Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain  muuttamisesta sekä  eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Arvoisa herra puhemies! Euroopan rahoitus‑ ja vakuutusalan valvontaviranomaisten toimintaa koskeva uudistus on ollut vireillä EU:ssa vuodesta 2017, ja sen yhteydessä Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet joulukuun lopussa 2019 muun muassa vakuutusyrityksiä koskevan niin sanotun Solvenssi II ‑direktiivin muutosdirektiivin. Esityksen eräänä pääasiallisena tarkoituksena on panna täytäntöön mainitun muutosdirektiivin säännökset vakuutusyhtiölaissa. Muutosdirektiivin johdosta Finanssivalvonnalle ehdotetaan uusia nimenomaisia ilmoitusvelvollisuuksia Euroopan vakuutus‑ ja lisäeläkeviranomaista sekä muiden jäsenvaltioiden valvojia kohtaan tietyissä rajat ylittävissä tilanteissa.

Finanssivalvonnan yleiset ilmoitus‑ ja yhteistyövelvollisuudet ovat olleet laajat jo voimassa olevan Finanssivalvonnasta annetun lain nojalla. Nyt niistä ehdotetaan lain tasolla nykyistä tarkempia säännöksiä muutosdirektiivin mukaisesti. Muutosdirektiivin johdosta Finanssivalvonta voi sopia muiden jäsenvaltioiden valvojien kanssa niin sanotun yhteistoimintafoorumin perustamisesta ja osallistua sellaisen toimintaan, jos sen perustaa Euroopan vakuutus‑ ja lisäeläkeviranomainen tai toinen kansallinen valvoja. Kyse on melko harvinaisesta yhteistyön muodosta.

Samalla ehdotetaan vakuutusyhtiölakiin muutamia muita, lähinnä teknisiä tarkennuksia. Muutoin esityksen toisena pääasiallisena tarkoituksena on panna täytäntöön vakuutusten tarjoamisesta annetun direktiivin muutetut säännökset vakuutusten tarjoamisesta annetussa laissa. Vakuutusmeklareiden vastuuvakuutuksen vähimmäismäärää ehdotetaan tarkistettavaksi inflaatiokorjauksella siten, että kansallisen lainsäädännön vaatimukset vastaavat EU-säännöksiä.

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys pitkälti hyvin teknisluontoisista asioista ja nimenomaan tästä Solvenssi II ‑direktiivin soveltamisesta ja implementoinnista suomalaiseen lainsäädäntöön. Mutta täällä kiinnitti huomiota tämä vakuutusmatemaatikkojen kelpoisuusvaatimusten täydentäminen suomalaisessa lainsäädännössä eurooppalaista kehitystä vastaavalle tasolle. Olisin kysynyt, kun julkisuudessa on ollut keskustelua siitä, onko erään suomalaisen vakuutusyhtiön toimitusjohtajan pätevyys tarpeeksi hyvä ja nimenomaan tämä hänen vakuutusmatemaattinen taustansa: Onko meillä Suomessa siis lainsäädännöllä säädetty myöskin näitten toimitusjohtajien pätevyydestä, vai onko se pelkästään tällaista, että vakuutusvalvontaviranomainen kiinnittää huomiota siihen, että mahdollisesti henkilön taustassa ei ole tarpeeksi paljon jotakin tietyntyyppistä koulutusta tai tietyntyyppistä työkokemusta? Mihin on perustunut tämä julkisuudessakin esillä ollut näkemys, että henkilön kohdalla nimitystä ei voitu toteuttaa vaan hän joutui jonkunlaiselle täydennyskoulutuskurssille? Nyt huomaan, että täällä nimenomaan näitä vakuutusmatemaatikkoja kyllä tarkastellaan ja heille asetetaan tietyt vaatimukset, mikä tuntuukin ihan järkevältä, koska he ovat niitä, jotka todellakin sitten vastaavat siitä, että vakuutusyhtiöitten jälleenvakuutusarvot ovat tarpeeksi hyvät ja että vakuutusyhtiöllä on aina talous kunnossa. Onko todellakin näin, että myöskin toimitusjohtajille on tällaisia erityisiä vaatimuksia?

Arvoisa puhemies! Nyt minun täytyy kyllä tunnustaa, että edustaja Essayahin kysymys on hyvin yksityiskohtainen enkä siihen osaa suoriltaan vastata, mutta otan asiasta selvää ja palaan tähän edustajan kysymykseen.