Suullinen kysymys valtiovarainministeriön virkamiesraportista (Eero Heinäluoma sd) | Suullinen kysymys pientä työeläkettä saavien toimeentulosta (Sami Savio ps) | Suullinen kysymys saamelaisten oikeuksien toteutumisesta (Krista Mikkonen vihr) | Suullinen kysymys voitontavoittelusta varhaiskasvatuksessa (Paavo Arhinmäki vas) | Suullinen kysymys nuorten mielenterveysongelmista (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kysymys sosiaaliturvan uudistamisesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys maatalouden kannattavuudesta (Eerikki Viljanen kesk) | Suullinen kysymys maatalouden EU-rahoituksesta (Arto Satonen kok) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön virkajohto julkaisi oman puheenvuoronsa ajankohtaiseen talouskeskusteluun tällä viikolla, ja siinä pidetään tärkeänä, että julkiseen talouteen synnytettäisiin ylijäämää — ei pelkästään, että lopetetaan velkaantuminen, vaan tarvitaan ylijäämää.

Olemme tällä viikolla puhuneet paljon myös vanhustenhoidosta, ja on ollut iso toive eduskunnassa, että ikäihmisten hoivaan saataisiin lisää henkilökuntaa ja voisimme mahdollistaa inhimillisen vanhuuden Suomessa kaikille. No, nyt tässä VM:n virkaraportissa puhutaan kyllä ikääntymisestä, mutta siinä ei puhuta tästä hoivasta. Samaan aikaan siinä sanotaan, että olisi tarve tehdä 2 miljardin euron lisäsopeutus, ja sanotaan, että tämä voi tapahtua joko lisäleikkauksin tai sitten verotulojen lisäämisen kautta. Ministeri Orpo, hyväksyttekö tämän valtiovarainministeriön virkaraportin ehdotukset?

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinäluoma ottaa esille äärettömän tärkeän raportin. Mielestäni meidän pitää hyvin huolellisesti tutustua siihen, mitä maan parhaat julkisen talouden asiantuntijat lausuvat. Heillä on suuri huoli siitä, että vaikka me olemme nyt saaneet talouden kääntymään, päässeet julkisessa taloudessa tällä hetkellä plus miinus nollaan, velkaantuminen on tai- tettu, niin huonommat ajat ovat selkeästi alkamassa. Ja kun meillä samaan aikaan pitäisi muun muassa huolehtia meidän vanhuksistamme, mummojen ja vaarien hoidosta, ja monista muista tärkeistä yhteiskunnan tehtävistä, joissa kulut kasvavat, niin meillä on tiukka paikka. Siksi pitää tarkkaan miettiä, mihin resursseja suunnataan. Vanhustenpalveluihin meidän joka tapauksessa täytyy pistää lisää, mutta miten sitten rahoitetaan esimerkiksi tärkeät vanhuspalvelut ja niiden tarvitsemat lisäresurssit? Ensinnäkin, kun minun mielestäni me emme voi velkaantua, meillä on vaihtoehtona suunnata muualta resursseja. [Puhemies koputtaa] Veronkorotuksista virkaraportti sanoo, että liikkumavaraa ei juuri ole.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Kuuntelin kovin tarkasti ministerin vastauksen, mutta en kyllä löytänyt siitä vastausta. Kun kysyin, hyväksyttekö te tämän raportin ehdotukset 2 miljardin lisäsopeutuksesta, niin ette ottanut siihen kantaa. [Ben Zyskowicz: Ei hallituksella ole siihen kantaa!] Ja kun virkaraportti sanoo, että tässä tehdään tämä joko lisäsäästöin tai sitten lisätuloin, niin sekin on ihan relevantti kysymys, mitä kautta toimitaan. Nämä valinnathan eivät ole automaattisia. Ne ovat myös arvovalintoja: Mihin satsaamme? Miten muistamme ikäihmisiä? Miten pidämme lapsistamme huolta? Myös ne ovat arvovalintoja, miten verotulot kerätään.

Tuossa raportissa on käyty lävitse myös verotulovaihtoehtoja ja esitetään harkittavaksi, että yritysverotukseen liittyvistä tuista mahdollisimman suuressa määrin luovuttaisiin, varsinkin kun niillä ei ole kasvun ja työllisyyden kannalta hyviä vaikutuksia. Ja tähän listaan, 5 miljardin euron listaan, kuuluu sellaisiakin asioita kuin listaamattomien yhtiöiden verovapaudet osingoissa. Myös tämän hallituksen äskettäinen aikaansaannos yritysvähennyksestä on tässä listassa. [Puhemies koputtaa] Hyväksyttekö näihin puuttumisen?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä on tietysti hallituksen kyselytunti, ja puhutaan jo enemmän tulevaan vaalivuoteen liittyvistä linjauksista, mutta toki valtiovarainministerin roolissa mielelläni näitä asioita pohdin.

Ensinnäkin se, että meidän pitää jatkaa tiukkaa talouden linjaa, on fakta. Minusta se on oleellista, että me pystymme seuraavalla vaalikaudella pitämään huolta siitä hyvästä talouden ja työllisyyden kehityksestä, jota tämä hallitus on saanut aikaan muun muassa niillä teidän luettelemillanne asioilla, pitämällä tämän maan yrittäjäystävällisenä ja luomalla pohjan kasvulle, työpaikkojen syntymiselle — tämän kasvun ylläpito. Ilman kasvua me olemme takuuvarmasti niissä leikkauksissa, sopeutuksissa ja veronkorotuksissa, joista te puhutte.

Sinänsä minä hyväksyn sen linjan ja allekirjoitan sen täysin, mitä he kuvaavat tulevasta. Mutta minun mielestäni, ennen kuin puhutaan veronkorotuksista tai uusista leikkauksista, meidän pitää tehdä ohjelmat, jotka johtavat talouskasvun jatkumiseen ja [Puhemies koputtaa] hyvän työllisyyskehityksen jatkumiseen. Se on paras tie.

Arvoisa rouva puhemies! Arvostettu valtiovarainvaliokunnan pitkäaikainen jäsen, edustaja Ala-Nissilä on lausunut tästä asiasta Twitterissä seuraavasti: ”Valtiovarainministerin puolue (Kok.) on luvannut poistaa jo varainsiirto-, perintö- ja lahjaveron sekä autoveron poistamista ja hulppeat tuloveronkevennykset, yhteensä 5 miljardia. Eläkeparannuksia kritisoidaan mutta veropopulismilla ei rajaa. #verot #Kokoomus #Keskusta.”

Puhemies! Minun täytyy sanoa, että olen kyllä hyvin paljon edustaja Ala-Nissilän kanssa samalla linjalla tässä. Jos ja kun meidän täytyy voida pitää hyvää huolta meidän vanhuksistamme ja meidän lapsistamme, me tarvitsemme myös verotuloja, ja nyt on käynyt niin, että tämä hallitus on antanut kaikkein varakkaimmille veronkevennyksiä: miljoonaperintöjen verotusta on kevennetty, suurten metsäomistusten kevennyksiä. Jos vielä tulevaisuudessa mennään tälle linjalle, ministeri Orpo, miten luulette, löytyisikö mieluumminkin sydäntä pitää hyvää huolta lapsista ja vanhuksista?

Arvoisa puhemies! Hallituksen hyvän veropolitiikan ansiosta — joka on ollut ennustettavaa ja joka on perustunut siihen, että olemme laskeneet työn verotusta ja yrittämisen verotusta, luoneet pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta — on luotu pohjaa talouskasvulle, kilpailukyvylle ja investoinneille. Sillä on saavutettu tulosta. Kyllä me osaamme tämän veropolitiikan, edustaja Viitanen. Me osaamme sen.

Mutta emme ole luvanneet perintöveron poistoa. Pidemmällä tähtäimellä se voisi olla hyvä. Emme ole luvanneet. Olavi Ala-Nissilä voi luvata, mitä hän haluaa. Varainsiirtoveron poisto voisi olla järkevää, mutta se veropohjan säilymisen vuoksi ei ole mahdollista tässä tilanteessa. Sen sijaan kuka täällä puhuu? Te olette luvanneet toisaalta miljardien lisämenot ennen kuin aloitte edes puhumaan vanhusten palveluista, miljardien lisämenot eri puolille yhteiskuntaa, ja te puhutte ja peräänkuulutatte täällä vastuullista taloudenpitoa — te!

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, minusta te ette nyt vastannut edustaja Viitasen kysymykseen, että mistä rahat näihin teidän kaikkiin miljardiveronalennuksiin kaivetaan. Toisin kuin te sanotte, itse asiassa siinä teidän omien virkamiesten laatimassa raportissa myös kritisoidaan tämän hallituksen veropolitiikkaa. Siellä on tehottomia veroetuja, joita te olette jakaneet omille etupiireillenne.

Silloin kun lapsiperheet tulivat kysymään, onko työttömien lapsilta pakko rajata varhaiskasvatusoikeutta, teidän vastauksenne oli, että kyllä, koska suurmetsänomistajat kävivät täällä ensin. [Keskustan ryhmästä: Heh heh heh! — Välihuutoja] Kun työttömät kysyivät, onko heiltä pakko neljännen kerran peräkkäin leikata, vastaus oli, että miljoonaperijät kävivät täällä ensin. Nyt kun ikäihmiset kysyvät, olisiko tällä maalla varaa siihen, että jokaisesta pidetään ihmisarvoisesti huolta, teidän vastauksenne on, että sijoittajat kävivät ensin — suurin piirtein sen rahan ensi vaalikaudelle te olette varanneet heille, mikä nyt tarvittaisiin tämän hoitajamitoituksen hoitamiseen.

Ministeri Orpo, onko teidän almanakassanne koskaan pienen ihmisen vuoro? [Markku Rossi: Nyt menee laukalle! — Ben Zyskowicz: Eihän tuossa ollut totuuden siementäkään!]

Edustaja Lindtman, pienen ihmisen asia on meidän kaikkien asia, ja sitä hoidetaan parhaiten sillä, että me hoidamme hyvin meidän taloutta. Sitä hoidetaan parhaiten sillä, että me pidämme huolta talouskasvusta ja siitä, että isillä ja äideillä, miehillä ja naisilla, nuoremmilla ja vanhemmilla on töitä. Tätä me olemme tehneet, edustaja Lindtman. Te ette uskoneet siihen yhtään vaalikauden alussa: te kerroitte, että me emme tule pääsemään työllisyystavoitteeseen, ja te kerroitte, että me emme tule saamaan velkaantumista taittumaan. Te olette haukkuneet jokaisen meidän esityksemme, mitä me olemme tehneet. [Eero Heinäluoma: Ei suinkaan!] Edustaja Lindtman, me olemme saavuttaneet kaikki nämä tavoitteet, kaikki, ja se on parasta lääkettä sille, että me voimme pitää huolta meidän vanhuksista ja että meillä on varaa palkata hoitajia myös tulevaisuudessa.

Älkää te tulko tuhoamaan tätä hyvää työtä, mikä nyt on tehty, teidän holtittomalla menonlisäyspolitiikallanne, jotta meillä riittävät rahat muun muassa sinne vanhustenpalveluihin. Ei rahaa joka paikkaan riitä. Vain teillä on se aarrearkku, jossa sitä on loputtomasti.

Arvoisa puhemies! Aikamoinen yhtälö meillä on nyt täällä käsillä. Samaan aikaan, valtiovarainministeri, te ja teidän puolueenne esitätte noin 3 miljardin euron lisäverojen alennuksia ja esimerkiksi aika hurjaa perintö- ja lahjaveron laskua. Samaan aikaan eduskunnassa käydään kiihkeää keskustelua siitä, olisiko pitänyt antaa niille ihmisille armoa, jotka vähäisistään antoivat hallituskauden alussa. Siihenkään muutamaan sataan tuhanteen euroon ei ollut varaa tällä hallituksella, vaan sotainvalideiltakin piti vielä jälleenkin leikata tälle kuluvalle vuodelle. Näin on pitänyt leikata, eikä myönnytyksiä ole riittänyt.

Me kävimme eilen vakavan keskustelun täällä vanhustenhuollon tilasta, ja kysynkin nyt teiltä, ministeri Orpo, liekö se niin, että nämä tulevat muutama tuhat hoitajaa, jotka vanhustenhuoltoon tarvittaisiin, ja hoitajamitoitus 0,7 saattavat jäädä jälkeen taas, [Puhemies koputtaa] kun kokoomus mieluummin laittaa etusijalle perintö- ja lahjaveron alennuksen. Onko tämä näin?

Arvoisa puhemies! Tämä tyyli tekee minut nyt valitettavasti ihan surulliseksi. Te vääristelette kaiken, mitä sanotaan. [Vasemmalta: Vanhusten tila tekee surulliseksi!] Te maalaatte kuvaa, sellaista kuvaa, mitä minä en tunnista. Vaikka kuinka minä mietin, niin en tunnista noita puheita, mitä te kerrotte. Me emme edes vero-ohjelmaamme ole esitelleet, ja sitä paitsi tämä ei ole kokoomuksen kyselytunti, tämä on hallituksen kyselytunti. Ja mitä tulee veteraanikysymykseen, siitä on tänään annettu esitys eduskunnalle. Me toimimme tässäkin asiassa eri tavalla kuin te annatte kansalle, ihmisille tässä ymmärtää.

Edelleen sanon sen, että kun täällä liikkeelle lähdettiin talouspolitiikasta, veropolitiikasta, niin otetaan nyt todella vakavasti se valtiovarainministeriön virkamiesten näkemys, että meidän pitää pystyä keräämään puskureita, pitämään talouskasvua yllä, pitää huolehtia veropohjasta, mutta pitää myöskin katsoa, niin kuin he toteavat, että esimerkiksi työn verotuksessa ei juuri kiristämisen varaa ole. Minun mielestäni ei ole ollenkaan, [Puhemies koputtaa] mutta puhuttaisiin niin kuin asiat on, eikä vääristellä viikosta toiseen toisten puheita.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Edustaja Ala-Nissilän nimi mainittiin.

Puheenjohtaja! Niin mainittiin.

Todella olen ensinnäkin sitä mieltä, että tällä vaalikaudella on tehty hyvää ja ennakoitavaa veropolitiikkaa monella tavalla. Tiedän, että puolueet vasta viimeistelevät vero-ohjelmiaan, mutta minä olen varoitellut tästä julkisesta keskustelusta, mitä olen kuullut, kun useampia veroja esitetään poistettavaksi. Todellakin keskusta lähtee siitä, että meidän pitää edetä maltillisesti ensi vaalikaudella veropolitiikassa.

Mutta työllisyys on se tärkein asia. Jokainen työllisyysprosentti on tuonut melkein 1,5 miljardia liikkumavaraa julkiseen talouteen. Se on tuonut 1 000 euroa jokaiselle perheelle toimeentuloon. Työttömällä on kymmenen kertaa suurempi riski syrjäytyä kuin työllisellä. Tällä linjalla ymmärrän, valtiovarainministeri, että tekin haluatte jatkaa. Minä lähden siitä, että me pystymme nostamaan 75 prosenttiin ensi vaalikaudella työllisyysasteen, ja silloin näitä valtiovarainministeriön leikkauksia me emme tarvitse, jos me onnistumme työllisyyspolitiikassa. [Puhemies: Kysymys!] Onko asia näin? [Naurua]

Kiitos kysymyksestä, kyllä se on näin. Mutta jos me saavutamme hyvällä, määrätietoisella politiikalla 75 prosentin työllisyysasteen, se todellakin vaatii kovia päätöksiä. Kaikki tiedämme, että helpot keinot on käytetty. Jos talouden suhdanne laskee, niin tarvitaan määrätietoista politiikkaa, ja tarvitaan sitä tiukkaa menokuria, ei rahaa sinne tänne.

Mutta tämä 75 prosenttia ei tuo yhtään liikkumavaraa, ei yhtään. Siksi vaalilupauksia sen päälle... Se siis perustuu, 75 prosenttia, täydelliseen onnistumiseen työllisyyspolitiikassa. Siinä ei ole liikkumavaraa, eli kaikki, mitä nyt luvataan muuta kuin pakolliset menot, tehdään velaksi ja lasten piikkiin. Siksi valtiovarainministeriön virkamiesten keskeinen viesti on se, että nyt pitää pitää maltti ja tolkku, jotta me emme joudu taas aloittamaan velkaantumista meidän lastemme piikkiin. Ja mitä... — Anteeksi, aika on jo käytetty, jatketaan.

Kunnioitettu puhemies! Saimme äsken kuulla, että helpot keinot on käytetty. Jos ne helpot keinot ovat sitä, että indeksit on leikattu ja jäädytetty talouskasvun huipulla, niin mitä ne kovat keinot sitten oikein ovatkaan. [Ari Jalosen välihuuto]

VM:n julkaisussa esitettiin, että 500 miljoonaa pitää sopeuttaa vuosittain. Me tiedämme sen, että julkista taloutta täytyy vahvistaa, meillä on ikääntymisongelma, ilmastonmuutos-ongelma, teknologiapanostuksia täytyy tehdä, meidän täytyy taklata työllisyys, panostaa elinikäiseen oppimiseen, asumisen ja liikkumisen kustannuksia täytyy alentaa, kotitalouksien velkaantuminen täytyy katkaista. EKP:n ongelmat meillä on tiedossa, ja Emun kehittämistä täytyy jatkaa. Julkista taloutta täytyy vahvistaa digitalisaation avulla. Matkailu- ja kaivosalaa täytyy kehittää sekä panostuksia uusiin innovaatioihin jatkaa. Mutta miten tämä kaikki on mahdollista, kun meidän täytyy vuosittain säästää 500 miljoonaa? Miten me saamme kasvua [Puhemies koputtaa] aikaan? [Eduskunnasta: Rajat kiinni!]

Niin, eli tästä päästiin siihen, että jos me haluamme, että Suomessa hyvinvointi säilyy ja rahat riittävät kaikkeen tärkeään, niin mitään muuta keinoa ei ole kuin talouskasvun ylläpitäminen — talouskasvun ylläpitäminen, korkea työllisyys, jotta mahdollisimman moni työikäinen ja työkykyinen pääsee töihin. Silloin kun mahdollisimman moni työikäinen ja työkykyinen on töissä, niin silloin riittävät rahat myöskin niiden asioiden hoitamiseen, jotka eivät vielä ole töissä tai jotka ovat työuransa tehneet tai eivät esimerkiksi vammaisuuden tai sairauden takia pysty siihen työntekoon. Silloin meidän pitää pitää huolta osaamisen pohjasta ja kilpailukyvystä, huolehtia siitä, että meidän koulutusjärjestelmämme toimii, että se tuottaa aina korkeata osaamista ja sieltä innovaatioita, syntyy yrityksiä. Pidetään Suomi yritysystävällisenä maana. Ei veroteta yrityksiä kuoliaaksi. Listaamattomien yritysten verotuksen kiristäminen tarkoittaisi sitä, että kun sinne pk-yrityksiin ne uudet työpaikat syntyvät, niin me löisimme työllistymistä suoraan päähän tekemällä sen. Jos verotusta halutaan [Puhemies koputtaa] rakenteellisesti uudistaa yritysverotuksen sisällä, sitä kannattaa miettiä, voidaanko kasvuesteitä esimerkiksi poistaa.

Arvoisa puhemies! On aivan selvä asia, että julkinen talous ei tällä hetkellä kestä uutta taantumaa, ja siihen syynä on meidän ikärakenne, huoltosuhde ja myös julkisyhteisön velka suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ymmärrän sen, että puskureita tarvitaan, mutta puskureita ei saa rakentaa siten, että ruokitaan lisää lamaa.

Kysymys onkin hallitukselle se, että kun Suomen talouden ongelmat ovat pääosin rakenteellisia ja me olemme nyt nähneet, sote-uudistuksen kautta, että yksikään vaalikausi, yksikään hallitus ei pysty ratkaisemaan työmarkkinoiden uudistamista, sotea, sosiaaliturvaa tai muita isoja uudistuksia, niin olisitteko te valmis lähtemään mukaan vaalikaudet ylittävään, laajapohjaiseen komitea-ajatukseen, jonka kautta kaikki voitaisiin sitouttaa näihin isoihin uudistuksiin, ja se loisi oikeasti puskureita meidän talouteen, ja se veisi yhteiskuntaa aidosti eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Aallolle rakentavasta puheenvuorosta. Itse asiassa minuakin tämä tämmöinen vaalipaneelikeskustelu tässä kyselytunnilla häiritsee. Sen sijaan, että me tässä syyttelemme toisiamme, pitäisi katsoa edustaja Aallon lailla eteenpäin. [Timo Heinonen: Juuri näin!] Ja hyvä esimerkki tästä uudesta tavasta toimia voisi olla tämä työkykyohjelma, johon kaikki eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet. Siitä iso kiitos. Lisäksi tarvitaan monia, monia uudistuksia, joiden edustaja Aallon esimerkin mukaan mielestäni pitäisi mennä yli vaalikausien. Me emme muuten pysty ratkaisemaan — tämä on minun näkemykseni — tätä 80 prosentin työllisyysastetavoitetta. Silloin puhutaan esimerkiksi siitä, miten rakennetaan Suomeen toimivat oppisopimusmarkkinat. Miten me haastamme yritykset, pk-sektorin tähän mukaan? Tässä on sellaisia asioita kuten työmarkkinakysymykset. Tästä kaudesta oppineena itse aloittaisin niin, että toisin blankon paperin pöytään ja sanoisin: 80 prosenttia, miten me Suomessa tehdään tämä?

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Orpo, te osaatte kyllä veroalennuspolitiikan, veroalennuksia, joita te rahoitatte leikkaamalla koulutuksesta, suomalaisesta osaamisesta sekä pienituloisilta. 1,5 miljardin edestä on kevennetty verotusta tämän vaalikauden aikana samanaikaisesti, kun sanotaan, ettei ole varaa lopettaa leikkauksia pienituloisten sosiaaliturvaan ja koulutukseen.

Keskusteltiin eilen hoitajamitoituksen nostamisesta 0,7:ään. Siihenkään kokoomuksen mielestä ei ole varaa, vaikka se uudistus yksinään olisi rahoitettavissa kiristämällä listaamattomien yritysten osinkoverotusta, jos poliittista halua on. Te sanotte, ettei ole varaa parantaa vanhustenhuoltoa. Ei ole rahaa, mutta silti hallituksella on rahaa ajaa eteenpäin sote-uudistusta, joka asiantuntijoiden mukaan tulee nostamaan kustannuksia nykyisestä jopa miljardien edestä. Valtiovarainministeri Orpo, miksi te ette kuuntele valtiovarainministeriön [Puhemies koputtaa] virkamiehiä, mitä tulee hallituksen sote-mallin kustannusvaikutuksiin? [Ben Zyskowicz: Milloin sanottiin, ettei vanhustenhoitoon ole rahaa?]

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin valtiovarainministeriön virkamiehet ovat olleet aivan oleellisesti, keskeisesti mukana valmistelemassa sote-uudistusta ja sen rahoituskehystä, ja tästä varmasti ministeri Vehviläinenkin voi kertoa tarvittaessa lisää.

Mutta te äsken omassa puheenvuorossanne kuvasitte sen koko epäloogisuuden, mikä teidän vero- ja työllisyys- ja talouspoliittisessa linjassanne on. Te haluatte kiristää yritysten verotusta. Te pidätte sitä ikään kuin päivänselvänä, että otetaan sieltä vaan. Mutta mihin ne työpaikat syntyvät? Sinne pk-yrityksiin, joiden verotusta te olette nyt kiristämässä. [Erkki Tuomiojan välihuuto] Te olette siis lyömässä päähän työllisyyttä ja sen kehitystä, uusia työpaikkoja, kasvua eli hyvinvointia. Kun se hyvinvointi ei kasva missään muualla kuin yksityisen sektorin lisäarvoa tuottavissa yrityksissä. Sillä verotulolla, niillä työpaikoilla me rahoitamme vanhustemmekin palvelut. Ja jos meillä ei ole niitä yrityksiä ja verotuloja, niin me emme kuunaan pysty palkkaamaan lisää hoitajia.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ja tähän kysymysosioon viimeinen kysymys, edustaja Heinäluoma.

Arvoisa puhemies! Kuunneltuani teitä huomaan, että te hyväksytte tästä valtiovarainministeriön virkaraportista ne ehdotukset, jotka sopivat teille, ja sen retoriikan, joka sopii teille, ja sitten te puhutte vastuullisuudesta, mutta te ette hyväksy niitä ehdotuksia, jotka ovat teidän eturyhmillenne tärkeitä, niin kuin tämä kysymys listaamattomista yrityksistä, jotka teidän virkamiehenne ovat listanneet tälle haitallisten verotukien listalle, koska siellähän on kysymys siitä, että saadaan verovapaita osinkoja. Muut maksavat osingoistaan enemmän, on porukka, joka maksaa niistä vähemmän, ja virkakunta haluaisi puuttua tähän. Ilman verotuloja ei tietenkään voida huolehtia vanhuksista, ei koulusta, ei päivähoidosta. Ja kun te tyhjennette valtion kassan näillä veroratkaisuillanne, te tulette aina uudelleen sanomaan, että nyt vastuullisesti pitää leikata lisää. Tämä on huonoa politiikkaa. Suomen kansa näkee tämän jutun lävitse. [Puhemies: Kysymys!] Oletteko samaa mieltä? [Naurua ja välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Ei tässä nyt hirveän huonoa politiikkaa olla tehty, kun se valtion kassa on täyttynyt. Sehän oli tyhjä. [Välihuutoja] Ja se oli miinuksella. Me olemme tehneet hyvää politiikkaa. [Välihuutoja] Minä voisin väittää, että jos me käymme teidän sosiaalidemokraattien kanssa läpi valtiovarainministeriön virkamiesten pohjan, niin ette te sieltä kyllä kovin montaa kohtaa hyväksy. Ja varsinkaan ne kaikki teidän vaalilupauksenne, ne eivät mahdu sinne minnekään. Ei siellä ole teidän vaalilupauksillenne mitään tilaa missään. Oletteko te valmiit tekemään ne 2 miljardin leikkaukset? Tai missä suhteessa leikkaukset ja veronkorotukset? [Välihuutoja] Missä suhteessa leikkaukset ja veronkorotukset? Minä haluan ottaa kiinni siihen, mikä on mahdollista. Eli jos saavutamme 75 prosentin työllisyyden, niin me emme tarvitse kumpaakaan, ei veronkorotusta eikä leikkauksia. Eikö se olisi paras tie? Mutta se edellyttää rohkeaa yhteiskunnan uudistumista, rohkeaa uudistamista, sosiaaliturvan uudistus, verotus työn vastaanottamiseen kannustavaksi, ja kerätään ne verot mieluummin ympäristöstä ja ilmastosta ja niiden haittaamisesta. [Puhemies koputtaa] Tehdään koulutuksen uudistusta ja muita uudistuksia, joita tarvitaan.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pysytään aikataulussa.

Arvoisa puhemies! Pienet eläkkeet eivät tahdo riittää elämiseen. Tämä on ollut jo kauan tiedossa myös hallituksella. Perussuomalaiset haluavat kiinnittää huomion varsinkin matalapalkka-aloilla kauan työskennelleisiin, pientä työeläkettä saaviin ihmisiin. Monet heistä ovat naisia, joiden tulot ovat hyvin niukkoja vuokran, sähkön, lääkkeiden ja muiden pakollisten elinkustannusten jatkuvasti kallistuessa, ja osa heistä joutuu jopa turvautumaan toimeentulotukeen.

Perussuomalaisten eläkemalli parantaisi erityisesti näiden ihmisten asemaa. Korottaisimme jokaisen työeläkeläisen kuukausittaista eläkettä puoliväli-indeksillä ensimmäisen tuhannen euron osalta. Meidän esityksemme hyödyttäisi siis kaikkia työeläkeläisiä, mutta pientä työeläkettä saavien ostovoima kohentuisi kuitenkin eniten.

Arvoisa puhemies! Hyötyjinä olisivat eläkeläisten lisäksi koko kansantalous ja myös äsken mainitut pk-yritykset. [Puhemies koputtaa] Kysynkin, aikooko hallitus kohentaa pieniä työeläkkeitä saavien ihmisten toimeentuloa.

Arvoisa puhemies! Kysymys on hyvä. Pienet eläkkeet korjaantuvat työeläkejärjestelmän kehittyessä ja silloin, kun entistä enemmän ihmisiä ja henkilöitä tulee tämän työeläkejärjestelmän pariin, ja meidän tulee vaalia tätä eläkevakuutusjärjestelmää.

On totta, että pienillä eläkkeillä on varmasti haasteellista elää, jos menot ovat suuret, lääkemenot ja niin edelleen, mutta katson kuitenkin niin, että tällaista suurta eläkejärjestelmän uudistusta tai sitä, mitä esitätte, ei varmasti ole tällä hallituskaudella enää mahdollista toteuttaa, vaan se jää tulevalle hallitukselle, ja siihen toivotan varmasti kaikki lämpimästi tervetulleiksi, miten voimme eläkejärjestelmää paitsi ylläpitää myös vaalia ja kehittää.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Ministerin antaman vastauksen perusteella työeläkkeiden noususta ei näytä juuri olevan toivoa, ja nähtävästi seuraavan hallituksen onkin otettava eläkeläisköyhyyden helpottaminen viimein hoitaakseen.

Mutta haluan nostaa tässä yhteydessä esiin myös toisen eläkkeitä koskevan epäkohdan, nimittäin palkkatuloja korkeamman verotuksen. Perussuomalaiset esittivät viime syksynä eläkeläisten verotusta madallettavaksi siten, ettei se enää olisi palkansaajien verotusta kireämpää, ja olimme myös varanneet esitykseemme rahat vaihtoehtobudjetissamme. Tämäkin muutos olisi parantanut merkittävästi kotimaista kulutuskysyntää. Perussuomalaisten esitys kuitenkin tyrmättiin sen oikeudenmukaisuudesta huolimatta joulukuun budjettiäänestyksessä.

Arvoisa puhemies! Kysyn hallitukselta, miksi se ei talouden kasvusta huolimatta ole halunnut korjata eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen välistä epäoikeudenmukaisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Jo edellisten vaalikausien aikana on tehty yhdessä lähes kaikkien eduskuntapuolueiden voimin pala palalta, askel askeleelta isoja päätöksiä, joilla eläkkeensaajan ja palkansaajan veroero on saatu hyvin pieneksi.

Nyt tällä vaalikaudella meillä on ollut järjestelmällinen politiikka, että kun työn verotusta on, aivan oikein, kevennetty, niin ne samat kevennykset on tehty aina myöskin eläketuloon. [Eero Heinäluoma: Ei oo!] Se on ollut arvovalinta. Tässä on yksi poikkeus: [Eero Heinäluoma: No niin!] hallitus teki heti kautensa alussa pienituloisille palkansaajille kohdistetun työtulovähennyksen, joka oli 500 miljoonaa. Se tehtiin pienituloisille ihmisille, jotta heidän kannattaa ottaa töitä vastaan, [Pia Viitanen: Pienituloiset eläkeläiset jäi ilman!] jotta me saamme työllisyyttä ylös ja meillä riittää veroeuroja [Puhemies koputtaa] silloin eläkkeiden maksuun. Minusta tämä oli perusteltu työllisyyden nimissä, kun mietitte vielä, missä oltiin. Ja kenelle se meni? [Puhemies: Aika!] Pienituloisten hyväksi.

Arvoisa rouva puhemies! Lähiaikoina minulla on käynyt paljon vieraita, sairaanhoitajia, tänään kävi apuhoitajia, perushoitajia, ja oli jopa henkilökohtainen avustaja siellä joukossa, ja aina keskustelu, mitä käymme, liittyy siihen eläkkeeseen, mikä joku päivä ehkä on ansaittu, ja se eläke on hyvin pieni. Monet ikääntyneet hoitajat, niin kuin varmasti monet muutkin, ovat alkaneet tienaamaan eläkettä vasta 23-vuotiaana. Se tarkoittaa sitä, että monta vuotta on tehty raskasta työtä ja se lopullinen eläke on äärettömän pieni.

Eilen puhuttiin vanhustenhoidosta ja alan mielekkyydestä ja siitä, että ihmiset hakeutuisivat sinne. Mitä te vastaatte näille pienituloisille hoitajille ja niille, jotka haaveilevat alasta? Millaisen signaalin me voisimme täältä lähettää sinne pöytään, jossa palkoista neuvotellaan tulevaisuudessa, että hoitaja on palkkansa ansainnut ja sitä myötä hoitajallakin on oikeus ikääntyä ja saada se tietty eläke, jolla hän pärjää tulevaisuudessa? Tämä on vakava kysymys, [Puhemies koputtaa] ja tämä romuttaa eläkejärjestelmää, kun meillä on niin paljon pienituloisia köyhiä naisia [Puhemies: Aika!] eläkkeelle odottamassa.

Arvoisa puhemies! Väheksymättä lainkaan edustaja Juvosen maalaamaa kuvaa pienituloisuudesta tai työstä huolimatta kertyvästä pienestä eläkkeestä, jolla on tultava toimeen, pidättäydyn kuitenkin maan hallituksen edustajana ottamasta nyt kantaa palkkapolitiikkaan. Se on suomalaisen yhteiskunnan hyvä pelisääntö. [Eero Heinäluoma: Koskeeko myös lomarahoja?]

Arvoisa rouva puhemies! Eräs kaikkein köyhimmistä ryhmistä Suomessa ovat ikääntyneet, yksin asuvat ihmiset, jotka esimerkiksi asumisestaan maksavat suhteessa enemmän kuin me muut. Muistelen, että nelisen vuotta sitten nykyisistä hallituspuolueista erityisesti keskusta lupasi, että tällä hallituskaudella tarkastellaan yksin asuvien asemaa lainsäädännössä ja käydään erityisesti läpi heidän toimeentulonsa ja erilaiset etuudet ja pohditaan sitä, miten hallitus voisi parantaa yksin asuvien köyhien ihmisten asemaa.

Sen sijaan, että tällainen esitys olisi hallitukselta tullut, hallitus on esimerkiksi siirtänyt asumistuen vuokraindeksistä kuluttajaindeksiin ja leikannut kaikkein köyhimpien ihmisten toimeentuloa monilla eri tavoilla: muun muassa matkakustannukset, lääkekustannukset ja niin edelleen ovat kaikki kolhaisseet näitä samoja ihmisiä. [Puhemies koputtaa]

Kysyisin nyt hallitukselta: oletteko siis pettäneet tämän lupauksenne vai oletteko vielä tuomassa [Puhemies koputtaa] esitystä siitä, miten yksin asuvien ikääntyneiden asemaa voitaisiin Suomessa parantaa?

Arvoisa puhemies! On totta, kuten edustaja Alanko-Kahiluoto kuvaa, että Suomessa yksin elävien määrä on merkittävä joukko. Taustalla on isompikin yhteiskunnallinen muutos, vahvempi traditio yksin asumisesta, myöhemmässä vaiheessa perheen perustamisesta, ja ehkä merkittävin ryhmä juuri taloudellisesta näkökulmasta onkin työikäisten yksin elävien joukko ottaen huomioon toimeentulokysymykset. Nimittäin näin ainakin hallituksen lupaamallaan tavalla teettämä selvitys yksin elävien taloudellisesta asemasta toteaa. Esimerkiksi toimeentulotuen saajien joukossa yksin elävien työssä käyvien väestöryhmä on ylikorostunut.

On yksittäisiä toimia, joita on tehty minusta viimeisten vaalikausien aikana tavoin, jotka ovat rohkaisseet katsomaan taloutta selkeästi yksin asujan näkökulmasta. Sellainen muutos oli varmasti aikanaan esimerkiksi Yle-veroon liittyvät ratkaisut, samoin kuin tämän vaalikauden ratkaisu, jossa vapautettiin entistä enemmän pienituloisia tuon maksun piiristä. [Puhemies koputtaa]

Mutta jaan kysyjän huolen siitä, että veropolitiikassa olemme ehkä liikaa edelleen [Puhemies koputtaa] ajattelussa kahden aikuisen kotitaloudesta, ja työ tältä osin on kesken.

Arvoisa puhemies! Eilen vietettiin saamelaisten kansallispäivää. Oli ilo nähdä, miten moni taho nosti Saamen lipun salkoon ja muisti Euroopan ainoan alkuperäiskansan olemassaolon. Valitettavasti vuoden kaikkina muina päivinä saamelaiset tuntuvat unohtuvan. Monissa lakihankkeissa ja muissakin hankkeissa saamelaisten itsemääräämisoikeus on ollut tai on edelleen uhattuna — sote-uudistus, Jäämeren rata, kaivoslaki, vain muutaman mainitakseni. Suomella on edelleen suuria ongelmia turvata saamelaisten ihmisoikeudet. Suomi ei vieläkään ole ratifioinut alkuperäiskansojen oikeudet turvaavaa ILO 169 ‑sopimusta, ja juuri viime viikolla Suomi sai YK:n ihmisoikeuskomitealta langettavat päätökset saamelaiskäräjien vaaliluetteloihin liittyen. Komitean mukaan Suomi ei ole kunnioittanut alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta. Siksi kysynkin ministeri Häkkäseltä: mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä, jotta ihmisoikeuskomitean esille ottamat huomiot korjataan?

Arvoisa puhemies! Suomi on omasta tahdostaan ja halustaan sitoutunut useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joilla vähemmistöjen oikeuksia tässä maassa pidetään yllä.

Saamelaisten osalta kävimme keskustelun saamelaiskäräjälain uudistamisesta niin, että se paremmin täyttäisi nämä kansainväliset velvoitteet. Kuten syksyllä kerroin tässä salissa, näissä neuvotteluissa ei päästy sellaiseen yhteisymmärrykseen saamelaiskäräjien kanssa, joilla tämä asia oltaisiin voitu ratkaista. Hyvin lähellä oltiin, mutta luulen, että seuraava eduskunta toteuttaa tämän toimenpiteen.

Nyt Suomessa korkein hallinto-oikeus on saanut omasta ratkaisustaan ihmisoikeuskomitean ratkaisun, ja siellä on todettu, että väärin on menetelty. Nyt Suomella on kuusi kuukautta aikaa osoittaa, minkälaisiin toimenpiteisiin ryhdytään, että korjataan nämä Suomen lainsäädännössä olevat puutteet. Seuraava eduskunta saa ensi töikseen varmasti tämän lainsäädännön käsittelyn. Meillä on virkatyö ja valmistelu tästä jo käynnissä.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan.

Arvoisa puhemies! Historia saamelaisten epäoikeudenmukaisesta kohtelusta Suomessa on valitettavan synkkä ja pitkä. Suomi on pitkään pyrkinyt esimerkiksi pakkosuomalaistamaan saamelaisia osaksi valtaväestöä. Saamelaiskäräjien yksi tavoite tälle vaalikaudelle oli perustaa totuuskomissio selvittämään saamelaisten kokemia vääryyksiä. Hallitus onkin saamelaiskäräjien esityksestä aloittanut totuus- ja sovintoprosessin. Ensimmäinen saamelaisten kuulemiskierros järjestettiin viime vuoden lopussa. Prosessin onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää sekä saamelaisten oikeuksien toteutumiseksi että sen kannalta, että me otamme täyden vastuun omasta historiastamme ja sen saatossa tapahtuneista vääryyksistä. Kysynkin nyt ministeriltä: kuinka varmistetaan, että totuus- ja sovintokomiteasta ei tule jälleen yhtä prosessia, jossa saamelaisten näkökulmat ohitetaan näennäisen kuulemisen jälkeen, vaan että prosessissa tunnustetaan tapahtuneet tosiasiat ja niistä otetaan aidosti opiksi?

Arvoisa puhemies! Tämä kysymyshän ei ole kovin helppo. Tuota... Suomen täytyy pitää hyviä väestösuhteita kaikkien väestöryhmien kanssa ja noudattaa erityisesti perustuslaissa turvattuja vähemmistöjen erillisoikeuksia. Kun tämän olen sanonut, niin sen jälkeen alkaakin hankalampi vaihe: kuinka pystymme turvaamaan ja ehkä poistamaan ne vääryyden kokemukset, joita on historian saatossa tässä maassa tapahtunut saamelaisten keskuudessa? Tosiaan tällainen sovintokomissio on käynnissä, jonka — itse ainakin koen — yksi tärkeimpiä prosesseja on se, että kyetään saavuttamaan ainakin yhteinen ymmärrys siitä, mitä on tapahtunut. Tämän takia muun muassa historiantutkijoita on myös otettu mukaan tähän, jotta ihan pelkästään subjektiiviset mielipiteet eivät ratkaise vaan jotta myös ihan tutkimustieto siitä, mitä on tapahtunut, olisi myös keskeisessä roolissa. Sovintokomission tarkoitus on saada yhteinen näkemys siitä, mitä on tapahtunut, ja sen jälkeen pyrkiä jonkinlaiseen yhteiseen ymmärrykseen, ja tämän jälkeen on varmasti sitten valtion vuoro tehdä toimenpiteitä [Puhemies koputtaa] ajan ja rauhan kanssa. Ei kannata kiirehtiä tätä asiaa.

Arvoisa puhemies! Eilen tuli televisiosta filmi Sameblod, joka toki ei ollut pelkästään Suomessa tapahtunutta, mutta hyvin samanlaisia tapahtumia kuin on ollut saamelaisten historiassa: miten saamelaislapsia on kohdeltu ja erittäin voimakkaasti syrjitty. Ei ehkä ole tarvetta ajatella, että löydetään yksi ihminen tai taho, joka on syyllinen, mutta kyllä mielestäni tämä tilanne on sellainen, että Suomen valtiovallan pitäisi pohtia julkista anteeksipyyntöä siitä, että emme ole pystyneet suojelemaan saamelaisia meidän historiassa riittävästi. Joskus anteeksipyynnöllä on erittäin, erittäin suuri merkitys, ja mielestäni nöyrästi meidän tulisi kaikkien kantaa vastuu siitä, mitä on tapahtunut. Sillä tavoin voimme oppia, kun kannamme vastuun.

Arvoisa puhemies! Vuosikymmenten saatossa osa saamelaisista lapsista, ja vähän vanhemmistakin, on joutunut kokemaan sellaisia asioita, joita varmasti tämän sovintokomission yhteydessä on syytä läpivalaista, ehkä ilman sen suurempaa tunnekuohua tai peittelyäkään, vaan kaikki asiat pöytään, ja katsotaan, miten ovat viranomaiset, kunnat menetelleet, miten myös toiset saamelaisryhmät ehkä toisia kohtaan ovat menetelleet, jotta saadaan jokaisen asia läpivalaistua. Siellä on erilaisia koulukotikysymyksiä ja muita, joihin liittyy ikäviäkin kohtaloita, ja tämän takia minä olen korostanut, että tässä prosessissa — niin saamelaisten eri ryhmien välisissä tilanteissa kuin paikallisten kuntapäättäjien ja viranomaisten välisissä ja valtiovallan toimenpiteissä — on nyt kaikkien tehtävä hyvää yhteistyötä. Jos joku lähtee vähänkään keulimaan, niin tämä sovintoprosessi ajautuu väärille urille.

Arvoisa rouva puhemies! Kahden päiväkoti-ikäisen lapsen isänä olen erittäin tyytyväinen siihen varhaiskasvatukseen, jota lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat antavat omille lapsilleni, ja uskon, että täällä eduskunnassa kaikki, joilla on lapsia päivähoidossa, ovat tyytyväisiä siihen. Mutta samaan aikaan olen erittäin huolestuneena seurannut uutisia siitä, miten jotkut yksityiset päiväkodit ovat toimineet vähän samalla tavalla kuin Esperi, Attendo tai Mehiläinen vanhustenhoidossa. Päivähoitoa on annettu tiloissa, joilla ei ole rakennuslupia tai joiden paloturvallisuus ei ole selvä, haamuhoitajia on käytetty, palkkoja on poljettu. Näillä tavoilla pyritään keräämään voittoja sijoittajille, kuten vanhustenhoidossakin on tehty. Varhaiskasvatus on kuitenkin osa meidän koulutusjärjestelmäämme, peruskoulussa voitontavoittelu on lailla kielletty. Kysynkin, ministeri Grahn-Laasonen: eikö osana koulutusjärjestelmää myös varhaiskasvatuksessa voiton-tavoittelu pitäisi kieltää?

Arvoisa puhemies! Samalla kiitollisuudella vein tänä aamuna oman 5-vuotiaan päiväkotiin. Siellä ammattilaiset tekevät todella hyvää työtä, laadukasta varhaiskasvatusta meidän kaikkien lapsille.

Nämä viime aikoina esillä olleet väärinkäytökset ja laiminlyönnit ovat täysin tuomittavia. Meillä on voimassa uusi varhaiskasvatuslaki, joka kiristi varhaiskasvatuksen valvontaa, ja tässä on roolia niin kunnilla, aluehallintovirastoilla kuin Valvirallakin. Olen tänään myöskin tehnyt esityksen siitä, että hallitus lisätalousarviossa vahvistaisi myös varhaiskasvatuksen valvonnan resursseja. Eli lainsäädäntö meillä on olemassa, sitä on kiristetty, nyt tarvitaan valvonta kuntoon, jotta voidaan olla varmoja siitä, että kaikissa päiväkodeissa on turvallista olla ja laadukas varhaiskasvatus toteutuu.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta on vuosikymmenien ajan vastanneet julkisten rinnalla myös muun muassa yhdistykset, säätiöt ja yksityiset. Syitä on ollut monia: pedagogiikka, painotukset, kielivalinnat. Mutta nyt meillä on aivan uusi ilmiö, kun hyvän varhaiskasvatuksen sijaan tulee yrityksiä, joilla ykkösasiana on voitontavoittelu, ei hyvä varhaiskasvatus. Piiri pieni pyörii, ei vain päivähoidossa, lasten päiväkodeissa, vaan myös omistajissa. Samoja ihmisiä, jotka ovat mukana Esperissä ja Attendossa pomoina, vaikuttaa myös nyt kohun keskellä olevissa päivähoitoketjuissa. Maksimaalinen voitontavoittelu näkyy välttämättä hoidon laadussa. Ei ole kohtuullista pyrkiä tekemään voittoa lastemme varhaiskasvatuksella. Te, ministeri Grahn-Laasonen, ette vastannut esittämääni kysymykseen: samalla tavalla kuin peruskoulussa on kielletty voitontavoittelu, eikö se pitäisi kieltää [Puhemies koputtaa] myös varhaiskasvatuksessa osana meidän koulutusjärjestelmäämme?

Arvoisa puhemies! Sanon tämän nyt hyvin selvästi: lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kustannuksella ei saa tehdä voittoa. Tässä laki on hyvin yksiselitteinen. Meillä on lakiin kirjatut vaatimukset, mitä edellytetään niin julkisilta kuin yksityisiltäkin palveluntuottajilta.

Saamani luvun mukaan meillä on noin 44 700 lasta tällä hetkellä erimuotoisesti yksityisen palvelutuotannon piirissä. Se on tärkeätä myöskin siitä syystä kunnissa, että meillä lasten määrä monissa kaupungeissa kasvaa, ja siihen julkisen rinnalle tarvitaan sitä palvelutuotantoa, jotta voidaan jokaiselle turvata se päiväkotipaikka, johon on oikeus. Eli tällaisiin nopeisiin muutoksiin tällaisissa asioissa ei voida ruveta, se koskee sekä sote-palveluja että tätä varhaiskasvatuksen puolta. Mutta se, mitä meidän pitää tehdä, on se, että meillä on selkeät pelisäännöt, lakia noudatetaan ja valvonta on kunnossa. [Paavo Arhinmäki: Eli vastausta ei edelleenkään tullut!]

Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys perheiden arjen kannalta sekä lasten kasvun ja koko loppuelämän kannalta. Laadukas varhaiskasvatus luo pohjan koulupolulle, ja se tasoittaa erilaisista perheistä tulevien lasten elämän eväitä. Erityisen tärkeää laadukas varhaiskasvatus on lapsille, jotka tulevat köyhistä olosuhteista tai joilla on esimerkiksi oppimishaasteita.

Arvoisa puhemies! Yksityisen, voittoa tavoittelevan varhaiskasvatuksen laajeneminen aiheuttaa kuitenkin eriytymistä lasten parissa ja eriarvoisuutta. Voittoa tavoittelevat varhaiskasvatusyksiköt eivät esimerkiksi halua hoitoon lapsia, joilla on erityisen tuen tarvetta tai jotka vaativat enemmän henkilökuntaa. Tukea tarvitsevat lapset sysätään usein julkiseen varhaiskasvatukseen, [Sari Sarkomaa: Sysätään julkiseen?] ja näin lapset eriytyvät ja eriarvoistuvat.

Arvoisa puhemies! Näettekö, että yksityinen varhaiskasvatus ja sen laajeneminen voivat aiheuttaa tämäntyyppisiä ongelmia yhdenvertaisuuden kannalta?

Arvoisa puhemies! Yksi sellainen meidän varhaiskasvatusta koskeva iso eriarvoisuuden kohta ja tasa-arvo-ongelma on se, että Suomessa osallistuminen varhaiskasvatukseen on yksi OECD-maiden heikoimmista. [Tarja Filatov: Mitäs hallitus on tehnyt?] Eli osallistumista varhaiskasvatukseen pitää vahvistaa, ja tämän hallituskauden aikana on tehty monia toimia, joiden tuloksena yhä useampi lapsi pääsee laadukkaaseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen.

Sen lisäksi meillä on tuore, uusi varhaiskasvatuslaki, joka on todella hyvä. Se vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua, vahvistaa henkilöstön osaamista, ja se asetti lapsen edun ensisijaiseksi ensimmäistä kertaa selkeäsanaisesti. Eli ollaan otettu merkittäviä etenemisaskeleita siinä, että varhaiskasvatus olisi taustasta tai järjestäjämuodosta riippumatta laadukasta jokaiselle lapselle. [Ville Niinistö: Taaskaan ei tullut vastausta!]

Arvoisa rouva puhemies! Uusi varhaiskasvatuslaki on tämän hallituksen helmi. Siinä todellakin asetettiin lapsen etu etusijalle, varhaiskasvatuksen laatua parannettiin, ja entistä enemmän on varhaiskasvatuksen opettajia varhaiskasvatuksessa. Lapsen etu oli myöskin se, että siinä laissa vahvistettiin valvontaa. Eli nyt on entistä vahvemmat mahdollisuudet myöskin kunnilla valvoa, että tilat ovat tarkoituksenmukaiset ja asetuksessa säädetty henkilöstösuhde lapsiin on oikea.

Mutta mitä tekivät sosiaalidemokraatit? [Ben Zyskowicz: Äänestivät vastaan!] Te äänestitte tätä lakia vastaan, lakia, jossa lasten etua asetetaan etusijalle ja jossa varmistetaan valvontaa niin, että huolehditaan siitä, tuottaa palvelun sitten julkinen tai yksityinen, että lapsen etu aina toteutuu.

Ministeri Grahn-Laasonen, toivon, että vielä kertoisitte, mitä hyvää tässä laissa oli ja oliko oikein, että totesin, että myös kunnat ovat velvollisia nyt valvomaan entistä vahvemmin. Se olisi hyvä tässä vielä todeta, niin että suomalaiset saavat selkeän kuvan, mitä vastaan sosiaalidemokraatit taas kerran ovat äänestäneet.

Arvoisa puhemies! Tämän uuden varhaiskasvatuslain kaikkein tärkein kohta on tässä lapsen edun ensisijaisuudessa, eli kaikkea varhaiskasvatusta koskevassa päätöksenteossa meidän tulee huomioida ensisijaisesti lapsen etu. Sen lisäksi uusi laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua, ja siitä syystä olinkin ihmeissäni silloin, kun sitä käsiteltiin tässä salissa, että minkä takia viime hetkellä SDP:n koko ryhmä kääntyi äänestämään tätä lakia vastaan.

Sen lisäksi uudessa varhaiskasvatuslaissa, niin kuin edustaja Sarkomaa hyvin kuvasi, kiristettiin myöskin varhaiskasvatuksen valvontaa, ja se on nyt myös hyvä uutinen ottaen huomioon nämä viime päivien tapahtumat. Laki edellyttää kunnilta valvontaa. Meillä on lisäksi aluehallintoviranomainen ja Valvira, ja nyt tarvitaan vielä hieman lisää resurssia, jotta tämä valvonta voi aidosti kunnolla toteutua, ja sen hallitus tulee esityksestäni toivon mukaan hyvinkin lähiviikkoina vahvistaman. [Ben Zyskowicz: Tätäkö demarit vastustivat?]

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan sivistystä mitataan sillä, miten se pitää huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista, ja tähän joukkoon kuuluvat vanhusten lisäksi ilman muuta myös lapset. On ihan käsittämätöntä, että sekä lasten että ikäihmisten hoidossa kikkaillaan alimiehityksellä, jotta voidaan kustannuksia säästää.

Lain määräämästä henkilöstömäärästä on tingitty etenkin yksityisissä varhaiskasvatusyksiköissä, näin olemme lukeneet. Tämänkaltainen häikäilemätön kermankuorinta on aika vastenmielistä. Ei ole myöskään uusi asia, että päiväkodeissa kärsitään työntekijöiden alimiehityksestä. Syynä tähän ovat paitsi hallituksen tekemät heikennykset varhaiskasvatukseen, kuten ryhmäkokojen suurentaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen, mutta myös tuo yksityisten yksiköiden voitontavoittelu. On vaikea hyväksyä, että vaikka hallitus on kasvattanut ryhmäkokoja eli mahdollistanut varhaiskasvatuksen pienemmällä henkilöstömäärällä, näistäkin määristä silti tingitään. Mitä aiotte nyt tehdä, jotta tästä haamuhoitajakikkailusta päästään eroon myös varhaiskasvatuksessa? Lapsen etu ei nyt toteudu. Aiotteko muuttaa lakia sellaiseksi, että varhaiskasvatus ei [Puhemies koputtaa] voisi olla voittoa tavoitteleva, aivan samoin kuin perusopetuksesta on säädetty? Ette vastannut vielä tähän kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Vastauksena kysymykseen: vahvistimme jo varhaiskasvatuksen valvontaa lainsäädännöllä, ja seuraava askel on, että olen esittänyt siihen myöskin vielä lisäresursseja. Erilaiset kikkailut henkilöstömitoituksilla tai muut laiminlyönnit eivät ole sallittuja. Siis niin itsestäänselvältä kuin se tuntuukin, haluan sen sanoa hyvin selvästi, että lakia on meidän ihan kaikkien noudatettava. Tämä koskee niin yksityisiä kuin julkisiakin toimijoita. Ja nyt sitä valvontaa lisätään, jotta voidaan varmistua siitä, että siellä pystytään tekemään myös esimerkiksi yllätystarkistuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Värderade talman! Viime viikolla MTV uutisoi, että mielenterveyden häiriöt ovat nuorten yleisin terveysongelma. Uudellamaalla lähes joka kymmenes nuori oli psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaana vuonna 2017.

Uppgifterna om omfattningen av de ungas mentala problem får oss att stanna upp. Varje ung, varje människa som lider av mental ohälsa är en för mycket.

Meidän tulee kiinnittää huomiota mielenterveyteen jo aikaisessa vaiheessa. Muun muassa perheneuvoloissa, kouluissa ja perusterveydenhuollossa tarvitaan lisää osaamista nuorten tukemiseen ja riskien tunnistamiseen. Lisää panostuksia tarvitaan erityisesti oppilashuollossa. Suomi tarvitsee matalan kynnyksen vastaanottopisteitä, missä apua voi saada heti.

Arvoisa ministeri Saarikko, miten parannetaan nuorten mahdollisuuksia saada apua mielenterveysongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa? Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt erityisesti nuorten mielenterveysongelmien osalta?

Arvoisa puhemies! Nuorten mielenterveysongelmat ovat varmasti yhteinen huolenaiheemme. Samalla kun voimme ikään kuin iloita siitä, että keskuudessamme on nuori sukupolvi, jolle mielenterveyden ongelmista puhuminen avoimesti on ehkä helpompaa kuin kenellekään sukupolvelle Suomessa aiemmin, niin ei se siltikään riitä vastaukseksi, vaan myös palvelujärjestelmän pitää kyetä vastaamaan. Jaan edustajan kanssa samanlaisen tilannekuvan siitä, että peruspalvelujen vahvistaminen on kaiken ytimessä, jotta nuori ei saisi apua vaikeasti tavoitettavasti ja myöskin kalliisti vasta erikoissairaanhoidon kautta.

Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt? Sote-maakuntauudistus vahvistaa peruspalveluja. Sen lisäksi olemme hallituskauden aikana valmistelleet mielenterveyslainsäädännön uudistusta, jotta se olisi seuraavalle hallitukselle mahdollisimman nopeasti annettavissa. Sen kylkeen olemme valmistelleet useamman vaalikauden yli menevän mielenterveysstrate-gian, josta itse henkilökohtaisesti ajattelen, että nuorten mielenterveyskysymykset ja uudet hyvät toimintamallit, joita Suomessa onneksi jo joissain paikoissa käytetään, leviäisivät tuon strategian myötä nopeimmin [Puhemies koputtaa] ja kaikkein ensimmäisenä.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittämään lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan v-painiketta.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Psykisk ohälsa förorsakar mänskligt lidande och miljardkostnader åt samhället varje år. Det är ohållbart att blunda för detta mänskliga lidande. Vi måste ta tag i problemet, annars står vi inför stora utmaningar.

Valitettavasti mielenterveyden edistäminen on jäänyt sote-uudistuksen varjoon. Tarvitsemme pitkän aikavälin kansallisen mielenterveysohjelman mutta myös välittömiä panostuksia ennalta ehkäiseviin toimiin ja riittävästi mielenterveyteen erikoistuneita sairaanhoitajia terveyskeskuksiin. On hyvä asia, että hallitus viime keväänä kehysriihessä otti RKP:n ehdotuksesta kopin ja on nyt laatimassa mielenterveysstrategian, minkä ministeri jo mainitsi. Kysynkin: mihin välittömiin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt mielenterveyden edistämiseksi?

Arvoisa puhemies! Kuten äskeisessä vastauksessani totesin — aivan totta, muistan, että RKP on ollut tässä kysymyksessä jo pitkään aktiivinen — mielenterveysstrategia on tarkoitettu ei vain tämän hallituksen työkaluksi vaan nimenomaan isoksi kivijalaksi suomalaiselle mielenterveystyölle yhteistyössä julkisesti järjestettyjen palveluiden ja järjestöjen kanssa. Siinä toteamme erilaisten kohderyhmien eri tarpeet unohtamatta vaikkapa ikäihmisten mielenterveyskysymyksiä, mielenterveyttä ennenaikaisen eläköitymisen syynä työelämässä tai mainittujen nuorten mielenterveysongelmien ratkomista.

Ehkä yksittäisenä toimenpiteenä listattujen lisäksi haluan nostaa esiin eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevan opiskelijaterveydenhuollon, tunnetummin YTHS:n, laajentamisen lainsäädännön juuri siksi, että YTHS:n erityisosaamista on ollut mielenterveysongelmiin varhainen puuttuminen ja hyvä hoito, ja on täysin epäreilua, että se on tähän asti ollut vain yliopisto-opiskelijoiden oikeus. Nyt tuo lainsäädäntö tuo nämä samat palvelut myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden saataville, ja tästä olen erittäin iloinen. [Kimmo Kivelä: Vihdoinkin!]

Rouva puhemies! Ensi vaalikauden yksi keskeisimmistä uudistushankkeista on sosiaaliturvan uudistaminen. Monet puolueet ovat tuoneet esille omia mallejaan. Tänään keskusta julkaisi oman mallinsa, jota kutsutaan kannustavaksi perustuloksi — perustulo. Monet toimialat, muun muassa telakkateollisuus, ovat jo pidemmän aikaa ilmoittaneet työvoimapulasta, ja meillä on paljon työttömiä aloilla, joilla on samaan aikaan työvoimapula. Jokin tässä yhtälössä mättää. Meidän on saatava nuoret työttömät töihin. Muun muassa tästä syystä kristillisdemokraatit toivat oman kannustavan perusturvamallinsa — siis ei perustulo- vaan perusturvamallinsa — jo syksyllä 2015. Sen jälkeen tätä meidän malliamme ovat erityisesti hallituspuolueet kopioineet enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Kysyn: eikö hallituksen kannattaisi nyt ottaa [Puhemies koputtaa] KD:n harkittu malli uudistuksen pohjaksi ja aloittaa työ jo tällä kaudella?

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston kanslia on johtanut niin sanottua Toimi-hanketta, jolla on kerätty tietoa tulevaisuuden sosiaaliturvamallia varten, ja tämä työ on vielä kesken.

Minusta on hienoa, että puolueet tuovat omia mallejaan keskustelupöytään mukaan, mutta kyllä tämä aivan selkeästi on tulevan hallituksen hanke — tai onko se parlamentaarisen komitean hanke, mene ja tiedä — mutta, edustaja Östman, olette tervetullut huomenna perustulokokeilun julkaisutilaisuuteen, joka on siis huomenna alkaen kello 8.30.

Arvoisa puhemies! Suomalainen ruoka on maailman puhtainta. Se on maukasta ja edullista. Sen tulevaisuus on kuitenkin nyt uhattuna. Maatalouden tuotantokustannusten nousu, tuottajahintojen lasku yhdistettynä poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin on ajanut tiloja kannattavuuskriisiin ja yhä useampaa uhkaa tuotannon lopettaminen.

Tilanteen parantamiseksi on tällä vaalikaudella tehty jo paljon. Esimerkiksi ruuan alkuperämerkintävaatimuksia on laajennettu, on perustettu ruokavaltuutetun virasto reiluuttamaan ruokamarkkinoita, avattu vientiä uusille markkinoille ja kasattu kriisipaketteja pahimman yli pääsemiseksi. Pääministeri myös asetti selvitysmies Reijo Karhisen selvittämään keinoja maatalouden kannattavuuden ja suomalaisen ruuan tulevaisuuden turvaamiseksi. Selvitysmies on saanut työnsä valmiiksi tänään. Kysynkin arvon ministeriltä, hallitukselta: mitä seuraavaksi tehdään?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viljanen on aivan oikeassa siinä, että tilanne ruuantuotannossamme on tukala, ja sen ovat kaikki tunnistaneet ja tunnustaneet, niin myöskin tässä salissa laidasta laitaan. Tilanteen eteen on todellakin tehty asioita ja ne nyt tulevat näkymään tässä isossa ketjussa, pitkässä ketjussa viiveellä. Nyt tänään julkistettu raportti tarjoaa tähän myös uusia eväitä. Se on erinomaisella tavalla otsikoitu: ”Uusi alku — maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino.”

Jos Reijo Karhisen selvitystyötä luonnehtii hyvin lyhyesti, hän sanoo: Tuote on kunnossa, markkinat eivät. Tuote on kunnossa, mutta tulonjako markkinoilla ei. Ja kun tuote on kunnossa, niin meillä on mahdollisuus siihen uuteen alkuun, ja tästä paperista, tästä raportista löytyy lukuisa joukko niitä toimia, joita me nyt laitamme vielä tällä vaalikaudella liikkeelle. Mutta erityisesti seuraava hallitusohjelma on keskeisessä roolissa, miten nämä asiat jalalle laitetaan, mitä tässä on. Täällä on kymmeniä konkreettisia ehdotuksia, ja näiden analysointiin kannustan meitä kaikkia.

Arvoisa puhemies! Tämä Karhisen raportti on todellakin merkittävä. Sehän tavoittelee sitä, että maatalouden yrittäjätuloa saadaan nostettua 500 miljoonalla eurolla, mikä on kannattavuuden kannalta täysin välttämätöntä. Suomen on tärkeä onnistua myös EU-neuvotteluissa maatalouden uudistamisessa sekä puolustaessaan maaseudun kehittämisen rahoitusta. Meidän tulee pitää siitä kiinni, että jatkossakin kaikissa jäsenmaissa kannattavan maatalouden harjoittaminen on mahdollista, jotta puhdasta ja laadukasta suomalaista ruokaa voidaan taata suomalaisiin koteihin, ja tietysti se on myös huoltovarmuuskysymys.

Karhinen nostaa erityisesti esille ne tilat, jotka investoivat ja kehittävät tuotantoaan ja ottavat aidosti yrittäjäriskiä. Miten voimme myös näissä EU-neuvotteluissa ajaa nimenomaan näiden tilojen ja näiden viljelijöiden aseman parantamista?

Arvoisa puhemies! Keskeistä on se, mikä meillä on yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen keskiössä, ja sen täytyy olla ruoka. Se, että me tuotamme ruokaa meidän pelloillamme ja meidän kotieläintiloillamme — se on se keskeinen asia. Ja kun se tuote, niin kuin äsken todettiin, on kunnossa — maailman turvallisinta ja puhtainta ruokaa — se ansaitsee sen, että myös näkymä tuotannon suhteen on vakaa, jotta me saamme edustaja Satosen mainitsemia uusia investointeja ja uusia yrittäjiä alalle.

Rahoituksen osalta hallitus on linjannut selkeästi, että ei onnistu se asetelma, että me vaadimme viljelijöiltämme yhä enemmän, mutta olemme siitä valmiita maksamaan yhä vähemmän. Hallitus on linjannut, että tämän pitää olla tasapainossa vaatimusten ja rahoitusten osalta. Siksi tämä esitetty rahoitusmalli ei Suomelle kelpaa, ja siitä me käymme neuvotteluja ja keskusteluja niin valtiovarainministerin kuin myöskin pääministerin ja maatalousministeriön kesken.