Muu  asia:  Valtioneuvoston  asetus  valmiuslain 118 §:ssä  säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, on 16.3.2020 todennut, että Suomessa vallitsevat valmiuslain 3 §:n 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot COVID-19-koronaviruspandemian vuoksi.

Uuden koronaviruksen aiheuttama pandemia on levinnyt kaikkialle maailmaan ja myös Suomeen. Kyseessä on osalle väestöä vakava tauti, joka erityisesti ikääntyneillä, yli 70- vuotiailla, muodostaa erittäin merkittävän kuolemanriskin. Toisin kuin pandemian alussa ajateltiin, koronainfektio on myös osalla nuorempia ikäluokkia erittäin vakava aiheuttaen myös osalle tartunnan saaneista 30—69-vuotiaista henkeä ja terveyttä uhkaavan ja tehohoitoa vaativan keuhkokuumeen. Epidemian keston pidentyessä keski-ikäisten osuus vakavista tautitapauksista on yleensä kasvanut.

Levitessään pandemia on ajanut maiden terveydenhuollon ja erityisesti sairaalahoidon äärirajoille. Sairaalahoitoon otetuista potilaista huomattavan suuri osa, jopa kolmannes, on otettu muutaman päivän kuluttua tehohoitoon. Hoidon tarve on kohdistunut erityisesti vaikean hengitysvajauksen ja monielinvaurion tehohoitoon, jota ilman potilas pääsääntöisesti menehtyy. Viruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen liittyvän vaikean hengitysvajauksen tehohoito on erittäin vaativaa, paraneminen on tyypillisesti hidasta ja tehohoitoajat pitkiä.

Epidemia aiheuttaa myös Suomessa ennennäkemättömän kuormituksen erikoissairaanhoitoon, erityisesti raskaaseen tehohoitoon. Koronavirus kuormittaa epidemian aikana erittäin paljon myös perusterveydenhuoltoa, sosiaalipalveluita ja sairaaloiden vuodeosastoja.

Koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia valtioneuvosto on ottanut käyttöön laajan joukon toimia, joilla pyritään hidastamaan ja estämään epidemian etenemistä, turvaamaan terveydenhuollon kapasiteetti ja toimintakyky sekä suojaamaan erityisesti riskiryhmiin kuuluvien ihmisten henkeä ja terveyttä.

Hallitus on seurannut tarkasti koronavirustilannetta ja varautunut laajasti epidemiaan tammikuun alusta lähtien. Suomi on myös ryhtynyt aktiivisiin ja etupainotteisiin toimiin epidemian hillitsemiseksi.

Helmikuussa hallitus informoi kaikkia eduskuntaryhmiä tilanteesta ja eduskunnalle annettiin pääministerin ilmoitus Suomen varautumisesta koronaviruksen osalta. Lisäksi valtioneuvosto perusti toistaiseksi työskentelevän COVID-19-koordinaatioryhmän, joka koostuu vastuuministeriöiden kansliapäälliköistä ja valmiuspäälliköistä.

Maaliskuun alussa valtioneuvosto linjasi yleisötilaisuuksien perumisesta toukokuun loppuun saakka, epidemia-alueilta palaavien kahden viikon karanteenista, etätyön ensisijaisuudesta, matkustamisen välttämisestä, lähikontaktien rajaamisesta riskiryhmien suojelemiseksi ja taudin testaamisen lisäämisestä. Hallitus myös ilmoitti varautuvansa koronaviruksen aiheuttamiin kustannuksiin lisätalousarvioilla.

Maanantaina 16. maaliskuuta hallitus linjasi 19 uudesta toimenpiteestä. Näihin kuuluivat muun muassa linjaukset perusopetuksen, toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen lähiopetuksen keskeyttämisestä, yli kymmenen henkilön kokoontumisten rajoittamisesta yleisillä paikoilla, julkisten tilojen, kuten kirjastojen, museoiden sekä urheilu- ja harrastetilojen, sulkemisesta sekä vierailujen kieltämisestä vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä, hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa. Yksityisille ja kolmannen sektorin toimijoille sekä uskonnollisille yhteisöille suositeltiin tilojen sulkemista. Suomi aloitti valmistelun rajavalvonnan palauttamisesta rajoille, ja matkustaja- ja henkilöliikenne päätettiin keskeyttää. Yli 70-vuotiaat velvoitettiin toimintaohjeella välttämään lähikontakteja.

Maaliskuun 17. päivänä valtioneuvosto antoi kaksi valmiuslain käyttöönottoasetusta eduskunnalle, joilla muun muassa rajoitettiin terveydenhuollossa käytettävien lääkkeiden, tavaroiden ja palveluiden myyntiä, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä, puututtiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen ja pidennettiin irtisanomisaikaa ter-veydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan henkilöstön osalta.

Perjantaina 20. maaliskuuta hallitus esitteli toimenpiteet työpaikkojen säilyttämiseksi sekä mittavan, 15 miljardin euron kokonaisuuden yritysten ja ihmisten tukemiseksi.

Tiistaina 24. maaliskuuta hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jolla ravintolat, kahvilat ja anniskelupaikat suljetaan asiakkailta lähikontaktien estämiseksi. Samalla hallitus on yhteistyössä eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kanssa merkittävästi lisäämässä suoria tukia pienten ja keskisuurten yritysten auttamiseksi kriisiajan yli.

Ainoa toimiva tapa hidastaa epidemian etenemistä on vähentää ihmisten välisiä kontakteja ja liikkumista rajoitustoimenpiteiden kautta. On tärkeää, että tarvittavat toimenpiteet otetaan käyttöön, jotta tehohoidon kapasiteetti riittäisi, hoitoon ottamista ei jouduttaisi voimakkaasti rajaamaan ja tartunnan saaneiden ja muiden tehohoitoa tarvitsevien henki ja terveys eivät vaarantuisi. Tämän varmistamiseksi hallitus on eilen antanut eduskunnalle asetuksen valmiuslain 118 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta. Asetuksella rajoitetaan määräajaksi henkilöiden liikkumista Uudenmaan maakunnan alueelle ja sieltä pois.

Samalla valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valmiuslain 95 §:n 2 momentissa säädetyn terveydenhuollon henkilökunnan työvelvollisuutta koskevan toimivaltuuden käyttöönotosta sekä siihen liittyvien 96—103 §:ien soveltamisesta.

Arvoisa puhemies! Valmiuslain 118 §:n mukaisesti henkilöiden liikkumista rajoitetaan Uudenmaan maakunnan alueelle ja alueelta siten, että Uudenmaan maakuntaan tulo ja sieltä poistuminen kielletään. Jokaisella on kuitenkin oikeus palata koti- tai asuinpaikkakunnalleen. Asetuksessa tarkoitetusta liikkumisen rajoittamisesta voidaan poiketa, jos se on välttämätöntä viranomaistoiminnassa, työn, elinkeinon tai luottamustoimen harjoittamiseksi tai lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi taikka lähiomaisen kuoleman vuoksi, lapsen tapaamisoikeuden toteuttamiseksi tai muun painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi. Tällaisena henkilökohtaisena syynä ei voida pitää vapaa-ajan matkustusta. Henkilön on annettava poliisin pyynnöstä liikkumisesta selvitys matkan määränpäästä ja tarkoituksesta. Ulkomaan ja kotimaan lentoliikenne sallitaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle ilmailulle asetettujen rajoitusten puitteissa.

Tällä hetkellä epidemia on Uudellamaalla selvästi muuta maata pidemmällä. Alueen varmistettujen ja tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen koronavirustapausten ilmaantuvuus on yli kaksinkertainen muun Suomen ilmaantuvuuteen verrattuna. Myös sairaalahoitoa tarvitsevia ihmisiä on suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa. Riski tartuntojen merkittävälle leviämiselle muualle Suomeen Uudeltamaalta tapahtuvan muun kuin välttämättömän matkustamisen kautta on suuri.

Rajoituksen keskeinen tavoite on hidastaa epidemian leviämistä, ja sen tarkoituksena on estää kansalaisten hengen ja terveyden vaarantumista. Sekä rajoituksen tavoitteen että sen tarkoituksen kannalta Uudeltamaalta muualle Suomeen suuntautuvan tarpeettoman henkilöiden liikkumisen rajoittaminen on välttämätöntä. Koska virus kulkee ihmisten mukana, muuta keinoa leviämisen estämiseksi Uudeltamaalta muualle Suomeen ei ole. Myöskään Uudellemaalle ei tulisi matkustaa muualta Suomesta muusta kuin välttämättömästä syystä, koska riski tartunnalle on alueella korkea ja paluu muualle Suomeen levittää virusta. Uudenmaan ja muun Suomen välinen liikkumisrajoitus on siten valmiuslain 118 §:ssä tarkoittamalla tavalla välttämätön sen varmistamiseksi, että epidemian voimistumista muualla Suomessa voidaan hidastaa riittävästi. Liikkumisrajoituksen voidaan arvioida varmistavan tehohoidon saatavuutta ja sitä kautta alentavan kuolemantapauksia sekä COVID-19-tartunnan saaneiden että muiden tehohoitoa tarvitsevien osalta. Sellaisia vaihtoehtoisia normaalilainsäädännön toimivaltuuksia ei ole, joilla voitaisiin varmistua tavoitteen toteutumisesta yhtä tehokkaasti. Valmiuslaki ei tarjoa toimivaltuuksia, joilla sama tavoite voitaisiin saavuttaa suppeammalla kansalaisten oikeuksiin ja vapauksiin puuttumisella. Valtioneuvosto katsoo, että toimenpide on välttämätön ja oikeasuhtainen.

Rajoitus asetetaan siten, että se päättyy sunnuntaina 19. huhtikuuta 2020. Asetuksen soveltamista ja epidemian etenemistä tullaan seuraamaan tarkasti. Jos soveltamisedellytykset eivät enää täyty, asetus kumotaan. Jos asetuksen voimassaoloaikana jo havaitaan, että epidemia on siinä määrin edennyt Uudeltamaalta muualle Suomeen, että liikkumisrajoituksella ei ole enää merkityksellistä vaikuttavuutta, rajoitus puretaan.

Arvoisa puhemies! Virusepidemian laajentuessa on mahdollista, että terveydenhuollon toimintayksiköissä syntyy työvoimapula palvelutarpeen kasvaessa. Terveydenhuollon työvoimapulaa voi kasvattaa myös terveydenhuollossa työskentelevän henkilöstön sairastuminen. Tämä voi merkittävällä tavalla vaikeuttaa kriittisten palvelujen toimintaa.

Ensisijaisia keinoja riittävän työvoiman varmistamiseen ovat palvelujen hankkiminen ja lisähenkilöstön vapaaehtoinen rekrytointi.

Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valmiuslain 95 §:n 2 momentissa säädetyn toimivaltuuden käyttöönotosta ja 96—103 §:ien soveltamisesta. Valmiuslain 95 §:n 2 momentissa säädetään terveydenhuollon henkilökunnan työvelvoitteista. Asetuksen nojalla ter-veydenhuollon henkilökunnan työvelvoitteita voidaan soveltaa koko valtakunnan alueella.

Työvelvollisen aseman ja oikeuksien suojaamiseksi sovellettaviksi tulevat myös valmiuslain 14 luvun säännökset. Nämä säännökset koskevat työvelvollisuuden piiriin kuuluvien henkilöiden ilmoittautumisvelvollisuutta, työmääräyksen sisältöä, työmääräyksen antamisen rajoituksia ja työmääräystä annettaessa huomioon otettavia seikkoja. Lisäksi sovellettaviksi tulevat työvelvollisuussuhdetta, työvelvollisuussuhteen ehtoja ja työnantajan tietojenantovelvollisuutta sekä työvelvollisuusrekisteriä koskevat säännökset.

Näiden valtuuksien käytön tarkoitus on varmistaa riittävä henkilöstömäärä virusepidemian aikana, jotta riittävä toimintakyky sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan turvata. Asetus on voimassa 13. huhtikuuta 2020 asti.

Arvoisa puhemies! Julkiselle vallalle on asetettu velvollisuus turvata jokaisen oikeus elämään, turvata jokaiselle riittävät terveyspalvelut myös pandemian aikana sekä edistää väestön terveyttä. Tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömät viranomaistoimet ovat poikkeuksellisen pitkälle meneviä, myös ihmisten perusoikeuksiin puuttuvia viranomaistoimia. Valmiuslain liikkumis- ja oleskelurajoitusten käyttöönotolle pandemiatilanteessa on erittäin painavat perusteet. Rajoitusten kautta voidaan turvata terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyky ja sitä kautta torjua ihmisten henkeen ja terveyteen kohdistuvia vakavia uhkatekijöitä.

Näillä käyttöönottoasetuksilla otetaan käyttöön valmiuslaista ne säännökset, jotka valtioneuvosto katsoo välttämättömiksi tämänhetkisessä tilanteessa ja oikeasuhtaisiksi COVID-19-pandemian leviämisen ja etenemisen hidastamiseksi sekä erityisesti hoito- ja muiden henkilöresurssien riittävyyden varmistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Me olemme näinä päivinä tehneet täällä poikkeuksellisia lakeja, ja nyt olemme itse asiassa tekemässä historiallisesti täysin poikkeuksellista lakia: muu Suomi ollaan eristämässä Uudestamaasta. Menemme itse asiassa sadan vuoden taakse sisällissodan vuosiin tai sotavuosiin, jolloin maa on tällä tavalla jouduttu jakamaan. Ymmärrän täysin tämän päätöksenteon ja pohdinnan, rajalinjan merkittävyyden ja tärkeyden. Jotensakin olisi kuitenkin tuntunut siltä, että tällaisessa liikkumisvapauteen puuttumisessa, elementäärisessä oikeudessa, olisi pitänyt käyttää perustuslain säätämisjärjestystä ja viisi kuudesosaa ‑kiireellisyyttä. En tee siitä esitystä, mutta pohdiskelen tätä ääneen.

Arvoisa puhemies! Tämä koronapandemia on kavala vihollinen, ja se on erityisen kavala ikäihmisille. Siksi hallituksen päätökset ja meidän eduskunnan päätökset siitä, että yli 70-vuotiaat elävät karanteenin kaltaisissa oloissa tällä hetkellä, on täysin harkittu. Valtaosa ikäihmisistä on myös toiminut terveysviranomaisten antamien ohjeiden mukaan: he ovat minimoineet ulkoiset fyysiset kontaktinsa. Kymmenettuhannet ovat käyttäneet hyväkseen Suomen luonnon tarjoamaa suojaa ja siirtyneet mökeilleen. Onneksi meillä on poikkeuksellisen laaja kesämökkijärjestelmä, jonka erityisarvo näkyy juuri nyt, kriisitilanteessa. Kautta kivuliaan historiamme ovat suomalaiset paenneet, kun vainolainen iskee, erämaiden piilopirtteihin, niin nytkin. [Timo Heinonen: Levittävät tautia sinne!]

Arvoisa puhemies! Uudellamaalla, missä koronaepidemia on Suomessa pahimmillaan juuri nyt, aivan kuten pääministeri tässä kertoi, on pääosa tartunnan saaneista ollut nuoria aikuisia tai keski-ikäisiä ihmisiä. Vielä tämä vihulainen ei ole päässyt täydellä voimallaan iskemään ikäihmisiin. He ovat onnistuneet piiloutumaan, kiitos niiden toimenpiteiden, että on kehotettu elämään tällä hetkellä karanteenin kaltaisissa oloissa.

Nyt me keskustelemme Uudenmaan eristämisestä muusta Suomesta. Muualle Suomeen siirtyneitä uusmaalaisia kehotetaan palaamaan pikimmiten koteihinsa. Peruste on ilmiselvä. Tehohoitokapasiteetti on muualla Suomessa rajallinen, ja siksi ihmisiä kehotetaan oleskelemaan kotonaan ja kotiseuduillaan. Onko kuitenkaan viisasta purkaa piilopirttimme? Kyseessä on harvinainen suojajärjestelmä, jota muualla maailmassa voidaan vain kadehtia. Mökeilleen siirtyneistä useimmat ovat jo olleet riittävän pitkään erillään, jolloin taudin puhkeamisen olisi pitänyt jo tapahtua. He ovat siis terveitä eivätkä siten altista ketään tartunnalle.

On aivan oikein varmistaa terveydenhuollon ja tehohoidon kapasiteetin riittävyys kaikkialla Suomessa. Olisiko kuitenkin viisaampaa edellyttää mökeilleen siirtyneitä palaamaan kotikulmilleen silloin, jos taudin oireet iskevät? Kysehän ei kuitenkaan ole äkillisesti lamauttavasta sairaudesta, ja senhän ihmiset myöskin mielellään tekisivät tietäen esimerkiksi, että Uudellamaalla on tehohoitokapasiteettia ehdottomasti enemmän kuin missään muualla Suomessa. Nyt ikääntyneitä uusmaalaisia kehotetaan palaamaan koronaviruksen pahimmille epidemia-alueille. Miksi? Pelkään, että tästä päätöksestä saattaa tulla kulminaatiopiste, jonka seurauksena tähän asti erityisesti nuoria aikuisia koskettanut epidemia alkaa niittää karmeaa satoaan ikäihmisten joukossa.

Arvoisa puhemies! Rajoitukset ovat tarpeen silloin, kun ne tehdään oikea-aikaisesti ja riittävinä. Tässä koronaepidemiassa on tehty asioita, jotka olisi voitu tehdä toisin. Riittämättömät testaukset ja rajoitusten hitaus ovat aiheuttaneet sen, että Uudellamaalla epidemia on päässyt leviämään.

THL:n arvion mukaan koronaepidemian riskialueelta saapuu Suomeen takaisin lähes kaksisataatuhatta henkilöä ja osalla heistä on virustartunta matkassaan. Kuinka moni heistä oikeasti sanoo, että heillä on oireita, halutessaan päästä takaisin koti-Suomeen? Heidän ohjeistuksensa lentokentällä on ollut ala-arvoista, ja he pääsevät nyt jatkamaan matkaansa muualle Suomeen. Nyt kun ollaan asettamassa Uudenmaan rajoille sulkua, niin viimeistään tässä kohtaa pitää olla selvät suunnitelmat, miten ulkomailta tulevat suomalaiset siirtyvät lentokentältä koteihinsa niin, että se on todellinen karanteeni, mihin he siirtyvät, menemättä esimerkiksi julkisten liikennevälineiden kautta. Tulee myös miettiä, voivatko he ylipäätänsä ylittää Uudenmaan rajan maan sisällä, jos heidän kotinsa on Uudenmaan ulkopuolella. Nyt tämän esityksen mukaan he voivat. Ja miten toimitaan satamista tulevien matkustajien suhteen? Viranomaisten tulee antaa ulkomailta palaaville selkeät määräykset ja ohjeet, jotta virus ei pääse laajenemaan edelleen maassamme. Nyt on viimeinen hetki muuttaa tätä käytäntöä.

Samaan aikaan tässä ollaan rajaamassa varusmiehiltä oikeutta palata kotipaikkakunnalleen, eli laitetaan rajoituksia kyllä niin, että meidän omat poikamme, jotka suorittavat varusmiespalvelusta, eivät pääse palaamaan kotipaikkakunnalleen lomille, vaikka Puolustusvoimat ovat tehneet esimerkillistä työtä itse tässä koronaepidemian vastaisessa työssä porrastamalla lomia hyvin niin, että he eivät ole toistensa kanssa siellä tekemisissä. Kysynkin tässä: tässäkö on palkka heidän hyvin tekemästään työstä? Varuskunnissa epidemia ei ole päässyt leviämään, siellä ollaan saatu hyvin tartuntaketjuihin tartuttua. Pyydän tätä vielä arvioimaan, voitaisiinko tähän saada muutosta. Epätietoisuus varusmiehillä on iso, ja se aiheuttaa henkistä kuormitusta. Miksi varusmiehillä ei ole oikeutta palata koti- tai asuinpaikkakunnalleen, kun kaikilla muilla se oikeus on? Jopa pyydetään muita ihmisiä palaamaan takaisin mutta ei varusmiehiä. Onko tämä yhdenvertaista kohtelua? Jos varusmies jää varuskuntaan, se voi pahimmillaan kestää kuukausia. Eihän meistä kukaan usko, että tämä rajoitus on ohi kolmessa viikossa. Kyllä se tulee kestämään todennäköisesti pidempään.

Sitten ottaisin esille tähän myöskin kriittiset ammatit. Meillä näiden varhaiskasvatuksen ja ensimmäisten luokkien kohdalla piti listata asetukseen kriittiset ammatit, mutta siitä jouduttiin luopumaan, kun se oli epäselvästi sinne kirjattu, vaikka se olisi ollut perusteltu listaus. Nyt poikkeusolojen aikana, kun lapsista suurin osa on etäopetuksessa ja Uudenmaan rajoja ollaan sulkemassa, pitäisi täsmentää ne yhteiskunnan kriittisten toimijoiden työntekijäryhmät, joiden kohdalla voidaan tarvita erityisjärjestelyjä, ja nämä olisivat myöskin ne työntekijäryhmät, jotka voivat liikkua tässä rajan yli. Jos kaikki mahdolliset työntekijät voivat liikkua rajan yli, niin mikä tämän koko Uudenmaan sulkemisen merkitys silloin on? Kyllä sen pitäisi lähteä näitten kriittisten työntekijäryhmien määrittelyn kautta. Tämänkertainen koronaepidemia tulee varmasti pahenemaan, ja kun tulevaisuudessakin voi tulla uusia poikkeustilanteita, niin silloin meille on erityisen tärkeää saada nämä ryhmät luokiteltua.

Mutta tärkeää on nyt muun Suomen osalta, ettei tilanne pääse samaan tilanteeseen kuin täällä Uudellamaalla, maito kaatumaan, eli nyt on tärkeää muualla tarttua nopeasti toimiin, tehdä riittävästi testauksia ja tehdä myöskin niitä sellaisia rajoituksia, mitkä ovat tarpeen epidemian leviämisen ehkäisemiseksi.