Arvoisa puhemies! Hallitus antoi sunnuntaina eduskunnalle esityksen tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta. Ehdotuksessa todetaan, että muutettaisiin tartuntatautilain väliaikaisesti vuoden loppuun asti voimassa olevaa pykälää, joka koskee asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi. Pykälästä poistettaisiin lähikontaktin tarkka määritelmä sekä soveltamisen kriteerinä oleva ilmaantuvuusluku.
Voimassa olevassa laissa on vielä tällä hetkellä tarkka määritelmä lähikontaktille. Sen mukaan lähikontaktilla on tarkoitettu ihmisten oleskelua sisätiloissa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli 15 minuutin ajan tai fyysistä kontaktia toisiinsa. Tämä nyt poistetaan tässä esityksessä.
Arvoisa puhemies! Voimassa olevan säännöksen soveltaminen on laissa olevan tiukan määritelmän takia johtanut siihen, etteivät viranomaiset ole voineet täysimääräisesti harkintavaltansa rajoissa ottaa päätöksissään huomioon erilaisia vaihtoehtoja keinoiksi määrätessään tilojen terveysturvallisesta käytöstä. Kategorinen määritelmä ei ole mahdollistanut lähikontaktin tilannesidonnaista määrittelyä vaan on pakottanut viranomaiset pysymään laissa säädetyssä lähikontaktin määritelmässä, eikä laki ole mahdollistanut alle kahden metrin lähietäisyyttä. Vaikka koronaviruksen leviämistavassa ei ole tuon kahden metrin lähikontaktin määritelmän säätämisen jälkeen tapahtunut muutoksia, rokotekattavuuden nousun myötä väestön alttius tartunnoille ja vakavalle tautimuodolle on kyllä muuttu-nut, kuten myös tartuntojen aiheuttama kuormitus sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvylle. Jatkossa lähikontaktilla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä fyysisen kosketuksen lisäksi ainoastaan hyvin lähekkäistä oleskelua vieri vieressä ja kylki kyljessä.
Nyt käsittelyssä oleva tartuntatautilain pykälän muutos ei toisaalta tarkoittaisi kuitenkaan sitä, etteikö viranomaisilla olisi oikeutta ja velvollisuutta tehdä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi päätöksiä tilanteen niin edellyttäessä. Kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin tai aluehallintovirasto voi tehdä — ja totta kai sen pitääkin niissä tapauksissa tehdä — alueellaan päätökset tilojen käytön edellytyksistä, jos epidemiatilanteen paheneminen tällaisia päätöksiä vaatii ja laissa olevat päätöksenteon edellytykset täyttyvät. Ehdotetuilla muutoksilla kuitenkin joustavoitetaan päätösten sisältöä ja otetaan nyt huomioon nimenomaan tämä vallitseva rokotustilanne.
Arvoisa puhemies! Pykälästä poistettaisiin myös ilmaantuvuutta koskeva soveltamiskriteeri. Soveltamisen kriteerinä olisivat jatkossa kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todettavat merkittävät tautiryppäät, joiden tartuntaketjuja ei pystyttäisi luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttaisivat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella. Väestön rokotekattavuuden lisääntyessä lieväoireisten ja oireettomien tartuntojen osuus kasvaa, jolloin kokonaistilanne on parempi. Toisaalta covid-19-ryppäitä voi rokotekattavuuden lisääntymisen jälkeenkin edelleen ilmaantua, ja siihenkin joudumme varautumaan.
Ehdotettu soveltamiskriteerin muutos mahdollistaisi joustavamman ja kulloiseenkin epidemiatilanteeseen nykyistä paremmin mukautuvan päätöksentekomekanismin. Muutos mahdollistaisi nykyistä paremmin alueellisen epidemiatilanteen ja alueen rokotekattavuuden huomioimisen osana päätöksentekoa ja mahdollistaisi näin myös oikeasuhtaisen ja vain todelliseen tarpeeseen perustuvan päätöksenteon. Tällöin päätöksen tarpeellisuuden arvioimiseen voisivat taudin ilmaantuvuuden lisäksi vaikuttaa myös muut epidemiologiset tekijät, kuten alueen rokotekattavuus. — Kiitos.
Puhemies Anu Vehviläinen
Käynnistämme heti tässä vaiheessa debatin, jotta saamme tähän keskusteluun vähän eloa ja vauhtia, joten pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää tässä vaiheessa debattipuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painikkeella itselleen puheenvuoroa. — Ja debatin käynnistää edustaja Sarkomaa.