Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Arvoisa puhemies! Seuraava esitys, 188. Siinä esityksessä eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi on kysymys siitä, että ehdotetaan muutettavaksi verotusmenettelystä annettua lakia, arvonlisäverolakia, elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ja Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä annettua lakia — siis useita muutoksia. Esityksen keskeisimmät muutosehdotukset koskevat verotusmenettelystä annetun lain siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä, jossa säädettäisiin eräistä siirtohinnoitteluanalyysin elementeistä entistäkin tarkemmalla tasolla.

Mikä on tavoitteena? Tavoitteena on se, että siirtohinnoittelujen oikaisuja voitaisiin jatkossa tehdä OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden koko laajuudessa. Kansallinen sääntely vastaisi näin ollen kyseistä OECD-malliverosopimuksen määräystä ja verosopimusten tulkinnassa käytettäviä OECD:n siirtohinnoitteluohjeita.

Esityksessä ehdotetaan, että siirtohinnoitteluoikaisusäännökseen lisättäisiin samalla maininta, jonka mukaan siirtohinnoittelua arvioidaan markkinaehtoperiaatteen asettamissa puitteissa. Kyse olisi siis täsmennyksestä.

Lisäksi säännöksessä selvennettäisiin, että liiketoimien markkinaehtoisuutta koskeva analyysi sisältäisi aina liiketoimen määrittämisen sen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Poikkeuksellisissa olosuhteissa ja säännöksessä esitettyjen edellytysten täyttyessä etuyhteysliiketoimi voitaisiin ehdotetun sääntelyn mukaan sivuuttaa ja tarvittaessa korvata toisella markkinaehtoperiaatteen mukaisella liiketoimella.

Tämä esitys perustuu hallituksen hallitusohjelman kansainvälistä verotusta koskevaan kirjaukseen. Muutosten myötä kotimainen siirtohinnoittelua koskeva sääntely olisi siis vastaavanlainen kuin muiden valtioiden sääntelyn sisältö on. Tämäkin liittyy vuoden 22 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä, ja niin ikään tämäkin esitys astuisi hallituksen esityksen mukaan voimaan ensi vuoden alusta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Viitanen.

Arvoisa puhemies! Tärkeä, hyvä, välttämätön esitys, ja tässä nyt oli yksi esimerkki siitä, mitä aiemmassa pykälässä kyseltiin, että mitä se hallitus tekee, jotta voisimme puuttua erilaisiin porsaanreikiin, joita lainsäädännössä on ja jotka mahdollistavat sitten näiden voittojen siirtoja verokeitaisiin. [Mika Niikon välihuuto] — Meillä sosiaalidemokraateilla on muuten ollut tästäkin ehdotus. Muistaakseni joskus, kun sen teimme, niin perussuomalaiset sanoivat, että taas veroja nostettaisiin. — Mutta tämä oli vain Niikolle välihuomautus.

Mennään itse asiaan, puhemies. Tämä on yksi esimerkki, jota nimenomaan kaivattiin, ja mielestäni on ehdottoman hyvä, että se on nyt eduskuntaan saatu, eli veropohjaa vahvistetaan, verovälttelyä suitsitaan tämän ehdotuksen ansiosta. Ja tietenkin tämä liittyy semmoiseen kokonaisuuteen, että kun ajatellaan näitä asioita, mitä tapahtuu tänä päivänä, niin nämä ovat sellaisia, mistä ainakin itse saan paljon palautetta ja mitä kansalaiset eivät näe oikeudenmukaisena: samaan aikaan, kun tarvitsemme verotuottoja, jotta voimme pitää ikäihmisistämme huolta, parantaa koulutusta, pitää lapsista huolta ja panostaa ihmisten terveyteen, ei ole oikein, että silloin sitä verotaakkaa vain lisättäisiin pienituloisilla, päinvastoin moni pienituloinen eläkkeensaaja, palkansaaja ansaitsee pikemminkin helpotusta verotaakkaan. Jotta voisimme turvata yhteiset voimavarat ja pitää hyvää hyvinvointiyhteiskuntaa yllä, tarvitsemme laajempaa veropohjaa ja meidän on verolainsäädännön porsaanreikiä voitava tukkia.

Siksi, puhemies, minusta on äärimmäisen oikeudenmukaista — kun sanotaan, että olemme kaikki samassa veneessä — tämä: jotta siellä samassa veneessä tasa-arvoisesti olemme, on tärkeää, että saamme sinne myös lisää soutajia. Ja on ihan oikein, että ne lisäsoutajat ovat esimerkiksi tässä tapauksessa tällaisia erilaisia suuryrityksiä, jotka ovat pystyneet erilaisin järjestelyin sitten näitä verojaan järjestelemään. Varmasti on niin, että tänä päivänä moni tekee ihan oikeinkin, mutta on myös esimerkkejä, että aina ei mennä ihan näin puhdasoppisesti, ja siksi, puhemies, haluan hallitusta kiittää tästä esityksestä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Marttinen.

Arvoisa herra puhemies!  Kiitoksia  ministerille jälleen yhden hallituksen esityksen esittelystä suurelle salille. Tämä esitys koskee siis etuyhteysyritysten välisten liiketoimien hinnoittelua ja tätä suurempaa kansainvälistä yhteyttä ja OECD:n kautta tulevaa ohjeistusta siihen, miten tämä hinnoittelu kuuluu hoitaa.

Herra puhemies! En ole pystynyt oppositiopuolelta kaikilta osin vielä paneutumaan esitykseen — kuten ministeri tietää, niin kyse on varsin monimutkaisesta kansainvälisestä verotusta koskevasta sääntelystä — mutta haluan todeta vain muutaman periaatteen, joista, uskon, olemme samaa mieltä.

Ensinnäkin on täysin selvää, että verovälttelyä ei pidä missään tilanteessa sallia Suomessa eikä kansainvälisesti. Se on täysin selvä, että meillä täytyy olla selkeät säännöt ja selkeä regulaatio siihen, miten näihin tilanteisiin puututaan. Samalla haluan todeta myös sen, että yrityksemme, jotka Suomessa toimivat, ovat kuitenkin usein kansainvälisiä toimijoita, niillä on kansainvälisiä rakenteita, missä ne toimivat, ja on täysin välttämätöntä, että yritysten näkökulmasta verotus ja verolainsäädäntö on ennakoitavaa, selkeää ja johdonmukaista.

Tämä on, herra puhemies, yksi tekijä, mihin haluan kyllä verojaostossa vielä erikseen paneutua. Meillä on tänään ollut ensimmäinen kuuleminen tästä aiheesta, ja uskon kyllä, että tätä asiaa voidaan viedä eteenpäin hyvässä yhteistyössä hallituspuolueiden kanssa. Se jää sitten nähtäväksi, millaisia asioita itse tässä kuulemisessa tulee esille, mutta minusta nämä pääperiaatteet ovat sellaisia, että ne varmasti jaamme kyllä hallituspuolueiden näkökulmasta.

Ja myös se näkökulma on minusta ihan perusteltua tuoda esille ja pidän sinänsä ihan oikeana linjauksena sitä, että kun sääntely kuitenkin perustuu OECD:n ohjeistukseen, niin sitä ohjeistusta noudatettaisiin mahdollisimman yhdenmukaisesti maiden välillä. Samalla kuitenkin sen pitäisi helpottaa verotuksen toimeenpanoa ja myös ehkäistä tulevaisuudessa veroriitoja ja muita epäselvyyksiä, mutta tietysti tämä jää sitten nähtäväksi, minkäkaltaisia muutoksia tämä esitys tulee osaltaan tuomaan esille.

Herra puhemies! Isossa periaatteessa uskon siihen, että jaamme tässä salissa hyvin samat periaatteet siitä, miten näitä asioita tulee hoitaa, mutta tiettyjä kysymyksiä tämän esityksen osalta on vielä sellaisia, mitkä täytyy erikseen sitten jaostovaiheessa selvittää.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomi ei valitettavasti ole aina ollut veronkierron vastaisen rintaman eturivissä. Muistan tilanteita takavuosilta, kun ollaan oltu jopa jarruna, mutta nyt ollaan onneksi oikealla tiellä. Tiedetään, että meidän sääntelymme on ollut OECD-maiden keskiarvoa heikompaa, ja nyt kurotaan sitä gäppiä umpeen, ollaan tulossa kohti sitä eturintamaa. Tämä esitys on hallitusohjelman ja vasemmistoliiton tavoitteiden mukainen.

Siirtohinnoittelu, eli samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelu, on vakavimpia markkinoita vääristäviä ja hyvinvointivaltioiden rahoitusta rapauttavia tekijöitä. Kyllä tiedetään valitettavasti, että yhä nykyäänkin kansainväliset yhtiöt tekevät todella suuria voittoja hyvinvointivaltioissa, myös köyhemmissä valtioissa, kehitysmaissa, mutta siirtävät sisäisellä hinnoittelulla voitot sellaisiin maihin, joissa niistä ei tarvitse maksaa juuri ollenkaan veroja. Ja onkin hienoa — täytyy kehua nyt Yhdysvaltoja — että Bidenin uusi hallinto on tarttunut aika tiukasti tähän verovälttelyyn kokonaisuutena. Tämä esitys esimerkiksi vie Suomea nyt paljon eteenpäin, mutta vielä on todella paljon tekemistä. Tämä verovälttelyn vastustaminen ei saa jäädä tähän, mutta Bidenin hallinto tosiaan on lähtenyt huomattavasti Euroopan unioniakin vahvemmalla linjalla toimimaan veroparatiiseja vastaan ja laittanut esimerkiksi Euroopan sisäisiä veroparatiiseja, kuten Irlanti, Hollanti, Luxemburg, peilin eteen katsomaan, miten yritysverotusta järjestetään. Kyllä Euroopan sisällä on tärkeätä, että Suomi jatkossa on niitä maita, jotka vaativat selvästi tiukempaa linjaa, että EU ei ole se OECD:n ankkuri, joka laahaa siellä perässä, vaan olisi aktiivinen toimija ja lähtisi tukemaan näitä Bidenin hallinnonkin toimenpiteitä.

Tietysti nämä veromenetykset ovat keskeinen ongelma tässä veronkierrossa, mutta kyllä pidän vielä ehkä suurempana ongelmana tätä kilpailun vääristymistä. Ei suomalainen pienyritys eikä edes vähän suurempikaan suomalainen yritys voi samalla lailla kilpailla kansainvälisillä markkinoilla kuin jotkut yritysjätit, joilla on satoja työntekijöitä pelkästään verojen optimointia — sanotaan näin kauniisti — tekemässä. Ja kyllä on tosi tärkeätä, että me saadaan... Markkinatalous voi toimia vain silloin, kun se toimii reilusti, ja on hyvä, että nyt Suomi omalta osaltaan korjaa omaa lainsäädäntöään, mutta kannustan kyllä, että olemme sitten myös niitä toimijoita, jotka pyrkivät sekä EU:ssa että OECD:ssä viemään sitä kansainvälistäkin toimenpidettä eteenpäin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Siirtohinnoittelu eli samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelu on ilmiö, joka kyseenalaistaa maailmankaupan perusoletuksia. Usein ajatellaan, että hintamekanismi ohjaa markkinoilla toimivia yrityksiä, mutta ei se aina ole näin. Erilaisten arvioiden mukaan 30—60 prosenttia maailmankaupasta tapahtuukin kuitenkin yritysten sisällä. Toisin sanoen merkittävä osa maailmankaupasta on yritysten harjoittamaa suunnitelmataloutta — kuulitte aivan oikein: yritysten harjoittamaa suunnitelmataloutta. Näin suuret konsernit pystyvät toimimaan markkinoiden ehtojen ulkopuolella ja välttelemään veroja. Seurauksena taloudellinen valta keskittyy ja julkiset taloudet kärsivät. Tässä on kyse myös oikeudenmukaisuudesta, kuten edustaja Viitanen sanoi, ja todellakin julkisen talouden kestävyydestä, mistä edustaja Saramo puhui.

Käsillä olevan hallituksen esityksen tavoite on tiukentaa siirtohinnoittelun sääntöjä Suomessa ja soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeita koko laajuudessaan. Esitys on linjassa hallituksen ja myös vasemmistoliiton tavoitteiden kanssa korjata kansainvälistä verotusta oikeudenmukaisemmaksi, ja lisäksi ehdotuksella on julkista taloutta vahvistavia vaikutuksia. Verohallintohan on arvioinut, että kokonaisuudessaan ehdotettujen muutosten myötä verotuotot voisivat kasvaa vuositasolla noin 50—100 miljoonaa euroa, joten esitys on oikein kannatettava. Kiitokset valtiovarainministerille tämän esittelystä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että näitä siirtohinnoittelumekanismeja viilataan koko ajan ja saadaan OECD-alueelle ja EU-alueelle tietenkin yhtenäisiä menettelyjä, koska nämä kahdessa edellisessä puheenvuorossa mainitut siirtohintaongelmat ovat ihan arkisia ongelmia. Varmasti näin tehdään, ja suurilla yhtiöillä yleensä on myös mahdollisuuksia panostaa lakiosaamiseen ja vero-osaamiseen valtavan paljon. Siellähän on osaamista ja on myös resursseja tehdä sitä työtä, voi olla vaikka ihan kokopäivätoimisesti sinne palkattuja ihmisiä, jotka osaavat sen homman hyvin.

Mitä tulee Suomen verotukseen, niin kyllä minä rohkenen väittää, että tokihan Suomessa tällainen veronkiertosysteemi on mahdollista, mutta meillä verojärjestelmä on kyllä niin aukoton, että yritysverotuksen puolella — en tunne sitä asiaa sen tarkemmin, mutta mitä vähäiseltä kokemukseltani tiedän — verottaja tietää kyllä suomalaisten yrittäjien tulot ja menot tarkasti ja tilintarkastus toimii. Ja sitten jos joku jotakin yrittää, niin siitä hyvin todennäköisesti jää kiinni, että uskon kyllä... [Pia Lohikoski: Kansainväliset suuryritykset!] — Aivan oikein. Edustaja toteaa tässä välillä, että kansainväliset suuryritykset sitä tekevät, mutta pitää muistaa sekin, että kun Euroopan unionissa toimimme, niin tässä on se yhteistyön paikka, että saisimme korotettua sitä kynnystä niin korkeaksi, että sitä ei kannata tehdä.

Suomalaiset yritykset toimivat kyllä esimerkillisen hyvin ja ennen kaikkea niin, että siellä on tärkeää se, että hommat tehdään oikein, koska sehän luo sitten sen uskottavuuden pohjan siihen, että riippumatta siitä, kenen kanssa tehdään kauppaa, asiakas voi aina luottaa, että tämä yhtiö toimii puhtailla papereilla.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä toinen puheenvuoroni on pikemmin ehkä laajempi verovälttelyyn ja veronkierron ehkäisemiseen liittyvä puheenvuoro. Haluan tällä tuoda myös esille muutamia näkökulmia, jotka minusta monta kertaa unohtuvat keskustelusta, kun käsittelemme tässä salissa tämmöisiä esityksiä, jotka koskevat sitä, miten veronkiertoon voidaan puuttua.

Itse asiassa edustaja Hoskonen, pitkäaikainen parlamentaarikko, jota arvostan kyllä suuresti, toi kyllä minusta aika paljon myös järkeä jälleen kerran saliin tässä omassa puheenvuorossaan, sillä minusta, kun puhutaan veronkierron ehkäisemisestä, on tärkeää, että niillä toimenpiteillä ja sillä sääntelyllä puututaan aidosti niihin ongelmakohtiin, joissa voidaan nähdä, että ongelmia on.

Otan esimerkkinä vaikka etuyhteysosapuolten välisten lainojen korkovähennystilanteet, joihin puututtiin vuonna 2014 voimaan tulleella sääntelyllä. Tämä sääntely laajeni sitten, oliko 2018 vai 2019, myös kolmansilta osapuolilta otettuihin lainoihin, elikkä myös pankkilainoihin. Tietysti voidaan kysyä, näin jos pohdiskelen tätä ääneen, mitä veronkiertoa liittyy semmoiseen tilanteeseen, jos suomalainen yritys, joka rahoittaa siis vieraalla pääomalla investointejaan, haluaa kasvaa, työllistää, investoida Suomeen. Mitä veronkiertotilanteita liittyy tällaiseen kolmannelta osapuolelta otettuun pankkilainaan? Ei mitään. Sen sijaan ymmärrän kyllä sen, minkä takia esimerkiksi tämmöisen kansallisen yrityskonsernin välisiä lainajärjestelyitä, niiden korkojen vähennysoikeutta, on haluttu rajoittaa. Siinä on paljonkin järkeä, ja mielestäni se on perusteltua, että se on tehty.

Herra puhemies! Haluan tällä puheenvuorolla vain kuvata myös sen, että kun puhutaan veronkierron torjunnasta, niin silloin täytyy myös pystyä aivan aukottomasti osoittamaan ne tilanteet ja ne perusteet, miksi jotain uutta sääntelyä ollaan ottamassa voimaan. Puhe siitä, että halutaan torjua veronkiertoa, ei pelkästään riitä, vaan täytyy pystyä osoittamaan myös ne tilanteet, mihin sillä puututaan, koska muuten, herra puhemies, joudutaan kyllä ojasta allikkoon. Minusta aivan samanlaisia ongelmia on liittynyt esimerkiksi tähän tosiasiallista johtopaikkaa koskevaan sääntelyyn, josta keskustelimme vuosi sitten, joka osuu nyt esimerkiksi tämmöisiin Suomessa oleviin palveluyhtiöihin, joiden kautta hallinnoidaan vaikka ulkomaisia sijoitusrahastoja — menemättä nyt sen tarkemmin tähän sisältöön sen enempää.

Oikeastaan kysyisin ministeriltä: oletteko samaa mieltä siitä, että nämä kohteet [Puhemies koputtaa] täytyy yksilöidä ja nämä kohteet täytyy perustella myös hyvin tarkkaan, koska muussa tapauksessa [Puhemies: Aika!] tekemällä uutta sääntelyä voidaan myös aiheuttaa merkittävästi haittaa suomalaiselle yritystoiminnalle, suomalaisten yritysten kilpailukyvylle ja näiden yritysten [Puhemies: Aika!] kyvylle työllistää suomalaisia?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Suomela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on pohjimmiltaan kyse oikeudenmukaisuudesta, siitä, että kun erilaiset yritykset Suomessa ja maailmalla toimivat, niin kohtelu on mahdollisimman samankaltaista yrityksen koosta ja maasta riippumatta. Tässähän viedään Suomen menettelyä kohti OECD:n ohjeita, mikä on tietysti hyvä asia myös yritysten kannalta, kun ajatellaan toiminnan ennakoimista ja nimenomaan sellaisia yrityksiä, jotka toimivat useammassa valtiossa. On tietysti parempi, että eri maiden säännökset vastaavat enemmän toisiaan, jolloin toimintakenttä on yksinkertaisempi ja selkeämpi.

Oikeudenmukaisuudesta kun puhutaan, niin nähdäkseni edustaja Saramo nosti esille tärkeän näkökohdan. Se on epäoikeudenmukainen tilanne, jos lainsäädäntö on niin monimutkaista, että pienemmillä yrityksillä, joilla ei ole samanlaisia juristiresursseja tai muita asiantuntijapalveluita, jäävät kilpailumahdollisuudet heikommiksi kuin sellaisilla toimijoilla, joilla on enemmän mahdollisuuksia etsiä porsaanreikiä ja sitten myös hyödyntää niitä.

Tämähän on lopulta meidän lainsäätäjien vastuulla: on meidän tehtävämme tehdä sellaista lainsäädäntöä, jossa porsaanreikiä on mahdollisimman vähän. Edustaja Marttinen nosti hyvän näkökulman esiin. Totta kai meidän pitää silloin olla tietoisia, mitä nämä porsaanreiät ovat, minkäkokoisia ne ovat, miten niitä voidaan tehokkaimmin tukkia.

Tässä yhteydessä lieneekin syytä nostaa esiin, että yksi tapa, jolla voidaan vahvistaa tätä tiedonkeruuta, on tietysti yliopistotasoisen tutkimuksen vahvistaminen. Tiedetään, että meillä on valtavasti lahjakkaita tutkijoita niin Suomessa kuin maailmalla, jotka tahtovat nimenomaan kartoittaa näitä porsaanreikiä ja myös tapoja korjata niitä, ja silloin on tärkeää varmistaa, että tälle tutkimukselle on riittävät resurssit.

Tässä myös kansalaisjärjestöjen toiminta on merkityksellistä. He riippumattomana osapuolena voivat tehdä merkittävää asiantuntijatyötä, jotta tiedämme, mitä askeleita kannattaa ottaa, jotta verojärjestelmämme olisi oikeudenmukainen, tehokas ja sellainen, jossa myös liikaa byrokratiaa pystytään välttämään. Siksi tämä onkin osa laajempaa kokonaisuutta ja laajempia toimia verovälttelyn kitkemiseksi.

On hienoa, että tässä salissa, kun tänään aiheesta on keskusteltu, on voitu läpi eri puolueiden jakaa se tavoite, että verovälttelyyn on syytä puuttua, kun mietitään hyvinvointivaltion rahoituksen vahvistamista ja myös eri yritysten toimintaedellytysten tuomista samalle viivalle. On tärkeää, että pienillä suomalaisilla yrityksillä ei ole heikompia toimintaedellytyksiä sen tähden, että suuret kansainväliset toimijat pystyvät vaikkapa veroja helpommin välttelemään. Eli tämä on myös siitä näkökulmasta oikeudenmukaisuuskysymys.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, pari minuuttia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä siirtohinnoittelu kaikkineen, joka tässä on nyt esityksen ytimessä, on siis täysin normaali ja välttämätönkin osa kansainvälistä kauppaa. Se tapahtuu verotuksessa markkinaehtoperiaatteen mukaisesti, ja kyllä, sitä periaatetta tällä esityksellä hiukan vahvistetaan.

Edustaja Marttinen otti esiin tämän lausuntokierroksen version, ja sen perusteella tätä esitystä onkin kyllä nyt vielä muutettu.

Jos vielä pari sanaa tästä itse esityksestä:

Siirtohinnoittelusäännöstöllä siis säädetään konsernin sisäisestä hinnoittelusta erityisesti, kun konserniyhtiöt ovat sijoittuneet eri valtioihin. Tavoitteena on siis tämän kautta verotuksessa nyt määritellä hinta, joka vastaa mahdollisimman hyvin sellaista hintaa, jonka toisistaan riippumattomat osapuolet olisivat käytännössä tässä yhteydessä sopineet ja käyttäneet.

Tällä esityksellä tuodaan siis lain tasolle niin sanotut OECD:n siirtohinnoittelusäännökset ja näin mahdollistetaan Verohallinnon puuttuminen poikkeuksellisissa tilanteissa siihen, että verotuksessa oikeustoimi määritetään tosiseikkojen perusteella joksikin muuksi kuin siksi, mikä se esimerkiksi pelkkien asiakirjojen perusteella olisi. Totta kai samalla on tärkeää huolehtia siitä, että ratkaisut perustuvat aina kaikkien relevanttien seikkojen pohjalta tehtyyn aitoon kokonaisharkintaan, ei mielivaltaan.

Yhdyn mielelläni myös edustaja Hoskosen esittämään arvioon siitä, että aina kun me puhutaan yläkäsitteellä ”yritykset”, on tärkeää antaa kuitenkin realistinen kuva siitä, että tämä sääntely ei ensinnäkään tule ratkomaan kaikkia ongelmia, mutta ei, myöskään kokonaisuudessaan yrityskenttä ei yritä etsiä porsaanreikiä ja toimia väärin. Meillä on valtava joukko yrityksiä, jotka kyllä noudattavat hyviä verotuskäytänteitä, noudattavat lakia, ja kyllä tässä asiassa myös suomalainen verohallinto ansaitsee taas hyvän maininnan siitä, että suomalainen verohallinto kyllä ymmärrykseni mukaan tekee kaikkensa ollakseen riittävän ymmärrettävä yritysten suuntaan niin, että yritykset voisivat myöskin lainmukaisesti toimia, [Puhemies koputtaa] ja kyllä Verohallinto myös etsii ne kohdat, joissa porsaanreikiä on yritetty käyttää. Tämä lainsäädäntö tätä työtä nyt sitten vahvistaa.