Arvoisa puhemies! Suomessa me emme pärjäisi ilman yrittäjyyttä, emme ilman heitä, jotka omaavat sitä rohkeutta lähteä viemään omaa ajatusta, ideaa ja osaamista eteenpäin siitäkin huolimatta, että tiedämme — ja varmasti moni heistä tietää — minkälaiset riskit yrittäjyyteen liittyvät. Viimeistään käsillä ollut korona-aika on tuonut näkyväksi, kuinka heikko sosiaaliturva yrittäjillä maassamme yhä on.
Meidän tulee siis aktiivisesti hakea keinoja kannustaa yrittäjyyteen sekä poistaa esteitä yrittämisen ja yritysten kasvun tieltä. Samalla tulee kuitenkin pohtia, miten voimme yhteiskuntana olla sitten tukena siinä hetkessä, kun yrittäjyyden polku uhkaa katketa tai se katkeaa itsestä riippumattomista syistä.
Kuitenkin vain yritysten kasvulla luomme vahvempaa pohjaa taloudellemme, ja kasvua tavoiteltaessa tuleekin kohdistaa katse kaikenkokoisiin ja ‑tyyppisiin yrityksiin. Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys rekrytukikokeilusta pyrkii osaltaan helpottamaan nimenomaan pienten yritysten asemaa. Monelle yrittäjälle kasvun este voi olla juurikin se työntekijän palkkaamiseen liittyvä riski ja siihen liittyvät huolet — toki tällä hetkellä myös osaavan työvoiman puute. Tarvitsemmekin keinoja madaltaa kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja siten edistää uusien työnantajayritysten syntymistä. Tätä kautta voimme tukea yritystoiminnan kasvua ja työllisyyttä. Rekrytukikokeilun kautta saamme arvokasta tietoa siitä, onko tuella edellä mainittuja vaikutuksia ja miten yrittäjiä voidaan parhaiten tukea.
Aiemmassa yksinyrittäjäkokeilussa tuen saamisen edellytyksenä olleiden työsuhteeseen liittyvien ehtojen on arveltu olleen yhtenä mahdollisena syynä siihen, että tuen käyttöaste jäi melko alhaiseksi. Siksi on hienoa, että hallituksen tavoitteena on ollut tehdä tästä rekrytukikokeilusta hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. Ehtojen asettaminen työsuhteille lisäisi sekä yritysten että KEHA-keskusten hallinnollista työtä, eikä se olisi näin ollen kannatettavaa.