Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps) | Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok) | Suullinen kysymys hallituksen toimenpiteistä talouskriisissä (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kysymys indeksitarkistuksesta työeläkkeisiin (Kimmo Kiljunen sd) | Suullinen kysymys työvoimapulasta (Pekka Aittakumpu kesk) | Suullinen kysymys luonnon monimuotoisuuden merkityksestä (Mari Holopainen vihr) | Suullinen kysymys maailmanlaajuisesta ruokapulasta (Jari Myllykoski vas) | Suullinen kysymys luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta (Anders Norrback r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Kuten uutiset kertovat, Suomi näyttää seuraavan Ruotsin kehitystä, jossa tilanne katujengirikollisuuden osalta on mennyt katastrofaaliseksi. Ruotsi on ampuma-aseväkivallan kärkimaa koko Euroopassa, mikä johtuu viranomaistenkin mukaan epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Katujengirikollisuuden syyt eivät voi tulla kenellekään yllätyksenä Suomessa — meilläkin ilmiö on kiistatta seurausta pääasiassa Lähi-idästä ja Afrikasta suuntautuvasta sosiaaliperäisestä maahanmuutosta. Nämä ryhmät ovat yleisesti yliedustettuina niin väkivaltarikoksissa kuin seksuaalirikoksissa. Kyseisten ryhmien kotouttaminen on epäonnistunut kaikissa Länsi-Euroopan maissa, myös Suomessa, riippumatta siitä, montako miljoonaa ja miljardia siihen on lapattu veronmaksajien rahaa. Arvoisa sisäministeri, milloin tunnustatte tämän ongelman ja kiristätte tuntuvasti maahanmuuttolakeja maahanmuuton ongelmien, kuten katujengirikollisuuden, estämiseksi ja kitkemiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Sisäministeri.

Arvoisa puhemies! On todellakin huolestuttava ilmiö, että meillä on yhä enempi rikollisuutta, vakavaa rikollisuutta, nimenomaan näitä katujengejä. Ylipäätänsä nyt on viime aikoina keskusteltu nuorten väkivaltarikoksista, johon liittyy kaksi huolestuttavaa ilmiötä: toisaalta alle 15-vuotiaiden väkivaltarikokset ja toisaalta nimenomaan nämä nuorisoryhmät, parikymppisten nuorisoryhmät, joita erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla on, tämmöisiä katujengejä. Tämä on ollut poliisin tiedossa ja tarkkailussa jo pitkään, ja nyt onneksi tutkinnat ovat edistyneet niin, että saimme nyt näitä päätekijöitä tuomiolle, mutta on aivan selvää, että tähän täytyy puuttua jatkossa. Meidän täytyy varmistaa se, että kadut ovat turvallisia. Meidän täytyy varmistaa se, että poliisilla on riittävät resurssit puuttua — sekä ennaltaehkäisevään toimintaan mutta myös tutkintaan resursseja niin, että saamme vastuuseen tekijät. [Riikka Purra: Kertooko paperi, miten?]

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Immonen.

Arvoisa puhemies! Katujengit koostuvat pääasiassa maahanmuuttajataustaisista henkilöistä. Maahanmuuttajarikolliset on karkotettava Suomesta. Tämä on mahdollista ensimmäisen polven maahanmuuttajien kohdalla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan myös Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten rikollisten karkottaminen on mahdollista.

Katujengirikollisuudesta on tehtävä poikkeuksetta koventamisperuste järjestäytyneen rikollisuuden tapaan. Tanskassa rangaistukset ovat jopa kaksinkertaiset rikoksista, joilla on yhteys jengien välienselvittelyihin. [Jussi Halla-aho: Hyvä linja!]

Samaan aikaan kun katuväkivalta kasvaa, hallitus ei kuitenkaan anna riittäviä resursseja poliisille toimia. Kehitysapuun laitatte yli miljardi euroa vuodessa, kun poliisi joutuu tyytymään alle 900 miljoonaan euroon. Arvoisa ministeri, miksi ette turvaa poliisille riittäviä resursseja ja pakotatte poliisin jopa yt-neuvotteluihin? Milloin aiotte asettaa suomalaisten turvallisuuden maailmanparantamisen edelle?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! On tietysti hyvä muistaa, että tällä hallituskaudella poliisien määrärahoja on korotettu merkittävästi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Poliisille on tulossa yt:t! — Yt:t päällä!] Meillä on tällä hetkellä enemmän poliiseja kuin pitkään, pitkään aikaan, ja tämä on tietysti tärkeää turvata myös jatkossa. Tässä salissa yhdessä hyväksyimme sisäisen turvallisuuden selonteon, missä korostuivat myös kaikkien turvallisuusviranomaisten riittävät resurssit, ja esimerkiksi poliisin osalta täytyy tehdä työtä vielä sen eteen, että voimme varmistaa, että resurssit ovat myös tulevaisuudessa riittävät. [Sanna Antikainen: Lupaatteko?] Rajavartiolaitoksen osalta esimerkiksi satsauksia tehtiin nyt merkittävästi.

Mutta sitten tähän, miten me puutumme tähän rikollisuuteen: Kuten sanoin, on tärkeää, että meillä on riittävästi ennaltaehkäisevää toimintaa ja me jo varhaisessa vaiheessa pystymme puuttumaan silloin, kun näemme, että nuoret oireilevat. Tästä esimerkiksi poliisin moniviranomaistyö muiden toimijoiden kanssa, tämä niin sanottu Ankkuri-työ, on ollut hyvä esimerkki. Siitä pari viikkoa sitten tehtiin juuri selvitys, joka kertoi sen, että se on tehokas työkalu, ja se on yksi malli, mitä pitää saada vielä paremmin levitettyä ja tehostettua.

Puhemies Matti Vanhanen

Seuraava kysymys, vastauspuheenvuoro, edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tämä ulkomaalaisten yliedustus rikostilastoissa on seurausta hallitsemattomasta maahanmuuttopolitiikasta, ja siihen ei auta teidän oireiluun vastaamisenne millään tavalla vaan ainoastaan maahanmuuton merkittävä kiristäminen. Mutta tosiaan jo maassa olevienkin kohdalla voidaan toimia. EU-direktiivin mukaan turvapaikka voidaan poistaa törkeän rikoksen tekijältä, mutta Suomi ei käytä tätäkään mahdollisuutta. Miksi ei?

Toinen direktiivi taas mahdollistaa säilöönoton rikoksen perusteella palautettavien kohdalla. Tätäkään Suomi ei ole ottanut käyttöön, vaikka säilöönotto on ainoa toimiva keino saada ihmiset pois maasta ja lisätä myös kansalaisten turvallisuutta.

Kolmanneksi: Kansalaisuuslakia pitää muuttaa niin, että vakavaan rikokseen syyllistyneet eivät voi koskaan saada Suomen kansalaisuutta. Tässäkin voidaan ottaa oppia Tanskasta.

Keinoja reagoida on siis käytettävissä. Eduskunta vaati joulukuussa 2020, että hallitus huolehtii törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden nopeasta ja tehokkaasta maastapoistamisesta. Kysyn: mitä olette tehneet tämän eteen? [Jussi Halla-aho: Oliko pelkkää puhetta? — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei mitään!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän, että kysymykset ja vastaukset pysyvät tässä sovitussa minuutin aikarajassa. — Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! On selvää, että meidän täytyy käyttää monenlaisia keinoja siinä, kun me vastaamme rikoksiin, puhutaan sitten näistä katujengeistä tai kaiken kaikkiaan, muunlaisistakin rikoksista. On toden totta, että myös törkeät rikokset ovat este sille, että oleskelulupa voidaan antaa, tai jos voidaan olettaa, että henkilö, joka hakee oleskelulupaa, vaarantaisi kansallista turvallisuutta, niin tämä on yksi asia, mitä tarkkaillaan lupia annettaessa. [Mauri Peltokangas: Vastatkaa nyt siihen kysymykseen!]

Täällä puhuttiin siitä, miten me pystyisimme paremmin varmistamaan sen, että nimenomaan saisimme kotoutettua tänne tulleita ihmisiä, jotta he eivät joutuisi rikoksen polulle, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei sitä kysytty! — Mauri Peltokangas: Missä se vastaus viipyy?] ja tämä on äärimmäisen tärkeä näkökulma. Siinä mielessä on äärimmäisen tärkeää, että meillä on myös kotoutumispolku kunnossa, niin että ihmiset pystyvät integroitumaan tähän yhteiskuntaan mahdollisimman helposti ja pysyvästi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tämä on jo törkeää! — Sanna Antikainen: Puhuitte aivan eri asiasta! — Vasemmalta: Älkääs möykätkö!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Tavio.

Herra puhemies! Rikollisille ei tarvitse tarjota mitään kotouttamispalveluita, vaan heidät tulee potkia ulos maasta. Tämän pitäisi olla kaikille jo selvää.

Suomen nykyisen lain mukaan turvapaikanhakijana tuleva voi saada Suomen kansalaisuuden neljän vuoden kuluessa. Tämän jälkeen henkilöä ei siis voida enää karkottaa, vaikka hän olisi syyllistynyt törkeisiin rikoksiin. Ja täytyy muistaa, että eiväthän rikokset aina tule heti julki. Voi olla, että rikoksesta jää kiinni vasta neljä vuotta sen jälkeen, kun se on jo tehty, eli silloin ei voida enää karkottaa, vaikka olisi aikaisemmin tehnyt rikoksen. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Perussuomalaiset esittää, että asumisaikavaatimus nostettaisiin kymmeneen vuoteen. Näin on esimerkiksi EU:ssa Itävallassa ja monissa muissa maissa, joissa on meitä kireämmät asumisaikavaatimukset. Kysyn hallitukselta: oletteko te lainkaan ajatelleet sitä, että kun tätä Suomen passia jaetaan täällä liukuhihnalta, niin se todella voi estää tämmöisten törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden karkotuksia?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä korjata se väärinkäsitys, että Suomen passia jotenkin erityisen helposti jaeltaisiin. Meillä oli täällä joku aika sitten käsittelyssä kansalaisuuslaki, ja siinä vertailun mukaan Suomen passin saamisen kriteerit ovat varsin tiukat, joten siinä mielessä se ei ole mikään asiakirja, joka olisi helposti jaettavissa. Siinä myös tarkkaillaan sitä, että jos on esimerkiksi vakaviin rikoksiin syyllistynyt tai todellakin on oletus, että voisi olla uhkaksi kansalliselle turvallisuudelle, niin se on este Suomen kansalaisuuden saamiselle. Minusta on hyvä, että siellä tällaisia kriteereitä on. Ja kuten sanoin, myös törkeisiin rikoksiin syyllistyminen on yksi käännyttämis- ja karkottamisperuste, samoin kuin erilaisissa luvissa, ovat ne sitten oleskelulupia, työntekolupia tai turvapaikkalupia, niin siinä myös katsotaan se kokonaisharkinta, että jos on törkeisiin rikoksiin syyllistynyt, se voi olla peruste luvan epäämiselle. [Ville Tavion välihuuto]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Jokinen.

Arvoisa puhemies! Pääsääntö pitää olla tietysti, että silloin, kun ulkomaalainen syyllistyy törkeään rikokseen Suomessa, hänet karkotetaan. Ei mitään muita vaihtoehtoja pidä lähteä hakemaan.

Mutta tarvitaan poliiseja siihen, että rikollinen voidaan karkottaa ja rikokset tutkia. Tänä vuonna helmikuussa valmistui ulkopuolinen selvitys poliisin rahojen käytöstä. Kolme selvitysmiestä selvitti poliisin rahankäyttöä ja tuli siihen tulokseen, että poliisin rahoitustaso on riittämätön niihin tehtäviin, joita tämä sali on poliisille asettanut lainsäädännössä. Ja vuodesta toiseen poliisin rahoitusta on paikattu lisäbudjeteilla — ikään kuin peiton jatkamista kesken vuoden. Suurin rahoituksen osuus menee henkilöstömenoihin, ja nytkin jälleen on yt-menettely päällä; se kohdistuu poliisien määrään. Poliisien määrää ollaan vähentämässä, jotta rahoitus riittää. Voitteko luvata, arvoisa valtiovarainministeri, että nyt vihdoin poliisin rahoituksen perustaso laitetaan kuntoon syksyn budjetissa?

Puhemies Matti Vanhanen

Valtiovarainministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden ja kaikkien suomalaisten arjen turvallisuuden kannalta — ei vain maahanmuuttajiin liittyvässä kysymyksessä, vaan paljon laajemmalta kannalta — poliisi on keskeinen toimija.

Tämä sali on perustellusti usein huolissaan poliisien rahoituksesta, ja jokainen kerta hallitus vastaa tähän totuudenmukaisesti, että poliisien toimintaan on kohdistettu enemmän määrärahoja kuin vaikkapa aiemmilla vaalikausilla. Me olemme sitoutuneet siihen, että henkilötyövuosien määrä kohoaa, eli poliisien määrä kasvaa kaikkialla Suomessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt on yt:t menossa!]

Tunnistan kuitenkin edustajan kuvaaman ongelman siitä, että yksittäisille poliisin määrärahahankkeille on kohdistettu lisätalousarviossa rahaa. Niin tehtiin nytkin, ja sitä kautta ehkä rahoituksen kokonaisuuden hahmottaminen ei ole helppoa. Olen varma, että syksyn budjettiriihen yhteydessä poliisien asiaa taas kerran tarkastellaan. Mutta muistutan, että lisätalousarviossa me todella nyt kohdistimme taas lisää rahaa poliiseille, ja se taisi olla se lisätalousarvio, jota teidän puolueenne kovasti moitti aivan vääränlaisesta ja liian tuhlailevasta rahankäytöstä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Puisto.

Arvoisa puhemies! Huono maahanmuuttopolitiikka on johtanut monien ongelmien pahenemiseen, kuten katujengirikollisuuden mutta myös väkivallan, seksuaalirikosten yleensäkin, silpomisten, terrorismin uhan ja ongelmien kouluissa. Kuten edustaja Tavio otti esiin, yksi keskeinen asia maahanmuuton hallitsemisessa ovat kansalaisuusvaatimukset, joissa rima tulisi pitää korkealla, ja nythän Suomessa vaaditaan varsin lyhyt aika, neljä viisi vuotta, kansalaisuuden saamiseen.

Nyt kuitenkin hallitus on tuonut eduskuntaan esityksen kansalaisuuslain muuttamisesta, jossa tosiasiassa jo ennestäänkin löysät kansalaisuusehdot nimenomaan vaikuttavat löystyvän entisestäänkin. Esimerkiksi asumisaikavaatimuksen osalta oleskelulupakatkojen merkitys pienenee huomattavasti nykytilanteesta, mikä voi johtaa siihen, että katkonaisella lupahistorialla hakijalla on mahdollisuus saada Suomen kansalaisuus, vaikka edes pysyvää oleskelulupaa ei myönnettäisi. Nyt kysyn sisäministeriltä: miksi näin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa äsken totesin, niin todella me ehkä pari viikkoa sitten keskustelimme tästä kansalaisuuslaista, ja siihenhän tehtiin muutoksia, jotka olivat oikeastaan vain teknisiä, eivät niinkään sisältöön kohdistuvia. Tämä oleskeluluvan pituus tai se, kuinka kauan on asunut, miten se lasketaan, oli yksi tämmöinen selkeyttävä muutos siihen, koska nytkin on huomioitu ne eri pätkät, mutta tässä katsotaan, miten se laskenta olisi mahdollisimman yksinkertaista.

Mutta on hyvä huomata, että se oleskeluajan pituus ei ole ainoa kriteeri kansalaisuudelle. Siinä on myös paljon muita kriteereitä, jotka tulee täyttää. Itsestään ja pelkästään se, että on asunut Suomessa jonkun ajan, ei riitä kansalaisuuden saamiseksi. Siinä on niin kieleen liittyviä vaatimuksia ja muita vaatimuksia kuin todella myös näitä poissulkevia ehtoja, kuten se, jos on syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai on uhka kansalliselle turvallisuudelle. Siinä on monta kriteeriä, jotka tulee täyttää, jotta kansalaisuuden saa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Räsänen.

Arvoisa herra puhemies! Te, ministeri Mikkonen, vakuutitte, että poliisin rahoituksesta huolehditaan jatkossa, mutta juuri, vasta kevään kehyspäätöksessä te teitte linjauksen, joka johtaa siihen, että ensi vuonna, vuonna 2023, on poliisin suunniteltava nopeita vähennystoimia, jotta poliisi pystyy sopeutumaan käytännössä tähän budjettikehykseen. Poliisin toiminnan suunnittelun kannalta on kyllä hyvin ongelmallista se, jos joudutaan aina turvautumaan näihin lisäbudjetteihin, koska poliisin täytyisi pystyä jo nyt suunnittelemaan vuosiksi eteenpäin toimintaansa. Tällä hetkellä on todellakin yt-suunnittelut poliisissa päällä, joten nyt tarvittaisiin ei pelkästään ensi vuodelle jotain lisäbudjettia, vaan pitkän tähtäimen suunnitelma, jolla voidaan vuosiksi eteenpäin turvata poliisin resurssit. [Oikealta: Juuri näin!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen on aivan oikeassa, ja tietysti, kun itsekin olette toiminut sisäministerinä, tiedätte hyvin sen, että se pitkäjänteinen rahoitus olisi kaikkein tärkeintä ja kaiken a ja o. Mutta kuten tässä on tullut esille, niin todellakin tämä hallitus on satsannut nyt poliisin määrärahoihin enemmän kuin koskaan ennen, mutta silti me näemme, että se ei ole riittävästi. Yksi syy on se, että esimerkit poliisin kiinteistöt ovat olleet hyvin huonossa kunnossa. Nyt on rakennettu uusia, joka on johtanut sitten myös kulujen nousuun kiinteistön vuokrien osalta. Mutta kuten valtiovarainministeri tässä totesi, niin poliisien rahoitus on varmasti asia, josta keskustelemme vielä syksyllä ja katsomme, miten löydämme siihen ratkaisuja, ja tämä selvitys, mihin edustaja Jokinen viittasi, osoitti nimenomaan sen, että ne haasteet ovat siinä, että kulut ovat kasvaneet ennen kaikkea kiinteistöjen osalta, ict-järjestelmien osalta, ja tähän etsitään nyt yhdessä ratkaisua valtiovarainministeriön kanssa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Totesitte, ministeri Mikkonen, että oikeastaan mitkään rahat eivät riitä tilanteessa, kun rahan tarve on valtava, mutta miksi te ette puutu esimerkiksi tähän kasvavaan maahanmuuttorikollisuuteen, josta me tämän keskustelun aloitimme? Mikäli meillä on näin löyhä maahanmuuttopolitiikka, niin eivät todellakaan mitkään rahat tule riittämään — se on aivan selvä asia.

Te toitte esimerkkinä sitä, että meidän tulisi ennaltaehkäistä enemmän. Otetaan nyt vaikka tämä viime päivien katujengiesimerkki tästä someräppäristä. Hän on tehnyt jo useita rikoksia. Enpä usko, että rikoksenuusijaan nyt nuo teidän pehmeät keinonne toimivat vaan nimenomaan karkottaminen, maahantulokielto, ja ne toimivat myös pelotteina muualle: jos tänne tulet etkä elä maassa maan tavalla, niin se on lähtö maasta. Ja nyt esitän sitä, mitä perussuomalaiset ovat esittäneet, että te velvoitatte tuomioistuimen aina karkottamaan maasta, kun syyllistyy vakaviin rikoksiin, ja tulee pysyvä maahantulokielto. Voitteko säätää tällaisen?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Niin kuin alussa totesin, niin tietysti näissä nuorten väkivaltarikoksissa on kahdenlaista ilmiötä. Toisaalta on alle 15-vuotiaiden väkivaltarikoksia, [Mauri Peltokankaan välihuuto] joissa ennen kaikkea varsinkin ennaltaehkäisevä työ on aivan äärimmäisen tärkeää ja se, että heti puututaan asioihin ja etsitään ratkaisuja. Sitten on totta, että sitten kun meillä on tällaisia katujengejä, niin kuin meillä tällä hetkellä on, niin silloin yleensä ollaan jo niin pitkällä, että silloin ennaltaehkäisevä työ ei ole se ratkaisu, vaan silloin tarvitaan myös muita työkaluja. Ja sen takia tietysti se, että saadaan mahdollisimman nopeasti tutkittua, saadaan tuomiot, on tärkeä keino siihen, että voimme jengirikollisuuteen puuttua.

No, tässä nostettiin esiin maahanmuuttajat. Kotouttamisen osalta on tietysti äärimmäisen tärkeää, että se on sujuvaa heti alusta asti. Meillä Suomessa esimerkiksi vahvuus on siinä Ruotsiin verrattuna, että meillä ei ole niin eriytyneitä asuinalueita kuin Ruotsissa, ja tämä on taas sitten asuntopolitiikkaan liittyvä näkökulma, joka myös pitää ottaa tässä huomioon, elikkä kaikilla politiikan lohkoilla meidän pitää varmistaa se, että kotoutuminen on sujuvaa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Halla-aho.

Arvoisa herra puhemies! Maahanmuuton lieveilmiöt yllättävät suomalaisen päätöksentekijän joka kerta samalla tavalla kuin talvi yllättää joka kerta suomalaisen autoilijan. Merkit Afrikasta ja Lähi-idästä muuttaneiden ihmisten syrjäytymisestä, jengiytymisestä ja gettoutumisesta ovat olleet nähtävillä jo ainakin 20 vuoden ajan, ja lisäksi tismalleen sama kehitys on nähty kaikissa muissakin länsimaissa, aivan kuten edustaja Immonen avauskysymyksessään huomautti.

Yksittäiset julkiseen keskusteluun päätyvät tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Niiden taustalla on erittäin nopeasti kasvava väestö, jolla ei ole valmiuksia eikä ehkä haluakaan sopeutua länsimaiseen yhteiskuntaan. Perussuomalaiset ovat nostaneet näitä ongelmia esiin vuosien ajan ja kuulleet syytöksiä turhasta pelottelusta. Muut puolueet ja media ovat kiistäneet ja vähätelleet ongelmia ja hehkuttaneet sitä, että tulijat ovat uusia fazereita ja finlaysoneja.

Arvoisa hallitus, uskotteko te Suomen omien ja muiden maiden kokemusten valossa edelleen, että nyt nähtävät ilmiöt ja ongelmat ovat tilapäisiä ja että ne eivät pahene entisestään, kun tulijoiden määrä kasvaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Tosiaan me ollaan yhdessä tässä salissa aika monta kertaa käyty keskustelua tästä sisäisestä turvallisuudesta, ja etenkin tuon sisäisen turvallisuuden selonteon kohdalla mielestäni yhdessä eduskunta löysi hyviä keinoja ja toimenpiteitä siihen, miten varmistamme sen ja miten myös pystymme varmistamaan, että rikollisuus ei kasva.

On aivan selvä juttu, että toimia tarvitaan ihan kaikilla sektoreilla, ja ei vähäisintä ole myöskään se, että poliisilla on riittävät määrärahat. Näihin katujengeihin puuttuminen ja nyt nämä tiukat tuomiot ovat tärkeitä. Esimerkiksi poliisi uskoo, että tällä saataisiin tilannetta nyt rauhoittumaan pääkaupunkiseudulla, mutta tehostettua tarkkailua, seurantaa jatketaan ja niin myös yhteistyötä, että tutkinnat edistyvät mahdollisimman nopeasti, jotta tekijät saadaan rikosvastuuseen.

Sitten on tietysti hyvä huomata, että nämä katujengit muodostuvat nimenomaisesti tiettyjen kaupunginosien ja alueiden ympärille eivätkä varsinaisesti pelkkien etnisten ryhmien ympärille, mutta se, että meidän asuntopolitiikkamme estää segregaatiota, on myös tärkeä työkalu siihen, että meille ei muodostu tällaisia kaupunginosia, missä jengiydytään.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla monet koululaiset ja opiskelijat päättävät nykyisen koulutaipaleensa, valmistuvat ammattiin tai kirjoittavat ylioppilaaksi. Haluan lämpimästi onnitella teitä kaikkia. Koululaiset, opiskelijat ja opettajat ovat opiskelleet viimeiset kaksi vuotta hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Korona on syventänyt olemassa olevia ongelmia entisestään ja lisännyt eroja hyvin pärjäävien ja heikommin selviytyvien välillä. Mielenterveyspalveluiden ruuhkautuminen uhkaa syrjäyttää nuoria opinpolulta. Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Opiskelijoita hoitava YTHS on ruuhkautunut, sillä mielenterveyspalveluiden kysyntä on kaksinkertaistunut, ja vastaanottoaikaa voi joutua odottamaan jopa kolme kuukautta. Tilanne on kestämätön. Kysyisinkin hallitukselta: mitä aiotte tehdä nuorten mielenterveyspalveluihin pääsyn parantamiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Minulla oli eilen kahden ja puolen tunnin ajan kutsustani kaikki Suomen johtavat lasten ja nuorten psykiatrian, lastensuojelun ja etsivän lastensuojelutyön osaajat pyöreän pöydän keskustelussa. Hyvin intensiivisesti kävimme läpi tätä, eri puolilta Suomea oli asiantuntijoita. Siinä tuli paljon näitä huolia esille, tuli tietysti myös paljon hyviä uusia työmuotoja ja kokemuksia. Tuli myös sillä tavalla rauhoittavaa viestiä — ainakin minulle, joka en ole kuitenkaan tämän erityiskysymyksen asiantuntija — että johtavat asiantuntijat totesivat, että itse asiassa kaikkein vakavimpien, psykoositasoisten tai itsemurhien, määrät eivät ole meillä lisääntyneet. Kysymys on masennuksen, ahdistuksen, yleisen huolen lisääntymisestä — joka osittain liittyy siihen, että leima eli stigma mielenterveyshäiriöihin on vähentynyt ja nyt haetaan hoitoon enemmän.

Mutta taustalla ovat todelliset ongelmat, ja hallituksella on yhdeksän eri kohtaa, millä me olemme näihin puuttuneet. Kaikkein tärkein niistä on ”mielenterveyspalvelut etulinjaan”, mutta myös YTHS:ää olemme rahoittaneet lisää. Jatkan mielelläni tästä keskustelua. [Kalle Jokinen: Mitä teette muuta kuin kahvia ja pullaa?]

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Multala.

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite terapiatakuun edistämisestä eteni eduskuntaan vuoden 2019 loppupuolella. Kaikki eduskuntapuolueet ovat kannattaneet terapiatakuuta. Siitä huolimatta se on maannut sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jo yli kaksi vuotta. Hallituspuolueiden kansanedustajat, myös vihreät mukaan lukien, keskeyttivät asian käsittelyn ja äänestivät terapiatakuun käsittelemisen jatkamista vastaan 12.3.2020. [Oikealta: Oho! — Ben Zyskowicz: Voiko tämä olla totta!] Kokoomus haluaa edistää terapiatakuuta, sillä mielenterveysongelmien kasvu oli nähtävissä jo ennen koronaepidemian alkua, mutta hallituspuolueet päättivät toisin.

Myös ministeri Lindén sekä ministeri Kiuru, edeltäjänne, olette molemmat sanoneet, että hallituksen esitys hoitotakuusta sisältäisi terapiatakuun. Toisin kävi, se ei sisällä. [Timo Heinonen: Oho!] Miksi hallituksen hoitotakuuesitys ei lupauksista huolimatta sisällä terapiatakuuta? Miksi petitte lupauksenne ettekä halua parantaa mielenterveyspalveluihin pääsyä? [Jukka Gustafsson: Kova väite!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Koska jotenkin ennakoin, että tämä kysymys nousee esille, niin kaksi minuuttia sitten tuossa lukaisin vielä kerran läpi tämän kansalaisaloitteen terapiatakuusta. Kaikkein tärkein asia, jota siellä korostettiin, oli nopean yhteyden saaminen perusterveydenhuoltoon eli terveyskeskuksiin, koska mikään takuu, mikään hoitomuotohan ei voi toteutua, ellei pääse ensin sinne arvioon. Tämä on yleisen hoitotakuun keskeinen asia. Suomessa tällä hetkellä yhteyden saanti terveyskeskukseen ja arviointi ei onnistu läheskään kaikkialla.

Toinen asia, jota kansalaisaloitteessa korostettiin, oli psykososiaaliset interventiot. No, siinä on kolme sivistyssanaa, mutta kun täällä on sivistynyttä väkeä, niin kaikki tiedämme, että kysymys on nopeasta puuttumisesta, joka voi esimerkiksi tapahtua lisäkoulutetun sairaanhoitajan, yleislääkärin tai psykologin toimesta ja nimenomaan seitsemässä vuorokaudessa tämän yleisen hoitotakuun puitteissa.

Sen sijaan psykoterapiaa, etenkään vaativaa psykoterapiaa, emme nykyisten psykoterapeuttien koulutusmäärien puitteissa katso realistiseksi pystyä tarjoamaan kansalaisaloitteen mukaisessa neljässä viikossa kuin joissain harvoissa tapauksissa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Ministeri Lindén, vielä noista mielenterveysongelmista: Nehän ovat todella, voi sanoa, ihan kansansairaus Suomessa. Meillä työkyvyttömyyseläkkeiden suurin syyryhmä on mielenterveysongelmat, ja nuorista noin 20 prosenttia kärsii tällä hetkellä mielenterveysongelmista, ja tilanne on pahentunut koronan aikana. Nämä ongelmat keskeyttävät monen elämänkin, ja varsinkin sellaisen, voi sanoa, hyvän elämän.

Me ollaan täällä puhuttu terapiatakuusta. Minä olen istunut täällä monena iltana, ja olen myöskin teidän, silloin kun olitte kansanedustajana, kuullut käyttäneen monia puheenvuoroja terapiatakuun puolesta. Otetaan ensiksi 23.3.: sanoitte, että terapiatakuu on tärkeä asia, ”sen takia se tulee toteuttaa osana hoitotakuuta, ja niin tulee myös tapahtumaan” [Oikealta: Ohhoh!] — ”niin tulee myös tapahtumaan”. Nyt kysyn teiltä: miksi te ette sitä vie tässä samassa? Te sanoitte 31.5. Helsingin Sanomissa, että se on ongelmallinen. Voin kertoa teille: ollessani samassa tehtävässä kuin tekin olen katsonut sen aloitteen, ja se ei ole ongelmallinen. Kannattaa kysyä myös Mielenterveyspoolilta. [Ben Zyskowicz: Ongelma onkin hallituksessa!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Mielenterveyspoolin kanssa olen ollut hyvin tiiviissä yhteydessä, ja tätä asiaa on käyty monta kertaa läpi. Kuten totesin, ne perustason interventiot, että lisäkoulutettu sairaanhoitaja... Kerron teille lyhyesti siitä, että nykyinen hallitus käynnisti tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen osana Terapiat etulinjaan -hankkeen peräti 43 miljoonan euron rahoituksella. Sillä rahoituksella on nyt koulutettu yli 1 000 henkilöä, ammattihenkilöä, pääasiassa sairaanhoitajia, osaamaan nämä lyhytterapiat. Malli on pitkälti se, jota Keravan kaupunki ja HUS toteuttivat yhdessä niin, että siellä on terveyskeskuksen lisäkoulutettu sairaanhoitaja, erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoissairaanhoitaja ja sitten erikoissairaanhoidon psykiatri tiiminä, ja he käsittelevät sitten siellä heti ensiyhteydenoton jälkeen näitä asioita. Tällä mallilla, nimenomaan lisäkouluttamalla henkilökuntaa tähän osaamiseen, me pystymme käsittelemään sen seitsemän vuorokauden hoitotakuun puitteissa, joka on nopeampi kuin se kansalaisaloitteessa esitetty neljä viikkoa, [Välihuuto oikealta] mutta koulutushaasteet ovat suuret.

Puhemies Matti Vanhanen

— Edustaja Sirén.

Arvoisa puhemies! Hieman hämmentyneenä kuuntelin ministeri Lindénin ensimmäistä vastausta, kun edustaja Multala esitti huolensa nuorten kasvavista mielenterveydenongelmista. Ja ministeri tuntui asiantuntijakeskusteluihin viitaten toteavan, että kysymys on ikään kuin masennuksesta ja ahdistuksesta, mikä ei olisi niin vakava asia.

Päinvastoin: tämä on ehdottomasti huoli, joka on laajasti jaettu ja joka myös tässä salissa tulee jakaa laajasti. Nuorten mielenterveyden ongelmat ovat nimenomaan haaste, mikä tulee tulevaisuudessa kalliiksi, jos emme nyt tartu siihen. Esimerkiksi kotikaupungissani Turussa, joka sattuu olemaan myös ministerin kotikaupunki, on ollut tilanteita, joissa opiskelija on tammikuussa pyytänyt apua, ja aika on annettu syksylle. Tämä on aivan kestämätön tilanne.

Arvoisa hallitus, minkä takia ette ota vakavasti nuorten mielenterveyden häiriöitä? Minkä takia ette lupauksistanne huolimatta toteuta niitä keinoja — esimerkiksi terapiatakuuta — joihin olette aikaisemmin sitoutuneet ja jotka olette luvanneet hoitaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Muistutan edelleen minuutin mittaisista puheenvuoroista. — Pääministerin sijainen.

Arvoisa puhemies! Halusin vastata tähän edustajan kysymykseen — ensinnäkin aika vakavan syytöksen sisältävään puheenvuoroon siitä, että hallitus ei ottaisi lasten ja nuorten arjen tilannetta koronavuosien jälkeen vakavasti. [Kokoomuksen ryhmästä: Siltä se kuulosti!] Päinvastoin.

Täällä lisätalousarvioesittelyssä kaksi päivää sitten kerroin, että hallitus kohdistaa normaalin talousarvionsa puitteissa oikeastaan kaiken sen liikkumavaran nyt lapsiin ja nuoriin, mutta myös niihin asioihin, joilla ennaltaehkäistään mielenterveyden huolia ja muita syrjäytymiseen liittyviä riskejä. Silloin ne rahat kohdistetaan kouluun, esiopetukseen, peruskouluun ja toiselle asteelle; siihen arkeen, tukiopetukseen, pienryhmätoimintaan, koulunkäyntiavustajiin, jotta voisimme välttää näiden ongelmien syntymistä. Ja sen lisäksi hallitus valmistelee tätä hoitotakuuta ja tuo siitä esityksen niin, että kaikkiin sairauksiin saisi nopeammin hoidon peruspalveluissa. Kysymys on hallitukselle mitä vakavin.

Ja korostan, miksi tämä on meille niin tärkeää: Suomessa syntyy historiallisen vähän lapsia. Tällä maalla ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta toivottomuuden polulle, vaan kaikkien aikuisten vastuulla on pitää näistä ihmisistä huolta. Hallitus kantaa lapsista ja nuorista suuren vastuun.

Puhemies Matti Vanhanen

Myös vastaukset yhdessä minuutissa. — Edustaja Antikainen.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ministeri Lindén mainitsi aiemmassa puheenvuorossaan lastensuojelun. Toivottavasti ministeri on oikeasti tietoinen siitä vaikeasta tilanteesta, joka siellä on. Nimittäin moni lapsi on menettänyt henkensä osin aliresursoidun lastensuojelun vuoksi. Tästä surullisin esimerkki on esimerkiksi Vilja Eerikan kuolema. Sen jälkeen, vuonna 2013, valmistui selvitys, jossa mainittiin monia toimenpiteitä, jotka olisi tehtävä. Tästä huolimatta lastensuojelun tilanne on vain pahentunut.

Lastenkodissa asuneena minulle tämä on erittäin tärkeä asia, ja senpä vuoksi perussuomalaiset ovatkin tehneet tästä aloitteen; olemme tehneet keskustelualoitteen lastensuojelun tilanteesta. Haluaisin kysyä ministeriltä: kannatatteko tätä, että kävisimme täällä eduskunnassa lastensuojelun tilanteesta laajan keskustelun, ja toisaalta aiotteko lisätä resursseja lastensuojeluun? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Kiitokset erittäin tärkeästä kysymyksestä. Tämä ministerin tehtäväni on määräaikainen, niin kuin tiedätte, ja silloin yleensä on tietyt lait valmistelussa ja niitä toteutetaan, mutta kun tulin tähän tehtävään, asetin viisi painopistettä itselleni. Yksi oli lastensuojelu, yksi oli mielenterveysasiat, yksi oli yleinen sosiaalinen eriarvoisuus, yksi oli terveyskeskuksessa hoitoon pääsy ja yksi oli hoidon jatkuvuus eli omalääkärimalli. Kaikista näistä olemme nyt saaneet aikaiseksi asioita, viimeksi omalääkärimallista aivan juuri.

Mutta tullakseni lastensuojeluun: Otin ensimmäisenä yhteyttä lapsiasiavaltuutettuun — ihan taisi olla jo toisella työviikolla — ja se poiki pitkälti myös hänen tänne eduskuntaan antamansa vuosikatselmuksen pohjalta sen, että olemme nyt käynnistämässä lastensuojelulain kokonaisuudistuksen, joka ei ollut edes hallitusohjelmassa. Siellä oli osittainen uudistus, joka on osin toteutettu ja jonka toisen osan piti tulla syksyllä. Nyt me kaksi viikkoa sitten pidimme tiedotustilaisuuden, jossa yhdessä lapsiasiavaltuutettu Pekkarisen kanssa kerroimme, mitä tarkoittaa lastensuojelun kokonaisuudistus. Äärettömän tärkeä asia, josta pitää keskustella tässä salissa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Mielenterveyden ongelmat ovat jo todella, todella yleisiä tällä hetkellä. Joka kolmas suomalainen on jossain elämänsä vaiheessa kokenut mielenterveyden horjumista, ja se, että niitä on nuorilla niin paljon, on äärettömän vakavaa. Todellakin näin koulujen päättämisen aikana tähän on hyvä kiinnittää nyt vakavasti huomio.

Minä nyt vaan myöskin peräänkuulutan sitä, että miksi te ette toteuttaneet tätä lupaamaanne terapiatakuuta tai senkaltaista järjestelyä tämän hoitotakuun yhteydessä Ollaan oltu lukemattomissa vaalitenteissä hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa, joissa te olette jokainen yksitellen olleet sitä mieltä ja luvanneet, että tämä asia hoidetaan. No, nyt sitä ei ole hoidettu. On mielenterveyden järjestöjen, ammattilaisten näkemys, että tätä ei ole terapiatakuualoitteen mukaisessa muodossa nyt hoidettu — hoitoon ei pääse. Tämän hinta olisi 35 miljoonaa euroa. Varmasti vaatii kouluttamista ja erilaisia järjestelyjä, että tästä terapiatakuusta tulee totta. Mutta eikö tätä rahaa löydy, kun te otatte 8,9 miljardia uutta velkaa? 35 miljoonaa. Onko tämä teidän arvovalintanne?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Yhteinen kotikaupunkimme — niin edustaja Orpon kuin Sirénin niin kuin täällä muutaman ministerinkin kanssa — Turku nousi tässä esille. Valitettavasti minun täytyy todeta, että hoitotakuu on sellainen asia, jota erityisesti Turun kaupunki tarvitsee. En nyt syytä sen pitkään toiminutta johtoa ja sitä poliittista ryhmää, johon tämä johto on kuulunut. [Sari Sarkomaa: Syy on aina jossain muussa!] Mutta eiköhän kysymys ole pitkälti siitä, että siinä kaupungissa ei tällä hetkellä pääse terveyskeskukseen ollenkaan. Ei edes soiteta takaisin, jos on yrittänyt päästä terveyskeskukseen. Ja kaiken lähtökohta on se, että ihminen saa perusterveydenhuoltoon yhteyden, on hänellä sitten ruumiillinen eli somaattinen vaiva tai mielenterveyden vaiva. [Kalle Jokinen: Nyt ei olla Turun valtuustossa!]

Olen itse ollut etulinjan lääkärinä 23 vuotta. Hyvin usein mielenterveyden ongelmat nousevat esille ruumiillisten sairauksien yhteydessä. Sen takia meidän pitää käsitellä hoitotakuita kokonaisuutena. Ja kuten sanoin, nimenomaan nämä interventiot, se nopea puuttuminen seitsemässä vuorokaudessa, sisältyy — niin kuin muidenkin sairauksien osalta — tähän hoitotakuuseen.

Puhemies Matti Vanhanen

Edistaja Keto-Huovinen.

Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan valtaosa psyykkisistä sairauksista puhkeaa nuoruusiässä. Toisaalta nuorilla on hyvä paranemisennuste. Onkin hienoa, että entistä useampi nuoristamme uskaltaa hakea apua, mutta palveluiden saatavuus on liian heikkoa. Pari vuotta sitten SuomiAreenalla vieraillessani kuulin nuorilta järkyttävää viestiä, että huumeita saa helpommin kuin hoitoa mielenterveysongelmiin. Tällaista emme saa Suomessa hyväksyä.

Terapiatakuun unohtaminen on yksi esimerkki hallituksen prioriteeteista. Jos hoitoa ei saa, voi nuori pahimmassa tapauksessa syrjäytyä, kuolla tai joutua työkyvyttömyyseläkkeelle jo nuorena. Kysynkin: mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy ja mitä oikeasti myös toteuttaa nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Halusin vastata tähän kysymykseen, koska silloin kun me puhutaan lasten ja nuorten mielenterveydestä, totta kai ongelmien ennaltaehkäisy ja se kouluissa ja oppilaitoksissa annettava varhainen tuki ovat aivan keskeisessä roolissa. Siinä hallitus on tehnyt hyvin paljon tämän hallituskauden aikana konkreettisia toimia. Olemme vahvistaneet oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja pysyvästi 29 miljoonalla eurolla ja säätäneet sitovista henkilöstömitoituksista näihin palveluihin, joilla me saadaan pysyvästi lisää koulupsykologeja ja koulukuraattoreita töihin suomalaisiin peruskouluihin, suomalaisiin lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin.

Tämän lisäksi olemme juuri — kolmas vuosi peräkkäin — päättäneet antaa koulutuksen järjestäjille lisäresursseja vastataksemme tähän koronapandemian aiheuttamaan hyvinvointi- ja oppimisvajeeseen, eli jo kolmantena lukuvuonna peräkkäin pystymme antamaan kouluille, oppilaitoksille mahdollisuuden palkata lisää erityisopettajia, koulunkäynninohjaajia, panostaa lisää oppilas- ja opiskelijahuoltoon tai pienentää opetusryhmiä.

Kaiken tämän lisäksi parhaillaan on valmistelussa myöskin sitouttavan kouluyhteisötyön vakinaistaminen — ennaltaehkäisevää työtä, mitä suomalaisissa peruskouluissa tehdään koulupudokkuuden ehkäisemiseksi. [Jukka Gustafsson: Kokoomus voisi jo luovuttaa kyllä!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Mielenterveysongelmat ovat nyt kasvamassa kaikissa ikäluokissa mutta erityisesti nuorten ikäluokissa niin suureksi asiaksi, että siitä on tulossa kansallisesti yksi suurimmista poliittisista kysymyksistä, ja sen takia olisi hyvä, että se asia ratkotaan laajalla yhteistyöllä tässä salissa. Se, ratkotaanko se terapiatakuun nimellä tai jollain muulla, on toissijaista, kunhan asiaan saadaan muutosta, eikö näin? Ministeri nyökyttelee.

Minkä takia siihen ei ole tällä vaalikaudella tehty muutosta? Eihän kokoomusta kiinnosta se, onko se terapiatakuu-nimellä, vaan se muutos, se, pääseekö palveluihin nopeammin ja ovatko palvelut nopeammin saatavilla, jotta voidaan ennaltaehkäistä vaikeampia ongelmia.

Nyt ministeri täällä lupasi, että joku muutos on toisella nimellä tulossa. Tapahtuuko se muutos tällä vaalikaudella? Ja tähän kysyisin varapääministerin kannan: onko hallitus sitoutunut siihen, että sama muutos, jonka mielenterveysjärjestöt ovat esittäneet terapiatakuun muodossa, tapahtuu nyt näillä muilla keinoilla koko Suomessa? — Mielellään hallituksen linjaus.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén. [Ben Zyskowicz: Tuleva varapääministeri!]

Arvoisa puhemies! Totean, että se tärkein käytännön toimenpide, joka on alkanut jo pari vuotta sitten ja joka oli hallitusohjelmassa, on nimeltään ”Terapiat etulinjaan”, jossa siis on, kuten kerroin, 43 miljoonan euron määrärahalla toistaiseksi sillä nimellä yli kahden miljoonan väestöpohjassa ja hieman toisella nimikkeellä muualla Suomessa koulutettu perusterveydenhuollon henkilöstöä juuri näihin mielenterveyden psykososiaalisiin lyhytinterventioihin, mikä tarkoittaa sitä, että kun ihmisellä on sitä ahdistusta, masennusta, jonka määrä on juuri lisääntynyt, niin kuin edustaja Häkkänen kertoi, päästään heti käsittelemään niitä asioita. Täytyy muistaa, että joidenkin mielestä se ei ole ihan psykoterapiaa, vaan sitä kutsutaan nimellä psykososiaaliset interventiot, ja meillä sen takia täytyy olla aika tarkkana näiden käsitteiden käytössä.

Oma kokemukseni puhuu siitä, että myös esimerkiksi sopivalla tavalla lääkärin tapaaminen ja lääkehoito, niin YTHS:ssä kuin terveyskeskuksessa tai yksityissektorillakin, on hyödyllistä, mutta tämä on se tärkein teko, mikä on käytännössä tehty ja tuottaa hyvää tulosta tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Suomen inflaatio eli hintojen nousu kiihtyy Eurostatin ennakkotilaston mukaan toukokuussa 7,1 prosenttiin. Samalla kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat solmussa. Julkisen sektorin työntekijät ovat vaatineet yksityisen sektorin palkankorotukset ylittäviä palkankorotuksia. Ekonomistit ovat huolissaan siitä, että palkankorotukset valuvat hintojen korotukseen. Inflaatio Suomessa on toistaiseksi ollut hyvin vahvasti tuonti-inflaatiota, josta energian hinnannousu selittää suuren osan. Nämä ulkoiset tekijät vaikuttavat nyt palkkojen nousuun.

Eikö palkankorotusten tulisi olla linjassa sen kanssa, millainen tuottavuuden kasvu ta-loudessamme on, jotta ylläpitäisimme ulkoista kilpailukykyämme? Valtionvelka kasvaa samaan aikaan, kun korot nousevat. Mitkä ovat hallituksen keskeiset toimenpiteet kasvavan talouskriisin ratkaisemiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Erinomainen ja analyyttinen kysymys. Kun en voi antaa minuutissa aivan koko maailmanselitystä, niin totean aluksi, että tilannekuvanne kysymysten nojalla on varsin oikea.

Me olemme inflaation suhteen eurooppalaisessa vertailussa vielä keskiarvon alapuolella, mutta kun kysymme keneltä tahansa suomalaiselta, tiedämme jo nyt, että ruokakaupassa ja bensapumpulla hinnat ovat korkeita. Me olemme tehneet täsmätoimia liittyen bensan hintaan, eli siinä kysymyksenne osuuteen energian hinnoittelusta. Me olemme myös jo aiemmin, ennen tätä energiahinnan kriisiä, päätyneet minimiratkaisuihin esimerkiksi teollisuuden sähköveron suhteen.

Tärkein vastaus ei ole sittenkään yksittäinen toimi bensan hintaan tai ne toimet, joilla varmistamme, että Suomessa ylipäätään on ruoantuotantoa jatkossakin, vaan kaikkein tärkein toimi on varmistaa, että talous kasvaa, työllisyys nousee, työpaikkoja on enemmän ja yrittäjät luottavat huomiseen. Sittenkin inflaation hyvin epätavallisen tilanteen keskellä eläessäkin sama vastaus toimii hyvinä ja huonoina aikoina ja ennen kaikkea huonoina: talouden kasvu, yrittäjyys ja työllisyys.

Puhemies Matti Vanhanen

Kysymys, edustaja Östman.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri totesi, huomaamme, että liikkumisen kustannukset ovat edelleen kasvaneet kohisten. Energiaa ja polttoaineita koskevat pakotteet ovat tietenkin välttämättömiä, mutta tilannetta olisi mahdollista korjata nykyistä enemmän toisesta päästä. Polttoaineverotuksen alentamista kristillisdemokraatit esittivät jo syksyn vaihtoehtobudjetissaan kauan ennen sodan syttymistä — tilanne oli nimittäin huolestuttava jo silloin. Me kaikki ymmärrämme, että tilanne, jossa ihmisillä ei ole varaa käydä töissä, ei kanna muutenkin kestävyysvajeesta kärsivää talouttamme kovin pitkälle. Kysyn hallitukselta: mitä lisätoimia hallitus aikoo tehdä sen eteen, etteivät liikkumisen korkeat kustannukset muodosta Suomessa estettä töissä käymiselle tai työllistymiselle?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vielä tästä inflaatiosta. Siinä kysymyksenne ensimmäisessä osassa olitte myös oikeassa, että tarvitsemme nyt toimia, jotka eivät ainakaan ole lisäämässä riskiä inflaatioon, jonka suurin taustasyy on nyt ennen kaikkea energian hinta, mutta aivan totta: niin meillä kuin muuallakin on syytä tarkkailla esimerkiksi palkkaratkaisujen kehitystä, niin että ne eivät ole ruokkimassa tätä ikävää ilmiötä lisää.

Tilanne on poikkeuksellinen. Olemme ensinnäkin päätyneet siihen verrattain nopeasti syksyn hyvien talouskasvu-uutisten keskeltä, eikä Suomen valtiovarainministeriössä eikä oikein koko euroalueellakaan ole sellaista käsikirjaa, jonka kaivaa esiin, siitä, miten hoitaa korkeaa inflaatiota näin yhteisvaluutan aikoina. Tärkein muistutus on se, että siitä vastaavat ensisijaisesti keskuspankit. [Jussi Halla-ahon välihuuto] Niiden tehtävä on huolehtia talouden vakaudesta ja markkinoiden vakaudesta, ja ounasteluja korkonoususta onkin näkyvissä.

Mutta yksittäisenä toimena sen sijaan, että olisimme tehneet kategorisen bensaveron alen kaikille, me olemme kohdistaneet työmatkavähennykseen selkeitä helpotuksia ja tehneet jakeluvelvoitteen alentamisratkaisun tänne eduskuntaan esityksenä, joka alentaa bensan hintaa ja ennen kaikkea dieselin hintaa pumpulla.

Totean vielä, arvoisa puhemies, jos sallitte: mitään keinoa en kuitenkaan sulje tässä vaiheessa tulevien kuukausien ajalta pois. Tilanne on niin epävarma ja poikkeuksellinen, että hallituksen työkalupakissa pitää olla kaikki keinot käytössä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Energia- ja ruokapula pahenee maailmalla kovaa vauhtia, ja se kurittaa rajusti jo suomalaisiakin. Eikä tulevaisuutemme näkymiä paranna yhtään se, että Suomi vapautti juuri varmuusvarastoista markkinoille 377 000 barrelia raakaöljyä ja tietojeni mukaan huoltovarmuuskeskuksemme on myymässä Latviaan viljaa jopa 5 000 tonnia.

Hyvät kollegat! Koska hiljattain kahdeksan edustajan vastustuksesta huolimatta päätimme jättää Nato-hakemuksen, on luonnollista, että suomalaiset ovat seuraavan talven nälän ja vilun kourissa aika yksin. Kysyn puolustusministeriltä: oletteko kanssani samaa mieltä, että meidän pitää pikaisesti peruuttaa Nato-hakemus? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Puolustusministeri.

Arvoisa puhemies! Nato-hakemuksessa yksi tavoite on juurikin se, että emme olisi yksin missään olosuhteissa. Meillä on onneksi jo nyt hyviä kumppanuuksia, mutta uskomme, että Nato-jäsenyys vahvistaa tulevaisuudessa turvallisuuttamme, joten vastaus kysymykseenne on ei: meidän ei pidä peruuttaa tätä hakemusta.

Arvoisa puhemies! Hallitus on esittänyt kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin ylimääräistä, aikaistettua kolmen ja puolen prosentin korotusta 1.8. lukien. Kiitos hallitukselle — teidän sosiaalinen omatuntonne selkeästi toimii. Pienituloiset ihmiset, pienituloiset eläkkeensaajat erityisesti kärsivät ruuan ja energian hintojen noususta.

Valtaosa, 98 prosenttia, yli 65-vuotiaista eläkeläisistä saa kuitenkin työeläkettä. Se on se varsinainen vanhuuseläke Suomessa, ja he jäävät nyt tämän korotuksen ulkopuolelle. Ministeri Saarikko, olisiko perusteltua myöskin, että työeläkkeisiin tehtäisiin vastaavanlainen ylimääräinen, aikaistettu indeksikorotus kuin kansaneläkkeisiin? Tästähän on malli jo olemassa öljykriisin ajoilta vuosilta 77—84, jolloin puolivuosittain tehtiin nämä indeksitarkistukset. Eikö meidän pitäisi huolehtia kaikkien eläkkeensaajien toimeentulosta juuri nyt?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Meidän pitää huolehtia kaikkien suomalaisten toimeentulosta, ja sinänsä kysymyksenne on oikeasta aiheesta esitetty. Eläkeläisten toimeentulo on huolenaiheemme, ja siksi tämä aikaistettu indeksitarkistus tehdään pienimpiin eläkkeisiin, ja siksi itse asiassa jo vaalikauden alkupuolella pienimpiä eläkkeitä korotettiin tuntuvasti, myös työeläkettä, tai ainakin sellaisella määrällä, joka nyt inflaation aikana on varmasti tullut tarpeeseen.

Esityksenne jättää huomiotta yhden seikan: tämäntyyppiset ratkaisut tehdään työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyössä, kun puhutaan työeläkeyhtiöistä, ja oletan, että se on ollut teidän puolueellenne erityisen tärkeä asia. Siksi katson parhaaksi, että näistä kysymyksistä neuvoteltaisiin. Muistutan myös: aina ovat odottamassa myös tulevat sukupolvet, ja eläkejärjestelmän pitää kestää ja olla reilu.

Nyt kun, edustaja Kiljunen, otitte tämän asian esiin, haluan muistuttaa siitä, että te olette aktiivisesti profiloitunut taitetun indeksin kysymyksen äärellä, ja nyt täytyy kyllä todeta, että aihe on ollut paljon kansalaisia puhuttava, ja mikä onni, että teidän esityksenne ei ole mennyt läpi, koska juuri nythän on niin, että tällaisen hintojen nousun aikana, kun palkat eivät vastaavasti olekaan kohonneet samaan tahtiin, tämä olisi ollut eläkeläisille katastrofi. Eli erittäin hyvä, että täällä on pidetty linjasta kiinni vastoin esitystänne.

Arvoisa puhemies! Suomessa on huutava pula työntekijöistä. Yritykset liki kaikilla aloilla tarvitsevat osaavaa ja työhaluista työvoimaa. Esimerkiksi kotimaakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla avoimia työpaikkoja on nyt enemmän kuin työttömiä työnhakijoita: pula on niin ammattikuljettajista ja siivoojista kuin hoitoalan työntekijöistä ja tietoliikenneosaajista.

Maamme työllisyys on parhaillaan historiallisen korkealla. Työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden huhtikuussa 193 000, mikä oli 69 000 vähemmän kuin vuosi aiemmin. Nyt pitää huolehtia kasvun edellytyksistä. Tähän kuuluu olennaisesti, että yritykset saavat työntekijöitä.

Näinä aikoina moni nuori ja vanhempikin juhlii valmistumistaan. Haluan toivottaa onnea ja siunausta tänä keväänä valmistuville. On tärkeää, että työhön pääsee kiinni jo nuorena ja mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Haluan kysyä asianosaiselta ministeriltä: millä tavalla hallitus vastaa akuuttiin työvoimapulaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Yhdyn näihin onnitteluihin vastavalmistuneille nuorille, jotka juhlivat tänä viikonloppuna tulevaisuutensa äärellä. Me olemme siinä onnellisessa tilanteessa, että niin hallituksen työllisyystoimenpiteet kuin moni muu poliittinen toimi ovat johtaneet siihen, että esimerkiksi nuorten työttömyys on alhaisemmalla tasolla kuin se oli sitten vuoden 2008. Eli tästä koronasta huolimatta ja siitä huolimatta, että nuoret ovat kokeneet kovia, heillä on kuitenkin edessään tulevaisuus, jossa he löytävät varmasti sijansa tässä maailmassa, työelämässä.

Hallitus on satsannut koulutukseen ja osaamiseen. Tulin juuri Saksasta ja tapasin siellä kollegani, työministerin. Myös siellä osaajapula on totista totta, ja myös siellä tämä uusi hallitus vannoo nyt koulutuksen ja osaamisen nimiin. Ja sitä me olemme koko tämän ajan tehneet, satsanneet siihen, että meillä osaaminen vahvistuu. Myös työelämässä ollessa halutaan nyt vahvistaa elinikäistä oppimista. Siinä olemme opetusministeri Anderssonin kanssa tehneet hyvää yhteistyötä. Työperäistä maahanmuuttoa olemme sujuvoittaneet. Eilen tuli nopea kaista startupeille ja erityisosaajille ja heidän perheilleen, ja tätä me tarvitsemme myös. Me ikäännymme, ja me tarvitsemme ulkomaista työvoimaa.

Arvoisa puhemies! Hallitus kutsui professori sir Partha Dasguptan eilen pääpuhujaksi Helsingissä pidettyyn talouskonferenssiin. Dasgupta on tullut tunnetuksi raportistaan, joka korostaa luonnon monimuotoisuuden merkitystä keskeisenä pääoman muotona. Ihmiskunta on täysin riippuvainen luonnosta ja sen tuottamista ekosysteemipalveluista, kuten hiilinieluista. Kuitenkin poliittisessa päätöksenteossa korostuu talousmalli, jossa luonnolle ei lasketa arvoa. Dasguptan keskeinen viesti on, että luontopääoman merkitys ihmiskunnalle ja taloudelle on tunnistettava nykyistä paremmin. Tarvitsemme perustavanlaatuisen muutoksen.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt selvityksen Suomen talouden ja luontopääoman välisistä kytköksistä. Kysynkin valtiovarainministeri Saarikolta: Millaisiin muutoksiin Dasguptan elintärkeän viestin soveltaminen tulee johtamaan suomalaisessa päätöksenteossa? Miten valtion budjetin valmistelussa aiotaan ottaa luontopääoma nykyistä vahvemmin huomioon, [Puhemies koputtaa] jotta saamme luontokadon pysähtymään?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tuo vierailu oli hyvin merkityksellinen ja lisäsi ymmärrystämme luontoa rakastavana kansana siitä, että luonnonvarojen rajallisuus ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat tulevaisuuden kannalta aivan samaa mittaluokkaa olevia kohtalonkysymyksiä kuin ilmastonmuutoksen torjunnan velvollisuutemme.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa me olemme päässeet monessa asiassa kansainvälisessä yhteistyössä jo pitkälle. Johdan esimerkiksi itse yhteistyössä Indonesian valtiovarainministerin kanssa globaalia valtiovarainministeriöiden ilmastokoalitiota lisätäksemme ymmärrystä ilmastonmuutoksen ja talouden yhteydestä — mukana on maita jo 70. Muun muassa tuon verkoston piirissä me nyt otamme uusia askeleita myös ymmärtääksemme kaksoisilmiötä — ilmastonmuutoksen katalia seurauksia ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista.

Uskon siis vahvasti, että me ensinnäkin tarvitsemme kansainvälisiä mittareita, jotta ymmärrämme ilmiötä paljon paremmin — sen laskenta ei ole aivan yksinkertaista, miten luonnon monimuotoisuus on häviämässä — ja me tarvitsemme myös kansainvälistä yhteistyötä, jotta tässä kaikessa tullaan onnistumaan.

Arvoisa herra puhemies! Nälkää näkevien ihmisten määrä maailmassa oli hälyttävä jo ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa. Massiiviset nälänhädästä johtuvat pakolaisvirrat eivät ole valitettavasti painajainen, vaan realismia. Koronapandemia, ilmaston kuumeneminen ja energian hinnannousu sotkivat globaalit ruokajärjestelmän markkinat.

Toiseksi suurimman vehnän viejän, Intian, satonäkymät ovat joidenkin arvioiden mukaan vain 60 prosenttia normaalista. Intian lisäksi Egypti, Turkki ja Indonesia ovat kertoneet rajoituksista ruoan vientiin. Ukrainan vilja- ja öljykasvien vienti on käytännössä pysähtynyt sodan vuoksi. Viljan hinta on noussut yli puolella tämän vuoden alusta. Puolitoista miljardia ihmistä ei enää voi olla varma siitä, että he saavat riittävästi syödäkseen, ja 250 miljoonaa ihmistä on nälänhädän partaalla.

Ministeri Haavisto, mitä Suomi voisi tehdä ruokakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseksi? Kuinka saamme Ukrainan viljan pääsyn helpottamaan globaalia ruokakriisiä voidaksemme ehkäistä miljoonien pakolaisten kärsimykset?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski, puutuitte todella tärkeään asiaan.

Jos katsoo viime vuoden tilannetta, niin maailmassa oli noin 200 miljoonaa nälänhädästä kärsivää ihmistä, ja tilanne oli todella jo silloin hälyttävä. Ja sitten on tullut näitä negatiivisia uutisia huonosta ilmastotilanteesta Intiassa, Pakistanissa — siellä karsitaan kuivuudesta — ja sitten on tullut Venäjän sota Ukrainaa vastaan, joka on todella tyrehdyttänyt myöskin viljakaupan Ukrainan suunnasta maailmanmarkkinoille.

YK:n pääsihteeri on pyrkinyt neuvottelemaan nyt tälle Ukrainan viljalle reittiä ulos maasta niin, että Odessan satamaa voitaisiin käyttää. Suomi tietysti tukee näitä neuvotteluja: saataisiin tämä vilja markkinoille, samaten muut Ukrainan maataloustuotteet. Ja Suomi on tukenut jo tänä vuonna maailman ruokaohjelmaa, WFP:tä, 26 miljoonalla eurolla ja muita järjestöjä, jotta ne pystyvät sitten auttamaan tässä akuutissa ruokakriisissä. Suomi on myöskin ollut tässä kouluruokaohjelmassa kansainvälisesti erittäin aktiivinen, jotta maailman köyhimmissä maissa lapset saisivat myöskin koulujen yhteydessä ruokaa.

Tack, ärade talman! Det är viktigt att vi värnar om naturens biologiska mångfald. Enligt Sitras färska rapport kan cirkulär ekonomi erbjuda lösningar för just detta. Samtidigt betyder det ju att vi skulle använda våra resurser effektivare.

Arvoisa puhemies! Kiertotalousratkaisulla olisi erityisesti ruoka- ja maataloussektorilla potentiaalia luontokadon pysäyttämiseksi. Tiedämme, että esimerkiksi laiduntava karja on tärkeä luonnon monimuotoisuutta ajatellen. Arvoisa ministeri Kurvinen, maatalous on tärkeä osa ratkaisua. Mitä ratkaisuja ministeriössä pohditaan, jotta voimme tukea maataloutta vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta ja ehkä samanaikaisesti parantaa taloutta? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kurvinen.

Ärade talman! Viktig fråga.

Vaikka tietysti maa- ja metsätalousministeriössä pääkatseemme onkin maa- ja metsätalouden kannattavuuden parantamisessa tässä vaikeassa kriisissä, jota maaseutuelinkeinot elävät, niin emme ole suinkaan unohtaneet myöskään luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista. Nämä asiat eivät todellakaan sulje toisiaan pois, kuten edustaja Norrback tuossa hyvin kuvasi.

Yksi esimerkki siitä, miten huolehdimme tästä kiertotaloudesta ja luonnon monimuotoisuudesta osana maataloutta, on Suomen kansallinen CAP-suunnitelma elikkä uuden maataloustukiohjelmakauden ohjelma, jota viimeistelemme juuri ministeriössä. Siellä puhutaan ekojärjestelmäkokonaisuudesta, johon kuuluvat muun muassa luonnonhoitonurmet, joista voi sitten viljelijä ja maatila saada korvausta. Luonnonhoitonurmella muun muassa nisäkkäät ja peltolinnut saavat suojaa ja ravintoa, ja myös ympäristökorvausjärjestelmässä on otettu huomioon laiduntaminen ja luonnon hoito. Myöskin teemme yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa Helmi-ohjelman puitteissa, jossa muun muassa perinnebiotoopeista pidetään huolta.

Ja juuri niin kuin edustaja Norrback totesi, maatalous ei ole ongelma. Se on osa ratkaisua maanpuolustukseen, ilmastokriisiin ja luonnon monimuotoisuuteen.