Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi

Arvoisa rouva puhemies! Me tämän lakiesityksen ykköskäsittelyssä jo esittelimmekin SDP:n vaihtoehtoista linjaa tälle hallituksen tuloverolakipaketille, mutta todettakoon nyt vielä, että kannamme tässä kyllä suurta huolta ja jopa ihmetystä siitä, että näinä aikoina kun hallitus ensin leikkasi kovasti pienituloisilta ja leikkasi myös palveluista, ihmisten, tavallisten suomalaisten palveluista, sitten yllättäen viime kevään kehysriihessä tehtiin linjanveto siitä, että löytyi yllättäen isoja, miljardien veronkevennysvaroja kaikkein rikkaimpien ja kaikkein varakkaimpien hyväksi. Tässähän sitten esimerkiksi tämä tuloveron kevennys, tämä marginaaliverokysymys, on historiallisen suuri tuloveron kevennys kaikkein rikkaimmille. Siinä me olemme ihmetelleet tätä hallituksen outoa linjaa tehdä arvovalintoja tänä päivänä. Nimittäin onhan niin, että tänä päivänä hallituksen toimesta tavallisen suomalaisen verotus on nostettu kireimmilleen kymmeneen vuoteen, ja olisi kuvitellut, että sitten kun sitä veronkevennysvaraa löytyy, olisi ollut sen tavallisen suomalaisen vuoro. Mutta näinhän tässä ei käynyt.

Olemme todenneet, että tämä hallituksen linja on varsin epäreilu. Tosiasiassa näistä veronkevennyksistä hyötyy vain silloin jos kuukausitulo on sellaista 9 000:ta euroa kuukaudessa. Ministeriaitiossa tulee vuodessa useita tuhansia euroja veronkevennyksiä, ja miljonäärille hallituksella on rahaa antaa jopa 100 000 euron veronkevennys. Toisaalta taas kun hallituspuolueet kovasti puhuvat, että tässä nyt kevennetään merkittävästi pieni- ja keskituloisten verotusta, on varsin tarpeellista katsoa, mitä sinne lompakkoon jää. Kun hallitus toisaalla tekee veronkiristyksiä — esimerkiksi järjestäytyneille palkansaajille tehdään täsmäveronkiristys tämän ay-liikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poiston myötä, työhuonevähennys poistuu jne. — ja toisaalla myös työttömyysvakuutusmaksut nousevat hallituksen heikon työllisyydenhoidon johdosta, niin kuinka ollakaan lopputuloksena lompakkoon jää esimerkiksi pienituloiselle, 2 000 euroa tienaavalle miinusmerkki, 4 000 tienaavalle jää vain muutamia kymppejä ja 6 000 tienaavalle insinöörille voi jäädä vaikka plus miinus nolla.

Eli, puhemies, tämä on meidän mielestämme väärä linja. Silloin kun veronkevennysvaraa on, me kohdistaisimme kaiken veronkevennysvaran pieni- ja keskituloisille. Tämä on SDP:n linja.

Puhemies! Meillä on muitakin esityksiä tässä meidän vastalauseessamme. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen osalta haluaisimme tukea naisvaltaisia yrittäjiä, ja esitämme, että kotitalousvähennystä parannettaisiin hoito- ja hoiva- sekä kotitalousavun osalta, ja samoin meillä on sitten muutama lausuma.

Tässä yhteydessä, puhemies, haluan ensin esittää, että SDP:n vastalauseen mukaisesti 6. ja 7. lakiehdotus hylätään kokonaan, ja sitten esittelen tässä myös meiltä SDP:stä kaksi lausumaa. — Tarvitseeko nämä lukea ihan kokonaan, ilmeisesti?

Joo, ei tarvitse lukea. — Eli siis ensimmäinen lausumaesityksemme käsittelee kotitalousvähennyksen laajentamista siten, että se voitaisiin remonttitöissä ulottaa myös asunto-osakeyhtiöihin, eli siis kerros- ja rivitaloihin. Tämä on ensimmäinen lausuma.

Tämä toinen lausuma koskee listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennusta, jota pitäisi korjata. Viittaan tuossa muun muassa edellisessä pykälässä käytyyn keskusteluun tästä kyseisestä asiasta. Valtiovarainministeriön omat työryhmät, Järvikareen työryhmä ja sitä ennen myös Hetemäen työryhmä, ovat tätä toimenpidettä suositelleet, ja tässä toisessa lausumassa sitten esitämme tätä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Jos se on ollut vastalauseessa, niin tiivis kertomus riittänee, eikö niin?

Edustaja Heinonen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen puhui ostovoimasta. Ensi vuonna keskituloisen ostovoima vahvistuu 800 euroa, toisin kuin edustaja Viitanen antoi ymmärtää. Itse asiassa ensi vuonna ostovoima on 2 300 euroa enemmän kuin Sanna Marinin hallituksen ostovoimakuopassa. Eli nyt me palaamme siihen tilanteeseen, missä ostovoima parhaimmillaan oli, eli tämä tilanne korjaantuu teidän valtakautenne ostovoimamontusta.

Me kohdistamme pieni- ja keskituloisille miljardin veronkevennyksestä suurimman osan, ja ensi vuonna veronkevennys on keskimäärin 480 euroa, ja esimerkiksi 4 000 euroa tienaavalle kahden aikuisen lapsiperheelle veronkevennys on merkittävä ensi vuonna.

Korkeimpien marginaalien alentamisen kohdalla en oikein ymmärrä, että te vastustatte sitä veronkevennystä, mikä kaikista todennäköisimmin, Ruotsinkin esimerkin mukaan, tulee rahoittamaan itsensä täydellisesti ja jopa yli.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Vastauspuheenvuoro, edustaja Viitanen.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että ostovoima näyttää myönteisiä merkkejä — [Timo Heinonen: Ei se ole mikään merkki!] siitä kiitos muuten muun muassa ay-liikkeen neuvottelemille palkankorotuksille. On hyvä, että tällaisia asioita on.

Mutta, edustaja Heinonen, minä tuossa omassa puheenvuorossani puhuin hallituksen veropäätöksistä ja siitä, mitä niiden seurauksena jää kukkaroon. Katsotaan, mitä sinne kukkaroon jää. Voi olla, että muutamalla sadalla miljoonalla kevennätte pieni- ja keskituloisten verotusta, mutta samaan aikaan toisella kädellä te kiristätte juuri näiden ihmisten verotusta. Sen seurauksena me olemme nähneet monia laskelmia, missä käy niin, että jollakin menee jopa pakkasen puolelle. Se lompakko hallituksen päätösten seurauksena voi verojen jälkeen mennä pakkasen puolelle tähän vuoteen verrattuna. Tästä minä, puhemies, kannoin huolta omassa puheenvuorossani.

Mitä tulee tähän marginaaliveroon, ei tämä aika kyllä nyt ole sellainen, että ensimmäinen huoli olisi niistä kaikkein hyvätuloisimmista. Kyllä mielestäni, puhemies, vuorineuvokset ja muut voivat hieman nyt odottaa. Nyt on tavallisen suomalaisen, tavallisen palkansaajan vuoro, ja siksi veronkevennysvara tulee kohdistaa pieni- ja keskituloisille.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lyly, vastauspuheenvuoro.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tähän ostovoimaan ja vertailuun Marinin hallitusaikaan ja sitten tähän aikaan. Kaikki täällä salissa tunnustamme sen, että inflaatio silloin, kun oli Sanna Marinin hallitus, tuli energiakriisistä, joka syntyi siitä, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja kun palkkasopimukset ja työehtosopimukset olivat silloin tavallaan kiinni, niin ne eivät tietenkään ole voineet vastata siihen inflaatiopiikkiin, mikä silloin tuli pariksi vuodeksi, aika korkea inflaatio, ja totta kai siinä ostovoima silloin putoaa ihan luonnollisista syistä. Meillähän pitäisi olla palkkasopimusjärjestelmät semmoiset, että siellä pitäisi olla inflaatio mukana, kun lasketaan palkankorotuksia, ja laskea sille jonkinlainen puskuri. Tämä aina unohtuu tässä, kun vertaillaan.

Ja sitten tälle kaudelle voi sanoa, että kyllähän ay-liike ja työnantajat ovat neuvotelleet sellaiset palkkaratkaisut, että ostovoimaa tulee. Korot ovat tulleet alas, ja inflaatio on nyt matalampi. Nämähän ovat ne ostovoiman todelliset syyt, [Timo Heinonen: Ja työn verotuksen keventäminen!] ja sieltä tulee se isoin ostovoiman kasvu.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kallio, vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen edustaja Heinonen, vastauspuheenvuoro, ja sitten mennään puhujalistaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty mielenkiintoista keskustelua tästä ostovoimasta ja ehkä ostokyvystä, mutta ehkä näin keskustalaisena nostan tähän kolmannen elementin: nämä ostohalut. Eli tällä hetkellähän meillä on se ongelma, että ne, joilla olisi ostokykyä ja ostovoimaa, ovat aika haluttomia kuluttamaan. Siitä tietysti täällä salissa on käyty keskustelua jo moneen, moneen kertaan, että kuka on pelotellut ja kenet, että ei uskalleta kuluttaa, mutta se, että näköpiirissä on nyt sitä, että se ostovoima muuttuisi kulutukseksi, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa se on hyvin pientä, mitä siellä tapahtuu.

Itselläni ja meillä on kohtuullisen hyvä tilanne kotona, ja kyllä me ollaan pohdittu monta kertaa puolison kanssa sitä, että ei me enää pystytä, ei me osata kuluttaa kauheasti enempää kaikkea, mikä meille verohyötyä tulee. Keittiöremontti toki tehtiin. Kun vaimo ilmoitti, että meillä tehdään keittiöremontti, niin se oli silloin selvää, että se tehtiin ja kulutettiin näin. Mutta muuten ne menevät kyllä pitkälti sitten säästöön.

Tämä kokonaisuus pitää saada menemään eteenpäin. Ainoastaan pelkällä kulutuksen kasvulla ja kasvulla ei näitä yhteiskunnan ongelmia ratkaista, vaan sillä, että kaikki kokevat olevansa mukana ja pääsevänsä mukaan tähän kehitykseen. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Heinonen.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on Suomessa yksi maailman tiukimpia progressioita, jossa siis hyvätuloiset maksavat kyllä erittäin paljon veroja. Sen näimme sinä päivänä, mitä osa kutsuu kateellisuuspäiväksi, minä kutsun kiitospäiväksi. Sinä päivänä me tiedämme, miten paljon ihmiset tässä maassa veroja maksavat, ja niillä verorahoilla näitä palveluita rahoitetaan. Yli 50 000 euroa tienaavat maksavat yli 60 prosenttia meidän kaikesta tuloverokertymästä. Yli 100 000 euroa tienaavat maksavat noin neljänneksen koko verokertymästä. Nyt on kyse siitä, onko oikein, että tienatusta eurosta maksetaan yli puolet veroa. Aika laajasti ajatellaan, että kyllä jokainen ansaitsemastaan eurosta vähintään puolet ansaitsisi itselleen, ja sitä kohden tässä mennään, kun näitä ylimpiä marginaaleja alennetaan. Ruotsi teki sen muutamia vuosia sitten, ja nyt tuoreet selvitykset osoittavat, että se itse asiassa rahoitti itsensä 120-prosenttisesti, eli reilusti enemmän tuli [Puhemies koputtaa] valtion hyvinvointikassaan euroja käytettäväksi kuin ennen sitä kevennystä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Räsänen, varsinainen puheenvuoro, poissa. — Edustaja Hänninen.

Arvoisa puhemies! Pääsemme pian päättämään historiallisesta askeleesta kohti työn ja yrittäjyyden verotuksen keventämistä. Tahdon korostaa, että kyse ei ole yksittäisestä muutoksesta vaan kokoaan suuremmasta suunnanmuutoksesta. Kyse on siitä, että työstä ja ahkeruudesta jää suomalaisille enemmän käteen. Me teemme nyt sen, mitä olemme luvanneet: työnteon verotusta kevennetään ja työn vastaanottamisen kannustimia vahvistetaan.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on puoltanut esitystä ja korostanut sen vaikutuksia työnteon kannattavuuden ja ostovoiman vahvistamiseen. Erityisen merkittävää on työtulovähennyksen korottaminen ja lapsikorotuksen kasvattaminen. Nämä toimet tukevat pieni- ja keskituloisia perheitä, siis heitä, jotka pyörittävät arkea ja pitävät tämän maan liikkeessä.

Työ, yrittäjyys ja liikkuminen ovat Suomen kasvun lähteet, ei velka eivätkä jatkuvat veronkiristykset. On sanottu, että vain velalla, veroja lisäämällä ja korottamalla ei saada maan taloutta kuntoon. Valiokunnan mietinnössä todetaan aivan oikein, että työn verotuksen keventämisellä vahvistetaan pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä. Tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, joka rakentaa perustaa vahvemmalle Suomelle. Jos on pakko verottaa, niin sen voi tehdä kurittamatta kansalaisia. Kun palkasta jää käteen enemmän, kasvaa paitsi työn arvostus myös toivo tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Turvallinen ja vakaa yhteiskunta rakentuu myös taloudellisesta turvallisuudesta. Kun työnteko kannattaa, julkinen talous vahvistuu ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus turvataan. Tämän hallituksen linja on selvä: vain työ ja sen tekeminen luo kestävää kasvua, ja kasvu luo turvaa. Työtä ei voida ostaa velaksi, vaan työpaikkojen on synnyttävä innovaatioista ja yrittämisestä.

Turvallisuus ja talous kulkevat käsi kädessä. Tämä esitys on yksi osoitus siitä. Työlle ja yrittämiselle annetaan arvo. Suomalaisille annetaan uskoa tulevaisuuteen. Kasvu on jo käynnistymässä, eivätkä korkeat tuloverot saa olla sen hidasteena. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Koskela, Jari.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään valtiovarainvaliokunnan mietintöä ensi vuoden tuloverotuksesta. Hallituksen linja on, että suomalaisten ennätyskorkeaa verotusta on kevennettävä ja palkasta pitää jäädä enemmän käteen. Samalla kun laskemme korkeimpia marginaaliveroja, samalla kevennyksiä suunnataan myös pieni- ja keskituloisille. Kansalaisten ostovoima on ollut koko hallituskauden nousussa, ja näillä nyt käsittelyssä olevilla veromuutoksilla se kasvaa myös vuonna 2026.

Perussuomalaisille erityisen tärkeää on, että lapsiperheet hyötyvät. Lapsista puhutaan usein kauniisti juhlapuheissa, mutta arkinen totuus on se, että hoitomaksut, asumiskustannukset ja ruokaostokset painavat juuri perheiden arjessa kovimmin. Kun palkasta jää enemmän käteen, on helpompi maksaa harrastusmaksut, talvikengät ja jokapäiväinen ruoka. Lapsikorotuksen tuplaamisen ansiosta kaksilapsinen perhe maksaa ensi vuonna 400 euroa vähemmän veroja. Kun syntyvyyttä halutaan nostaa, on syytä jatkossakin vahvistaa lapsivähennystä.

Arvoisa puhemies! Suomessa verotus on kokonaisuutena liian korkea. Se on tosiasia, jonka jokainen palkansaaja ja yrittäjä näkee tilinauhassaan ja veroilmoituksessaan. Perussuomalaisten mielestä oikea suunta on laskea verotusta, ei kiristää sitä entisestään. Se on ollut linjana hallituksen 10 miljardin sopeutumisurakassa: ennemmin menosäästöjä kuin veronkorotuksia. Korkea verotus syö työnteon kannustimia, heikentää ostovoimaa ja jarruttaa talouskasvua. Kun veroaste nousee yhä ylemmäs, lopputulos ei ole hyvinvointi vaan näivettyminen.

Arvoisa puhemies! Oppositiopuolueet ovat jättäneet mietintöön omat vastalauseensa, jotka toimivat pohjana myös loppukuussa käsiteltävänä olevissa vaihtoehtobudjeteissa. Positiivista on, että sekä SDP:n että keskustan vastalauseessa hyväksytään tarve keventää työn verotusta. Teillä on omat mallinne, joista me olemme eri mieltä. Itse en pidä järkevänä monimutkaistaa työn verotusta lukuisilla eri vähennyksillä. On järkevämpää poistaa vähennyksiä ja laskea veroja yleisesti. SDP:ssä esitetään, että pääomia pitäisi verottaa enemmän. Tämä kuulostaa paperilla ehkä houkuttelevaltakin, mutta todellisuus on hyvin toisenlainen. Pääomien liian kireä verotus ei tuo lisää rahaa suomalaisille hyvinvointipalveluille. Se johtaa siihen, että pääomat ja niiden mukana investoinnit ja työpaikat siirtyvät maihin, joissa verotus on kevyempää ja ennakoitavampaa. Tätä ilmiötä tapahtuu jo nyt. Pääoma on globaalia ja liikkuvaa. Jos me teemme Suomesta maan, jossa onnistumisesta ja investoimisesta rangaistaan, yritykset ja sijoittajat valitsevat Ruotsin, Viron tai jonkin muun maan. Silloin ei verotuloja kerry vaan ne katoavat rajojen yli.

Perussuomalaiset haluavat, että Suomi on maa, jossa kannattaa tehdä työtä, perustaa yritys, investoida ja kasvattaa perhettä. Siksi puolustamme linjaa, jossa työn verotusta kevennetään, yrittämisen edellytyksiä parannetaan ja pääomaverotusta tarkastellaan niin, että se tuo pääomia Suomeen eikä karkota niitä pois. Näin syntyy työtä, näin syntyy kasvua, ja näin syntyy myös verotuloja. Näillä me pystymme turvaamaan aidot tärkeät palvelut: poliisin, puolustuksen, hoivan ja koulutuksen. — Kiitoksia.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hyrkkö poissa. — Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tässä alussa kannatan edustaja Viitasen tekemiä ehdotuksia ja niitten osalta tehtyjä lausumia. Niihin ilmeisesti vielä palataan uudestaan tässä yhteydessä, mutta niitä on nyt kannatettu.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä SDP:n verolinja on kuitenkin sellainen, jolla pieni- ja keskituloisten ostovoimaa halutaan turvata, ja tässä verokokonaisuudessa on nimenomaan kohdennus tehty pieni- ja keskituloisille ja sitten työtulovähennyksellä on kohdennettu vielä nuorille ja sitten pitkäaikaistyöttömille, ja se on ihan tarpeellinen asia.

Minulla on tässä laskelma siitä, kuinka meillä esimerkiksi 10 000 euroa vuodessa ansaitseva palkkatyöläinen, työtön tai eläkeläinen maksaa veroa. 10 000 ansaitseva palkkatyöläinen ei maksa veroa, eikä eläkeläinen maksa siitä, mutta työtön maksaa 1 600 euroa veroa siitä tulosta. Tämä on semmoinen asia, jonka takia SDP on kiinnittänyt tähän kohtaan huomiota.

Jos sitten sanotaan vaikka 20 000:n vuosituloilla, niin palkkatyöläinen maksaa 616 euroa veroa, työtön 4 420 ja eläkeläinen 2 670. Tässä näkee, että meillä on aika korkea marginaali myöskin tulojen alapäässä erityisesti työttömien osalta, ja tämä usein unohtuu täällä salissa. Kun me katsotaan tätä verojärjestelmää, niin tämä on sellainen asia. Tämä liittyy siihen, että työttömillä ei ole käytännössä muuta kuin perusvähennys, jota he tässä pystyvät käyttämään. Kaikki muut vähennykset ovat käytännössä pois. Siinä mielessä tämä kokonaisuus on myöskin huomioitava, ja tässä on tätä kohdennusta tehty sinne työttömien suuntaan.

Toinen asia, arvoisa rouva puhemies: Kun on puhuttu paljon siitä, että meidän pitää saada kotimaista taloutta pyörimään, niin tämä kotitalousvähennyksen kohdentaminen ja nostaminen ja sitten vielä sen kohdentaminen myöskin näihin rivitalo- ja kerrostaloasuntoihin on yksi tapa, jolla me tuomme talousvaikutuksia ja saamme niitä remontteja ja muita niissä vietyä eteenpäin. Tämä on semmoinen asia, joka on ollut semmoinen yksi kohta, jota meillä ei ole verotuksessa aiemmin huomioitu, ja nyt SDP halusi myös sen tuoda tähän mukaan. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kallio.

Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, kiristyykö vai keveneekö verotus, mutta aina vaan vähemmän meitä täällä salissa näin loppuiltaa kohti on. Täällä olisi toki semmoinen huomattavasti seesteisempi tunnelma, ellei tuo edustaja Lohi aina huutelisi väliin. [Naurua — Markus Lohi: Vastauspuheenvuoro!] — Ja edustaja Lylyä naurattaa näköjään.

Arvoisa puhemies! Asiaan: Hallitus esittää tuloverolakia muutettavaksi siten, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut sekä sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksut, joilla sääntöjensä mukaan voisi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita, eivät olisi vähennyskelpoisia menoja. Tämä on aiheuttanut jonkin verran järjestöissä nyt sääntömuutoksia ja hieman epävarmuutta siitä, mikä tämä tilanne käytännössä tulee olemaan. Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ja maatilatalouden tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhdistyksille tai muille oikeushenkilöille, joilla voi niiden sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan olla työmarkkinatoimintaa koskevia tavoitteita, maksetut jäsenmaksut olisivat verotuksessa vähennyskelvottomia.

Jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistamisen arvioidaan lisäävän verotuloja yhteensä reilut 190 miljoonaa euroa, josta noin 20 miljoonaa euroa kohdistuu yhteisöveroon. Todellisuudessa hallituksen esitys kiristää tavallisten työtä tekevien suomalaisten verotusta. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelvottomuus nostaisi verotusta lähes kahdella miljoonalla verovelvollisella. Keskimääräisen veroasteen muutoksen arvioidaan olevan noin 0,2 prosenttiyksikköä ja keskimääräisen veromuutoksen noin 86 euroa vuodessa. Summa voi kuulostaa pieneltä, mutta se on kuitenkin merkittävä — jo pelkästään periaatteellisena kysymyksenä siitä, mitä tässä on tapahtumassa.

Keskusta ei hyväksy tällaista työn verotuksen kiristämistä. Palkansaajien verotuksen kiristämisen sijaan keskusta muuttaisi mieluummin työmarkkinajärjestöjen ja suurten yleishyödyllisten säätiöiden ja järjestöjen sijoitustuotot osittain veronalaiseksi tuloksi. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kaarisalo poissa. — Edustaja Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikan kokonaisuus on taloudellisesti eriarvoistava. Suurituloisille annetaan kauhalla veronalennuksia samalla, kun pienituloisilta leikataan ja keskituloiset saavat verohyötyä ehkä lusikallisen verran. Veronkevennyksistä suurin hyöty tulee miljonääreille. Pienituloisten verotus voi jopa kiristyä, kun työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu. Verovähennysoikeuden poistamisen tavoitteena näyttää olevan lähinnä heikentää ammattiyhdistysliikkeen asemaa ja järjestäytymisastetta Suomessa. Tämä on erikoinen pyrkimys ottaen huomioon, että Euroopan unionissa pyritään päinvastoin vahvistamaan järjestäytymisasteita ja tukemaan kollektiivista neuvottelua.

Arvoisa puhemies! Käsittelin tätä aihepiiriä ja hallituksen politiikan kokonaisuutta ja vasemmistoliiton vaihtoehtoja laajemmin lakiesitysten ensimmäisessä käsittelyssä, joten totean tässä vaiheessa vain esityksen ja esitän, että vastalauseen 4 mukaisesti lakiehdotukset 3, 5, 6 ja 7 hylätään.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Furuholm.

Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Sarkkisen tekemää esitystä.

Kuten edustaja Sarkkinen jo mainitsi, tosissaan viime viikollahan me keskustelimme tästä vuoden 2026 verotuksesta ja siihen liittyvistä eriarvoisuuksista ja muista kummallisuuksista, enkä nyt lähde toistamaan kaikkea silloin sanomaani. Isossa kuvassa kaikkien leikkausten jälkeen olisi kannattavampaa totta kai vahvistaa pieni‑ ja keskituloisten ostovoimaa suurituloisten sijaan. Tämä vahvistaisi kokonaiskysyntää ja sitä kautta talouden suuntaa. Olemme vasemmistoliitossa myös nostaneet yhtenä keinona näiden kiky-maksujen palauttamisen työnantajille.

Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamisella taas syödään näiden veronalennusten hyötyä niiltä pienipalkkaisilta duunareilta, jotka ammattiliittoihin kuuluvat. Kyseessä on poikkeuksellinen toimi, kun tulonhankkimiskustannuksia tällä tavalla muutetaan vähennyskelvottomiksi. Tällaisen tavallisen palkansaajan taloudellisen painostuksen taustalla on hallituksen tavoite heikentää ammattiliittojen kykyä järjestäytyä ja neuvotella tulevaisuuden työehdoista.

Arvoisa rouva puhemies! Yksi iso kummallisuus on myös tämä työsuhdepolkupyörän veroedun poistaminen. Itse asiassa se on niin kummallinen, että lausuntokierroksella valtaosa lausujista sen poistoa vastusti ja puoltajatkin vaativat jonkinlaista siirtymäaikaa. Syitä tälle yksimielisyydelle piilee seuraavissa tekijöissä: Etu on ollut siis suosioltaan kymmenkertainen siihen arvioon nähden, johon se aikoinaan luotiin, ja on sitä kautta luonut valtavasti yrittäjyyttä, työtä ja verotuloja. Nyt tilalle saadaan markkinahäiriö, joka näitä yrittäjiä uhkaa. Etu on myös tukenut tätä hallituksen linjaa aktiivisemmasta elämäntavasta ja vähentänyt esimerkiksi sairaspoissaoloja. Etu on myös vahvistanut siirtymää kestävämpiin liikkumismuotoihin. Kaiken kaikkiaan tämän veroedun poistosta ei ole kyetty tuottamaan mitään taloudellista laskelmaa, mikä on sitten se lopullinen plussa, mikä tällä valtiontalouteen saadaan.

Itse asiassa liittyen nyt vielä tähän polkupyörätyösuhde-etuun: Turussa kun aloitteestani tämä aikoinaan kaupungin työntekijöille sorvattiin, niin en tiedä, olenko mistään poliittisesta toimesta saanut yhtä paljon kiitosta kuin tästä. Se on ollut todella suosittu opettajien keskuudessa. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lohi.

Arvoisa puhemies! Heti tähän alkuun haluan varmuuden vuoksi tehdä keskustan vastalauseeseen 2 sisältyvät lausumaehdotukset, joista ensimmäinen koskee sitä, että ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset uuden keskituloisten ostovoimaa selvästi vahvistavan työtulovähennyksen toteuttamiseksi”.

Miksi teemme tämmöisen lausumaehdotuksen? Riippumatta näistä todella kauniista puheista, mitä täällä on kuultu tänään niiden edustajien taholta, jotka ovat jo lähteneet salista pois, niin kun katsotaan hallituksen esitystä, kun katsotaan taulukkoa siitä, mitä hallituksen esitys tarkoittaa niille tavallisille ahkerille keskituloisille suomalaisille, jotka kipuilevat arjessa kustannusten kanssa, käteen jäävän tulon kanssa, niin onko tämä historiallisen kova veronalennus heille, jos 2 400 euroa kuukaudessa tienaava suomalainen saa vuodessa 90 euroa enemmän käteen? Ja jos samaan aikaan hänellä onkin tämä edellä edustaja Furuholmin mainitsema työsuhdepyöräetu, niin hänelle ei jääkään sitten käteen juurikaan enempää, puhumattakaan siitä, jos hän kuuluisi ammattijärjestöön tai liittoon ja maksaisi jäsenmaksua tai hän tekisi etätöitä ja saisi työhuonevähennyksen tänä päivänä, niin kuin saa vielä tänä verovuonna — hänhän joutuisi miinuksen puolelle.

No, entä sitten, jos mennään pikkuisen suurempiin tuloihin? Otetaan opettaja, jolla on vähän ikälisiä, 4 000 euroa kuukaudessa: hän saa maksimissaan 100 euroa vuodessa enemmän käteen. Ja taas, jos hänellä olisi edes joitakin näitä vähennykseen oikeuttavia menoja, niin taas hänkin joutuisi menemään miinukselle. Entä 6 000 euroa kuukaudessa tienaava asiantuntija — aika hyvä palkka jo? No, hallituksen esityksessä se on nollatilanne. Hän ei joka tapauksessa tule saamaan mitään etua, mutta jos tienaat 12 000 euroa, niin heti saat 2 850 euroa, tai jos mennään sitten jo huippujohtajiin, 20 000, niin saat 8 500 euroa vuodessa. Tämän takia keskusta esitti tämän lausumaehdotuksen.

Ja mikä on keskustan malli? Meidän tuloveromalli lähtee siitä, että kaikilla niillä henkilöillä, keskituloisilla suomalaisilla palkansaajilla, joilla se käteen jäävä lisäys menee kulutukseen eli niillä, jotka tienaavat 2 400:sta sinne 6 000 euroon kuukaudessa, jäisi ainakin 500 euroa enemmän rahaa käteen. Tämmöisen me tulemme vaihtoehtobudjetissa esittelemään.

Arvoisa puhemies! Lausumaehdotus 2: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset kotitalousvähennyksen palauttamiseksi vuonna 2024 voimassa olleen lainsäädännön mukaiseksi sekä kaksinkertaistaa samalla yksinasuvien ja yksinhuoltajien vähennysoikeuden enimmäismäärät.”

Samalla esitän lausuman 3: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset palkansaajan veroluonteisten maksujen keventämiseksi sosiaaliturvareformista, jossa ansiosidonnaisille päivärahoille asetetaan katto.” Tämä on aika radikaali esitys, jota tulemme avaamaan sitten meidän vaihtoehtobudjettimme keskustelussa. Tämä laskisi marginaaliveroa keskituloista ylöspäin. Jäisi käteen enemmän, ja jokainen voisi päättää, hankkiiko itselleen vakuutusperusteisesti vaikka paremman sosiaaliturvan.

Ja lausumaehdotus 4, joka sisältyy myös meidän vastalauseeseen, jonka tässä esitän, on, että ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset alimman eläkeiän täyttäneiden työtulojen verotuksen tuntuvaksi keventämiseksi työelämässä jatkamisen kannusteeksi ja samalla keventää myös eläkkeellä jo olevien verotusta työtulojen osalta”. Tästäkin tulemme yksityiskohtaiset esitykset antamaan ja kannustamaan niitä suomalaisia, joilla on työkykyä ja virtaa jatkaa töissä, jatkamaan vähän pidempään. Meillä on monia hyvinvointialueita, joissa kymmenen vuoden sisällä neljäsosa, joissakin jopa kolmasosa, työntekijöistä tulee eläköitymään. Vaikka nyt on kova työttömyys, meillä on kohta edessä työvoimapula tietyillä aloilla, ja sen takia nyt pitää toimia.

Arvoisa puhemies! Voisin tästä tuloverotuksen oikeudenmukaisuudesta puhua pidempäänkin, mutta sattuneesta syystä nyt päätän tämän puheenvuoron. Tähän loppuun vain totean, että kun täällä kokoomuksen Heinonen sanoi siitä, kun Ruotsissa tehtiin uudistus, jossa marginaaliveroja laskettiin, niin kun me nyt katsomme vertailua Ruotsiin, niin missä tuloluokissa se ero on suurin. Onko se niissä, jotka tienaavat 150 000 euroa vuodessa? On sielläkin eroa. Ruotsissa on 3,5 prosenttiyksikköä alhaisempi verotus. Mutta jos tienaatkin 55 000 eli noin 4 500 euroa kuukaudessa, ero Ruotsiin on 6,6 prosenttiyksikköä, ja tälle erolle tämä hallitus ei tee mitään. Painopiste on nyt väärä. Siksi esitämme paremman [Puhemies koputtaa] vaihtoehdon, joka tulee ensi viikolla olemaan salissa käsittelyssä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Lindén poissa. — Edustaja Viitanen.

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa puheenvuorossani esittelin SDP:n kaksi lausumaa. Toinen koski kotitalousvähennyksen ulottamista asunto-osakeyhtiöihin, kerros- ja rivitaloihin, ja toinen listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen korjaamista. Mutta nyt kävikin ilmi, puhemies, valitettavasti, että teknisten syiden johdosta meidän vastalauseessamme näitä lausumia ei olekaan kirjattuna johtuen siitä, että nämä pykälät eivät ole auki tässä kyseisessä lakiesityksessä, jolloin olemme joutuneetkin peruuttamaan nämä lausumat matkan varrella teknisistä syistä. Se ei, puhemies, poista sitä, ettemmekö kannattaisi näitä asioita, mutta haluan nyt tähän pöytäkirjaan todeta, että nämä esittämäni lausumat eivät meidän vastalauseessa ole. Jatketaan työtä näiden asioiden puolesta sitten muiden pykälien osalla. — Kiitos, puhemies.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Nämä kysymykset on kuitenkin tässä vastalauseessa kerrottu, mutta näitä lausumia ei ole. Siinä mielessä ne ovat siellä mukana.

Arvoisa rouva puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron ihan sitä varten, että tämä ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennyksen poistaminen on tässä täysin väärä signaali. Niin kuin täällä on monia esimerkkejä tuotu, että jos meidän verotus kevenee nyt noin kympin kuukaudessa, niin nyt kun tämä ammattiyhdistysjäsenmaksun verovähennysoikeus poistetaan, niin se on plus miinus nolla ja jopa menee miinukselle, kun katsotaan työhuonevähennystä tai sitten tätä polkupyöräetua, mistä tässä aikaisemmin on puhuttu. Se keskituloisten veronkevennys muuttuukin veronmaksuksi näitten toimenpiteitten johdosta.

Nimenomaan tämä työmarkkinajärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeus perustuu siihen, että se on tulonhankkimiskulu. He ovat luovuttaneet neuvotteluoikeuden järjestölle, jonka jäseniä he ovat ja joka neuvottelee palkoista ja työehdoista, ja sitä kautta he tekevät sitä kollektiivisesti ja saavat sillä tavalla turvattua sitä toimeentuloa. Tämä on tehty puolin ja toisin. Myös työnantajapuoli on järjestäytynyt, ja näin ollen näiden kuuluisi molemmilla puolilla olla vähennysoikeuksiin liittyviä asioita.

Siinä mielessä tämä päätös, että niistä luovutaan, on täysin väärä. Näyttääkin, että sillä haetaan jotain muuta kuin itse asiassa tätä verokuviota, eli sillä heikennetään palkansaajapuolen neuvotteluasemaa. Näillä kuitenkin on jonkinmoinen vaikutus siihenkin, kuinka ihmiset järjestäytyvät näihin organisaatioihin, ja siinä mielessä heikennetään sitä neuvottelutilannetta ja taas pitkässä juoksussa heikennetään työolosuhteita ja palkkasopimuksia, koska ne riippuvat siitä, kuinka laajasti palkansaajat ovat järjestäytyneet. Se neuvotteluvoima on suoraan siitä kiinni. Tässä viedään väärään suuntaan palkkakehitystä pitkässä juoksussa. Siinä mielessä tämä jäsenmaksujen vähennysoikeus meidän vaihtoehtobudjetissa tullaan palauttamaan. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Kallio.

Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Lohen tekemiä erinomaisia ja hyvin perusteltuja esityksiä.

Joitain huomioita vielä tähän kohtaan lisäksi:

Keskustan mielestä kokemusta tulee arvostaa työelämässä, ja sen takia haluamme kannustaa sitä, että työuria olisi mahdollista pidentää siellä niiden loppupäässä heillä, joilla on kykyjä ja haluja siihen. Tämä tarkoittaa sitä, että alimman eläkeiän saavuttaneille keskusta antaisi 20 prosenttia työtuloista kokonaan verovapaaksi, jos henkilö jatkaa eläkkeelle siirtymisen sijaan työelämässä. Muutos keventäisi merkittävästi verotusta alimman eläkeiän ylittäneille, jotka jatkavat työskentelyä. Näin luotaisiin kokeneille työntekijöille porkkana jatkaa työelämässä. Muutos kannustaisi jäämään eläkkeelle myöhemmin ja lisäisi näin työpanoksen määrää. Lisäksi keskusta keventäisi eläkkeellä jo olevien verotusta, jos he tekevät vielä työtä. Tällöin viisi prosenttia työtuloista olisi kokonaan verovapaita.

Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä myös nuorille tulisi palauttaa ensiasunnon verovapaus, ja varainsiirtoveroa olisi muutettava. Keskusta esittää kumottavaksi hallituksen veronalennusta varainsiirtoveroon. Samalla on palautettava nuorten ensiasunnon ostajien verovapaus. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.

Arvoisa puhemies! Tässä tuloverojen kokonaisuudessa ensi vuoden osalta ehkä eniten on juuri käyty keskustelua siitä, kenelle nämä veronalennukset kohdistuvat ja minkälainen vaikutus niillä on sitten veronmaksajien kukkarossa. Ymmärrän oikein hyvin, että hallituspuolueiden edustajat eivät halua tätä asiakokonaisuutta kovinkaan aktiivisesti avata, koska kun tämä avataan, niin huomataan, että eihän tässä keisarilla ole oikeasti vaatteita.

Se, mistä olen erityisen huolissani tällä hetkellä... Kun eilenkin vaikkapa tutustuimme Euroopan komission uuteen ennusteeseen Suomen julkisen talouden osalta, niin siinä ehkä häkellyttävin uutinen oli se, kuinka heikkoa Suomen talouskasvu on muihin niin euromaihin kuin EU-maihinkin nähden. Keskeisin syyhän tämän heikon talouskasvun takana tässä komissionkin ennusteessa on itse asiassa kuluttajien luottamuspula. Nyt kun tässä tuloverokokonaisuudessa miltei 1,7 miljardilla eurolla kevennetään ansiotuloveroja, niin moni jää varmaan kysymään, pystytäänkö näillä veronalennuksilla parantamaan sitten tätä kuluttajien luottamusta. Varmasti pystyttäisiin, mikäli ne kohdentuisivat tosiasiallisesti hyödyntämään myös laajaa keskiluokkaa, mutta kun näin ei käy, ja tämähän on itse asiassa tämän tuloveropaketin se keskeinen ongelma, jonka me sosiaalidemokraatit haluaisimme muuttaa. Tällä esityksellä tosiasiassa käy niin, että esimerkiksi henkilön, joka tienaa noin 2 000 euroa kuukaudessa, verorasitus itse asiassa kaikkien muutosten jälkeen tulee kasvamaan ensi vuonna. Henkilö, joka tienaa 4 000 euroa: jos vaikkapa kuuluu vieläpä ammattiliittoon, hänenkin verorasituksensa itse asiassa kiristyy ensi vuonna. Ja henkilö, joka tienaa niinkin paljon kuin 6 000 euroa kuukaudessa: hänenkään verotuksensa ei kevene yhtään. Jään kyllä kysymään, että tämmöiset muutokset tuskin tätä kuluttajien luottamusta parantavat. Sen sijaan mikäli puhutaan sitten henkilöistä, joiden tulot alkavat yli 9 000 eurosta ylöspäin, he kyllä tästä veronalennuskokonaisuudesta hyötyvät erittäin isosti.

Siksipä nyt sosiaalidemokraattien viesti tuloverotuksen uudistamisen osalta on koko ajan ollut se, että nyt veronkevennyksissä on oltava tavallisten suomalaisten vuoro, koska se on se keskeinen keino, jolla me pystymme kuluttajien luottamusta vahvistamaan ja sitä kautta saamaan kulutuskysynnän liikkeelle ja sillä saamaan sitten meidän talouskasvunkin pyörät pyörimään. Siksipä tämä esitys, jota täällä on jo laajasti läpikäyty, on parempi vaihtoehto tälle hallituksen esitykselle.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kallio tuossa toi esille, että pitäisi työuria jatkaa veronkevennyksillä tai veroporkkanoilla. Minä tein tässä pienen laskelman, joka kertoo siitä, että meidän nykyjärjestelmässä on aika hyvät kannusteet, kun työskentelee alimman eläkeiän yli — sitähän hän tarkoitti varmaankin tässä näin. Jos on 2 000 euron eläke, niin jokaista työskentelykuukautta kohti, mitä tekee sen yli, tulee 0,4 prosenttia eläkkeeseen korotusta. Jos työskentelee vuoden, niin eläke nousee 96 euroa. Ja sitten tietenkin siitä vuoden työskentelystä tulee myöskin eläkekertymää, eli jos olisi vaikka 3 000:n palkka, niin sieltä tulisi 45 euroa. Eli vuoden työskentelyllä hän saisi 141 euroa enempi kuukaudessa eläkettä. Ja jos ajatellaan, että hän sitten olisi 20 vuotta eläkkeellä, niin tästä 240 kuukaudesta kertaa tämä 141 tulee 33 840. Siitä menee tietenkin vero, ja verotuksen jälkeen siitä jää käteen 22 800.

Nyt voi kysyä, kuinka iso veroporkkana tässä pitäisi ollakaan, että pystyy tämän ratkaisun korvaamaan. Tämä on todella iso porkkana eläkejärjestelmässä, ja minusta kaikki eivät tiedä, että meidän työeläkejärjestelmään on tämmöinen kannuste pystytty rakentamaan. Se on todella iso kannuste. Sellaista veroporkkanaa ei oikeastaan pysty tekemään, että pystyisi tämän korvaamaan, koska kun katsotaan verotuksen tasoa siinä työskentelyssä, niin se ei tule korvaamaan tätä.

Minä suosittelen, että käydään näitä vaihtoehtoja lävitse, kun ruvetaan miettimään tätä eläkkeellä työskentelyä. Tämä on loistava porkkana siihen, ja tämä vain pitäisi saada julkisuuteen enempi näkyviin. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Kallio.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Meitä moititaan, kun me räplätään kännykkää, mutta hain sieltä erään... Mutta ennen kuin edustaja Lylyn hyvään puheenvuoroon pari huomiota, edustaja Furuholm puhui täällä tästä työsuhdepolkupyörästä, ja itse siitä viime viikolla jo puhuin. Luen tästä erään ystäväni kommentin aiheesta: ”Hauskaa on ollut ajella tällä työsuhdepolkupyörällä! Mutta kalliiksi tuli. Nyt kun työsuhde päättyy, niin joudun irtisanomaan pyörän leasingsopimuksen 28 kuukautta ennen sopimuskauden loppua. Sen lisäksi, että palkastani on otettu joka kuukausi 100 euroa brutto pois, pakotettu palautus kesken kauden maksaa 300 euroa plus nouto 60 euroa. Kaksi vuotta vanhan pyörän lunastus olisi kustantanut reilut 2 700 euroa. Lystiä on ollut, mutta arvokkaita ovat ajamani kilometrit. Sopimusta tehdessäni oletin, että voin pitää työsuhteen ja myös pyörän koko sopimuksen viisivuotisen keston. Toisin kävi.” No, täällä on käyty tämä asia jo moneen kertaan läpi.

Tosiaan edustaja Lyly toi hyvin esille asian, hän tuntee varmaan paljon paremmin tämän eläkeläisten verotuksen, ehkä henkilökohtaisestikin. On myös lähipiirissä kokemusta tästä. Tässä on tietysti erilaisia tilanteita, minkä tasoinen se eläke on, puhutaanko mistä suuruusluokasta, jolloinka veroprosentti voi eläkeläisen verokortilla mennä sitten jopa yli 50:n. Tässä käsittääkseni on niin, että jos työskentelee ja saa lisää sitä eläkettä, niin sen saa vasta sitten, kun täyttää 70 vuotta. Mutta tämä on iso ja monipuolinen koko... [Lauri Lylyn välihuuto] — No, ei kannata nyt mennä yksityiskohtiin, koska tapauksia on niin monenlaisia. — Mutta suunta on sama, elikkä ihmisiä pitää kannustaa töihin. Itse tulen semmoiselta alueelta, missä melkein 50 prosenttia väestöstä taitaa olla jonkinlaisella eläkkeellä, jolloinka ilman heidän työpanostaan meillä ei ole oikeastaan mahdollisuuksia selvitä. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia.— Edustaja Valkonen.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on verotuksen suurvalta, ja se on aika kyseenalainen kunnia. Täällä erityisesti työn verotus on sekä kansainvälisesti että historiallisesti aivan pohjattoman kireää ollut aina, ja nyt vihdoin tämä tilanne kohtuullistuu. Vouti Suomessa tällä hetkellä ottaa jopa 60 prosenttia lisäeurosta, ihmisen oman työn hedelmistä, ja tämä on kohtuutonta. Tämä on myöskin vakava kannustinongelma, ja tällä hallituksen esityksellä ensi vuoden alusta tilanne muuttuu paljon paremmaksi. Suomen pitää olla sellainen maa, jossa kannattaa tehdä töitä, kannattaa ahkeroida, kannattaa opiskella, kannattaa pyrkiä eteenpäin urallaan. Ainoastaan sillä tavalla, että jokainen suomalainen saa pitää oman työn hedelmistä entistä suuremman osan, me pystytään kansakuntanakin menestymään. Meneillään on työnteon kunnianpalautus.