Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän ollaan nyt muuttamassa nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa ensi vuoden osalta ja myös sitten vuoden 27 osalta. Tämähän tarkoittaa sitä, että nyt sinne polttoaineveroon tehdään ensi vuoden osalta veronalennus, jonka mittaluokka on noin 45 miljoonaa euroa, ja sitten hieman suurempi alennus siellä vuoden 27 tasolla.

Varmaan moni on sitä mieltä, että kun myös liikkumisenkin kustannukset ovat kasvaneet, niin on tuiki tarpeellista, että pystymme kuitenkin tukemaan ihmisiä henkilöautonkin käytössä, jos vaikkapa pitää liikkua työn perässä tai muutoin, asuu sellaisessa paikassa, että henkilöautoa välttämättä tarvitsee, mutta tilanteessa, jossa meillä valtiontalous näyttää aika lailla pysyvästi olevan yli kymmenen miljardia euroa alijäämäinen, on syytä kysyä, onko tämä polttoaineverossa tehtävä alennus, joka siellä yksittäisen kuluttajan kukkarossa ei juurikaan näy, todella paras tapa nyt tukea ihmisiä liikkumaan paikasta A paikkaan B.

Arvoisa puhemies! Kun tuossa edellisessä kokonaisuudessa käytiin läpi tätä tuloverokokonaisuutta, niin juuri tästä syystä sosiaalidemokraatit esittivät, että mieluumminkin siellä tuloverotuksen puolella oltaisiin nykyistä työmatkavähennystä kasvatettu, jolloin nimenomaisesti oltaisiin pystytty helpottamaan ihmisten liikkumista työn perässä. Tämä varsinkin tukisi henkilöitä, joilla on ne kaikista pisimmät työmatkat ja jotka joutuvat sitten työmatkoihin käyttämään myös henkilöautoa. Meistä olisi perustellumpaa, että tämä ihmisten tukeminen toteutettaisiin tällä tavalla, koska se paitsi olisi valtiontalouden näkökulmasta järkevämpää sillä myös saataisiin itse asiassa suurempi vaikutus nimenomaan sinne ihmisten lompakkoihin.

Siksipä, arvoisa puhemies, esitän nyt tässä vastalauseemme mukaisen ehdotuksen, että tämä lakiehdotus hylätään ja ei toteutettaisi näitä polttoaineverossa tehtäviä alennuksia tässä valtiontalouden tilanteessa vaan ennemminkin tuettaisiin ihmisiä kasvattamalla työmatkavähennystä nykyisestä, jolloin nimenomaan tuki kohdistuisi sitten siihen, että ihmiset pystyisivät esimerkiksi ottamaan työtä vastaan pidemmänkin matkan päästä. Tällä itse asiassa olisi koko julkisen talouden näkökulmasta huomattavasti positiivisempi vaikutus, ja tätä kautta myös sitten tämä polttoaineveron ohjausvaikutus säilyisi huomattavasti parempana, mikä toivon mukaan totta kai johtaa sitten siihenkin, että sitäkin kautta päästöt vähenevät.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Kallio.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käytän hyväkseni tämän tilanteen tähän teemaan liittyen ja vähän sivuten toisesta näkökulmasta.

VTT:n ja Vaasan yliopiston toteuttamassa tutkimushankkeessa Maaseudun energia‑ ja liikenneköyhyys ilmiöinä selvitettiin, kuinka hinnannousut sähköenergiassa, polttoaineissa ja muissa elämisen kustannuksissa ovat heijastuneet maaseudun kotitalouksiin ja yrityksiin. Maaseutualueille tyypillistä on omakotitaloasuminen, kiinteistöjen arvonlasku ja vuokra-asuntojen puute sekä yksityisautoilu, pitkät etäisyydet ja joukkoliikenteen puute. Erityisesti tämä korostuu itäisessä Suomessa mutta koskettaa maantieteellisesti suurta osaa Suomea.

Tutkimuksessa tehdyn kyselyn perusteella hieman yli puolessa kotitalouksista oli jouduttu tarkentamaan kulutustottumuksia ja vajaalla viidesosalla kotitalouksista oli uusia tai pahenevia taloudellisia ongelmia. Energiaan ja liikenteeseen liittyvät toiminnot myös digitalisoituvat nopeasti, mikä lisää vaatimuksia digilaitteiden omistamiseen ja niiden käyttöosaamiseen sekä toimiviin yhteyksiin. Tutkimuksen mukaan kaikkien näiden osalta on nähtävissä pahenevia ongelmia maaseutualueilla eri puolilla Suomea väestön ikääntyessä muuta maata nopeammin ja erityisesti mobiiliverkkojen toimintojen heikennyttyä operaattorien ajettua 3G-verkon alas.

Arvoisa puhemies! Tutkimuksen tulosten perusteella on laadittu seitsemän toimenpidesuositusta energia‑ ja liikenneköyhyyden vähentämiseksi maaseutualueilla. Lähtökohtana on ollut, että tarvitaan suomalaiset maaseutualueet tunnistavat energia‑ ja liikenneköyhyyksien määritelmät ja mittarit. Toimintasuositukset ovat tämän tutkimuksen perusteella: oleellisten palveluiden saavutettavuus turvattava kaikille, maaseudun liikkumismahdollisuuksia ylläpidettävä ja kehitettävä, maaseudun infrastruktuuria parannettava sekä yksityisteiden säädöksiä ja tukiperusteita uudistettava, luotava mekanismeja energiakriiseihin varautumiseen, korjausrakentamisen tukien kohdistamista uudistettava, matalan kynnyksen apua ja neuvontapalveluita lisättävä sekä verkkopalveluiden käytön edellytyksiä parannettava ja tietosuojahaasteet ratkaistava. Kaikki asioita, joiden kanssa tässä koko eduskuntakauden on saanut sekä joutunut olemaan tekemisissä.

Teinkin näiden pohjalta kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja vastuuministeri Essayahille. Vastaus ei ikävä kyllä antanut juurikaan mitään konkreettista, mutta siinä lueteltiin erilaisia selvityksiä ja ohjelmia, joita hallinto valmistelee ja pyörittää rattaissaan. Jäämme odottamaan, mihin näiden rattaiden pyöriminen johtaa. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Hänninen.

Arvoisa puhemies! Vielä tänään keskustelemme hallituksen esityksestä, jolla alennetaan nestemäisten polttoaineiden hiilidioksidiveroa. Kyseessä on konkreettinen toimi, jolla pyritään vahvistamaan kotitalouksien ostovoimaa ja helpottamaan liikkumisen kustannuksia ennen kaikkea siellä, missä liikkuminen ei ole valinta vaan välttämättömyys.

Me pohjoisen pitkien välimatkojen maakunnissa tiedämme, että kilometrit eivät ole vain numeroita kartalla vaan osa ihmisten arkea. Ne ovat koulumatkoja, työmatkoja ja elintärkeitä kuljetuksia, jotka pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä.

Arvoisa puhemies! Polttoaineveron lasku on myös huoltovarmuuden teko. Toimiva logistiikka, kuljetusketjujen sujuvuus ja kohtuulliset liikkumiskustannukset ovat Suomen elinkeinoelämän ehto. Kehomme tarvitsee polttoainetta toimiakseen. Meillä ihmisillä kyse on terveellisestä ruuasta, mutta elintarvike-elämässä ne ovat laajempia kokonaisuuksia. Tämä on tärkeä muutos etenkin teollisuudessa, joka nojaa pohjoisen satamiin ja tehtaiden yhteyksiin. Kun energia ja liikkuminen ovat kohtuuhintaisia, turvaamme myös kriisiaikojen kestokykymme.

Tämä esitys tukee sekä yksilöllistä arjen turvaa että kansallista huoltovarmuutta. Siten esityksellä on oma roolinsa osana kokonaisturvallisuuttamme.

Arvoisa puhemies! Pohjoisen ihmisten elinvoima perustuu mahdollisuuteen asua ja työskennellä siellä, missä luonto, työ ja perhe yhdistyvät. Liikkumisen kustannusten hillintä on siten investointi paitsi talouteen myös oikeudenmukaisuuteen. Mielestäni juuri tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, joka huomioi kansalaisten arjen ja maan kokonaisedun.

Myös valiokunnassa on nähty tämän esityksen kokonaisvaikutus, ja hyvä niin. Kiitos teille esityksen huolellisesta käsittelystä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin huoltovarmuutemme vahvistamisen kanssa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö poissa. — Edustaja Koskela.

Arvoisa puhemies! Esityksessä liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin arvoa alennetaan kahdessa vaiheessa 62 eurosta 51,3 euroon. Se tarkoittaa bensiinin veron alentamista keskimäärin noin 2,7 sentillä litralta ja dieselin noin 2,4 sentillä litralta, kun molemmat vaiheet ovat voimassa. Valtion tulot laskevat tämän takia vajaat sata miljoonaa euroa vuoden 27 tasolla, mutta sama raha jää suomalaisten kotitalouksien ja yritysten käyttöön. Se ei siis katoa mihinkään.

Arvoisa puhemies! On tärkeää nähdä tämä esitys osana laajaa kokonaisuutta, jolla hallitus on keventänyt suomalaisten autoilijoitten kustannuksia. Hallitus on jo aiemmin alentanut polttoaineveroja noin 170 miljoonalla eurolla. Jakeluvelvoitteen nousu-uraa on loivennettu edellisen hallituksen kalliista linjasta. Ajoneuvoveroa on kevennetty 50 miljoonalla eurolla erityisesti vanhemman autokannan osalta. Ammattidieselistä on sovittu, jotta kuljetusala kestää tulevat hinnannousupaineet.

Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys. Suomi on pitkien välimatkojen maa. Monella paikkakunnalla auto ei ole valinta vaan välttämättömyys. Kaupungissa voi useimmiten valita kävelyn, pyörän tai joukkoliikenteen — maaseudulla ei voi. On reilua, että se ainoa vaihtoehto eli auto ei ole kohtuuttoman kallis. Mitä enemmän joutuu ajamaan, sitä enemmän näistä veronkevennyksistä hyötyy. Tämä on nimenomaan maakuntien ihmisten ja koko Suomen elinvoiman puolella olemista.

Sosiaalidemokraatit esittävät vaihtoehdoksi työmatkavähennyksen laajentamista, kuten olemme kuulleet. Se kuulostaa paperilla nätiltä, mutta käytännössä se auttaa vain niitä, joilla on riittävästi tuloja ja verotettavaa. Työmatkavähennys näkyy viiveellä veronpalautuksena — polttoaineveron alennus näkyy hinnassa heti. Lisäksi polttoaineen hinta koskee kaikkia, niin työttömiä, eläkeläisiä, osa-aikaisia, kotihoidon tuella olevia kuin pienyrittäjiäkin.

Arvoisa puhemies! Paljon on puhuttu myös ilmastotavoitteista. Totuus on se, että autoilijaa kurittamalla ei tätä maata hiilineutraaliksi tehdä. Liikenteessä on jo nyt hiilidioksidikomponentin vero ja jakeluvelvoite, ja vuonna 28 päälle tulee EU:n tieliikenteen päästökauppa, joka nostaa hintoja lisää. Yhdessä nämä muodostavat jo erittäin vahvan ohjauksen.

Lopuksi on hyvä muistaa, että kun ihmisten ostovoima vahvistuu ja yritysten kuljetuskustannukset laskevat, se tukee työllisyyttä ja kasvua. Se näkyy lopulta myös julkisen talouden tuloissa. Korkea polttoainevero on käytännössä rangaistus siitä, että käy töissä ja asuu kauempana palveluista. Me perussuomalaiset emme tällaista ajattelua hyväksy.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on askel kohti kohtuullisempaa, reilumpaa ja myös alueellisesti tasa-arvoisempaa verotusta. Siksi kannatan lämpimästi valtiovarainvaliokunnan mietintöä ja hallituksen esityksen hyväksymistä. — Kiitoksia.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Furuholm.

Arvoisa rouva puhemies! Tätä keskustelua polttoaineverotuksen alennuksesta ja sen hyödyistä on käyty nyt pitkin tätä hallituskautta. Eräs perustehan on ollut nimenomaan tämä pienituloisten autoilijoiden tukeminen, kun taloudellinen tilanne on haastava. Olin hyvilläni siitä, että edustaja Kallio mainitsi puheessaan sanan ”liikenneköyhyys”. Tähän käsitteeseen tämän keskustelun pitäisi liittyä vahvemmin.

Toistan nyt vielä sen, että kun polttoaineen hintaa lasketaan muutaman sentin ja niin, että se kohdistetaan kaikille autoilijoille, silloin siitä hyötyy myös hyvätuloinen helsinkiläinen autoilija, jolla olisi käytettävissä joukkoliikenne sun muut, joten tavallaan tämä sadan miljoonan euron panostus, joka tässä tehdään, on hyvin tehoton.

Samaan aikaan, kun hallitus on tehnyt leikkauksia esimerkiksi joukkoliikenteeseen, mikä tarkoittaa sitä, että paine lipun hintojen nostamiseen ja palvelutason laadun laskemiseen on kunnissa kova, niin tämä itsessään osaltaan vahvistaa liikenneköyhyyden kasvua, koska on ihan todistettua, että monet pienituloiset ovat ahkeria joukkoliikenteen käyttäjiä.

Tässä isossa kuvassa, miten edustaja Koskelakin tuossa edellä mainosti, että tämä on ikään kuin sosiaalipolitiikkaa, muutaman sentin bensa-ale tosissaan ei ole kummoista sosiaalipolitiikkaa, kun sitä vaikka suhteutetaan näihin miljardiluokan sosiaaliturvaleikkauksiin, jotka ihmisten ostovoimaa ja mahdollisuuksia liikkumiseen heikentävät. Olisi hyvä ehkä pistää näitä mittakaavoihin. Ymmärrän tietenkin vaalilupaukset, ja niistä pyritään täällä pitämään kiinni, etenkin kun hallituksessa ollaan.

Vielä tähän asiaan liittyen: Kun on nyt puhuttu vuoden päivät ammattidieselistä, niin tällainen samanlainen mekanismi mielestäni tarvittaisiin siihen, että tuettaisiin niitä pienituloisia autoilijoita, jotka esimerkiksi työmatkaansa autoa välttämättä tarvitsevat, jotka asuvat alueilla, joilla joukkoliikenteen taso ei ole kummoinen. Tämmöinen hiiliosinkopalautusmalli me tarvittaisiin Suomeen, jolloin sitten kohdistettaisiin se taloudellinen tuki sinne, minne se pitää kohdistaa. Nythän tämä johtaa vain siihen, että tehdään tällainen laaja polttoaineveron alennus, joka itsessään sitten tehottomasti toimii.

Polttoaineverotukseen liittyy myös vahvasti tämä hallituksen heikko ilmastopolitiikka, mutta kun valitettavasti aikani loppuu, niin siitä sitten joku toinen kerta. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsänen perusteli tätä vastalausetta 1 hyvin. Korostamme edelleen, että se työmatkakulun vähentäminen, työmatkavähennyksen suhteuttaminen, on se oikeampi tie. Me menemme työn perässä pidemmälle, ja tässä mielessä sillä kohdennetaan näitä meidän niukkoja verovaroja oikeammin, ja tässä mielessä se linjaus on oikea. Kannatan edustaja Räsäsen tekemää vastalauseen 1 mukaista hylkäysehdotusta.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Toisessa käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla alennetaan polttoaineverotusta eli bensan ja dieselin veroa. Hallitus helpottaa tavallisen suomalaisen autoilevan ihmisen elämää, ja se on oikein.

Polttoaineveron alennus on helpotus niille, joille auto on välttämättömyys. Suomessa auto ei ole mikään luksustuote. Monille suomalaisille auto on ainoa keino päästä töihin, harrastuksiin, viedä lapset kouluun, hoitaa muut arjen asiat.

Arvoisa puhemies! On reilua, että hallitus huolehtii koko Suomesta. Tällä esityksellä bensiinin ja dieselin veroa lasketaan kahdessa vaiheessa. Jokainen sentti bensapumpulla merkitsee, kun kilometrejä tulee kymmeniä päivittäin. Siksi esimerkiksi sosiaalidemokraattien esiin nostama kilometriperusteinen veromalli olisi pitkien välimatkojen Suomessa todella huono. Se kurittaisi ennen kaikkea pohjoisen alueen ihmisiä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee kuitenkin juuri sitä politiikkaa, jota perussuomalaiset ovat vaatineet, eli autoilijamyönteistä politiikkaa. Tähän eivät ole aiemmat hallitukset kyenneet. Esimerkiksi polttoaineveroa on korotettu vuosina 2012, 2014, 2015, 2017 ja vuonna 2020.

Tämä hallitus sen sijaan jo aiemmin on keventänyt polttoaineveroa 170 miljoonalla eurolla, madaltanut jakeluvelvoitteen korotusta, keventänyt ajoneuvoveroa ja valmistelee ammattidieseliä, joka tulee voimaan vuonna 2027. Suomalaisen työn ja liikkumisen kustannuksia ei enää kasvateta ilmastopolitiikan nimissä.

Arvoisa puhemies! Kun yritysten ja perheiden liikkumisen kustannuksia saadaan alas, paranee myös kilpailukyky, työllisyys ja koko talouden vire. Nostan vielä loppuun, että etenkin maatalouden kannattavuustilanne huomioiden veronalennus tulee todellakin tarpeeseen. Kuten olen monesti aiemminkin korostanut, niin sanon nytkin: meidän tulee huolehtia siitä, että maamme huoltovarmuus ja ruokaturva ovat turvattuja. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén.

Arvoisa rouva puhemies! Liikenteen päästöjen vähentäminen on Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämätöntä. Orpon hallituksen päätöksillä liikenteen päästötavoitteet karkaavat yhä kauemmaksi. Orpon hallitus on höllentänyt jakeluvelvoitteen tasoa, kasvattanut sähköautojen verotusta, korottanut joukkoliikenteen verotusta sekä leikannut joukkoliikenteen tukia, leikannut myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä sekä jo aiemmin laskenut fossiilisten tuontipolttoaineiden verotusta. Tämä on erittäin huono ja huolestuttava suunta.

Nyt esitetty nestemäisten polttoaineiden valmisteveron lisäkevennys on jälleen uusi askel väärään suuntaan. Energiaverotus on tehokkaimpia ja keskeisimpiä päästövähennyskeinoja liikennesektorilla. Esityksen mukainen veronalennus ei ole siis linjassa Suomen päästövähennystavoitteiden kanssa, sillä se tulee toteutuessaan kasvattamaan polttoaineiden kulutusta ja lisäämään tieliikenteen päästöjä. Samalla se lisää Suomen riippuvuutta epävakaista ja epädemokraattisista fossiilisten polttoaineiden tuottajavaltioista, ja tällaisessa maailmanajassa tämä on omasta mielestäni myös huoltovarmuuden näkökulmasta todella huono suunta.

Veroalennus on perusteeton myös julkisen talouden näkökulmasta. Suomen talouteen kohdistuu tulevina vuosina merkittäviä sopeutuspaineita. Edelliset hallitukset ovat tehneet polttoaineiden valmisteveroon nimelliskorotuksia verotuksen reaalisen tason heikentämisen ehkäisemiseksi. Orpon hallituksen päästöt vesittävät liikennesektorin keskeisimpiä päästöjä ja vähentävät ohjausmekanismin toimintaa.

Ehkä vielä tällaisesta epäloogisuudesta kertoo hallituksen osalta se, että alkoholiverotuksen yhteydessä on päätetty valmisteveron sitoutumisesta indeksiin, jotta verotuksen reaalitaso ei jatkuvasti heikentyisi ja jotta toistuvista indeksikorotuksista päästäisiin. Samaa periaatetta tulisi soveltaa myös muihin valmisteveroihin. Hallituksen tulisikin nyt ryhtyä toimimaan energiaverojen sitomiseksi indeksiin.

Näistä perustelluista syistä ehdotan vastalauseen 2 mukaisesti, että lakiesitys hylätään ja että vastalauseeseen sisältyvä lausumaehdotus hyväksytään.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lohi poissa. — Edustaja Valkonen.

Arvoisa rouva puhemies! Veropolitiikan iso tavoite pitää olla siirtää painopistettä työn verotuksesta pois kohti kulutuksen ja haittojen verotusta. On kuitenkin paikallaan laskea mitä tahansa verolajia silloin, kun sille on mahdollisuus ja se helpottaa ihmisten arkea, parantaa heidän ostovoimaansa. Onneksi Orpon hallitus on kyennyt tekemään myöskin joitain tämänkaltaisia veromuutoksia.

Liikkuminen on arjelle aivan välttämätöntä, se on työssäkäynnille välttämätöntä, se on sille, että ihmiset pystyvät erityisesti haja-asutusalueilla elämään täysipainoista elämää. Näin ollen on erittäin hienoa, että jonkun verran pystytään arjen kustannuksia helpottamaan tällä veromuutoksella.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen esityksestä en kyllä löydä paljon järkeä. Tämä esitys heikentää valtion tulopohjaa ja lisää julkisen talouden velkaantumista. Se heikentää myös verotuksen päästöohjausta ja vie Suomen kauemmas meidän liikenteen päästövähennystavoitteista. Mikäli me emme liikennesektorin päästövähennystavoitteita saavuta, joudumme kompensoimaan puuttuvat päästövähennykset muilta sektoreilta, ja se voi maksaa paljon.

Se ei myöskään juurikaan näy kansalaisten kukkarossa, tämä bensaveron alennus, sillä veroalen vaikutus pumppuhintoihin on hyvin vaatimaton, pari senttiä, mikäli veroale edes menee pumppuhintoihin — sehän saattaa mennä myös katteisiin. Tästä syystä vasemmistoliitto ei kannata hallituksen esitystä, vaan bensaveron alennuksen sijaan me tukisimme työmatkaliikkumista parantamalla työmatkavähennyksen ehtoja. Bensaveron alennuksen sijaan liikennepolttoaineiden verotus tulisi myös indeksoida, jottei se jäisi jatkuvasti kustannuskehityksestä jälkeen.

Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla kannatan edustaja Forsgrénin tekemää esitystä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Furuholm.

Arvoisa rouva puhemies! Kun aika loppui viimeksi kesken, niin nostan nyt vielä tämän ilmastopuolen tosissaan tässä esiin.

Orpon hallitushan on höllentänyt jakeluvelvoitetta, korottanut sähköautoilun verotusta, korottanut joukkoliikenteen verotusta ja leikannut sen tukia, leikannut kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä ja jo aiemmin laskenut fossiilisten polttoaineiden verotusta kuten tässä nyt. Tietenkin ymmärrän tämän ajattelutavan, jonka edustaja Valkonenkin tässä nosti, että ihmisten arki on edullisempaa, kun polttoaine ehkä laskee sen muutaman sentin, mutta palaan nyt vielä siihen, että silloin olisi ehkä kannattavampaa kehitellä mekanismeja, jotka oikeasti kohdistuisivat sinne, missä se bensa-ale on välttämätön, ei niin, että lasketaan ehkä 2,7 senttiä kaikille, jolloin se kohdistuu myös suurituloisille, jotka asuvat esimerkiksi joukkoliikenteen ääressä.

Näistä ilmastokysymyksistä vielä, että vaikka tämä viesti näillä poliittisilla toimilla on kohdistettu tietenkin hallituspuolueiden äänestäjien suuntaan, niin faktahan on se, että joku tämän ilmastotyön joutuu tekemään ja joku siitä maksaa, jos se jätetään tekemättä. Eli ei tämä hallituksen liikennepolitiikka missään nimessä ilmaston näkökulmasta ole ollut kestävää, kun liikenteen päästökehitys on monen vuoden jälkeen saatu pysäytettyä ja vähän jopa nousemaan. Eli tässä on yksi kysymys, mitä tuleva hallitus joutuu, ikävä kyllä, myös ratkomaan näiden muutosten jäljiltä. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä on aivan typerä esitys monellakin tapaa. Me tiedämme tietysti, että tänä aikana, kun meidän pitäisi päästä fossiilisista eroon, se, että hallitus nyt vähentää fossiilisten verotusta, on aivan vääränlainen ohjauskeino. Se menee aivan väärään suuntaan. No, toiseksi me tiedetään, niin kuin tässä edellä tuli hyvin esille, että ilmastopolitiikassa kaiken kaikkiaan on tehty semmoisia ratkaisuja liikennepolitiikan osalta, jotka vievät väärään suuntaan. Tämä sekoitevelvoite on yksi, sen hidastaminen, ja itse asiassa se on meidän talouden kannalta myös sitä kautta huono päätös, että meillä on täällä Neste, joka on kyennyt näitä vaihtoehtoja tuottamaan, ja heidän bisnekseltään putoaa pohjaa pois.

Tätä on perusteltu sillä, että tämä säästää arjen kustannuksia. On aivan totta, että valtaosassa Suomea oman auton käyttö on välttämätöntä, mutta olisikin paljon fiksumpaa miettiä, miten kohdennetaan se tuki ja helpotus autoilun kustannusten osalta sitten näille ihmisille, joille se auto todella on välttämätön. Nythän todellisuudessa tämä alennus menee ennen kaikkea hyvätuloisten kukkaroon, koska he ajavat kaikkein eniten. Tästähän on tehty myös selvityksiä, miten nämä jakautuvat. Tämä ei ollenkaan samalla tavalla auta niitä ihmisiä, joille sitä apua tulisi antaa, ja samanaikaisesti, kun me verotuloja tätä kautta vähennetään, meillä ei ole mahdollista tukea juuri niitä ihmisiä, joita tulisi.

Samanaikaisesti tietysti hallitus on myös nostanut työmatkan omavastuuosuutta, ja se olisi tehokkaampi keino, jos halutaan auttaa ihmisiä arjessa ja kohtuullistaa työmatkailun kustannuksia. Siinä mielessä monella tapaa tällä esityksellä mennään aivan väärään suuntaan, ja tämä on myös taloudellisesti erittäin epätehokas keino.

Ja kuten tuossa edustaja Furuholm edellä totesi, niin ei me päästä pakoon niitä meidän ilmastovelvoitteita, me ei päästä pakoon sitä, että meidän täytyy irrottautua fossiilisista. Tämä vie meitä täysin väärään suuntaan, ja se tulee paljon kalliimmaksi, mitä kauemmin me hidastelemme. Siinä mielessä on erityisen typerä tämä esitys, koska siellä liikenteen puolella meillä olisi myös niitä mahdollisuuksia päästövähenemiin ja varmistaa, että liikenteen päästöjen vähenevä käyrä jatkuisi, tukemalla biokaasuautoilua, varmistamalla hyvä joukkoliikenne ja sitten auttamalla niitä ihmisiä, jotka sitä apua tarvitsevat sen osalta, jos polttoainekustannukset ovat liian korkeat.