Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti sekä osin ennakoimattomasti. Erityisesti Venäjän toimintatapojen kehitys, teknologian hyödyntäminen sekä laaja-alainen vaikuttaminen Euroopassa ja Suomea kohtaan asettavat tiedustelujärjestelmällemme uusia vaatimuksia. Samalla Venäjän valmistelema sotilaallisen läsnäolon vahvistaminen Suomen lähialueilla korostaa tarvetta ylläpitää ja kehittää kansallista tilannekuvaamme.

Suomella on pitkä ja vahva perinne Venäjä-seurannassa ja sotilastiedustelussa. Vuosikymmenten aikana rakennettu tiedonhankintakyky on ollut keskeinen osa kansallista turvallisuutta. Tämän kyvykkyyden ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät kuitenkin jatkuvaa kehittämistä. Tiedon määrä kasvaa jatkuvasti, ja samalla päätöksenteon tueksi tarvitsemme yhä nopeampaa, tarkempaa ja paremmin analysoitua tietoa. Digitalisoituneessa toimintaympäristössä kriisit, konfliktit ja muut turvallisuuteen vaikuttavat tapahtumat ovat aiempaa näkyvämpiä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mutta samalla niiden ennakointi on usein vaikeampaa. Tämän vuoksi tiedonkäsittelyn nopeus, olennaisen tiedon tunnistaminen ja laadukas analyysi korostuvat. On selvää, että tulevaisuuden tiedustelutoiminta edellyttää uuden teknologian, kuten tekoälyn sekä muiden kehittyvien teknologioiden, laajaa hyödyntämistä.

Vuonna 2019 voimaan tulleet tiedustelulait paransivat merkittävästi viranomaisten mahdollisuuksia seurata ja ennakoida turvallisuusympäristössä tapahtuvia muutoksia. Käytännön kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet myös tarpeita lainsäädännön tarkentamiseen ja päivittämiseen. Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen tavoitteena onkin parantaa sotilastiedusteluviranomaisten toimintaedellytyksiä samalla kun perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta huolehditaan asianmukaisesti.

Esityksessä ehdotetaan muutoksia erityisesti tietoliikennetiedustelua koskevaan sääntelyyn. Käytännön kokemusten perusteella tietoliikennetiedustelu on osoittautunut oikein toteutettuna hyvin tarkasti kohdennetuksi tiedonhankintamenetelmäksi. Saatujen kokemusten valossa kohdentamista voidaan kuitenkin edelleen kehittää, jotta tiedonhankinta olisi aiempaa tehokkaampaa ja samalla yksityisyydensuoja huomioitaisiin mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan muun muassa mahdollisuuksia tarkentaa tiedustelun kohdentamista sekä käsitellä teknisiä tietoja nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Tietoliikennetiedusteluun liittyvien muutosten yhteydessä on tärkeää korostaa, että tiedustelun keskeinen kohde on toiminta, ei yksittäinen henkilö. Ylimääräinen tieto hävitetään lain edellyttämällä tavalla, ja toimintaa valvotaan tarkasti. Historiatietojen käyttöä koskevat ehdotukset liittyvät ennen kaikkea tekniseen analyysiin ja tiedustelun tarkempaan kohdentamiseen. Tavoitteena on siten myös vahvistaa yksityisyydensuojaa vähentämällä tarpeettomien tietojen käsittelyä.

Arvoisa puhemies! Keskeinen osa suomalaista tiedustelujärjestelmää on tehokas, riippumaton ja monikerroksinen valvonta. Tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmä on kuluneiden vuosien aikana osoittanut toimivuutensa oikeusturvan takaajana. Tiedusteluvalvontavaltuutetun suorittama ennakollinen, reaaliaikainen ja jälkikäteinen valvonta sekä viranomaisten vahva laillisuuskulttuuri muodostavat yhdessä perustan vastuulliselle tiedustelutoiminnalle.

Esityksessä ehdotetaan myös Rajavartiolaitokselle oikeutta osallistua tietyin edellytyksin sotilastiedustelun toteuttamiseen sotilastiedusteluviranomaisen ohjauksessa ja valvonnassa. Suomen rajaturvallisuuden ja maanpuolustuksen näkökulmasta Rajavartiolaitoksen toimialueella on merkittävä strateginen merkitys, minkä vuoksi viranomaisten yhteistyön kehittäminen on perusteltua.

Muuttuneessa turvallisuusympäristössä on lisäksi välttämätöntä arvioida keinoja vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Euroopassa on laajasti tunnistettu tarve kehittää kykyä suojata yhteiskuntia sellaiselta vaikuttamiselta, joka jää sotilaallisen voimankäytön kynnyksen alapuolelle mutta voi silti aiheuttaa merkittävää haittaa turvallisuudelle. Suomen on osana eurooppalaista arvoyhteisöä ja Naton jäsenenä kyettävä vastaamaan tällaisiin uhkiin tehokkaasti ja oikeusvaltioperiaatteita kunnioittaen.

Esityksessä huomioidaan myös toimintaympäristön teknologinen kehitys. Suomeen rakennettavat datakeskukset ovat pääsääntöisesti myönteinen asia, mutta samalla on tunnistettava niihin liittyvät turvallisuusnäkökohdat. Sotilastiedusteluviranomaisilla tulee olla riittävät mahdollisuudet hankkia tietoa sellaisesta valtiollisesta toiminnasta, joka voisi hyödyntää Suomen alueella sijaitsevaa infrastruktuuria Suomen tai sen liittolaisten vahingoksi.

Arvoisa puhemies! Kyse on tärkeästä esityksestä Suomen turvallisuuden ja tiedustelukyvyn kehittämiseksi. Esityksellä pyritään varmistamaan, että sotilastiedustelu kykenee muuttuneessa turvallisuusympäristössä tuottamaan päätöksenteon tueksi oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa sekä ennakoimaan Suomeen kohdistuvia uhkia. Samalla huolehditaan siitä, että tiedustelutoiminnan tehokkuus, oikeusturva sekä perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Esitettyjen lakimuutosten tavoitteena on vahvistaa Suomen turvallisuutta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja turvata viranomaisten kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä ja perusteellisesta esityksestä. Niin kuin totesitte, turvallisuusympäristö on muuttunut, ja muun muassa vuoden 22 tapahtumat ja tietysti Nato-jäsenyytemme ovat sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän kokonaisuuteen. Kyllähän jo vuonna 2019, kun nämä tiedustelulait sotilastiedustelusta ja siviilitiedustelusta tulivat voimaan, tiedettiin, että vaikka se oli laaja paketti, niin laajaan pakettiin liittyy tarkentamistarpeita, kun saadaan kokemusta siitä, miten yksityiskohdat toimivat. On tärkeätä, että valtiojohto saa ajantasaista tietoa ennakoivasti päätöksenteon tueksi. Se on ihan keskeinen edellytys tässä turvallisuusympäristössä.

Nostitte esille nämä datakeskukset, ja liikaan luottavaisuuteen tai naivismiin siinä suhteessa ei meillä ole syytä, vaikka niihin tietysti liittyy paljon positiivisiakin piirteitä. Otan vain yhtenä esimerkkinä kiinalaisen TikTokin, jota pidän kognitiivisen sodankäynnin työkaluna ja välineenä, jota kiinalaiset eivät edes itselleen siinä muodossa salli, mutta sallivat sitä kyllä käytettävän länsimaissa niin, että algoritmi koukuttaa ja ohjelma kerää ihmisistä maksimaalisen määrän tietoa, jota voidaan sitten kiinalaisessa toiminnassa ja tiedustelutoiminnassa käyttää hyväksi.

Mainitsitte myös nämä perusoikeudet, ihmisoikeudet ja valvonnan. Niistä pitää tietysti aina pitää kiinni, kun tiedustelun kanssa ollaan tekemisissä. Se on se toinen puoli siitä. Toisella puolella on turvallisuus, joka määritellään perustuslaissa, mutta tietysti samalla tavalla nämä ihmisoikeudet ja perusoikeudet ovat siellä perustuslaissa mukana. Valvonta on moniportaista, ja niin sen pitää ollakin, ja parlamentaarinen valvonta on vain yksi osa tätä kokonaisuutta, mitä esimerkiksi tiedusteluvalvontavaliokunta tekee. Sen lisäksi on tiedusteluvalvontavaltuutettu, luvitus Helsingin käräjäoikeudessa, ministeriöiden sisäinen valvonta ja näin poispäin. — Kiitos esittelystä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustajat voivat pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos puolustusministeri Häkkäselle tämän asian esittelystä. Meidän täytyy tehdä kaikki ne tarvittavat toimet, mitä meidän turvallisuuden takaaminen vaatii ja edellyttää.

Tämän esityksen taustallahan on 2019 voimaan tullut tiedustelulainsäädäntö ja sen soveltamisen aikana tunnistetut lainsäädäntömme kehittämistarpeet. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että tämän lainsäädännön ympärille ei voi jäädä sellaisia kuplia, joissa voidaan toimia esimerkiksi yksityisen asunnon sisällä ilman, että meillä on mahdollisuus näissä tilanteissa toimia sotilastiedustelunkin osalta. Pysyväluonteinen asuminen, joka tässä nousee nyt esille ja jota halutaan ratkoa, on tämänkaltainen, vähän kuin turvahuone näille toimijoille.

Meillä on akuutit Saksan tapahtumat nyt tällä hetkellä päällä, ja monet muut. Pidän tärkeänä, että tämä asia saataisiin nyt käsiteltyä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nieminen.

Arvoisa puhemies! Tosiaan Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja pysyvästi, ja Venäjän pitkäaikainen uhka, hybridivaikuttaminen, kyberuhkat ja Nato-ystävyytemme asettavat myös sotilastiedustelulle aivan uudenlaisia vaatimuksia. Siksi meidän onkin kuunneltava hyvin herkällä korvalla niitä viranomaisia, jotka vastaavat turvallisuudestamme käytännössä. Lainsäädännön on annettava heille ajantasaiset ja riittävät työkalut näiden tehtävien hoitamiseen.

Tosiaan 2019 voimaan tullut sotilastiedustelulaki oli jo merkittävä uudistus, mutta maailma ja teknologia ovat sen jälkeen muuttuneet nopeasti.

Suomen turvallisuutta ei voida rakentaa sen varaan, että reagoimme vasta tapahtuneeseen. Meidän pitää nähdä uhat ajoissa ja varautua niihin ja tarvittaessa estää niiden toteutuminen. Turvallisuudestamme vastaavilla viranomaisilla pitääkin olla siihen tarvittava tieto ja yhteistyökyky ja ennen kaikkea riittävät työkalut. Siksi tosiaan toivonkin, että kaikki nämä asiaa edistävät lainsäädäntöesitykset tästä salista ulos lähtevät. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on varmaankin huolellisesti valmisteltu, ja ainakin siihen viittaa se, että perustuslakia ja säätämisjärjestystä koskeva jakso on yli 50 sivua, eli pelkästään se on kohtalaisen kokoisen hallituksen esityksen kokoinen.

Tässähän on hankalia kysymyksiä juuri perusoikeuksien kannalta. Presidentti Niinistöhän on useaan otteeseen nyt kiinnittänyt huomiota siihen, että täällä anglosaksisen oikeuskulttuurin puolella on paljon helpompi järjestää tiedustelutoimintaa ja osin myös vastavuoroista offensiivista toimintaa, kun on tämmöinen perinne, että tätä kirjoitettua normistoa on vähemmän. Varsinkin esimerkiksi Britannian osalta, kun ei ole kirjoitettua perustuslakia, voidaan myös nämä säädännäiset lait kirjoittaa aika lailla vapaammin kuin meidän tapauksessamme, jossa sekä perustuslaki että ihmisoikeustuomioistuin ja Euroopan unionin säännöstö rajaavat vahvasti sitä, millä perusteilla ja millä tarkkuudella sitten [Puhemies koputtaa] annetaan valtuuksia tällaiseen tärkeään toimintaan, niin kuin sotilastiedusteluun.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeriä tämän lain esittelystä. Tämähän on tärkeää jatkumoa 2019 säädettyyn sotilastiedustelulakiin, joka tehtiin Sipilän hallituskauden aikana, ja nyt sitten näitä tarpeita, mitä on tämän lain täydennykseen, tämän esityksen myötä tehdään.

Tämä on perusteltu esitys. Oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa tarvitaan. On myös hyvä, että puolustusvaliokunta on ollut tietoinen, että näitä lainsäädäntötarpeita on. Tämä tulee hyvin perustellusti tähän syksyyn, ja sitä päästään yhdessä viemään eteenpäin. Uskon, että tämä on aika lailla riidaton, kun sitä eteenpäin viedään.

Herra puhemies! Se, mistä olen huolissani, on se, kun tuli tietoon tämä niin sanottu supo-selvitys ja ensimmäiset reaktiot olivat siitä, että pääministeri ja sisäministeri lähtivät riitelemään julkisuudessa keskenään siitä, ollaanko tällaista selvitystä edes tekemässä ja kuka on ollut tietoinen tästäkin. Tällaista ei saisi kyllä meidän kaltaisessa pienessä maassa olla. On se kumma homma, jos ei puhelinyhteys toimi keskeisten ministereitten välillä. Tällaiseen [Puhemies koputtaa] pitää tehdä kyllä hallituksessa muutos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tehokas tiedustelukoneisto on yksi tärkeä turvallisuuden pilari, ja se, että se toimii, vaan korostuu tässä ajassa. On tietysti tärkeätä, että meidän lainsäädäntö heijastaa teknologista ja toimintaympäristön muutosta ja elää siinä suhteessa ajassa. Samalla on niin, että kun tiedusteluvaltuudet tarkoittavat usein herkkiin perusoikeuksiin koskemista, niin silloin näidenkin lakien — olkoon kuinka huolellisesti kirjoitettuja tahansa — käsittelyn myös tässä talossa täytyy olla hyvin huolellista ja perusteellista. Meidän täytyy tiedostaa, että tehdään hyviä valintoja sen suhteen, että meillä on tehokas tiedustelukoneisto, joka kuitenkin toimii tasapainoisen lainsäädännön puitteissa oikein.

Sen lisäksi tässä valvontapuolessa, jonka ministerikin mainitsi, täytyy sitten huolehtia, että valvonnan resursointi ja järjestäminen ovat asianmukaisia. Nämä 2019 voimaan tulleet lait ovat hyvä pohja tälle, ja on hyvä, että niitä pystytään järjestelmällisesti myös kehittämään. Se on, sanoisin, välttämätöntä tässä ajassa.

Nostan itsekin tämän siviilipuolen. Lähinnä totean sen, että on hyvä, jos ja kun nyt selvitetään sitä asiaa, tätä organisointia, mutta on hirveän tärkeätä, että siinä on myös sitten dialogia, jotta sotilas- ja siviilitiedustelun yhteispeli, tämä puoli, pelittää, että sitä tarkastelua ei tehdä [Puhemies koputtaa] ikään kuin kuplassa jonain laatikkoleikkinä, vaan katsotaan tätä meidän tiedustelukoneistoa ja tiedustelukulttuuria siinä yhteydessä laajasti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tosiaan yksi näistä monista lähiaikoina täällä käsiteltävistä tiedustelua koskevista esityksistä. Perusoikeuksien suojaamiseksi ja kansalaisten luottamuksen takaamiseksi tiedustelutoimintavaltuuksista on säädettävä hyvin tarkkarajaisesti, ja oikeasuhtaisuudesta ja oikeusturvasta on huolehdittava.

Tämän sotilastiedustelun kohteenahan on aina valtiollinen toimija, ja perusoikeuksien kannalta sotilastiedustelu on siviilitiedustelua vähemmän riskialtaista, mutta silti sotilastiedustelukin vaikuttaa myös sivullisiin, eikä sen takia se kohdentaminen ole ihan aukotonta. Tämä käsiteltävä esitys poistaa eräitä tiedustelulakeja säädettäessä tärkeinä pidettyjä oikeusturvatakeita liittyen viestin sisällön hakuehtoihin, jälkikäteiseen ilmoitusvelvollisuuteen tälle kohteelle, telekuunteluun kiiretilanteessa sekä ulkomaisen viranomaisen toimintavaltuuksiin. Pidänkin erittäin tärkeänä, että näitä eri ehdotuksia käsitellään ja arvioidaan välttämättömällä huolellisuudella tässä eduskuntakäsittelyssä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristön muutos, teknologinen kehitys ja Nato-jäsenyys ovat osoittaneet, että vuonna 2019 voimaan tullutta sotilastiedustelulakia on päivitettävä. Hallituksen esitys parantaa tiedustelun kohdentamista, vahvistaa viranomaisten yhteistyötä ja antaa mahdollisuuden puuttua vakavaan kyber- ja drooniuhkaan, joka aiheutetaan Suomen ulkopuolella olevalla tietojärjestelmällä tai sen kautta. Tarkempi kohdentaminen vähentää samalla sivullisten ja tehtävän kannalta tarpeettoman tiedon käsittelyä. Kyse ei ole avoimesta valtakirjasta. Toimivaltuuksien käytön on oltava kansainvälisen oikeuden mukaista, oikeasuhtaista ja tilapäistä. Syvälle perusoikeuksiin puuttuvista menetelmistä päättää tuomioistuin, ja toimintaa valvoo riippumaton tiedusteluvalvontavaltuutettu.

Vuosikymmenten kokemukseni turvallisuusviranomaisten tehtävistä on osoittanut sen, että tieto on saatava ennen kuin uhka toteutuu. Turvallisuutta rakennetaan ennakoimalla ja estämällä vahingot ajoissa. Pidän tätä esitystä tarpeellisena, ja kannatan sen etenemistä perusteelliseen valiokuntakäsittelyyn. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindberg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevalla lakiesityksellä hallitus varmistaa, että tiedustelutoimivaltuudet vastaavat teknologiseen kehitykseen ja turvallisuusympäristön muutokseen. Lailla mahdollistetaan muun muassa tiedustelu laite- ja järjestelmäketjuihin sekä viestin sisältöön kohdistuvien hakuehtojen käyttö tiedustelutoiminnassa. Sotilastiedustelusta annetun lain tietoliikennetiedustelua koskevaa säätelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tietoliikennetiedustelussa kyetään paremmin määrittämään hakuehtoja tietoliikennetiedustelun tarkemmaksi kohdentamiseksi.

Arvoisa puhemies! Sotilastiedustelujärjestelmää kehitetään niin, että se mahdollistaa kaikissa tilanteissa ennakkovaroituksen ja valtionjohdon tukemisen sekä syvän ja suunnitelmallisen tulenkäytön ilman viivettä. Laki sallii myös liittokunnan tuen hyödyntämisen. Kansallisen järjestelmän yhteensopivuutta liittolaisten järjestelmien kanssa parannetaan. Kykyä käyttää tiedustelumenetelmiä monipuolisesti normaali- ja poikkeusoloissa kehitetään, missä tällä lakiesityksellä on oma tärkeä roolinsa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämän lain päivityksellä tosiaan on iso kiire, ainakin tarve. Tämä alkuperäinen laki vuodelta 2019, mihin tässä on moni edustaja omassa puheenvuorossaan viitannut, ei enää riitä. Tällaiset tekniset ja myös maantieteelliset oletukset ja asetukset ovat siitä jo ehtineet muuttua.

Tämä nykyinen kyberympäristö, jossa eletään, ei enää jakaudu kovin selkeästi Suomen sisäiseen tai Suomen ulkopuolelta tulevaan liikenteeseen. Näin nopeasti on seitsemässä vuodessa asia muuttunut. Tällaiset pilvipalvelut, hajautetut infrastruktuurit ja datakeskukset, mitkä ministerikin mainitsi, ja tällaiset kansainväliset palvelinketjut tekevät tästä maantieteellisestä rajauksesta, mikä tässä aiemmassa laissa oli, keinotekoisen. Tästä syystä kyllä kannatan tätä ja kiitän ministeri Häkkästä, että olette tämän tänne tuonut.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Turvallisuusasiat ovat tärkeitä ja puhuttavat meitä niin oikealta kuin vasemmalta. Tiedustelulait tulivat tosiaan voimaan vuonna 19, ja sitä ennen, ennen vuosia 15—19, lakia valmisteltiin. Sain toimia vuosina 19—23 tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajana myös saattaen tätä lainsäädännön työtä — silloin oppositiosta käsin kylläkin — jotta saatiin hyvät tiedustelulait, ja jo tuolloin tuli selväksi se, että jossain vaiheessa tulee päivittämisen tarvetta. Nyt on sen aika. Rajavartiolaitoksen omat toiveet: Rajavartiolaitos toivoi jo aikaisemmin näitä toimivaltuuksia. Nyt ministeri ohjeistaa ne alisteisiksi puolustushallinnolle — varmaankin ihan perusteltua. Mutta valiokunnassa tullaan kuulemaan tarkemmin näistä asioista ja ottamaan vasta sen jälkeen kantaa.

Mutta haluan myös tuoda esiin sen, kuinka tärkeää on, että valtioneuvoston jäsenet asiallisesti keskustelevat tiedustelulainsäädäntöön liittyvistä asioista, ovat ne hallinnollista asemaa suojelupoliisista tai tämän kyseessä olevan asian osalta. Se ei ole pelkästään valtioneuvoston uskottavuuden kannalta tärkeää, vaan se on meidän tiedusteluviranomaisten ja maakuvan kannalta keskeistä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On todella välttämätöntä, että tiedustelulainsäädäntö saatetaan ajan tasalle tässä meidän ajassamme, mitä me elämme tällä hetkellä, kun tekoäly painaa päälle ja yhä nopeampia tietojärjestelmiä kehitetään niin, että se, mikä tapahtui ennen päivässä, tapahtuu nyt muutamassa millisekunnissa. Tiedusteluvälineet tuolla verkoissa ovat kehittyneet valtavasti. Senhän me jokainen olemme nähneet vaikka nyt asioidessamme pankkisivuilla, miten paljon varmenteita on lisätty. Elikkä keinot tutkia toisten tietoja tuolla verkossa ovat nopeasti kehittyneet. Tämän takia meidän pitää saada lainsäädäntö ajan tasalle ja ennen kaikkea katsoa — puolustusministeri varmaan tämän asian takia unettomia öitäkin on viettänyt — miten me pysymme ajan tasalla. Me emme saa tässä asiassa olla myöhässä. Meidän pitää olla mieluumminkin vähän etukäteen viisaita siinä, miten me puolustamme isänmaatamme ja myös tietoverkkojen kautta saamme oikean tiedon. Naton kautta totta kai saamme, mutta eduskunnalla on hyvin tärkeä rooli siinä, että pidämme täällä lainsäädännön ajan tasalla. Jos siinä epäonnistumme, niin sehän johtaa hyvin äkkiä siihen, että meitä käytetään hyväksi, kuten tietoverkoissa on tapana. Esimerkiksi vaikka virusten torjunta: jokainen tietää, että omalla tietokoneella tai puhelimella virustorjunnan pitää olla ajan tasalla, muuten ei tule hyvä. Tässä pitää meidän eduskunnassa [Puhemies koputtaa] olla hyvin ajan tasalla ja ennen kaikkea seurata aikaa joka päivä hyvin tarkasti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Limnell, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että puhumme tiedustelusta, koska silloin me puhumme kansallisen turvallisuuden strategisesta kyvykkyydestä. Niin kuin täällä on tullut hyvin esille, meidän turvallisuus ei rakennu vain sille, että me kykenemme vastaamaan uhkaan. Meidän on kyettävä havaitsemaan uhka, ymmärtämään se ja mahdollisuuksien mukaan ennakoimaan.

On aivan totta, että teknologinen kehitys tällä hetkellä maailmassa on kovinta kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana, ja tiedustelussa teknologinen jälkeenjääneisyys muuttuu nopeasti turvallisuusvajeeksi. Tämä kehitys, kuten tiedetään, ei odota lainsäätäjää. Siksi myöskään turvallisuuslainsäädäntö ei saa jäädä teknologisen kehityksen vangiksi.

Nyt me parannamme — kiitos ministerille hyvästä esityksestä — ennakkovaroituskykyä, ja kannatan lämpimästi lainsäädännön nopeaa voimaansaattamista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva esitys sotilastiedustelun lainsäädännön päivittämisestä parantaa kykyä havaita Suomeen kohdistuvia uhkia paremmin. Tavoitteena pitää olla mahdollisimman ajankohtainen tieto siitä, mitä Suomen turvallisuuteen vaikuttavassa toimintaympäristössä tapahtuu. Tietoliikennetiedustelu on osoittautunut tässä merkittäväksi.

Haluan nostaa tässä esiin datakeskuksiin liittyvät kansalliset turvallisuuden haasteet. Suojelupoliisi ja turvallisuusviranomaiset ovat nostaneet esiin useita datakeskuksiin liittyviä riskejä, jotka kytkeytyvät muun muassa geopoliittisiin jännitteisiin, omistajuuteen ja sähköverkon kestävyyteen. Pidän erittäin tärkeänä, että turvallisuusviranomaisten toimintaedellytyksistä pidetään kaikin tavoin kiinni ja tunnistetaan riskit sekä toimintakyky nopeasti turvallisuustilanteen niin edellyttäessä.

Tämä esitys on erittäin kannatettava.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sen jälkeen, kun 2019 sotilastiedustelulait hyväksyttiin ja saatettiin voimaan, paljon on tosiaan muuttunut. Venäjä on laajentanut sotaansa Ukrainassa, teknologia kehittynyt, tekoäly, Suomen Nato-jäsenyys — mitä vaatimuksia se asettaa meidän tiedusteluyhteistyölle läntisten liittolaistemme kanssa? On hyvä, että nyt nämä mahdolliset puutteet, mitä sotilastiedustelulaissa on, kyetään korjaamaan, jotta kansallinen turvallisuus pystytään vahvistamaan. On selvää, että varmasti kansalaisissa se, kun puhutaan tiedusteluvaltuuksien laajentamisesta, herättää tietysti huolta, ja siksi meidän tulee pitää huoli siitä, että nyt nämä muutokset käsitellään asianmukaisesti ja erittäin perusteellisesti ja myös julkisuudessa käytävä keskustelu säilyy tältä osin asianmukaisena.

Suomi on vahva oikeusvaltio, ja siksi on valitettavaa, että autoritaariset maat kykenevät käyttämään meidän järjestelmässämme olevia porsaanreikiä erittäin tehokkaasti hyödyksi ja tavallaan käyttämään meidän lainsäädäntöämme itseämme vastaan. Toivottavasti nyt, kun nämä päivitykset saadaan voimaan, kykenemme olemaan etunojassa näihin uhkiin vastatessamme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ennen kaikkea kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Sen tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee tunnistamaan vakoilun, hybridivaikuttamisen, kyberuhat ja sotilaalliset riskit ajoissa sekä suojaamaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja muuttuvassa maailmassa. Juuri tätä me pienenä valtiona kansainvälisessä maailmassa nyt tarvitsemme. Turvallisuus rakentuu ennakoinnista, tilannekuvasta ja kyvystä toimia ennen kuin riski toteutuu. Juuri tätä kykyä nyt vahvistetaan. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitokset myös ministerille tämän asian esittelypuheenvuorosta. On tosissaan ihan tärkeää, että tässä hyvin nopeastikin muuttuvassa toimintaympäristössä pidetään huolta siitä, että meidän lainsäädäntömme on aidosti ajantasainen. Tätähän itse asiassa eduskuntakin on tiedustelulainsäädännön osalta aika painokkaastikin edellyttänyt, että seurataan sen toimivuutta ja vaikutuksia ja nimenomaan näitä mahdollisia muutostarpeita. Täällä on jo painotettu ja tuotu esille se, että kyllähän meillä Suomessa täytyy ihan aidosti olla kyky torjua myös näitä uhkia, jotka tässä ajassa ihan todellisia ovat, mutta tässä nimenomaan nämä lainsäädännön tarvittavat muutokset ovat aivan keskeisiä.

Kuten tässä hallituksen esityksessä kuitenkin itsessäänkin todetaan, tällä esityksellä on myös vaikutuksia, jotka ulottuvat ihan näihin perustuslaillisiin oikeuksiinkin. Siitä syystä on arvokasta, että jo tässä lainvalmisteluvaiheessa näihin asioihin on kiinnitetty erityistä huomiota, [Puhemies koputtaa] mutta tärkeää on siitä huolimatta, että käsittely on perusteellista niin puolustusvaliokunnassa kuin muissakin substanssivaliokunnissa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut vauhdilla, ja meidän on siksi varauduttava vakoiluun, kyberuhkiin, hybridivaikuttamiseen ja sotilaallisiin uhkiin. Tästä syystä myös tiedustelulainsäädännön on pysyttävä ajan tasalla. Vuonna 2019 voimaan tullut sotilastiedustelulaki on toiminut pääosin hyvin ja parantanut Suomen tilannekuvaa. Nyt teknologiauhkien muuttuessa lainsäädäntöä on tarpeen päivittää.

Esityksessä on paljon kannatettavaa. Tietoliikennetiedustelua kohdennetaan tarkemmin, ja tietojärjestelmätiedustelu vahvistaa viranomaisten kykyä torjua vakavia turvallisuusuhkia. Yksi periaate on silti pidettävä kirkkaana mielessä: turvallisuutta ei pidä rakentaa perusoikeuksien kustannuksella. Mitä vahvemmista toimivaltuuksista säädetään, sitä vahvempaa pitää olla myös niiden valvonta.

Suhtaudun kyllä esityksen tavoitteisiin myönteisesti, mutta muutokset on käsiteltävä huolella. Suomen on pystyttävä puolustamaan itseään myös digitaalisessa maailmassa ja tietenkin oikeusvaltiota kunnioittaen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Vielä edustaja Malm, ja sen jälkeen vastauspuheenvuoro ministerille. — Olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Me SDP:ssä todella pidämme tärkeänä sitä, että Suomen kansallisesta turvallisuudesta huolehditaan pitkäjänteisesti ja tehokkaasti. Sen, että meillä on oltava riittävä kyky torjua erilaisia uhkia, kuten kollega tässä edellä mainitsi — vakoilua, hybridivaikuttamista, terrorismia sekä myöskin sotilaallisia uhkia — on oltava perusedellytys. Tässä työssähän myös kansainvälisellä tiedusteluyhteistyöllä, mukaan lukien Nato-yhteistyöllä, on merkittävä rooli.

Hallituksen esityksen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Samalla on kuitenkin muistettava se, että on välttämätöntä, että esitys käydään valiokuntakäsittelyssä huolellisesti läpi myös perustuslakivaliokunnassa. Muutoksilla on vaikutuksia perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin, joten säätelyn on oltava oikeasuhtaista, täsmällistä ja tarkkarajaista. Turvallisuutta on vahvistettava tavalla, joka samalla kunnioittaa oikeusvaltion keskeisiä periaatteita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja ministeri Häkkänen, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos palautteesta. Alun perin nämä tiedustelulait tehtiin vahvalla parlamentaarisella yksituumaisuudella, ja uskon, että tämä sama kehityspiirre pystytään pitämään myös tämän syksyn eri hankkeissa. Tässähän on nyt kyse puolustusministeriön tiedustelulainsäädännön kehittämiskokonaisuuden ensimmäisestä vaiheesta, ja sitten myöhemmin tulee vielä kakkosvaihe, johon liittyvät sitten nämä perustuslain muutostarpeet. Se on myös yhtä painava ja merkityksellinen kokonaisuus kuin tämä.

Sen voi sanoa, että maailma on muuttunut jo erittäin voimakkaasti siitä kymmenen vuoden takaisesta, jolloin aikanaan itse olin oikeusministerin roolissa tekemässä näitä perustuslakimuutoksia liittyen näihin siviili- ja sotilastiedustelun perussäännöksiin. Nyt maailman muutos on merkittävästi voimistunut siihen suuntaan, että vihamieliset toimijat ovat yhä röyhkeämpiä, vaarallisempia, ja teknologia on mullistunut kymmenessä vuodessa. Nämä kaikki johtavat siihen, että Suomi joutuu itse asiassa päivittämään sääntelyä, resursseja ja toimivaltuuksia todennäköisesti kiihtyvällä tahdilla tulevina vuosina. Eli sellaiseen parlamentaariseen vuoropuheluun, johon me on totuttu, joka kestää hyvin pitkään, ei välttämättä aina ole aikaa, mutta silti pitää pystyä tämä vuoropuhelu pitämään mahdollisimman tehokkaana.

Tiedustelujärjestelmän pitää toimia ensinnäkin kokonaisuutena, jotta me saadaan tarkkaa tietoa, mitä vihamieliset toimijat suunnittelevat tai pahimmassa tapauksessa aikovat tehdä Suomelle tai liittokunnalle, ja näitähän he suojaavat mahdollisimman tehokkaasti. Jos meillä ei ole parasta mahdollista tekniikkaa ja resursseja ja lainsäädännön toimivaltuuksia, niin me ei päästä kiinni niihin ennen kuin on myöhäistä. Sen takia nyt useissa näissä lakihankkeissa, joita tulee tässä vaiheessa ja vähän myöhemmin syksyllä eteen, kaikissa joudutaan hyvin tarkkaan miettimään, miten turvallisuus ja oikeusvaltioperiaatteet yhdistetään tasapainoiseen kokonaisuuteen. Kummassakaan ei saa olla kiilusilmäinen, siis vain yhden asian toitottaja.

Tässä me olemme pyrkineet nyt rakentamaan juuri sellaisen paketin, että me annetaan vielä vahvemmat toimivaltuudet meidän tiedusteluviranomaisille, mutta niitä valvotaan tehokkaasti. Pitää olla luvitukset, pitää olla hyvin tarkka kohdennus erilaisten tiedustelumenetelmien käytössä, ja sitä kautta voidaan antaa vähän järeämmät työkalut mutta kovemmalla valvonnalla. Tämä on se hyvä suomalainen tapa toimia todennäköisesti myöhemmissäkin kovan turvallisuuden uudistuksissa.

Arvoisa puhemies! Kun tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2019, maailma oli hyvin erilainen kuin tänään. Sen jälkeen olemme nähneet Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen Ukrainaan, Suomen liittymisen Natoon, kyberuhkien kasvun sekä laaja-alaisen vaikuttamisen yleistymisen. Siksi tämän esityksen lähtökohta on selkeä: tiedusteluviranomaisten toimintakyvyn on pysyttävä muuttuvan toimintaympäristön mukana. Haluamme vahvistaa Suomen kykyä havaita ja tunnistaa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedustelun tärkein tehtävä ei ole reagoida jo tapahtuneeseen vaan tuottaa ennakkovaroitus siitä, mitä on tapahtumassa. Ennakointi on se asia, missä tiedustelun tulee olla edellä. Juuri ennakkovaroitus antaa valtiolle mahdollisuuden varautua, tehdä oikeita päätöksiä ajoissa ja suojata yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutoksia erityisesti tietoliikennetiedusteluun. Käytännössä tarkoituksena on mahdollistaa tiedustelun aiempaa tarkempi kohdentaminen. Teknologian kehitys on muuttanut tapaa, jolla viestintä ja tiedonsiirto tapahtuvat. Kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvat uhkat liikkuvat yhä useammin tietoverkoissa, eivätkä perinteiset toimintamallit enää aina niitä kykene tunnistamaan. Samalla säädetään myös uudesta tietojärjestelmätiedustelun toimivaltuudesta. Sen avulla voitaisiin hankkia tietoa Suomessa sijaitsevista tietojärjestelmistä silloin, kun niitä käytetään sotilaalliseen toimintaan tai kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. Tämä on vastaus siihen todellisuuteen, jossa tietojärjestelmät, viestintäverkot ja digitaalinen ympäristö ovat nousseet keskeiseksi osaksi turvallisuusympäristöämme.

Arvoisa puhemies! Suomi on osa Natoa ja läntistä turvallisuusyhteisöä, mutta se ei poista tarvetta huolehtia omasta kansallisesta tiedustelukyvystämme, päinvastoin. Mitä monimutkaisemmaksi toimintaympäristö muuttuu, sitä tärkeämpää on se, että Suomi kykenee muodostamaan oman tilannekuvansa ja tuottamaan omat ennakkovaroituksensa päätöksenteon tueksi. On samalla tärkeää korostaa, että tiedustelutoiminta ei ole rajoittamatonta. Sotilastiedustelulainsäädäntöön sisältyy vahvoja oikeusturva- ja valvontamekanismeja. Siksi toiminta perustuu jatkossakin perusoikeuksien kunnioittamiseen, suhteellisuusperiaatteeseen, vähemmän haitan periaatteeseen sekä riippumattomaan laillisuusvalvontaan. Tiedustelutoiminnan tehokkuuden ja oikeusvaltion vaatimusten on kuljettava käsi kädessä.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ennen kaikkea kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Sen tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee tunnistamaan vakoilun, hybridivaikuttamisen, kyberuhat ja sotilaalliset riskit ajoissa sekä suojaamaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja muuttuvassa maailmassa. Juuri tätä me pienenä valtiona kansainvälisessä maailmassa nyt tarvitsemme. Turvallisuus rakentuu ennakoinnista, tilannekuvasta ja kyvystä toimia ennen kuin riski toteutuu. Juuri tätä kykyä nyt vahvistetaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Vornanen poissa, edustaja Kokko poissa, edustaja Harjanne poissa, edustaja Kari poissa. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Sotilastiedustelusta annettu laki tuli voimaan 1.6.2019, ja tämä tiedustelulainsäädännön kokonaisuus on toiminut tarkoitetulla tavalla. Lainsäädännön myötä uhkiin liittyvän tilannekuvan voidaan katsoa parantuneen jopa merkittävästi, ja kuitenkin toiminnan käynnistyminen, teknologia ja globaalin toimintaympäristön muutos ovat tuoneet esiin muutostarpeita, joita ei ole pystytty voimassa olevan lain yhteydessä tunnistamaan.

Tässä esityksessä on lukuisia muutoksia. Siinä esitetään muutettavaksi sotilastiedustelusta annettua lakia, puolustusvoimista annettua lakia, rajavartiolakia ja rikoslakia sekä viittä muuta lakia. Hallituksen esityksen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia, mutta esitys on käytävä huolellisesti läpi valiokuntakäsittelyn aikana myös perustuslakivaliokunnassa, jotta tätä sitten voidaan siellä syynätä perusoikeuksien toteutumisen kannalta.