Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Arvoisa puhemies! Lyhyesti esittely tästä pääluokan alasta.

Pääluokan loppusumma on 14,9 miljardia, ja se on itse asiassa 138 miljoonaa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Ja syy tähän on positiivinen: koska työllisyys on parantunut, niin meidän työttömyysturvamenot ovat alentuneet. Toinen syy liittyy työnantajan sairausvakuutusmaksumuutoksiin. Tästä huolimatta budjetissa on olemassa lisäykset muun muassa yksinhuoltajakorotukseen, toimeentulotuen yksinhuoltajan perusosaan tehdyt tasokorotukset, takuu- ja kansaneläkkeen korotukset ja työmarkkinatuen korotus ja tämän tyyppisiä sosiaaliturvan etuuksien parantamisia. Kannattaa muistaa, kun katsoo tätä loppusummaa, että itse asiassa peruspalvelupuolen rahoituksesta valtaosa tulee kuntien puolelta ja se sisältyy valtiovarainministeriön pääluokkaan ja siellä kyse on noin 7,1 miljardista eurosta. Eli tämä suhteuttaa näiden budjettien ja pääluokkien kokoja.

Keskityn vain niihin muutoksiin, joita valiokunta teki tämän budjettikäsittelyn aikana, koska muuten aika ei riitä. Ensimmäinen niistä on sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot. Siinä kyse on lisäyksestä, joka on tehty Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon liittyen. Tämmöinen elin kuin GREVIO, joka on Euroopan neuvoston arviointielin siitä, miten sopimuksia pannaan täytäntöön, on huomauttanut Suomea siitä, että meillä ei ole sopimuksen edellyttämää pysyvää koordinaatio-, arviointi- ja toimeenpanoelintä. Nyt valiokunta on varannut tähän rahoituksen sillä tavalla, että sitä voidaan lähteä rakentamaan, ja tämän summan suuruus on 300 000 euroa.

Valiokunta kiinnitti huomiota kansallisten sähköisten asiakastietojärjestelmien merkitykseen ja siihen, että niitä pitää kehittää, koska tiedolla johtaminen on merkityksellistä. Jos ajattelemme vaikkapa sote-uudistusta, niin on äärimmäisen tärkeää, että meidän tietojärjestelmämme ovat timmissä kunnossa, ja sitä kautta voidaan saada paitsi parempaa palvelua myös kustannussäästöjä.

Toinen asia, jonka valiokunta nosti tärkeänä esiin, liittyy Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintaan. Me kaikki tiedämme, että esimerkiksi vanhustenhuollosta on tullut paljon enemmän valituksia kuin aiemmin. Tämä taas vaikuttaa valvontapuolella siihen, että tarvitaan enemmän valvontaresurssia. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että tämän resurssin riittävyyttä seurataan ja arvioidaan, ja mahdollisesti sitten lisäbudjetissa myös reagoidaan siihen, jos valvonnan resurssit ovat puutteelliset.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta oli yksi tärkeä kohta, jossa itse asiassa valiokunnan viesti hallitukselle on se, että meidän on selkiytettävä tätä rahoitusjärjestelmää, koska meillä nyt täällä tutkimuspuolella iso osa rahoituksesta tulee kunnilta, ja jos siirrytään maakunnalliseen sote-järjestelmään, niin on riskinä se, että rahoitus pienenee. Ja tuo rahoitus on, ikävä kyllä, 20 vuoden ajan pienentynyt, ja sen vuoksi se ei ainakaan tästä saa mennä alaspäin vaan tavoitteen pitää olla enemmänkin ylöspäin. Sillä, että meillä tutkimus toimii ja meillä terveydenhuollossa kehitetään uusia innovaatioita ja käytetään viimeisintä tutkimustietoa, me saamme paitsi ihmisille parempaa hoivaa myös kustannussäästöjä.

Hoitotyön tutkimukseen tämän kohdan sisällä valiokunta lisäsi 100 000 euroa, joka liittyy lähinnä siihen, että kun Hotus tekee hoitotyön suosituksia ja siellä edellytetään, että ne ruotsinnetaan, niin tähän ei ollut varattu rahaa. Toivomme, että tätä Hotus ei joudu ikään kuin ottamaan sitä kautta sisältänsä, että näitä hoitotyön suosituksia tehtäisiin vähemmän tai niiden toimet keskeytyisivät.

Erityishankkeena valiokunta lisäsi rahaa ruoka-apuun. Sitä ei liene tarvitse tässä salissa selittää. Summa on 1,2 miljoonaa, ja toivomus on se, että tästä tulee pysyvä käytäntö, eikä olisi niin, että eduskunta aina sitten tässä joulun alla miettii, miten se asia rahoitetaan.

Päihteitä käyttävien äitien palveluihin hallitus oli varannut talousarvioesityksessä 1,5 miljoonaa, ja tähän valiokunta lisäsi vielä 200 000, koska se on myös äärimmäisen tärkeä toimi. Uskon, että sen sisältöä ei tarvitse tälle salille avata vaan se ymmärretään kertomattakin.

Keliaakikkojen ruokavaliokorvaus poistettiin 2016, ja tässä valiokunta ottaa kantaa sen puolesta, että pidetään tärkeänä, että mahdollisuudet ruokavaliokorvauksen palauttamiseen selvitetään. Valiokunta kiirehtii tätä selvitystä ja on siitä tehnyt lausumankin.

Sitten rintamamieslisät: Sitäkään en avaa enempää, koska se on ollut eduskunnan yhteinen tahto, eli täällä mennään huomattavasti parempaan suuntaan. Kyse on puolisoiden haitta-asteiden yhdenmukaistamisesta mutta myös kuntoutuksen parantamisesta muilta osin. Hallitus toi täydentävässä esityksessä aika ison summan lisää näiden rintamamiesten palveluihin, ja se johtuu siitä, että kustannukset kunnille ovat olleet suuremmat kuin on arvioitu.

Ehkä vielä YTHS:stä hyvin lyhyesti: siinä valiokunta laittoi tämmöistä niin sanottua siltarahoitusta 1,4 miljoonaa, joka liittyy siihen, että ammattikorkeakoululaiset tulevat opiskelijoiden terveydenhuollon sisälle mukaan.

Kello näyttää jo yliaikaa, mutta vielä ehkä lyhyesti se, että hoiva-alalla on ollut pulaa ruotsinkielisistä työntekijöistä ja pääkaupunkiseudulle valiokunta lisäsi resurssia, jotta osaava kielitaito voidaan sillä puolella turvata. Lääkehuollon tiekarttaan valiokunta lisäsi niin ollen 300 000 euroa, [Puhemies koputtaa] ja sillä halutaan kiirehtiä tämän liikkeelle lähtöä. Lisäksi turvakotitoimintaan tuli miljoonan lisäresurssi, koska olemme jäljessä siitä tavoitteesta tai suosituksesta, mitä tällä puolella pitäisi olla. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitokset, edustaja Filatov. Sitten ministeri Pekonen.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio edistää hallitusohjelman sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Toimeentulon turva ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat hyvinvointia ja myöskin luottamusta siihen, että jokaisesta pidetään huolta. Me haluamme, että kaikki pysyvät mukana.

Talousarvioesitys parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa. Tämä näkyy muun muassa perusturvan, pientä eläkettä saavien eläkkeiden, lapsilisien yksinhuoltajakorotuksen, elatustuen ja rintamalisän korotuksissa. Vuoden 2020 alusta alkaen kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Perusturvaan eli työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen, vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin tehdään 20 euron korotus. Yksinhuoltajille tarkoitettu lapsilisäkorotus sekä neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettava lapsilisä nousevat 10 eurolla. Samalla yksinhuoltajan perusosan korotusta toimeentulotuessa nostetaan noin 20 eurolla, jotta lapsilisän korotuksesta hyötyvät myöskin toimeentulotukea saavat yksinhuoltajaperheet. Elatustukea korotetaan 7 eurolla. Lisäksi rintamalisää korotetaan 1.4.2020 alkaen nykyisestä noin 50 eurosta 125 euroon kuukaudessa. Näihin etuuksiin myöskin tehdään normaalit indeksikorotukset.

Panostukset sosiaaliturvaan vähentävät köyhyyttä. Koko talousarviossa tehtävien muutosten myötä köyhyysriski poistuu arviolta noin 18 000 ihmiseltä. Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta on talousarviota koskevassa lausunnossaan todennut, on tärkeää, että pysyvät menojen lisäykset kohdennetaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen. Erityisen iloinen olen epäoikeudenmukaisen aktiivimallin purkamisesta. Tämä parantaa osaltaan myös työttömien perusturvaa, kun aktiivimallin leikkuri ei enää vähennä jatkossa korvauksen määrää keneltäkään.

Arvoisa puhemies! Laajempi sosiaaliturvan uudistus käynnistyy parlamentaarisessa komiteassa heti vuoden 2020 alussa. Sosiaaliturvauudistuksen sekä STM:n toisen ison uudistuksen, sote-uudistuksen, valmistelemiseen on varattu ministeriölle lisäresursseja ensi vuodelle yhteensä 1,2 miljoonan euron verran. Kelan tietoturvan parantamiseen kohdennetaan 1,4 miljoonaa euroa. Hallituksen tavoitteena on maailman paras työelämä, jossa jokaisen tiedot ja taidot voivat olla käytössä. Työllisyys- ja työhyvinvointitavoitteiden saavuttamista tuetaan STM:n budjetissa muun muassa osatyökykyisille suunnatulla työkykyohjelmalla, työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalla sekä jatkamalla palkkatuen rahoittamista työttömyysetuusmäärärahoista. Yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa toteutettavaan osatyökykyisten työkykyohjelmaan kohdennetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020. STM:n osuus on 4,5 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman käynnistämiseen on varattu miljoona euroa niin ikään vuodelle 2020.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää eduskuntaa, sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ja valtiovarainvaliokuntaa talousarvion hyvästä käsittelystä. Rintamalisien korottamisen lisäksi olen todella iloinen eduskuntakäsittelyssä tehdystä määrärahalisäyksestä lääkehuollon tiekarttaan liittyvien selvitysten tekemiseen. STM:n hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2020 on 14,9 miljardia euroa, joka on runsas neljäsosa valtion talousarviosta. Määrärahaesitys on 138 miljoonaa euroa vuoden 2019 varsinaista talousarviota pienempi. Menojen lasku aiheutuu pääosin työllisyyden kasvusta sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen pienentymisestä.

Arvoisa puhemies! Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru jatkaa tästä sosiaali- ja terveysministeriön talousarvion esittelyä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus jatkaa sosiaalisen kestävyyden tavoitteiden edistämistä omassa ohjelmassaan sekä talousarvioesityksessään. Tarkoitus on siis se, että investoinnit ihmisiin näkyvät myös konkreettisesti tässä budjetissa. Uskomme, että hyvinvoivat ihmiset ovat kestävän ja hyvinvoivan talouden perusta niin työntekijöinä, osaajina kuin yhteisön jäseninä.

Palvelujärjestelmän tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Osalla väestöstä nämä tavoitteet toteutuvat jo hyvin, mutta osan kohdalla palveluiden käyttö on tarpeisiin nähden vähäistä tai saatavilla oleva palvelu ei vastaa tarpeisiin. Tehtävää meillä siis vielä on.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen on viime vuosina painottunut vahvasti hallinnon rakenteisiin. Tällä kertaa sote-uudistus käynnistyy peruspalveluja vahvistamalla, eri sisältöuudistuksilla, ja tälle työlle osoitamme myös rahaa. Uudistus jatkuu myös rakenneuudistuksena, joka sekin on tärkeä, kun otamme huomioon hallinnon kehittämisen haasteet.

Lapsien ja perheiden palveluiden kehittämiseen sekä lapsi-  ja  perhepalveluiden muu-tosohjelman jatkoon osoitetaan 10 miljoonan euron määräraha vuodelle 2020. Lapsistrategian valmisteluun varataan 2 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Turvakotien toimintaan varataan 21,6 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa euroa on turvakotipaikkojen lisäämiseksi. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon kohdennetaan tuo 1,5 miljoonan euron lisämääräraha. Lisäksi lastenasiaintaloille esitetään 1,6 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Yli 16-vuotiaiden seksuaalirikosten uhrien tukikeskuksille eli näille Seri-keskuksille perustetaan niin sanottuja satelliittikeskuksia, jotka laajentavat keskusten palveluja ja kattavuutta. Tähän on varattu 0,3 miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluja parannetaan myös hoitotakuuta tiukentamalla ja ikäihmisten hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta täsmentämällä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen ja parantamiseen kohdennetaan 97 miljoonan euron määräraha, joka kohdennetaan muun muassa siten, että hoitotakuuta ja ikäihmisten hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta täsmennetään, kehitetään omaishoitoa ja kotihoitoa, valmistellaan kansallinen mielenterveysstrategia ja ikäohjelma, kokeillaan kehitysvammaisten henkilökohtaisia budjetteja ja kehitetään perhepalveluja ja lääkehuoltoa sekä kaksikielisiä palveluja. Sitovan henkilöstömitoituksen siirtymäajan jälkeiset täysimääräiset resurssivaikutukset huomioidaan julkisen talouden suunnitelmassa, joka on keväällä edessä, ja tulevissa talousarvioissa. Vahva poliittinen eduskunnan tahtotila on siis huomioitu. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtion korvaukseen tehdään 1 miljoonan euron tasokorotus. Määrärahataso nousee 2,9 miljoonaan euroon.

VM:n pääluokan kuntien peruspalveluiden valtionosuudessa on huomioitu uusina tehtävinä hallitusohjelman mukaisesti ensinnäkin se, että tämä miljoona euroa osoitetaan nimenomaan Vaasan keskussairaalan laajaan päivystykseen, kun tämä uusi tehtävä tulee, mutta sitä ei käytetä siellä Vaasassa, niin kuin tiedätte, vaan sitä entistä keskittämistä perutaan niin, että se hyvitetään kaikille niille tahoille, jotka kuntapuolella peruspalveluiden valtionosuudessa siitä aikaisemmin säästöinä maksoivat. Perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden 2 miljoonan euron tukirahoitus on myöskin otettu huomioon siellä peruspalveluiden valtionosuudessa.

Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vahvistetaan, kun terveysalan kansallinen kasvustrategia saa jatkoa ja kun käynnistetään uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintaa.

Sitten kasvuun: Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian tukemiseen varataan 7 miljoonan euron määräraha, jolla tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien perustamista ja toiminnan kehittämistä. Osaamiskeskittymillä tarkoitetaan siis Kansallista syöpäkeskusta, neurokeskusta, biopankkeja ja valmisteilla olevaa genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta. Kuluvana vuonna käynnistyneen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen, niin sanotun Tietolupaviranomaisen, toimintakuluihin on varattu 5,2 miljoonaa euroa. Terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 25 miljoonan euron rahoitusta. [Puhemies koputtaa] Lisäksi terveydenhuollon yksiköiden lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvauksiin varataan 96 miljoonaa euroa, ja virastojen kokonaistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuollon alalla käytetään siis 204 miljoonaa euroa, ja myös rokotusohjelmaa uudistetaan.

En mene nyt yksityiskohtiin tässä yhteydessä, mutta totean, arvoisa puhemies, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus talousarvioesityksessä on lähes 15 miljardia euroa, joten tärkeitä asioita tässä on esillä.

Kiitän valiokuntaa, ensinnäkin valtiovarainvaliokuntaa ja terveysjaostoa, joka tässä on tehnyt ison työn, ja sosiaali- ja terveysvaliokuntaa. Kiitos kaikille tästä suuresta työstä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitos, kiitos. — Ja sitten vielä ministeri Blomqvist.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä ministeri Kiuru sanoi, niin STM:n määräraha on iso. Sen sijaan tasa-arvolle — suurimmalle osalle — ei ole budjetoitu erillistä määrärahaa. Kuten kaikki tiedämme, niin hallitusohjelmassa on ennätysmäärä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kirjauksia ja siellä myös todetaan, että hallitus sitoutuu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen muun muassa talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa, ja tästä ajattelin vähän puhua. Kuitenkin totean sen, että sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmiin on varattu ensi vuoden talousarviossa 0,5 miljoonaa euroa ja näitä ohjelmia suunnitellaan parhaillaan ja niiden arvioidaan valmistuvan ensi vuoden alkupuolella.

Sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittäminen ja tukeminen ovat erittäin tärkeitä. Tällä hetkellä asiasta ohjeistetaan budjetin laadintamääräyksessä niin, että jokaisen ministeriön tulee sisällyttää pääluokkaperusteluihin yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä talousarvioesitykseen liittyvästä toiminnasta. Näitä ministeriöiden talousarvioesitysten tasa-arvoon liittyviä tarkasteluja seurataan sitten vuosittain, ja seurantaa hyödynnetään tietysti ministeriöiden toiminnan kehittämisessä, mutta tässä seurannassa ei kuitenkaan löydetä kaikkia tasa-arvoon vaikuttavia toimia, sillä siinä ei tehdä kattavaa laadullista tai sisällöllistä analyysia talousarvioehdotuksista. Yhteenvetotarkastelu voisi perusteellisesti tehtynä nostaa paremmin esiin budjetin vaikutuksia miehiin ja naisiin sekä tasa-arvoon ja siten parantaa budjetin läpinäkyvyyttä ja laatua ja myös sillä tavalla edistäisi tasa-arvoa.

Kaikilla ministeriöillä on tälläkin hetkellä — ja on jo jonkin aikaa ollut — jonkinlainen sukupuolinäkökulma talousarvioesityksen pääluokkaperusteluissa. Yhteenvetotekstien laatu ja analyysien syvyys kuitenkin vaihtelevat eri ministeriöiden välillä. Ja kun haluamme nyt edistää sukupuolivaikutusten arvioinnin integroimista osaksi budjettiprosessia, se edellyttää muun muassa arviointimenetelmien kehittämistä edelleen, prosessiin osallistuvien osaamisen, resurssien ja motivaation kehittämistä sekä sukupuolittain eritellyn tiedon analysoinnin, saatavuuden ja käytön parantamista, ja sitä nyt haluamme edistää. Lisäksi tasa-arvon edistäminen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kehittäminen edellyttää muun muassa valtioneuvoston henkilöstön tasa-arvo-osaamisen kasvattamista. Tarvitaan koulutusta ja resursseja tiedon hankintaan ja analysointiin, ja ennen kaikkea tarvitaan tietysti johdon sitoutumista sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Minusta tahtotila on hyvä, sitoutuminenkin on hyvä, mutta osaamispuolella meillä on vielä kehittämistä.

Hallituksen toimintasuunnitelman mukaan sukupuolitietoista budjetointia edistetään osana valtiovarainministeriön kestävän kehityksen budjetoinnin kehittämistyötä.

Vi har alltså, värderade talman, som målsättning att förbättra integreringen av jämställdhet och könskonsekvensbedömningar i budgetarbetet. Vi har ett regeringsprogram som också säger just det här, att vi ska bli bättre på det både i budgeteringen och i alla stora reformer. Vi har klara skrivningar i regeringsprogrammet om det här. Nu behöver vi ännu förbättra kunnandet också i den här budgetprocessen inom olika ministerier, och det arbetet pågår som bäst.

Lopuksi, herra puhemies, haluan kiittää niistä hyvistä keskusteluista, joita olen saanut käydä jaostossa ja myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Tasa-arvon edistämiselle löytyy laajaa tukea, ja siitä olen todella iloinen. Lisäksi tasa-arvoministerinä iloitsen myös siitä, että naisjärjestöjen toimintaan nyt valtiovarainvaliokunta ehdottaa lisämäärärahaa kuten myös turvakotitoiminnan kehittämiseen. Kiitos siitä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Mennään keskusteluun. Näyttää siltä, että on halukkuutta debattiin. Aloitetaan.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta, että sekä Rinteen että nyt juuri aloittaneen Marinin aikana kyllä on saatu itse asiassa jo paljon aikaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osalta. Olemme käsitelleet sosiaali- ja terveysvaliokunnan puolesta 18 mietintöä tässä salissa, ja niistä suuri osa on ollut budjettilakeja ja erityisesti ministeri Pekosen puolen lakeja, jotka liittyvät näiden pienimpien päivärahojen, työttömyysturvan, lapsilisien ja pienimpien eläkkeiden korottamiseen. Se on erittäin hyvä.

Sitten ehkä toteaisin täältä ministeri Kiurun puolelta, että se on juuri näin, että meidän pitää kehittää sotessa sekä sisältöjä että rakenteita, ja tätä molempien kehitystyötä on nyt tässä menossa. Mutta itse ajattelen myös, että me emme saa toimivaa sotea, ellei meillä ole myös se sote-uudistus tehtynä. Kysyisin tämän osalta: pystyttekö te arvioimaan, milloin me voisimme saada tämän sote-lakipaketin eduskunnan käsittelyyn ja milloin sote olisi myös voimassa?

Arvoisa puhemies! Laaturekisterit ovat tärkeässä roolissa yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa. Hallitusohjelmassa mainitaan tiedolla johtamisen tärkeys, mutta laaturekistereiden osalta ei näy budjetissa millään tavalla, että halutaan tiedolla johtaa. Laaturekisterit ovat tärkeitä hoitoketjujen sujuvuuden, avoimuuden ja myöskin kustannusvertailun takia. Kysyisinkin ministeri Kiurulta: loppuvatko laaturekisterit, kun niiden rahoitus nyt loppuu — kesäkuun loppuun mennessä muistaakseni viimeiselle on rahoitus — vai mitä aiotte tehdä näiden laaturekistereiden kanssa?

Arvoisa herra puhemies! Hoitajamitoituksen viivästyminen: Tämä kaatui siihen, kun hallitus kaatui ja tuli viikon paussi tämän lakiesityksen valmisteluun. Te perustelitte, hyvä hallitus ja ministerit, tätä juurikin niin, että sen takia esitys viivästyy, koska hallitus kaatui. On vaikea uskoa, että viikko voisi vaikuttaa näin ratkaisevasti tällaiseen asiaan. Olisi voinut kuvitella, että esitys on kuitenkin jo pitkällä valmistelussa. Tässä tulee sellainen tunne, että siellä on suuria ongelmia saada sitä aikaiseksi, se herää väistämättä. Ja kysynkin teiltä, mitä ongelmia siellä hoitajamitoituslakiesityksessä nyt on. Onko sitä tulossa, ja kuinka paljon se viivästyy? Emme jaksa millään uskoa näitä teidän selittelyjänne.

Olette kohdentaneet 5 miljoonaa euroa siihen hoitajamitoitukseen. Se tuntuu aika riittämättömältä. Tehy on tänään ilmoittanut, että se vaatii 100 miljoonaa euroa lisää valtion-apua palkkoihin. Elikkä me tarvitsemme hoitajia, ja kysyn teiltä, ministeri: millainen suunnitelma teillä on saada hoitajia ja palkata, [Puhemies koputtaa] kouluttaa heitä?

Arvoisa puhemies! Kun tuo ensimmäisen puheenvuoro oli esittelypuheenvuoro, niin nyt pääsen sanomaan muutaman henkilökohtaisen näkemyksen.

Itse asiassa olen hyvin iloinen, että tähän Istanbulin sopimuksen koordinointiin saadaan nyt resursseja, ja toivon, että ministerit katsovat huolella sen, miten se on järkevä organisoida sillä tavalla, että useammassa ministeriössä otetaan aidosti vastuuta siitä, että perheen sisäistä ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa myös ehkäistään ja että uhrien apu on riittävällä tasolla.

Toinen asia, johon haluaisin kiinnittää huomiota, liittyy mielenterveyden häiriöihin. Me itse asiassa tiedämme, että OECD on arvioinut, että kustannukset, mitä meidän yhteiskunnallemme tästä tulee, ovat noin 11 miljardia ja mielenterveyden häiriöt ovat suurin syy, miksi ihmiset nykyään siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle. Nyt, kun sote-uudistusta rakennetaan, kyse on myös kouluterveydenhuollosta ja koulujen palveluista. Esittäisin tiukan vetoomuksen, että katsotte huolella sen, miten tämä rakenne syntyy tässä uudessa sotessa, [Puhemies koputtaa] koska koulut ovat ne, missä nuoret tavoitetaan. [Sari Sarkomaa: Salasiirto maakuntiin meneillään!]

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluiden painopiste on tällä hallituskaudella käännetty takaisin matalan kynnyksen peruspalveluihin. Vaikka kokonaisvaltainen sote-uudistus on käynnissä, tämä hallitus ei ole unohtanut nykyisiäkään peruspalveluita. Ensi vuodelle on varattu noin 100 miljoonaa euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittämiseen.

Sosiaalietuuksia korotetaan, millä pyritään tukemaan heikoimmassa asemassa olevia ja edistämään näin sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vanhusten hoivapalveluita halutaan parantaa ja lapsi- ja perhepalveluihin halutaan panostaa. Mielenterveyspalveluita vahvistetaan laatimalla mielenterveysstrategia.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä myös sitä, että omaishoidon kehittämiseen ryhdytään ja siinä kiinnitetään huomiota myös työssäkäyvien omaishoitajien sekä lasten ja nuorten omaishoitajana toimivien henkilöiden tilanteeseen.

Tämä hallitus haluaa luoda hyvinvointia. Hyvinvointi lisää tuottavuutta [Puhemies koputtaa] ja työllisyyttä, mikä lisää luottamusta tulevaan [Puhemies koputtaa] ja rohkaisee myös yrittämään.

Arvoisa herra puhemies! On yhdessä saatu aikaan Marinin hallituksen ensimmäinen budjetti, ja monet kysymykset haastavat meitä täällä sosiaali- ja terveyspuolella ja edellyttävät hyvin valmisteltuja ja vastuullisia toimia hallitukselta ministereineen ja ministeriöiltä virkamiehineen: ikääntyminen, kaikki hoivakysymykset, sote-uudistus, sotu-uudistus. Minä toivon, että me pystymme katsomaan ihmistä kokonaisvaltaisesti kaikissa palveluissa vauvasta vaariin — ei palastella niin, että ihminen on irrallinen pää tai irrallinen käsi tai irrallinen hammas, vaan ihminen on kokonaisuus — ja vihdoin ja viimein päästään meidän järjestelmässämme siihen, että hoidetaan kokonaista ihmistä, ei vain irrallisia osia.

Arvoisa puhemies! Suurella ilolla tervehdin tätä, että on tämä rintamaveteraanien asia hoidettu ja tämä korotus on tullut, tämä 125 euroa heille, ja myöskin sotainvalidien puolisoille tulee helpotusta, mutta valitettavasti tietenkin nämä uudistukset tulevat vasta 1.4. voimaan. Olisi vuodenvaihteessa ollut kyllä vielä parempi vaihtoehto.

Mutta se, miksi nyt vielä haluaisin jatkaa: tässä maassa on vielä myöskin sotiemme veteraanien puolisoja, jotka eivät saa valtiolta mitään. Esimerkiksi ruoka-apua taikka jotain muuta hoivaa voitaisiin heille antaa. Toivonkin, että sitten kun seuraavan kerran budjettia käsitellään, niin voisimme myöskin näihin asioihin saada lisäyksiä. Oma äitinikin on vielä elossa, ja hän aikanaan oli ilmavalvontalottana ja siellä taistelujen keskellä, kun Haapamäen ratapihaa pommitettiin. Hän oli siinä sadan metrin päässä tornissa mutta jäi henkiin, ja häntäkään ei ole muistettu. [Puhemies koputtaa] Toivonkin samalla, että vielä nämä loputkin vielä elossa olevat otettaisiin sitten seuraavalla kerralla huomioon.

Mutta kiitoksia näistä.

Arvoisa puhemies! Harvoin näin epäselvässä tilanteessa ollaan tässä vaiheessa budjetin käsittelyä. Hallitus lupasi ennen vaaleja hoitajamitoituksen hetkessä ja yhdellä virkkeellä. Tällä hetkellä me emme tiedä, milloin tuo esitys tulee. Ja todella suuri pettymys oli se, että kun te totesitte, ministeri Kiuru, että vähintään 4 400 hoitajaa ja 250 miljoonaa euroa tulee, niin ensi vuoden budjetissa on 5 miljoonaa euroa. Sillä ei saa sataakaan hoitajaa. Miten tämä on mahdollista? Miten te teitte näin rujon arvovalinnan, kun budjettia teitte?

Hoitotakuun kiristys, se että nopeammin pääsisi terveysasemalle, on kokoomuksen aloite. On hyvä, että se on hallitusohjelmassa. Te sanoitte, että 70 miljoonalla, jos jollakin, saa ne tuhat lääkäriä, minkä te olette luvannut, mutta nyt on ilmennytkin, että sillä rahalla ei voi palkata lääkäreitä.

Voisitteko kertoa, miten näin kävi, että hoitajamitoituksen määrärahat puuttuvat budjetista? Ja voitteko te kertoa, millä rahalla nuo lääkärit palkataan? [Puhemies koputtaa]

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on nyt hyvällä uralla. Itselläni on hyvin luottavainen olo tästä, koska tällä kertaa, kun kokoomus ei ole tässä mukana, bisneksen sijaan nyt on aidosti keskiössä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ja siinä hallituksen on syytä jatkaa tällä oikealla uralla.

Minun huolenaiheenani ovat nämä sisäilmasairaat ihmiset, jotka monella tapaa tässä yhteiskunnassa jäävät vaille niitä palveluita ja sitä oikeaa terveydenhoitoa, mitä he tarvitsevat. Nyt onneksi valtiovarainvaliokunta esittää Turun yliopiston sisäilmayksikölle, tälle TROSSI-yksikölle, rahoitusta näiden hoitomenetelmien tutkimukseen. Toivoisin, että, ministerit Kiuru ja Pekonen, voisitte kommentoida, näettekö samalla tavalla tämän sisäilmakeskustelun hyvin yksipuolisena, koska saan paljon täältä sairastuneiden puolelta sitä palautetta, että virkakunta ei ministeriöissä, THL:ssä eikä muuallakaan ota tosissaan [Puhemies koputtaa] näitä sairauksia ja näiden sairastuneiden [Puhemies koputtaa] ongelmia.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Pekonen, keliakiakorvaus poistettiin viime kaudella, kuten muistatte, ja nyt eduskunta on ottanut valtiovarainvaliokunnan mietinnössään lausuman tasolle toiveen siitä, että te kiirehditte tätä selvitystyötä, jota hallitusohjelmassa edellytettiin, ja edellytti myös sitä, että JTS:ssä varataan tähän tarvittava rahoitus. Nyt toivoisin, että tämä asia etenisi näin. Ilokseni huomasin myös, että keliakiakorvauksen palauttamiseen ovat ottaneet myös kaikki oppositiopuolueet myönteisen kannan, joten tämä on nähtävästi yhteinen tahtotila meiltä kaikilta.

Toinen asia, joka myös nostettiin lausuman tasolle, on VTR-rahoituksen taso, joka on pudonnut viimeisten 20 vuoden aikana. Kuten tiedämme, perusterveydenhuollon ja varsinkin terveyskeskusten tilanne on erittäin heikko, ennen kaikkea lääkäreitten osalta, ja nyt lääkärit toivoisivat sitä, että heillä olisi mahdollisuus tehdä myös tutkimus- ja kehittämistyötä työnsä ohella. Nyt toivoisin, kuten lausumassa todetaan, että tämä tutkimus [Puhemies koputtaa] saatetaan takaisin kasvu-uralle, [Puhemies koputtaa] ja tästä kysyisin ministeri Kiurulta. [Sari Sarkomaa: Ja miksi tutkimusmäärärahoja leikataan?]

Arvoisa herra puhemies! Todella huolestunut minäkin olen tuosta hoitajamitoituksen tilasta, siitä, että se ei ole vielä kunnossa — toivotaan, että pian saadaan.

Mutta kysyisin semmoisesta asiasta, että kuinka nyt on ajateltu esimerkiksi näitten tietokone- ja tämmöisten tiedonsiirtojärjestelmien toimivan sillä tavalla, että jos vaikka Savosta tai Vaasasta henkilö menee Helsinkiin tai Lappiin sairaalaan, niin ne tiedot siirtyvät ja lääkäri tietää, minkälainen hoitojuttu potilaalla on menossa. Eli tiedonsiirrosta kysyisin: milloinka on yksi yhtenäinen systeemi Suomessa?

Entäs omaishoidon tuki, onko omaishoidon tukeen tulossa se, että se tulisi verottomaksi?

Ja vielä kysyisin siitä, miten apteekkeja hyödynnetään, koska apteekkeja on joka kunnassa, montakin joissakin kunnissa. Miten apteekkeja voidaan hyödyntää enemmän sosiaali- ja terveysasioissa?

Arvoisa puhemies! Ikäihmisten palvelut on ehdottomasti turvattava, mutta uudistuksia on tehtävä niin, että kunnat pystyvät vastaamaan niille annettuihin velvoitteisiin.

Uudistamistyötä on myöskin tehtävä kokonaisuutena, ja ympärivuorokautisen hoivan ratkaisuja on käsiteltävä osana vanhuspalveluitten kokonaisuudistusta. Ympärivuorokautisen hoivan säätelyä uudistamalla ei saa heikentää kotihoidossa olevien ihmisten tai omaishoitajien asemaa.

Tähän haluamme kiinnittää myöskin huomiota ensi vuoden talousarviossa. Kokoomus esittää hoivapakettia, jossa on 1 000 hoitajaa kotihoitoon, 1 000 hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan, eli ikääntyneitten parempaan hoivaan yhteensä 150 miljoonaa euroa pysyvää lisäystä, mikä on yli 10-kertainen määrä hallituksen tekemään lisäyksen nähden. Haluamme myöskin painottaa kuntouttavia palveluita, valvontaa ja vanhuspalveluitten velvoittavuutta.

Toisena nyt viimeistelyssä olevaan asiaan haluan vielä kiinnittää huomiota, eli hoitotakuun kohdalla toivomme, että perustason palveluiden hoitotakuun tiukentamisen yhteydessä pääsy myöskään suun terveydenhuollon ja mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluihin ei vaarannu. [Puhemies koputtaa] Eihän näin päästetä käymään?

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin yhden ison asian ja sitten kaksi hieman pienempää mutta erittäin tärkeää, ja tämä iso on nyt se täällä jo esillä ollut sote-uudistuksen eteneminen. Se on paitsi välttämätöntä suomalaisten palveluiden turvaamiseksi myös suomalaisten kuntien näkökulmasta, ja toivonkin kyllä kaikkia voimia ja menestystä ministerille tämän hankkeen eteenpäin viemisessä. Ne kaksi muuta asiaa, jotka haluan nostaa esille, ovat erittäin myönteisiä asioita: Lapsilisien korotus — minusta se on todella viisaasti nyt kohdennettu juuri perheille, joille se tulee eniten tarpeeseen, eli monilapsisille perheille, yksinhuoltaperheille eli yhden tulonsaajan perheille, ja tämä on erittäin viisasta. Samaten opintotuen huoltajakorotus on todella viisasta politiikkaa.

Lopuksi myös erittäin tärkeä asia, joka liittyy tähän Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon, eli turvakotien rahoituksen lisääminen, sen rahoitusta valiokuntakin lisäsi. Tämä on todella tärkeä asia, ja tästä kiitokset kyllä paitsi [Puhemies koputtaa] ministereille myös valiokunnalle.

Arvoisa herra puhemies! Paljon on haasteita ikäihmisiin, hoitajamitoitukseen liittyen ja niin edelleen, niin kuin on tässä tullut esille. Mutta täytyy sanoa, että kiitostakin täytyy tästä esityksestä antaa, siinä on monia hyviä asioita: turvakotien lisääminen, päihdeäitien huoltoon euroja lisää, samaten lääkehuollon kehittämiseen. Ja tietysti kiitokset ruoka-aputoimijoille, se on erittäin tärkeää. Ruoka-apua voidaan jakaa, mutta toimijat tarvitsevat tietysti euroja toimintaansa.

Mutta sitten olisin halunnut kysyä näistä lapsiperheistä, lapsiperheköyhyydestä. Lohi tuossa mainitsi lapsilisän jakamisen — juuri näin olisi hyvä, mutta kysyisin, minkä takia päädyitte siihen. Kuitenkin jokaiselle lapselle, nimenomaan niille ensimmäisille lapsille, se lapsilisän korotus olisi tarpeen, samaten vauvarahaa — 1 000:ta euroa — olemme esittäneet, tuloveron lapsivähennystä ja myös opintorahan suurempaa huoltajakorotusta. Me tiedämme tämän syntyvyyden haasteen, ja tietyllä tavalla taloudellinen turva on kuitenkin iso tekijä siinä. Elikkä [Puhemies koputtaa] tähän olisin halunnut vielä tarkennusta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Tarkennus tulee myöhemmin.

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluan kiittää hallitusta niiden yli 600 000 eläkkeensaajan puolesta, joidenka toimeentulo kasvaa ensi vuonna. Tämä on selvä arvovalinta, ja tämä on suunnanmuutos tähän pitkään kehitykseen. Nyt puututaan eläkeläisköyhyyteen, ja tämä on äärettömän iso ja tärkeä asia, jonka haluan heti ensimmäisenä hallitukselle sanoa. Kansaneläkettä nostetaan 34 eurolla ja takuueläkettä 50 eurolla. Kansaneläkettä on nostettu viimeksi 12 vuotta sitten, eli siinäkin mielessä haluan korostaa tämän tärkeyttä ja suunnanmuutosta.

Täällä on tuotu paljon esille, että eläkkeensaajan toimeentuloon vaikuttavat keskeisesti myös palvelut, ja nythän on tärkeätä, että nimenomaan hoitotakuuseen ja -palveluihin panostetaan ja tuodaan tämä henkilöstömitoitus, josta täälläkin on vain puhuttu vuosikausia, mutta nyt se tehdään.

Kysyisin näistä asiakasmaksuista ja asiakasmaksulain uudistamisesta: minkälaista valmistelua sinne? Tämä on tietysti myös eläkkeensaajalle [Puhemies koputtaa] tärkeä kysymys.

Arvoisa puhemies! Haluan ensiksi edustaja Koskelan tavoin kiittää koko eduskuntaa yli puoluerajojen tehdystä päätöksestä, jolla rintamalisä nousee 125 euroon. Toki tämä päätös tulee useimpien veteraanien kannalta liian myöhään, mutta hyvä, että se nyt kuitenkin lopulta toteutetaan. Kiitos siitä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat muun opposition tavoin huolestuneita sote-uudistuksen etenemisestä tai pikemminkin siitä, että se tuntuu nyt junnaavan paikoillaan. Hallitukselta on tullut tänne eduskuntaan lähinnä esitys sote-rajoituslaista. Mutta mikäli uudistus saataisiin eteen hyvässä hengessä parlamentaarisesti, niin uskoisin, että se olisi paljon kestävämpi ja toisi nämä palvelut lähemmäksi kansalaisia ja olisi pitkällä tähtäimellä kustannustehokkaampi.

Arvoisa puhemies! Monien omaishoitajien asema on tukala paitsi henkisesti myös taloudellisesti, ja omaishoito on tärkeää paitsi yhteiskunnallisesti myös inhimillisesti, [Puhemies koputtaa] ja se myös vähentää julkisten sote-palveluiden tarvetta. [Puhemies koputtaa] Kysyn ministeriltä: onko hallitus valmis esimerkiksi tekemään omaishoidon tuesta verovapaan tulon?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Koetetaan, arvoisat edustajat, pysyä tässä minuutissa, niin mahdollisimman moni saa puheenvuoron. [Kimmo Kiljunen: Oikea linja!]

Arvoisa puhemies! Kiitoksia oikein hyvistä esittelyistä.

Ministeri Pekoselta kysyisin: Ensiksikin kiitoksia siitä, että osatyökykyisten työllistymisen edistämistä on jatkettu. Jos siitä sitten vähän tarkemmin kysyisin: miten se etenee? Sitten sotu-uudistuksesta: missä siinä mennään?

Ministeri Kiurulle niin ikään kiitoksia hyvästä esittelystä. Kysyisin tästä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksesta. Kun olemme saaneet lukea, että nyt on tänne pääkaupunkiseudulle tulossa tällainen erillishanke, joka on mielestäni kannatettava, niin kysyisin, voisivatko muut suuret kaupunkiseudut saada myöskin. Sitähän mietittiin viime kaudellakin, että tulisi tällaista jotain variaatiota, mutta se jäi hieman kesken.

Henkilöstömitoituksesta kysyn, mitkä ammattiryhmät nyt siihen sitten lasketaan ja onko niin, että vain osa työstä lasketaan mitoitukseen.

Hoitotakuusta: Seitsemän päivän hoitotakuu, hyvä juttu. Mutta onko kysymyksessä vastaanottoaika vai hoidon aloittaminen? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On erinomaista ja oikeudenmukaista, että hallitus on budjetissaan köyhän asialla ja vahvistaa monin tavoin huolenpitoa kaikenikäisistä ihmisistä. Lapsilisiin tulee korotuksia, opintotuen huoltajakorotusta nostetaan, pienimpiä eläkkeitä korotetaan, hoitoon pääsyn määräaikoja lyhennetään.

Sote-uudistuksen valmistelu on menossa. Se on hallituskauden merkittävimpiä hankkeita, joka vaikuttaa jokaisen suomalaisen mahdollisuuteen saada yhdenvertaisesti palveluja. Mutta se vaikuttaa myös meidän julkisen taloutemme kestävyyteen. Edustaja Vehviläinen jo kysyi sen tilanteesta, ja itseänikin se kiinnostaa.

Lisäksi haluaisin kysyä siitä, kun hallitusohjelmaan kirjasimme, että me parannamme sosiaalisen luototuksen saatavuutta niin, että sitä olisi mahdollista saada koko maassa. Mikä on tämän sosiaalisen luototuksen valmistelun tilanne? Se on erittäin merkittävä tekijä [Puhemies koputtaa] sellaisille ihmisille, jotka esimerkiksi ovat saaneet maksuhäiriömerkinnän eivätkä selviä taloudellisesti.

Arvoisa puhemies! Uuden vuosikymmenen ensimmäinen talousarvio palauttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden keskiöön sen, mikä sinne kuuluu: ihmisen. Hallitus parantaa sote-palveluiden saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sijoitetaan 105 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Palvelurakenteen uudistaminen toteutetaan vaiheittain. Uudistuksessa mukana ovat myös omaishoidon kehittäminen, kansallisen mielenterveysstrategian toteuttaminen sekä kotihoidon kehittämisohjelma. Suomeen perustetaan lastenasiaintaloja, jotka auttavat väkivallan uhreiksi joutuneita lapsia.

Arvoisa puhemies! Viime kaudella aloitetun Lape-työn jatkuminen on avainasemassa lapsi- ja perhepalvelujen laadun parantamisessa. Perhekeskukset sekä lisäresurssit aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa auttavat perheitä selviämään vaikeista ajoista eteenpäin.

Turvakotipaikkojen lisäämiseen osoitettua määrärahaa tervehdimme ilolla. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Istanbulin sopimuksen suosituksen mukaiseen paikkamäärään on vielä pitkä matka Suomessa. Naisiin kohdistuvan väkivallan juurisyihin on puututtava ja kaikkea väkivaltaa on [Puhemies koputtaa] aktiivisesti ehkäistävä ennalta. Oikea-aikainen apu koko perheelle on parasta apua myös lapselle.

Arvoisa herra puhemies! Vanhustenpalveluista ja niitten laadusta on paljon keskusteltu viime aikoina ja viime vuosina ja tähän liittyen hoitajamitoituksesta. Erityisesti yksityisellä puolella on erittäin paljon näitä virheitä tapahtunut. Jos otan esimerkiksi Varkauden tilanteen, niin siellä kunnat kun käyttävät palveluseteleitä, niin se maksaa 3 000 euroa kuukaudessa, sitten vuokrapaikka, 24 neliön huone, maksaa 750 euroa kuukaudessa plus 15 euroa päivässä ruoasta. Ja kun siihen vanhustenpalveluun kuuluu hoitosuunnitelma, niin olen jäänyt pohtimaan, kuinka varmistetaan niin sanottu vanhuksen kuluttajansuoja, jotta hän saa sen oikean palvelun, mitä tulee saada. Minusta oli hyvä asia, kun tänne on lisätty valvontaviranomaisten resursseja vuodelle 2020, mutta miten jatkossa aiotaan toimia? Tämmöinen kysymys.

Arvoisa puhemies! Suomi on maailman turvallisin ja onnellisin maa, näin sanotaan. Silti Suomi on EU:n toiseksi vaarallisin paikka naisille. Joka kolmas nainen kokee elämänsä aikana lähisuhdeväkivaltaa — mutta haluan korostaa, että myös aivan liian moni mies kokee lähisuhdeväkivaltaa. Tilastokeskuksen viimevuotisten tietojen mukaan viranomaisille ilmoitettuja perhe- ja lähisuhdeväkivaltauhreja oli lähes 10 000, mikä oli 3,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, ja tämä on valitettavasti vain jäävuorenhuippu. Yli 5 000 hakeutui vuonna 2018 turvakoteihin. Liian monelle jouduttiin näyttämään ovea, kun ei ollut tilaa. Turvapaikkoja on liian vähän, ja nyt myönnettävä 2 miljoonan euron lisämääräraha turvakotipaikkojen lisäämiseen tulee todella tarpeeseen. Arvioitu tarvittava määrä olisi 500 paikkaa. Vetoankin nyt ministereihin, että tällä tiellä jatketaan ja turvakotipaikkojen määrää tullaan myös jatkossa lisäämään.

Arvoisa puhemies! Hallitukselta ei ole tullut valiokunnan käsiteltäväksi paljon puhuttua ja odotettua esitystä hoitajamitoituksen nostosta. Tämä on ollut syksyn suurin pettymys. Nyt lakiesityksen käsittely siirtyy keväälle, eli vatulointi tämän asian kanssa jatkuu.

Uusi pääministerimme Sanna Marin sanoi eilen esitellessään uusvanhaa hallitusohjelmaa, että ketään ei jätetä yksin ja että vanhuksista pidetään huolta. Ei pidetä. Edelleenkin me jätämme vanhukset yksin pitämällä heitä kotihoidossa, silloinkin kun se ei enää ole se paras paikka. Edelleenkin palvelukodeissa asuvien vanhuksien tarpeita laiminlyödään, koska nykyisellä hoitajamitoituksella heistä ei ehditä pitämään niin hyvää huolta kuin olisi tarpeen. Edelleenkin hoitajat kamppailevat jaksamisen äärirajoilla sekä kotihoidossa että palvelukodeissa. Edelleenkin yhä useampi lähi- ja sairaanhoitaja jää työkyvyttömyyseläkkeelle loppuunpalamisen ja sitä seuraavan masennuksen vuoksi. Vuonna 2018 heitä oli 1 300 hoitajaa. [Puhemies koputtaa]

Suomalaisena minä häpeän Suomen vanhustenhoidon tilaa. Se ei kestä päivänvaloa myöskään vertailussa muihin Pohjoismaihin. Kysynkin teiltä, ministeri Kiuru: ettekö te häpeä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Juuso, pysytään tässä minuutissa.

Arvoisa herra puhemies! On hyvin surullista ja huolestuttavaa, että Suomi koreilee vuodesta toiseen Euroopan perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilastojen kärjessä, ja tästä aiheesta on täällä useammassa puheenvuorossa jo kunnioitettavasti mainittu. Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä julkaisi siis syyskuussa ensimmäisen Suomea koskevan raporttinsa, jonka mukaan emme esimerkiksi vieläkään tunnista kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja ja kompuroimme yhä lähestymiskiellon kanssa. Raportissa kiinnitetään erityistä huomiota myös lasten asemaan, mikä on erittäin tärkeä huomio. On kannatettavaa ja positiivista, että valtiovarainvaliokunta on lisäämässä 300 000 euroa yhteensovittamiselimen toimintaan, mutta kaikki hyvin tiedämme, että tämä ei suinkaan yksinään riitä, ja tämä tärkeä asia olisi vihdoin saatava kuntoon Suomessa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekonen totesi: maailman paras työelämä. Ministeri Kiuru totesi: kohti sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Kokoomus ja kristillisdemokraatit toteavat omassa mietinnössään, vastalauseessaan tai epäluottamuslauseessaan hallitukselle: tämä hallitusohjelma ja sen budjetti ei kannusta suomalaisia ahkeruuteen ja itsensä kehittämiseen. Perussuomalaiset omassa lausunnossaan toteavat: tämä hallitusohjelma ja budjetti eivät vastaa sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevien kansalaistemme tarpeisiin eivätkä paranna useimpien kansalaisten arkea. [Sari Sarkomaa: Työllisyys laskee!]

70 prosentilla suomalaisista käteen jäävät tulot lisääntyvät. Te tulette panostamaan voimakkaasti perusturvaan, myöskin pienimpiin eläkkeisiin, indeksitarkistukset tehdään, opintotukea ja lapsilisiä lisätään, ja tasoitatte tuloeroja. Arvoisat ministerit, kuinka uskottavalta tuntuvat nämä oppositiopuolueiden epäluottamuslauseet teidän silmissänne? [Jussi Halla-aho: Nyt tuli tiukka kysymys!]

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministereille sote-hallinnonalan uudistuksista, ja nähdäkseni siellä on myös hyvin merkittäviä uudistuksia nimenomaan semmoisen suomalaisen kannalta, joka todella tarvitsee apua. Osa niistä onkin jo lueteltu tässä keskustelussa.

Soten kohdalla puhumme usein palveluista, mutta minun tekisi mieli nostaa tähän keskusteluun myöskin toimintakulttuurin uudistaminen, koska kyllähän kyse on myös siitä, miten voisimme jouhevammin saattaa ihmisiä palvelusta toiseen ja auttaa silloinkin, kun ei ole täsmätarvetta jollekin tietylle palvelulle. Kysyisinkin ministereiltä: miten palveluohjaus ja palveluketjut on huomioitu nyt tässä sote-uudistuksessa, ja otetaanhan ne sote-uudistuksen ihan ytimeen? Kyse on pitkälle siitä, että löytyy oikea palvelu eikä roikuta tai olla vääränlaisessa avussa.

Kiitän iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävän ikäohjelman laatimisesta ja toivon todella, että vanhusasiainvaltuutetun pesti saadaan mahdollisimman pian pyörimään niin, [Puhemies koputtaa] että ikäihmisten turvalliseen elämään kiinnitetään huomiota.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman sivulla 147 todetaan, että kehitetään omaishoitoa. Mitään muuta hallitusohjelmasta ei löydy omaishoidon osalta. Kysyn yksinkertaisesti: miten ja milloin omaishoidon kehittämisen näemme täällä päätöksenteossa?

Sitten hallitusohjelman sivulla 152 sanotaan sote-uudistuksen osalta, että itsehallinnollisia maakuntia on 18. Mikä on nyt tilanne, kun Uuttamaata ollaan jakamassa? Pitääkö tämä 18 edelleen paikkansa?

Sitten sote-uudistuksen valmistelusta. Kunnat ovat nyt ulkona siitä valmistelusta, ja parlamentaarisesti sitä ei valmistella. Milloin aiotte ottaa esimerkiksi puolueet ja Kuntaliiton ja kunnat mukaan tämän tärkeän asian valmisteluun?

Arvoisa puhemies! Lääkäripula on totta. Sain tänä aamuna eräältä tuttavaltani viestin, jossa sanotaan, että hän, 72-vuotias mies, on nyt saanut jo kolmannen kerran siirron vakavasta sydänleikkauksesta eteenpäin, ja se johtuu siitä, että lääkäreitä ei HUSissakaan ole saatavilla. Olette varanneet 60 miljoonaa euroa hoitotakuun tiukentamiseen ensi vuoden budjettiin, mutta sehän on pääasiassa perusterveydenhuollon puolella. Millä tavalla aiotte parantaa erikoissairaanhoidon palveluita, ja mitä haluatte, että vastaan tälle 72-vuotiaalle tuttavalleni, joka odottaa sitä pikaista sydänleikkausta?

Arvoisa herra puhemies! Täällä edustajat Viljanen ja Pelkonen ovat pitäneet erittäin tärkeitä puheenvuoroja. Yksi pahimmista syrjinnän muodoista, lähisuhdeväkivalta, rehottaa meillä Suomessa. Suomessa jopa joka kolmas nainen kokee elämässään lähisuhdeväkivaltaa. Jokaisen meidän lähipiiristä siis löytyy varmasti näitä naisia, jotka ovat sitä kokeneet.

Arvoisa herra puhemies! Haluankin kiittää hallitusta erityisesti siitä, että se panostaa ensi vuonna Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja erityisesti lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja väkivallan uhrien auttaminen vaatii resursseja.

Palvelujen parantamisen lisäksi me tarvitsemme todellisia asennemuutoksia. Ennen kaikkea meidän tulee tunnistaa, että väkivalta on yksi äärimmäisen syrjinnän muoto ja että syrjinnälle altistavat tekijät altistavat myös väkivallalle. Meidän onkin päästävä lopullisesti eroon syrjinnästä itsessään. Vain todellinen toisen ihmisen arvon kunnioittaminen estää väkivaltaa alkuunsa.

Arvoisa puhemies! Tässä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa ovat myös aluehallintoviranomaisten työsuojelun vastuualueiden resurssit, ja siellä tämän vuoden määrärahataso on 24,8 miljoonaa euroa, ensi vuodelle 26,2 miljoonaa euroa, eli siinä on pientä nousua, mikä on hyvä asia. Tästä noususta on 1,5 miljoonaa kohdennettu työsuojeluvalvontaan ja harmaan talouden torjuntaan.

1,5 miljoonaa on varsin pieni summa siihen nähden, että tässä hallituksen toimesta ja tälläkin budjetilla ollaan lisäämässä itse asiassa vierastyövoiman tuontia. Siihenhän liittyy paljon ongelmia: alipalkkausta ja muita heikkoja työehtoja, joita sitten viranomaisen pitäisi valvoa, niin että työehtosopimukset ja lainsäädäntö tulevat työnantajan toimesta täytettyä. Tähän tarvittaisiin kyllä paljon enemmän määrärahoja kuin mitä nyt esitetään ja lisäksi tietysti muita toimia, [Puhemies koputtaa] kuten alipalkkauksen kriminalisointi ja ammattiliittojen kanneoikeus. Onko näille hallitus aikonut jotakin tehdä? — Kiitos, puhemies.

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksellä on tärkeä rooli suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja ihmisten hyvinvointiin. Hallitus on pienentämässä kotitalousvähennystä niin, että työkorvaus laskee 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkkakorvaus 20 prosentista 15 prosenttiin. Pidän tätä lyhytnäköisenä. Hallituksen kohdentama leikkaus kotitalousvähennykseen on leikkaus erityisesti lapsiperheiltä ja ikääntyneiltä ihmisiltä. Kotitalousvähennyksen leikkaus nostaa remonttien ja kotipalveluiden hintaa ja laskee palveluiden kysyntää. Tämä on omiaan kasvattamaan riskiä harmaan talouden lisääntymiseen sekä vähentämään palvelualojen työllisyyttä.

Kokoomuksella on hallituksen toimiin nähden täysin toisenlainen päämäärä. Me haluamme vähentää harmaata taloutta, edistää työllisyyttä sekä puolustaa lapsiperheiden ja ikääntyneiden arjen sujuvuutta. On ensiarvoisen tärkeää, että me päättäjät teemme kaikkemme sen eteen, että Suomi olisi kaikilla mittareilla maailman lapsiystävällisin maa. Se vaatii sitä, että emme vaikeuta perheiden mahdollisuuksia sujuvoittaa omaa arkeaan tai heikennä lapsiperheiden mahdollisuuksia ostaa sellaisia palveluita, jotka tukevat heidän elämäänsä.

Ekonomistit näkevät, että kotitalousvähennykseen kohdistuvan heikennyksen vaikutukset niin työllisyyteen kuin vanhusten asumiseenkin voivat pitkällä aikavälillä kääntyä selkeästi kielteisiksi. Arvokkaan vanhuuden takaamiseksi yhteiskuntamme tulee mahdollisuuksien mukaan tukea ikäihmisten omia toiveita siitä, missä ja miten he haluavat ikääntyä. Niin kauan kun kotona asuminen on turvallista, on tärkeää, että kotiin on saatavilla hoivan lisäksi myös muita tarvittavia tukia ja palveluita. Näitä ovat esimerkiksi siivouspalvelut, ruokapalvelut ja muut kotihoitoon liittyvät palvelut. Ne ovat merkittäviä arkea sujuvoittavia ja helpottavia palveluita.

Tampereella on kymmenisen vuotta sitten kehitetty tällainen Kotitori-malli, jonka tarkoituksena on helpottaa ikäihmisten pärjäämistä omassa kodissa. Sieltä saa neuvoa monenlaisiin arkisiin kysymyksiin, ja ajattelen, että myöskin tällaisten palveluiden hankinnassa se voisi olla juuri sopiva tapa auttaa ja neuvoa ja malli voisi olla levitettävissä muuallekin tukemaan tällaisten palveluiden käyttöä eli kannustaisi siihen vieläkin enemmän.

Kokoomus pitää kotitalousvähennyksen heikennystä huonona työllisyys-, perhe- ja senioripolitiikkana. Olemme esittäneet oman ratkaisumme vaihtoehtobudjetissamme, ja toivonkin, että tämän budjetin yhteydessä hallitus tarttuisi, vielä kun ehtii, kokoomuksen esitykseen perua kotitalousvähennykseen kohdistuva leikkaus ja korottaisi yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennystä. Se olisi aito tulevaisuusteko suomalaisille perheille, vanhuksille ja yrityksille.

Arvoisa puhemies! Erityisesti kehittyvistä maista saapuva maahanmuutto kustantaa yhteiskunnallemme miljardeja vuodessa. Suurin osa näistä kustannuksista ei kuulu sisäministeriön hallinnonalalle, ei siis kotouttamisen ja vastaanoton kuluihin, vaan sosiaali- ja terveysministeriön alalle, sillä suurin osa kustannuksista syntyy sosiaaliturvan käyttämisestä. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Maahanmuuttajat ovat huomattavan yliedustettuina esimerkiksi asumistuen ja toimeentulotuen saajien joukossa, pääkaupunkiseudulla yli 40 prosenttia. Tietyistä ongelmallisista lähtömaista saapuvien maahanmuuttajien elinkaarikustannukset Suomen taloudelle ovat keskimäärin noin 700 000—1,3 miljoonaa euroa henkilöltä koko elinkaarelta. Kysynkin ministeriltä: onko ministeriössä aikomuksia muuttaa maahanmuuttajien sosiaaliturvajärjestelmää siten, että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät enää kuuluisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin?

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen ryhtyi täällä runoniekaksi Pekka Tiilikaista siteeraten hän totesi, että ”kello käy, hoitajamitoitusta ei näy”. Sallinette, että minä hieman jatkan tätä runoilua ja totean pikemminkin, että ”kello käy, Rinteen hallitusta ei näy”. Me olemme saaneet tänään jo moneen kertaan kuulla sen, että tämä viivästyminen hoitajamitoituksen laiksi saattamisessa johtuu siitä, että meillä hallitus vaihtui. Tahtotila on selkeä, ja hallitusohjelmaan on kirjattu tämä asia, ja voin vakuuttaa, edustaja Heinonen, että kohta se näkyy. Minä toivon, että te myöskin tulette sitä kannattamaan.

Edustaja Juvonen sen sijaan totesi, että ”kello käy, vappusatasta ei näy”, ja tehän jatkoitte siitä vielä, että kuinka on mahdollista ja ei näin, ja minä olin lukevinani, että edustaja Heinonen melkein ponkaisi tuolta pystyyn, että ”niin, onko totta, onko tämä totta”. Minä joudun kysymään sitä näinpäin: mikä tarkoitus siinä on, että te oppositiossa ehdoin tahdoin haluatte luoda mielikuvaa, että me emme ole tosissamme tämän vappusatasen suhteen? Me olemme täysin tosissamme ja vakavissamme siinä liikkeellä. Te kaikki näette, että tähän budjettiesitykseen nyt on laitettu ensimmäiset askeleet siinä tavoitteessa, jonka me asetimme tälle vaalikaudelle. Me puhumme neljästä vuodesta. Selkeät ensimmäiset askeleet on otettu. Te näette kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotukset — joihin en nyt tässä yhteydessä tule — ja te olette myöskin nähneet hallituksen tahtotilan siitä, että työeläkejärjestelmästä pyritään kolmikannassa neuvottelemalla saamaan myöskin pienimpiin työeläkkeisiin tukea.

Nyt minä haluan edustaja Heinoselta ja edustaja Juvoselta kysyä, kun te hieman pilkallisesti tässä totesitte: oletteko joukkueessa mukana, että työeläkejärjestelmästä me voimme kolmikannassa neuvottelemalla ottaa pienimpiin eläkkeisiin sitä sataa euroa? Kun me tiedämme, että eläkerahastot kasvavat sen 8 miljardia euroa joka vuosi, niin se pieni muutama sata miljoonaa, josta tässä on kysymys, ei rojahduta järjestelmää suuntaan eikä toiseen, päinvastoin hieman hillitsee sen kasvua. Oletan, että edustaja Heinonen ja edustaja Juvonen ovat molemmat tämän tavoitteen takana, koska he tällä tavalla aavistuksen verran pilkallisesti suhtautuvat tähän vakavaan pyrkimykseen, joka hallituksella on. [Timo Heinonen: Ei missään tapauksessa pilkallisesti!]

Arvoisa puhemies! Mielenterveyshäiriöt ovat yleisin pysyvän työkyvyttömyyden syy. Niistä aiheutuvat kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat mittavat, OECD-arvion mukaan vuositasolla jopa 11 miljardia euroa.

Kaikkien ikäryhmien mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeet liittyvät palvelujärjestelmän hajanaisuuteen, perustasolla toteutuvan hoidon vähäisyyteen sekä lähipalvelujen riittämättömyyteen. Etenkin lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat rakenteellisesti ja toiminnallisesti pirstaleisia. Palvelujen saantia vaikeuttaa myös se, että vain terveyskeskuksilla on lakisääteinen mielenterveyden häiriöiden hoitamisen velvoite, kun taas muiden toimijoiden, kuten muun muassa neuvolan ja kouluterveydenhuollon, tehtävänä on pelkästään tukea ja edistää mielenterveyttä. Esimerkiksi kouluissa tehtävän mielenterveystyön tilastointi on puutteellista, mikä vaikeuttaa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoitokokonaisuuksien kehittämistä ja laadun seurantaa.

Arvoisa puhemies! Pidän todella tärkeänä, että kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen on varattu määrärahat talousarviossa. Mielenterveysstrategian laatimisen yhteydessä on välttämätöntä vahvistaa nimenomaan perustason palveluja niin, että ne vastaavat aidosti lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- sekä myös päihdeongelmiin liittyviin palvelutarpeisiin ja varmistavat riittävän nopeasti avun piiriin pääsemisen. Perustason palvelujen lisäksi on tärkeää parantaa myös ennalta ehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja sekä kouluterveydenhuollon roolia lasten ja nuorten mielenterveyden lievien oireiden ja häiriöiden hoidossa ja koko perheen tilanteen huomioon ottamista, jotta voidaan varmistaa riittävä apu ja tuki oireiden mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Puutteet perustason lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuudessa ja palvelujen pirstaleisuus kuormittavat nykyisellään valitettavasti niin erikoissairaanhoitoa kuin lastensuojeluakin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä onkin hyvin tärkeää, että huomioidaan erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen vahvistaminen sekä hoito- ja koordinaatiovastuun selkeyttäminen. Myös aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa tulee ottaa paremmin huomioon koko perheen tuen tarve. Kiitänkin hallitusta siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen määrärahaa on talousarviossa varattu lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen tarkoituksena madaltaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saamisen kynnystä, parantaa oikea-aikaisuutta ja saatavuutta osana perhepalveluita.

Sitten, arvoisa puhemies: Vähän on aikaa jäljellä. Valitettavasti en edustaja Juvosen alkupuheenvuoroon kerennyt, kun oli pakko käydä syömässä välillä, mutta kun tiedustelin, olivatko ne asiat nousseet esille, joista puhuttiin edellisessä pykälässä, niin tämä hoitajamitoitukseen liittyvä asia oli. Itse olen sitä mieltä, että hoitajamitoituksen saaminen lakiin on kaikista tärkeintä. Itse en näe nyt tällä hetkellä oleellisimpana asiana sitä, saadaanko se eduskunnalle ennen joulua vai joulun jälkeen. Tärkeintä on se, että se tulee. Se tulee niin pian kuin mahdollista. Nyt on ollut oikeasti vähän haasteena se, että kun hallitus kaatui, niin tuli parin kolmen viikon gäppi, ei saatu asioita eteenpäin. Tiedän, että sen eteen tehdään nytten todella paljon töitä, että se saataisiin eduskunnalle niin pian kuin mahdollista. [Arja Juvosen välihuuto]

Sitten toinen asia, mikä liittyy tähän hoitajamitoituksen budjetointiin, tähän 5 miljoonaan euroon. Tämä liittyy nyt oleellisesti siihen, että ensi vuonna kun hoitajamitoitus tulee lakiin 1.4., niin siihen tulee aluksi siirtymäaika. Siirtymäajan aikana asetetaan sitova 0,5:n mitoitus, mistä syystä vielä ensi vuonna ei tarvita suurempaa rahoitusta kuin 5 miljoonaa euroa tähän siirtymisessä. Mutta sitten todellakin vuodesta 21 eteenpäin aina siihen vuoden 23 maaliskuuhun asti, kun se sitova 0,7 tulee voimaan, totta kai näille vuosille on budjetoitava entistä enemmän rahaa, ja silloin tämä 5 miljoonaa euroa per vuosi ei tule missään nimessä siihen riittämään. Hallitusohjelmaanhan on nyt kirjattu sillä lailla, että nämä lisätehtävät, mitkä kunnille tulevat, tullaan täysimääräisesti kompensoimaan kunnille. Tämä on yksi osa-alue liittyen tähän kokonaisuuteen.

Arvoisa herra puhemies! Tästä pienten eläkkeiden korottamisesta on puhuttu paljon, ja kokoomus on tukenut sitä, että takuueläkettä korotetaan ensi vuonnakin 50 eurolla. Viime vaalikaudella, kun me olimme hallituksessa, tehtiin useita korotuksia takuueläkkeeseen. Ne ovat tulleet erittäin suureen tarpeeseen näille kaikista pienimmillä eläkkeillä toimeen tuleville. On myös arvokasta, että kansaneläkettä ollaan korottamassa, ja kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on se tismalleen sama 34 euron tasokorotus kansaneläkkeisiin, mitä myös vasemmistohallitus on nyt esittämässä.

Mutta huoli on tietysti näistä 1 300—1 400 euroa, pienimpiä työeläkkeitä, saavista ihmisistä, joille entinen pääministeri, Antti Rinne, lupasi 100 euroa puhtaana käteen lisää, niin kuin kaikille alle 1 400 euroa saaville. Nämä ihmiset eivät saa euron euroa tästä luvatusta elikkä eivät edes sitä ensimmäistä euroa kohti sitä 100:aa euroa, ja tämä on se huoli, mikä tässä on. Me emme ole valmiita leikkaamaan muiden eläkkeistä korjataksemme tätä epäkohtaa tai sitä huolta, että meillä on näitä pieniä työeläkkeitä, ja sen takia me olemme osoittaneet nopean ratkaisun siihen ensi vuodelle: miljardin veronkevennyksen eläkkeisiin ja työverotukseen, se avittaisi saman tien kaikkia eläkettä saavia.

Sitten, mitä tulee tähän eläkevarojen uudelleenjärjestelyyn, niin eläkealan päättäjät, työmarkkinajärjestöt ja eläkevakuuttajien etujärjestö Tela tyrmäsivät tämän entisen pääministerin Antti Rinteen esityksen eläkevarojen käyttämisestä naisten pienten työeläkkeiden parantamiseen. Entinen vasemmistoliiton puheenjohtaja, nykyinen Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes totesi: ”En halua provosoitua. Mutta mielelläni kyllä kuulisin, millä logiikalla nämä varat voitaisiin irrottaa työeläkerahastoista. Työeläkkeissä jokainen, joka osallistuu rahoitukseen, saa myös aikanaan eläkettä. Takautuvaan uudelleenjaon ajatus sille on vierasta.” Näin totesi entinen vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes, joka toimii siis Telan toimitusjohtajana tällä hetkellä.

Ja nyt oikeastaan kysyisin edustaja Kiljuselta, miksi te ette tee sitä tällä Saksan mallilla, jos te haluatte tämän hoitaa teidän mallillanne kuntoon. Saksassahan tehtiin nimenomaan näille pienimpiä työeläkkeitä saaville, usein naisille, selkeä tasokorotus budjettivaroin. Ja kun entinen pääministeri Rinne sanoi, että nyt rahaa on ja ei anneta näiden rahan rajoitteiden estää ajattelua, niin eikö sieltä nyt kannattaisi sitten osoittaa [Puhemies koputtaa] rahaa näiden pienimpien eläkkeiden korjaamiseen saman tien?

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen lähestyy vahvalla retoriikalla ja hyvällä asiantuntemuksella tätä teemaa, mutta hän ei aivan täysin täytä sitä totuuden siementä, vaan hän hieman kiertää faktoja, missä tässä liikutaan. Te olette oikeassa siinä, että tämä esitys, joka nyt tässä on, ei anna euron euroa niille, jotka saavat 1 300—1 400 euroa. Nyt ollaan lähdetty liikenteeseen jo monessa kohtaa — te olette lukenut hallitusohjelman — nyt on lähdetty liikkeelle siitä, että näihin pienimpiin työeläkkeisiin pyritään neuvottelemaan työeläkejärjestelmästä se tuki, että se saadaan niin, ettei tarvitse käyttää tähän budjettivaroja. [Timo Heinonen: He ovat ilmoittaneet, ettei käy!] Tämä joudutaan neuvottelemaan, ja viime kädessähän se voidaan lakiteitse täällä myöskin tehdä. Me olemme myöskin puuttuneet näihin työeläkejärjestelmiin lakisääteisesti. Vuonna 2014 säädettyä taitettua indeksiä ei edes täysimääräisesti toteutettu, vaan tehtiin 0,5 prosentin korotus, joka oli silloinen sopimuspalkkojen korotus, ja se toteutettiin täällä eduskunnan päätöksellä. Aivan yhtä lailla voidaan tämäntyyppinen päätös tehdä, että me esimerkiksi tähtäämme siihen, että 100 euroa saadaan 1 000:sta 1 400 euroon oleviin työeläkkeisiin.

Te sanotte, että tässä tehtäisiin ratkaisu, jossa tuetaan joitain muita eläkeläisiä toisten rahoilla. Arvoisa edustaja Heinonen, joka ikinen 1 000—1 400 eurolla oleva eläkeläinen täällä Suomessa, vanhuuseläkeläinen ja jokainen eläkeläinen, on työeläkeläinen. He ovat kaikki työeläkeläisiä. He eivät ole takuueläkeläisiä eivätkä kansaneläkeläisiä vaan työeläkeläisiä, ja siinä mielessä kukaan ei ole ottamassa kenenkään rahoista vaan työeläkeläiset ovat saamassa eläkejärjestelmästä, johon on kerätty heidän säästöjään. 65 prosenttia siitä 211 miljardista eurosta, joka on nyt kasaantunut näihin työeläkerahastoihin, on nykyisten eläkkeensaajien työeläkemaksuista kertyneitä. Tämä on Telan laskelma. Siinä suhteessa on kysymys heidän omista rahoistaan, jotka on kerätty eläkkeitä varten. Nyt siitä otetaan siivu tähän käyttöön.

Te kysytte minulta, miksi Suomessa ei tehdä pienimpiin työeläkkeisiin korotusta, kuten Saksassa, jossa se otettiin budjettivaroista. Oletteko te valmis ottamaan sen budjettivaroista, että me lähdemme todella reilusti korottamaan kansaneläkkeitä, vai olisiko järkevämpää käyttää niitä rahoja, jotka on varattu eläkkeisiin työeläkerahastoissa, koska meillä on olemassa nämä työeläkerahastot, jotka kasvavat korkoa, kuten sanottu, viimeisen 25 vuoden aikana keskimäärin 8 miljardia euroa? Miksi Saksassa ei oteta tätä rahaa rahastosta vaan budjetista? [Timo Heinonen: Siellä ei ole olemassa sitä!] — Niin juuri, te annoitte sen vastauksen. Te tiedätte. Siellä ei ole olemassa rahastoja. Siellä eivät nuoret ikäpolvet pohdi sitä, miten heille maksetaan 2050-luvulla eläkkeet, kun rahastoissa on 0 euroa jo tällä hetkellä. Samoin Ranskassa on täsmälleen 0 euroa rahastoissa. — Tässä on aidosti ylimitoitettu rahastointijärjestely, [Puhemies koputtaa] joka Suomessa on syntynyt työeläkejärjestelyn ympärille, ja nämä rahat pidetään käytännössä täysin koskemattomina. [Puhemies koputtaa] Tämä on se isoin kysymys, mikä täytyy neuvotella, ja se joudutaan neuvottelemaan kolmikannassa. Toivon, että edustaja Heinonen on vahvasti tukemassa tätä pyrkimystä.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on suuri määrä täydestä sydämestään vanhuksia hoitavia hoitajia. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan ole koneita, eikä kukaan jaksa tehdä työtä, mitä ei saa tehdä niin hyvin kuin osaa ja minkä kuormittavuus on aivan liian suurta.

Syyskuussa 2018 tehdyn kyselyn mukaan 68 prosenttia hoitajista arvioi työssäjaksamisensa huonoksi. Samana vuonna tehty laaja kysely kertoi myös, että 52 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että palkka ei vastaa heidän osaamistaan.

On aivan selvää, ettei vanhustenhoidon ongelmia ratkaista ilman henkilöstömäärän lisäämistä. Toivottavasti tämä tapahtuu nopeasti, kuten edustaja Juvonen toi juuri esiin.

Arvoisa herra puhemies! Vappu, pääsiäinen ja joulu ovat hienoja juhlapäiviä, mutta en toivoisi sitä, että keskustellaan siitä, kuka on luvannut mitäkin, on sitten kysymyksessä mikä puolue hyvänsä. Hallitusohjelmassa on luvattu jotakin, ja sitä tämä hallitus rupeaa toteuttamaan. Me emme ota vastuuta siitä, mitä joku yksittäinen puolue, vasemmistoliitto tai kristillisdemokraatit, ruotsalaiset, kokoomus, on joskus aikanaan luvannut, kun heistä on tullut hallituspuolue, mikä ei nyt tällä hetkellä ole. Kysymys on siitä, että me haluamme tehdä tätä politiikkaa tällä, että meidän pienempituloisille eläkeläisille voidaan perustuloa kasvattaa, ja siitä olen tosi ylpeä.

Olen myöskin erittäin vaikuttunut siitä, mitä edustaja Kiljunen osaa hyvin rautalangasta vääntää. En tietäisi oikeastaan, minkälaisen veden myllyyn saisikaan edustaja Heinonen, jos me täällä lähtisimme budjetista nostamaan vielä enemmän työeläkeläisten tasoa. Olen samaa mieltä, että näin pitäisi tehdä. Meillä koko järjestelmässä varmasti on jonkinnäköinen niin sanottu rikki meneminen, koska meidän pitäisi pienten työeläkkeiden osalta nähdä paitsi tätä indeksin kertymistä, niin ennemminkin sitä, että meillä on siellä perusarvot eli meillä on lääkkeet, asuminen, vaatteet, ruoka, joitten mukaan pitäisi tämä indeksi olla.

Minä uskon, että tämä eduskunta voi ruveta jalostuneesti keskustelemaan siitä asiasta, että meidän pitää tätä muuttaa, jolloin sitten päästään ehkä oikeaan harkintaan. Edustaja Kiljunen on siinä niin kuin pääseppänä, että pystytään tekemään sellaista oikeaa harkintaa siinä, kuinka meidän työeläkeläistemme ostovoima voi säilyä. En millään tavoin haluaisi olla siinä tilanteessa, että kun minä jään eläkkeelle, niin minun lapseni tai lapsenlapseni joutuisivat omalla työllään maksamaan minun ansiotasoni korotusta. Ei minun tarvitse saada enempää kuin mitä minulla on. Minulle riittää se, mitä minä olen omalla työlläni ansainnut, ja se on hyvä lähtökohta, kun puhutaan... [Timo Heinonen: Kansanedustajilla oli parempi eläke!] — No, palataan siihen. Siihen uudistukseen lähdettiin liian populistisesti, olisi pitänyt poistaa pääomatulojen oikeutus, ja sillä hyvä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Heinonen, jos tämän puheenvuoron aikana avataan vastauspuheenvuorot, niin käydään tämä eläkeväittely läpi vähän nopeatahtisempana. Minä haluan vaalia hieman niiden edustajien etuja, joilla on vielä viisi eri ministeriötä käsiteltävänään. [Timo Heinonen: Kyllä tämä on, arvoisa puhemies, ihan viimeinen puheenvuoro, yritän pitää sen niin, että myös edustaja Kiljunen pysyy rauhallisena, niin ei synny semmoista debatin tarvetta!] — Sitten ei avata vastauspuheenvuoroja.

Arvoisa puhemies! Me olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että meidän pitää huolehtia eläkkeiden ostovoimasta ja eläkeläisten toimeentulosta. Sen takia sanoin, että on hyvä, että takuueläkettä ja kansaneläkettä nyt korotetaan. Usein keskusteluissa tullaan itse asiassa näihin pienimpiin työeläkkeisiin. Minun mielestäni tämä indeksin tarkastelu, tai sen korin tarkastelu, on yksi erittäin järkevä lähestyminen siihen, että se vastaisi paremmin eläkeläisten ostokäyttäytymistä ja kulurakennetta ja muuta. Toivottavasti tästä löydetään yhteinen käsitys.

Mutta sitten tullaan tähän, että millä tavalla tämä tasokorotus tehdään, kun kerran silloin me olemme tietysti siinä tilanteessa, että jos me teemme sen nyt sitten täältä rahastoista, niin se näkyy sitten niissä meidän lasten maksamissa eläkemaksuissa korotuspaineena. SAK:n Eloranta on todennut: ”Emme halua lähteä murentamaan eläkejärjestelmän perusperiaatteita.” Näin toteaa SAK. Kyllä näyttää valitettavasti siltä, että täältä, ei myöskään EK:n ja Akavan osalta, ei löydy sitä ratkaisua. Ja nyt oikeastaan, kun edustaja Kiljunen nosti esille sen, että Marinin hallituksella on tahtotila tehdä se sitten lakisääteisesti sieltä eläkejärjestelmän sisältä, tämä on kova uutinen kyllä, jos se päätös tehdään, että eduskunnasta hallituspuolueiden enemmistön toimesta puututaan näihin eläkevaroihin. Luulen, että tämä on tämän illan ja yön keskustelun yksi iso uutinen, että ollaan valmiita lakisääteisesti tähän toimeen tarttumaan.

[Timo Heinonen: Yritin maltillisesti, mutta se ei toiminut!] Arvoisa puhemies! Käytän puheenvuoron hyvin maltillisesti. Sitä ollaan täällä toivottu.

Ihan ensimmäiseksi: Jotta me näemme tämän ongelman luonteen syvyyden, niin se tulee luonnollisesti siitä, mikä tämän taitetun indeksin, joka tehtiin 1995, ideana oli. Silloin puhuttiin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä seuraavan 10 tai 15 vuoden aikana ja siitä puhuttiin paljon sanalla ”eläkepommi”, niin kuvattiin tilannetta, oli pakko tehdä jotakin, ja tehtiin taitettu indeksi, jonka tehtävänä on, niin kuin laki sanoo tällä hetkellä, hillitä eläkemenojen kasvua — eli ”laskea eläketasoa” lukee laissa — ja kasvattaa eläkerahastoja. Se aidosti laskee eläketasoa, se ansiosidonnainen järjestelmä, jonka tehtävänä on ylläpitää se ansaittu tulotaso eläkkeellä ollessa — se ei niin tee, vaan työeläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä täällä Suomessa, joka 25 vuoden aikana on lakisääteisesti köyhtynyt. Tulotaso laskee suhteessa mediaanituloon ja elintason nousuun suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä on eläkkeensaajien tilanne Suomessa 98 prosentilla eli niillä, jotka ovat työeläkkeitten saajia. Tämä on se iso ongelma, mikä tässä meillä on vastassa. Lopputuloksena on ollut se, että työeläkkeet ovat nousseet vuodesta 95 tähän päivään 13 miljardista eurosta 27 miljardiin euroon. Samanaikaisesti eläkerahastot ovat räjähdysmäisesti kasvaneet 36 miljardista eurosta 211 miljardiin euroon, ja kasvu vain edelleenkin jatkuu räjähdysmäisesti.

Työeläkejärjestelmän rahastoinnin piti olla puskuri. Alun perin se luotiin silloin 60-luvun alussa, ja Teivo Pentikäinen, joka on sen luoja, totesi, että kahden vuoden eläkemeno on se taso, mihin tähdätään Suomessa. Niin kuin sanottu, Saksassa ja Ranskassa se on nolla. Täällä tähdättiin kahden vuoden eläkemenoon, ja se tarkoittaisi tänä päivänä 60 miljardia euroa. Me olemme ylirahastoineet tässä vaiheessa, siirtäneet rahat ulkomaille pääsääntöisesti — 70 prosenttia rahoista on ulkomailla, kun rahat eivät mahdu Suomeen aidosti, 211 miljardia euroa on niin paljon. Tämän rahan kasvusta nyt on kysymys. Ja kyse on siitä, että kun me olemme puhuneet esimerkiksi puoliväli-indeksistä, niin meistä kukaan ei ole ollut purkamassa sitä rahastoa, vaikka minä muistan, että siitä puhuttiin silloin 95, kun olin tässä salissa. Lähtökohtainen tarkoitus oli purkaa rahastoja sitten, kun suuret ikäluokat menevät eläkkeelle. Lasketaan eläketasoja, sitten puretaan — se oli koko jutun lähtökohta. 25 vuotta on mennyt, tätä ei olla tehty.

Nyt me olemme siinä tilanteessa, että edelleenkin me suojaamme tätä Suomen suurinta pääomakeskittymää käytännössä koskemattomana. Vuoteen 2015 mennessä sieltä työeläkejärjestelmästä ei siirretty nettona euron euroa, koska työeläkemaksut olivat suuremmat kuin maksetut eläkkeet. Me olemme jatkuvasti sukupolvesta toiseen olleet siinä tilanteessa, että työntekijät ovat maksaneet vanhempiensa eläkkeet ja sitä kautta myöskin rahastoineet sen rahan, jotta heidänkin eläkkeensä maksavat nykyiset työntekijät ja tulevien työntekijöiden, meidän lastemme, eläkkeet tietenkin maksavat heidän lapsensa, jotka eivät ole vielä edes syntyneet. Tämän järjestelmän luonne on ollut tämä. Nyt täällä kummasti päivitellään sitä, että minä en haluaisi ottaa sieltä työeläkerahastojen koroista omista säästöistäni mitään, jotta olevinaan olisikin tilanne niin, että vielä syntymättömien lasten ei ikään kuin tarvitsisi maksaa näiden nykyisten nuorten eläkkeitä jatkossa tulevaisuudessa. Kummallinen kiemura tähän on syntynyt siitä aikaisemmasta sukupolvisopimuksesta, joka on ollut täysin aito. Tämä on se koko tämän asian tausta. Sen takia tähän asetelmaan täytyy ennemmin tai myöhemmin tehdä muutos, me emme voi tätä tietä jatkaa. Nämä maksupainekeskustelut ovat laskennallisia kaikki. Meistä kukaan ei ole lähtökohtaisesti murtamassa tätä järjestelmää. Kymmenen vuoden kokeilusta on kysymys, ja me näemme kymmenen vuoden jälkeen, mitä tapahtuu. Voin jo vakuuttaa, että kaikki tietävät, myöskin Eläketurvakeskuksessa sanotaan suoraan: puoliväli-indeksiero ei johda tätä järjestelmää mihinkään suuntaan.

Kyllä, edustaja Koponen, minä olen ainakin ollut vaalikentillä lupaamassa sitä, että me pienimpiin työeläkkeisiin, pienimpiin eläkkeisiin pyrimme saamaan aidon korotuksen. Meillä oli aito köyhyyspoliittinen ohjelma tällä sosiaalidemokraattisella puolueella, jota minä edustan. Nyt osa niistä meidän tavoitteistamme on selkeästi tuossa hallitusohjelmassa, koska meillä on hienoja hallituskumppaneita, joilla oli samansuuntaiset tavoitteet, ja me olemme löytäneet yhteisen hallitusohjelman, jota me viemme parhaillaan täällä läpi. Ja sehän on tässä nyt juuri toteutumassa, ja olen iloinen, jos me saamme myöskin kokoomuksesta ja muualta tukea ainakin sille, että näihin pienimpiin eläkkeisiin, myöskin työeläkkeisiin, saadaan korotusta. Eikä niitä rahoja oteta keneltäkään muilta eläkkeensaajilta, vaan eläkkeensaajien omat eläkesäästöt ovat tässä kysymyksessä, ja niiden koroista hitunen eläkkeisiin.

Arvoisa puhemies! Vielä otan kantaa tähän hoitajamitoitusasiaan, kun hallituksesta kerrottiin, että kyllä se sieltä tulee. Sellainen sanonta on, että lähetä lapsi metsään ja mene itse perässä. Ja huolestuneena seuraan, että hallitus laittaa virkamiehen asialle kertomaan ikävät uutiset, kuten teki viime viikon perjantaina, viikonloppua vasten, kertoen, että hoitajamitoitus viivästyy sen takia, että hallitus kaatui. Te kerroitte Suomen kansalle ja meille kansanedustajille, että hoitajamitoitus viivästyy. Omaan mokaan hallitus kaatui, mutta sitä mokaahan ei tarvitse paikata, vaan voi selittää ja perustella, että nyt se lakiesitys on lainsäädännön arviointineuvostossa tai että kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelutoimikunta käsittelee sitä. Ja sitten täällä ministeri sanoo viikolla, että kyllä se ehkä sittenkin tulee, että pari päivää odotellaan vielä. Ja nyt eilen hän sanoi, vai oliko se tänään, että no, ei se nyt sitten ehdi, kun eduskunta lähtee tauolle ja kukaan ei ehdi käsittelemään tätä esitystä, että onko sillä merkitystä, tuleeko se nyt vai tuleeko se ensi vuoden puolella. On sillä kuulkaa merkitystä, kun luvattu on paljon, ja luvattu on liikaa, ja minusta alkaa tuntumaan siltä, että te lupasitte vaalikentillä liikaa, kun te lupasitte, että hoitajamitoitus tulee, koska toteutusta ei näy.

Kerrataan hieman sitä historiaa. Kesäkuun 19. päivä ministeri sanoi, että hoitajamitoitus tulee. No, sitten tuli kesä, ja eihän sitä tullutkaan, koska ei ollut ketään, joka olisi antanut niitä lausuntoja, kun ihmiset olivat lomilla. No, sitten tuli syksy ja sanottiin, että tulee ennen joulua. No, sitten kaatui hallitus. Elikkä selitysten mestari on ainakin tuo hallituksen aitio tuolla, sieltä olemme näitä kuulleet. Ja kyllä tässä alkaa pikkuhiljaa kierroksilla käymään ja miettimään, että, hyvänen aika sentään, mikä tämä tilanne on. Haluaisin kuulla ihan rehellisesti sen — koska me tiedämme, että rahaahan sinne tarvitaan — onko siellä muita ongelmia. Onko mahdollisesti tulossa perustuslaillisia ongelmia, pystymmekö me ylipäänsä tällaista hoitajamitoitusta ajattelemaan tai lupaamaan tai haaveilemaan siitä? Tuleeko sieltä jonkunlaisia ongelmia, mitä sieltä on tulossa? Vastustavatko mahdollisesti työnantajat? Vastustavatko kunnat? Ketkä sitä vastustavat? Kertoisitte sen meille reilusti, ja kaikkein reiluinta olisi aina, että kerrottaisiin ihan arkipäivinä, ei viikonloppua vasten, ja ettei varsinkaan mennä virkamiehen selän taakse piiloon, kun ei rohjeta itse tulla kertomaan ikäviä asioita.

Mutta ikäviä asioitahan täällä on ennenkin kuultu. Ja me kaikki tiedämme, että isojen lakihankkeiden käsittely kestää kahdesta neljään kuukautta, pahimmillaan jopa vuosia, kuten nämä sote-lait. Eli ei tämä hoitajamitoitusasia ole helposti tehty. Mikäli vuoden 2008 ikäihmisten palvelu‑ ja laatusuositusta ei olisi koskaan lähdetty heikentämään, meillä olisi tällä hetkellä suosituspohjana se 0,7—0,8, ja voisi olla ihan oikeasti niin, että meillä olisi toimijoita, jotka kunnioittaisivat sitä ja katsoisivat niihin lukuihin. Elikkä kyllä tässä on menty pikkusen takapakkia, on heikennetty ikäihmisten palvelujen laatusuositusta. Pitäisiköhän se päivittää sittenkin sinne kohdilleen? Viekääpä sinne hallitukseen esitys, että päivitetään ikäihmisten palvelujen laatusuositus, [Puhemies koputtaa] nostetaan 0,7:ään se luku.

Puhemies Matti Vanhanen

Keskustelu... Ai, ei vielä päätykään. — Edustaja Kiljunen vielä.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriöllä on ollut pitkään käynnissä hanke, jossa kehitetään maamme lääkärihelikopteritoimintaa. Tämä on erittäin tärkeä toimiala ja parantaa turvallisuutta kaikkialla maassa, siis ainakin siellä, missä tämä lääkärihelikopteripalvelu on tosiasiallisesti saatavissa. Toivon, että hallitus tätä toiminnan kehittämistä vie määrätietoisesti eteenpäin samalla otteella kuin tähänkin asti.

Tiettyjä puutteita tässä alueellisessa peitossa on, ja yksi vakava puutoskohta on Etelä-Karjalan alueella, siellä ei lääkärihelikopteria ole. Eri selvitysmiehet ovat tätä asiaa tutkineet ja selvittäneet, ja asiantuntijalausunnot ovat päätyneet siihen lopputulemaan, että Lappeenrantaan tulee sijoittaa lääkärihelikopteri palvelemaan Etelä-Karjalan alueen, Saimaan saariston ja itärajan asukkaita mahdollisissa hätätilanteissa. Tarve on ilmeinen ja puute myös. Päätöksenteko asiasta on nyt sosiaali- ja terveysministeriössä kesken, ja toivon kovasti, että siellä tätä asiaa valmisteltaessa ja vihdoin päätettäessä otetaan tämä huomioon. Pelastus- ja lääkärihelikopteri kuuluu Lappeenrantaan, ja sinne se tulee sijoittaa, jotta Etelä-Karjalan asukkaat saavat tämän tärkeän palvelun sillä tavalla kuin apulaisoikeusasiamieskin on lausunnossaan linjannut.

Arvoisa puhemies! Aivan mahtavaa, että saan perustella tämän asian. Vuoden 2017 alussahan lakia muutettiin, ja hallitus antoi sen 5 miljoonaa budjettiin sinä vuonna, kuten myös tänä vuonna, elikkä 5 miljoonaa on kohdennettu budjettiin laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltopalveluihin. Perussuomalaisten mielestä kyllä ei tule ylläpitää sellaista vetovoimatekijää, että ihmiset tulevat tänne... [Kimmo Kiljunen: Vetovoimatekijää?] — Kyllä, se tieto menee heille, ja jos yhteiskunta tarjoaa näitä palveluja, niin totta kai se lisää sitä vetovoimaisuutta, ja varsinkin jos ei meidän yhteiskunnassamme edes haluta tietää, keitä he ovat. Eli he ovat niitä ihmisiä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, heidän oikeutensa olla palvelujen piirissä on poistunut, ja totta kai silloin me oletamme ja odotamme, että tällaiset henkilöt poistuvat Suomesta. Elikkä silloin kun on kielteinen päätös ja ei ole oikeutta oleskella Suomessa emmekä me tiedä, keitä he ovat, silloin pitää poistua Suomesta. Tämä on perussuomalaisten linja, ja sen takia me esitämme, että — kun kerran hallitusta ei kiinnosta se, keitä nämä ihmiset ovat — meidän mielestämme heillä ei ole silloin oikeutta palveluihin. Elikkä me näemme, että laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden tietojen pitää meillä olla, tietojen siitä, keitä he ovat, ja tähän me olemme esittäneet sitten leikkausta.

Kyllä täytyy sanoa — kun ihmisten kanssa juttelee — että meillä on esimerkiksi tällainen ongelma: tiedämme kaikki, että meillä on paljon taskuvarkaita ja meillä on rikollisuutta, ihmiset tekevät rikoksia, heitä ei saada koskaan kiinni. Esimerkiksi eräs tuttavani keskellä kirkasta päivää ryöstettiin, vietiin korut kaulasta, ja täytyy sanoa, että ne henkilöt eivät olleet valitettavasti kantasuomalaisia. Elikkä meillä, niin kuin minä kerroin äsken, rikollisuus lisääntyy, ihmiskauppa lisääntyy, jostakinhan he tarvitsevat tuloja.

Tämä on se perustelu, ja toivottavasti ymmärrätte tämän perustelun. Elikkä jos on maassa laittomasti, meidän pitää rekisteröidä heidät, ihmiset, jotta me tiedämme, keille me palveluja annamme. Eihän meidän palvelumme voi olla avoimia sillä tavalla, ja ei ole kenenkään etu, että laittomasti maassa oleskelevat jäävät Suomeen, vaan heidät pitää palauttaa, heidän pitää poistua Suomesta, jos ei ole lupaa olla täällä Suomessa.

Arvoisa puhemies! Minä en myöskään halua viivyttää enää keskustelua. Ymmärsin, mitä puhemies tarkoitti, että täällä on vielä muita pääluokkia ja ihmiset haluavat niistä puhua.

Haluaisin nostaa toisen kysymyksen, mutta en halua keskustella siitä enempää vaan vain huomautan siitä, kun olen sitä tietysti ihmetellyt. Edustaja Juvonen nosti täällä aikaisemmin esille sen seikan, että meillä on piilossa olevia ihmisiä, joista me emme oikein tahdo tietää, ja on järkevää, että meillä on kaikista ihmisistä, jotka tässä maassa asuvat ja työskentelevät, selkeästi tieto. Tämähän tietysti pitää paikkansa. Meillähän on vaikea tilanne, että meillä on olemassa ihmisiä, muun muassa paperittomia, jotka ovat käytännössä heitteillä, sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolella, jopa meidän lääkäripalvelujemme ulkopuolella. Niitä vapaaehtoisesti annetaan ja tehdään. Kun te nostitte esille tämän vakavan yhteiskunnallisen ongelman, niin minä en voi kuin ihmetellä tätä muutosaloitetta, joka teillä perussuomalaisilla on tässä budjetissa ja joka on Lulu Ranteen nimissä, että vähennetään 5,3 miljoonaa euroa laittomasti maassa oleskelevien sosiaalihuollon kustannuksista. [Arja Juvonen: Kyllä!] Tämähän on häkellyttävä asia. Lääkärin velvollisuus on auttaa silloin kun ihminen tarvitsee terveydenhuoltoa, ja luonnollisesti meillä on myöskin tarve yrittää saattaa juuri näitä ihmisiä, jotka ovat äärimmäisen haavoittuvassa asemassa, ihmisten kirjoille. Tästä te juuri puhuitte, ja te esitätte tässä täysin päinvastaista. Te tunnutte puhuvan yhtä ja tekevän toista, ainakin nämä teidän esityksenne ovat tämänkaltaisia.