Suullinen kysymys irtisanomissuojan heikentämisestä (Lauri Ihalainen sd) | Suullinen kysymys irtisanomissuojan heikentämisestä (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys irtisanomissuojan heikentämisestä (Simon Elo sin) | Suullinen kysymys telakkateollisuuden säilyttämisestä Suomessa (Ville Tavio ps) | Suullinen kysymys  metsähakkuiden  lisäämisestä  ja ilmastopolitiikasta  (Touko Aalto vihr) | Suullinen kysymys koulutusleikkausten perumisesta (Mikaela Nylander r) | Suullinen kysymys maatalouden kannattavuudesta (Peter Östman kd) | Suullinen  kysymys  Euroopan unionin  yhteisen  puolustuksen  kehittämisestä  (Paavo Väyrynen kp) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Olemme huolestuneina seuranneet sitä, että hallitus on aikeissa tuoda eduskuntaan ihmisten työsuhdeturvaan ja irtisanomisturvaan liittyviä heikennysesityksiä, alle 20 hengen yrityksissä. Erityisesti se lisää varmaan turvattomuutta ja eriarvoisuutta. Selvitystenkin perusteella näillä esityksillä ei ole merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Niiden vaikutus tuottavuuteenkin saattaa haihtua, jos niiden seurauksena turvattomuus ja epäsopu työpaikoilla ja eripura kasvaa. Yhdenvertaisuuden kannalta ei ylimalkaan pitäisi työsuhteen perusehtoja määritellä yrityskoon tai iän perusteella. Kaikki palkansaajajärjestöt Tehystä OAJ:hin saakka ovat vastustaneet tällaisen esityksen antamista. Hallituksen ei pitäisi nyt tällaista esitystä tuoda eikä haastaa tarpeetonta riitaa ajankohtana, jolloin meidän pitäisi Suomessa kyetä tekemään hyvää yhteistyötä ja sopuisasti hoitaa asioita. Tässä mielessä me toivomme, että hallitus — viisas hallitus — ei tällaista esitystä eduskunnalle tuo. Esitän kohta rakentavan vaihtoehdon tälle esitykselle. Miten, pääministeri, suhtaudutte [Puhemies koputtaa] tähän meidän ajatukseemme?

Arvoisa rouva puhemies! Hyvää syksyä koko eduskunnalle puolestani myöskin. — Tämä hallituksen esitys, joka on nyt ollut lausunnoilla ja tullut lausunnoilta, tehdään sen takia, että työllistämisen kynnys pienenisi nimenomaan niissä kaikkein pienimmissä yrityksissä, joissa jokainen henkilörekrytointi on tietenkin yritykselle riski — suurempi riski kuin isommalle yritykselle, koska uudelleen sijoittaminen tuossa samassa työpaikassa on paljon vaikeampaa kuin isommassa yrityksessä. Tämän muutosesityksen jälkeenkään ei irtisanominen ole helppoa, eikä sen pidäkään olla helppoa, vaan siihen pitää olla aina hyvin vakavat perustelut.

Mitä tähän yleiseen tilanteeseen tulee, niin kyllä minusta pitäisi täällä meidän kaikkien edustajien pitää kiinni siitä, että kaikki tällaiset päätökset tehdään jatkossakin huolellisesti harkiten tässä salissa.

Puhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Teen nyt konkreettisia ja rankentavia ehdotuksia nimenomaan pk-yritysten työllistämiskynnyksen alentamiseksi. Ensinnäkin, yli kuuden miljardin menot työttömyyden hoitamisesta: otetaan tietty siivu ja rakennetaan sellainen työllistämisseteli, joka madaltaa työllistämiskynnyksiä. Osaamisen vahvistaminen: EK:n tuore selvitys osoitti, että rekrytointiongelmien ydin ei ole työsuhdeturvassa vaan osaamisvajeessa. Kolmanneksi, meidän pitäisi nostaa arvonlisäveron alarajaa, helpottaa pienten yritysten ahdinkoa. Neljänneksi, kannustetaan ja palkitaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista 20 000 eurolla. Ja viidenneksi, tuetaan pk-yrityksiä niiden tuskissa, niiden ongelmissa, muun muassa rekrytointiosaamisessa, ja autetaan niitä selviytymään vaikeista tilanteista ja myös rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Arvoisa pääministeri, miten suhtaudutte näihin ehdotuksiin, jotka, väitän, ovat työllistävyyden kannalta ehdottomasti parempia kuin irtisanomisturvan heikentäminen, joka lisää vain eriarvoisuutta ja vähentää sitä kautta tuottavuutta?

Puhemies Paula Risikko

Pyritään pysymään noissa minuuteissa. Elikkä ministeri Lindström, samat sanat.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Ihalaiselle rakentavasta lähestymisestä tähän hankalaan asiaan. Hallituksella ei ole todellakaan mitään aikomuksia aiheuttaa mitään riitoja tässä yhteiskunnassa. Sopimalla tässä yhteiskunnassa on ennenkin pärjätty, ja siihen kyllä kannustan ja toistemme ymmärtämiseen. Tässä on siis taustalla työllistämiskynnyksen alentaminen eikä mikään muu.

Tämä idea työllistämissetelistä on aikaisemminkin noussut esille. No, hallituksen vastaus tähän on ollut se, että me olemme käyttäneet tätä aikaisemmin passiivista rahaa sillä lailla, että nyt sitä voi käyttää starttirahaan ja palkkatukeen. Palkkatuesta päästään yritysten tukemiseen. Me päätimme riihessä, että me otamme käyttöön palkkion yritykselle, jossa määräaikainen työsuhde muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi. Tämä on toimeenpanovaiheessa. Yritysten palkkatuen maksatusten käsittelyaikoja lyhennetään ja palkkatuen prosessia yksinkertaistetaan. Tämä on toimeenpanon alla. Me teimme paljon päätöksiä, mutta nämäkään eivät yksin riitä. Lisää pitää tehdä toimia.

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että tavoitteena on parantaa työllisyyttä, ja se on varmasti meidän kaikkien yhteinen tavoite. Sanoitte myös, että asiat pitää tutkia huolella. Kun luen tuota valmisteltua esitystä, joka siis on lähtenyt lausuntokierrokselle, ja sen vaikuttavuusarviointeja, niin molemmat arvostetut tutkijat, sekä Antti Kauhanen että Merja Kauhanen, tuon hallituksen esityksen vaikuttavuusperusteluissa sanovat, että työllisyysvaikutus on epäselvä. Jos teillä on tiedossanne semmoinen tutkimus, joka osoittaa, että tämän lain työllistävä vaikutus on varma, voisiko sen kirjoittaa tuohon lakiin tai voisiko sen tuoda eduskunnalle tiedoksi, koska tähän mennessä sellaista en ole löytänyt?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Filatov ihan oikein nostaa esille tämän vaikuttavuuden arvioinnin, ja tämä asia on otettava vakavasti.

Se, mihinkä me tietenkin tätä myös pohjaamme, on palaute yrittäjäkentältä. Jos 37 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa, että jos tämä laki menee läpi, he saman tien työllistävät ihmisiä, niin silloin me puhumme merkittävästä määrästä. Se on merkittävä määrä, ja sitä ei ole syytä ylenkatsoa — eikä myöskään sitä, mikä on se rekrytoinnin riski pienissä yrityksissä. Sen takia me olemme tämän esityksen tehneet.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys asettaa työntekijät kovin eriarvoiseen asemaan työpaikan koosta riippuen, ja se heikentää irtisanomissuojaa, eikä täytä työllisyystavoitteita. Näin ovat asiantuntijat arvioineet tätä lakiesitystä. Työelämän laadun kannalta tämä lakiesitys on haitallinen, sillä työntekijät eivät jatkossa kenties uskalla enää nostaa epäkohtia esille potkujen pelossa.

Lakiesitystä on perusteltu muun muassa virherekrytointien suurilla kustannuksilla pienissä yrityksissä, mutta tähänhän on muutoksia jo tehty: työsopimuslakia on muutettu vastikään koeaikaa koskien, ja työnantaja voi sopia neljän kuukauden sijasta kuuden kuukauden koeajasta, jonka aikana työntekijän työhön sopivuutta voi varmasti arvioida luotettavasti ja pätevästi.

Miksi hallitus haluaa tietoisesti heikentää työmarkkinoiden ilmapiiriä tällaisena aikana tällaisella esityksellä, josta ei ole suurtakaan hyötyä mutta haittaa ja ongelmia sitäkin enemmän?

Arvoisa rouva puhemies! Palaan siihen, että tämän tavoite on työllistämiskynnyksen alentaminen pienissä yrityksissä. Jokainen täällä ymmärtää sen, että pienessä yrityksessä rekrytointi on aina suurempi riski kuin isossa yrityksessä, ja jos siellä tulee ongelmia, siellä ei välttämättä ole mitään toista työosastoa, johon tämä henkilö siirretään, vaan se on oikeasti silloin haaste.

Tämän irtisanomiskynnyksen alentamisen me oletamme vaikuttavan yritysten työllistämishalukkuuteen, ja kuten Suomen Yrittäjien puolelta on ilmoitettu, se on 37 prosenttia. Minun mielestäni se on syytä ottaa vakavasti. En millään lailla väheksy sitä, jos sieltä toisesta päästä helpotetaan, eli irtisanomista helpotetaan, ja sekin on otettava huomioon. Mutta kyllä me arvioimme, että se lopputulos jää plussan puolelle, ja siksi me tätä esitystä tässä kannatamme.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä nyt kuulostaa siltä, että hallitukselta taas puuttuvat perustelut. Kuten ollaan kuultu, tätä irtisanomissuojan heikennystä ei tutkijoiden mukaan voida perustella työllisyyden parantamisella [Oikealta: Entä tuottavuuden?] eikä myöskään palkkaamisen riskin vähentämisellä, jota varten jo on olemassa koeaika, jota on pidennetty tämän hallituksen toimesta tämän vaalikauden aikana. Sen sijaan tässä on kyse yleisestä työehtojen heikennyksestä, joka merkittävästi tulee lisäämään epävarmuutta suomalaisessa työelämässä, ottaen huomioon, että tämä koskee erittäin suurta osaa suomalaisista yrityksistä ja satojatuhansia palkansaajia. Siksi on täysin ymmärrettävää ja myöskin odotettavissa, että ammattiyhdistysliike tähän voimakkaasti reagoi.

Sen sijaan kysymys teille, pääministeri Sipilä, on: Miksi hallitus vie eteenpäin tällaista esitystä, josta ei tutkijoiden mukaan ole saatavissa työllisyyshyötyjä mutta joka takuuvarmasti tulee aiheuttamaan vakaviakin työmarkkinakiistoja? Onko tämä vastuullista johtamista tässä tilanteessa?

Arvoisa puhemies! En ole pääministeri mutta vastaan työmarkkinoista. Te sanotte, että tulee näitä jännitteitä — totta kai, me olemme sen tunnistaneet ja olemme siitä yhtä lailla huolissamme kuin joka ikinen tässä salissa, joka vakavasti suhtautuu näihin asioihin. Mutta yksi syy, minkä takia näitä jännitteitä on tässä syntynyt, on myös se viestintä: mitä julkisuudessa on kerrottu siitä, mitä tällä esityksellä haetaan. Joka tapauksessa, jos ihminen irtisanotaan, siellä taustalla on oltava työntekijän moitittava käyttäytyminen, joka on siinä määrin merkittävää, että sen työsuhteen irtisanomista voidaan pitää kohtuullisena seurauksena. Ja perusteen tulee siis olla asiallinen, niin kuin tähänkin saakka, niin että irtisanominen on oikeasuhtainen toimenpide. Me emme siis ole tuomassa tänne mitään sellaista, joka olisi kansainvälisten sopimusten vastaista. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Mutta kun tällaista viestiä kerrotaan ja sillä perustellaan sitä vastustusta, niin tätä minä olen kritisoinut. Argumenttien pitää olla oikeat.

Arvoisa puhemies! Jännitteiden syy ei ole kyllä viestinnässä, jos hallitus ei ole pystynyt tuomaan mitään perusteluja, jotka tukisivat hallituksen viestintää siitä, että miksi tällaista lakiesitystä viedään eteenpäin. Missä ovat tutkimustiedot siitä, että tällä irtisanomissuojan heikennyksellä saataisiin parempaa työllisyyttä? Ne eivät ole missään. Missä ovat todisteet siitä, että tällä alennetaan palkkaamiskynnystä? Onko hallitus arvioinut esimerkiksi koeajan pidentämisen merkitystä tässä suhteessa? [Ben Zyskowicz: Kannatatteko?] Sen lisäksi luulin itse, että pääministeri Sipilä oli hallituksessa se henkilö, joka vastaa työmarkkinasuhteista, pääministerinä.

Se, mikä on selvää, on se, että tämä tulee lisäämään epävarmuutta suomalaisessa työelämässä. Miten voidaan silloin huolehtia siitä, että esimerkiksi epäkohtien esiin nostaminen, ammattiyhdistysliikkeessä toimiminen tai esimerkiksi seksuaalisesta häirinnästä ilmoittaminen eivät muodostu riskiksi kenellekään työntekijälle? [Puhemies koputtaa] Meillä on jo nykyisessä [Puhemies: Kysymys?] lainsäädännössä irtisanomisperusteissa mahdollisuus irtisanomiseen, [Puhemies: Kysymys?] jos työtehtäviä jätetään tekemättä [Puhemies: Kysymys?] tai niitä tehdään puutteellisesti. Miksi tällaista lisäheikennystä tarvitaan? [Vasemmalta: Kun niin on luvattu!]

Arvoisa rouva puhemies! Tämän irtisanomismuutoksen taustalla on se, että työllistämisen kynnys laskee. Me olemme tehneet kymmeniä ja kymmeniä toimenpiteitä hallituksena työllisyyden edistämiseksi, ja tulokset puhuvat puolestaan: yli 110 000 suomalaista, reilusti yli tavoitteemme, on saanut jo työpaikan, kolmen vuoden aikana, ja minusta meidän kaikkien tulee siitä iloita.

Mutta me tarvitsemme hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi seuraavalle tasolle pääsemisen: 100 000 suomalaista pitää saada työelämän piiriin. Tarvitaan pienempiä toimia ja isompia toimia sen saavuttamiseksi. Myöskin 50 suomalaisen ekonomistin paneeli arvioi tätä lakiesitystä: 49 prosenttia heistä oli sitä mieltä, että tämä auttaa työllistämisen kynnyksessä, [Välihuutoja vasemmalta] ja 13 prosenttia oli eri mieltä. 58 prosenttia oli sitä mieltä, että tämä auttaa tuottavuudessa. [Puhemies koputtaa] Joten kyllä uskoa on, että tämä tekee juuri sen, mitä tällä tavoittelemme.

Arvoisa puhemies! Edustaja Ihalainen esitti muutamia ajatuksia, joita perussuomalaisillakin oli vaihtoehtobudjetissa, ja tietysti nämä olisi voinut edelliselläkin hallituskaudella ottaa esille. Ilmeisesti edustaja Ihalaista ei silloin kuunneltu tarpeeksi. Mutta niitä voi kannattaa.

Olisin oikeastaan nyt kysynyt: kun kesällä saimme lukea siitä, että hallitus suunnittelee neljän kuukauden työskentelyvaatimuksen poistamista Suomeen tulevilta työntekijöiltä, niin että pääsee sosiaaliturvan piirin helpommin, niin onko tämä kytköksissä nyt siihen, että tällä yritetään helpottaa sitä, että jopa työvoima voidaan vaihtaa? Tämä on kiinnostava kysymys, tästä ei olla kuultu hallitukselta mitään kommentteja, että miten tämä etenee.

Sitten olisin kysynyt vielä, miten varmistetaan se, mitä pääministeri sanoi, että moitittava käytös tulee irtisanomisperusteeksi. Toisinaan ainakin itse saan postia siitä, että jopa poliittisia mielipiteitä ja muita mielipiteitä pidetään joissakin työpaikoissa asiattomina. Elikkä miten varmistetaan se, [Puhemies koputtaa] että ihmisiä ei ruveta mielipiteiden vuoksi irtisanomaan tämän uudistuksen vuoksi?

Arvoisa puhemies! Vastaan osaltani siihen kysymyksen osaan, joka ilmeisesti koski tätä asumisperusteisen sosiaaliturvan selvittämisen kärkihanketta. Se ei ole kytköksissä näihin edellä mainittuihin ja nyt keskustelussa olleisiin lakeihin, ja se on vasta valmistelussa. Se ei ole vielä eduskunnassa. Lisäksi siihen liittyy myöskin EU-lainsäädännön kytköksiä, joita nyt selvennetään.

Arvoisa rouva puhemies! Tähän jälkimmäiseen kysymykseen: Irtisanomisperusteen asiallisuutta on aina arvioitava sen vakavuuden kannalta. Esimerkiksi työnantajan määräyksen vastainen toiminta on asiallinen syy irtisanomiselle, mutta irtisanomisperusteen täyttyminen edellyttää, että työnantajan määräyksiä rikotaan vakavalla tavalla. Tämä on aina tulkintaa, ja se on tähänkin saakka ollut sitä. [Leena Meri: Niin, tulkintaa!] Myös pienissä yrityksissä irtisanomisperusteita on arvioitava aina kokonaisharkinnalla, ja tässä on aina, tässäkin esityksessä, varoitusjärjestelmä ensin ennen kuin mitään tehdään. Tämä ei ole mitään mielivaltaista irtisanomista.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin hallituksen ja yritysten tarpeen alentaa työllistämiskynnystä. On helppo ymmärtää vähintään yhtä hyvin työntekijöiden huoli, jos irtisanomissuojaa heikennetään.

Kollegojeni tavoin kysyn sitä, miksi ei voitaisi ottaa käyttöön tämän työllistämiskynnyksen alentamisessa sellaisia keinoja, joista olemme yksimielisiä. Miksei palkkatukea laajenneta huomattavasti nykyisestä? Me tiedämme sen tehokkuuden. Miksei helpoteta ensimmäisen tai toisen työntekijän palkkaamista esimerkiksi maksamalla osa sosiaaliturvamaksuista? Me tiedämme sen tehokkuuden.

Koeaika on pidennetty jo kuuteen kuukauteen, ja siitä olimme kohtuullisen yksimielisiä, mutta muuten työsopimuslaki on kohtalaisen epämääräinen. Miksei voitaisi selventää sitä, mitä tarkoitetaan vakavalla ohjeiden rikkomisella ja niin edelleen? Meillä on hyviä keinoja — miksi hallitus haluaa valita sellaisen keinon, [Puhemies koputtaa] joka uhkaa pistää puolet Suomesta takajaloilleen? [Ben Zyskowicz: Ja mikä on vihreiden kanta?]

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa koetin luetella niitä muitakin keinoja, joita hallitus on budjettiriihessä päättänyt, liittyen tähän palkkatukeen. Sitä listaa voisi jatkaa muun muassa sillä, että näille järjestöille annettavan sadan prosentin palkkatuen kattoa päätettiin nostaa 4 000:een. Tällä tullaan vastaan. Ja äsken luettelin, millä tavalla me tuemme yrityksiä palkkatuen kautta.

Jos me rupeamme etsimään täällä yksimielisyyttä... Sehän on tietysti loistavaa, jos tällä lailla löytyisi se yksimielinen näkemys, mutta jos tämä hallitus olisi jäänyt odottelemaan yksimielisiä näkemyksiä työllisyystoimiin, niin veikkaanpa, että moni toimi olisi jäänyt kyllä tekemättä. [Ben Zyskowicz: Mikäs se vihreiden kanta oli tähän?]

Arvoisa rouva puhemies! Työntekijät ovat menestyvälle yritykselle tärkeä tekijä ja ehkä monesti tärkein tekijä. Pk-yrityksissä kuitenkin se juridinen osaaminen on heikompaa kuin suurissa yrityksissä, ja tämä on sitä taustaa vasten hyvin perusteltua tässä tilanteessa, jossa lähes kaikissa pk-yrityksissä on tarvetta palkata uusia työntekijöitä. Minä uskon, että hallitus ei ole tässä asiassa lähtenyt mitään riitaa hakemaan, niin kuin täällä vasemmalla väitettiin. Minusta on tärkeätä, että turvaamme toimintaedellytykset pk-yrityksissä, ja lähtökohta varmaan on se, että tämä pienentää työllistämiskynnystä. Itse ainakin näen tilanteen niin, että tämä ei ole mikään irtisanomislaki vaan tämä on oikeastaan rohkaisu siihen, että palkataan uusia työntekijöitä. Kysyn hallitukselta: miten merkittävässä roolissa pk-yritykset ovat tänä päivänä kansantalouden kasvun näkökulmasta?

Arvoisa rouva puhemies! Pk-sektori on se sektori, jolle tänä päivänä ne työpaikat syntyvät. Kaikki kunnia isoille yrityksille. Se on loistavaa, että meillä on niitä. Se on loistavaa, että ne pitävät niistä olemassa olevista työpaikoista kiinni. Mutta uudet työpaikat syntyvät sinne. Lähes 94 prosenttia kaikista yrityksistä on tätä pk-sektoria, [Suna Kymäläisen välihuuto] jolloin silloin me puhumme todella isosta, merkittävästä asiasta. Ja jokaisella helpotuksella sinne, kun se tehdään tasapainoisesti, niin kuin tässä on pyritty tekemään, työllistymiskynnys alenee, ja sitä kautta ihmiset pääsevät työelämään kiinni. Tämä on hallituksen ainoa tarkoitus, eikä mikään ihmisten kiusaaminen.

Ärade talman! On totta, että Ekonomistikoneen asiantuntijapaneelissa todettiin, että tämä todennäköisesti lisää työllisyyttä ja tuottavuutta. Neljä kertaa niin moni oli sitä mieltä kuin päinvastaista mieltä. Mutta toisaalta tähän liittyy ongelmiakin, kuten edustaja Andersson ja Ihalainen ovat nostaneet esille, ja itse asiassa Ihalaisen ehdotus siitä, että ensimmäisen työntekijän palkkausta pitäisi tukea, voi kyllä olla harkitsemisen arvoinen asia. Tiedämme, että tällä hetkellä siinä tilanteessa, kun yrittäjä palkkaa ensimmäisen, hän silloin todennäköisesti itse kulkee palkatta jonkin aikaa.

Mutta kysymykseen: Tämähän on luonteeltaan ehkä kuitenkin enemmän keppi kuin porkkana. Onko porkkana-aspektia pohdittu? Onko pohdittu, että tässä sitten katsottaisiin myöskin työttömyystukea tai työllisyyspalveluja, ja onko tutkittu sitä, ketä tämä pääasiassa koskee? Onko pohdittu niiden työntekijöiden, joihin tämä käytännössä kohdistuisi, ikäjakaumaa tai sukupuolijakaumaa? Onko tätä asiaa pohdittu?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on pohdittu ja koetettu rakentaa budjettiriihessä semmoinen paketti, että se kestää kyllä tarkastelua. Me olemme tehneet monta toimenpidettä nimenomaan sinne porkkanapuolelle, esimerkiksi osaajapulan helpottamiseksi ihan oikeata rahaa laitettu sinne vastaamaan näihin haasteisiin, mitä täällä on moneen kertaan nostettu esille. Meillä eivät työvoima ja sitten toisaalta työvoimantarve kohtaa toisiaan, ja tälle yritetään tietysti tehdä toimenpiteitä. Työkykyongelmien tunnistamiseksi tehtiin päätöksiä.

Väitän, että nämä ovat valtavan isoja ratkaisuja, joita yksin tämä hallitus ei ehdi viemään maaliin, vaan kyllä se viestikapula jää seuraavallekin hallitukselle, kun ratkaistaan sitä työttömyyden kovaa ydintä, sen porukan tilannetta, muun muassa osatyökykyiset, joka tarvitaan mukaan näihin talkoisiin.

Ja sanoisin sen, että kyllä tällä esityksellä on myös merkitystä sen ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa, koska se kynnys, se riski, laskee.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä suomalaisia on 115 000 enemmän töissä kuin oli silloin kun tämä hallitus aloitti. Se on saavutettu sillä, että sekä työn tekemisestä että työn teettämisestä on tehty kannattavampaa, ja kaikkia niitä yksittäisiä uudistuksia, mitä hallitus on tänne lainsäädäntöön tuonut, kaikkia niitä oppositio on vastustanut. Paitsi kilpailukykysopimusta demarit eivät vastustaneet, vaikka se aina välillä tuntuu unohtuvan, mutta vasemmistoliitto vastusti sitäkin, [Paavo Arhinmäki: Kyllä, ainoina!] ja te olette vastustaneet muun muassa koeajan pidentämistä, jota te nyt huudatte täällä apuun.

Tässä asiassa on kyse siitä, että jokainen — olen itse ollut pienen yrityksen vetäjänä ja yrittäjänä — tietää sen, että jos on pienessä yrityksessä yksikin sellainen työntekijä, joka ei selviä tehtävistään, se on riski sille, että koko yritys saattaa kaatua ja ne muut työpaikat saattavat mennä. Ja jokainen, jolla on ollut sellainen työkaveri, joka ei selviä omista tehtävistään, ymmärtää, mitä vaikeuksia se tuottaa yrityksessä ja miten paljon se teettää sille toiselle työntekijälle... [Puhemies: Kysymys?] Kysyn: aikooko hallitus jatkaa sillä työn linjalla, että entistä enemmän suomalaisia pääsee edelleen työelämään? [Naurua]

Arvoisa rouva puhemies! Tämä kysymys tuli pyytämättä ja yllättäen, mutta kyllä hallitus aikoo jatkaa loppuun saakka työn linjallaan.

Arvoisa rouva puhemies! Edes hallitus omissa selvityksissään ei pysty osoittamaan, että tämä irtisanomissuojan heikentäminen, pärstäkertoimella irtisanominen, parantaisi työllisyyttä — ei edes omissa selvityksissään pysty osoittamaan tätä.

Mutta vielä isompi kysymys on se, että mikä on pääministerin uskottavuus, uskottavuus sopijana työmarkkinajärjestöjen suuntaan. Hallitus pakotti työmarkkinajärjestöt kiky-sopimukseen, pääministeri kiersi ammattiliittojen hallituksia läpi, ja silloin sovittiin ja luvattiin, että kilpailukykysopimuksen toteutuessa — jota aivan oikein, edustaja Satonen, vasemmistoliitto todella vastusti täällä, koska emme hyväksy muun muassa leikkauksia julkisen alan pienipalkkaisien työntekijöiden lomarahoista — tässä on kaikki. Sen jälkeen on tuotu aktiivimalli, joka on ollut törkeä leikkaus työttömiltä, ja nyt ollaan tuomassa irtisanomissuojan heikentäminen. Molemmat ovat vastoin sitä, mitä te olette luvannut työmarkkinajärjestöille, pääministeri Sipilä. Miten arvioitte omaa uskottavuuttanne sopijana työmarkkinajärjestöjen suuntaan, [Puhemies koputtaa] kun lupaukset petetään?

Arvoisa rouva puhemies! Koskaan en ole antanut sellaista lupausta, että hallitus lopettaisi työllistämistoimet. En missään tapauksessa. Hallituksen työlistalla tulee olemaan loppuun saakka niitä toimenpiteitä, joilla tuo hyvin vahva työllisyyskehitys, koko Suomen kattava hyvä työllisyyskehitys Lapista Satakuntaan ja Uudellemaalle, koko Suomeen, jatkuisi ja vahvistuisi koko vaalikauden ajan, ja yritämme tehdä myöskin seuraavan hallituksen tehtävän huomattavasti helpommaksi kuin tämän hallituksen tehtävä tässä mielessä oli. Jos seuraava hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, olemme hyvällä matkalla siihen jo hallituksen vaihtuessa. [Paavo Arhinmäen välihuuto]

Siitä, että pärstäkertoimella irtisanottaisiin ihminen, tässä ei todellakaan ole kysymys, vaan meillä on erittäin vankka irtisanomissuoja henkilöille tämän muutoksen jälkeenkin. Tämäntyyppinen järjestely on käytössä useimmissa OECD-maissa. Ja sitten tämä, että poliittisella mielipiteellä [Puhemies: Aika!] on perustuslain suoja. Se ei missään tapauksessa voi olla irtisanomisen peruste.

Puhemies Paula Risikko

Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen, koska kaikilla oppositioryhmillä oli hieman erilainen kysymys ja haluan, että näin heti lähdön päihin kaikki saavat kysymyksiä. Vielä yksi lisäkysymys tästä aiheesta sosiaalidemokraattiselta eduskuntaryhmältä.

Arvoisa puhemies! Heti ensimmäiseksi on pääministerille todettava, että esimerkiksi meidän tärkeimpiin kilpailijamaihimme Saksaan tai Ruotsiin verrattuna edes meidän henkilöperusteinen irtisanomissuoja ei ole erityisen vahva — tämä vain korjattakoon, ja tämä käy ilmi OECD:n selvityksestä.

Mutta, arvoisa puhemies, jos tämä hallitus todella aikoo viedä yksipuolisesti läpi näin syvästi epäoikeudenmukaisen esityksen, jolla yön yli mentäessä heikennetään satojentuhansien pienten yritysten ahkerien työntekijöiden työsuhdeturvaa, niin se on historiallinen juttu. Ja jos kaiken tämän jälkeen — pakkolakien, lomarahaleikkausten, työttömyysturvan tuplaleikkausten ja aktiivimallien jälkeen — tämän vielä teette, niin ei ole ihme, että tämä herättää tunteita. Ainoa peruste hallituksella oli, että tämä lisää työllisyyttä. Nyt kysyn, työministeri Lindström, kun olette tilanneet kaksi selvitystä, Etlalta ja Palkansaajien tutkimuslaitokselta: löytyikö näistä tutkimuksista selvää näyttöä, ja jos niistä ei löytynyt, niin eikö olisi aika arvioida uudelleen [Puhemies koputtaa] ja vetää tämäkin esitys pois?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä olemme tilanneet selvityksiä ja kuunnelleet asiantuntijoita. Nämä mielipiteet jakautuvat puolesta ja vastaan ihan selvästi. Hallitus uskoo näittenkin selvitysten jälkeen siihen, että tällä on työllistämiskynnystä alentava vaikutus. Sen takia me viemme tätä eteenpäin.

Edustaja Arhinmäki, juuri tätä tarkoitin, että tämmöisellä pärstäkerroinargumentoinnilla käydään tätä keskustelua. Edes minun pärställäni ei ketään irtisanota tämänkään jälkeen, [Naurua] sen voin vakuuttaa. Sillä on todellakin... [Paavo Arhinmäki: Palaatteko työelämään?] — Varmaan johonkin työelämään palaan. En tiedä, onko se tämä. Mutta se on ehkä epärelevantti keskustelunaihe, minun tulevaisuuteni, tässä keskustelussa. — Mutta tuo on juuri sitä argumentaatiota, jota peräänkuulutin. Tällä lailla ei tätä keskustelua kannata käydä, levittää väärää tietoa. [Välihuutoja vasemmalta]

Arvoisa puhemies! Kyllähän se on ääneen sanottava, että työministeri Jari Lindström on onnistunut erinomaisesti tehtävässään, jos katsotaan lukuja: yli 110 000 työllistä. Viime hallituskaudella, demareiden vahtivuorolla, yli 100 000 työtöntä. [Kari Uotilan välihuuto] Kyllä kansalaisen, suomalaisen, kannattaa nyt kysyä, kannattaako pistää sininen vai punainen tekemään tätä työtä [Naurua] — kun katsoo lukuja.

Työpaikkamuutos on tapahtunut, ja sen takia vihreätkin ovat ruvenneet puhumaan vain ilmastonmuutoksesta. Koska 80‑luvun lopun jälkeen työllisyysaste ei ole ollut näin korkea, niin eihän siitä opposition parane tietenkään puhua. Siniset tekevät, punaiset puhuvat, ja tulipunaiset, joita edustaja Arhinmäki edustaa, pelkästään vastustavat. [Naurua]

Hallituksen esitys on perusteltu, ja se perustuu hyvin lausuntokierrokseen. Hallitus tutustuu näihin juuri tällä hetkellä.

Haluaisin kysyä vielä asianomaiselta ministeriltä: Kun te olette suoranuottinen, kouvolalainen mies, niin sanokaa nyt vielä niin, että edustaja Arhinmäkikin ymmärtää. Onko tämä pärstäkerroinlaki vai onko tämä laki, joka on sekä työnantajan että työntekijän hyväksi?

Arvoisa rouva puhemies! Ei ole pärstäkerroinlaki. Meillä on ILO-sopimus, meillä on sosiaalinen peruskirja, meillä on paljon kansainvälisiä sopimuksia — minkä aivan hyvin tiedätte — missä luetellaan ne perusteet, mitkä eivät ole irtisanomisen perusteita. Tällä tiellä tietenkin hallitus menee. Meillä on ainoana tavoitteena työllistämiskynnyksen alentaminen, ja se on tässä takana, ja tätä työtä me teemme.

Muistutan vielä siitä, että paitsi että yksilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen on tässä työn alla, myös Rauno Vanhanen ja Katarina Murto selvittävät yt-lakia, ja yhtenä toimena siellä on sitten kollektiivisen irtisanomisen vaikeuttaminen, jolloin tämä tulisi tasapainoon. Kun te nyt tässä puhutte tästä, että toinen on helppoa ja toinen vaikeaa — tai minä puhun — niin kyllähän Suomessa on se kollektiivinen irtisanominen oikeasti helppoa, ja tätä täytyy selvittää, että mitä voitaisiin tehdä, jotta nämä asiat saataisiin tasapainoon. Tällekin soisin annettavan jonkunlainen arvo opposition puolella.

Arvoisa puhemies! Työoikeuden arvostettu professori Seppo Koskinen arvioi, että 99,9 prosentin todennäköisyydellä tämä hallituksen esitys ei voi mennä läpi — siis työoikeuden arvostettu professori.

Mutta puutun nyt teidän vastaukseenne. Te, ministeri Lindström, äsken kerroitte, että te uskotte ja hallitus uskoo, että tämä menee läpi. Edustaja Lindtman kysyi tuossa suoraan äsken, että tukevatko nämä kaksi selvitystä Etlalta ja Palkansaajien tutkimuslaitokselta, jotka te olette tilanneet ja jotka olette saaneet, yksiselitteisesti sitä, että tämä teidän esityksenne parantaa työllisyyttä. Siihen haluan vastauksen. Kertokaa nyt kansalle ja tälle eduskunnalle: tuovatko nämä selvitykset selvyyden siihen, että tämä parantaa työllisyyttä?

Arvoisa rouva puhemies! Totta kai me olemme tätä käyneet läpi, ja kuten sanoin, siellä on semmoisia mielipiteitä ja kantoja, että ne eivät tue ja toisaalta tukevat, eli tämä palaute, joka näistä selvityksistä on tullut, jakautuu. Me käymme parasta aikaa läpi lausuntopalautetta ja ihan vakavasti katsomme, löytyykö sieltä jotain semmoisia elementtejä, joita me emme ole osanneet ottaa huomioon. Sen jälkeen me sitten viimeistelemme tämän esityksen, joka tulee tänne eduskuntaan, ja sen jälkeen se on eduskunnan käsissä. Tämä on se hallituksen suunnitelma, ja tällä mennään eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Viking Line on Suomen suurimpia valtion yritystukien saajia, ja silti se rakentaa uuden aluksensa, ainakin 200 miljoonan arvoisen risteilijän, Kiinassa. Miksei hallitus puuttunut asiaan? Mielestäni tätä on yhä aiheellista kysyä, sillä perussuomalaisten mielestä valtion päätehtäviä on puolustaa suomalaisia työpaikkoja ja teollisuutta Suomessa. Risteilijä oltaisiin voitu rakentaa Raumalla, Rauman telakalla. Se oltaisiin voitu varmaan rakentaa myös Turussa tai vähintään Turun sisartelakalla Saksassa suomalaisten alihankkijoiden kanssa. Muistakaa, että Turun telakka vasta hiljattain elvytettiin valtion rahalla. Eikö ole uskomatonta siis, että nyt suomalaiset rakentavat kuitenkin omat laivansa Kiinassa? Kysynkin ministeriltä: miksei hallitus edistänyt neuvotteluja Viking Linen ja suomalaisten telakoiden välillä?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja esittää kysymyksen Viking Linesta. Valtio ei omista ensimmäistäkään prosenttia Viking Linesta. He toimivat täysin vapaalla markkinalla. Valtiolla ei ollut mitään tietoa tästä kokonaishankinnastakaan. Eli ei ollut mitään sellaista tekijää, että me olisimme menneet siihen väliin. Pitäisin perin outona sitä menettelytapaa, että valtio rupeaisi puuttumaan yksittäisen yrityksen hankintoihin tällaisessa tilanteessa, ja en missään nimessä pidä sitä tällaiseen talouteen, jota Suomi vapaana markkinataloutena edustaa, sopivana menettelytapana.

Arvoisa puhemies! Suurin yritystukien saaja — eikö markkinatalous ole niiden näkökulmasta aika suhteellinen asia?

Mutta vastauksenne oli aika suora, ja ymmärrän, että teillä ei ole tietoa, teillä ei ole halua, teillä ei ole ehkä kykyäkään puuttua tällaiseen asiaan. Sen sijaan perussuomalaisilla on halua, [Välihuutoja] ja tämä on asia, johon tulee suhtautua vakavasti, sillä teollisuuden työpaikkojen pitäminen ja teollisuuden säilyttäminen Suomessa on ensiarvoisen tärkeää. Viking Line on suurimpia yritystukien saajia, niin että minusta ei ole hyväksyttävää, että se investoi Kiinaan. Suurimpien yritystukien saajilta tulee mielestäni edellyttää laajaa yhteiskuntavastuuta.

Ja huomatkaa, että sen rakentaminen Kiinassa merkitsee sitä, että Kiina saa suomalaista laivanrakentamisosaamista ja ‑teknologiaa. Kannatatteko te, arvoisa elinkeinoministeri, siis sitä, että suomalainen laivanrakennusosaaminen annetaan Kiinan käyttöön?

Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen laivanrakentamisosaaminen on erittäin korkealla tasolla, ja käsittääkseni se ei ole tässä Kiinaan menossa. Kiinalaiset tekevät sen omalla osaamisellaan, jota heillä on.

Kun edustaja viittasi, onko ministerillä kykyä siihen, niin minulla ei ole kykyä puuttua yksittäisen yrityksen kauppaan [Oikealta: Ei pidäkään olla!] kiinalaisen telakan kanssa, ja epäilen, että sitä ei löydy myöskään edustajalta itseltään. [Eduskunnasta: Kiinasta saattaa löytyä!]

Arvoisa rouva puhemies! Ilmaston, ympäristön ja luonnon hyvinvointi on kaiken muun hyvinvoinnin ehto ja edellytys, ja sen vuoksi minusta on tärkeää tuoda esiin myös tässä salissa, että YK:n ilmastosopimuksen Suomen seurantaraportista paljastuu hälyttäviä uutisia. Hallituksen päätös lisätä metsähakkuita on tekemässä tyhjäksi kaikki Suomen toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kestämättömän suuret metsähakkuut johtavat siihen, että Suomen kokonaispäästöt kasvavat 30 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Näin on käymässä, vaikka joka ikinen hallituksen esittämä lisätoimi ilmastopäästöjen vähentämiseksi toteutuisi. Aikana, jolloin Suomen pitäisi tehdä kaikkensa ilmastopäästöjen vähentämiseksi, hallitus on päinvastoin kasvattamassa niitä. Kysyn suoraan pääministeri Juha Sipilältä: aikooko hallitus perua päätöksensä metsähakkuiden lisäämisestä, vai aiotteko edelleen ummistaa silmänne koko yhteiskuntaamme uhkaavalta ilmastonmuutokselta?

Arvoisa puhemies! Hallitus ei päätä Suomen metsien hakkuun tasoa. Hallitus ei ole puukauppaosapuoli. Sen sijaan hallitus päättää Suomen ilmastopolitiikasta, ja hallitus on sitoutunut Pariisin sopimukseen. Hallitus on sitoutunut siihen, että EU-maiden kanssa yhdessä vähennämme energiantuotannon ja teollisuuden päästöjä 43 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Olemme sitoutuneet siihen, että maataloudessa, lämmityksessä ja liikenteessä, eli päästökaupan ulkopuolella, vähennämme päästöjä 39 prosentilla tuohon kyseiseen vuoteen mennessä. Olemme myös sitoutuneet siihen, että säilytämme sen hiilinielutason, jonka tuohon vuoteen 2030 tähdätessä vertailutasona EU:lle tulemme ilmoittamaan ja toimittamaan.

Pyydän edustajaa tutustumaan tuohon raporttiin ja sen laatijoihin, joita on kymmeniä virkamiehiä, eikä siitä hutaisten tehtyyn blogikirjoitukseen. Voitte kääntyä ympäristöministeriön puoleen, maa- ja metsätalousministeriön puoleen tai työ- ja elinkeinoministeriön puoleen saadaksenne lisätietoa siitä, mikä tuossa uutisoinnissa mättää.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että valtioneuvoston omassa selonteossa ilmasto- ja energiastrategiasta käy ilmi, että valtioneuvoston omat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat puhdas nolla. [Välihuutoja] Sen jälkeen tutkijoiden raportit osoittavat sen, että hiilinielujen pienentyminen jatkuu vuosisadan loppuun asti. [Välihuutoja] Nämä pohjautuvat YK:n maaraporttiin. Te olette ensinnä sivuuttaneet tutkijat, tieteen ja myös YK:n raportin tässä asiassa. Monet niistä toimista, joita olette vieneet eteenpäin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ovat toki hyviä, mutta jos otetaan aina yksi askel eteenpäin ja kaksi taaksepäin, niin tässä on se ilmeinen ongelma.

Ja mitä tulee vaikkapa budjettiriiheen, tämä on hyvä osoitus: myös ensi vuonna teidän hallituksenne lisää fossiiliselle polttoaineelle tukea miljardi euroa. Se on kolme kertaa se rahamäärä, mitä te laitatte uusiutuvaan energiaan. Jossain vaiheessa tulee vastaan kysymys: mitä te teette ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Kaikki käytännön toimet [Puhemies koputtaa] ja puheet ovat täysin ristiriidassa.

Arvoisa puhemies! Kehottaisin edustaja Aaltoa rauhoittumaan eikä sanomaan väärää todistusta hallituksen politiikasta. [Keskustan ryhmästä: Kyllä! — Välihuutoja — Touko Aalto: Valtioneuvoston oma selonteko!]

Arvoisa puhemies, saanko jatkaa? [Paavo Arhinmäki: Teillä on vielä 50 sekuntia!]

Kiitoksia. — Ensinnäkin tuo väitteenne siitä, että hallituksen toimet olisivat merkityksettömiä, ei pidä paikkaansa. Kerroin juuri hallituksen toimista ja sitoumuksista päästöjen vähentämiseksi: esimerkiksi kivihiilen käyttökielto, uusiutuvien polttonesteitten sekoitevelvoite, sähköisen ja biokaasuliikenteen edistäminen ja niin edelleen ja niin edelleen, investointituet aurinkosähköön, tuulivoimaan, uusiutuvan sähkön uusi tukijärjestelmä. Tämän kaltaisia toimia konkreettisesti teemme omien ilmastositoumustemme toteuttamiseksi.

Hiilinielut ovat erittäin tärkeä osa ilmastopolitiikkaa. Maailmassa tarvitaan enemmän metsiä, maailmassa tarvitaan paremmin kasvavia metsiä. Mutta meillä on mahdollisuus myös tuota metsien kasvua kestävällä tavalla hyödyntää, kuten suomalainen traditio on. Mielellämme lähdemme vahvistamaan metsähiilinieluja [Puhemies: Aika!] vaikkapa metsitysohjelmalla ensi kaudella.

Puhemies Paula Risikko

Olkaa hyvä.

Värderade talman, arvoisa puhemies! Akateemikko Ilkka Niiniluoto ilmaisi pari päivää sitten Ylen A-studiossa huolensa osaamisen ja ymmärryksen tulevaisuudesta. Hän totesi keskustelussa, että hän ei kymmenen vuotta sitten pystynyt ennustamaan, että valemedia ja virheelliset käsitykset yleistyvät. RKP on täysin samaa mieltä akateemikon ja ex-kanslerin kanssa, että tiede, tutkimus ja koulutus ovat asioita, joista ei saisi tinkiä. Hallitus on valitettavasti hitaasti oivaltanut tämän.

SFP ser kommande riksdagsval som ett utbildningsval. Vi efterlyser målmedvetna satsningar också på forskning och innovationer.

Hallitus on päättänyt, että ensi vuoden budjettiin lisätään tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan 112 miljoonaa euroa. Ihan hyvä alku kyllä, mutta tämä ei riitä korjaamaan hallituksen aiempien leikkausten aiheuttamaa haittaa. Miksi hallitus ei peru koulutusleikkauksiaan?

Arvoisa puhemies! Haluan heti alkuun todeta, että viime viikolla käydyssä budjettiriihessä hallitus todella nosti Suomen tutkimus- ja innovaatiobudjettia yli 100 miljoonalla eurolla. Se on tietysti merkittävä panostus tutkimukseen ja innovaatioihin, Suomen kasvuun ja tulevaisuuteen ja myöskin ratkaisevaa niiden haasteiden kannalta, joista tänään on puhuttu täällä: ilmastonmuutoksen torjumisen, eriarvoisuuskehityksen, työllisyyden edistämisen ja kasvun. [Vasemmalta: Paljonko leikkasitte sitä ennen?] Samaan aikaan hallitus myös panostaa esimerkiksi osaajapulan ratkaisemiseen. Tarvitaan nopeaa, lyhytkestoista koulutusta, jolla voidaan saatella ihmisiä nopeasti työelämään tilanteessa, jossa yrityksillä on mahdollisuus nyt rekrytoida uutta työvoimaa — kasvu on vahvasti lähtenyt Suomessa liikkeelle — ja siihen teimme merkittäviä, kymmenien miljoonien eurojen satsauksia jo budjettiriihessä ja sitä ennen. Lisätalousarviokäsittelyn kautta saadaan ne nopeasti käyttöön.

Osaamiseen, sivistykseen panostaminen on ollut Suomen tarina sata vuotta, ja siihen meidän täytyy tietysti tulevaisuudessakin vahvasti suuntautua. Akateemikon sanat on kuultu, vahva viesti siitä, että tarvitaan tulevaisuudessa vahvaa sivistystä [Puhemies koputtaa] ja myös kriittistä lukutaitoa. Siihen pitää panostaa ihan lapsista, pienistä lapsista, varhaiskasvatuksesta alkaen.

Värderade talman! Oberoende av vilken utbildningsform vi talar om så är signalen alldeles entydig: man kräver, vill ha och efterlyser långsiktig finansiering. Alla projekt och piloter och så vidare är delvis bra, men när de ersätter långsiktig basfinansiering, grundfinansiering blir det ett problem.

Arvoisa puhemies! Riippumatta siitä, mistä koulutusasteesta puhutaan, viesti on aivan selvä kentältä. Halutaan pitkäjänteisyyttä rahoitukseen ja halutaan läpinäkyvyyttä ja halutaan varmuutta siitä, että perusrahoitus on kunnossa. Äsken puhuimme korkeakoulutuksesta, tieteestä ja innovaatioista, ja kysynkin: Yksi tapa palauttaa tätä pitkäjänteisyyttä, jos puhutaan korkeakoululaitoksesta, olisi puuttua tähän indeksikysymykseen. Miksi hallitus [Puhemies koputtaa] ei tehnyt näin?

Arvoisa puhemies! Suomi on yksi kaikkein eniten julkista rahaa korkeakoulutukseen suhteessa väkilukuun panostavista maista tänään ja myöskin tästä eteenpäin. Sen lisäksi meillä on rakennettu kunnianhimoinen visio vuodelle 2030, jossa tavoitellaan sitä, että meillä tulevaisuudessa, vuonna 2030, vähintään puolet nuorista aikuisista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon ja että Suomen tutkimus- ja innovaatiobudjetti, julkinen ja yksityinen yhteensä, muodostaisi kokonaisuuden, joka olisi 4 prosenttia meidän bkt:stä. Nämä tavoitteet ovat nimenomaan pitkäjänteisiä tavoitteita, ja toivon, että niihin eduskunnassa sitouduttaisiin yli hallituskausien.

Samoin sitä tarinaa suomalaisista peruskouluista maailman tasa-arvoisimpina halutaan vahvistaa. Tänään on juuri käynnistynyt Opetushallituksen johdolla laaja osallistamistyö, jossa pyritään keräämään ideoita kentältä — opettajilta, koulumaailmasta, vanhemmilta, kaikilta sidosryhmiltä — siihen, miten vahvistetaan peruskoulun tasa-arvoa pitkäjäntei-sesti.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus päätti budjettiriihessä maatalouden kriisipaketista. Erittäin tarpeellinen ja hyvä päätös. Mutta kriisipaketti ei kuitenkaan ratkaise Suomen maatalouden pitkän aikavälin ongelmia.

Elintarvikkeiden alkutuottajat saavat vain murto-osan siitä, mitä kuluttaja maksaa kaupassa lopputuotteesta. Tuottajien asema neuvotteluissa on todella heikko, kun suuret kauppaketjut ja elintarviketeollisuus sanelevat ehdot. Ylen tuoreen kyselyn mukaan 90 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan maitolitrasta enemmän, jos he tietävät korotuksen varmasti menevän tuottajille. Vuorineuvos Karhinen on selvittämässä, miten maatalouden kannattavuutta voisi parantaa. Karhisen mukaan elintarvikeketjun eri toimijoiden suhteet ovat erittäin tulehtuneet. Miten hallitus suhtautuu selvitysmiehen kommentteihin, ja mihin toimiin hallitus voi ryhtyä parantaakseen elintarvikkeiden alkutuottajien asemaa?

Arvoisa rouva puhemies! Kysymys on äärimmäisen aiheellinen. On tosi iloinen asia, että suomalaiset noin isosti ovat suomalaisen ruuan ja suomalaisen ruuantuotannon puolella. Se on valtavan iso luku. Se huolenaihe, joka tällä hetkellä meillä kaikilla on tästä asiasta, on nimenomaan ruuantuotannon alkutuotannon eli maatalouden heikko kannattavuus. Se on kaikkien tiedostama asia, ja tähän myöskin hallitus budjettiriihessään toi omalta osaltaan helpotusta, niin kuin edustaja Östman tässä totesi. No, se ei riitä kohentamaan pitkällä aikavälillä ja kestävällä tavalla maatalouden kannattavuutta, se on selvä, mutta se on tähän kohtaan erittäin tarpeellinen kädenojennus.

Ratkaisu löytyy vain ja ainoastaan markkinoilta. Markkinat ovat vinoutuneet, ostajan voima, neuvotteluvoima, on valunut pikkuhiljalleen kohti kauppaa. Sekin on ihan päivänselvä asia. Ja myös tähän asiaan hallitus teki yhden selkeän, konkreettisen liikkeen: [Puhemies koputtaa] meiltä tulee eduskuntaan elintarvikemarkkinalaki, [Puhemies: Aika!] joka kolaa pois ne epäterveet kauppakäytänteet, ja sitä vahtimaan tulee myöskin elintarvikemarkkinavaltuutettu.

Arvoisa puhemies! Tosiasiahan on, että tilanne suomalaisessa elintarviketeollisuudessa ja kaupan puolella on jo pitkään ollut sen kaltainen kuin selvitysmies Karhinen kuvailee. Elintarviketeollisuudella, tai sanoisin erityisesti kauppaketjuilla, menee suhteellisen hyvin, mutta alkutuottajat ovat pulassa, nyt myös heikkojen satojen vuoksi. Mutta eikös tässä tilanteessa, kun suomalaisetkin suhtautuvat näin positiivisesti, että olisivat valmiit maksamaan enemmän, kun raha menisi suoraan alkutuottajille, eikös nyt olisi aika meidän sanoa: Mites te kehtaatte? Ettäs te kehtaatte. Ja kyllähän te kehtaatte.

Ja tämä piikki ei ole hallitukselle. Jokainen voi arvata, mihin suuntaan se piikki menee.

Arvoisa rouva puhemies! Vuorineuvos Karhinen on omia havaintojaan jo julkisuuteen kertonut, ja yksi niistä havainnoista oli elintarvikeketjun epäluottamus, joka vaivaa ketjua niin, että sitä lisäarvoa, joka sen ketjun mahdollista on tuottaa, se ei tuota. Tästä meidän on päästävä eroon. Totesin eilen Yleisradion A-studiossa sen, että vahvimman pitää aloittaa se työ, jolla tätä luottamusta elintarvikeketjuun, 340 000 suomalaisen elintarvikeketjuun, saadaan aikaan, ja se pitää tehdä nyt. Me tuemme sitä vahvasti, että näin myöskin tapahtuu. Tässä pitää jokaisen ketjun lenkin katsoa peiliin ja tehdä yhdessä enemmän, jotta luottamus kasvaa.

Ja pitää meidän muistaa, että suomalainen ruoka, se on muuten erilainen tuote kuin se ulkomailta tuotu ruoka. Käykää katsomassa, kaikki hyvät suomalaiset, käykää katsomassa maa- ja metsätalousministeriön tuottamaa Ruokafakta-sivustoa. Sinne on faktapohjalta kerätty [Puhemies koputtaa] eri puolilta maailmaa tutkimus- ja selvitystuloksia ja lyöty ne yhteen. Sieltä nähdään, mitä suomalainen ruoka on: maailman parasta.

Arvoisa puhemies! Suomi on hakeutunut Ranskan kanssa hyvin tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan unionin yhteisen puolustuspolitiikan ja puolustuksen kehittämisessä. Tämä on merkinnyt muun muassa tuen antamista Ranskan interventio-aloitteelle, joka osaltaan tähtää kohti kovaa kriisinhallintaa unionin ulkopuolella. Toisaalta Suomi on yhdessä Ranskan kanssa pyrkinyt antamaan perussopimuksen avunantolausekkeelle sen tulkinnan, että jäsenmailla on velvollisuus antaa toisille jäsenmaille myös sotilaallista apua.

Herra pääministeri, viime lauantain tv-haastattelussa sanoitte, että avunantolauseke on hyvin lähellä Naton 5 artiklaa mutta Euroopan unionilla ei ole mekanismia ja rakenteita avun antamiseen. Vastauksena toimittajan kysymykseen sanoitte, että teidän mielestänne olisi Suomen etu, että mekanismien ja rakenteiden [Puhemies: Ja kysymys?] luomisella EU:n avunantolausekkeelle annettaisiin merkitys. Herra pääministeri, kannatatteko siis Euroopan unionin kehittämistä sotilasliitoksi, ja onko tämä myös Suomen hallituksen kanta?

Arvoisa puhemies! Ei tässä sotilasliiton kehittämisestä ole missään tapauksessa kysymys. Olen tätä asiaa kuvannut sillä tavalla, että olisihan se erikoista, jos me menemme apuun maalle, joka on taloudellisessa kriisissä tai maahanmuuttokriisissä mutta emme menisi apuun kaikin käytettävissä olevin keinoin — niin kuin tuossa artiklassa 42.7 sanotaan — siinä tapauksessa, että tuo maa kohtaisi aseellisen hyökkäyksen. Ranskahan teki avunpyynnön tämän 42.7 artiklan pohjalta, ja Suomi tarttui ensimmäisenä siihen, ja vapautimme ranskalaisia joukkoja tuolta Libanonista omilla rauhanturvajoukoillamme. Mekanismi, mikä meillä on tällä hetkellä siinä, on se, että kaksi jäsenmaata sopii keskenään, mitä tuo käytännössä on, ja tässä tapauksessa se meille osoitettu pyyntö oli noiden joukkojen vapauttaminen.