Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 lisätalousarvioksi

Arvoisa puhemies! Poikkeusoloissa tapahtuu paljon ainutkertaista ja uutta. Myös ainutlaatuisen iso lisäbudjetti on tässä kyseessä, ja varmaan vuosikymmeniin isoimmat muutokset eduskunnassa tehtiin näihin poikkeusoloihin liittyvistä syistä hallituksen pohjaesitykseen.

Tämä kokonaisuushan liittyy siihen talouden pelastuspakettiin, josta hallitus viime viikolla sopi. Siinähän isoimmat miljardimäärät koskevat Finnveran takaus- ja rahoituspakettimahdollisuuksia, ja niitä koskevat lakiesitykset tulevat myöhemmin esille. Mutta välittömiä määrärahatarpeita on sisällytetty sitten hallituksen lisätalousarvioesitykseen. Niitä osoitetaan muun muassa valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille. Lisää rahoitusta esitettiin myös sisäministeriölle poliisin, Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen toimintamenoihin. Nämä ehkä isoimman huomion kohteena olevat määrärahat koskivat Business Finlandin ja ely-keskusten yrityksille häiriötilanteessa myöntämien avustusten valtuuksien kasvattamista. Pohjaehdotuksessa niitä yhteensä esitettiin kasvamaan 200 miljoonalla eurolla. Merkittävä maan turvallisuuden ja lentoyhteyksien kannalta oli hallituksen ehdotus omavelkaisen, pääomaltaan enintään 600 miljoonan euron valtiontakauksen myöntämisestä eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle Finnair Oyj:n työeläkkeiden takaisinlainauksen vakuudeksi.

Valtiovarainvaliokunta on pitänyt laajalti, oikeastaan näiden osalta ihan yksimielisestikin, esitettyjä lisäyksiä välttämättöminä, jotta yhteiskunnalle ja yrityksille koronaviruksesta aiheutuvia vaikutuksia voidaan lieventää. Koronaviruksesta ja sen leviämisen rajoittamisesta aiheutuvat vaikutukset ovat olleet etenkin yrityskentälle erittäin voimakkaita, ja useilla toimialoilla toiminta ja tulovirta ovat lyhyellä aikavälillä pysähtyneet jopa kokonaan. Myös terveyspalveluiden järjestäminen on lisännyt tuntuvasti palvelu- ja resurssitarpeita.

Tähän nopeaan tilanteen muutokseen liittyy sitten se, että viime päivien aikana määrärahatarve on kasvanut merkittävästi siitä, mitä se oli lisätalousarvioesitystä annettaessa. Valtiovarainvaliokunta ehdottaa siksi resurssien lisäämistä moninkertaisesti yritystoiminnan tukemiseen sekä merkittävästi myös Huoltovarmuuskeskuksen hankintoihin. Lisäta-lousarvioesitys näin korjattuna ja täydennettynäkin tässä vaiheessa vastaa vain aivan akuutteihin kipupisteisiin. On siten selvää, että hallituksen tulee reagoida jatkossakin nopealla aikataululla välttämättömiin määrärahatarpeisiin. Valiokuntaa ja eduskuntaa tulee myös informoida joustavasti käytettävissä olevien resurssien kohdentamisesta.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös yritysten vastuulliseen toimintaan ja pitää tärkeänä valtion tuen ehdollisuutta siten, että julkista tukea saavat yritykset eivät esimerkiksi jaa samanaikaisesti osinkoa omistajilleen. Nämä tuet, joita ehdotetaan sekä Business Finlandin että ely-keskusten kautta osoitettaviksi yritysten siltarahoitukseen, ovat siinä mielessä vastikkeellisia, että niiden pohjana ovat henkilöstön pitäminen töissä, palkkamenot, muut vastaavat henkilöstöön liittyvät menot ja sitten tämmöiset kiinteät kulut, joita yrityksillä on. Samanaikaisesti kannustetaan uusimaan yrityksiä, jotta merkittävä osa tästä tuesta olisi luokiteltavissa suorastaan innovaatio- ja kehitystueksi, jos ja kun sen kautta pystytään avaamaan vaikeissa oloissa yritykselle myös uudenlaisia toimintamalleja ja uusia työkenttiä.

Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esille lisäksi Kansaneläkelaitoksen kasvaneet resurssitarpeet. Saadun selvityksen mukaan muun muassa etuuksien sekä asiakaspalvelun kasvun arvioidaan aiheuttavan Kelalle tänä vuonna noin 39 miljoonan euron lisäkustannukset ja siitä valtionosuuksien osuus olisi noin 30 miljoonaa euroa. Mutta näihin ja moniin muihin määrärahatarpeisiin palataan varmasti seuraavan lisäbudjetin yhteydessä. Myös kuntatalouden tilaa on jatkossa vahvistettava sekä löydettävä keinoja muun muassa kulttuurialan toiminnan tukemiseen.

Valiokunnan ehdottamat määrärahalisäykset ovat yhteensä 686,5 miljoonaa euroa, minkä lisäksi valiokunta ehdottaa avustusvaltuuksiin, myöntövaltuuksiin, joista kaikki eivät ehdi maksatuksiin tänä vuonna, yhteensä 800 miljoonan euron korotusta, eli tämä on se viisinkertaistaminen, josta edellisessä keskustelussakin puhuttiin. Valiokunnan ehdottamien muutosten jälkeen vuoden 2020 lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 1,1 miljardilla eurolla, ja valtion nettolainanotoksi näin arvioidaan tänä vuonna noin 3,3 miljardia euroa, mutta tämä luku varmasti muuttuu tulevien lisäbudjettien myötä.

Näistä yritysrahoituksen muodoista:

Business Finlandin jaettava osuus kasvaa eniten, ja siinähän on myös tätä evidenssiä siitä, että tarve on todella polttava: muutamassa päivässä, 25. maaliskuuta mennessä, rahoitusta on haettu jo noin 368 miljoonaa euroa, ja tuen tarpeen arvioidaan edelleen kasvavan, kun koronaviruksen aiheuttamat häiriöt koskevat yhä laajemmin eri aloja. Tähän liittyy tuo nopea määrärahankasvattamistarve jo täällä eduskunnan käsittelyssä.

Vastaavasti sitten ely-keskusten puolella ollaan valmistelemassa uutta, ikään kuin avarampaa mahdollisuutta tukea pienempien, 1—5 työntekijän yritysten elämänlankaa, ja sinne ollaan valmistelemassa de minimis ‑muotoista rahoitusinstrumenttia. Se olisi tarkoitettu pk-yrityksille, joille koronavirus on aiheuttanut poikkeuksellisia markkina- ja tuotantohäiriöitä, ja sillä turvattaisiin erityisesti yritysten maksuvalmiutta ja yritysrahoituksen saatavuutta. Jos edellytykset kannattavaan toimintaan tulevaisuudessa, normaaliaikoina, ovat olemassa, rahoitusta voisi saada tilanneanalyysin tekemiseen tai kehittämistoimenpiteisiin. Ne on mahdollista avata mahdollisimman pian, ja lähiviikkoina esille tuleva asetusmuutos antaa mahdollisuuden aiempaa suurempiin ennakoihin sekä korkeampaan tukiprosenttiin.

Edellisessä keskustelussa puututtiin tähän tartuntatautien valvontaan, ja pohjaehdotuksessa oli 26 miljoonan euron lisäys välittömien testauslaitteiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden hankintaan, kansalaisille osoitettavan tiedotuksen ja valistuksen lisäämiseen ja laboratoriokapasiteetin ylläpitoon. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Huoltovarmuuskeskuksen lisämäärärahan tarve on kuitenkin kasvanut huomattavasti esityksen antamisen jälkeen, sillä suojavarusteiden kulutus on ollut oletettua suurempaa. On myös käynyt ilmi, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden varautuminen on toteutunut hyvin epätasaisesti, vaikka kansallinen pandemiasuunnitelma edellyttää, että terveydenhuollon laitosten tulee pitää varmuusvarastoissa aina vähintään 3—6 kuukauden normaalia kulutusta vastaava määrä suojaimia ja muita keskeisiä terveydenhuollon tarvikkeita.

Sosiaali- ja terveysministeriö päätti 23. maaliskuuta sosiaali- ja terveydenhuollon varmuusvarastoitujen lääkintämateriaalien ja suojavälineiden käyttöönotosta, minkä jälkeen on välttämätöntä aloittaa lääkintämateriaalin ja suojavarusteiden lisähankinnat tehdyn tarvearvion perusteella. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koko maan kattava tarvearvio osoittaa, että hankintojen kokonaisarvo on 31 miljoonaa euroa — siis tässä vaiheessa, nämä kiireellisimmät hankinnat. Sosiaali- ja terveydenhuollon huoltovarmuuden materiaalihankintojen yhteisarvo on kohonnut näin noin 40 miljoonaan euroon aiemmin arvioidun 6 miljoonan euron sijasta, ja tämän takia ehdotetaan 34 miljoonan euron lisäystä.

Tämä yhteenlaskun tulos tarkoittaa lainan osalta, että tuo tarvittava nettolainanotto nousee lähes 1,1 miljardiin euroon tänä vuonna. Näihin valtiontalouden tasapainon ja tulevaisuuden kysymyksiin palataan julkisen talouden suunnitelman yhteydessä lähikuukausina. Sekin tapahtuu vielä kriisin keskellä, eikä varmaan ikään kuin varmoja reittejä eteenpäin vielä silloin ehditä näyttää, mutta tärkeää on, että jo tässä kriisin keskelläkin lähdetään pohtimaan sitä, miten täältä syövereistä selvitään tulevina vuosina.

Kokonaisuutena valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen vuoden 2020 lisätalousarvioksi äsken ja edellä todetuin muutoksin ja että eduskunta hylkää lisätalousarvioaloitteet, joita oli kahdeksan kappaletta, ja päättää, että vuoden 2020 lisätalousarviota sovelletaan nopeasti, 31.3.2020 alkaen. Mietintöön liittyy kolme vastalausetta, [Puhemies koputtaa] perussuomalaisilta ja kokoomukselta ja kristillisdemokraateilta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Totean, että en tule pitkiä debatteja tänään toteuttamaan, että mennään näillä puheenvuoropyynnöillä.

Arvoisa puhemies! Koronapandemia ravisuttaa koko maailmaa ja myös Suomea. Lisätalousarviossa on useita hyviä ja perusteellisia lisämäärärahoja usealle momentille, ja nämä ovat kannatettavia. Olen huolissani kuitenkin joistakin asioista, jotka tässä haluan tuoda esille.

Ensinnäkin tiedotuksen suhteen tämä on haastanut koko yhteiskunnan. Väestöllä on suuri tiedon tarve, ja erityisesti liittyen suojautumiseen informaation välittäminen on haasteellista, se että saadaan se kaikille kansalaisille tiedoksi. Erityisesti silloin, kun on kyse omasta sairastumisesta tai oireista, on tärkeää saada palvelunjärjestäjiin yhteys. Sen takia neuvontapuhelimien riittävä resursointi on todella tärkeää myöskin epidemian leviämisen ehkäisyn kannalta. Se valitettavasti tällä hetkellä ei ole hyvällä tasolla, ja siinä on eroavaisuuksia eri puolilla Suomea. Tähän toivottaisiin lisää kiinnitettävän huomiota valtakunnallisen ohjeistuksen ja resurssien jaon suhteen.

Toinen asia on henkilökunnan suojavarusteet, joihin saatiinkin tässä lisätalousarviossa esitys. Kokoomus ehdotti sen osalta korottamista, ja valiokunnassa siihen yhdyttiin — kiitokset siitä. Suojavarusteiden, kuten hanskojen, suojatakkien ja suu-nenäsuojusten, kysyntä ja käyttötarve ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Hoitohenkilökunnan suojaaminen on yksi tärkeimmistä asioista koronavirusepidemiataistelussa, ja tähän tarvittavia suojavarusteita kuluu potilaiden hoidossa paljon. Jos haluamme oikeasti ehkäistä myös taudin leviämistä, niin näitä suojavarusteita tarvitaan riittävästi. Niitä tarvitaan sairaaloissa, mutta niitä tarvitaan myös perusterveydenhuollossa, vanhustenhoidossa, näytteenotossa. On huomioitava myöskin, että meillä on muita ammattiryhmiä, jotka voivat tämmöisissä tilanteissa tarvita suojavarusteita, kuten poliisit, varusmiehet, rajavartiomiehet ja monet muut, joilla on kontakteja, joissa on tartunnan vaara. Toki sitten tämä aika on myös aiheuttanut sen, että myöskin tavalliset ihmiset hankkivat niitä varusteita. Niiden saaminen on erityisesti nyt sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ensiarvoisen tärkeää, jotta saadaan pidettyä heidät terveinä ja työssä sairaita hoitamassa.

Kolmas asia on testausten määrä, joka on alkujaan ollut aivan liian pieni, ja osittain sen hedelmiä nyt keräämme. Koskaan ei ole liian myöhäistä, ja on hyvä, että niitä testauksia on luvattu nyt saatavan lisää. Niitä pitää edelleenkin lisätä ja myöskin niitten saatavuutta eri puolilla Suomea lisätä. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön pitäisi matalalla kynnyksellä päästä testaukseen, samoin kuin hoitohenkilökunnan osalta niitten, jotka hoitavat muuten kriittisesti sairaita potilaita tai perussairauksia omaavia, kuten syöpäsairaita tai sellaisia asiakkaita, joilla on immuunipuolustusta alentava lääkitys tai syöpähoidot päällä — he ovat erityisessä sairastumisriskissä — samoin kuin tietenkin lapsia, joilla tällainen tilanne on. Näiden hoitohenkilöiden osalta pitäisi testausta lisätä merkittävästi enemmän ja myöskin oireetonta hoitohenkilökuntaa testata.

Kotiapua me tarvitsemme enemmän. Vanhuksia pitää hoitaa edelleen, kun he ovat siellä kotona, ja varmistaa, että kotihoidossa on riittävät suojavarusteet. Myöskin pitäisi yrittää vähentää kontaktien määrää kotihoidossa niin, että mahdollisimman pieni lukumäärä hoitajia kävisi aina siinä samassa kohteessa, etteivät sinne vie niitä infektioita mukanaan.

Myöskin jokaisen toimeentulo on turvattava, ja sen takia Kelan määrärahoja on välttämätöntä lisätä, jotta he pystyvät tämän etuushakemusmäärän nousuun vastaamaan. Se valitettavasti tästä lisätalousarviosta nyt puuttuu. Toivottavasti siihen saadaan lisää resursseja jatkossa.

Arvoisa herra puhemies! Tähän mietintöön on liitetty kristillisdemokraattien vastalause numero 3, jonka on allekirjoittanut edustaja Essayah, joka esittelee tämän tarkemmin. Kiinnitän nyt itse huomiota yhteen asiaan tässä vastalauseessamme, nimittäin testaukseen.

Koronaviruksen leviämisen hidastamisessa avainasemassa on testaaminen, koska vain sillä, että testataan, voidaan tietää, millä tavalla nämä tautiketjut kulkevat, ja voidaan tehokkaasti suunnata eristystoimenpiteet oikeisiin kohteisiin. Eli sairastuneet pitää pystyä tunnistamaan, jotta heidät voidaan eristää ja kohdentaa oikea-aikaisesti hoitotoimenpiteitä. Tätä testausta on ehdottomasti pystyttävä lisäämään. Itse asiassa on jo tehty virheitä siinä, että ei ole riittävästi tähän mennessä testattu. On ollut erittäin korkea kynnys, että on näihin testauksiin päässyt, ja erityisen haitallista se on nimenomaan terveydenhoitohenkilökunnan kohdalla.

Jatkossa olisi tärkeää päästä tämän diagnostisen testaamisen lisäksi myös veren vasta-ainetestauksiin, sillä näin voidaan saada selville taudin sairastaneiden määrä väestöstä. Tästä ei ole sinänsä hyötyä tässä varsinaisessa diagnosoinnissa, mutta näin selviää vasta-aineiden syntyyn kuluva aika, jolloin tiedetään myös se, milloin näyte tulee ottaa, ja jos henkilöllä on tällainen korkea vasta-ainetaso, niin hän voi turvallisemmin työskennellä jatkossa myös riskikohteissa. Näin saadaan myös nopeammin sitten vapautettua terveydenhoitohenkilöstöä töihin, juuri näitä, joiden kohdalla tiedetään, että he eivät tätä tautia levitä.

Ja sitten kiinnitän, arvoisa puhemies, huomiota vielä tähän suojavarusteiden riittävyyteen. On kyllä onnetonta, että jopa koronasairautta sairastavien kohdalla hoitohenkilöstöllä ei ole ohjeenmukaisesti riittävästi suojavarusteita niin, että he voisivat näitä suojauksia vaihtaa riittävän tiheästi ja tällä tavoin myös suojelisivat itseään ja suojelisivat sitten myös toisia potilaita. Eli tämä on toinen tärkeä kohta tässä vastalauseessamme.

Arvoisa puhemies! Esitänkin, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalause numero 3.

Arvoisa herra puhemies! Elämme suuressa kriisissä. Korona on terveydenhuollon kriisi, mutta se on myös talouden kriisi. Se on kriisi henkilökohtaisesti ihmisille, inhimillinen kriisi, se on kriisi työntekijöille, yrittäjille. Monella ihmisellä elämä romahtaa ja pohja putoaa pois. Elämme niin kovia aikoja.

Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio sisältää hyviä asioita. On erittäin tärkeää, että tuemme nyt niin työttömiksi joutuvia yrityksiä, jotka ovat ongelmissa, pulassa, kuin myös terveydenhuoltosektoria erityisesti.

Minua hämmentää suunnattomasti se, että meidän pandemiasuunnitelmamme on päivitetty viimeksi vuonna 2012, ja oikeastaan se tulee myös tässä valiokunnan mietinnön pohjassa esille. Täällä kerrotaan, että suojavarusteiden kulutus on oletettua suurempaa, ja tämän toteamuksen myötä on myös käynyt ilmi, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden varautuminen on toteutunut hyvin epätasaisesti näiden suojavarusteiden kohdalla. Vaikka kansallinen pandemiasuunnitelma edellyttäisi, että terveydenhuollon laitosten tulisi pitää varmuusvarastoissa aina vähintään 3—6 kuukauden normaalia kulutusta vastaava määrä, niin voi olla, että tämä pandemiasuunnitelma on hieman painunut unholaan, onhan se kuitenkin vuodelta 2012, ja ehkä ei ole myöskään ymmärretty ajatella sitä ja varautua siihen, että todellakin meillä voi olla maailmanlaajuinen pandemia ja silloin me olemme pulassa.

Arvoisa herra puhemies! Paitsi henkilöstön — hoitajien, lääkäreiden — suojaaminen on erittäin tärkeää myös se, että me kaikki suojaamme niin itseämme kuin myös muita ja muistamme nämä hygieniasäännöt, turvavälit ja käsien pesemisen.

Informaation saaminen on hyvin tärkeää. Meillä on ollut tämä koronapuhelin. On erittäin merkittävää, että se puhelin toimisi 24/7. En tiedä, onko se nyt jo sunnuntaisin toimiva, mutta kun viimeksi selvitin, niin ei ollut, ja olisi erittäin tärkeää, että se olisi myös pyhisin, koska korona ei nuku pyhäaikaan eikä ihmisten huoli. Ihmisillä on suuri huoli. Ja mitä maailmalta kuuluu, muun muassa Amerikasta ja Britanniasta, niin itsemurhat ovat lisääntyneet, koska ihmiset ovat ahdistuneita siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Apua on saatava, ja puheluun on pyrittävä vastaamaan, ja toivoisin, että erityisesti tähän kiinnitetään huomiota, samoin kuin myös tähän päivystysnumeroon, johon alueellisesti ihmiset soittavat — meillä on tämä HUSin alueen päivystysnumero, joka kuitenkaan ei toimi kaikkialla Suomessa. Olisi tärkeää, että ne puhelinnumerot olisivat esillä.

Arvoisa puhemies! Hengityskoneiden määrä on huolestuttavasti noussut keskusteluun. Vuonna 2009 meillä oli sikainfluenssa, ja jo silloin todettiin, että meiltä puuttuu hengityskoneita mutta myös henkilöstöä, joka osaisi niitä käyttää. Tämä on ikuisuuskysymys. Koulutusta tulee olla lisää, mutta myös hoitajien palkkojen tulee olla sellaisia, että kun olet pitkälle kouluttautunut ja omaat erityistä ammattitaitoa, se huomioidaan ja nähdään siinä palkassa. Se ihmetyttää, miten ei sikainfluenssasta opittu ja jo silloin ryhdytty pohtimaan hengityskoneiden määrän lisäämistä. Niitä tulee nyt tilata. Ja mikä on se hengityskoneen hinta tällä hetkellä? Löysin tällaisen tiedon vuodelta 1990 — silloin oli vielä markka-aika — että se oli 50 000 markkaa. Hengityskoneet ovat valtavissa hinnoissa, ja on kuitenkin tärkeää, että kohdennetaan sinne sitä resurssia, jotta niitä saadaan lisää.

Meidän perussuomalaisten vastalauseessa me esitämme terveyden- ja toimintakyvyn edistämisen momentille vielä lisää resursseja 50 miljoonaa euroa — myös tartuntatautien valvonta kuuluu tähän. Koronatesti on erittäin merkittävässä asemassa, kun me puhumme ennaltaehkäisystä ja siitä, että esimerkiksi hoitajat työhön mennessään eivät tartuta tautia eteenpäin. On äärettömän tärkeää, että testausta lisätään ja siihen kohdennetaan suuri määrä resursseja. Vain sillä tavalla voimme suojella toinen toisiamme.

Arvoisa herra puhemies! Toivon niin hallitukselle kuin meille kaikille suurta voimaa tämän kriisin keskellä, erityisesti viisautta mutta myös kaukonäköisyyttä. 24.1. tein ensimmäisen kirjallisen kysymyksen aiheesta, jossa kysyin toimista, ja siihen vastattiin 17. päivä helmikuuta. Ajatelkaa, vain aavistus yli kuukausi, ja me olemme tässä tilanteessa. Ihmiset lähtivät hiihtolomille. Kukaan ei varottanut tai sanonut, että miettikää matkaan lähtöä, korona riehuu maailmalla. Sen sijaan kannustettiin: lähtekää Lappiin hiihtämään, ei ole mitään vaaraa lähteä matkoille. Tämä oli minun mielestäni yksi suuri virhe, mikä tapahtui. Ihmisiä olisi pitänyt varoittaa ja olla kaukaa viisaita, että älkää lähtekö mihinkään vaan pysykää kotona, nimittäin virus ihan oikeasti on tulossa.

Mitä kaikkea me tästä opimme, myöhemmin on sen spekulaation aika, mutta varmasti paljon. Ja toimimme vastaisuudessa vieläkin tehokkaammin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustajat, toivon, että otatte huomioon sen, että meillä on tietyt säännöt. Sen takia olemme näin harvalukuisena tässä salissa ja mielellään pidetään se turvaväli kaikkien keskuudessa, ettei tauti lähde leviämään. Ihan vierekkäin istuminen on se vaarallisin paikka tässä salissa.

Arvoisa puhemies! Nyt on keskeistä varmistaa, että kaikki voitava tehdään ihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja toimeentulon eteen, ja siihen tarvitaan todella koko yhteiskuntaa. Valtio tekee nyt osansa yli 15 miljardin paketilla, mutta samalla tarvitaan toimia myös kunnissa, yrityksissä, ely-keskuksissa, kaikkialla tässä yhteiskunnassa. Vain yhdessä pääsemme tästä ylitse.

Tämä paketti on nyt vasta alkua hallitukselta. Lisää on tulossa. Tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä tunnistetaankin muun muassa Kelan, kuntien ja kulttuurikentän lisätarpeet, joihin valtioneuvosto onkin varmasti pian tarttumassa.

Nähdäkseni hyvä malli sille joustavalle yhdessä tekemiselle on se, että valiokunta on nyt esittänyt korotuksia esimerkiksi yrityksille suunnattaviin tukiin. Nythän valiokunta esitti yhteensä 800 miljoonaa vielä siihen hallituksen esityksen päälle, jotta todella saadaan yhdessä varmistettua, että Suomessa on elinvoimaa, työpaikkoja ja moninainen yrityskenttä myös jatkossa. Lisäksi lisättiin 34 miljoonaa vielä hallituksen esityksen päälle näihin lääkinnällisiin tarpeisiin.

Moni on ollut oikeutetusti huolissaan siitä, miten saamme riittävästi ihmisiä testattua. Vielä tärkeämpää on, miten saamme riittävästi ihmisiä hoidettua. Tämä testaamisen lisääminenhän on yhteinen prioriteetti, mutta valitettavasti tilanne on se, että pulaa tarvittavista tarvikkeista alkaa olla jo globaalistikin. Virus on uusi, uusia menetelmiä kehitetään koko ajan. Siksi onkin hienoa, että Suomi on tässä kansainvälisessä yhteistyössä mukana. Tämä on täysin uusi asetelma, ja nyt yhdessä panostamalla pääsemme tästä yli ja saamme sitä testauskapasiteettiakin nostettua. Tätä voidaan pitää yhteisenä prioriteettina. Joissain puheenvuoroissa on vähän kuulunut sellainen äänenpaino, että onko riittävästi tunnistettu, kuinka tärkeää testaaminen on. Nähdäkseni tämä todella nyt on tunnistettu ja kaikki tekevät kovasti töitä, jotta saadaan testimäärää lisättyä.

Mutta tässä samalla, kun tosiaan panostetaan terveydenhoitoon, nyt tällä ensimmäisellä paketilla pyritään reagoimaan myös siihen yritysten ja työpaikkojen pelastamiseen. Kyse on todellakin moninaisesta paketista.

Ensinnäkin yrittäjien toimeentuloa helpotetaan. Jos ja kun korona vie monelta toimeentulon täysin, niin on mahdollisuus työttömyysturvaan paljon aiempaa joustavammin. Tämä tulee varsinkin niiden yksinyrittäjien avuksi, jotka ovat aiemmin saattaneet olla kokonaan tällaisen sosiaaliturvan ulkopuolella.

Sitten ely-keskukset pystyvät jakamaan pienille yrityksille tukea. Siellä kehitetään joustavia menettelyjä yhteistyössä kuntien kanssa. Annetaan asetuksia, joilla vielä helpotetaan tukien antamista.

Ja nyt kun on ollut kova huoli siitä, miten niitä kaikista pienimpiä yrityksiä tuetaan, niin nähdäkseni esimerkiksi tänään valtiovarainvaliokuntaan tuotu viesti oli varsin rohkaiseva. Paikallisesti ja alueellisesti tehdään kovaa työtä, jotta rahaa saadaan liikkeelle nimenomaan sinne pienimpiin yrityksiin. Rohkaisevaa oli etenkin se, että Business Finlandin kone toimii jo varsin jouhevasti. Päätöksiä saadaan tehtyä nopeasti, ja nyt jo on tiedossa, että todella saadaan sitä kautta pelastettua myös suomalaisia yrityksiä.

Samalla on toki niin, että tämä nopeus perustuu luottamukseen ja vastuullisuuteen. Toki me oletamme, että vain ne yritykset hakevat nyt rahaa, jotka sitä todella ehdottomasti tarvitsevat. Siksi on aina huolestuttavaa, jos kuuluu sellaisia ääniä, että muutkin ovat nyt näitä tukia hakemassa. Mielestäni on niin, että suomalaisiin yrityksiin voi luottaa. Voimme luottaa siihen, että kaikki ymmärtävät, että vain yhdessä toimimalla, vastuullisesti toimimalla, nyt saamme ne tuet kohdennettua niille, jotka kaikista eniten tukia tarvitsevat.

Sitten osalle varmasti nämä Finnveran lainat ovat se tehokkain ja toimivin vaihtoehto. Sinnehän on nyt tulossa massiivinen takausvaltuuksien korotus, yhteensä 12 miljardiin euroon, ja sitä kautta moni suuri yritys saa tukea.

Eli tavallaan hallitus on käynyt koko yrityskentän läpi ihan sieltä pienistä freelanceryrittäjistä aina suurimpiin toimijoihin asti, ja lisää toimia etsitään koko ajan, nähdäkseni mahdollisimman hyvässä yhteistyössä myös opposition kanssa, kuntakentän kanssa, kaikkien muiden tämän yhteiskunnan toimijoiden kanssa.

Samalla toki on keskeistä varmistaa, että myös niiden työttömäksi jäävien suomalaisten toimeentulo on turvattu. Kelalta viime viikolla kuultiin, että he ovat valmiita joustamaan. Hallitus etsii koko ajan lisää keinoja ja ratkaisuja varmistaa se, että nyt kaikki lomautetuksi tai irtisanotuksi joutuvat työntekijät todella saavat sen välttämättömän toimeentulon, joka on kuitenkin aivan keskeinen perusoikeus.

Samalla pidetään huolta niin terveyspalvelujen kuin sosiaalipalvelujen toiminnasta, jotta kukaan ei jää yksin ahdistuksensa tai terveysongelmiensa kanssa tänä aikana, oli kyseessä sitten fyysisen terveyden ongelma tai mielenterveyden ongelma. On ollut hienoa nähdä, että myös järjestökenttä kantaa esimerkiksi auttavien puhelimien tehostamisesta vastuuta, ja varmasti tulevaisuudessa katsotaan, että sinne järjestökentällekin resurssit riittävät.

Mutta näin. Tämä on vasta ensimmäinen kokonaisuus. Varmasti hyvässä yhteistyössä saamme ne tulevatkin kokonaisuudet jouhevasti vietyä läpi ja varmistettua, että yhdessä tästä selviämme.

Arvoisa puhemies! Kannatan ensinnäkin edustaja Räsäsen esitystä siitä, että käsittelyn pohjaksi otetaan tämä vastalause numero 3 ja sen mukaiset esitykset. Kristillisdemokraatit ovat pääpiirteissään tyytyväisiä tähän hallituksen lisätalousarvioon, mutta siellä on muutamia kohtia, joissa vielä erityisesti haluamme lisäpanostuksia ja juuri sellaisia, jotka aivan näitten viime päivien tapahtumien ja esille tulleitten faktojen näkökulmasta olisi nyt kiireellistä hoitaa.

Tässä tilanteessa valtion pitää todellakin tehdä ihan kaikkensa, jotta terveydenhuolto ja muut yhteiskunnan keskeiset toiminnot saavat ne resurssit, mitä ne tarvitsevat. Samalla hallituksen kuitenkin pitää välittömästi jo ruveta niihin toimenpiteisiin, joilla pystytään vähentämään näitten rajoitustoimien taloudellisia vaikutuksia. Kunnat, yritykset, toimeentulonsa menettävät yksityiset ihmiset, kaikki, tarvitsevat välittömästi tukea päästäkseen tämän vaikean tilanteen yli, koska muutoin edessä on laajamittainen konkurssiaalto ja pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset työllisyyteen. Meillä ei tosiaankaan ole aikaa odotella näitä toimenpiteitä, vaan ne pitää kohdentaa ja mitoittaa sillä tavoin, että tilanne pysyy hallittuna. Ja tärkeää on myöskin lähettää tällainen vahva viesti siitä, että valtio tulee lievittämään talouden äkkipysäyksestä johtuvia ongelmia. Tällä tavalla jo itsessään luodaan uskoa tulevaisuuteen niin ihmisille kuin myöskin sitten yritystoimintaan.

Hallituksen päätös velvoittaa nämä yli 70-vuotiaat eristäytymään on ehdottomasti oikea, koska tällä päätöksellä nimenomaan pyritään suojelemaan niitä ihmisiä, joille tämä koronavirus on kaikkein vaarallisin. Mutta tässä tilanteessa on sitten tärkeää muistaa se, että meidän pitää pystyä tarjoamaan tukea ja tarvittavia palveluita niitä tarvitseville, ja siksi kotihoidon resursseja on lisättävä tässä tilanteessa. Kotihoidon työntekijät tarvitsevat suojavarusteita, ja sairastuneiden kotihoidon työntekijöiden tilalle tarvitaan sitten lisää henkilökuntaa, ja samoin vanhustenhoidon resursseja pitää lisätä. Toki tässä myöskin erilainen vapaaehtoistoiminta varmasti on avuksi — ne lähimmäiset, jotka ovat valmiita viemään ruokakassia oven taakse ja soittamaan ja kyselemään kuulumisia.

Täällä edustaja Räsänen nostikin esille tämän huolestuttavan pulan suojavarusteista, ja siksi tässä KD:n vastalauseessa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että määrärahalisäys kohdistuu näiden suojavarusteitten hankintaan ja kotimaista tuotantoa on käynnistettävä ja lisättävä. Päätös avata nämä huoltovarmuusvarastot ja keskittää hankintoja on oikea ja välttämätön, mutta näihin tarvitaan selkeästi myöskin lisäpanostusta tässä tilanteessa.

Toinen asia, mikä liittyy tähän terveydenhuoltoon: tarvitaan henkilökunnan pikakoulutusta ja lisää henkilökuntaa. Ja myöskin tätä testaustoimintaa on pyrittävä lisäämään, koska nämä sairastuneet pitää pystyä tunnistamaan, jotta heidät voidaan eristää tehokkaasti ja kohdentaa sitten oikea-aikaisia hoitotoimenpiteitä. Tällä laajalla testauksella niissä maissa, joissa näitä tartuntakäyriä on pystytty kääntämään, on ollut siinä merkittävin rooli.

Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen korostuu aina tällaisissa kriisitilanteissa. Hallituksen esityksessäkin lisätään poliisin ja Rajavartiolaitoksen määrärahoja, mutta nämä lisäykset ovat hyvin vähäisiä ottaen nyt huomioon vielä nämä viimeisimmät uudet lakiesitykset, joissa tätä Uudenmaan aluetta pyritään sitten muusta Suomesta pitämään erillään ja estämään nimenomaan näitä tautiketjuja täältä siirtymästä muualle Suomeen. Sen tähden on tärkeää, että myös näihin esitetään lisäpanostuksia — kristillisdemokraateilla on molempiin kohtiin, sekä poliisille että Rajavartiolaitokselle.

Ja tietenkin panostetaan myös tähän yrityskohtaan, vaikka tuolla valiokunnassa teimme kyllä hyvää työtä ja todellakin sen 800 miljoonaa siellä valiokunnan lisäyksenä toimme ja sitä kautta ennen kaikkea pyrimme näitä pk-yrityksiä tulemaan vastaan. Kristillisdemokraatit näkevät, että tähän momenttikohtaan on tärkeää todellakin panostaa, ja vielä pienen lisäyksen siihen esittävät, juuri sen tähden, että siellä on niitä yrityksiä, joilla se kassakriisi on akuutti ihan tällä hetkellä, ja näillä yrityksillä rahat ovat lopussa. Täytyy vain toivoa, että nämä meidän järjestelmät olisivat nyt sellaisia, että nämä mahdollisimman nopeasti pystyisivät vastaamaan sitten tähän tilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Tässä pääpiirteittäin kristillisdemokraattien vaihtoehto. Tämä sisältää myöskin seitsemän erillistä lausumaehdotusta.

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa on tietenkin selvää ja äärimmäisen tärkeää, että kaikki toimenpiteet tehdään nimenomaan terveys edellä. Mutta aika pian terveyskysymysten jälkeen tulee huoli taloudesta, toimeentulosta ja niin edelleen, ja olen todella tyytyväinen, että lisätalousarvioon on nyt laitettu selvästi enemmän rahaa Business Finlandiin ja ely-keskusten rahoitukseen. Ja se kolmas taho, joka tässä on mukana, on tietysti Finnvera, mutta ehkä sellainen kuitenkin on hyvä todeta, että Finnveran kautta pankeille menevät rahathan ovat lainoja ja lainat pitää aina maksaa joskus takaisin, ja tietysti kysymys on silloin siitä, että jos yritys on hyvin hankalassa tilanteessa, ei oikein näe ulospääsyä ja visiota eteenpäin, niin ei silloin kyllä sitä lainaakaan oikein uskalla ottaa. Business Finlandin puolelta taas on kysymys siitä, mikä on kantautunut korviini, että jos yrityksellä sattuu olemaan maksuhäiriömerkintöjä, niin voi olla, että sitten sitä rahaa uudelleensuuntautumiseen ei saakaan. Toivoisin, ministeri, että kiinnittäisitte huomionne näihin kysymyksiin.

No, eilen meillä oli täällä käsittelyssä ravintola-ala ja se, että ravintolat, kahvilat, yökerhot ja baarit laitetaan kiinni toukokuun loppuun saakka. Tämä on tietenkin aikamoinen tilanne näille yrittäjille, ja monelle varmasti on ollut myöskin šokki se, että keskeytysvakuutus, jonka he ovat ottaneet, ei katakaan pandemiatilanteita ja hyvin harvoin kattaa myöskään tartuntatautitilanteita, eli he eivät saakaan sitten korvausta, mitä ehkä olivat kuvitelleet saavansa. Se tarkoittaa kyllä sitä, että heidän täytyy turvautua muihin tahoihin eli lähinnä valtioon, vuokranantajiin ja muihin viranomaistahoihin, jotka pystyvät heitä auttamaan. Kokoomus on ehdottanut muun muassa arvonlisäveron palautuksia sekä tukea työnantajamaksuihin ja muihin suoriin maksuihin, joihin valtio voi vaikuttaa, koska jos kassassa ei ole rahaa, niin ei myöskään voi toimia, ja kysymys on aika pitkästä ajasta näiden yritysten kohdalla.

Arvoisa puhemies! Vielä kun puhutaan tästä samasta alasta, ravintola-alahan työllistää yli 50 000 henkilöä, ja jos otetaan siihen mukaan vielä hotelliala, niin 90 000 henkilöä, eli ei puhuta aivan pienestä määrästä ihmisiä. Totta kai he haluavat myöskin tehdä sitä työtä, mitä he osaavat, ja on siinä mielessä ihan hyvä, että heille kuitenkin tämä ulosmyyntioikeus nyt jatkossakin sallitaan. Mutta heiltä on myöskin kantautunut sellaisia kysymyksiä, että olisiko mahdollista lisätä mahdollisuuksia myydä myöskin alkoholia ulospäin. Eli kun meillä on tällä hetkellä 8 400 anniskeluravintolaa, mutta niistä vain 300 ravintolalla on ulosmyyntioikeus, niin tietenkin toive on se, että tällaisessa tilanteessa näitä lupia pystyttäisiin myöntämään mahdollisimman nopeassa tahdissa.

Ennen kaikkea on tärkeää, että nämä tuet kohdistuvat oikein, että ne menevät niille yrityksille, jotka aidosti niitä tarvitsevat ja joilla on myöskin näkymä siitä tulevaisuudesta, haluavat pitää työntekijänsä ja jatkaa toimintaa myöskin tämän vaikean tilanteen jälkeen. Esimerkiksi henkilöstöravintolathan ovat nyt paremmassa asemassa pieniin ravintoloihin nähden siinä mielessä, että ne voivat jatkaa toimintaansa sillä edellytyksellä, että eivät myy sieltä henkilöstöravintoloista ulkopuolisille ja myöskin noudattavat näitä epidemiaan liittyviä sääntöjä, jotka liittyvät ihmisten etäisyyksiin toisistaan ja niin edelleen, ja muita tällaisia sääntöjä.

Arvoisa puhemies! Kyllä vielä haluaisin myöskin tämän varsinaisen terveyskysymyksen tässä nostaa esiin. Meillä on monessa yhteydessä puhuttu siitä, että näitä testauslaitteita tai ylipäätään testauskapasiteettia on liian vähän, ja sillä on myöskin vaikutuksensa heihin, jotka siellä kodeissa ovat esimerkiksi karanteenissa: jos he ovat epätietoisia siitä, onko heillä koronaa vai ei ole, ja siellä voi olla myös henkilöitä, joilla sitä ei ole, niin näin ollen he ovat turhaan poissa myöskin siitä työvoimasta, mitä kipeästi tarvittaisiin yrityksissä ja miksei myöskin julkisen sektorin eri osastoilla.

Sitten myöskin suojavarusteet, hengityskoneet ja niin edelleen: Näihin varmaan ei ole sellaista summaa, joka olisi liian suuri tai riittävän suuri tässä tilanteessa. Meidänhän täytyy varautua siihen, että tilanne vielä eskaloituu, tuskin olemme vielä lähelläkään sitä pandemia-aallon huippua.

Arvoisa puhemies! Vielä loppuun toisin esimerkin siitä, mitä Britanniassa on suunniteltu, ja se on se, että siellä paikallinen terveysviranomainen on pohtinut tämän hälytystilan ollessa päällä sitä, että lomautetut henkilöt pystyisivät tarjoamaan työpalvelustaan terveyssektorille neljän viikon ajan vapaaehtoisena, tekemään erilaisia toimenpiteitä varsinaisen terveyshenkilökunnan apuna ja vanhusten hoivakodeissa ja niin edelleen. Toivoisin tietenkin, että meilläkin pohdittaisiin myöskin tätä mahdollisuutta. Meillähän on myöskin yksityissektorilla henkilöitä, joilla on sote-koulutus, mutta he eivät välttämättä [Puhemies koputtaa] ole aivan suoraan niissä hoitotehtävissä, ja nyt kun he ovat lomautettuina, niin he varmaan voisivat myöskin auttaa ihan siellä kentällä, missä ihmisiä nyt tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Tässä tärkeimmät.

Arvoisa herra puhemies! Hyvät ministerit ja edustajakollegat! Kokoomus on aina valmis yhteistyöhön, kun isänmaan tilanne yhteistyötä vaatii. Toivomme, että voisimme olla koronakriisinkin ratkaisuja yhdessä hallituksen kanssa etsimässä ja valmisteluissa mukana. Näin paremmalla tavalla pystyisimme sitouttamaan koko eduskuntaa poikkeuksellisen vakavassa tilanteessa. Itse olen vakuuttunut siitä, että ei tämä kriisi ole kokonaisuudessaan ohi edes tämän vaalikauden aikana. Toivottavasti itse koronaepidemia on kukistettu toki nopeammin, mutta nämä vaikutukset tulevat näkymään vielä erittäin pitkälle. Niin kuin tuossa kyselytunnilla hetki sitten totesin ja muistelin 90-lukua, silloin yli 30 000 suomalaista yritystä kaatui, lähinnä sen takia, että ne eivät saaneet suoraa rahallista tukea, ja tätä tuskaa edelleen moni perhe kantaa. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Sitä samaa virhettä ei saa tehdä tällä kertaa.

Arvoisa puhemies! Myös tämä talousvalmistelu olisi nyt syytä ottaa yhteiseen, laajaan parlamentaariseen käsittelyyn. Olemme tyytyväisiä siihen, että te tulitte, arvoisat hallituspuolueet, hyvin lähelle kokoomuksen tekemiä lisätalousarvioesityksiä aivan tässä viime metreillä, tähän aamuun tultaessa, ja näin olemme pystyneet toteamaan osan meidän esityksistämme tulleen jo nyt kuitatuiksi. Minun mielestäni olisi tärkeää, että jatkossa nämä lisätalousarviot, joita on tulossa, voitaisiin valmistella laajasti parlamentaarisesti. Siellä on tulossa äärimmäisen tärkeitä suuria toimenpiteitä esimerkiksi kuntien pelastamiseksi tässä tilanteessa, ja kysyisin valtiovarainministeri Kulmunilta: minkälaisella aikataululla tämä kunnille tuleva lisätalousarvio on eduskuntaan tulossa?

Ja sitten aivan keskeisenä: älkää antako siis yhdenkään terveen yrityksen kuolla tämän koronaepidemian seurauksena. Pidämme hyvänä sitä, että eduskunnassa nyt hallituksen esitystä jopa viisinkertaistettiin yritystukien osalta. Business Finlandin osuus on meidän mielestämme riittävä tässä vaiheessa — toki todennäköisesti siihenkin tulemme tarvitsemaan jatkossa lisää — mutta tämä ely-keskuksille tuleva eli pienille yrityksille tuleva raha on edelleen riittämätön, ja kokoomus esittää siihen 150 miljoonan lisärahoitusta, josta hetken kuluttua äänestämme. Meidän tavoitteemme on, että sitä rahaa voitaisiin käyttää nimenomaan pienille yrityksille, yksinyrittäjille, toiminimiyrittäjille. Vuokrat esimerkiksi ovat sen tyyppinen asia, mistä tulee paljon kysymyksiä: voisiko löytää keinon, millä auttaa vuokranmaksussa näitä yrityksiä. Ja sitten kokoomus on esittänyt alvipalautuksia alkuvuodelta. Toivomme, että tartutte myös tähän nopeasti. Sen takia esitimme myös tätä ely-keskusten määrärahan korottamista edelleen — se liittyy ravintoloiden sulkemiseen ja Uudenmaan eristämiseen. Olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaisella aikataululla hallitus on vastaamassa tähän perustuslakivaliokunnan vaatimukseen tuoda tämmöinen erityinen paketti ravintoloille, joiden yrittäjänvapautta ja liiketoimintavapautta rajoitetaan rajulla tavalla.

Sitten yhtenä isona kokonaisuutena on testaus ja suojaus koronavirustilanteessa. Pidämme myös tätä myönteisenä. Kokoomus esitti 50 miljoonan määrärahaa testaamisen tason nostamiseen, kun hallituksen esittämä oli noin puolet siitä, ja nyt valtiovarainvaliokunnassa osoitettiin määrärahaa hieman yli tuon kokoomuksen esittämän eli 60 miljoonaa. Me pidämme tärkeänä, että testaus saadaan matalan kynnyksen testaukseksi, ennen muuta hoitoalalle, vanhustenhoitoon. Ja ottakaa käyttöön myös drive-in-testauspaikkoja niin, että ne ovat myös kansalaisille matalalla tasolla. Suojausvarusteet ovat iso kysymys. On tullut ihan arjesta esimerkkejä, missä on kerrottu, että kotihoidon työvuoroon annetaan kaksi maskia, eli ei edes jokaisen asiakaskäynnin välissä pysty tuota hengityssuojainta vaihtamaan, ja silloin ollaan kyllä vakavassa tilanteessa.

Poikkeusolojen ennalta määrittelemätöntä rahaa kokoomus on valmis korottamaan edelleen, mutta pidämme tärkeänä, että hallitus informoi eduskuntaa ja valtiovarainvaliokuntaa siitä, miten tätä rahaa käytetään. Ja kulttuuri- ja taideala, Taike, jolle hallitus esitti pienen lisämäärärahan, tarvitsee kyllä nopeasti freelancertaiteilijoiden ja kulttuurialan tekijöiden tukeen rahaa enempi, ja meidän esityksemme on, että tuota määrärahaa eduskunta voisi vielä korottaa.

Arvoisa puhemies! Esitän, että käsittelyn pohjaksi näin ollen otetaan vastalauseen numero 2 mukainen pohja, joka sisältää 19 konkreettista lausumaa, joilla pystyisimme nimenomaan auttamaan ja puuttumaan yritysten mutta myös suomalaisten erittäin tukalaan tilanteeseen.

Puhemies Matti Vanhanen

Muutoin ei debattia sallita, mutta silloin tällöin myönnän ministereille puheenvuoron. — Lyhyt, minuutin vastaus, ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kiitän mahdollisuudesta vastata edustaja Heinosen huoleen siitä, että meillä olisi tarpeeksi maskeja myös kotihoidossa. Tämä on todella akuutti ongelma. Minä toivon, että eduskunta on tässä asiassa nyt yksimielinen. Meillä ei ole Suomessa varaa siihen, että kotihoidon työntekijät veisivät koronaviruksen näille hyvin hauraassa ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, jotka ovat kotihoidossa. [Kimmo Kiljunen: Tärkeä pointsi!] Sen takia olen itse yrittänyt omalla panoksellani toitottaa tätä joka paikassa, että tästä pidetään Suomessa kiinni. Meillä ei ole kerta kaikkiaan varaa siihen, että tästä linjauksesta ei pidetä kiinni. Tämä on nyt koko valtakunnan sääntö, ja käsitin, että Heinonen on aivan samaa mieltä, [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa] ja siltä osin täältä eduskunnasta annetaan vahva tuki Suomen kotihoitoa järjestäville kunnille, että tämä ohje on sellainen. Se on valtakunnan pään ongelma, mistä näitä suojaimia saadaan näin paljon lisää, mutta siitä pidetään nyt kiinni, jotta nämä ihmiset haavoittuvassa asemassa eivät sairastuisi. [Puhemies koputtaa] Tämä viesti on jo laitettu kuntiin, mutta laitetaan yhä uudelleen ja yhä uudelleen, että tästä pidetään kiinni.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Kiurulle, ja toivotaan, että tämä viesti menee nyt kuntiin läpi. Siellä on paljon niitä henkilöitä, joille on annettu... Voisin sanoa erään ministerin läheltä kaupungin, jossa on sanottu, että kahdella maskilla pitää tulla toimeen. Mutta ei tule, ja silloin pitää sieltä varmuusvarastoista nyt toimittaa niitä sinne ja antaa vaikkapa niille hoitajille sitten ohje, että ei teidän tarvitse mennä työhön, jos teillä ei ole siihen... Se on niiden ikäihmisten, niiden potilaiden turva, mutta se on myös sen työntekijän turva, ja olen erittäin tyytyväinen, että, ministeri Kiuru, nostitte tämän esille.

Yksi kaupunki oli myös antanut ohjeen jo nyt, että yskä ja nuha eivät ole syitä jäädä kotiin. Pidän sitä täysin vastuuttomana tällaisessa tilanteessa, että me toimimme jopa terveydenhuollon esimiesasemissa ohjeistaen tällä tavalla. Kiitos, ministeri Kiuru, [Puhemies koputtaa] että olette tässä napakka.

Puhemies Matti Vanhanen

Takaisin puheenvuoroihin.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin iso kiitos valtiovarainvaliokunnalle ryhdikkäästä toiminnasta ja selkeäsanaisesta mietinnöstä. Toimet ovat järeät, ja niin pitääkin. Valiokunnalla on ollut kirkas kriisitietoisuus. Valiokunta on siis tehnyt lisäyksiä, jotka ovat esimerkki siitä, että eletään ajassa ja reagoidaan vallitsevaan tilanteeseen. Arvostan myös sitä, että esimerkiksi Business Finlandille, ely-keskuksille ja Huoltovarmuuskeskukselle on tehty hallituksen esitykseen nähden merkittävät korotukset, siis suoraa tukea lisää.

Business Finlandhan pyrkii lieventämään tämän koronavirusepidemian aiheuttamia talousvaikeuksia niin matkailun, luovien alojen kuin lukuisten muiden toimialojen vaikeaan tilanteeseen. Valtuuksia siis nostetaan 700 miljoonalla eurolla hallituksen esittämän 150 miljoonan euron sijaan, eli korotusta on 550 miljoonaa euroa. Kaikki tämä tehdään siksi, että määrärahan tarve on osoittautunut paljon ennakoitua suuremmaksi. Hädän määrä on siis kasvanut.

Ely-keskusten rooli erityisesti paikallistasolla on nyt erittäin merkittävä esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten tukijana. Valtuuksia tässäkin kohotetaan 300 miljoonalla eurolla hallituksen esittämän 50 miljoonan euron sijaan, eli korotusta on 250 miljoonaa euroa — erittäin, erittäin tarpeellinen teko. Myös ministeri Lintilä on järkevällä tavalla esittänyt, että ely-keskusten kasvavaa taakkaa ja ruuhkaa voitaisiin lieventää sillä, että esimerkiksi kuntien elinkeinoyhtiöille ohjattaisiin maksuvalmiutta esimerkiksi yksinyrittäjien avun kohdentamiseksi. Tämä toisi nopeutta ja suoraviivaisuutta päätöksiin. Ihmisillä ei ole nyt mahdollisuutta odottaa, ja juuri yksinyrittäjät — kahvilayrittäjät, kuntosaliyrittäjät, kukkakauppiaat, parturit ja niin edelleen — ovat pulassa.

Huoltovarmuuskeskukselle osoitetaan hankintoihin 40 miljoonan euron korotus, mikä hallituksen esitykseen nähden on myöskin erittäin suuri ja merkittävä nosto. Tällä vahvistetaan totta kai suojahankintoja ja muita vastaavia varautumishankintoja — hyvin järkevää.

Puhemies! Suuri kiitos siis hyvästä kriisipaketista, yritysten suoran tuen nostamisesta miljardiin. Taso nousee siis viisinkertaiseksi. Monen pk-yrittäjän elämää se totta kai helpottaa, mutta tosiasia on se, että vielä on pitkä tie kuljettavana. Tämä lopputulema kuitenkin helpottaa hallituksen ja eduskunnan mutta ennen kaikkea suomalaisten yritysten selviämistä tästä kriisistä.

Toivoisin myös ketteryyttä ja joustoa ja selväsanaista tiedottamista, että tukikäsittelyt menisivät ilman raskaita muodollisuuksia ja yrittäjillä olisi selkeä käsitys, mistä apua voi nyt hakea. Kaikille ei ole varmasti selvää esimerkiksi se, mihin kohdistetaan Business Finlandin tai ely-keskusten rahoitusta.

Kunnioitettu puhemies! On mukavaa, että näyttää siltä, että koko eduskunta pelaa samaan maaliin. Itse asiassa tämä valiokunnan tekemä mietintö on hyvänsuuntainen, ja totta kai nyt ollaan tavallaan kahden kohdan välivaiheessa. Toisaalta täytyy edelleen tehdä voimakkaita toimenpiteitä epidemian leviämisen ehkäisemiseksi, ja toisaalta täytyy valmistautua hoitamaan potilaat, täytyy panostaa hoitoon, panostaa muun muassa vanhusten kotihoitoon ja hankkia hengityskoneita ja ennen kaikkea hankkia myöskin ihmisille lisää osaamista. Onhan tiedossa ja tunnettua, että maailmalla on aika paljon itse sote-henkilöitäkin, jotka ovat saaneet tämän taudin.

Me teimme edustaja Kankaanniemen ja edustaja Savion kanssa tämmöisen 40‑kohtaisen listauksen epidemian leviämisen ehkäisemiseksi. Keskeinen asia on se, että testausta täytyy lisätä — monet ovat sen tässä todenneet. Myöskin täytyisi tehdä näitä vasta-ainetestejä. Tämähän helpottaa tosi paljon, jos me tiedämme, että jollain hoitohenkilökunnassa olevalla on jo vasta-aineet kehossaan tälle taudille. Esitämme 50 miljoonaa tähän lisää, ja sitten myöskin esitämme, että puolustukselle ja poliisille laitettaisiin pieniä lisäyksiä: puolustukseen 2 miljoonaa ja poliisitoimeen 5 miljoonaa.

Sitten kun mennään tähän taloudelliseen tukeen — tämä on aika olennainen juttu — niin meillä on, totta kai, olemassa nämä lainatakauselementit. Sitten on Business Finland. Nyt ajetaan sinne sekä ely-keskuksille yhteensä pikkasen vajaa 800 miljoonaa tässä lisää. Keskeinen asia, mitä tässä ollaan havaittu ja mietitty, on se, että ely-keskuksia täytyy käyttää tässä enemmän. Ely-keskukset ovat nyt se avainsana.

Nyt on se tilanne, että meidän pitää pelastaa ne pienet yhtiöt, se on avainasemassa tässä. Miten me pystymme ne pelastamaan, ja miten me pystymme käsittelemään ne hakemukset? Olennaista on se, että otetaan kunnat mukaan. Kunnan palkkalistoilla olevien ihmisten täytyy avustaa yhtiöitä tekemään niitä hakemuksia, jotka ely sitten käsittelee jossain vaiheessa. Kuntaliitosta täytyy tulla selkeät ohjeistukset. Me esitämme tähän vielä 250 miljoonaa lisäystä. Toivotaan, että tulisi sitten lisäbudjetissa tähän vielä jossain vaiheessa lisää.

Mitä minä aion tehdä, kun minä tästä salista kävelen ulos? Minä soitan tuonne Oulun kaupunkiin talousjohtajalle ja pyydän häntä ottamaan asian hoitaakseen, että lähtee avustamaan näitä pieniä yhtiöitä näitten hakemusten valmistelussa ely-keskukselle. Tämä on ainut tie, millä kunnat pystyvät toimimaan. Tämä on sitä todellista elinkeinopolitiikkaa, mitä nyt pitää kunnissa tehdä.

No sitten mennään tähän viimeiseen vaiheeseen elikkä epidemian jälkihoitoon. Meidän täytyy aika laajamittaisesti tehdä yhteiskunnassa desifiointitoimenpiteitä. Meidän täytyy hankkia se osaaminen, välineistö ja aineet nyt, ja pelastustoimi saattaisi olla yksi hyvä sen asian toteuttaja. Me esitämme sinne 2:ta miljoonaa lisää. Itse asiassa saattaa olla tällä hetkellä se tilanne, että meillä ei ole yhteiskunnassa mitään desinfiointisuunnitelmia olemassa, ei ole mitään semmoista yhtenäistä ohjeistusta, mitä me voimme jakaa, että näin pitää tehdä, näin pitää toimia julkisissa tiloissa, jos on havaittu tämmöinen tauti. On selvää se — nyt on havaittu tutkimuksissa — että tämä säilyy pinnoilla, melkein millä tahansa pinnalla, jopa kymmenen päivää, ylikin, jopa 19 päivää muun muassa sillä laivalla.

Sitten viimeinen huomio koskee sitä, että hallitusohjelma pitäisi tavallaan uusia, koska sen pohja on kadonnut tässä samalla. Olisi omituista, että jos me emme koskisi hallitusohjelmaan ollenkaan. Ja totta kai uusi lisäbudjetti täytyisi tehdä, [Kimmo Kiljunen: Se on meidän hallitusohjelma, ei teidän!] — teidän hallitusohjelmanne, joo, kyllä — siis uusi lisäbudjetti, missä kunnille jaetaan tukea ja sitten myöskin nopeutetaan vaikkapa näitä hakemuskäsittelyitä.

Näin ollen esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalause 1, mikä sisältää kahdeksan lausumaa ja nämä edellä luettelemani momenttimuutosehdotukset. Ja pyydän vakavasti miettimään sitä hallitusohjelman uudistamista.

Arvoisa herra puhemies! Koko maailma on koronaviruspandemian käsissä, ja myöskin valtiovarainvaliokunnassa käsiteltiin poikkeuksellisesti todella tärkeää lisätalousarviota. Pidän hyvänä sitä, että ne asiat, joita kokoomus vastalauseessaan erityisesti oli nostamassa esille — nopeasti, ripeästi paljon suoraa tukea varsinkin pienille yrityksille, jotta konkurssiaalto saadaan laannutettua — otettiin huomioon, eli todellakin valiokuntakäsittelyssä selkeästi nostettiin tätä määrärahaa, [Antti Kurvinen: Miksi jätitte eriävän?] ja se oli todella hyvä asia.

Toinen asia on se, että meidän tarvitsee tukea nykyistä paremmin terveydenhuoltoa, ja testeihin ja suojaimiin tuli myöskin kokoomuksen vastalauseen mukaisesti määrärahoja. On todella hyvä, että myöskin hallituksen piirissä herättiin [Antti Kurvinen: Miksi jätitte eriävän?] aidosti tähän tilannekuvaan. Ja tottahan toki yritysten osalta valtiovarainministeri hyvin nosti esille, että tilanne elää koko ajan ja siihen pitää reagoida, ja siitähän tässä oli myöskin osin kyse. Viisaat sanat olivat myöskin Kulmunilla.

Kannatan edustaja Heinosen tekemää esitystä eli kokoomuksen vastalauseen mukaisia esityksiä, jotka hän juuri esitteli. [Antti Kurvinen: Väärin sammutettuko?]

Mutta totean yhden asian, jonka kokoomus nosti vahvasti esille — ja olisin toivonut, että myöskin tässä olisitte tulleet vastaan — ja se on Kansaneläkelaitoksen toimintakyky. Se uhkaa murentua ilman lisäresursseja. Kansaneläkelaitokselle tulee lisää asiakkaita seuraavan kuukauden aikana enemmän kuin yleensä kahden vuoden aikana. Kansaneläkelaitoksen johto on vedonnut sosiaali- ja terveysministeriöön, oikeuskansleriin, meihin valtuutettuihin. Me valvomme Kansaneläkelaitoksen toimintaa, ja he ovat todenneet, että he tarvitsisivat pikaisesti määrärahoja, jottei maksatus ruuhkaudu. Tilanne on jo nyt kovin herkkä, koska sieltä on pyydetty lakimuutosta, että voitaisiin pidentää maksatusaikoja, koska määrärahat ovat niin tiukilla. Siksi toivonkin, että mahdollisimman nopeasti tulisi lisätalousarvio, ettemme vaaranna kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta.

Hallitus on myöskin tuomassa laajennetun työttömyysturvan yrittäjille. Se on todella hyvä asia, mutta se vaatii lisämäärärahoja, se vaatii uusia tietojärjestelmiä, ja myöskään tähän ei ole tullut lisää resursseja. On todella suuri vaara, että toimeentulotuen, asumistuen ja työttömyysturvan maksatukset viivästyvät, ja siinä mielessä on todellakin tärkeää, että Kelan määrärahat turvataan. Siellä henkilöstö on äärirajoilla, ja he odottavat tästä talosta viestiä, että heitä kuullaan.

Olisin toivonut, että ministeri Kiuru olisi jäänyt tähän saliin. Myöhemmin tänä iltana käsittelemme Uudenmaan rajojen sulkemista, ja osasyy siihen, että joudumme näin rankkoihin toimenpiteisiin, on se, että valtioneuvoston piirissä on tapahtunut virhe. On tapahtunut se virhe, että ei olla tukittu sitä virusvuotoa, joka on tullut maahan lentoteitse tulevien matkustajien mukana. Tuota ei ole tehty, vaikka useat asiantuntijat, useat kansanedustajat ovat toistuvasti viestittäneet tästä suoraan ministereille. On hyvä, että ministeriön virkamies totesi, että tässä on tapahtunut virhe, ja syy oli se, että tieto ei kulje valtioneuvoston piirissä. Olisikin reilua, että nyt koko kansalle ja varsinkin eduskunnalle kerrottaisiin, miten tämä virhe on korjattu, ja myöskin pääministeri Marin voisi todeta, että hallitus istuu alas ja katsoo, miten tieto jatkossa paremmin kulkisi.

Olisin ministeri Kiurulle todennut, että hänen puheensa suojien käytöstä kotihoidossa eivät pidä paikkaansa. Ministeriö on antanut kolmet erilaiset ohjeet kotihoitoon: yksissä todettiin, että käytetään, toisissa todettiin, että työnantaja päättää, ja kolmansissa todettiin, että katsotaan tilanteen mukaan. Minua huolestuttaa, että nämä sekavat ohjeet johtuvat siitä, että suojaimia ei ole, ja toivon todellakin, että koko valtioneuvosto nyt yhdessä istuisi alas ja antaisi yhtenäiset ohjeet terveydenhuollon henkilöstölle, miten suojaimia käytetään. Se on ainut keino turvata kotiin eristettyjen riskiryhmässä olevien henkilöiden tilanne. On täysin kohtuutonta, että heidät laitetaan eristykseen ja sitten terveydenhuoltohenkilöstö tulee sinne ilman, että on suojautunut asianmukaisesti.

Tämä tilanne on vakava, mutta toivotan voimia ja viisautta valtioneuvostolle tässä työssä.

Arvoisa puhemies! Yrittäjien hätä on koronakriisin keskellä suuri. 1990-luvun konkurssiaalto, työpaikkojen menetys ja inhimillinen kärsimys pitää estää. Lama-ajan yrittäjät ja me lama-ajan lapset tiedämme, mikä konkurssien ja massatyöttömyyden koko hinta on ollut. Tuo aika on palannut vahvasti mieleeni viime päivinä lukiessani lukuisia yrittäjiltä saamiani viestejä.

Kerron teille tarinan. Isäni on yrittäjä isolla y:llä, mitä olen aina hänessä ihaillut. Isäni oli aikoinaan urheilukauppias. Hänen yrityksensä meni konkurssiin vuonna 1990, kuten tuon laman aikana yli 30 000 muun yrittäjän. Miksi näin kävi? Koska tuli lama, myynti romahti, kulut pysyivät. Hyviä ja läheisiä työntekijöitä ei raaskinut irtisanoa. Velat kaatuivat niskaan. Yritys kaatui kassakriisiin, koska yhteiskunta ei tukenut tämän vaikean ajan yli. Kaikki meni. Isä oli silloin samanikäinen kuin minä nyt. Kuinka moni kolmekymppinen perheellinen yrittäjä on tänään samassa tilanteessa kuin isä 30 vuotta sitten? Hän taisteli itsensä jalkeille. Hänellä on tänäänkin yritys. Hän sulkee yrityksensä ovet väliaikaisesti huomenna. Hän on onneksi tällä kertaa varautunut hyvin: hän on velaton. Yritys selviää.

Moni ei selviä. Moni yrittäjä ei selviä ilman tukea. Moni yrittäjä tuntee tällä hetkellä syvää epäonnistumista, jopa häpeää. Se vie kaiken toivon, ja se lamauttaa. Se, mitä meidän pitää tänään sanoa yrittäjille: Tämä ei ole sinun syysi. Tämä ei johdu sinun riskinotostasi. Nämä ovat poikkeusolot, joihin sinulla ei ole osaa eikä arpaa. Se, mitä meidän pitää tänään antaa yrittäjille: meidän pitää antaa rahaa, käteistä, suoraa tukea. Tänään on oikeastaan monelle jo liian myöhään. Se raha tarvittiin jo eilen.

Hallituksen 15 miljardin euron paketti yrittäjille on tärkeä kokonaisuus mutta hämää sellaista, joka ei yrittäjän todellisuutta tunne. Nimittäin lainantakauksia ja maksulykkäyksiä on tuosta paketista se 14,5 miljardia euroa. Ne ovat tärkeitä toimia, mutta ne eivät auta sitä yrittäjää, jonka kassa oli jo eilen typötyhjä. Miten maksujen lykkääminen auttaa sitä yrittäjää, jolla ei ole tähänkään saakka kertynyt puskureita? Miten näitä puskureita syntyisi syksyllä, jotta niitä lykättyjä maksuja voisi maksaa? Miten lisävelan otto auttaa yrittäjää, jonka velat ovat investointien vuoksi jo tapissa? Palkat on silti maksettava, vuokrat on silti maksettava.

Arvoisa puhemies! Kiitän valtiovarainvaliokuntaa, että se lisäsi rahaa pienyrittäjien tukemiseen ely-keskusten kautta 250 miljoonalla eurolla. Tämä on tärkeä kädenojennus, mutta se ei auta nostamaan kaikkia kuilusta. Siksi kokoomus esittää lisää rahoitusta esimerkiksi ely-keskusten kautta jaettavaksi pienimmille yrityksille.

Hallitus ei ole huomioinut lisätalousarviossa muun ohella ravintoloiden, ravintolayrittäjien, tukitarvetta, johon myös talousvaliokunta kiinnitti eilen huomiota.

Nyt tarvitaan kiireesti suoraviivainen ratkaisu pk-yrittäjien kassakriisiin. Sinne kassaan tarvitaan rahaa. Se pitäisi tapahtua oikeastaan yhdellä napin painalluksella. Miten? Kokoomus esittää, että alkuvuoden arvonlisäverojen maksuja palautetaan yrittäjille siten, että osa näistä annetaan pysyvästi anteeksi. Ruotsissa alvit on jo palautettu yritysten kassaan. Suomessakin pitää tehdä näin, jos konkurssiaalto aiotaan välttää. Myös rajauksia alvien palauttamiseen ja anteeksiantoon olisi tehtävissä varmasti sen mukaan, että apua saavat ne, jotka sitä todella tarvitsevat.

Arvoisa puhemies! Työpaikat syntyvät ja kuolevat yritysten mukana. Pelastetut pk-yritykset ovat myös palkansaajien etu.

Arvoisa ministeri Kulmuni, arvostan, että olette täällä paikalla, ja kysyn: koska vastaatte yrittäjien hätään palauttamalla alkuvuoden alvit?

Arvoisa puhemies! Meille täällä eduskunnassa samoin kuin Suomen kansalle suorissa tv-lähetyksissä on vakuutettu, että suojavarusteet riittävät. Miten on mahdollista, että näin sanotaan, vaikka ympäri Suomen kantautuu nyt syvää huolta siitä, että suojia ei ole? Eräs pyörätuolissa oleva riskiryhmään kuuluva henkilö otti juuri yhteyttä ja kysyi, miten on mahdollista, että hänellä vaihtuvilla henkilökohtaisilla avustajilla ei ole suojavarusteita. Kysyttäessä oli sanottu, että suojia ei ole saatavilla missään. Pelkään, että kotipalvelun tarpeita ei ole huomioitu kaikissa laskelmissa ja että jakeluyhteys kuntatasolle ja sinne ruohonjuuritasolle ei tällä hetkellä toimi. Onko mahdollista, että nyt olisi käynyt niin, että suojavarustetilannetta kartoitettaessa ei ole huomioitu kotihoidon tarpeita? Ministeri Kiuru ei ole täällä enää, mutta toivon, että nämä kysymykset voidaan hänelle esittää. Koronatilanne on ollut hälyttävä jo useita viikkoja, ja näiden suojavarusteiden osalta on ollut toiminta-aikaa. Siksi kysynkin: mitä näiden viikkojen aikana on tälle asialle tarkalleen ottaen tehty, ja mitä nyt tehdään sen varmistamiseksi, että niitä suojavarusteita oikeasti on, jotta virus ei pääse leviämään holtitta eteenpäin terveydenhuollon henkilöstön piirissä ja muutenkin?

Sitten suoraan tähän lisätalousarvioesitykseen. Sen osalta haluan yhtyä niihin kiitoksiin, joita tässä salissa on esitetty siitä, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa pystyimme hyvällä yhteistyöllä hyvin tiiviissä, nopeassa kokousaikataulussa käsittelemään tämän lisätalousarvioesityksen ja tekemään merkittävät, jopa viisinkertaiset, lisäykset yritysten tukiin. Samanaikaisesti me kaikki tässä salissa kuitenkin varmasti tiedämme, että nyt tehty lisätalousarvio ei vielä yrittäjien hätään täysimääräisesti vastaa eikä tätä ongelmaa ratkaise. Yritysten hätä on tällä hetkellä kova, ja näitä viestejä tulee joka hetki. Yhteiskunnan useiden toimintojen pysähtyminen — siis arjen ja normaalin elämän pysähtyminen — uhkaa kaataa muuten terveitä yrityksiä ja hävittää tästä maasta paljon työpaikkoja. Meidän on yhteiskuntana tehtävä kaikkemme ja autettava yritykset yli tilanteesta, johon ne eivät ole itse pystyneet vaikuttamaan ja varautumaan. Asiakkaat ovat hävinneet, mutta palkat, vuokrat ja lainanlyhennykset juoksevat normaalisti.

Lainat eivät monille pienille pk-yrityksille tule kysymykseenkään, kun kyse on nyt yritysten eloonjäämistaistelusta. Pienet yritykset tarvitsevat suoraa tukea, ja kokoomus on esittänyt muun muassa alkuvuoden arvonlisäverojen palautusta. Sen lisäksi tässä lisäta-lousarvioesityksessä olemme tehneet lisämäärärahaesityksen nimenomaan pienille yrityksille kohdistuvaan ely-keskusten kautta jaettavaan tukeen, koska meidän mielestämme se on nyt se kanava, jota pitää käyttää, jotta voidaan sitä pk-yrityskenttää myöskin osaltaan auttaa.

Kysymyksenä ja ehkä huomiona se, että kun näitä tukia ja tätä rahoitusta, mitä eduskunta nyt myöntää, sinne kentälle jalkautetaan ja kanavoidaan yrityksiin, niin silloin olennaista olisi se, että ne hakukriteerit olisivat mahdollisimman vähän byrokraattiset ja että siinä pystyttäisiin myöskin palvelemaan yrittäjiä, koska moni ei ole tällaisten hakemusten lähettelyyn tottunut. Pelkona on myöskin se, että edellytyksenä on kehittämisrahoitus — voidaan hakea kehittämiseen — vaikka monilla on kysymys ihan siitä, miten päästään tämän kriisin yli, ja tähän toivon erityisesti kiinnitettävän huomiota.

Yhdyn myöskin edustaja Heinosen tänään täällä tekemään esitykseen, ja haluan vielä nostaa lisähuomiona esille kulttuurin ja taiteen kentän: Sinne tämä lisätalousarvioesitys kanavoi vain 0,9 miljoonaa euroa, mikä on — jokainen ymmärtää — aivan liian vähän tähän hätään ja huoleen nähden, ottaen huomioon, että muun muassa Business Finlandin kautta ei voida myöntää tukea esimerkiksi yhteisöille ja yhdistyksille, jotka monesti näitä kulttuurialankin työntekijöitä työllistävät. Näin ollen toivoisin, että hallituspuolueet voisivat vielä harkita yhtyvänsä meidän esitykseemme, me nimittäin esitämme sen kulttuurin tuen summan kuusinkertaistamista. Kulttuurialalla hätä on todella kova, ja siellä on käytännössä siis kaikki kevään työt peruttu.

Samoin haluan esittää sen kysymyksen, milloin eduskuntaan tulee tukipaketti ravintoloille ja minkälainen paketti on tulossa nyt, kun valtion toimin — perustelluista ja ymmärrettävistä, ihmisten terveyttä suojaavista syistä — ravintolat joudutaan sulkemaan. Eli minkälainen tukipaketti on tulossa? Tätä on edellyttänyt myöskin perustuslakivaliokunta, siis tukea ravintoloille, ja samoin myöskin talousvaliokunta.

Ja viimeisenä kysymyksenä: Milloin saamme voimaan pienyrittäjien pääsyn työttömyysturvan piiriin, ja miten varmistamme sen, että kun tämä on voimassa, niitä tukia ja etuuksia aidosti pystytään myöntämään, koska ihmisillä on toimeentulosta hätä ja jo nyt tulee viestiä siitä, että Kelan etuuskäsittelijöiden resurssit tulevat vastaan? Miten tämä asia hoidetaan, [Puhemies koputtaa] ministeri Kulmuni?

Arvoisa puhemies! Tämä maailmanlaajuinen koronavirus-epidemia aiheuttaa talouselämälle suuria kielteisiä vaikutuksia, mutta kukaan ei vielä tiedä, kuinka suuria ja kuinka pitkäaikaisia. Oli erittäin tärkeää, että hallitus toimi niin ripeästi kuin toimi.

Nämä luvuthan hallituksen esityksessä ovat tuolta runsaan viikon takaa. Oli myös erittäin hyvä, että hallituspuolueilla ja valtioneuvostolla oli valmiudet nopeasti nostaa näitä lukuja, paljonko myönnetään avustuksina, eli näitä Business Finlandin ja ely-keskusten avustusten myöntämisvaltuuksia, niin että tuo summa nyt sitten, mikä lisäbudjetissa yhteensä tulee, on miljardi euroa, tuhat miljoonaa euroa, mistä 700 miljoonaa euroa tulee Business Finlandille ja 300 miljoonaa euroa ely-keskuksille. Business Finlandilla on kehittyneet rutiinit ja hyvä koneisto näitten hakemusten käsittelyyn. Sen sijaan ely-keskuksissa varmaan tarvitaan lisää resursseja. Niissä tilanne on verrattain ongelmallinen, ja niitten juuri pitäisi myöntää avustuksia näille pienemmille yrityksille, joille nopeammin tulee maksuhäiriöitä normaalisti kuin isommille yrityksille.

Kokoomukselle voisi todeta, että ymmärtää hyvin sen yllätyksen, minkä hallitus ja valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueet tuossa aiheuttivat, mutta kokoomus tietysti kykypuolueena kehitti vielä hiukan suuremmat luvut, ja niistä sitten saadaan äänestää tämän illan päätteeksi, illan ratoksi. Tärkeää on kuitenkin se, että nämä valtiovarainvaliokunnan ja hallituspuolueitten määrittelemät luvut saadaan käyttöön nopeasti, ja kaikki me tiedämme, että nämä summat eivät riitä kovin kauan. Kukaan ei myöskään tiedä sitten sitä, kuinka paljon tarvitaan lisää, mutta varmasti hallituksella ja eduskunnalla löytyy valmiuksia myöntää lisää näitä avustuksia. Nimenomaan suora tukihan on paljon tärkeämpi tässä tilanteessa kuin nuo lainat, jotka nekin ovat tietysti tärkeä osa tätä pakettia tietylle yritysryhmälle, joka ei ole varsin pieni sekään.

Tärkeää on myöskin se, että Huoltovarmuuskeskukselle suojavälineitten ja muitten varusteiden hankkimiseen tuleva määräraha nousi tässä eduskuntakäsittelyssä, sekin hyvässä yhteisymmärryksessä hallituksen kanssa, 6 miljoonasta 40 miljoonaan euroon. Huoltovarmuuskeskus vahvana toimijana nyt sitten on tämä hankkija kansainvälisillä markkinoilla tilanteessa, jossa tuo hankintatoiminta ei varmasti ole edes kovin helppoa.

Mitä sitten tulee Kansaneläkelaitoksen kasvaneisiin resurssitarpeisiin ja kuntatalouden asioihin, niin olen ymmärtänyt, että hallitus palaa niihin varsin pian, ja nekin hoidetaan.

Arvoisa herra puhemies! Koronapandemia on ennen kaikkea terveydellinen kriisi, ja kysymys on ennen kaikkea suomalaisten hengestä ja terveydestä ja siitä, kuinka moni tähän sairauteen sairastuu ja kuinka moni mahdollisesti vammautuu tai jopa menehtyy tähän sairauteen. Henki ja terveys on varmasti se asia, mitä meidänkin isänmaamme ja yhteiskuntajärjestyksemme ja oikeusjärjestyksemme pohjimmiltaan suojaavat. Ja mikä on valtion tärkein tehtävä? Suojata ihmisten henkeä ja terveyttä.

Mutta tässä puheenvuorossani, kun käsitellään tätä todella mittavaa, poikkeuksellisen suurta, lisätalousarviota, keskityn nyt tämän koronapandemian aiheuttamiin talousvaikutuksiin, jotka ovat todella massiivisia, kuten äsken valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja edustaja Kiviranta tuossa erittäin asiantuntevassa puheenvuorossaan totesi.

Koronapandemia on massiivinen taloudellinen katastrofi globaalisti koko maailmassa. On varmaan perusteltua sanoa, että kun liikkuminen vaikeutuu tai loppuu lähes kokonaan, ihmiset eivät liiku ja sitä kautta voi olla hyvin vaikeaa myös rahtia kuljettaa, minkäänlaista rahtia, varsinkaan lentämällä ja muillakaan välineillä, niin se ei voi tarkoittaa mitään muuta kuin globaalia lamaa. Globaali taloudellinen lamahan tästä on tulossa, ja rohkenen verrata tätä koronan aiheuttamaa talouskriisiä jopa vuoden 1929 pörssiromahdukseen, Wall Streetin pörssiromahdukseen, joka johti tunnettuihin seurauksiin, valtavaan lamaan, joka lähti USA:sta liikkeelle koko maailmaan, vaikutti meillekin omana pula-aikana. Jotain samantyyppistä valitettavasti tästä seuraa, ja hyvä verrokki näille koronan talousvaikutuksille on myös finanssikriisi 2008 tai sitten se 1990-luvun alun lama, josta täällä on erittäin hyvin ja paikka paikoin koskettavastikin tässä keskustelussa kerrottu. Me ymmärrämme, mitkä ne taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset tämän pandemian ikään kuin sivuseurauksista, negatiivisista sivuseurauksista, ovat. Laman jäljet, 90-luvun laman jäljet, näkyvät edelleen meillä yhteiskunnassa, ja finanssikriisinkin hoitaminen ja siitä nousu vei melkein kymmenen vuotta.

Monella tavalla, puhemies, kuitenkin tämä koronan aiheuttama talouskriisi on jopa paljon vakavampi kuin kumpikaan näistä, vuoden 2008 tai 1990-luvun alun kriisi, koska silloin kysymys oli olemukseltaan pankkikriisistä, finanssipuolen, rahoituspuolen, kriisistä, ja tämä on siinä mielessä pirullinen kriisi, että kysymys on aidosta reaalitalouden, käytännön liiketoiminnan, loppumisesta. Jos kukaan ei voi lähteä kotoaan ja ihminen ei voi käyttää palveluita ja ostaa tuotteita, niin se on karmea tilanne. Siinä ei tietyllä tapaa rahankaan pumppaaminen ja pankkien toimintakaan hirveän pitkälle auta.

Ja, puhemies, joudun valitettavasti toteamaan, että todennäköisesti Suomen talouskasvu painuu erittäin rajusti miinusmerkkiseksi tämän kriisin seurauksena. On arvioita siitä, että jos bruttokansantuote tippuu 5 prosenttia, niin se on varsin positiivinen tulos näissä olosuhteissa. Voidaan mennä jopa siihen, että se on jopa 15 prosenttia, ja tähän me joudumme tässä sitten varautumaan.

On erittäin tärkeä asia, että tämän kriisin keskellä me pyrkisimme talouspolitiikalla tavalla tai toisella pitämään talouden pyöriä pyörimässä sen verran kuin pystymme, että kulutus ei aivan kokonaan pysähtyisi. On valitettavasti arvioitavissa, että isku Suomen taloudelle voi olla isompi kuin monessa muussa Euroopan maassa, koska me olemme todella viennistä riippuvaisia ja maailmantalouden häiriöt iskevät heti meidän vientiimme, kun me tuotamme teollisuuden hyödykkeitä.

Toivoisin, puhemies, että talouspolitiikassa voitaisiin katsoa sitä, miten voitaisiin julkisia hankintoja käyttää talouden pyörittämisessä, ja varmaan elvytyksenomaisesti joudutaan infraankin tulevaisuudessa satsaamaan, väyliin, teihin, ratoihin, ja varmasti nyt ne digiasiatkin kannattaisi laittaa kuntoon.

Puhemies! Tässä on määrärahalisäyksiä terveydenhuoltoon ja viranomaistoimintaan, mutta isoin fokus on koronan talouskriisin hoitamisessa. Tällä lisätalousarviolla miljardi suunnataan suoraa tukea yrityksille, ja pidän sitä kyllä erittäin tärkeänä asiana: Business Finlandin kautta 700 miljoonaa erityisesti matkailutoimintaan, tämmöiseen palvelualojen kehittämiseen, ja sitten 300 miljoonaa ely-keskusten kautta, mikä on valtavan iso juttu, koska se elyjen tuki on nimenomaan pienimpien yritysten tukea ja yksinyrittäjien tukea.

Yhdyn niihin puheenvuoroihin, mitä täällä on esitetty siitä, että kuntien rooli on tässä aika keskeinen, ja on hyvä asia, jos elinkeinoministeri Lintilä pystyy paimentamaan nyt kunnat tekemään tätä rahanjakoa tai olemaan tässä prosessissa mukana. Oma kotikaupunkini Kauhava teki sellaisen ratkaisun, että me olemme jo koonneet ikään kuin tällaisen elinkeinoelämän kriisiryhmän ja yhden verkkosivuston, [Puhemies koputtaa] jonka kautta pyritään auttamaan yrityksiä.

Arvoisa puhemies! Tämä miljardin suora tuki ei varmasti riitä, uusia suoran tuen välineitä tarvitaan. Haluan nostaa esille sen, että 12 miljardiin on nostettu Finnveran takaukset. Niillä pyritään auttamaan myös akuutin kassakriisin yli terveitä yrityksiä, vaikka se ei pienempiä autakaan.

Puhemies! Toivon, että pystyisimme niin taloudenhoidossa kuin sitten näitten inhimillistenkin seurausten hoidossa välttämään ne 1990-luvun virheet, ja toivottavasti siitä opitaan. Esim. toivon, että hallitus nyt kiirehtisi velkajärjestelylakien ja insolvenssilakien uudistamista, niin että yksityishenkilön velkajärjestelylaki ja yrityssaneerauslaki [Puhemies koputtaa] saataisiin paremmaksi.

Ihan loppuun, puhemies, totean sen, että kuitenkin taloudelle tärkeintä on tämän pandemian taittaminen. Vain sillä, että työntekijät ovat terveitä ja asiakkaat ovat terveitä, yritykset voivat pärjätä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Koskinen, tässä esitteli jo sen, minkä pohjalta me tulemme tänään täällä päättämään tästä lisätalousarviosta, jossa on noin 800 miljoonan euron suora tuki yrityksille. Siinähän on vahvaa nousua, jonka myöskin hallitus on signaloinut, ja tämä tuki, joka tässä saadaan, on tärkeä.

On olennaista huomioida, että tässä on myöskin 200 miljoonan euron tuki, joka tässä sisältyy ely-keskusten kautta 1—5 hengen yrityksiin eli niihin kaikkein pienimpiin yrityksiin, niihin, uskaltaisin melkein sanoa, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Meillä on 180 000 yksinyrittäjää Suomessa, joista liian monelta on leipä lähtenyt alta, ja tässä suhteessa nämä tukimuodot ovat hyvin tähdellisiä.

Täällä on kokoomuksen puheenvuoroissa, useissakin kokoomuksen puheenvuoroissa, todettu se, että hienoa, että hallitus kuuntelee kokoomusta ja ottaa huomioon kokoomuksen aiemmissa vastalauseissaan esittämät huomiot siitä, että tätä tukea pitäisi lisätä. En ole aivan varma, onko hallitus kuunnellut erityisesti kokoomusta — oletan, että on kuunneltu aika monia asiantuntijoita, jotka tätä asiaa tuntevat. Jos kokoomus haluaa ottaa omiin nimiinsä nämä nostot, niin siitä vaan, kyllä se meille varmaan kelpaa, samaan maaliin me tässä pelaamme, ja jos kokoomus ilahtuu siitä, että toimitaan tässä mielessä yhteishengessä, tehdään näin. Ainoastaan sitä jäin ihmettelemään, minkä takia me täällä sitten äänestämme tänään vastalauseesta. Me kaikki tiedämme, että lisätalousarvioita tulee vielä lisää, prosessi on täysin kesken. Minkä takia tämä äänestysnäytelmä, jos kerran täällä on taitavasti myöskin oppositiota kuunneltu?

Arvoisa puhemies! Edustaja Koskinen tässä ilmaisi selkeästi, että nämä jo tehdyt ratkaisut tulevat lisäämään julkista velkaa noin miljardilla eurolla — 1,1 miljardilla eurolla. Tämä on tärkeää noteerata: nyt me teemme ratkaisuja, jotka maksetaan sitten tulevien sukupolvien toimesta, julkinen velka tässä kasvaa. Mutta on tärkeää samanaikaisesti tunnistaa, että puhumme globaalikriisistä ja me puhumme eurooppalaisesta kriisistä, joka koskettaa kaikkia eurooppalaisia maita. Kaikki tässä joutuvat nyt alijäämäisiin tilanteisiin, ja tätä kriisiä joudutaan velkarahalla rahoittamaan. Nyt on kysymys ihmishengistä. Talous on sittenkin väline hyvinvointiin, turvalliseen elämään ja elämään sinänsä, ei ole päinvastoin tämä asia. Siinä suhteessa tässä nyt joudutaan panostamaan. Velkaantuminen kiihtyy, ja Suomen osalta uskaltaa sanoa sen, että nettovelka-asteen osalta Suomi on yksi maailman vähiten velkaantuneita maita, kun julkiseen talouteen luetaan mukaan myöskin nämä eläkevarat, jotka meillä on tallessa — vaikkakin tässä tilanteessa myöskin niiden arvo on laskenut, mutta joka tapauksessa me olemme varautuneet vahvasti tulevaisuuteen. Ja kun verrataan myöskin unionin maiden joukkoon, niin meillä budjetin alijäämät ja julkinen velka ovat alhaisimpia unionin maiden joukossa. Että kyllä meillä on tässä suhteessa paremminkin varaa vielä joutua nyt tässä kriisitilanteessa mahdollisesti velkaantumaan kuin monilla muilla mailla.

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Heinonen omassa puheenvuorossaan viittasi siihen, että nyt täytyy valtion rahaa saada näille pienyrityksille enemmän, mutta ennen kaikkea myöskin siihen, että vuokrat ovat karkaamassa käsistä: yritykset eivät toimi, mutta heillä on kuitenkin kiinteistöjä, vuokrahuoneistoja käytettävissä, ja nyt on paineet olemassa, että valtion pitäisi tähän vuokranmaksuunkin osallistua. Varmaankin täällä on näitä paineita, mutta on hyvä esimerkki esimerkiksi Espanjasta, jossa laajamittaisesti — tiedän, että kampaamoalalla on tilanne se, että kampaamot ovat kaput tässä tilanteessa, ei ole asiakkaita — on toimittu sillä tavalla, että vuokranantajat ovat tulleet vastaan. Eivät he ulosmittaa kaikkea, vaan on sovittu, että ne puolitetaan. Vuokrat ovat puolet siitä, mitä se vuokrataso on normaalisti, jolloin sekä vuokranantaja että vuokraaja tällä osallistuvat yhdessä tähän kriisiin. Kyllä Suomessakin täytyisi silloin, jos lähdetään vuokratukiin menemään, huomioida se, että myöskin vuokranantajat tulisivat tässä asiassa vastaan, eikä niin, että valtio on ainoa, joka kuittaa tämän kriisin.

Edustaja Kurvinen viittasi siihen, että tämä koronakriisi on erilainen luonteeltaan kuin pankkikriisi 2008 tai 1990-luvun alun lama ja silloinen pankkikriisi myöskin — tässä on haavoittuvampia elementtejä. Ainoastaan sen lohtuseikan tähän edustaja Kurviselle voi kuitenkin sanoa, että kun tässä on primäärisenä ongelmana kotimaisen kysynnän karkaaminen käsistä ja se potentiaali on siellä olemassa, niin kun tästä kriisistä päästään ulos, niin siellä on se potentiaalinen kysyntä. Näissä aikaisemmissa kriiseissä, kun se oli globaalin järjestelmän kriisi, se oli vähän niin kuin meidän ulottumattomissamme. Tämä ei ole, ja siinä suhteessa tässä on lohdullisemmat näkymät [Puhemies koputtaa] tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Koronavirus on mullistanut elämämme muutamassa viikossa. Suomi on muihin Euroopan maihin verrattuna tehnyt kovia rajoitustoimia jo etukenossa. Tällä hetkellä epävarmuus tulevasta on suurta. Moni kantaa huolta omasta ja läheistensä terveydestä. Samaan aikaan painavat huolet myös toimeentulosta, kun talous sukeltaa ja työpaikat ovat uhattuna. On todella tärkeää, että hallitus on tässä vaikeassa tilanteessa pystynyt nopeasti sopimaan näin mittavasta talouden tukipaketista. Yhteensä 15 miljardin paketilla turvataan työpaikkoja ja ihmisten toimeentuloa sekä helpotetaan ensi sijassa palvelualan ja muiden akuutista kriisistä kärsivien yritysten tilannetta.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt osana tätä tukipakettia annettua lisätalousarviota. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tilanne on viime päivienkin aikana muuttunut nopeasti, ja siksi valiokuntamme reagoi nopeasti ja ehdottaa nyt resurssien lisäämistä sekä yritystoiminnan tukemiseen että Huoltovarmuuskeskuksen hankintoihin. Esimerkiksi Business Finlandin kautta rahoitusta on hakenut viimeisen viikon aikana jo yli 6 000 yritystä, kun yleensä vastaava määrä hakemuksia on tullut koko vuoden aikana. Rahoitus suunnataan pienille ja keskisuurille yrityksille, ja valiokunta ehdottaakin nyt, että avustusten myöntövaltuutta sekä ely-keskuksille että Business Finlandille entuudestaan nostetaan. Samalla valiokuntamme kiinnittää huomiota myös yritysten vastuulliseen toimintaan ja pitää tärkeänä valtion tuen ehdollisuutta siten, että julkista tukea saavat yritykset eivät esimerkiksi jaa samanaikaisesti osinkoa omistajilleen. Ei voi olla niin, että valtion antama kriisituki valuisi suoraan omistajan taskuihin, vaan että tällä tuella poikkeusoloissa estetään yritystä menemästä konkurssiin ja säilyttämään työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarviopaketti on hyvä alku. Hallitus on jo ilmoittanut, että uusia lisätalousarvioita on tulossa. Tämä on tärkeää, sillä lisätukea monet jo kaipaavatkin. Kunnilla on yrityksiä parempi puskuri, mutta nekin tarvitsevat pian konkreettisia tukipäätöksiä. Kunnat ja niiden työntekijät pitävät tällä hetkellä yhteiskuntaamme pystyssä, ja niille on varmistettava riittävät resurssit arjen elintärkeiden palveluiden järjestämiseksi. Samaan aikaan kuntien pitää nyt lopettaa hätiköidyt henkilöstöön kohdistuvat vähennys- ja lomautustoimet. Kuntien henkilöstövähennyksissä ei ole mitään mieltä nyt, kun moni kansalainen tarvitsee erityistä tukea ja apua nyt ja varmasti myös tämän poikkeusajan jälkeen.

Arvoisa puhemies! Myös liikunta- ja kulttuurialat ovat koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vuoksi pahassa kriisissä. Joka ikinen kevään keikka, näytös ja tapahtuma on nyt peruttu. Iso osa kulttuurialan työntekijöistä on freelancereita, jotka nyt hallituksen hyvän tukipaketin myötä tuodaan työttömyysturvan piiriin. Tämän lisäksi hallituksen on kuitenkin tuotava myös esityksiä seuraavissa lisätalousarviossa siitä, miten alan toimijoita voitaisiin tukea tämän kriisin yli.

Myös moni pienyrittäjä on nopeasti menettänyt asiakkaansa tai joutunut sulkemaan ovensa. Kiinteät kulut kuitenkin juoksevat, ja tilavuokrat ovat näistä merkittävimpiä. Näille kaikkein pienimmille yrityksille tarvitaan nyt kipeästi ratkaisuja konkurssiaallon estämiseksi, ja näissä poikkeuksellisissa oloissa olisi syytä harkita lainsäädäntöä esimerkiksi liikehuoneistojen vuokrien tilapäiseksi rajoittamiseksi.

Arvoisa puhemies! On jo nyt selvää, että koronan vastaiset toimet tuovat mukanaan yt-neuvotteluja, lomauksia ja valitettavasti myös konkursseja. Työttömyyskassat tulevat ruuhkautumaan ja käsittelyajat venymään. On erittäin tärkeää, että hallitus varmistaa työttömyysetuuksien mahdollisimman nopean maksatuksen. Myös Kansaneläkelaitokselle tulee seuraavassa lisätalousarviossa suunnata lisää resursseja, jotta kenenkään laskujen maksaminen ei jää etuuspäätöksien viivästymisestä kiinni.

Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää, että talouden tukitoimet suunnataan laajasti kaikkein eniten apua tarvitseville, olivat he sitten leipäjonossa, pätkätyöläisiä, freelancereita, lomautusuhan alla olevia työntekijöitä tai pieniä yrittäjiä. Tämä kriisi jos jokin on osoittanut, miten tärkeitä hyvinvointivaltion rakenteet ovat. Pidetään niistä jatkossakin hyvää huolta.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut käsiteltäväksi hyvin tarpeellisen lisätalousarvion. Erityisesti lyhyellä tähtäimellä kaikki panostukset meidän sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan ovat toki elintärkeitä.

On tosi hyvä, että testaamista lisätään ja myös materiaaleihin on lisärahoitusta. Tämän ohella varmasti koko ajan arvioidaan sitä tasoa: mihin se riittää epidemian edetessä.

Oikeastaan meillä on käsillä kaksi kriisiä, kuten nobelisti Paul Romerkin kuvailee tilannetta: meillä on talouskriisi ja meillä on terveyskriisi. On aika paljon pohdintoja siitä, voimmeko me näiden kriisien erillisillä ratkaisumenetelmillä saavuttaa hyvää lopputulosta. Vaikka tämä vaikea taloudellinen vaikutus nimenomaan syntyy siitä, että sosiaalista kanssakäymistä rajataan ja tartuntatahtia pystytään hidastamaan, samalla se aiheuttaa massatyöttömyyttä. Toisaalta tämä niin sanottu hidastamisen taktiikka kestää usean asiantuntijan mukaan liian kauan, jotta meidän talous pystyisi sitä kestämään, ja samalla myöskin terveydenhuollon kapasiteetti on joka tapauksessa todella kovilla ja saattaa näissä maissa, joissa on suhteellisen paljon tehohoitoa, silti ylittyä. Siksi varmasti oleellinen kysymys on, miten tästä kriisistä päästään ulos, kuinka kauan se kestää. Tästä kestosta riippuu, voivatko nämä meidän tukitoimet olla kestäviä, voiko millään valtiolla olla riittävästi rahoitusta tämmöisen kriisin läpikäymiseen, ehkä sitten Norjaa tai vastaavia esimerkkejä lukuun ottamatta. Toki myös EU on pistänyt pyörät pyörimään, ja kaikki yritetään tehdä. Mutta samalla on syytä kysyä, mikä on kriisin ratkaisun kannalta taloudellisesti ja terveydellisesti inhimillisin keino.

Nyt esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO kuitenkin kiittää Etelä-Korean ja Singaporen kaltaisia malleja, joissa on pyritty tartuntaketjuja jäljittämään. Tämä saattaa olla myös taloudellisesti kaikkein paras malli. Se vaatii todella raskaasti testauskapasiteetin lisäämistä, ja sen takia pohdin, minkälainen rahamäärä itse asiassa kannattaisi laittaa testauskapasiteetin kasvattamiseen, koska myös nämä vaihtoehtoiset kustannukset ja tilanteet, joita me nyt tässä elämme läpi, ovat todella kalliita. Tai itse asiassa voisimme muuttaa sitä kuviota siinä mielessä, että meidän todellakin kannattaisi — jos me oletamme, että tämmöinen testauskapasiteetin lisääminen auttaa meitä tästä ahdingosta ulos tai ainakin tämän ahdingon kanssa selviämiseen paremmin siihen asti, kun rokote tai lääke kehitetään arvioiden mukaan vuoden tai puolentoista vuoden sisällä — laittaa testaamiseen erittäin iso summa rahaa.

Nyt sitten on niitä arvioita, että meiltä loppuu kuitenkin henkilöstö aikaisemmin kuin nämä testauslaitteet tai testit, ja sitten olisi syytä miettiä, onko mahdollista automatisoida tätä testausjärjestelmää. Jos siitä rahalla selviää, niin olisiko mahdollista terveystieteellisesti ja teknologisesti tämä asia ratkaista lyhyellä aikavälillä tai edes keskipitkällä aikavälillä.

Joka tapauksessa näyttää siltä, että pienemmän taloudellisen iskun saavat sellaiset maat, joilla on kapasiteettia testaamiseen ja näiden tartuntaketjujen jäljittämiseen. Samoja pohdintoja käydään ihan jokaisessa Euroopan maassa, Saksassa myös, siitä, voidaanko alkaa tunnistamaan ihmisten liikkeitä, liikkumista ja tartuntatauteja sen jälkeen, kun on saatu tätä tilannetta hillittyä, ihan niin kuin nyt Suomessakin on hyvin tehty, pyritään taudin etenemistä hillitsemään. Mutta sitten kun me olemme siinä tilanteessa, että sitä hillitään, niin tämä tilanne kestää joka tapauksessa kuukausia, jolloin tosiaan tiedetään, että nämä taloudelliset vaikutukset ovat ehkä kestämättömiä ja inhimilliset vaikutukset samoin, samoin terveydelliset vaikutukset, koska jos me hyväksymme, että ihmisiä pikkuhiljaa tähän sairastuu, niin se tarkoittaa valitettavasti uusien tietojen mukaan myös sitä, että yhä useampi keski-ikäinen ja nuorikin tähän sairastuu vakavasti — tästä on saatu koko ajan päivitettyä tietoa.

Sen takia se iso kysymys talouden kannalta on se, voisimmeko me saada, ei pelkästään hidastettua vaan pysäytettyä tämän taudin eteneminen, kuten nyt muutamissa maissa on onnistuttu tekemään, koska myös taloudellisesti tämä voisi olla kuitenkin kaikkein paras yhtälö. Minulla on uskoa Suomen kykyyn monenlaisissa asioissa. Se vaatii varmasti monenlaisten rajojen ylittämistä, vaatii tutkimusta, teknologiaa, innovaatioitakin ja uusia tuotantoketjuja, erilaisten tuotantoketjujen muuttamista nopeasti, mutta Suomella, jos jollakin maalla, löytyy joka tapauksessa ainakin edellytyksiä tämäntyyppiseen [Puhemies koputtaa] toimintamalliin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vuoden 2020 lisätalousarvioksi saatiin vauhdilla eduskunnan käsittelyyn ja valtiovarainvaliokunnan mietintökin nopeasti valmiiksi. Samalla kun kiitän ripeydestä, korostan, että tällaisessa poikkeustilanteessa korostuu myös tiivis yhteistyö hallituksen ja opposition välillä. Nyt rima värisee, ikävä kyllä, kun kuuntelee edustaja Kiljusen puheita. Tekisi mieli sanoa edustajalle, että käsi ylös virheen merkiksi, ja sanonkin. [Kimmo Kiljunen: Minkä virheen?] Koska haluamme täällä kaikki yhdessä ponnistella Suomen selviämiseksi ja puhumme summista, jotka ovat valtiovarainvaliokunnan joululahjarahoihin verrattuna aivan toiselta planeetalta, pitää valmistelun olla avointa ja luottamusta vahvistavaa myös täällä eduskunnassa päätöksenteon yhteydessä. Otetta pitää nyt selkeästi parantaa.

Itse lisätalousarviossa on sinänsä reagoitu talouden nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Monet yritykset, alkuvaiheessa erityisesti palveluyritykset, ovat vapaassa pudotuksessa eri puolilla Suomea. Uudet ravitsemusliikkeille tulevat rajoitukset hankaloittavat tilannetta entisestään. On erittäin tärkeää, että näillä toivottavasti luottamusta herättävillä toimilla voidaan mahdollisimman montaa yritystä kannatella tässä kriisissä. Kokoomus tulee esittämään vastalauseessaan lisärahaa ely-keskuksien kautta maksettavaan tukeen, joka on tarkoitettu juuri yksinyrittäjille ja toiminimille.

Arvoisa puhemies! Business Finlandin myöntövaltuutuksen korottaminen on tärkeää. Ongelmaksi voi muodostua byrokratia, joka edellyttää tuelle erilaisia kehityshankkeita. Mitä muuta tässä tilanteessa voi kehittää kuin selviytymistä? Tämä asia tuli esille eilen myös talousvaliokunnassa, kun teimme mietintöä ravitsemusliikkeiden sulkemisesta. Ongelma voi nimittäin olla, että tuet valuvat vuokranantajille. Tässä pitää olla nyt tarkkana, että raha tavoittaa tarvitsijan, ja ehkä hieman liennytyksenä tuohon edelliseen: myös edustaja Kiljunen toi tämän asian tässä esille. Olemme tässä siis samoilla linjoilla. [Kimmo Kiljunen: Missäs me ollaan eri mieltä?]

Kokoomus esittää lisärahoitusta budjetissa sekä poliisitoimeen että Rajavartiolaitokselle. Rajojen kiinnimeno sekä Uudenmaan sulku vaativat henkilöstöä ja rahaa. Samalla se edellyttää hallitukselta johtajuutta. Viranomaiset osaavat tehdä toimenpiteitä ja yhteistyötä, mutta heidän pitää saada määräys aloittaa viranomaistehtävä. Helsinki-Vantaan lentokenttä ja maahan saapuneiden suomalaisten tilanteen hoito on tästä murheellinen esimerkki. Hallituksen on kannettava vastuunsa. Eli varaudutaan nyt asioihin hyvällä johtamisella.

Karanteenit ovat merkinneet ja tulevat merkitsemään monille suomalaisille yksinäisyyden kasvua. Kriisin pitkittyessä tähän ei saa tulla listan jatkoksi nälkä ja kylmä. Kokoomuksen mielestä huoltovarmuuden osalta on välittömästi varmistuttava elintarvikeketjun toimivuudesta ja tarpeista. Kausityöntekijät tulevalle satokaudelle on löydettävä maatiloille. Myös tuotantoon tarvittavien tarvikkeiden saaminen ulkomailta on turvattava. Lisäksi on tietenkin huolehdittava energialaitosten toimintakyvystä sekä laitehuollosta sekä kotimaisten lämmityspolttoaineiden saatavuudesta.

Mutta niin kuin sanottu, avainkysymyksiä tämän ison ongelman, kriisin, hoitamisessa ovat eduskunta ja puolueiden hyvä yhteistyö. — Kiitos.