Suullinen kysymys translaista (Leena Meri ps) | Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok) | Suullinen kysymys turvallisuuspoliittisesta neuvonantajasta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys hallituksen koossa pysymisestä (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kyselytunti

Kiitän, arvoisa puhemies! Vihervasemmistolaisen hallituksen puolueet kokoomuksen tuella katsovat, että kenen tahansa, ei vain transihmisten, pitää voida vaihtaa sukupuolta omalla ilmoituksella kerran vuodessa ilman mitään lääketieteellistä selvitystä. Kuulitte oikein: kun itsestä tuntuu, niin vaihtamisilmoitus vain sisään, kunhan sen tekee vain kerran vuodessa.

Sukupuolten lisäksi sotkette isä‑ ja äiti-käsitteet. Isä voi vaihtua ilmoituksella äidiksi ja äiti isäksi, jos henkilö vaihtaa sukupuoltaan. Toisaalta äiti voi olla myös mies ja mies voi synnyttää. Kaikki tämä aiheuttaa hämmennystä lapsissa ja monissa ihmisissä. Ihmiset kokevat tämän biologian vastaisuutena.

Arvoisa opetusministeri, pitääkö teidän mielestänne jatkossa opettaa koulujen biologian tunneilla, että sukupuoli on asia, joka on jokaisen ihmisen itsensä määriteltävissä ja päätettävissä biologisesta totuudesta välittämättä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Andersson.

Niin, arvoisa puhemies, Suomi on maa, jossa itse asiassa poliittiset päättäjät ja ministerit eivät päätä siitä, mitä meidän oppikirjoissa lukee tai mitä opettajien tasan tarkkaan pitää oppitunneilla opettaa. Meillä Suomessa on valtakunnallinen opetussuunnitelma, opetussuunnitelman perusteet, jossa on kyllä linjauksia esimerkiksi sukupuolen moninaisuuden tunnustamisesta ja yhteiskunnan moninaisuudesta ylipäätänsä, sen ymmärtämisestä. Sen pohjalta paikalliset koulutuksenjärjestäjät tekevät paikalliset opetussuunnitelmat, ja meidän yliopistokoulutetuilla opettajilla on paljon toimivaltaa siinä, mitä opetusmenetelmiä he sitten haluavat käyttää, ja he osaavat kyllä työnsä hyvin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Ja edustaja Meri jatkaa.

Kiitos, arvoisa puhemies! No, ei sieltä vastausta tullut. Kyllä opetusministeri tähän olisi voinut vastata.

Mikään ihmisoikeussopimus ei vaadi Suomea toteuttamaan tällaista hallituksen esitystä sukupuolen itsemäärittelystä, vaan se on teidän arvovalintanne.

Tämä aiheuttaa ahdistavia tilanteita myös tytöille ja naisille. Jatkossa sukupuolensa naiseksi ilmoittanut henkilö on lähtökohtaisesti päästettävä naisten vessoihin, pukuhuoneisiin ja pesutiloihin, vaikka hän ulkoiselta olemukseltaan olisi mies. Vankilassa hänet on sijoitettava naisten osastolle. Tilanne on hyvin traumatisoiva esimerkiksi seksuaaliväkivaltaa kokeneille tytöille ja naisille. Ulkomailla vastaava laki onkin jo johtanut häiriö‑ ja uhkatilanteisiin, kun biologinen mies on ollut naisten tiloissa. Hyvä hallitus, ymmärrättekö, mihin ongelmiin tämä laki tulee johtamaan, ja mihin pikaisiin toimiin olette ryhtymässä tämän korjaamiseksi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän huolen siitä, miten me reagoimme, kun maailma vaan muuttuu. Maailma muuttuu monella tapaa, mutta yksi haastava asia on se, että jokainen ihminen omassa kehossaan kokee tunnetta, että joko tuntuu mukavalta tai ei tunnu, ja kyllä me joudumme tunnustamaan yhteiskunnassa, että kaikille tämä tunne ei ole niin automaattisesti yhteiskunnan puolelta määritellyllä tavalla maistuva. Sen takia on todettava, että kyllä myös nämä translakiin liittyvät asiat on Suomessa laitettava kuntoon, ja olen tyytyväinen siitä, että eduskuntakäsittelyssä myös valiokunta on hyvin tarkkaan tutkinut tätä lainsäädäntöä ja todennut, että tällä tullaan sitten tähän suureen saliin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ideologisten, arkijärjen vastaisten lakihankkeiden hämmentämänä yhä useampi nuori nyt kyselee, onko kenties syntynyt väärään sukupuoleen. Vanhemmuuslaissa häivytettiin äitiyden ja isyyden käsitteet, ja nyt sukupuoli aiotaan korvata kokemuksella sukupuolesta.

Vanhemmilta tulee yhä enemmän yhteydenottoja ja huolia siitä, että kouluissa järjestetään muun muassa Setan ja vastaavien toimesta perheen vakaumuksen ja arvojen vastaista ideologista sisältöä, ja joissakin näitä niin sanottuja sateenkaaripajoja on esitetty jopa pakollisina, vaikka opetussuunnitelma ei sitä edellytä. Kysynkin opetusministeriltä: millä tavoin hallitus aikoo turvata sen, että perusopetus on edelleen, siis valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti, katsomuksellisesti sitouttamatonta, niin että oppilaalla on oikeus näistä pajoista kieltäytyä ja saada vakaumuksensa mukaista opetusta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja opetusministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Suomessa tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kohtaavat muita lapsia ja nuoria enemmän kiusaamista ja väkivaltaa kouluissa ja oppilaitoksissa. Näihin vähemmistöihin kuuluvat myöskin sateenkaarinuoret. Tästä meillä on tutkittua tietoa Suomesta. Tiedetään, että väkivallan, häirinnän, syrjinnän ja kiusaamisen kohteeksi joutuminen totta kai vaikuttaa myöskin näiden nuorten mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin, joten itse pidän varsin hyvänä, että kouluissa pohditaan sukupuolen moninaisuutta, seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta. Ja Suomessa, jossa kouluilla on vahva päätäntävalta siitä, miten he opetusta järjestävät myöskin paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti, heillä on myöskin täysi oikeus ja mahdollisuus tähän käyttää kansalaisjärjestöjä tai muita toimijoita, jos he haluavat niiden tietoja tai oppimateriaaleja tai vastaavaa opetuksessa hyödyntää. [Puhemies koputtaa] Minä en aio opetusministerinä siihen puuttua.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Juvonen.

Arvoisa herra puhemies! Me perussuomalaiset esitämme, että tämä translakiesitys hylätään. Meidän mielestämme sukupuoli ei ole ilmoitusasia. Myös kansalaiset ovat ihmetelleet sitä, miten voi olla mahdollista, että pelkällä omalla ilmoituksella sinä voit ilmoittaa, mitä sukupuolta olet. Tämä kävi muun muassa ilmi vuonna 2020. Taloustutkimus selvitti suomalaisten kantoja translakiin. Tutkimuksessa kaksi kolmasosaa vastaajista ei halunnut muuttaa nykyistä translakia. Nyt te teette tämän.

Arvoisa puhemies! Edustaja Meri nosti jo hyvin esille niitä epäkohtia, mitä laki tuo tullessaan. Fyysisesti mies, joka ilmoittaa itsensä naiseksi, voi mennä naisten pukukoppeihin, vessoihin. Fyysisesti mies, joka ilmoittaa itsensä naiseksi, voi päätyä naisten vankilaan. Mitä teette näille epäkohdille? Ja mitä kiusaamiseen ja häirintään tulee, niin totta kai on ehdoton kanta siihen: ketään ei saa kiusata tässä yhteiskunnassa. Tehkää toimia sen eteen. [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Varoisin hieman tällaista ideologishenkistä keskustelua. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Fakta nyt vain on se, että on ihmisiä, jotka eivät koe, että he ovat omassa kehossaan sinuja itsensä kanssa. Näin se vain on. Näin se on ollut kautta maailman sivun, ja vaikka me tätä tosiasiaa kuinka tässä vähättelisimme, niin yhteiskunta ei valitse ihmiselle sitä sukupuolista identiteettiä, sen valitsee jokainen itse. Ja tietenkin toivon, että jokainen ihminen voisi kokea, että hän on itsensä kanssa sinut. Ei ole helppoa elää sellaisen paineen alla, ja se, miten me yhteiskunnassa tunnustamme ja tunnistamme näiden ihmisten ongelmia, kertoo myös siitä, miten sivistyneessä yhteiskunnassa toimitaan.

Omalta osaltani olen antanut valiokunnalle mahdollisuuden toimia valiokunnassa täysin niin kuin valiokunnan asiantuntija-arviot antavat myöden, ja korjaus myös tässäkin suhteessa on varmasti tehty juuri siltä pohjalta, että tätä vapaa käsi ‑mahdollisuutta on ollut. Tämä tulee eduskunnan päätettäväksi, [Puhemies koputtaa] ja sitten nähdään, mitä mieltä sivistysvaltiossa ollaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Tavio.

Herra puhemies! Perussuomalaiset eivät kiistä sitä, ministeri Kiuru, etteikö ihmisillä olisi ollut aina näitä kokemuksia ja sukupuoliristiriitoja. Se on vain toinen kysymys, ollaanko eduskunnassa lainsäätäjinä todella laatimassa lakeja tällaisten vähemmistökokemusten ja ‑tuntemusten pohjalta, joita sitten on tai ei ole, vai pitäisikö kuitenkin lain ja järjestyksen vallita Suomessa. Kai biologisilla faktoilla on merkitystä. Nyt on nähty, että laki on täynnä porsaanreikiä, ja tämä ei ole ollut normaalia lainkäsittelyä, kun näihin porsaanreikiin ei ole puututtu, vaan tämä on ollut enemmän vihervasemmistolaista arvojulistamista. Halutaan typistää sukupuolet ilmoitusasiaksi, joka ei ole biologinen fakta, ja sen takia perussuomalaiset ihan oikeutetusti ovat kysyneet, mitä mieltä hallitus on siitä, että biologian tunneilla lapsille jouduttaisiin jatkossa opettamaan, että sukupuoli onkin henkilön omasta tahdosta riippuva ilmoitusasia, eli opetettaisiin tällä tavoin ihan biologista luonnontiedettä kohtaan jonkinlaista ideologiaa. Onko tämä se, mitä hallitus todella haluaa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Noin yleisesti ottaen pidän tärkeänä, että meidän koulutusjärjestelmä valmistaa, opettaa, kasvattaa ihmisiä toimimaan siinä yhteiskunnassa, missä me elämme. Sukupuolen moninaisuus, sen käsitteleminen, sen pohtiminen, sen toteaminen ääneen, että seksuaalisia suuntautumisia on useita — en minä pidä ongelmana sitä, että meidän koulutusjärjestelmässä ja meidän oppitunneilla käydään tällaista läpi.

Ja kuten totesin aikaisemmin, Suomessa poliittiset päättäjät eivät päätä siitä, mitä koulujen oppikirjoissa lukee. [Eduskunnasta: Onneksi!] Meillä on maailman koulutetuimpia, osaavimpia opettajia, joiden ammattitaitoon kuuluu tällaisten asioiden käsittely yhdessä lasten kanssa ja joiden ammattitaitoon ja vastuuseen kuuluu myöskin esimerkiksi opetusmenetelmien valinta.

Noin yleisesti haluan todeta sen, että totta kai yhteiskunnalliset asenteet ja yhteiskunnan ilmapiiri vaikuttavat myöskin koulujen sisällä, ja se, [Puhemies koputtaa] miten tässä salissa käsitellään näitä asioita, [Puhemies: Ja nyt on aika täyttynyt!] vaikuttaa myöskin näiden vähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemukseen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Elomaa.

Arvoisa puhemies! Tapasin viime maanantaina transihmisen ruokakaupassa. Hänen viestinsä oli, että hän ei pidä ollenkaan tästä lakiuudistuksesta. Samaa viestiä on tullut monilta transihmisiltä, ja ongelmat ovat juuri niitä, mitä edustaja Meri tuossa ensimmäisessä puheenvuorossaan esitti.

Varsinainen kysymykseni kuuluu ja tulee teille, hallitus, kilpaurheilusta naisten ja tyttöjen kohdalla. Miesurheilija voi tulla, vaihtaa sukupuolta ja osallistua samoihin kisoihin — se on valtava ongelma. Ja havainnollistan sitä: aikoinani Ms. Olympia ‑kilpailussa, jos vastakkain tulisi tullut Arnold Schwarzenegger, en olisi pärjännyt. [Jukka Gustafsson: Jaha, tämä on humanistinen ihmiskäsitys!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Honkonen.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, mitä tulee tähän translakiin ja sen uudistukseen, siinä on näitä useita kulmia, joita joudutaan tarkastelemaan, ja tietenkin tämä kilpaurheilu ja urheiluun osallistuminen on yksi niistä. On hyvä tietenkin huomata myös se, että samalla tavalla, kuten tässä kollega totesi, poliitikot eivät Suomessa päätä siitä, mitä oppikirjoihin kirjoitetaan, ja myöskään poliitikot eivät päätä siitä, miten urheilukisoihin osallistutaan, vaan viime kädessä se on kisojen järjestäjän päätäntävallassa. Näin ollen urheilun eri lajiliitot ovat ne, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiertelyä!] jotka tästä viime kädessä linjauksen tekevät.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Reijonen.

Arvoisa herra puhemies! Kun lakeja päätämme eduskunnassa, niitä pitää tarkoin harkita ja punnita, mitä päätetään ja minkälaisia lakeja tehdään. Nyt tämä laki tuodaan aika kiireellä. Täällä ovat riskit huomioimatta, ja myöskään vaikutusarvioita ei ole oikein kunnolla tehty.

Siellä on muun muassa semmoinen riski, että koska kuka tahansa voi vaihtaa sukupuolta 365 päivän välein, on riski, että henkilö vaihtaa sukupuolta vuoden välein ja hän saa aina silloin uuden Kela-tunnuksen ja Kela-kortin. No, vuoden päästä tämä on mahdollista tehdä uudelleen, ja henkilölle tulee taas uusi Kela-tunnus ja Kela-kortti. Jos hän palaa taas toiseen sukupuoleen vuoden päästä, niin taas tulee uusi Kela-tunnus ja Kela-kortti. Elikkä sitä entistä ei oteta käyttöön edes siinä tapauksessa, että hän palaa siihen sukupuoleen, mistä on lähtenyt, ja tässähän tulee melkoinen riski: voi häivyttää historiansa, voi häivyttää, jos siellä on rikollista taustaa. Oletteko, oikeusministeri, miettinyt, miten tällaisissa tapauksissa, koska kaikki on mahdollista, kun tehdään uusi laki? Vastaisitteko, kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt ei ole oikeusministeriä. — No, ministeri Kiurulla on käsi pystyssä.

Arvoisa puhemies! En voi edustaa oikeusministeriä, koska en ole oikeusministeri, mutta sen haluaisin nyt sanoa, että kun tässä keskustellaan translainsäädännöstä, niin tässä todella, niin kuin on käynyt ilmi, henkilö voisi vahvistaa kuuluvansa toiseen sukupuoleen kuin siihen, mihin hänet on käytännössä väestötietojärjestelmään merkitty, silloin, jos hän itse esittää selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee olevansa ja ajattelee olevansa toista sukupuolta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa]

No, nyt nykyinen järjestelmä on vaatinut aika ison lääkärijohtoisen prosessin, jossa tätä vahvistamista on tehty. Jos ihminen kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, ei se, kuulkaa, siitä parane, vaikka me muut oltaisiin aivan eri mieltä. Minusta on järkevää tässä ajassa katsoa, miten me käytämme meidän vähenevät sosiaali‑ ja terveydenhuollon resurssit. Itse en ole kovin huolissani siitä, haluaako ihminen vaihtaa tässä kertakäyttöyhteiskunnassa sukupuoltaan tuosta vaan. Ajattelen kyllä, että se on sen verran monimutkainen prosessi, sisältää valtavasti stigmaa, ja kuulkaa, se lääketieteellinen operaatio, joka siitä seuraa, ei ole ihan helppo roller coaster. [Puhemies koputtaa] Ajattelen, että ehkä he tietävät, että he tähän prosessiin lähtevät.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja seuraavaksi edustaja Lindén.

Arvoisa puhemies! Minusta me puhumme nyt erittäin vakavasta asiasta, joka koskee aika pientä ryhmää tässä yhteiskunnassa, mutta he ovat ryhmä, joka on joutunut kärsimään aika paljon menneinä vuosikymmeninä. Olen sairaaloissa nähnyt, mihin on johtanut se, että tehdään sukupuolenvaihto-operaatioita sen takia, kun psyykkinen sukupuolikokemus on ollut eri kuin mitä henkilöillä alun perin nämä biologiset ominaisuudet ovat olleet. On suuri helpotus, että me voimme nyt määritellä juridisen sukupuolen erikseen. Lääketieteen asiantuntijoista valtaenemmistö tuki tätä meidän esitystämme, kun me kuulimme heitä asiantuntijoina. Itse olen tainnut olla ministerinä esittelemässä tämän lain, ja olen lääkäri, ja jokainen lääkäri on nähnyt tämän moninaisuuden, mitä meillä on.

Minusta ei ole sopivaa demonisoida pientä sorrettua ryhmää tällä tavalla ja sitten ratsastaa niillä ennakkoluuloilla ja yrittää saada siitä poliittisia pisteitä. [Puhemies: Ja kysymys!] Kysymys vaikkapa pääministerille: tuntuuko teistä siltä, että tässä demonisoidaan tällä kysymyksellä? [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin. — Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Epäilen kyllä, että ne transhenkilöt, jotka tätä keskustelua kuuntelevat, sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset, kuuntelevat tätä keskustelua surullisina ja järkyttyneinä, ja haluan hallituksen puolesta pyytää anteeksi näiltä ihmisiltä, että he joutuvat jälleen kerran näkemään ja kuulemaan tämänkaltaisia keskusteluja. [Ville Tavio: Mistä te sen tiedätte?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Rantanen.

Arvoisa puhemies! On kyllä suorastaan hämmentävää kuunnella näitä väitteitä, että me demonisoimme tai vähättelemme. Ei, siitä ei ole kysymys, vaan jos hallitus halusi auttaa tässä transihmisiä, niin minkä takia te teette translain, joka ei enää kosketa transihmisiä vaan kaikkia ihmisiä? Ja kun täällä eduskunnassa kuulemisissa on tullut esiin nämä ongelmat urheilun osalta, pukutilojen osalta, vankiloiden osalta, vanhemmuusnimikkeiden osalta, niin minkä vuoksi te ette ole korjanneet näitä lain porsaanreikiä, mikä olisi täällä ollut mahdollista kuulemisten ja asiantuntijoiden näkemysten perusteella tehdä? Miksi te ajatte härkäpäisesti translaista aivan överiksi toiseen laitaan? Tämä on se kysymys, jonka transihmiset itsekin esittävät. Joten saako nyt vastauksen: miksi lain porsaanreikiä ei ole korjattu eduskunnassa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! En osaa vastata siihen, miksi eduskunnassa on valittu sellaiset linjat kuin eduskunnassa on valittu, koska se on valiokunnan tiedotettavissa oleva asia. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Käsittääkseni myös perussuomalaiset ovat olleet siellä paikalla, joten teillä saattaa olla sisäpiiritietoa.

Itse ajattelen niin, että henkilö, joka kokee kuuluvansa muuhun sukupuoleen, on varmasti tämän valintansa kanssa joutunut olemaan seinän ja tiilikiven välissä. Mutta nyt sellaiset ihmiset, jotka kokevat, että he haluavat kuulua toiseen sukupuoleen, eivät enää jatkossa joudu siihen, että ensin aloitetaan lääketieteelliset operaatiot — aika koviakin operaatioita — ja sen jälkeen voi olla sitä, mitä sydämeltään kokee olevansa. Jotenkin ajattelen, että me emme voi ulkoisesti tässä yhteiskunnassa päättää, minkänäköisiä, minkäoloisia ihmiset ovat. Kyllä jokainen joutuu sen itse päättämään, miten oman tuntemuksensa asettaa myös siitä, kuuluuko mihin sukupuoleen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Sirén.

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä lainsäädäntö, joka on vanhentunut eikä vastaa enää tätä päivää. Kysymys on ihmisoikeuksista, jotka eivät näiden nykylainsäädännön epäkohtien osalta ole mielipidekysymyksiä, vaan niihin ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja useat kansainväliset ihmisoikeustoimijat. Sikäli siis lain päivitykselle on perusteet, ja lakia on odotettu pitkään.

Tietenkin eduskunnassa halutaan tehdä mahdollisimman hyvää lainsäädäntöä ja käydä läpi erilaisia näkökulmia. Kysyisinkin hallitukselta, miten lainvalmistelussa on huomioitu kansainväliset kokemukset. Minkälaisia kansainvälisiä esimerkkejä on, ja onko kansainvälisiä esimerkkejä mahdollisista väärinkäytöksistä vastaavan lainsäädännön osalta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kyllä näissä lain perusteluissa on myös tehty huolellista työtä. Työtä on tehty tämä hallituskausi, joten en voi sanoa, että kovin kiireellä tämä on tänne tuotu, vaikka sellaistakin viitettä äskettäisissä puheenvuoroissa oli. Hyvin huolellisesti tämä työ on tehty myös asiantuntijaryhmässä, ja nyt on haluttu katsoa myöskin sitä, minkälaisia tilanteita muissa maissa on ollut.

Itse ajattelen niin, että meidän on syytä oppia Suomessa paljon myös siitä, miten me toisiamme kohtelemme, ja vaikka tämä on hyvin pieni porukka, josta me tänään tässä puhutaan, niin meillä täytyy myöskin olla ymmärrystä siitä, että tällaiset pitkään jatkuneet ongelmat on saatava sosiaali‑ ja terveydenhuollossa kuntoon, ja olen nyt tyytyväinen, että näin sitten on eduskunta tekemässä, kun tämä saliin tulee päätettäväksi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Pelkonen.

Arvoisa herra puhemies! Tätä translain uudistusta on odotettu pitkään ja hartaasti — kohtuuttoman kauan, aivan kohtuuttoman pitkään. Uudistus on erittäin tärkeä ja tarpeellinen: se korjaa Suomen lainsäädännön räikeitä ihmisoikeusepäkohtia. Ja toivoisin todella, että täällä salissa mietitään hyvin tarkkaan, miten puhumme toisista ihmisistä ja heidän elämästään. Tärkeää on myös muistaa se, että tämä uudistus ei todellakaan ole keneltäkään pois, kyse on jakamattomista ihmisoi-keuksista. [Vasemmalta: Hyvä puheenvuoro!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja siinä ei tainnut olla kysymystä, en itse huomannut. — Mutta ministeri Kiuru haluaa kuitenkin vastata, olkaa hyvä.

Minä, arvoisa puhemies, olin kuulevinani, että siinä oli tällainen retorinen kysymys, että onko näin ja onhan näin, niinhän minä olin kuulevinani. Itsekin ajattelen, että jokaisella ihmisellä on jakamaton ihmisarvo, ja se ihmisarvo ei ole mitattavissa sillä, että joku muu tulkitsee, miten sinuiksi me omassa kehossamme itsemme tunnemme. Ja tästä tulee se haastava tilanne tässä nykyajan maailmassa, että kaikki ei ole vain sitä, miltä itse haluaisi maailman näyttävän. Kyllä täällä on, kuulkaa, monenlaisia mustan ja valkoisen sävyjä, ja sen takia meidän täytyy nykymaailmassa katsoa tätä tilannetta myös siitä näkökulmasta, mitä ihmisoikeudet tässä maailmassa tarkoittavat. Haluan muistuttaa teitä myös siitä, että sosiaali‑ ja terveydenhuollossa on jatkuvasti pohdittava myös resursseja. Jos ihminen kokee olevansa toista sukupuolta, niin lähtökohta on se, että ensin viedään koko hela hoiteli läpi ja sen jälkeen arvioidaan sitä, onko mahdollisuutta muuttaa sukupuolta myös juridisesti. Nyt tämä kelkka on käännetty toiseen suuntaan, ja ajattelen, että ehkä se monelle [Puhemies koputtaa] voi jopa riittää.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Kyllönen.

Arvoisa herra puhemies! Olen tässä salissa huomannut, että osaa joukkoa oma sukupuoli ahdistaa erityisen paljon. On pakko sanoa, että tämän translain elintärkeän päivityksen jälkeen yhdenkään perussuomalaisen tai kristillisdemokraatin ei tarvitse määrittää sukupuoltaan uusiksi. Tämä laki ei tule sitä edellyttämään. [Oikealta: Ohhoh!]

Mutta sen sijaan on hyvin, hyvin häpeällistä, että tässä salissa yksi toisensa jälkeen antaa ymmärtää, että transihmiset olisivat jollain tavalla potentiaalisia rikollisia [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] tai meidän lainsäädännön väärinkäyttäjiä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Törkeä väite!] Tässä salissa ja tässä talossa nousi esiin se keskustelu siitä, että tarvitaan vuoden määräaika. Ei se ole tullut transihmisiltä, se on tullut tästä talosta. Ei ole olemassa mitään mallia, missä ihmiset olisivat vaihtamassa sukupuoltaan vuoden välein. Se on tässä talossa synnytetty ajatusmalli.

Kysyn, arvoisa puhemies: olisiko niin, että tässä maassa pitäisi [Puhemies koputtaa] meidän nuorille ja lapsille opettaa lähimmäisenrakkautta [Puhemies: Nyt on aika!] ja kykyä hyväksyä ihmiset sellaisina [Puhemies: Aika täyttynyt!] kuin he ovat?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt meni taas omalle ministerille. — Mutta ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olin itse asiassa tänään puhumassa tilaisuudessa, jossa julkaistiin Opetushallituksen uusi sivusto, joka sisältää materiaalia kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. Siinä nimenomaan alleviivattiin ja painotettiin, kuinka tärkeää on se, että meidän koko kasvatusjärjestelmässämme aina sieltä varhaiskasvatuksesta lähtien opetetaan ja kasvatetaan meidän lapsia ja nuoria empatiaan, toisten ihmisten hyväksymiseen, huomioimiseen, ymmärtämiseen, vuorovaikutustaitojen merkitystä. Ja jos katsoo nykyistä perusopetuksen opetussuunnitelmaa, niin sielläkin on linjauksia esimerkiksi sukupuolten tasa-arvosta ja siitä, kuinka tärkeää on se, että koulut voivat tukea lapsia ja nuoria heidän oman identiteettinsä rakentumisessa ja kehittymisessä, mikä on kenelle tahansa aika vaikea vaihe yleensä elämässä saatikka sitten, jos jo lapsena tai nuorena joutuu kokemaan olevansa jollain tavalla vankina omassa kehossaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Essayah.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Kyllönen ja hyvä hallitus, teille ei nyt tunnu oikein aukeavan se, että tämä translain uudistus muuttaa lakia sillä tavalla, että se ei ole enää laki niille, jotka kokevat sukupuoliristiriitaa, vaan tämä laki avaa juridisen sukupuolen vahvistamisen kaikille. En usko, edustaja Kyllönen, että transihmisissä on yhtään sen enempää rikollisia ihmisiä kuin missään muussakaan ryhmässä, mutta tämä laki nimenomaan avaa tämän lain nyt sillä tavoin, että kuka tahansa meistä voi mennä vahvistamaan juridisen sukupuolen ja sitä kautta käyttää tätä erilaisiin vilpillisiin ja rikollisiin tarkoituksiin. [Satu Hassi: Miksi kukaan tekisi niin?]

Niissä maissa, joissa lakia on avattu tällä samalla tavalla, myöskin ahdistelu, häirintä ja seksuaalirikokset tätä kautta ovat lisääntyneet. [Välihuutoja vasemmalta] Siinä mielessä ihmettelen sitä, miksi hallitus on antanut tämmöisen esityksen, jossa ei ole huomioitu näitä erilaisia väärinkäytöksen mahdollisuuksia. On aivan selvää, että tämä voimassa oleva translaki on hyvä laki, [Puhemies koputtaa] joka on auttanut niitä ihmisiä, joilla on sukupuoliristiriitaa, [Puhemies: Ja nyt aika on täyttynyt!] mutta tämä lainuudistus — minkä takia hallitus ei lähtenyt tätä lakia korjaamaan näiltä osin, kun se avaa väärinkäytöksen mahdollisuudet?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Essayah, aika on päättynyt. — Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Niin, maailmaa voi katsoa niin monesta perspektiivistä. [Välihuutoja] Itse katson sitä siitä perspektiivistä, että sote-palveluissa on jo juridinen velvollisuus tänä päivänä kohdella kaikkia sukupuolineutraalisti. Me emme ota siis kantoja toisten ihmisten puolesta siihen, mitä kukin on ja haluaa olla. Ei tämä siitä mitenkään muutu. Ihmiset, jotka ovat kokeneet kuuluvansa muuhun sukupuoleen tällä nykyisellä lainsäädännöllä, ovat joutuneet menemään aika pitkä matkan ennen kuin sitten tosiasiassa on tullut aika, että on saanut muutettua jopa juridisesti tämä sukupuolen. Kyllä se on minusta ollut yksi merkittävä kritiikin kohta kansainvälisillä areenoilla, joissa on ihmetelty, kuinka tämä prosessi voi kestää niin kauan. En jaksa uskoa, että täällä — olipa se tuolla kotikulmilla Porissa tai täällä Helsingin raitilla — niin paljon näitä kulkee, jotka haluaisivat kaikki kokea olevansa toista sukupuolta vain sen takia, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] että tämä mahdollisuus on. Minusta kannattaa nyt hiukan rauhoittua siinä, että eivät kai suomalaiset [Puhemies koputtaa] joukolla vaihda sukupuoltaan vain sen takia, että se on mahdollista.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt on aika täyttynyt. — Vielä aihealueen esitellyt edustaja Meri, ja sen jälkeen vaihdamme teemaa.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru, kun tuo lainvalmistelu ei ole uskon asia. Asiantuntijakuulemisessa muun muassa meillä lakivaliokunnassa tuli esille se, että sukupuolen vaikutusarviot olivat puutteelliset erityisesti tyttöihin ja naisiin kohdistuen. En tiedä, oletteko tutustunut näihin lausuntoihin, kun puhutte tähän tyyliin.

Olette itsekin esityksessä todennut, kuten lakivaliokunnankin käsittelyssä tuli esille, että tämä mahdollistaa väärinkäytökset. Ja näitä väärinkäytöksiä on ollut maailmalla, uskoitte tai ette. Niitä on siellä asiantuntijalausunnoissa. Norjassa on ollut ongelmia, että ei saa kyseenalaistaa, kun mies tulee naisten pukutilaan, ja vankiloissa on ollut seksuaalirikoksia, kun fyysinen mies tulee naisten osastolle. Ihan oikeasti, älkää nyt sanoko, että täällä pitäisi vain uskoa siihen, että ihmiset eivät käytä lakia väärin. Te ette korvaanne lotkauta heidän ihmisoikeuksilleen — siitähän tässä on kysymys.

Alkuperäisessä kysymyksessä kysyin, mitä te aiotte tehdä näille väärinkäytöksille, koska teidän puoluetoverinne ja koko hallitus ja te ette aio tehdä tälle yhtään mitään. Te hehkutatte vain, että onpa hienoa. [Puhemies koputtaa] Mitä te teette?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pitää kyllä korjata, että minä en hehkuta täällä mitään. Minä suhtaudun asioihin suoraselkäisesti ja otan faktat faktoina. Tosiasia on se — en tiedä, oletteko te huomannut — että ei suomalaisia yleisövessoja kyllä pysty valtioneuvosto eikä edes poliisi eikä moni muukaan instituutio aina valvomaan. [Perussuuomalaisten ryhmästä: Lainsäädäntö pystyy!] Sinne voi livahtaa kaikenlaista väkeä. [Naurua]

Arvoisa puhemies! Suomessa on tällä hetkellä 135 000 avointa työpaikkaa. Osaajapula näkyy vahvasti arjessa: Palveluasunnoissa on vuoteita tyhjinä, kun hoitajia ei ole. Ravintolat joutuvat supistamaan aukioloaikoja, kun ei ole työntekijöitä. Yritykset ovat nimenneet osaavan työvoiman puutteen merkittävimmäksi kasvun ja siten myös koko talouskasvun esteeksi. Työtä jää tekemättä ja tuloja jää saamatta, ja kyse on viime kädessä koko hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamisesta. Kysynkin työministeri Haataiselta: mitä olette tehneet työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi tällä kaudella, ja miksi hallitus ei ole edes tässä työvoimapulassa poistanut työvoiman saatavuusharkintaa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Haatainen, olkaapa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus jos mikä on tehnyt täyden muutoksen siihen, miten suhtaudumme työperäiseen maahanmuuttoon. Me olemme käynnistäneet mittavan joukon toimenpiteitä, joilla me olemme vauhdittaneet niitä prosesseja työlupien osalta. Esimerkiksi erityisosaajat ja start-uppilaiset ja heidän perheenjäsenensä saavat tällä hetkellä kahdessa viikossa työluvan, oleskeluluvan — se on itse asiassa jo yhdeksän vuorokautta — ja hallituksen tavoitteena on, että kaikkien työntekijöitten osalta päästään kuukauden maksimimittaiseen työlupaprosessikäytäntöön. Siellä on vielä paljon tehtävää, että se saavutetaan, mutta se ollaan ihan tuota pikaa saavuttamassa, kun muun muassa digitaalisysteemit saadaan. Ja eduskunnassa on viimeisin ulkomaalaislainsäädäntö, jossa on sisällä muun muassa tämä yritysten sertifiointi, jossa nimenomaan pyritään siihen, että sellaisten yritysten, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin, maksaneet palkat ja sosiaaliturvamaksut [Puhemies koputtaa] ja joilla asiat ovat kunnossa, ei tarvitse kaikkea joka kerta tarkistaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt ne edustajat, jotka tästä tematiikasta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta. — Edustaja Satonen jatkaa.

Valitettavasti tulokset eivät puhu puolestaan, vaikka joissakin asioissa on edistyttykin. Vieläkin huonommin on kyllä jossakin muualla. Iso-Britannia on eronnut Euroopan unionista, ja siellä on järkyttävä työvoimapula, kun EU-kansalaiset ovat lähteneet. Perussuomalaiset ovat tänään vahvistaneet, että heidän strateginen tavoitteensa on edelleen erota Euroopan unionista.

Kokoomus ei halua katsoa peruutuspeiliin, emmekä halua lähteä Ison-Britannian tielle, vaan me haluamme lähteä sille tielle kuin Kanada, joka valikoidusti rekrytoi osaajia ympäri maailmaa ja houkuttelee hyviä työntekijöitä ja veronmaksajia omaan maahansa. Onko hallitus valmis viemään Suomen kansainvälistä rekrytointia Kanadan suuntaan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Olen käynyt Kanadassa tutustumassa heidän toimintaotteeseensa, ja se on ollut jo pitkään, se on ollut jo vuosikymmenet hyvin aktiivinen, ja siellä painotetaan heti siihen vastaanottovaiheeseen ja kotoutumispolitiikkaan. Täällä sisällä eduskunnassa on kotoutumislainsäädäntö, joka edesauttaa sitä, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ihmiset, erityisesti kotona lapsiaan hoitavat maahanmuuttajataustaiset äidit, pääsisivät töihin nopeammin.

Kysyitte ensimmäisessä kysymyksessä tästä työvoiman saatavuudesta. Käynnistin puolitoista vuotta sitten laajan, mittavan kartoitustyön, että päästään käsitykseen siitä, mistä tässä työvoimapulassa ja kohtaanto-ongelmassa oikein on kysymys, ja nyt ely-keskuksissa järjestetään ympäri maata tilaisuuksia, joissa tätä käydään läpi alueellisesti. Sieltä saadaan nyt faktaa, jonka pohjalta voidaan myös entistä paremmin tehdä työvoimapolitiikkaa, ja myös yrityksille se antaa tietoa. Se antaa alakohtaisesti tietoa ja aluekohtaisesti tietoa siitä, [Puhemies koputtaa] millaisesta työvoimapulasta on kysymys, ja se antaa myös tietoa, kuinka paljon työperäistä maahanmuuttoa tarvittaisiin. [Jukka Gustafsson: Kokoomus voisi kiittää hallitusta!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt aika on täyttynyt. — Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Myös Ruotsissa on työvoimapula, ja Ruotsi on vastaanottanut hyvin paljon EU:n ulkopuolelta maahanmuuttajia, joten maahanmuuttajien puute ei voi asiaa selittää. Sen lisäksi Ruotsi on Portugalin lisäksi ainoana EU-maana luopunut saatavuusharkinnasta. Tällä hetkellä oikeistohallitus kokoomuksen sisarpuolue moderaattien ollessa pääministerinä peruuttaa tästä virheestä, sillä on havaittu sen olevan hyvin haitallinen ruotsalaiselle yhteiskunnalle. Siihen liittyy paitsi merkittäviä väärinkäytöksiä myös suoranaisia orjamaisia työolosuhteita. Sen lisäksi oikeistohallitus aikoo esittää tulorajaa työmarkkinoille saapuville maahanmuuttajille, aivan kuten perussuomalaiset ovat esittäneet Suomessa.

Kysymykseni kohdistan kuitenkin hallitukselle. Teidän hallitusohjelmassanne sanotaan, että te haluatte huolehtia saatavuusharkinnasta, joka on siis voimassa siksi, että sillä suojellaan suomalaista työntekijää ja suomalaisia työmarkkinoita. Te olette kuitenkin käytännössä romuttaneet koko saatavuusharkinnan erilaisilla kokeiluilla. [Puhemies koputtaa] Se käytännössä ei ole voimassa. Kysyn pääministeriltä: ettekö kannata enää sitä, että suomalaista työntekijää suojellaan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Minä kannatan sitä, että Suomessa työmarkkinaosapuolet sopivat palkoista, työehdoista, työelämän pelisäännöistä ja että niitä noudatetaan. Sen vuoksi me tarvitsemme myös työsuojeluviranomaisia, jotka valvovat sitä, että näitä pelisääntöjä tuolla kentällä noudatetaan, ja näitä resursseja tällä hallituskaudella on vahvistettu.

Hieman yllätyin perussuomalaisten puheenjohtajan Purran avauksesta, en ehkä niinkään siitä sisällöstä mutta siitä, että sanoitte reilusti ääneen sen, että perussuomalaiset tavoittelevat Suomen EU-eroa. En pidä tätä viisaana linjana. Näen, että EU on Suomelle paitsi tärkeä sisämarkkina niin erityisesti tässä geopoliittisessa tilanteessa meille myös äärettömän tärkeä ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen viitekehys. [Jussi Halla-aho: Miten tämä liittyy työvoimaan?] On valtavan tärkeää, että Suomi on aktiivinen EU-toimija, me pyrimme vaikuttamaan EU-politiikan sisältöön, mutta olisi suuri virhe, että Suomi eroaisi EU:sta erityisesti kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Vastauspuheenvuoro, edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Se, mihin perussuomalaiset ovat vastanneet eilisessä Iltalehden debatissa, on se, kun toimittaja kysyi, että onko teidän vuoden 2019 EU-poliittisessa ohjelmassanne oleva linjaus edelleen voimassa — ja kyllä se on. Se on niin kauan voimassa kuin meillä syntyy uusi EU-poliittinen ohjelma. Samaan aikaan sanoin, että Suomen kansalaiset eivät kannata EU-eroa, ja tämä ei siksi ole missään nimessä ajankohtaista, mutta me olemme ainoa puolue tässä maassa, joka nostaa Euroopan unionin ongelmia esille. [Välihuutoja] Me tulemme tekemään sen myös jatkossa.

Te luovutatte suomalaista päätösvaltaa Brysseliin, te olette suostuneet erilaisiin yhteisvelka‑ ja tulonsiirtopaketteihin kokoomuksen tuella. Koko Suomen kritiikki EU:ta kohtaan nojaa perussuomalaisten harteilla, ja me aiomme totta vie puhua tästä myös jatkossa. Sen sijaan te ette jaksa edustaa minkäänlaista Suomen omaa kansallista intressiä Brysselissä. Se on nähty tällä kaudella viime aikoinakin erittäin monta kertaa. Edes hallituksen [Puhemies koputtaa] yhteinen kannanmuodostus ei ole onnistunut.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Tulikohan nyt kysymystä, mutta pääministeri Marin kuitenkin vastaa.

Arvoisa puhemies! Edustaja Purra sanoi, että hallitus ei tekisi lainkaan töitä sen eteen, että Suomen kansallista etua ja intressejä EU-neuvotteluissa pidetään esillä. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Me vaikutamme aktiivisesti niin virkatasolla kuin ministeritasolla [Hälinää — Puhemies: Shh!] kaikkiin niihin tärkeisiin neuvotteluihin, joita EU:ssa käydään.

Toivoisin myös, että tässäkin kysymyksessä nähtäisiin metsä puilta. EU ei ole meille vain yksittäisiä neuvotteluita, EU on arvoyhteisö. Se puolustaa länsimaisia arvoja — demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta — ja tämä on ollut Suomen vahva tavoite meidän puheenjohtajakaudellamme, ja me olemme saaneet sitä edistettyä ja sidottua oikeusvaltioperiaatetta entistä enemmän EU-varojen käyttöön. EU on arvoyhteisö, ja se on meille myös turvallisuusyhteisö. Euroopassa käydään sotaa, ja kun tällaisena aikana ikään kuin kevyesti heittää tavoitteita siitä, että Suomen olisi parempi olla yksin, ilman näitä keskeisiä meidän arvomme jakavia maita, tätä keskeistä turvallisuusyhteisöä, [Puhemies koputtaa] yhteistä unionia, niin se on kyllä vaarallista puhetta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. Nyt aiheena tosiaan oli osaajapula. Siirrytään takaisin siihen. — Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Meillä ei riitä hoitajia tässä maassa, meillä ei riitä varhaiskasvattajia tässä maassa, meillä teollisuus maakunnasta ja seutukunnasta riippumatta sanoo, että investointien este on työikäisen väestön, osaajien puute. Se ei ole mielipidekysymys. Se on fakta. Jos me halutaan meidän arvokas hyvinvointivaltio pelastaa, se edellyttää, että me voitetaan synkät ennusteet työikäisen väestön määrän jämähtämisessä ja laskussa. Perussuomalaiset ovat usein tässä keskustelussa viitanneet, että no ei meidän tarvitse kaukaa työntekijöitä hakea, kun meillä on tämä laaja 400 miljoonan ihmisen EU-alue, josta voi vapaasti Suomeen muuttaa, ja nyt siihen liittyen kyllä on vakava kysymys, jos on niin, että perussuomalaisten ohjelmat ovat voimassa, että EU:sta tulee erota.

Mutta kysyn hallitukselta, kun tässä nyt on keskitytty tähän saatavuusharkintakiistelyyn, että mitähän se saatavuusharkinta tällä hetkellä auttaa. Eikö olisi tehokkaampaa, että pannaan [Puhemies koputtaa] parempi valvonta työehtojen noudattamiseen, [Puhemies: Ja nyt aika on täyttynyt!] kuin se, että yritämme arvata yrittäjien ja työnantajien puolesta, missä on pulaa työntekijöistä, missä ei? Eiköhän se työnantaja tiedä, mistä rekrytoi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Tämän saatavuusharkinnan tarkoituksenahan on varmistaa se, että jos meillä on täällä työttömiä ihmisiä sillä alalla omasta takaa [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] tai EU-alueella, niin se paikka pitää panna auki ja katsoa se, onko sellaisia hakijoita. Jos ei ole, niin sitten voi hakea EU:n ulkopuolelta. Alueellisestihan tätä saatavuusharkintaa on myös kevennetty ja poistettu niillä aloilla, joissa yksinkertaisesti työntekijöitä ei riitä. Eli saatavuusharkinta ei ole se ongelma. Jos yritys haluaa rekrytoida ulkomailta tai sairaanhoitopiiri haluaa hoitajia rekrytoida ulkomailta, saatavuusharkinta ei ole este.

Me olemme luoneet myös menettelyjä, joissa me voimme vahvistaa yritysten kykyä rekrytoida kansainvälisesti kestävällä tavalla. Me olemme työ‑ ja elinkeinoministeriössä määritelleet niitä mahdollisia maita, joista löydämme. Muun muassa Intia on yksi kohdemaa, josta on löydettävissä ict-osaajia, [Puhemies koputtaa] ja olemme avanneet tätä linjaa [Puhemies: Näin!] tekemällä myös valtioiden välisen ja ministereiden välisen sopimuksen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Sankelo.

Arvoisa puhemies! Työvoiman saatavuus on kansakunnan mittainen kysymys, niin kuin on tullut ilmi. Yksi haaste on myös se, että toisen asteen koulutus ei täysin vastaa elinkeinojemme osaamistarpeeseen.

Kuvaava esimerkki on esimerkiksi se, että erään varuskunnan päällikkö kertoi minulle, että heille tulee varusmiehiksi autonasentajia, joilleka ei uskalla antaa autoa edes ajettavaksi. Tarvitaan siis käytännönläheistä opetusta sinne toisen asteen koulutukseen. Kysyisinkin: mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtymässä toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi vastaamaan paremmin työelämän tarpeita? [Välihuutoja vasemmalta]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Se iso työ, minkä tämä hallitus on tehnyt, on ollut ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistaminen. Mehän nähtiin edellisten säästöpäätösten seurauksena kehitystä, jossa esimerkiksi opettajia vähennettiin erittäin rajusti ammatillisissa oppilaitoksissa, ja totta kai sillä on vaikutusta siihen, paljonko opetusta annetaan ja mikä se opetuksen laatu on.

Sen lisäksi tämä hallitus on myöskin asetuksella säätänyt, mikä on vähimmäistuntimäärä lähiopetusta, mitä ammatillisessa koulutuksessa pitäisi antaa per osaamispiste silloin, kun opiskelija on nuori tai jos hänellä ei ole mitään aikaisempaa koulutustaustaa. Tälläkin tavalla ollaan haluttu ohjata koulutuksen järjestäjiä huolehtimaan siitä, että lähiopetusta olisi riittävästi, ja myöskin laadullisesti ohjataan ammatillista koulutusta samalla tavalla kuin ohjataan esimerkiksi lukiokoulutusta ja perusopetusta.

Tämän lisäksi opetus‑ ja kulttuuriministeriössä on käynnissä selvitystyö siitä, voiko meidän järjestämislupamenettelyä tulevaisuudessa uudistaa niin, [Puhemies koputtaa] että se olisi enemmän alueellinen kuin mitä se tällä hetkellä on.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveyspalvelujen saatavuuden kriittiset pisteet ovat ne, että meillä on riittävästi rahoitusta ja riittävästi henkilöstöä, ja erityisen tärkeää on se henkilöstön saatavuus. Tällä hetkellä meillä on sellainen tilanne, että arviolta meiltä puuttuu 10 000—15 000 hoitajaa. Se näkyy siinä, että ikäihmisten palveluissa joudutaan pitämään laitoksissa paikkoja tyhjillään, koska ei saada henkilöstöä. Toinen näkyy siinä, että esimerkiksi mediatietojen mukaan Lastensairaala on erittäin suurissa vaikeuksissa lasten sydänsairauksien hoidossa, leikkauksissa on pitkät jonot ja monessa muussa paikassa. Nyt kysynkin teiltä, arvoisa ministeri Krista Kiuru: mitä te olette tehneet tämän hallituskauden aikana, että hoitajapula voitaisiin ratkaista? Tämä nimittäin on tiedetty jo monta vuotta. Minä toivon, että te ette vastaa minulle kuten sijaisenne vastasi, että Suomessa on riittävästi hoitajia. Ei, se ei ole vastaus — ei myöskään se, että on lisätty näitä aloituspaikkoja. Mitä te olette tehneet? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Yhdyn tähän ministeri Risikon huoleen. Olette itsekin ollut tässä vaativassa pestissä, ja onkin sanottava, että aikaisempien vuosien tapaan hoitajapula ei ole syntynyt pelkästään tällä hallituskaudella, mutta se on pahentunut tällä hallituskaudella siksi, että koronakriisin jälkeen ja sen seurauksena me olemme huomanneet, että yhä useammat alan ammattilaiset eivät jaksa näissä työoloissa olla töissä. Palkkaus on yksi kysymys, johtaminen vielä yksi.

Se, mitä me voimme tehdä, oli se, että me tunnustimme, että tämä ongelma on hätäisesti ratkaistava — se on oikeasti todella iso ongelma. Meillä tällä hetkellä on eri hyvinvointialueiden toiminnassa satoja hoitajia liian vähän, ja se näkyy siinä, että ihmiset eivät saa palvelua ja syntyy hoito‑, palvelu‑ ja kuntoutusvelkaa. Siksi tähän on lähdetty hakemaan ratkaisua ensinnäkin työmarkkinajärjestöjen kanssa, jotta nämä asiat tulevat onnistumaan. Me olemme tehneet jo viime elokuussa ensimmäiset esitykset, [Puhemies koputtaa] ja nyt on tulossa helmikuussa 15. päivä lisää ehdotuksia. [Timo Heinonen: Tuntien työ ja tällainen sotku!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja seuraavaksi edustaja Aittakumpu.

Arvoisa puhemies! Korkea työllisyys on maamme talouden kannalta elintärkeä, ja vahva valtiontalous taas on tärkeä osa huoltovarmuutta. Keskusta näkee, että talous on väline, joka mahdollistaa hyvinvoinnin ja huolenpidon kaikista suomalaisista. Tällä kaudella hallitus on jo saavuttanut työllisyystavoitteensa, ja tätä myönteistä kehitystä tulee tukea. Yritykset ympäri Suomen kertovat valtavasta työvoimapulasta.

Arvoisa puhemies! Työpaikat syntyvät yksityisissä yrityksissä. Kaikessa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon päätösten vaikutus yritysten toimintaan. Sosiaaliturvaa tulee selkeyttää siten, että se on työhön kannustavaa. Työn vastaanottamisen pitää aina olla kannattavampaa kuin työttömänä oleminen.

Haluan kysyä asianosaiselta ministeriltä: millaisena hallitus näkee mahdollisuudet kehittää sosiaaliturvaa niin maahanmuuttajien kuin kaikkien suomalaisten osalta työhön kannustavampaan suuntaan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ministeri Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Kiitän kysymyksestä. On tärkeää, että sosiaaliturva ja työtulot sovittuvat yhteen, jotta työnteko on kannustavaa kaikille. Meillä on tällä kaudella istunut parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea, joka on pohtinut, miten tulevaisuuden sosiaaliturvaa pitäisi kehittää myös tästä näkökulmasta, että erilainen työnteko olisi kannustavampaa ja kaikissa tilanteissa työtä kannattaisi ottaa vastaan. Samaan aikaan meidän on todettava, että meillä on joukko ihmisiä, jotka eivät välttämättä kuitenkaan työllisty, ja heillekin on riittävä sosiaaliturva taattava.

Itse näen, että keskeinen kehittämiskohde jatkossa on sosiaaliturvan selkeys. Sosiaaliturvakomitea tulee ensi viikolla tuottamaan väliraporttinsa, jonka pohjalta seuraava hallitus pääsee sosiaaliturvaa uudistamaan, ja näen potentiaalisena kehityssuuntana kyllä tämän komitean esittämän suunnan siitä, että perusturvaetuuksia tuotaisiin lähemmäksi toisiaan, [Puhemies koputtaa] jolloin tämmöinen epäselkeys, mikä meidän nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä paikoin vallitsee, selkiytyisi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Mari Holopainen.

Arvoisa puhemies! On välttämätöntä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Myös yhteiskunnallisella ilmapiirillä on iso merkitys muuttohalukkuuteen, ja konkreettisia esteitä täytyy edelleen poistaa. Tarvitaan työnhakuviisumi. Meidän täytyy helpottaa perheenyhdistämistä esimerkiksi niin, että tulorajat puolitetaan. Tämä parantaisi pieni‑ ja keskituloisen työvoiman saantia. Tarvitaan saatavuusharkinnan poistaminen — tämä on suomalaisen talouden ja ihmisten hyvinvoinnin etu. Kysynkin hallitukselta: Minkälaisia näkymiä saatavuusharkinnan poistamisen osalta on? Onko tarvetta selvitetty tilastojen valossa? Me tiedämme, että ikärakenne näyttää siltä, että olemme todella pulassa esimerkiksi hoiva-alalla, jos emme työolojen ja palkkojen parantamisen lisäksi myös [Puhemies koputtaa] lisää työperäistä maahanmuuttoa, ja tämä on vain yksi esimerkki aloista.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Näillä pula-aloilla, joissa todellisuudessa meillä ei täällä omasta takaa ole kauheasti työtä hakevia koulutuksen omaavia ihmisiä tarjolla, tätä alueellisesti on: on poistettu saatavuusharkinta. Eli saatavuusharkinta ei näillä pula-aloilla ole se ongelma, eikä se ole muuallakaan ongelma. Sehän on rakennettu sitä varten, että me voimme varmistaa, että ensisijaisesti pannaan työpaikka auki täällä ja katsotaan, löytyykö työhön hakijoita omasta takaa, ja jos ei löydy, niin kyllä, sitten voidaan rekrytoida EU-alueen ulkopuolelta. Eli saatavuusharkinta ei ole hidastanut näitä prosesseja. Sitä on selvitetty. Me ollaan käyty läpi nämä rekrytointiprosessit ja lupaprosessit, ja saatavuusharkinnalla ei ole hidastavaa vaikutusta. Ne hidastavat vaikutukset ovat olleet siinä, että tämä on ollut byrokraattista ja monimutkaista, lippua ja lappua on kulkenut. Nyt digitalisoidaan prosessit, [Puhemies koputtaa] on tehty virtaviivaiseksi, [Puhemies: Nyt on aika täyttynyt!] on sujuvoitettu, ja sitä kautta saadaan prosessit rekrytoijalle nopeiksi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ledamot Adlercreutz.

Ärade talman! Yhtä selvää kuin se, että Suomen paikka on EU:ssa, on se, että ulkomaisen työvoiman palkkaamiselle on kynnys. Jokainen yritys katsoo ensin kotimaan markkinoilta, joten tätä prosessia on syytä helpottaa. Kun pohtii Suomen houkuttelevuutta vaikka investointimaana, on monia esteitä, on monia sektoreita, joissa houkuttelevuutta voisi parantaa. On ihan käytännön kysymyksiä, mitkä voivat muodostua esteiksi, kun puhutaan siitä, saako rekrytoitua tänne ulkomaista työvoimaa, vaikka englanninkielisen opetuksen saatavuus perheille tai vaikka käytännön kysymykset, kuten pankkitilin avaaminen, pankkitunnusten saaminen, sen kautta vaikka vakuutusten saaminen. Mitä tämän eteen on tehty? Miten näitä käytännön esteitä voisi helpottaa?

Hur kunde vi göra det lättare att i praktiken till exempel få bankkoder, att hitta en engelskspråkig skola för sina barn, att teckna försäkringar, [Puhemies koputtaa] öppna bankkonton och så vidare?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nu räcker det. — Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Kysyjä puuttui aivan oikeaan asiaan, että tässä on hyvin monen eri sektorin, tavallaan, kipukohdat kyseessä. Eli kun tämmöinen työntekijä ulkomailta tänne haluaa tulla töihin kolmansista maista, hänen pitää ensin ottaa ulkoministeriön edustustoon yhteys. Siellä pitää asioiden toimia. Sitten siellä näiden asioiden pitää lähteä sujumaan niin, että eivät liput ja laput kulje edestakaisin vaan että se saadaan digitalisoitua. Tämä on tehty. UM on satsannut tähän edustustojen vastaanottokykyyn. Digitalisointiprosessia tehdään ja kaikkialla automatisoidaan niin paljon kuin on mahdollista. Ja sen lisäksi vielä sitten on helpotettu myös näitä vaiheita, kun ihminen sitten on päässyt tänne Suomeen. Hänen pitää saada DVV:n kautta sosiaaliturvatunnus, [Puhemies koputtaa] ja sen kautta hän pystyy vasta sitten pankkiin menemään asioimaan. Nämä ovat pankkien ja DVV:n välisiä asioita, joita on myös avitettu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt on edustaja Autto vuorossa.

Arvoisa herra puhemies! Koronavuosien jälkeen Lapissa matkailu on lähtenyt vetämään erittäin hyvin, ja tämä on koko kansantaloudellemme todella iso, positiivinen asia. Matkailun piiriin tarvitaan sekä suomalaisia, eurooppalaisia että kauempaakin tulevia työntekijöitä, ja monet matkailualan yritykset harmittelevat sitä, että saatavuusharkinta konkreettisesti käytännössä rajoittaa työvoiman saantia: joudutaan jopa luopumaan joistain toiminnoista ja esimerkiksi laajennusinvestoinneista sen takia, kun työvoimaa ei saada. Kysynkin oikeastaan työministeriltä, voitaisiinko valmistella kokeilua, jossa tällaista hyvien työnantajien sertifiointijärjestelmää voitaisiin lähteä kokeilemaan nimenomaan Lapissa ja vaikkapa matkailuelinkeinon parissa, jossa tarvitaan tätä ulkomailta tulevaa osaavaa, kielitaitoista, palvelualtista väkeä vahvistamaan sitä, että alan työllisyys ja kasvu voivat tuoda sitten entistä enemmän työtä myöskin kaikille suomalaisille alan parissa työskenteleville. Voisiko tässä olla hyvä avaus?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Haatainen.

Tätä saatavuusharkintaa on purettu alueellisesti alueellisten elyjen kautta niillä aloilla, jotka ovat pula-aloja, ja tarkistan kyllä nyt ihan tästä heti ja voin edustajalle myös toimittaa, mikä on nyt tilanne Lapin osalta, koska siellähän on hotelli‑ ja ravintola-alan työntekijöistä matkailualan työpaikoissa pulaa. Olin juuri Rovaniemellä käymässä, ja käytiin laaja keskustelu tästä.

Mitä sitten tulee tähän työnantajan sertifiointiin, jolla tarkoitetaan sitä, että sellaisen työnantajan kohdalla, joka hoitaa asiansa hyvin, maksaa palkat, on turvallinen työpaikka, kaikki asiat kunnossa, ei joka kerta tarvitse sitten tutkia sitä, onko kaikki kunnossa, eli sillä tavalla nopeutetaan sitä työntekijöitten saatavuutta. Tuossa tilaisuudessa, kun kävimme laajasti tätä keskustelua, ei kyllä saatavuusharkinta noussut. Nousi ylipäätänsäkin se kysymys, siellä yrittäjät pohtivat myös sitä, miten voitaisiin tehdä paremmin yhteistyötä, että löytyisi kokoaikaisia työsuhteita ja että saataisiin myös ympärivuotisia [Puhemies koputtaa] työsuhteita ja pysyvyyttä sinne.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt aihealueen ensimmäinen esittelijä, edustaja Satonen, ja sen jälkeen vaihdamme aihetta.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä sanoa, että tuon saatavuusharkinnan osalta en ole pysynyt kyllä ihan ministerin ajatuksenjuoksussa mukana. [Eveliina Heinäluoman välihuuto] Kun te sanotte, että tämä saatavuusharkinta ei hidasta näitä rekrytointiprosesseja: no ainakin se viesti, joka yrityksistä tulee, on aivan päinvastainen, että se nimenomaan niitä hidastaa. Ja jos ne eivät hidastaisi, niin minkä takia niistä sitten joissain tilanteissa on luovuttu esimerkiksi alueellisesti? Eikö niistä juuri sen takia ole luovuttu, että ne ovat hidastaneet sitä rekrytointiprosessia?

Mutta varsinainen kysymykseni on se, että kun me nyt olemme sellaisessa työllisyystilanteessa, että meillä edelleen on huutava työvoimapula osassa toimialoista mutta sen lisäksi meillä on muutosneuvotteluja käynnissä toisilla aloilla, ja tässä on iso riski, että meillä samaan aikaan alkaa työttömyys nousta ja myös työvoimapula jatkuu edelleen, niin mitä voitaisiin tehdä sen eteen, että toimialalta toiselle pääsisi nykyistä helpommin ja sitä kautta uudet työpaikat täyttyisivät nopeammin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! On hyvä kyllä, edustaja Satonen, tuntea asioita, että päästään tästä saatavuusharkintavippaskonstista näihin asioihin, joilla oikeasti voidaan vaikuttaa siihen, miten täällä Suomessa pystytään työvoimaa saamaan ja myös työvoiman liikkuvuutta alalta toiselle vahvistamaan. Siihen tarvitaan muuntokoulutusta, siihen tarvitaan koulutusjärjestelmässä vielä paljon tekemistä sen eteen, että on tämmöisiä lyhytaikaisia koulutuksia, joilla luodaan silta sieltä edellisestä työstä toiseen ja vielä niin, että ei vajota työttömyyteen vaan päästään työstä työhön siirtymään.

Jatkuvan oppimisen keskus on perustettu yhteistyössä ministeri Anderssonin kanssa tuonne Opetushallituksen kylkeen, ja se on nyt se paikka, jonka kautta me pystymme allokoimaan resursseja näihin koulutuksiin ja luomaan toimivia järjestelyjä myös koulutuksen järjestäjien kanssa. Ja se, mitä tämän hallituksen aikana on rakennettu hyvin, on työ‑ ja elinkeinoministeriön ja opetus‑ ja kulttuuriministeriön välistä yhteistyötä ja työelämälähtöisyyttä, [Puhemies koputtaa] ja tämä on todella tärkeää, ja tätä pitää jatkaa.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Lehdistä on saanut lukea, että pääministeri on perustamassa Nato-nyrkkiä tai turvallisuuspoliittista neuvonantajaa. TP-UTVA vastaa Nato-kysymyksistä, ja presidentti edustaa Suomea Natossa. Naton kysymyksistä on päätetty, että ne käsitellään olemassa olevissa rakenteissa. Presidentin kanslia on tänään tyrmännyt pääministerin ajatuksen turhana.

Ulkoministeri Haavisto, miten te suhtaudutte tähän ajatukseen? Ja onko niin, että ulkoministeri ei pysty toimittamaan tarvittavaa tietoa pääministerille, kun tämmöistä puuhataan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Harkimolle hyvästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä. Totta kai kaikkien ministeriöiden tietotaito on pääministerin ja pääministerin kanslian käytössä. Mitä tahansa asiaa selvitetään aina pääministerin pyynnöstä. Ja varmasti on myöskin tarpeen Nato-Suomessa vahvistaa pääministerin kanslian ulkopoliittista osaamista. [Jani Mäkelä: Eikö siellä osata?] Mutta sitten on tämä instituutioiden välinen herkkä tasapaino, jossa, niin kuin viittasitte, presidentin päätöksentekovalta on tietynlainen, valtioneuvoston tietynlainen, ja on hyvin tärkeää katsoa tällaisessa mahdollisessa uudistuksessa tai henkilöstön lisäyksessä, että tätä perusasiaa ei muuteta. Ne ovat perustuslain takana olevia asioita.

Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa on periaatteessa VKK:n lisäksi vain yksi puolue. Nimittäin vaaleilla tänne valittujen puolueiden eliitti on kaikista isoista asioista keskenään samaa mieltä. Sen todistavat korona-aika, Ukrainan kriisi, Nato-kannat sekä EU-myönteisyys.

Jotta kyseinen globalistipuolueliittouma voisi jatkaa täällä suhmurointiaan vielä vaalien jälkeenkin, on luonnollista, että hallitus täytyy kansalaisten hämäämiseksi hajottaa ennen vaaleja. Kysyn ministeri Saarikolta: Oletteko jo sopineet pääministerin kanssa ajankohdan hallituksen hajottamiselle? Ja toimiiko translaki kenties työkaluna siinä? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Niin. — Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En ole sopinut tällaista ajankohtaa. Jäin pohtimaan tuota edustaja Turtiaisen kysymyksen alkuosaa, jossa kuvailitte, että on niin erikoista, että Suomessa vallitsee suurimmista kysymyksistä laaja yksimielisyys. Minä olen siitä asiasta itse asiassa valtavan iloinen. Pienen maan kannattaakin pitää yhtä tällaisina maailmanaikoina.

On selvää, että meillä on isojakin näkemyseroja, mitä tulee yhteiskunnan kehittämiseen, mutta esimerkiksi yhteiskunnan ydinarvoista, kuten vapaus, tasa-arvo ja myöskin esimerkiksi ulko‑ ja turvallisuuspoliittiset näkemykset, me olemme laajasti yksituumaisia. Minusta se on suuri arvo, ja itse haluaisin kuulua niihin päättäjiin, jotka vaalivat myös yksituumaisuutta silloin, kun se on mahdollista.