Arvoisa herra puhemies! Esittelen valiokunnan mietinnön. Kyseessä on valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen. Tämä olisi väliaikaisesti ja osin toistaiseksi voimassa. Vahinkona voitaisiin korvata valtion virkamiehelle sekä hänen mukana seuraavalle perheenjäsenelleen sekä eräille virkamieheen rinnastettaville henkilöille koronapandemian vuoksi ulkomailla annetusta rokotteesta aiheutuneet haittavaikutukset samoin edellytyksin kuin Suomessa annetusta rokotteesta korvattaisiin lääkevahinkona. Lakia sovellettaisiin myös siviili- ja sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä oleviin henkilöihin. Lakia on jo tähän mennessä sovellettu kriisinhallintatehtävissä tapahtuneisiin matkavahinkoihin. Perustelujen mukaan on kuitenkin havaittu tarpeelliseksi säätää selvyyden vuoksi asiasta nimenomaisesti.
Valiokunta pitää tärkeänä, että rokotevahinkona korvataan koronapandemian vuoksi ulkomailla annetusta rokotteesta aiheutuneet vahingot vastaavasti kuin rokotevahinko korvataan Suomessa annetusta rokotteesta. Valiokunta korostaa, että rokotevahinkona sairauden tai vamman perusteella maksettavan korvauksen saamisen edellytyksenä on, että sairaus tai vamma on aiheutunut sellaisesta rokotteesta, jonka Euroopan lääkevirasto on hyväksynyt rokotteeksi ja jolle Euroopan komissio on antanut myyntiluvan. Minkään muun pandemian torjumiseksi annettavan rokotteen aiheuttamaa rokotevahinkoa ei korvata säädettävän lain nojalla. Valiokunnan mukaan tämä tieto on saatettava tehokkaasti ulkomailla rokotettavien, lain soveltamisalaan kuuluvien tietoon ja lisäksi on huolehdittava, ettei heille anneta muuta kuin tässä laissa tarkoitettua hyväksyttyä rokotetta.
Suomen ulkomaanedustuksessa sekä muissa tehtävissä ulkomailla on yhteensä yli 2 000 valtioon palvelussuhteessa olevaa henkilöä ja heidän mukanaan seuraavaa perheenjäsentä. Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuu vajaat 400 sotilasta, ja kriisinhallinnan asiantuntijoita on noin 110. Lisäksi pitkillä ulkomaan virkamatkoilla on muun muassa poliisin, Rajavartiolaitoksen, Ilmatieteen laitoksen ja Puolustusvoimien palveluksessa olevia henkilöitä.
Valiokunta toteaa, että valtio on työnantajana velvollinen huolehtimaan työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä myös silloin, kun nämä ovat työssä ulkomailla. Tämä merkitsee myös sitä, että ulkomailla oleskelevilla on oltava asianmukainen mahdollisuus osallistua koronarokotuksiin. Ulkomailla työskenteleville tarjotaan mahdollisuus ottaa rokote kohdemaassa tai tulla rokotettavaksi Suomeen. Valiokunnan mielestä rokottamisesta tulisi vastaisuudessa huolehtia ulkomailla vallitsevat olosuhteet ja muut eri seikat huomioon ottaen etukäteen ennen ulkomaan tehtäviin siirtymistä.
Säädettävän lain kiireellisyys johtuu erityisesti siitä, että kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa tarvitaan niihin osallistuvien koronarokottamista sekä kriisinhallintahenkilöstön terveys- ja työturvallisuuden vuoksi että toiminnan jatkamiseksi näissä operaatioissa. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi UNIFIL-operaatiossa koko henkilöstön rokottaminen on edellytyksenä osallistumiselle operaatioon vastaisuudessa. Mikäli Suomi ei pysty takaamaan riittävää vakuutusturvaa rokotteiden mahdollisten haittavaikutusten varalta, saatetaan Suomen toiminta operaatiossa joutua lopettamaan. Asian valiokuntakäsittelyn yhteydessä ilmenneen perusteella tämä koskee etenkin sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioita.
Työ- ja terveysturvallisuuden kannalta valiokunta korostaa, että Suomi toimii sotilaallisissa kriisinhallinnan operaatioissa korkean riskitason alueilla. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista 94 on tällä hetkellä toimialueellaan, ja heistä lähes puolet työskentelee korkean turvallisuusriskin toimialueilla.
Hallintovaliokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana lukuun ottamatta pientä teknistä voimaantulosäännöksen muutosta. Mietintö on yksimielinen.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Näin. — Edustaja Rantanen.