa Ruotsin monen vuoden jälkeen, mikä on erittäin hyvä uutinen. Ja talouskasvu tuoreiden tietojen mukaan alkuvuonna on lähennellyt jo 3:a prosenttia — jossain sentään prosentit varmuudella nousevat.

Arvoisa puhemies! Näiden yhä paranevien talouslukujen valossa täytyy kysyä: mikä hallituksen oma arvio tästä on, onko mahdollista, että hallitus sittenkin voi saavuttaa nämä keskeiset talous- ja työllisyystavoitteensa?

Arvoisa puhemies! Tuo alkuvuoden talouskehitys on yllättänyt kaikki ennusteet. Se on ylittänyt kaikkien ennustuslaitosten ennusteet, lähes 3 prosentin tasolta ollaan lähdetty liikkeelle. Myöskin IMD:ltä tuli eilen hyvin positiivinen raportti: kilpailukyvyssä Suomi on noussut viisi pykälää viime vuoteen verrattuna, ja erityisesti ilahduttaa se, että olemme koulutuksessa edelleenkin ykkösiä ja olemme yritysten suorituskyvyssä nousseet kahdeksan pykälää, mikä kertoo siitä, että kilpailukykysopimuksen vaikutukset lähtivät heti toimimaan, ja se näkyy myöskin yritysten mielialoissa. Samoiten julkisen hallinnon tehokkuus on noussut viisi pykälää ylöspäin.

Eli kaikki mittarit näyttävät nyt oikeaan suuntaan, ja se kyllä antaa pohjaa sille, että me pystymme myöskin omat tavoitteemme saavuttamaan. Mutta nyt ei kärsi kintaita pudottaa, vaan täytyy jatkaa sinnikkäästi sitä työtä sillä samalla linjalla, mitenkä tähänkin saakka. Puolivälistä tarkasteltuna aika hyvältä nyt näyttää myöskin näitten loppujen tavoitteiden osalta.