Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa koskevan osuuden.

Pääluokan 32 määrärahat ovat noin 2,9 miljardia euroa. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenojen momentin 32.01.03 määrärahat ovat noin 197 miljoonaa. [Hälinää]

Valiokunta pitää tärkeänä toimintamenojen lisäystä, jolla parannetaan yksilöllisiä palveluja ja yhteistyötä työnantajien kanssa. Saadun selvityksen mukaan työttömien määräaikaishaastattelut tehostavat palveluihin ohjautumista sekä edistävät aktivoitumista ja työllistymistä. Valiokunta katsoo, että haastatteluja tulisi kohdentaa nykyistä tarkemmin asiakkaan palvelutarve huomioiden. Valiokunta katsoo, että suunnitelluille työllisyyden kuntakokeiluille tulee varmistaa riittävät henkilöstöresurssit ja huomioida aiemmasta kuntakokeilusta saadut kokemukset. Valiokunta korostaa erityisesti selkeää työnjakoa kuntien ja TE-hallinnon välillä ja painottaa, että työnantajille tarjottavat työvoima- ja yrittäjyyspalvelut tulee pitää hyvällä tasolla.

Arvoisa puhemies! Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenoista momentilta 32.01.06 vähennetään HE 54/2019 vp toimeenpanoon varattu 650 000 euroa, koska esitystä ei ehditä käsitellä talousarvioesityksen vaatimassa aikataulussa.

Valiokunta lisää momentille 32.01.40 valtionavustukseen kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille 300 000 euroa. Summasta osoitetaan Viexpon vientihankkeiden edistämiseen 150 000 euroa sekä Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin Ruotsiin suuntautuvan viennin edistämiseen 150 000 euroa.

Valiokunta myös lisää momentille 32.01.49 VTT Oy:n toiminnan valtionavustukseen 100 000 euroa kvanttitietokoneen rahoituksen hankintaan.

Arvoisa puhemies! Luvun 32.20, Uudistuminen ja vähähiilisyys, määrärahoiksi esitetään noin 929 miljoonaa euroa. Valiokunta tukee kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa siirtymistä edistäviä toimenpiteitä ja toteaa, että tarvittavien investointien suuren koon vuoksi tulisi rahoituksen osalta lisätä kansainvälistä ja EU-yhteistyötä. Valiokunta katsoo, että Suomen olisi mahdollista ottaa aktiivinen rooli liikkeellepanijana. Valiokunta myös soisi energiatehokkuuden kehittämisen saavan tulevaisuudessa enemmän painoarvoa ja panostuksia.

Momentille 32.20.40 tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen esitetään noin 298 miljoonaa euroa. Business Finlandin kautta jaettava tki-rahoitus kasvaa arviolta 49 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että uudistumista ja elinkeinokeinoelämän monipuolistumista tuetaan vahvistamalla kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatiokeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Niissä on tärkeää olla mukana erikokoisia ja eri kasvuvaiheissa olevia yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia.

Arvoisa puhemies! Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden momentille 32.30.51 esitetään 273 miljoonaa euroa. Momentille sisältyvät palkkatuen määrärahat kasvavat ensi vuonna 10 miljoonaa euroa. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että 55—64-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin. Valiokunta pitää myönteisenä, että palkkatukea on tarkoitus kohdentaa pitkään työttömänä olleille, osatyökykyisille ja ikääntyneille. Valiokunta korostaa, että palkkatukimäärärahat tulee jatkossa saada tehokkaampaan käyttöön ja että tuen vaikutuksista tarvitaan lisätietoa. Lisäksi valiokunta tukee työvoimakoulutusten kehittämistä yrityslähtöiseen suuntaan sekä näkee mahdollisuuksia esimerkiksi oppisopimusjärjestelmän tehokkaammassa ja joustavammassa käytössä.

Arvoisa puhemies! Valiokunta katsoo, että työperäisellä maahanmuutolla on kasvava merkitys työvoiman saatavuudelle, ja painottaa, että ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat korkeasti koulutettua työvoimaa, joiden osaaminen tulisi ottaa Suomessa käyttöön. Valiokunta kannattaa toimenpiteitä, joilla opiskelijoiden kotimaisten kielten taitoa parannettaisiin jo opiskeluaikana ja luotaisiin kontakteja työelämään.

Arvoisa puhemies! Momentilla 32.50.03 maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämisen määrärahat nousevat 12,5 miljoonaan euroon. Valiokunta katsoo, että jo maassa olevien maahanmuuttajien työllistymiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Valiokunta katsoo kotoutumiskoulutuksen olevan avainasemassa kielitaidon oppimisessa ja työllisyyden edistämisessä sekä painottaa kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuuden selvittämistä ja seuraamista.

Arvoisa puhemies! Tässä pääluokan 32 esittely lyhyesti.

Puhemies Matti Vanhanen

Savio, odottakaa hetki, että saadaan sali hiljenemään. — Joo, jatkakaa.

Nyt seuraa ministereiden Haatainen ja Lintilä puheenvuorot. Näiden aikana on mahdollisuus ottaa vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta. Tämä tunti käydään sitten vastauspuheenvuorojen avulla.

Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja sen työ- ja elinkeinojaostoa hyvästä ja rakentavasta talousarvion valmistelusta. Valiokunta on mietinnössään nostanut esille tärkeitä työllisyyteen ja kotouttamiseen liittyviä havaintoja, kuten työperäisen maahanmuuton merkityksen työvoiman saatavuudelle, oleskelulupaprosessin hitauden, yksilöllisten palveluiden tarpeellisuuden ja vahvistamisen merkityksen, osatyökykyisen työllisyyden parantamisen, kotouttamiskoulutuksen tärkeyden sekä työllisyys- ja innovaatiopolitiikan tärkeän yhteyden. Nämä ovat kaikki tärkeitä teemoja. Hallitus panostaakin niin ensi vuonna kuin koko vaalikauden ajan kaikkiin näihin kokonaisuuksiin.

Hallituksen tavoitteena on mahdollistaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Vastuullani olevilla työllisyys-, kotouttamis- ja kilpailupolitiikan toimenpiteillä onkin merkittävä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Vaikka tämä oma taipaleeni nyt työministerinä on vielä lyhyt, edeltäjäni työministeri Timo Harakan toimesta on puolen vuoden ajan tehty määrätietoisesti töitä kansakuntamme hyvinvoinnin eteen. Olemme päässeet hyvään vauhtiin uudistusten tiellä. Olemme sopineet useista työllisyyskehitystä parantavista toimenpiteistä. Lukuisat näistä pureutuvat juuri niihin tärkeisiin teemoihin, joita valtiovarainvaliokunta on mietinnössään nostanut esille. Lisäksi valmistelussa on lukuisa joukko uusia työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Talouskasvumme ja sitä kautta työllisyyskehityksemme on viime vuosina ollut hyvää. Vuonna 2020 työllisyysasteen arvioidaan olevan 73 prosenttia. Työttömyysasteen arvioidaan laskevan 6,3 prosenttiin. Viimeisimpien Suomen Pankin julkaisemien ennusteiden mukaan talouskasvu olisi vaimenemassa ja työttömyysasteen lasku pysähtyisi väliaikaisesti eikä työllisyys olennaisesti suhdanteiden mukana kasvaisi. Valtiovarainministeriön uusi ennuste puolestaan tulee ihan näinä hetkinä.

Hallitus on asettanut kunnianhimoisen 75 prosentin työllisyysasteen. Hallituksen aktiivisilla toimilla me lähestymme askel askeleelta tätä tavoitetta. Meidän on kyettävä aiempaa paremmin tarjoamaan yksilöllisiä palveluita, osallistamaan työmarkkinoille osatyökykyisiä, vaikeammin työllistyviä, nuoria, ikääntyviä ja maahanmuuttajataustaisia sekä huolehtimaan työperäisestä maahanmuutosta samaan aikaan. Tarvitsemme laajan kirjon toimenpiteitä, ja niiden pitää olla vaikuttavia. Vuoden 2020 talousarvioesitys sisältää riittävät määrärahapanostukset kaikkiin päättämiimme uusiin työllisyyspolitiikan toimenpiteisiin. Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahat kohoavat 273 miljoonaan euroon, joka on 29 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kokonaisuudessaan työllisyysmäärärahoilla arvioidaan saavutettavan noin 36 prosentin aktivointiaste.

Asiakaslähtöisyys ja yksilölliset palvelut ovat keskeisiä, kun tavoittelemme 75 prosentin työllisyysastetta. Siksi TE-toimistojen resurssien on oltava riittävällä tasolla. Vuonna 2020 toimistojen käyttöön ohjautuu yli 196 miljoonaa euroa, joka on 25 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Rahoituksen kasvu mahdollistaa riittävät henkilöstöresurssit ja aiempaa yksilöllisemmät palvelut. Varmistamme myös sen, että kuntakokeilut on resursoitu riittävästi ja työnjako kuntien ja TE-toimistojen välillä on selkeä.

Osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien helpottamiseksi käynnistettävään kansainvälisen rekrytoinnin ohjelmaan panostamme ensi vuonna muun muassa lisäämällä Business Finlandin ja TE-toimistojen resursseja sekä vakiinnuttamalla Talent Hub ‑toimintamallin.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja sisäministeriö ovat myös valmistelleet yhteistyössä työperäisen maahanmuuton hallinnon siirtämisen sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Siirto tapahtuu ensi vuoden alussa, ja onkin tärkeää, että eri ministeriöiden ja tähän kokonaisuuteen liittyvien toimijoiden välistä yhteistyötä pyritään nyt syventämään entisestään. Työllistyminen on tavoitteena myös kotouttamisen alusta alkaen. Onnistuneilla kotouttamistoimilla vastaamme kasvavaan työvoiman tarpeeseen. Kotouttamisen resursseja vahvistetaankin merkittävästi. Maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen edistämisen määrärahat ovat yli 12,5 miljoonaa euroa, joka on 11 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Muutos on siten merkittävä ja mahdollistaa nyt kokonaisuuteen panostamisen aivan uudella tasolla. Lisäpanostuksia kohdennetaan muun muassa kuntien moniammatilliseen osaamiskeskustoimintaan, maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluihin sekä työelämän monimuotoisuusohjelman toteuttamiseen.

Toimivat markkinat ja kilpailullisuus luovat kasvua ja lisäävät tuottavuutta. Hallitusohjelman mukaisesti vahvistamme myös kilpailu- ja kuluttajapolitiikan resursseja. Kilpailu- ja kuluttajaviraston määrärahat vuoden 20 tasossa ovat 2 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmin, ja ne mahdollistavat uskottavan kilpailuvalvonnan vahvistamisen.

Lopuksi vielä lyhyesti muutamista valmistelussa olevista toimista. Työllisyyden ministeriötyöryhmä alatyöryhmineen jatkaa viime kesänä hyvin käynnistynyttä työtä. Kuntakokeiluun on valittu 20 kuntaa jatkovalmisteluun. Uudistamme palkkatuen ja lisäämme sen käyttöä. Laitamme toimeen osatyökykyisten työkykyohjelman. Käynnistämme myös rekrytukikokeilun vuoden 20 jälkipuoliskolla. Edistämme työvoiman ulkopuolella ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien työllistymistä laajentamalla maahanmuuttajien moniammatillisten osaamiskeskusten toimintaa, samoin panostamme lisää maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelupisteisiin. Osaavan työvoiman saatavuuden vahvistamiseksi ja työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi käynnistämme laaja-alaisen kansainvälisen rekrytoinnin ohjelman. Lisäksi panostamme opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä nopeavaikutteisiin työllisyyttä edistäviin toimiin.

Arvoisa puhemies! Tässä tiivis katsaus vastuullani oleviin talousarvioasioihin.

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitos. Pyydän myös ministereitä noudattamaan näitä aikasuosituksia.

Arvoisa herra puhemies! Haluan myös omasta puolestani kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja sen jaostoa hyvästä yhteistyöstä, ja kiitoksen sananen myös niistä lisämäärärahoista, joita valiokunta on mietinnössään osoittanut työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Ne lisäyskohteet, Viexpon vientihankkeet, Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin Ruotsiin suuntautuvat vientihankkeet ja VTT:n kvanttitietokoneen rahoituksen hankinta, ovat hyviä ja osuvia kohteita. Valiokunta on mietinnössään nostanut esille lukuisia kestävän kasvun kannalta tärkeitä teemoja, kuten ulkomaisten investointien tärkeyden, elinkeinorakenteen uudistamisen välttämättömyyden, siirtymisen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja innovaatiotoiminnan tärkeyden.

Hallitusohjelma perustuu kestävän kasvun tavoitteisiin. Tämä edellyttää elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja vahvaa kansainvälistymistä. Kuten hyvin tiedämme, olemme saaneet nauttia varsin hyvistä talouskasvun vuosista. Näkymät tuleville vuosille eivät valitettavasti ole niin valoisat kuin mihin olemme tottuneet. Talouskasvun arvioidaankin jäävän ensi vuonna prosentin tuntumaan, mitä vahvistaa juuri julkistettu VM:n ennuste. Olemme aina saavuttaneet parhaat tulokset yhdessä toimien joka puolella Suomea. Siksi onkin nyt erityisen tärkeää puhaltaa yhteen hiileen ja huolehtia siitä, että yhteiskuntamme rattaat jatkavat pyörimistään. Me kaikki hyödymme siitä. Turha vastakkainasettelu ja riitely eivät ole Suomen ja sen kansalaisten etu. Meillä on paljon vahvuuksia, minkä johdosta voimme menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana. Olemme pystyneet takaamaan yrityksille ja muille toimijoille ennustettavan ja vakaan toimintaympäristön, joka mahdollistaa hyvän pohjan uusille kasvuaihioille, ja tähän meidän tulee pystyä myös jatkossa.

Hallitus on päättänyt lukuisista uudistuksista, jotka ruokkivat positiivista talouskasvua. Tekemämme valinnat ja lisäpanostukset näkyvät vuoden 2020 budjetissa. Panostamme kansainvälistymiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Business Finland on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla keskeinen toimija yritysten uudistumisen, kasvun ja kansainvälistymisen polulla. Lisäämmekin Business Finlandin avustusmuotoista rahoitusta kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 70 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on askeltaa kohti 4 prosentin bkt-tavoitetta viime vuosiin jatkuneen laskun vastapainoksi.

Yrittäjyyden edellytyksistä meidän on huolehdittava. Yrittäjyydellä on keskeinen rooli kasvutavoitteissamme. Meidän on huolehdittava siitä, että yrityksillä on käytettävissään riittävästi osaavaa työvoimaa ja yritysten toimintaympäristö on investointi- ja kansainvälistymismyönteinen. Olemmekin valmistelemassa yrittäjyysstrategiaa, jonka tavoitteena on kannustaa erityisesti pk-yrityksiä kasvuun ja monipuolistaa elinkeinorakennetta. Hallituksen tavoitteena on, että kenenkään yrittäjän ei tarvitsisi epäröidä työllistämistä, investointeja ja riskinottoa. Strategian toimeenpano käynnistyy ensi vuonna.

Yritysten kasvutavoitteita vauhditamme käynnistämällä kansainvälisen kasvun ohjelman. Kokonaisuuteen kohdennetaan vaalikauden aikana yli 90 miljoonaa euroa, josta reilut 16 miljoonaa euroa ensi vuonna. Kasvuohjelman kautta tehostamme osaavan työvoiman saatavuutta Suomeen, käynnistämme kansainvälisen rekrytoinnin toimintamallin, lisäämme Business Finlandin resursseja kansainvälisten osaajien houkutteluun ja vahvistamme Business Finlandin ulkomaanverkostoa. Panostamme alueitten Talent Hub ‑toimintaan ja käynnistämme alueellisten pk-yritysten kasvuohjelman.

Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa siihen, että alueemme eriytyvät. Maamme elinvoimaisuus mitataan kokonaisuutena. Meidän on tuettava alueita ja kaupunkien kestävää kasvua ja elinvoimaisuutta. Vahvistamme sopimuksellisuutta alue- ja kaupunkikehittämisessä. Sopimalla ja yhdessä tekemällä saavutamme toiminnalle aiempaa paremman vaikuttavuuden. Ensi vuodelle sopimusperusteiseen yhteistyöhön ja alueiden kehittämiseen on varattu 20 miljoonaa, ja tämä 20 miljoonaa euroa on enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa.

Lopuksi lyhyesti ilmastonmuutoksesta: Tiedämme haasteen suuruuden, mutta muistutan myös sen mahdollisuuksista. Muun muassa vähähiilisyys sekä bio- ja kiertotalous ovat aloja, joilla meillä on ainutlaatuista osaamista jo nykyisin sekä syntyvillä yrityksillä valtava potentiaali menestyä kansainvälisesti. Suomalaiset ratkaisut ovat vastauksia ilmastonmuutoksesta johtuviin haasteisiin. Ensi vuonna panostamme lisää vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen. Kivihiilen käytöstä luopumista kannustamme tulevien kolmen vuoden aikana 90 miljoonan euron lisävaltuudella, josta ensimmäinen 30 miljoonaa ensi vuonna. Lisäkannusteena tuemme kivihiilen käytön korvaavia investointeja, jotka mahdollistavat kivihiilestä luopumisen ennen vuotta 25.

Arvoisa puhemies! Tässä tiivistettynä, hiukan karsien, vastuullani olevat talousarvioasiat.

Arvoisa puhemies! Kun täällä eilen kovasti haastettiin kertomaan, mikä on budjetin työllisyysvaikutus, niin toteaisin, että sieltä budjettikirjasta kohdasta Y 14 löytyvät työllisyysennusteet. Ja näin on tehty aina: ei ole tehty erityistä vaikuttavuusarviota budjetista, ei sinä lähes 30 vuonna, jolloin kokoomus on ollut hallituksessa. Se on tehty täsmälleen tällä samalla tavalla, ja sitä on korjattu hieman mietinnössä. Eli voisi sanoa, että sillä hetkellä, kun mietintöä alettiin tekemään, työllisyysaste oli 72,7 prosenttia ja arvio on, että se ensi vuoden loppuun mennessä kasvaa 73 prosenttiin. Ja kun täällä sitkeästi elää se 5 000:n miinus, joka tulee siis verotuksen ja tulonsiirtojen yhteenlasketusta vaikutuksesta, niin voisin todeta, että vaikkapa työttömyyseläkeputken ikärajan nosto on suuruusluokaltaan, työllisyysvaikutuksiltaan, taas positiivisesti saman suuruinen. Haastaisin ministereitä itse asiassa kertomaan siitä, miten paljon työllisyysvaikutusta odotetaan olevan esimerkiksi näillä innovaatiopanostuksilla tai osaamispanostuksilla. Jos me katsomme vaikka koko tki- ja osaamispanostusta, niin puhutaan yli 2 miljardin summasta, ja totta vieköön [Puhemies koputtaa] sillä tulee olemaan työllisyysvaikutusta.

Arvoisa puhemies! Kiitos molemmille ministereille ajankohtaisista katsauksista. Te ministerit olette vaihtuneet viime viikkojen aikana, mutta uskon, että hyvä yhteistyö työ- ja elinkeinojaoston kanssa varmasti jatkuu teidänkin toimikaudellanne.

Arvoisa puhemies! Tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, että julkisten tki-panostusten vaikuttavuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi tieteellisiin koeasetelmiin perustuvalla tukijärjestelmän arvioinnilla. Julkisen sektorin tuet tulisi suunnata erityisesti sellaisiin toimiin, jotka lisäävät myös yksityissektorin tki-panostuksia. Lisäksi julkista tukea tulisi kohdentaa sellaiseen tki-toimintaan, jota yritykset eivät toteuttaisi ilman tukea. Kysynkin ministereiltä: millä tavoin hallitus aikoo uudistaa tki-rahoitusta ja tehdä siitä aiempaa kustannustehokkaampaa?

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Filatov viittasi innovaatiopanostuksiin. Hyvä, että niitä pystytään kasvattamaan. Omassa vaihtoehtobudjetissamme kasvatamme pysyvää osaamisen ja innovaatioiden rahoitusta vielä selvästi enemmän, mutta se on yhteinen tavoite. Nyt kuitenkin, kun puhutaan tästä työllisyystavoitteesta, samalla puhutaan kaikista niistä hyvistä määräraha-asioista, joista nytkin olemme tällä viikolla täällä äänestämässä budjetin yhteydessä. Ne kaikki lepäävät tosiaan sen 60 000 uuden työpaikan varassa. Ja sen verran rehellisyyttä meidän täytyy täällä harrastaa, että ei kyllä voi sanoa, että niistä 60 000 työpaikasta, jotka pitäisi siis saada seuraavan kolmen vuoden aikana, innovaatiopanostuksilla tässä ajassa syntyisi oikeastaan yhtäkään. Kyllähän niitä väistämättä syntyy sen mukaan, miten palkkaamisen kynnys laskee ensi vuonna, miten työn kannattavuus paranee ensi vuonna. Tästä syystä esimerkiksi eduskunnan tietopalvelu ei ota panostuksia koulutukseen laskelmassaan mukaan — muuten meidän vaihtoehtobudjettimme olisi tuottanut paljon enemmänkin lisätyöpaikkoja kuin mitä se tuotti. Ja nyt pyydänkin, että työministeriö kommentoisi sitä, mitä esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja on sanonut, [Puhemies koputtaa] että nimenomaan ansiosidonnaisen porrastaminen olisi tepsivin keino, ja kaksi muutakin keinoa, jotka hän mainitsi, ovat nimenomaan meidän vaihtoehtobudjetissamme: oletteko te eri mieltä hänen kanssaan, vai voisiko vielä katsoa näitä aidosti [Puhemies koputtaa] tuntuvia keinoja, joista tietopalvelu sanoo, että ne tuovat työpaikkoja?

Arvoisa puhemies! Hallitus tekee keskustallekin tärkeää oikeudenmukaista aluepolitiikkaa. Alueellinen kuljetustuki jatkuu, ja siihen varataan budjetissa 6 miljoonan euron määräraha vuodelle 2020. Kuljetustuki on erittäin tärkeä elinkeino- ja aluepolitiikan työkalu. Jatkossa kuljetustukea on minusta tarpeen kehittää. Sillä voitaisiin tukea aiempaa paremmin kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä erityisesti niillä alueilla, jotka ovat kauempana keskeisistä markkinoista. Ministeri Kulmuni pohdiskeli ollessaan elinkeinoministerinä kuljetustuen kehittämistarvetta julkisesti, ja kysyisinkin tässä ministeri Lintilältä: mitä tälle asialle ollaan tekemässä, vai ollaanko sille tekemässä yhtään mitään?

Arvoisa puhemies! Tässä on monia hyviä toimenpiteitä, joita saadaan nyt liikkeelle. On hyvä muistaa, että joka tapauksessa kaikkein vaikuttavin niistä pitkällä aikavälillä on osaaminen, ja siinä vielä tarvitsemme lisätoimenpiteitä. Lisäksi meidän pitää pohtia, miten me saamme tämän kasvun, josta nyt puhutaan, sellaiseksi kasvuksi, joka ei uhkaa meidän luonnon monimuotoisuutta eikä ilmastoa. Se vaatii aika ison muutoksen. Sen takia on hirveän hyvä, että myös me olemme nyt panostaneet sellaiseen kulutukseen, joka ohjautuu aineettomiin palveluihin ja liikkumiseen, esimerkiksi kansallispuistojen kunnostamiseen. Tässä on monia hyviä vaikutuksia, ja tätä työtä täytyy jatkaa.

Sen lisäksi liikenteen osalta eduskunta edellyttää, että MAL-sopimukset toteutetaan pikaisesti kestävän liikkumisen edistämiseen, joukkoliikenteen edistämiseen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, koska on tärkeää pohtia myös liikenteen kannalta, mitkä ovat niitä vaikuttavia toimia, jotka edistävät elinkeinoelämää sen laajassa merkityksessä — ja ihmisten liikuttaminen kaupunkiseuduilla on erittäin tärkeää, jos me haluamme toimia kestävästi ja tehokkaasti, kuten haluamme toimia.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä tuemme toimia, joilla edistetään työllisyyttä ja siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Yhteiskunnan hiilineutraalisuus on kunnianhimoinen tavoite, jonka saavuttaminen vaatisi nykyistä merkittävämpiä panostuksia. Työ- ja elinkeinojaostoon saamissamme lausunnoissa on esitetty huoli siitä, että riittävät välineet hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi ovat vielä puutteellisia ja esitettyjen toimenpiteiden mittakaava on liian pieni eivätkä yksittäiset politiikkatoimet yhdisty selkeäksi strategiseksi ohjelmaksi. Tässä meillä riittää yhteisiä haasteita ja kirittävää tulevina vuosina.

Kiertotalous ja cleantech-ratkaisut ovat olennainen osa päästövähennystoimia, mutta ne luovat myös mahdollisuuksia talouden ja työllisyyden kasvuun. Vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tarvittavien investointien kokoluokka on niin suuri, että rahoituksen osalta tulisi lisätä kansainvälistä ja EU-yhteistyötä. Suomella olisi mahdollisuus ottaa aktiivinen rooli liikkeellepanijana. Valtion vuoden 2020 talousarvioesityksessä ehdotetut toimenpiteet ovat hyvä alku näille toimille.

Arvoisa puhemies! Värderade talman! Monella alalla tässä maassa on vakava työvoimapula. Itse saan jatkuvasti palautetta yrityksiltä siitä, että elyjen kanssa on haasteita ja että Maahanmuuttovirasto on niin kiireinen, ettei saa työlupia käsiteltyä. Toivon, että ministeri voisi kommentoida, miten tämä työ etenee. Tiedän, että näihin käsittelyaikoihin ollaan tarttumassa.

Haluan myös todeta, että on hienoa, että nyt panostetaan uudentyyppiseen yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin välillä, joten saadaan vahvistettua meidän globaalisti merkittäviä, kilpailukykyisiä ekosysteemejä, jotka sisältävät erikokoisia yrityksiä, korkeakouluja, kaupunkeja ja tutkimuslaitoksia. Suomi on pieni maa, mutta meillä on kaikki mahdollisuudet houkutella tänne korkean jalostusasteen teknologiainvestointeja. Pelkästään Vaasan energiaklusterin kärkiyritykset Wärtsilän johdolla investoivat yli miljardin tulevina vuosina, ja näitä hyviä esimerkkejä löytyy ympäri Suomea, ja niitä tarvitaan lisää. On hyvää ja tärkeää, että työ- ja elinkeinoministeriö käy aktiivista dialogia näitten kaupunkiseutujen kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin sanoa sen, että tämä työllisyystilanne tällä hetkellä vaatii erittäin yksityiskohtaisia keinoja ja yksi tällainen, joka täällä on esitelty, on ollut tämä kuntakokeilu. Valiokunta mietinnössään toteaa, että kokeilussa työllisyyspalvelut organisoidaan uudelleen. Valiokunta katsoo, että kokeilulle tulee varmistaa riittävät henkilöstöresurssit. Erityisen tärkeää on, että työnjako kuntien ja TE-hallinnon välillä on selkeä.

Kysyisin sitä, miten ministeriöt ovat nyt ajatelleet tätä poikkihallinnollista työtä lisätä ja esimerkiksi tällaiseen epäkohtaan tarttua, kun kunnat maksavat näitä niin sanottuja sakkomaksuja, kun työllisyystoimet eivät onnistu. Omassa kotikunnassanikin vuosittain maksetaan yli 20 miljoonaa sakkomaksuja sen sijaan, että ne käytettäisiin työllistämiskeinoihin. Tässä järjestelmässä on nyt joku valuvika, jos se tuottaa tällaista tekemistä kunnissa. Kysyisin: onko tähän nyt aiottu jollakin tavalla paneutua, että nämä kunnissa olevat sakkorahat oikeasti päätyisivät työllistämiseen?

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman keskeisimpiä kirjauksia on, että työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin, ja toivon, että tässä salissa jokainen edustaja tekee tämän tavoitteen eteen töitä. Me haluamme nopeuttaa työllistymistä ja tarjota työttömille työnhakijoille heidän omiin yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaavaa palvelua elikkä sitä kasvokkaista palvelua, jota työttömät työnhakijat myös tarvitsevat. TE-toimistojen rahoitusta vahvistetaan, rekrytukikokeilu yksinyrittäjille toteutetaan, palkkatuen käyttöä yksinkertaistetaan, nollatuntisoppareiden räikeitä epäkohtia poistetaan, kuntakokeilut käynnistyvät 20 paikkakunnalla, ja luulenpa, että nämä toimenpiteet kelpaavat myös meidän oppositiolle.

Hallituspuolueilla on paitsi aito halu myös näytön paikka vahvistaa yritysten kasvuedellytyksiä ja mahdollisuuksia työllistää. Koen, että parasta työllisyyspolitiikkaa on se, että hallitus on valmis tekemään koulutuksen kunnianpalautuksen, kun se panostaa osaamiseen, koulutukseen ja tutkimustoimintaan.

Mutta, arvoisa puhemies, yksi kysymys vastuuministerille: Myös palkkatasa-arvo on hallituksen kärkiteemana. Missä tämän työryhmän työskentely menee?

Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille esittelystä.

Ihan semmoista asiaa tiedustelisin, onko mietitty sitä ja miten useasti sitä käydään läpi työelämän ja koulutuspuolen kanssa, että nämä pitävät yhtä, niin että ei valmistuta ja sitten ei olekaan työtä, kun ovat valmiita — niin kuin yhteen aikaan valmistui näitä sähköasentajia hirveän paljon, ja samoin on täällä ict-puolella voinut käydä. Miten usein semmoista kontrollia tehdään?

Ja toinen kysymys olisi vähän liittyen tähän oppisopimuskoulutukseen: onko tähän mitään uutta nyt luvassa? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Aloitan kiitoksilla siitä, että koko Pirkanmaa pääsi mukaan tähän työllisyyskokeiluun. Se on tärkeä pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistettävien työllisyyden edistämisessä.

Mutta kyllä se iso kysymys on se, mihin täällä jo edustaja Mykkänen viittasi. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi eilen tv-uutisissa, että on neljä keinoa, joilla voidaan työllisyyttä nopeasti parantaa. Ne ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, eläkeputken poisto, perhevapaauudistus ja työperäisen maahanmuuton edistäminen. Hän on varmaan lukenut kokoomuksen vaihtoehtobudjettia, mutta ei ehkä pelkästään sitä. Näistä kaikista löytyy todella paljon taloustieteellistä tutkimusta sekä Suomesta että maailmalta, että juuri näillä keinoilla pystytään välittömästi tekemään asioita. Ja kysymys kuuluu, onko hallitus tekemässä päätökset näistä asioista, koska ymmärtääkseni tästä on hyvin laaja yhteinen näkemys ja kyse on vain siitä, onko poliittista rohkeutta ottaa [Puhemies koputtaa] vastuuta maan asioiden hoidosta ja työllisyyden parantamisesta.

Arvoisa herra puhemies! Menestystä ministereille taas uusissa tehtävissä, ne ovat vaativia.

Todellakin tämä työllisyysasteen 75:n tavoite on vaativa. Tuossa edustaja Satonen otti esimerkiksi Pirkanmaan. Meillä Pirkanmaan, varsinkin Tampereen, työllisyysaste on tällä hetkellä alle 70 prosenttia, mutta meillä on yhtä lailla 4 000 avointa työpaikkaa ja meillä on työvoimapula. Eli tämä kohtaanto-ongelma on varmaan se suurin asia, se, miten me saamme ihmiset kanssa liikkumaan työn perässä eri paikkakunnille.

Toinen Pirkanmaan esimerkki oli tässä meidän esimerkkinä myös, tämä biokaasu ja biokaasun kehittäminen jätehuollon ajoneuvojen energiaksi ja kuljettamiseksi muillekin. Meillä on myös Punkalaitumella toinen biokaasulaitos kunnallisella pohjalla, ja toivottavasti siihenkin jonkinnäköinen valtiollinen rahoitus saadaan, että hanketta saataisiin eteenpäin.

On hieno asia tämä 4 prosentin tavoite tutkimus- ja kehittämisasiaan, se merkinnee noin 14:ta miljardia euroa. Se, että valtionosuus voisi olla noin yksi kolmasosaa, vaatii ison luottamuksen, että me saamme yksityiseltä sektorilta sen kaksi kolmasosaa mukaan siihen.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministereille esityksistä, ja tosiaan hallitus tekee aktiivista työllisyyspolitiikkaa, ja kuten tässä tuli esille, nämä kulmakivet ovat tärkeitä: meillä on nämä yksilölliset palvelut, ja palkkatuen käyttö, kuten täällä tuli esille, on tärkeä, ja tämä työperäinen maahanmuutto, nämä työlupajärjestelyt ja sitten ylipäätänsä tämän osaamisen parantaminen.

Mutta itsekin haluaisin kysyä vielä ministereiltä näistä kuntakokeiluista. Meillä Pirkanmaalla on jo edelliseltä kaudelta hyviä esimerkkejä: nyt meillä on 22 kunnan Pirkanmaan laajuinen iso kuntakokeilu, ja mielestäni tässä kohti on nyt tärkeää, kun me keväällä nyt lähdemme tätä viemään eteenpäin, että tämä työnjako on selkeä — mitkä roolit jäävät TE-toimistolle ja mitkä kunnille. Ja sitten peräisin sitä, että kunnille myös tulee sitä rahoitusta, kun ne ottavat isompaa roolia näitten pitkäaikaistyöttömien ja muiden hoidosta. [Puhemies koputtaa] Rahoitusta myös pitää tulla, pelkät henkilöresurssit eivät riitä. Kysyisin tästä työministeriltä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitän minäkin, että Lahti ja muutama ympäristökunta pääsivät työllisyyden kuntakokeiluun mukaan. Se on todella tärkeätä. Päijät-Hämeessä on suuri työttömyys ja Lahdessa varsinkin on suurista kunnista korkein työttömyysaste.

Edustaja Laukkanen otti esille tässä, että kun sitten kunnat ottavat kontolleen näitä työllisyystoimia, niin on tärkeää, että se yhteistyö TE-keskuksen kanssa toimii ja että sieltä siirtyy myös niitä henkilöresursseja sinne kuntaan. Kun olen kuullut nyt, että sieltä ei haluttaisi tulla sitten kunnan palkkalistoille tekemään sitä työtä, että he muka jäisivät kaikki sinne TE-keskuksiin, niin tähän pitää kiinnittää paljon huomiota.

Toinen asia on se, että jotta työllisyyttä saadaan nostettua ja työttömyysaste alaspäin, niin se koulutus on tärkeää, ja toivonkin, että ministerit siellä aitiossa nytten puhuvat ministeri Kososelle, että ensi vuoden alussa, kun yliopistojen tutkintokattoja korotetaan ja katsotaan niitä tutkintomääriä, nyt saataisiin niitä paikkoja Lahden seudulle, että saataisiin meidän koulutustasoa nostettua, mikä taas on vetovoimatekijä yrityksille, [Puhemies koputtaa] ja saataisiin työttömyyttä pienemmäksi.

Arvoisa puhemies! Se heikko kohta hallituksen budjetissa ja ohjelmassa liittyy juuri työllisyystoimiin, niihin konkreettisiin keinoihin, joita vielä emme ole nähneet, ja ajattelen niin, ettei ole aikaa odottaa — viisasta olisi tehdä mahdollisimman aikaisin niitä päätöksiä, ja niin kuin edustaja Satonen hyvin totesi, Suomen Pankin evästämällä tiellä voidaan hyvin edetä. Siellä on mainittu muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, työttömyysputki. Uudistamalla perhevapaajärjestelmää työllisyyttä tukevalla tavalla voitaisiin myöskin vaikuttaa esimerkiksi naisten työllisyyteen myönteisesti.

Toisena huomiona on tki-intensiteetin säilyminen nykytasolla. Se on erittäin harmillista, nimittäin yhdessä on sitouduttu siihen, että tutkimuksen määrärahoja kasvatettaisiin niin, että tulevaisuudessa voitaisiin saavuttaa 4 prosentin bkt-tavoite, ja tämä budjettiesitys ei näytä sitä suuntaa. Olisinkin kysynyt: minkälaisella tiekartalla voitaisiin tähän yhteiseen tärkeään tavoitteeseen päästä, mikä tukisi tietysti myöskin Suomen kasvua?

Arvoisa puhemies! Kokeilujen ideana on kerätä ja dokumentoida tietoa ja kokemusta jostakin uudesta käytänteestä. Nyt meillä on kaksi hallitusta toteuttanut kaksi työvoimapalvelujen kuntakokeilua, jotka ovat tältä osin epäonnistuneet sen vuoksi, että tutkijoita ei ole otettu riittävän varhaisessa vaiheessa mukaan. Meillä on siis tehty työvoimapalvelujen kuntakokeilu jo kahdesti ilman että me vieläkään tiedämme, onko tällä vaikutuksia työllisyyteen, onko tällä vaikutuksia työttömien hyvinvointiin, ja jos on, niin millaisia ne vaikutukset ovat. Nyt minä kannan vähän huolta siitä, että emme kai ole tekemässä tätä samaa mokaa kolmannen kerran. Olisi tärkeätä, että nyt vihdoinkin, kun tästä kuntakokeilusta alkaa tulla jo käytäntö, me saisimme siitä myös validia tutkimustietoa.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministerit voisivat seuraavan vastauspuheenvuoron jälkeen ottaa pariminuuttiset, ja sitten jatketaan vastauspuheenvuoroja.

Arvoisa puhemies! Kestävä ja kunnianhimoinen energia- ja ilmastopolitiikka tukee teollisuuden uudistumista ja vähäpäästöisyyttä, ja varmaan osa tästäkin porukasta on jo huomannut, että terästä yritetään tuottaa vuoteen 2045 mennessä vedyllä, ja myöskin Suomessa on tähän liittyviä hankkeita. Senpä takia haluan myös tässä salissa nyt tuoda ilmi senkin, että myös lämpöä voidaan tuottaa hiilineutraalisti, ja sitä on Imatralla kokeiltu: kun biolämpölaitokseen investoitiin uuden lämpölaitoksen tarpeessa, lopputulema oli se, että voidaan lähes hiilineutraalisti tuottaa kuntalaisille kaukolämpöä, ja se myös laski kaukolämmön hintaa, ja nyt tästä ovat kiinnostuneet niin Etelä-Korea kuin muun muassa Ukraina, ja tästä on tulossa meille vientituote. Toivoisinkin, että ministerit myös kannustaisivat kuntia rohkeasti kokeilemaan uusia ympäristöystävällisiä tekoja.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen, 2 minuuttia.

Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin työttömyysturvan porrastuksesta ja muista asioista. Edustaja Mykkänen, nämä työllisyystyöryhmät ovat nyt käynnissä, ja siellä pohditaan nyt näitä kaikkia keinoja. On lukuisa joukko työryhmiä, joissa tätä työtä tullaan käymään rauhassa läpi ja arvioidaan, mitä toimenpiteitä tullaan tekemään. Sinänsä työttömyysturvapäätökset kuuluvat ministeri Pekosen vastuualueeseen.

Edustaja Satonen peräänkuulutti työperäistä maahanmuuttoa, ja kannan aivan samaa huolta siitä, että meillä osaamistarve on suuri yrityksissä ja osaamispotentiaali olisi rekrytoitavissa muualta mutta nämä prosessit ovat liian hitaita. Lupamenettelyprosessia ollaan nyt nopeuttamassa ja kaiken kaikkiaan tätä hallintoa nyt selkiinnyttämässä, ja uskon, että sieltä saadaan nyt sitten tähän ratkaisua.

Sitten kuntien sakkomaksuista täällä edustaja Lehto muun muassa ja moni muukin peräänkuulutti puheenvuoroissaan. Tiedän kyllä oman kuntakokemukseni pohjalta, että ne hiertävät siellä, mutta kuntakokeilujen tarkoitus on juuri nyt etsiä vastausta tähän, että kunnat pystyvät entistä paremmin valtiovallan kanssa, TE-toimistojen kanssa, yhteistyöllä löytämään keinoja työllistämiseen, jotta näiltä sakkomaksuilta myös sitten voidaan välttyä.

Sitten edustaja Filatov ja monet muut, edustaja Savio muun muassa, ottivat esille nämä tki-panostukset, jotka hallitus tulee tekemään, ja sen, miten arvioitaisiin niiden työllisyysvaikutuksia. Se on todella hankalaa. Tämä työllisyysvaikutusten arviointi on sillä tavalla hankala kysymys, kun olen sitä perannut, että nämä panostukset tuottavat pitkällä aikajänteellä tuloksia, ja siitä syystä niitten arviointi on vaikeaa. Mutta käymme VM:n kanssa koko ajan läpi, miten tehdä, ja kyllä meidän pitäisi pystyä paremmin näitä muitakin toimia arvioimaan kuin pelkästään yksittäisiä, konkreettisia, nopeita toimia.

Arvoisa puhemies! Ensinnä: Jaoston puheenjohtaja Savio otti tki-panostukset esille — äärettömän tärkeä asia, jossa olemme jääneet jälkeen kilpailijoista, ja meidän tulee niitä nostaa, niin kuin nyt ollaan nostamassa. Meillä on valmisteilla jo tki-puolen tiekartta, joka tullaan ensi keväänä esittelemään. Se on OKM:n kanssa yhteistyössä. Valmistelussa on myös korotettu verovähennys yrityksille, jotka tekevät tutkimustyötä ja kehitystyötä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, ja toivon mukaan tämä sieltä nousee jalalle.

Sitten edustaja Pylväs kysyi kuljetustuesta: Kuljetustuessa on ainut muutos tällä hetkellä se, että se tulee pysyväksi. Se on se muutos, mikä on tapahtunut. Mitään muuta selvitystyötä ei käsittääkseni ole tällä hetkellä ministeriön sisällä menossa.

Sitten edustaja Holopainen: Investoinnit ilmastonmuutoksessa — ilmastonmuutos on ainut globaali draiveri investointeihin tällä hetkellä. Te ette löydä mitään muuta globaalia kuin ilmastonmuutos, jolla me voitaisiin saada investointeja liikkeelle, ja maailma huutaa tällä hetkellä investointeja. Muun muassa korkotasot ovat sen vuoksi alhaisia, että investointeja ei saada liikkeelle. Ne ovat epäterveen alhaalla. Sitten otitte esille MAL-sopimukset, että toivon mukaan ne laitetaan täytäntöön. Niitä ei tulla varmasti laittamaan täytäntöön kokonaisuudessaan. Siinä on aika selkeä syy: näiltä kuudelta kaupungilta tuli 14 miljardin edestä esityksiä, ja siihen on varattu VM:ssä 700 miljoonaa, eli 5 prosenttia pystytään toteuttamaan.

Sitten edustaja Pirttilahti otti biokaasun esille: meillä on käynnistetty biokaasuohjelma, ja sen toimeenpanoon on ensi vuodelle varattu 5 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Esittelypuheenvuorossa ministeri nosti tämän 36 prosentin aktivointiasteen esille näissä julkisissa työllisyys- ja yrittäjyystoimissa, mikä tuntuu aika korkealta. Kiinnostaisi ensinnäkin tietää, paljonko tästä on peräisin sieltä STM:n momentilta eli käytännöstä siitä, että ihmiset pystyvät käyttämään työttömyystukea näihin aktiivitoimiin, kuten starttiraha- ja palkkatukeen. Ja tässä yhteydessä sanoitte, että julkisissa työllisyyspalveluissa on tarkoitus tukeutua mahdollisimman paljon tutkittuun tietoon — mikä on tietysti erittäin kannatettavaa — ja vaikuttavuusanalyysiin.

Kysyisin, onko samanlaista läpivalaisua ja analyysia tarkoitusta tehdä kotouttamistoimissa, mikä myös kuuluu tänne julkisiin työllisyys- ja yrittäjyyspalveluihin, ja nimenomaan käyttää näitä kovempia kriteerejä, kuten vaikutuksia nettoveronmaksuun, työllistymiseen ja myös suoritettuihin tutkintoihin.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille hyvästä alustuksesta. Hyvinvointi-Suomen tulevaisuus turvataan vain taloudellisen toiminnan kautta.

Suomessa on 90 000 työnantajayritystä, joista 20 000 on järjestäytynyt. Vain yleissitovaa työehtosopimusta noudatetaan 50 000 yrityksessä, jolloin paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Kun järjestäytyneessä yrityksessä sovitaan paikallisesti yhdessä työnantajan ja työntekijöiden kesken vaikkapa työajoista, niin vastaava sopimus järjestäytymättömissä yrityksissä on laiton. Jos kaikki yritykset voisivat soveltaa samoja sopimisen sääntöjä, myös nämä 50 000 yritystä uskaltaisivat varmasti rohkeammin palkata uusia työntekijöitä tai vaihtoehtoisesti selvitä vaikeista ajoista ilman irtisanomisia. Suomen Yrittäjät ovat arvioineet työllisyysvaikutukseksi jopa 15 000 työllistä.

Kysyisinkin: mitä hallitusohjelman kirjaukset paikallisen sopimisen edistämisestä tarkoittavat käytännössä?

Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että ministerien välinen yhteistyö on todella toimivaa. Nimenomaan näiden kahden ministerin yhteistyö ratkaisee aika paljon siinä, miten työpaikkoja Suomeen syntyy. Toivoisin, että tällä työvoimapuolella päästäisiin tarkastelemaan sitä, että kun nyt on näitä työvoimakokeiluja ja ne on keskitetty meidän maakunnassa kasvukeskuksiin, niin hieman ihmettelin sitä, että kun reuna-alueen kunnissa työttömyys on jopa 10 prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla kuin niissä keskuspaikoissa, niin nämä reuna-alueen kunnat eivät päässeet mukaan. Sitä suuresti ihmettelen. Toivon, että sitä päästäisiin vähän syvällisemmin tarkastelemaan, miksi näin.

Toinen asia on sitten tietenkin tämä: jos halutaan maaseudun kuntiin ja yleensä koko Suomeen työpaikkoja, niin biotalouden edistäminen on se asia numero yksi ja se on välttämättömyyttä. Luin eilissäpäivänä kauhulla korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, jossa Kajaanin lähelle tuleva tuulivoimapuisto evättiin. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja todettiin, että sudet kuulemma häiriintyvät siitä, kun tuulimyllyjä on tulossa siihen Kajaanin lähelle. Jos todella on tässä maassa asiat niin, että alueilla liikkuvien susien sielunelämä häiriintyy sen takia, että biotalouteen tulee investointeja, [Puhemies koputtaa] niin kyllä minä sanon, että ollaan aika pitkälti menossa metsään. Toivon, että tälle tielle ei... Tiedän, että tuomioistuimen arvostelu [Puhemies koputtaa] ei ole soveliasta, mutta tässä tapauksessa ehdottomasti on.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta. Tämä vaatii sitä, että panostamme aktiivisesti työvoimapolitiikkaan ja sen resursseihin. Olemme jääneet muista Pohjoismaista monilla tavoin jälkeen. Tämä hallitus vahvistaa merkittävin resurssein työttömien yksilöllisiä työvoimapalveluita. Tavoitteena ovat oikea-aikaiset ja oikein kohdennetut palvelut kyykyttämisen sijaan. Toisaalta hallitus panostaa ensi vuonna merkittävästi palkkatuen lisäämiseen. Sen myötä yhä useampi vaikeasti työllistyvä pääsee työn syrjään kiinni. On erittäin tärkeätä, että hallitus aikoo helpottaa osa-aikaisesti työkykyisten tilannetta. On myös tosi tärkeää, että hallitus suorittaa kuntakokeilun sekä edistää työperäistä maahanmuuttoa. Tämän lisäksi hallitus huolehtii myös maahanmuuttajien kotoutumisesta ja työllistymisen edistämisestä. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että hallitus tekee inhimillistä työvoimapolitiikkaa.

Haluan myös tässä lopussa yhtyä edustaja Kontulan nostamaan huomioon siitä, että toivon, että kuntakokeilussa otetaan tutkimustieto mahdollisimman hyvin huomioon.

Arvoisa puhemies! Kun katsoo näitä opposition vastalauseita, niin näkee, että itse asiassa tällä hallituksen työvoima- ja elinkeinopolitiikalla on hyvin laaja, koko eduskunnan kattava tuki. Siellä on perussuomalaisilta lausumia, mutta ei juuri määrärahaehdotuksia. Kokoomuksella on tehokasta katumista: siellä osoitetaan määräraha semmoisiin, joita laiminlyötiin edelliskaudella määrätietoisesti. Sikäli uusilla ministereillä on hyvät selkänojat eduskunnassa lähteä töitä tekemään.

Täällä kokoomuksesta tuotiin esiin näitä keppilinjan lisätoimia, jotka olisivat enempikin ehkä tuolla sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa, mutta siitä on varoittava esimerkki tämä aktiivimalli. Nyt juuri maanantaina tuli Eläketurvakeskuksen tutkittua tietoa siitä, että vuonna 2018 nuo toimet lisäsivät 1 600 työkyvyttömyyseläkehakemusta työttömiltä hakijoilta, ja kun katsotaan, että se oli jo edellisenä vuonna varmaan samansuuntaista, niin tuhansia työttömiä työnhakijoita on hakeutunut aktiivisesti eläkkeelle. Siis eläkesuuntautuneisuus on ollut sen aktiivimallin tulos. Tämmöisiä negatiivisia seuraamuksia pitää välttää ja katsoa tarkkaan, minkälaisia toimia työllisyyden edistämiseksi tehdään.

Arvoisa puhemies! Ministerit, miten hallituksen työllisyyslisärahat kohentavat taloudellista huoltosuhdetta ja kaventavat verokiilaa? Miten hallitus aikoo kaudellaan synnyttää uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille? Sinne niitä tarvitaan. Palkkatuki on keino kierrättää verorahoja, se ei juurikaan synnytä yksityiselle puolelle lisää työpaikkoja. Miten hallitus aikoo varmistaa, että kuntakokeilujen seurauksena ei paisuteta julkista sektoria, ei organisaatioita kunnissa eikä valtiolla, vaan sillä synnytetään tuloksia? Ja miten te varmistatte, ettei kokeiluista tule vain puuhastelukerhoja ilman todennettavia, todellisia tuloksia talouteen?

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite on täysin kannatettava, ja haluan muistuttaa, että kannatamme myös sitä, että valtiontalous saataisiin tasapainoon tämän vaalikauden päättyessä. Nämä viimeaikaiset — Suomen Pankin 0,9 prosentin ja valtiovarainministeriön tuore 1,6 prosentin — talouskasvun ennusteet eivät kuitenkaan tasoita sitä tavoitetta ihan helpoksi.

Mietin sitä, että kun puhuitte tästä kansainvälisen kasvun ohjelmasta — se on erinomainen asia — te puhuitte huolestanne osaavan työvoiman saatavuudesta, sen huolen me jaamme myös aivan täysin. Täällä on puhuttu pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta, nuorisotyöttömyyden hoidosta, osatyökykyisten saamisesta työelämään, mutta itse asiassa, kun me puhumme kansainvälisestä kasvusta ja työn tuottavuuden kasvusta, niin silloin meidän pitää keskittyä myös akateemiseen työttömyyteen. Se on valitettavasti lisääntynyt, ja toivon, että ministeri Haatainen ottaa tämän akateemisen työttömyyden erityistarkastelun kohteeksi.

Arvoisa puhemies! Yritykset ja yrittäjyys ovat todella avainroolissa. Kun mietitään kaikkia hallitusohjelman keskeisimpiä, isoimpia haasteita ja siten koko suomalaisen yhteiskunnan isoja haasteita, niin työllisyystavoitteen kuin vaikkapa ilmasto- ja ympäristöhaasteiden taklaaminen onnistuu vain kasvavien, kehittyvien yritysten kautta. Suuri osa uusista työpaikoista syntyy nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja kuten tiedämme, myös se ympäristöhaasteiden taklaaminen tulee sitä kautta, että rohkeat ja innovatiiviset yritykset keksivät ja kaupallistavat uutta.

Kiitän niistä hyvistä esityksistä, joita esimerkiksi t&k-määrärahojen lisäämiseen ja koulutuspanostuksiin liittyen tehdään, mutta olen kyllä erityisen huolestunut myös tästä kohtaanto-ongelmasta, johon moni muukin edustaja on viitannut. Se ja nämä yritysten kasvavat rekrytointivaikeudet [Puhemies koputtaa] ovat kyllä sellainen asia, johon tulee jatkossa kiinnittää vielä lisää huomiota.

Arvoisa puhemies! Myös Espoossa on otettu ilolla vastaan pääsy mukaan tähän hyvin tärkeään kuntakokeiluun. Tämäntyyppiset toimet tuovat valoa sinne kuntakentälle, ja näin saamme kantaa paremmin vastuuta myöskin tästä yhteisestä tärkeästä asiasta. Mutta tälläkään ei pystytä vaikuttamaan siihen tosiasiaan, että tämä Suomen ikäpyramidi on tällä hetkellä hyvin epäsuotuisa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta. Sen vuoksi me tarvitsemme myöskin osaavaa työvoimaa maamme rajojen ulkopuolelta. Tässä on paljon puhuttu siitä, millä tavalla Suomeen saapuneiden opiskelijoiden jääminen tänne voitaisiin varmistaa paremmin. Tiedän, että Sanna Marinin hallitusohjelmaan on tehty tästäkin hyvät kirjaukset — ehkä ministeri voisi kertoa näistä enemmän.

Arvoisa puhemies! Meillä on joukko ihmisiä, joista suurin osa ei näy missään TE-toimistojen ja muiden tilastoissa, koska kynnys TE-toimiston ovella on aivan liian korkea. Tämä joukko, jonka kooksi arvioidaan jopa kolmisenkymmentätuhatta henkeä, on neuropsykiatrisen oireyhtymän diagnoosin saaneita nuoria ja nuoria aikuisia eli autismin kirjosta, ADHD:stä, Asperger-syndroomasta kärsiviä ihmisiä. Heidän suurin ongelmansa ovat toiminnanohjauksen ongelmat, jotka eivät näy päälle päin.

Näistä ihmisistä suurin osa haluaisi töihin, mutta se kynnys tosiaan on korkea. Henkilökohtaista apua sen työttömyystuen hakemiseen tai työpaikan hakemiseen ei oikein saa mistään, koska osaamistaso on heikko. Oletteko tulleet ajatelleeksi siellä ministeriössä, että tämä ryhmä olisi sellainen, josta olisi etua meille työpaikoilla, koska osaamistasoa löytyy todella paljon, ja että näissä kokeiluissa huomioitaisiin myöskin tämän ryhmän työllistymismahdollisuudet [Puhemies koputtaa] ja huomioitaisiin se, että hekin pääsisivät mukaan?

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Filatov sanoi täällä aikaisemmin, että koko sinä 30 vuotena — jos oikein ymmärsin — jotka hän on talossa ollut, ei ole pyritty kysymään tai vaatimaan hallituksen budjettiesityksen työllisyysvaikutuksia, kun otetaan huomioon koko budjetti. Edustaja Filatov, niinä 40 vuotena, jotka itse olen ollut täällä, en muista, että koskaan olisi niin ankarasti arvosteltu tietopalvelun saamia lukuja kuin on nyt arvosteltu. Ja kun te sanotte ja monet muut sanovat, että tietopalvelun luvut, jotka osoittavat, että ensi vuoden budjetti vähentää työllisyyttä 5 000 hengellä, perustuvat liian kapeaan asian tarkasteluun, mikä sinänsä on hyvin perusteltu väite, niin olen tivannut ja tivaan edelleen, missä ovat sitten ne luvut, jotka kertovat budjetin kokonaistyöllisyysvaikutukset.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiittää edustaja Virolaista äsken pidetystä hyvin rakentavasta puheenvuorosta, josta kävi ilmi muun muassa se, että meillä on hyvin yhteiset tavoitteet: työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin ja se, että julkinen talous on vuonna 2023 tasapainossa.

Nyt kun tämä yleinen talouskehitys ja ennusteet sekä maailmantalouden että Suomen talouden osalta haastavat näiden tavoitteiden osalta meitä kaikkia, niin on erittäin tärkeätä, että yleinen, voi sanoa, ilmapiiri elinkeinoelämää kohtaan ja yritystoimintaa kohtaan säilyisi meillä myönteisenä ja että olisi vakaa toimintaympäristö. Nyt haluan kiittää ministereitä, sekä ministeri Lintilää että Haataista, siitä, että nämä esitykset ovat juuri sen kaltaisia, että ne luovat myönteistä virettä tuonne. Täällä on esimerkiksi Business Finlandin avustusluontoiseen rahoitukseen 70 miljoonan lisäys, se on erittäin myönteinen asia. Samaten haluan kiittää tuosta kansainvälisen rekrytoinnin ohjelmasta. Meillä yksi suurimmista kasvuesteistä on työvoimapula tällä hetkellä kaikkialla Suomessa.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille hyvistä alustuksista. Oppositiosta on tässä vuoden mittaan kuulunut syytöksiä erityisesti ilmastotavoitteen yhteydessä teollisuuden työntämisestä Suomesta muualle. Oikeastaanhan linja on tässä päinvastainen. Tässä talousarviossa vahvistetaan Suomen asemaa osaamista ja kestäviä ratkaisuja maailmalle vievänä vastuunkantajana. Valmista ei silti tietenkään vielä tule, vaan vuoden päästä meillä täytyy olla pöydällä vielä vaikuttavampi vähähiilistä maailmaa rakentava budjetti. Matkalla sinne, sitä tehdessä, pitää keskittyä olennaiseen, on pohjattava päätökset tieteeseen ja mitattava niitä asioita, joilla on väliä. Energiataloudessa ja energiapolitiikassa ei pitäisi keskittyä uusiutuvien osuuteen vaan päästöihin, resurssitehokkuuteen ja luonnonsuojeluun. Siksi tuulen, auringon, maalämmön ohella pitäisi huolehtia, että edellytykset investointeihin, esimerkiksi synteettisiin polttoaineisiin, ydinvoimaan, erityisesti pieniin sarjatuotettuihin voimaloihin, olisivat olemassa. Biotaloudessa on syytä keskittyä laatuun, ei määrään, ja siihen satsatessa täytyy huomioida luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan asettamat rajat.

Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut tarvittaviin toimiin 60 000 työpaikan luomiseksi ja 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Työllisyystavoitteeseen päästään, kun työllistämme nykyistä paremmin osatyökykyisiä, saamme ihmisiä takaisin töihin työkyvyttömyyseläkkeeltä ja pitkäaikaistyöttömyydestä, ikäjohdamme ihmiset pysymään työelämässä vähintään viralliseen eläkeikään asti, saamme vieraskieliset jo maassa olevat töihin ja lisäämme työperäistä maahanmuuttoa. Tämän lisäksi myös nuorten työllisyyteen tulee kiinnittää parempaa huomiota. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: minkälaisia suunnitelmia osatyökykyisten työllistämiseksi on tällä hetkellä vireillä?

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Koponen. Sen jälkeen ministereille 2 minuutin puheenvuorot, ja voi olla, että joudutaan sitten debatti lopettamaan.

Arvoisa herra puhemies! Eilen tosiaan Suomen Pankki heikensi omaa ennustettaan talouskasvusta. Tuon ennusteen mukaan talouskasvu hidastuu ensi vuonna 0,9 prosenttiin. Suomen Pankin mukaan korkeasuhdanne on Suomessa ohi ja kasvu hidastuu kansainvälisen talouden heikkenemisen takia. Myöskään työllisyys ei Suomen Pankin arvion mukaan kasva ensi vuonna. Eli työllisyys ei kasvaisi ensi vuonna. Tämä on isossa ristiriidassa hallituksen kaikkien tavoitteiden kanssa. Ministeri Lintilä, onko Suomen Pankki oikeassa, ja jos se on oikeassa, niin mitä hallitus tulee tekemään tälle asialle?

Puhemies Matti Vanhanen

Korjaan äskeistä: kun katselin näitä ryhmien saamien puheenvuorojen määriä, niin vasemmistoliitto saa vielä puheenvuoron.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä mahdollisuudesta. — Kiinnitin huomiota tuohon pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen ja siihen, kuinka on nyt lähdetty käyttämään hyväksi järjestöjä. Sieltähän on erittäin paljon mahdollisuuksia saada nimenomaan tämmöistä työtä, mikä kuntouttaa niitä ihmisiä. He saavat sitä työkuntoa takaisin ja paremmat mahdollisuudet päästä sitten vapaille markkinoille töihin, kun he saavat omaa työkuntoaan paremmaksi ja tavallaan ammattitaitoa siinä mukana vähän lisää.

Mutta asia, mistä olen erittäin huolissani, koskee Itä-Suomea, ja kysynkin ministeri Lintilältä siitä tilanteesta, kun meillä ikärakenne on todella paha. Siellä kun kävin viime kesänä, kiersin yrityksiä, niin he kertoivat semmoisesta huolesta, että he joutuvat todella miettimään, että jos ei saa tarpeeksi työvoimaa, niin sijoittuvatko heidän yrityksensä enää sinne Itä-Suomen alueelle. Ja kysynkin: millä tavalla on pohdittu tätä tilannetta, että me saisimme riittävät työvoimamahdollisuudet sinne meidän alueelle koko Itä-Suomen osalta?

Arvoisa herra puhemies! Täällä kun kysyttiin osatyökykyisistä, niin tämä työkykyohjelma on parastaikaa valmisteilla, ja tämä on tosi iso asia, koska siellä on paljon potentiaalia, jota voitaisiin työmarkkinoille saada oikeilla toimilla.

Kohtaanto-ongelmaan: Opetusministeriöön on TEMistä suunnattu 20 miljoonaa euroa, ja nyt sillä on tarkoitus täsmäkouluttaa osaajia, saada osaamista aloille, jotka ovat näitä pullonkaula-aloja. Pitää huolehtia siitä, että meillä yritykset saavat osaavaa työvoimaa, ja koulutus on siihen nyt täsmäkeino.

Palkkatuesta: Haluan korostaa, että palkkatuki on siis ihmiselle keino päästä takaisin työelämään ja saada sieltä taas uutta mahdollisuutta työllistyä itse omaehtoisesti yksityisille työmarkkinoille, eli se on tällainen välivaiheen keino, jolla halutaan edesauttaa sitä, että työtön ihminen pääsee takaisin töihin kiinni.

Sitten edustaja Guzenina kysyi tästä kv-opiskelijoiden jäämisestä maahan. Tähän on nyt suunnitteilla toimia, joilla halutaan paikallisella tasolla, korkeakoulujen yhteyteen, luoda kansainvälisten opiskelijoiden ja työmarkkinoiden kokonaisuuksia, joissa heidän mahdollisuuksiaan työllistyä tänne Suomeen vahvistetaan. Siinä on lukuisa joukko asioita nyt kehitteillä. Se on iso asia, koska heitä meidän ei kannata menettää, koska he täällä jo ovat.

Sitten edustaja Koskisen havainto näistä aktiivimallin vaikutuksista on oikea, eli myös työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli sen kautta lisää, niin että näillä toimenpiteillä ei pidä myöskään toiseen suuntaan viedä, eli myös siitä syystä on hyvä, että tämä aktiivimalli on nyt poistettu.

Sitten kun täällä kysyttiin, miten tämä aktivointi tapahtuu työllisyysmäärärahoilla tai mikä on se aktivointiaste, niin tästä 36 prosentista noin yksi kolmasosa on TEMin toimenpitein tapahtuvaa [Puhemies koputtaa] ja sitten se loput on STM:n ja esimerkiksi OKM:n kautta tapahtuvaa.

Edustaja Virolainen nosti esiin myös tämän korkeakoulutettujen akateemisten työllisyyden. Se on oma asiansa, se liittyy myös näihin yksilöllisiin palveluihin, eli näitä palveluita pitää räätälöidä eri tarpeisiin yksilöllisesti.

Arvoisa puhemies! Ensinnä edustaja Ranne, tiedätte hyvin, että verokiilaan vaikuttamiset tapahtuvat pitkälle työmarkkinajärjestöjen kesken. Itse olen edustanut sitä linjaa, että meidän tehtävämme ei ole lähteä kuittaamaan sitä, mitä sieltä vaatimusta tulee, koska sen päässä on sitten jossain vaiheessa tasaveromalli.

Mutta kaikkineen — mikä liittyy oikeastaan myös edustaja Koposen kysymykseen — kyllä kaikkein tärkeintä yrityssektorilla on tällä hetkellä yritysten luottamuksen vahvistaminen, ja siinä on äärettömän isossa roolissa se, että täältäkään ei lähde disinformaatiota yrityksille. Valitettavan useasti törmään yrityksiin, jotka kysyvät, että oletteko te yritysverotusta kiristämässä nyt. Olen toistanut lukuisia kertoja julkisuudessa: tämä hallitus ei tule kiristämään yritysten verotusta, ja piste. Nämä ovat niitä asioita, jotka yritykset tällä hetkellä kokevat vaikeimmiksi. Tällä hetkellä meidän ongelmamme, niin kuin sanoin jo aiemmin, on investointien vähyys. [Hannakaisa Heikkinen: Tärkeä asia!] Se on globaali ongelma, se on kansallinen ongelma, ja se ei lähde oikeastaan muualta kuin sieltä luottamuksen rakentamisen kautta, että yritykset lähtevät investoimaan.

Onko Suomen Pankki oikeassa, mitä edustaja Koponen kysyi: tilanne on totta kai haastava. Totta kai se on haastava, mutta niin kuin nyt täälläkin on puheenvuoroissa kuultu, meillä on valtava kohtaanto-ongelma: avoimia työpaikkoja kyllä on, mutta ihan samalla tavalla kuin kohtaanto-ongelma oli edellisellä hallituksella keskeinen haaste, niin se on nytkin. Mutta missään nimessä ei käsiä pidä mennä nostamaan ylös, se ei ole kenenkään etu.

Sitten edustaja Semi kysyi Itä-Suomen tilanteesta. Te olette valitettavasti oikeassa. Kyllä Itä-Suomen tilanne, kun katsoo heidän työllisyysastettaan, on pelottavan huono. Ja ihan saman viestin, mitä te sanoitte, yritykset ovat kertoneet: he suunnittelevat poislähtöä, koska he eivät saa työvoimaa. Mutta samalla kuitenkin työllisyysaste pyörii 65 prosentin kieppeillä. Eli kyllä tässä on ongelma. Ja itse olen pohtinut, että meidän pitäisi varmaan Itä-Suomen — eilen taisi olla Pohjois-Karjalasta puhetta — asioita käsitellä. Niitä ei voi ottaa erityisalueina, mutta jonkinnäköinen siltajärjestelmä sinne pitää rakentaa.

Arvoisa puhemies! Tämä tuli niin äkkiä, että en ollut ihan varautunut, mutta tästä tämä lähtee.

Työllisyyspolitiikka on juuri nyt ehkä tärkeämpää kuin koskaan Suomen historiassa. Olemme viime vuosina saaneet kokea pientä positiivista tuulenvirettä taloudessa, jonka aikana syntyi 140 000 uutta työpaikkaa, jotka muuttivat suomalaista elämää merkittävästi. Kuitenkin tämän positiivisen vireen ennustetaan lähivuosina hiipuvan. On vanha sanonta: ”Silloin kun ei tuule, silloin soudetaan.” Onkin tärkeää, että ne, jotka tätä Suomi-venettä soutavat, soutavat samassa tahdissa ja samaan suuntaan. Jotta tämä voisi toteutua, on työministeriön otettava toiminnastaan enemmän tehoja irti. Työllisyyspolitiikka on uudistettava, ja siihen tarvitaan laajaa parlamenttista näkemystä. Tämä asia on niin vakava, että hallituksen on otettava vahva etunoja ja kiihdytetty vauhdinotto, jotta hyppy kansainväliseen kärkeen onnistuisi.

Meillä on mahdollisuutemme. Suomi on aina selvinnyt vaikeista tilanteista silloin, kun se on yhdistänyt voimansa, ja tässä oppositiopuolueen edustajana katson myös vahvasti peiliin: olenko valmis antautumaan sellaiseen yhteistyöhön, joka toisi parhaita mahdollisia tuloksia? Sanon itselleni, että yritän tehdä parhaani. Tämä hetki on hyvin poikkeuksellinen sen takia, että koko työelämä on niin murrosvaiheessa. Vanhoja työammatteja poistuu valtava määrä, mutta syntyykö tilalle samassa suhteessa uutta oivaltamista, uutta luovaa teollisuutta, uusia innovaatioita? Arvoisa uusi työministeri, onnea ja menestystä teille tehtäväänne, ja haluan täältä pöntöstä julistaa kansan kuulemana, että olemme valmiit yhteistyöhön, koska tässä on kysymyksessä kansallinen etu.

On myös lisättävä poikkihallinnollista yhteistyötä. On lisättävä yhteistyötä kuntien kanssa, on erityisesti pohdittava, miksi kunnissa niin paljon rahaa menee tehottomaan työttömyyden hoitoon ja työpaikkoja kuitenkin syntyy niin vähän ja ollaan valmiit maksamaan näitä sakkomaksuja ennemmin kuin etsimään niitä mahdollisuuksia työllistää ihmisiä.

Työn kohtaanto on iso ongelma myös. Siihen on löydettävä yhdessä aktiivisia malleja. Jollakin tavalla koen, että myös mitä tulee tähän ammattiyhdistysliikkeen rooliin... — Ja muuten arvostan ammattiyhdistysliikkeitä, siitä ei ole kysymys, mutta myös niiden täytyy uudistua. Ei riitä se, että he pohtivat sitä, miten oli ennen, vaan on pohdittava sitä, miten ammattiyhdistysliike palvelisi maata parhaiten nykyisessä muuttuneessa tilanteessa. Yritystoiminnasta me kaikki, jokainen eduskuntaryhmä, olemme omissa poliittisissa ohjelmissamme todenneet, että yrittäjät ovat se ryhmä, joka tuottaa nopeimmin uusia työpaikkoja, joten meidän pitäisi kyllä ottaa — niin kuin viime hallituskaudella täällä tuli tämä kärkihanketeemoitus esille — tämä yrittäjien kokonaistilanteen haltuuntotto kärkiteemaksi sille, että hallitus tämän työllisyystavoitteen saavuttaa, tai sanoisin näin: että koko Suomi tämän työllisyystavoitteen saa toteutettua. Täällä on todettu, että Suomen Yrittäjät ovat itse kertoneet, että jos paikallista sopimista lisättäisiin, voisi syntyä hyvinkin helposti 15 000 uutta työpaikkaa. Se on valtava määrä: 15 000 perhettä, joihin tulisi työtä.

Arvoisa puhemies! Tämä haaste on niin merkittävä ja niin vakava, että tässä ei pitäisi nyt politikointia harrastaa kovin paljon vaan pitäisi löytää ne yhteiset välineet ja tarttua niihin. Olen valmis työhön. — Kiitos.