Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Sheikki Laakso ps) | Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok) | Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisuista (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Bensiinin litrahinta on kohonnut jopa 50 senttiä siitä, mitä se vuoden 2020 kesällä oli. [Keskustan ryhmästä: Voi voi!] Dieselin hinta on räjähtänyt vielä enemmän. Tämän kehityksen vaikutus lyö läpi koko yhteiskunnan korottaen ruuan hintaa, pistämällä yrityksiä ahtaalle, heikentämällä kotimaista omavaraisuutta, esimerkiksi maanviljelyssä, ja tekemällä työnteosta jopa kannattamatonta.

Mitä tekee hallitus? Aluevaaleihin asti levitellään käsiä ikävän tilanteen edessä. Nyt aluevaalien jälkeen alkaa tapahtua: hallitus on nimittäin korottamassa polttoainehintoja entisestään. Keskustasta ponnekkaasti luvattiin, että polttoaineveroja ei koroteta enää, mutta nytkin valtio saa kirstuunsa veroa vajaa 15 senttiä litralta enemmän kuin edellisen hallituksen aikana. Kaiken lisäksi hintoja korottaa jakeluvelvoite, jonka tason noususta tulee vielä lisää verotuloja. [Puhemies koputtaa]

Lupaatteko, arvon ministeri Saarikko, että puheenne pitää ja pysytte perussuomalaisten linjoilla ettekä suostu siihen, [Puhemies: Kiitoksia, aika!] että sekoitevelvoitetta lisätään nykyisestä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sekoitevelvoitteeseen voidaan liikenneministerin ja elinkeinoministerin puitteissa vielä palata tarkemmin, mutta koska kysymyksenne yleisesti ottaen liittyi liikkumisen hintaan ja polttoaineiden hintaan, otan mielelläni ensimmäisen vastauspuheenvuoron.

Viittasitte aluevaaleihin: Niin, niissä vaaleissa ei äänestetty bensan hinnasta vaan suomalaisten lähipalveluista, ja siksi oikea paikka tälle keskustelulle on juuri nyt tämä eduskunnan sali, [Leena Meri: Voisitte vastata kysymykseen! — Mauri Peltokangas: Vastatkaa kysymykseen!] koska me olemme vastuussa siitä, minkälaisen osuuden valtio verotuloina kerää polttoaineen hinnassa.

On aivan totta, että polttoaineiden hinta on monen suomalaisen arjessa kipurajalla. Erityisesti huoleni koskee ammattiliikennettä ja työssäkäyviä autoilijoita. Tätä kokonaisuutta hallituksen piirissä on viimeksi tänään arvioitu, ja olemme teettäneet paljon laskelmia myös niistä vaatimuksista, joita te olette julkisissa puheenvuoroissanne aiheen äärelle kohdistaneet. Hallitus tulee tekemään täsmätoimia aiheen äärelle [Puhemies koputtaa] ja kertoo niistä mielellään myöhemmin lisää.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Vähän samaa olisin kysynyt, eli polttoaineiden maailmanmarkkinahinnoille emme voi mitään, mutta sekoitevelvoitteelle ja verotukselle kyllä voimme. Tästä sekoitevelvoitteesta nyt riidellään hallituksessa, ja kokonaisuuden kannalta koko asialla ei ole kauhean paljon merkitystä. Päinvastoin sekoitevelvoitteen järkevämmällä aikataululla ja tavoitteilla voitaisiin tasoittaa suomalaisten veronmaksajien ja yrittäjien maksamia hintoja.

Kuinka moni edes ymmärtää, miten tämä biodiesel valmistetaan oikeasti? Minkälainen ympäristöteko se on, että kaikki maailman paistinrasvat kerätään ravintoloista ja viemäreistä ja rahdataan ympäri maapalloa Hollantiin ja tehdään siitä kallista biodieseliä ja taas rahdataan sitä Suomeen? Kun hallituspuolueissa on nyt täysin eri näkemys tästä, niin miksi te ette pääse tästä yhteisymmärrykseen?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Harakka, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tärkeästä kysymyksestä. Kyllä, itse asiassa tämä biopolttoaineen osuus, josta siis edellinen hallitus lain sääti, on merkittävä päästövähennystekijä. Hallitus on yksimielinen siitä, että tämä biokaasun osuus tulee lisätä biopolttoaineeseen. Tästä tuli laki juuri voimaan, ja se olisi tässä erittäin tärkeä parannus. Se tarkoittaa sitä, että se vaikuttaisi myös maatalouden päästöjä vähentävästi, se toisi haja-asutusalueille paljon työpaikkoja. Se olisi tässä ja nyt ratkaisu raskaan liikenteen puhdistumiseen, jossa sähkö ei juuri nyt ole vaihtoehto. Se olisi myös kotimaista uusiutuvaa puhdasta energiaa, joka voisi korvata parhaimmillaan tuontimaakaasun. Se tarkoittaa kymmeniätuhansia työpaikkoja ympäristön ja ilmaston suojelemiseksi.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän asiakokonaisuuteen lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kerron hyvin selkeästi nyt ratkaisuvaihtoehdot, mitä perussuomalaiset esittävät, eli polttoaineveroa ja jakeluvelvoitetta kevennetään ja kiilusilmäiset ilmastotavoitteet siirretään realistiselle tasolle. Miten nämä toimet vaikuttavat? Ihmisillä on enemmän rahaa. Työllisyys nousee, kun työnteko on kannattavampaa ja yritysten asiakkailla on rahaa. Suomalainen maatalouskriisi helpottaa, ja omavaraisuus paranee. Teollisuuden kilpailukyky paranee, jos Suomi ei ole polttoainehinnoissa yksi Euroopan kalleimmista maista. Maailmanmarkkinahinnat ovat kaikille Euroopan maille samat. Miten muualla on siis kymmeniä senttejä halvemmat hinnat pumpuilla? Turha on siis selitellä näitä kaikkia juttuja markkinahinnoilla. Arvoisa hallitus, haluatteko suomalaisille duunareille ja yrittäjille noita hyviä asioita, joita äsken luettelin? [Keskeltä: Halutaan!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä, hallitus — ja uskon, että koko eduskunta — haluaa, että mahdollisimman monella työkykyisellä ja työikäisellä suomalaisella olisi työtä, ja kyllä myös sitä, että työllä kykenisi itsensä elättämään ja esimerkiksi liikkumisen kustannukset eivät veisi palkasta kohtuutonta osaa. Tietenkin me ajattelemme samoin.

Nostatte esiin ehdotuksen siitä, että tekisimme järeitä alennuksia bensan hintaan veronkevennyksen muodossa. Haluan vain kertoa faktana, mitä esitys esimerkiksi 20 sentin alennuksesta tarkoittaisi. Sen vaikutus valtiontalouteen olisi noin 800 miljoonaa euroa. [Välihuutoja] Samalla totean, että se noin 20 sentin hinta on suurin piirtein saman verran kuin mitä omien tietojeni mukaan kahden eri bensapumpun välillä voi olla jo pelkästään markkinaehtoisessa hinnoittelussa. Eli niistä ehdotuksista, joita nyt perussuomalaisista kuulemme, on hyvä myös tarkkaan kuunnella esityksiä, miten te nämä rahoittaisitte, [Puhemies koputtaa] ja myös se, oletteko todella luopumassa kokonaan jakeluvelvoitteesta, jota aiemmin olette kannattaneet.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Sipilän kauden ilmasto- ja energiapolitiikkaa haluttiin tehdä markkinaehtoisesti. Sen kaksi tärkeintä lähtökohtaa olivat teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitäminen ja se, että hiilivuotoa ei seuraa. Nämä ovat hyviä periaatteita. Tällä hallituskaudella näistä on luovuttu.

Sen lisäksi tähän pakkojakeluvelvoitteeseen liittyvä oleellinen päätös tehtiin Strasbourgissa 13.6.2018, jolloin perussuomalaiset eivät olleet lähelläkään hallitusta, [Leena Meri: Näinpä!] ja me jätimme siihen vastalauseen silloin, kun se tuli hallituksen esityksenä tänne.

Kysymykseni koskee kuitenkin päästökauppatuloja, jotka ovat merkittävästi nousseet. Ne melkein kaksinkertaistuivat viime vuodelle, ja tälle vuodelle niihin on edelleen tulossa kovaa nousua, vaikka turpeen osuus niissä vähenee. Me olemme esittäneet, että näitä päästökauppatuloja voitaisiin käyttää Suomen kansalaisten ja näiden alojen hyväksi, jotka kärsivät näistä kunnianhimoisista ilmastotoimista. Kysyn hallitukselta: aiotteko [Puhemies koputtaa] tehdä näin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin totesin, hallitus on jo pidempään käynyt läpi tätä energian hintojen nousun kokonaisuutta, joka on yleiseurooppalainen ilmiö. [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä tulokset?] Se on talouskasvun yksi osa-alue, joka näkyy erittäin valitettavalla tavalla niin kotitalouksien kuin myöskin monen yrittäjän arjessa tällä hetkellä. Tämän tunnistamme kivuliaasti, ja valmistelemme nyt täsmätoimenpideohjelmaa. Sen rahoituspohjaan ja vastaaviin esityksiin, joihin edustaja Purra viittasi, kaikkiin tulemme palaamaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Tavio, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Liian kireät ilmastotoimet ja ilmastotoimet ylipäänsä nostavat selvästi asumisen ja autoilun hintaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on esittänyt, että Suomi laskisi omat ilmastotavoitteensa muiden EU-maiden tasolle. Kuitenkin SDP ja keskusta ovat hallituksessa ajaneet päinvastoin muuta EU:ta kireämmät ilmastotavoitteet Suomelle, ja valitettavasti oppositiossa kokoomus on tukenut hallituksen ilmastopolitiikkaa. Kysymykseni on yksinkertainen: miksi hallitus haluaa, että Suomi maksaa kokoaan suuremman laskun Euroopan unionissa ilmastotoimista?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun me katsomme tällä hetkellä energian hintaa, niin yksi keskeinen tekijä hinnannousussa on nimenomaisesti fossiilisen tuontienergian hinnannousu. Kun me vertaamme vaikkapa suomalaisia kotitalouksia, asumisen hintaa ja erityisesti tätä energian hintaa, niin me näemme, että se ei ole täällä onneksi yhtä voimakkaasti noussut kuin monissa muissa maissa johtuen meidän sähkömarkkinastamme, siitä, että meillä on monipuolisempi energiapaletti, joh-tuen siitä, että meillä on uusiutuvaa rakennettu enemmän jo aikaisemmin kuin monissa muissa maissa on tehty. Eli päinvastoin kuin edustaja Tavio tässä kuvaa, niin ratkaisu ei ole se, että me ikään kuin kääntäisimme katseen taaksepäin, höllentäisimme näitä tavoitteita, vaan ratkaisu löytyy siitä, että me lisäämme uusiutuvan energian tuotantoa, omavaraisuuttamme, jolloin me olemme vähemmän riippuvaisia myös näiden fossiilisten energiamuotojen tuontienergian hintojen heilahtelusta, jonka uhreina tällä hetkellä monet eurooppalaiset kotitaloudet [Puhemies koputtaa] ja yritykset ovat. Eli ratkaisu ei löydy siitä, että emme [Puhemies: Kiitoksia!] tee ilmastotoimia, vaan ratkaisu löytyy siitä, että näitä tehdään, ja näitä olisi pitänyt tehdä aiemmin jo enemmän. [Keskustan eduskuntaryhmästä: Hyvä vastaus!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kokoomus lähtee siitä, että huoleen sähkön ja polttoaineiden kohtuuttomista laskuista on vastattava tehokkailla täsmätoimilla, jotka yhteiskunnalle aiheuttavat mahdollisimman pienen laskun suhteessa siihen hyötyyn, mikä niillä suomalaisille on, ja ovat päästöjenvähentämismielessä mahdollisimman hyvin yhteensopivia ilmastotavoitteiden kanssa. Ja tässä huomio kyllä kiinnittyy silloin liikenteen osalta jakeluvelvoitteeseen. Ja ministeri Harakka ehkä hieman kiersi ja johti harhaan viitatessaan, että lisätään biokaasu sekoitevelvoitteeseen. Kysymyshän on siitä, nostetaanko sitä jakeluvelvoitteen tasoa siinä yhteydessä nykyisen lain mukaisesta 30 prosentista sinne 34 prosenttiin. Ja tämä voi olla jopa 10 senttiä per litra -kysymys siellä dieselin pumppuhinnassa.

Kysynkin nyt, kun tästä myös valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö ovat antaneet vastakkaiset kommentit tällä viikolla: [Puhemies koputtaa] onko hallitus nyt luopunut tästä nostosta vai ei? [Ben Zyskowicz: Ministeri Kari vastaa!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä jakeluvelvoitekysymys on tärkeä, ja se on akuutti, ja hallitus tulee tätä tarkastelemaan. Me tunnistamme hyvin, että energian hinta tällä hetkellä on ongelma. Se on ongelma kotitalouksille, se ongelma yrityksille, ja me haluamme tietenkin tähän akuuttiin tilanteeseen tuoda ihmisille helpotusta. Tästä hallitus tulee yhdessä neuvottelemaan ja tämän kokonaisuuden käymään läpi.

Sinänsä itse olen pitänyt jakeluvelvoitetta hyvänä keinona tehdä päästövähennyksiä liikenteen puolella. Aikaisemmin tätä ovat minun ymmärtääkseni kannattaneet myös perussuomalaiset ja lukuisat muut puolueet tästä salista, koska jakeluvelvoitteen kautta me saamme sitten suoraan korvattua fossiilista energiaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Mutta tämä hintakysymys on relevantti. Se on akuutti, ja tätä pitää tarkastella. Me olemme aikaisemmin sopineet, että tätä nostetaan 34 prosenttiin, mutta meidän on tätä aikataulua katsottava. Me emme missään nimessä omilla toimillamme halua vaikeuttaa tätä nykyistä tilannetta vaan päinvastoin helpottaa, ja sen vuoksi myös tämä jakeluvelvoite on sellainen asia, mitä me joudumme tarkastelemaan. [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ihmisten arjen kallistuminen näkyy tosiaan bensatankilla, sähkölaskuissa, ja tietysti sitten on olemassa myöskin pelko siitä, että asuntolainojen korot lähtevät nousuun. Kokoomus on erittäin huolissaan suomalaisten ostovoimasta, ja siitä syystä meillä on täsmätoimia, ehdotuksia hallitukselle, ja mielellään kuultaisiin teiltä, mitä konkreettista teette näille ongelmille.

Olemme esimerkiksi jo vaihtoehtobudjetissa esittäneet palkkaverotuksen ja myöskin eläkkeiden verotuksen keventämistä, jotta ihmisten ostovoima voisi parantua. Se on sisällytetty meidän vaihtoehtobudjettiimme, joka on myös tehty talouden yleisen hoitamisen kannalta vastuullisella tavalla.

Sen lisäksi meillä on ollut ehdotuksia siitä, voitaisiinko esimerkiksi energian hintapiikkejä huomioida sillä tavalla, että kotitalouksien sähköveroa voitaisiin pakkastalvikuukausina keventää tai jopa kokonaan poistaa. Sen lisäksi kehittäisimme myöskin sähkön kohtuutonta siirtohinnoittelua vielä kohtuullisemmaksi kotitalouksille.

Ovatko nämä sellaisia ehdotuksia, mitkä [Puhemies koputtaa] kelpaisivat hallitukselle?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Energiaministeri Lintilä voi osaltaan näitä kommentoida, mutta haluan kiittää kokoomusta erittäin rakentavista ja monipuolisista ehdotuksista. Minusta tuolla listalla on monia sellaisia asioita, joita hallitus aivan varmasti tulee harkitsemaan.

Se, että me pystyisimme kaikkineen näkemään sen, että hintojen nousu — joka nyt on suurimmillaan ja voimakkaimmillaan energiassa näkyvissä — voi olla ilmiö, joka laajenee myöhemmin myös muille osa-alueille, on aihepiiri, josta meidän kaikkien pitää olla huolissaan. Talouskasvu on ollut voimakasta, mutta myös inflaatiosta näkyy merkkejä. Muualla se ilmiö on vielä suurempi kuin meillä, ja toivomme, että se ei tänne sellaisenaan rantaudu, mutta on hyvä, että täällä useammassa puheenvuorossa on ikään kuin kuvattu, mistä tämä ilmiö johtuu. Miksi maailmanmarkkinahinnat ovat nousussa? Samasta syystä, miksi koronan alkaessa  öljyn hinta ja sitä kautta  polttoaineen hinta bensatankeilla olivat poikkeuksellisen alhaisia. Nyt olemme toisenlaisessa tilanteessa.

Totean yleisesti [Puhemies koputtaa] esityksiinne: minusta esityksenne ovat rakentavia ja monilta osin hyviä. [Ben Zyskowicz: Hyvä! Niiden puolesta kannattaa äänestää!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ihmiset ovat tukalassa tilanteessa, ihmisten arki on vaikeaa, töissäkäynti pitkien etäisyyksien maassa jo usein varsin haastavaa. Myös raskas liikenne on, arvoisa ministeri, vaikeassa tilanteessa. Teidän vuonna 2020 tekemänne koko 2000-luvun suurimman polttoaineveron korotuksen myötä yhden rekan kustannukset nousivat vuodessa jopa 8 000—10 000 eurolla. [Anders Adlercreutz: Mutta se löytyy myös teidän vaihtoehtobudjetistanne!] Kuljetusala on ahdingossa. Me olemme kokoomuksesta ehdottaneet ratkaisuksi ammattidieselin käyttöönottoa. Kysyisin teiltä, arvoisa valtiovarainministeri Saarikko: olisitteko valmiita tuomaan tämän ammattidieselin, millä voisimme helpottaa kuljetusalan ahdinkoa? [Oikealta: Varmasti!] Se antaisi myös oivan mahdollisuuden, liikenneministeri Harakka, ottaa käyttöön vinjettimaksut eli tiemaksut ulkomaalaisille rekoille. [Puhemies koputtaa] Se voitaisiin kompensoida [Puhemies: Kiitoksia!] tämän ammattidieselin kautta suomalaisille kuljetusfirmoille.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen käynyt viimeksi tällä viikolla kuljetusalan ammattiliiton kanssa tätä aihetta läpi ja pidän esitystä perusteltuna. Tämä on osa hallituksen pohdintaa, jota käymme, mitkä olisivat ne tehokkaimmat täsmätoimet, mihin kannattaisi ryhtyä, koska vain opposition etuoikeus — ja viittaan erityisesti perussuomalaisiin — on tehdä esityksiä, joiden menoja ja ikään kuin kuittaamista valtion kokonaiskassasta teidän ei tarvitse ilmeisesti ihan niin paljon pohtia kuin meidän. [Toimi Kankaanniemen välihuuto]

Haluan tarkentaa, edustaja Heinonen, kun otitte nyt esiin tämän bensaverokysymyksen. Kysyn vilpittömästi: oliko näin, että kokoomus siis on esittänyt bensaveron kevennystä omissa papereissaan, vai muistelisinko nyt näin, että te ette olleet tästä kanssamme eri mieltä aiemmin? Ja toinen kysymys: muistanko väärin, edustaja Heinonen, vai oliko teillä peräti aivan sähköveron kiristys suomalaisille kotitalouksille teidän esityksessänne? [Vasemmalta: Ohhoh! — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä kyselytunti on tietysti pääasiassa sitä varten, että oppositio kysyy hallitukselta, [Naurua] mutta kun hallitus haluaa nyt kysyä meiltä täältä oppositiosta vähän neuvoa ja apua, niin annetaan sitä mielellämme: [Eduskunnasta: Kyllä vai ei?] Te korotitte elokuussa 2020 bensan ja dieselin polttoaineveroa koko 2000-luvun suurimman kertakorotuksen. Te perustelitte sen, arvoisa keskusta, silloin sillä, että maailmanmarkkinahinta dieselissä oli poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Kyllä, ja silloin se varmasti meni näin. Tällä hetkellä, niin kuin te äsken totesitte, ministeri Saarikko, öljyn markkinahinta on poikkeuksellisen korkealla, joten eikö teidänkin logiikkanne mukaan silloin ajatuksen pitäisi kulkea toisinpäin? Tätä olemme tuoneet myös muun muassa edustaja Satosen johdolla esille, että tämä voisi suuntaan ja toiseen toimia: silloin kun markkinahinta on korkealla, [Puhemies koputtaa] silloin se voisi joustaa alaspäin, ja toiseen suuntaan silloin kun ollaan toisessa suunnassa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei tullut vastausta! — Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suuntaan ja toiseen. Sillä tavalla taitavat mennä myös kokoomuksen verokannat: suuntaan ja toiseen. [Naurua]

Asiasta olen vakavasti puhuen samaa mieltä. Vaikka teitä hiukan tässä tekee mieli hiillostaa, edustaja Heinonen, aika ajoin puheittenne vuoksi, niin asiahan on suomalaisten arjen kannalta mitä vakavin, ja hallitus ottaa sen vakavasti. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!]

Maailmantalouden tilanteen muutokset johtavat myös siihen, että ne näkyvät kansalaisten kukkaroissa. Kannan syvää huolta siitä energiariippuvuudesta, joka koko Euroopalla on myös Venäjästä, ja siitä, että me saisimme asiat etenemään diplomatian tiellä. Silläkin on merkitystä. Merkitystä on myös sillä, että me pystyisimme tekemään Suomessa järkeviä, maltillisia palkkaratkaisuja, että me pystyisimme kaupan ja elintarvikeketjun kanssa yhteistyössä ymmärtämään, että myös alkutuottajalle kuuluu osansa suomalaisessa ruokaketjussa. Ongelma meillä käsissämme ei ole valitettavasti juuri nyt vain polttoaineiden hinta vaan ylipäätänsä hintojen nousu, jonka hallitus ottaa vakavasti.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalainen haluaa syödä kotimaista lähiruokaa, eikö näin ole — puhdasta, antibioottivapaata eläinten hyvinvointia alleviivaavaa sapuskaa. Tämä kaikki on nyt veitsenterällä. Energianhinnan noustessa pilviin ja järeiden päästötavoitteiden paineissa maataloustuotanto on niin suuressa vaarassa loppua, että parlamentaarisen työryhmän perustaminen ei voi olla ainoa ratkaisu ongelmaan, hallitus. Kun tuottaja saa 2 euron leivästä 7 senttiä ja sama vääristynyt tulonjakautuminen pätee muihinkin tuotteisiin — kananmunat, liha, perunat — on jotakin pielessä ja rutkasti. Samaan aikaan kaupan alalla juhlitaan historiallisen suuria voittoja.

Itsenäisellä valtiolla tulee olla oma armeija ja omavarainen ruoantuotanto. Huoltovarmuuden merkitys on korostunut koronan aikana entisestään. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: Millä keinoin hallitus ryhtyy pikaisesti pelastamaan suomalaisia ruoantuottajia? Nyt on todella kiire. Miten hallitus aikoo oikeudenmukaistaa edellä kuvatun vinoutuman? Tuottaja, keskusliike, kauppa — miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Nyt ei ole maa- ja metsätalousministeri paikalla, mutta ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tämän kustannusten nousun osalta voin vastata kysymykseen, josta varmasti mielellään maatalousministeri kanssanne jatkaa keskustelua. Nostatte esiin, että parlamentaarinen yhteistyö ei olisi tässä mikään ratkaisu. Minä taas ajattelen, että tärkeitä ovat kaikki sellaiset asiat, joissa eduskunta yhteistyössä koko voimallaan pystyy arvojärjestyksellä osoittamaan, mikä on Suomessa tärkeää, ja puhdas kotimainen ruoka on varmasti kaikkien mielestä tärkeää. En väheksyisi senkään työn merkitystä.

Tilanne on juuri niin huolestuttava ainakin osalla tiloista kuin, edustaja Elomaa, hyvin kuvaatte kysymyksessänne. Yksi nopea täsmätoimi oli juuri viime viikolla päätetty lisätalousarvion ratkaisu, jossa maatalouden kehittämisrahastoa vahvistettiin lisämiljoonilla, kahdeksalla miljoonalla, niin että valtiontakausjärjestelmä voisi toimia paremmin. Se on osa maatalouden rahoituspohjan vahvistamista, koska tilojen kannattavuus on juuri nyt hyvin heikkoa monin paikoin. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Eli tämä on ollut se reagointi, jonka me olemme tehneet nyt kaikkein nopeimmin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.

Kunnioitettu puhemies! Kaiken kaikkiaan tämä käsittelyssä oleva asia on hyvin vakava ja pistää miettimään niitä keskeisiä kansalaisten hyvinvoinnin osatekijöitä: työtä ja toimeentuloa noin yleisesti sekä puolestaan kansantaloutemme talouskasvua ja sillä tuotettavia palveluita. Äskettäin julkaistiin USA:n uudet inflaatioluvut, ne nousivat seitsemään ja puoleen. EU-alueella ollaan 5,1:ssä, Suomessa hiukan alempana.

Inflaatio sekä kohoavat sähkö- ja polttoaineiden hinnat vaikuttavat haitallisesti kansalaisten ostovoimaan. Sähkön hinnannousulla voi olla haitallisia vaikutuksia jopa teollisuuden investointeihin, mutta tavallista kansalaista kauhistuttavat ihan kaupassa käydessä kohonneet hinnat vaikkapa kahvin tai jonkun muun hyödykkeen osalta. Inflaation vaikutukset ovat hyvin laajat. Mitkä ovat ne hallituksen eväät? Oletteko valmiita tekemään toimenpiteitä, joilla kansalaisten ostovoimaa kasvatetaan ja samalla edistetään teollisuuden investointeja [Puhemies koputtaa] ja kasvatetaan vientimahdollisuuksia? [Eduskunnasta: Vaikea kysymys!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ehkä energiaministeri voi jatkaa kokonaisuudesta.

USA:n inflaatiotilanne on merkittävästi huonompi kuin Suomessa ja Euroopassa — olemme siihen vielä toistaiseksi tyytyväisiä, ja toivotaan, että tilanne tällaisena säilyy. Olen tismalleen samaa mieltä edustaja Vähämäen kanssa: politiikassa on keskityttävä vaikeimpina aikoina perusasioihin. Ne perusasiat olivat poikkeuksellisia korona-aikana, kun valtion rooli muuttui hyvin poikkeukselliseksi yritysten tuessa, kansalaisten tuessa mutta myös rajoitustoimissa. Nyt edessä on talouden vuoksi hiukan toisenlainen aika, ja valtion tehtävä on silloin myöskin kyetä varmistamaan ihmisten arjen pärjääminen. Siihen tietenkin keskeisin liike ja lääke on työ, se, että mahdollisimman moni suomalainen voisi tehdä työtä ja tulla työllään toimeen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Olen myös todennut, että en mitenkään sulkisi pois myöskään ansiotuloveron kevennyksiä yhtenä mahdollisuutena reagoida ihmisten ostovoiman vahvistamiseen. [Ben Zyskowicz: Enää puuttuvat ne teot!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että keskustelemme tästä polttoaineiden ja energian hintojen noususta. Me olemme kaikki varmasti tästä huolissamme. Maailmanmarkkinahintoihin emme voi vaikuttaa, mutta olemme tässä hallituksessa sitoutuneet tekemään vihreää siirtymää oikeudenmukaisesti, ja tuo lupaus on meidän syytä lunastaa. Tänään saimme lukea uutisista siitä, kuinka huolta herättävän suuri joukko työssäkäyviä ihmisiä on jo nyt tukiloukussa: työn vastaanottaminen ei ole aina kannattavaa. Painetta uusiutuvan energian saatavuuteen ja hintoihin tulee myös EU:n useista direktiiveistä, kuten vaikkapa nyt käsittelyssä olevan uusiutuvan energian direktiivin kautta. Toteutuessaan sekin pahimmillaan aiheuttaa lisää ulkomaalaisen biopolttoaineen tuontia.

Arvoisa puhemies! Kysynkin: millä toimilla hallitus nyt voi auttaa työssäkäyviä ihmisiä ja lunastaa lupauksen oikeudenmukaisesta siirtymästä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä tilannehan on äärettömän vakava, ja meillä on tietyllä tavalla tällaisen voisiko sanoa pahan spiraalin kaikki elementit tällä hetkellä kasassa: kasvava inflaatio, nousevat korot, suuri kustannuspaine.

Tässä on keskustelussa tullut vähän esille se, että hallituksen tekemät ilmastotoimet ovat nostaneet energian hintaa. [Oikealta: Kyllä!] Kun tuossa katselin, niin taisi olla 22 EU-maata, jotka ovat päättäneet kompensointitoimista. Eli 22 maassa on ilmeisesti tehty samoja asioita sitten, eli kyllä tämä on ihan yleinen tilanne, tämä menee läpi. Me nähdään, mitä tällä hetkellä Kanadassa käydään — olen nähnyt, että siellä on rekkoja aika paljonkin ollut tämän asian tiimoilta liikkeellä [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — samoin USA:ssa, Briteissä... Kyllä tämä menee ihan läpi, ei tämä ole meidän, ja tämä menee kaikesta: tämä on kaasua, tämä on sähköä, tämä on öljyä. [Puhemies koputtaa]

Mutta kysymykseen: hallitus hakee niitä täsmätoimia, joilla me pystymme puuttumaan nimenomaan niihin kipeimpiin paikkoihin, [Puhemies: Kiitoksia!] että ihmiset pystyvät päivittäisiin toimiinsa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Polttoaineiden hinnannousu näkyy tosiaan monin tavoin kuluttajan kukkarossa. Lämmityksen kustannuksia on siirretty esimerkiksi kaukolämmön hintaan. Parjattu turve on tällä hetkellä pohjalaismaakunnissa enemmän kuin tarpeellista, ja sitä viedään laitoksille tällä hetkellä normaalit määrät. Tuottajat eivät kuitenkaan saa tuotteestaan asiallista hintaa. Alan toimijoiden mukaan energiaturvetta tarvitaan laitoksissa vielä jopa parikymmentä vuotta.

Oma lukunsa on se, että metsähakkeen tuonti on kasvanut ja polkee nyt suomalaishakkeen hintaa. Tämäkin ala on toimijoille kohta kannattamaton. Tiedossa on myös, että toimitukset ulkomailta Suomeen takkuilevat, ja tätäkin vaihtoehtoa uhkaa merikuljetusten kasvava hinta.

On siis nyt syytä kysyä, miten hallitus aikoo turvata polttoaineiden saatavuuden suomalaisille lämpöä tuottaville laitoksille tulevina vuosina.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tilanne on tosiaan hyvin mielenkiintoinen turpeen osalta. Täälläkin sanottiin, että on vedetty raksit hallituksen toimesta turpeen päälle. [Oikealta: Kyllä!] Tällä hetkellä alle 10 000 kilowatin turvelaitokset tekevät verrattain hyviäkin tuloksia. Voin sanoa, että kotipaikkakunnallani Toholammilla tehdään tällä hetkellä merkittävää tulosta. ORC-laitos myy yli menevän energian sähkönä pörssiin. Uskon myös, että ne ratkaisut, joita Vapo teki luopumalla energiaturpeesta, avaavat pienemmille toimijoille mahdollisuuden. Nämä kysymykset, mihin edustaja viittasi, ettei saada sitä hintaa — silloin markkina ei toimi. [Juha Mäenpään välihuuto] Markkina ei toimi siltä osin.

Sitten tietysti on nämä kysymykset hakkeen ynnä muitten osalta: Aika mielenkiintoista on se, että meillehän tulee esimerkiksi Venäjän puolelta haketta. Aika monesti omistajana on suomalainen yhtiö, joka tekee sen Venäjän puolella, aika usein vielä kunnallinen yhtiö, [Puhemies koputtaa] eli kyllä kunnallisilla päätöksentekijöilläkin varmasti on peiliin katsomisen paikka.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On pakko tähän alkuun todeta, että kokoomus on esittänyt omissa papereissaan ajoneuvoveron merkittävää korotusta, mikä minun mielestäni tässä tilanteessa ei kyllä olisi autoilijoille oikeudenmukaista, koska niin kuin tiedämme, autoilijoiden tilanne on todella vakava, se säteilee kotitalouksien pärjäämiseen. Onneksi hallitus on ohjelmassaan sitoutunut reiluun siirtymään, siis siihen, että ilmastotoimenpiteet eivät saa köyhdyttää ihmisiä vaan päinvastoin luodaan uutta talouskasvua. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä nyt on selvinnyt, että perussuomalaiset ovat Lähi-idän öljyšeikkien ja Venäläisen öljyn luottoystävä. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Kun Vanhasen hallituksen aikaan luotiin tämä sekoitevelvoite, ministeri Pekkarinen oli aktiivinen, silloin Suomesta tehtiin öljyvaltio. Suomesta tehtiin öljyvaltio, millä korvattiin ulkolaisen öljyn tuontia Suomeen ja alettiin valmistaa öljyä itse. Siitähän tässä sekoitevelvoitteensa on alun perin ollut kyse: työn luomisesta Suomeen ja tuonnin vähentämisestä. Tätäkö te vastustatte? [Puhemies: Sitten kysymys!]

Mikä on kotimaisen uusiutuvan öljyteollisuuden tilanne tänä päivänä, ja riittääkö tuotanto siihen, mitä vaaditaan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Honkonen on oikeassa, että nimenomaan haettiin kotimaista. Tietysti meillä on valitettavia viimeaikaisia investointiratkaisuja, jotka eivät ole Suomeen kohdistuneet, mutta kyllä meillä edelleen on olemassa tämä potentiaali. Ja kun käydään keskustelua jakeluvelvoitteesta, niin tällä hetkellä se arvioitu määrä jakeluvelvoitteessa on hintanousuna 12—22 senttiä per litra vuoteen 2030 — eli vuoteen 2030 mennessä, tämäkin pitää mieltää koko ajan. Aika lailla tässäkin salissa on pidetty sen puolta, että biopolttoaineet tulevat jakeluvelvoitteeseen, biokaasu tulee jakeluvelvoitteeseen. En muista kuulleeni oikeastaan sellaisia puheenvuoroja, joissa olisi vastustettu tätä asiaa. [Anne Kalmari: Yksimielinen mietintö!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kerrataan pikkasen: Polttoaineen hinnat kohoavat kuin ilmastovouhotuksen lapakäyrä. Miten te kuvittelette, että tavan kansalaisella tuolla arjessa on enää kohta varaa näihin hintoihin? Hallituksen ilmastopolitiikka iskee suoraan kansalaisen ostovoimaan. Siellä demarit, RKP ja keskusta — kokoomuksen kompatessa — kävelevät ilmastopolitiikassaan vihreiden talutushihnassa. Me perussuomalaiset olemme esittäneet ratkaisuja, ja ratkaisuja löytyy maailmalta: esimerkiksi Puolassa väliaikaisesti poistettiin alvi polttoaineista, eikö niin? Ministeri Lintilälle tiedoksi, että Kanadassa bensa maksaa 1,25 — ja te sanotte, että siellä on sen takia rekat. Ehkä syy on joku toinen.

Arvoisa hallitus, otatteko te kopin vai jatkatteko te Euroopan kunnianhimoisimmalla ilmastopolitiikallanne tämän kansan olojen kurjistamista? Teettekö te nopeita ratkaisuja, vai onko tämä pelkkää sananhelinää teidän puoleltanne? — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten hallituksen ministerit ovat useissa puheenvuoroissaan tänään todenneet, niin me suhtaudumme tähän energian hintaan ja sen kansalaisille aiheuttamaan vaikeaan tilanteeseen ja yrityksille aiheuttamaan vaikeaan tilanteeseen vakavasti. [Leena Meri: Se ei riitä!] Me tulemme etsimään keinoja, täsmätoimia, millä tavalla tätä tilannetta voidaan helpottaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Mitä tulee kysymykseen siitä, jatkaako hallitus ja jatkaako Suomi kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, Euroopan kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, niin tähän on yksiselitteinen vastaus, ja se on, että kyllä jatkaa. Ja kyllä, me tulemme kirittämään myös muita maita kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin, koska meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. [Leena Meri: Kansasta välittämättä! — Mauri Peltokangas: Kansa saa maksaa!] Hinta sille, että me emme tekisi ilmastotoimia, olisi erittäin kova, ja tuota hintaa ei valitettavasti voi rahalla kuitata. Se kuitataan tulevien sukupolvien hyvinvoinnilla.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän, alkuperäisen kysymyksen esittäjälle. — Edustaja Sheikki Laakso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri Lintilälle tiedoksi, että Kanadassa ei protestoida yhtään polttoaineen hinnan vuoksi, siellä ovat syyt aivan toiset, kannattaa asiaan tutustua.

Arvon ministeri Saarikko, kysyitte, miten perussuomalaiset rahoittaisivat 20 sentin litrahinnan laskun. Ottakaa huomioon, että tälläkin hetkellä taso on viime hallituskautta 15 senttiä korkeampi, koska 50 sentin litrahinnan nousu on tehnyt sen, että liki 10 senttiä tulee tällä hetkellä valtion kassaan arvonlisäveroa enemmän kuin aikaisemmin. Siihen vielä sitten se liki 5 sentin korotus, jonka teitte heti hallituskauden alussa, eli 15 senttiä likimain on tämä hallitus enemmän... eli eihän siitä jää enää kuin 200 miljoonaa, joka meidän pitäisi sitten...

...löytää siihen, mikä on ollut edellisen hallituksen aikana. Vai olenko väärässä? [Keskeltä: Kyllä!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ja kysymys!

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yritin pysyä edustajan matemaattisessa laskussa mukana, mutta kyllä se niin vain on, että kun otin esimerkiksi tämän 20 sentin hinnanmuutoksen ja vaikka sellainen päädyttäisiin tekemään ja vaikka perussuomalaiset toteuttaisitte esityksenne — löytäisitte sille valtion kassasta sellaisen hyvän vastineen, että näin kannattaa toimia — niin silti te ette voisi luvata suomalaisille autoilijoille, että aivan varmasti jokaisella bensapumpulla hinta sen 20 senttiä putoaisi. Sitä yritin, edustaja Laakso, kertoa, koska nyt jo näillä hinnoilla, ja aiemmilla hinnoilla, meillä on yksittäisten bensa-asemien välillä suurin piirtein parinkymmenen sentin hintaero. Yritän vain kuvata sitä, että minusta — ja ajattelen hyvin vahvasti näin henkilökohtaisesti — poliitikon vastuu on tehdä sellaisia asioita, joista tietää, että ne ovat varmasti vaikuttavia, ja toimia tavalla, että sitten voi varmasti tietää, että ne isot ratkaisut auttavat suomalaisia. Ja tässä me emme voisi olla siitä riittävän varmoja. [Leena Meri: Elikkä te ette laske sitä!] — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Poliisi tiedotti tiistaina vakavista pääkaupunkiseudun katujengien välienselvittelyistä, jotka ovat johtaneet pahoihin rikoksiin. Poliisi tutkii muun muassa tapon yritystä, törkeää vapaudenriistoa, useita pahoinpitelyjä, ja mikä pahinta ja huolestuttavinta, teräaseiden lisäksi näissä teoissa on käytetty myös ampuma-aseita. Se on todella hyvä, että kukaan ei ole menehtynyt, mutta vakavaa vaaraa on ollut myös sivullisille.

Nyt pinnan alla porisee. Poliisi pelkää, että tämä toiminta jatkuu. Poliisi on pystynyt estämään vakavia väkivaltarikoksia, pystynyt pidättämään, ja oikeus on pystynyt vangitsemaan näitä epäiltyjä. Nyt kuitenkin nämä jengit jatkavat toimintaansa. Se on nuorten miesten, ulkomaalaistaustaisten nuorten miesten, kokoontumista. Heillä on yhteyksiä, joillain järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. [Puhemies: Kysymys!] Arvoisa sisäministeri: mihin toimiin aiotte ryhtyä tämän vakavan ilmiön taklaamiseksi?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tämä on todella vakava kysymys.

Me ollaan huomattu, että nimenomaan tämmöistä jengiytymisilmiötä on syntynyt, ja sen takia tietysti täytyy kaikin tavoin tehdä toimia, jotta se saadaan kitkettyä pois ja sitä saadaan vähennettyä. Tässä tapauksessahan poliisi onnistuneesti sai tekijät kiinni ja sai myös sitä kautta rauhoitettua tilannetta. Mutta tämä on myös aika uusi ilmiö. Siinä vaiheessa, kun sisäisen turvallisuuden selontekoa tehtiin, niin tämä ei vielä näkynyt samalla tavalla [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] kuin se sitten myöhemmin on tullut. Ja sen takia on ihan selvä, että nyt meidän täytyy tähän puuttua. Meidän täytyy tarkastella myös sitä, onko esimerkiksi meidän aserikoslainsäädäntö oikealla tolalla, koska olemme huomanneet, että siellä on ollut paljon käytössä myös aseistusta. [Perussuomalaisten ryhmästä välihuutoja] Minä luulen, että tämä on asia, jonka kyllä koko sali jakaa, että meidän täytyy tämmöinen jengiytyminen [Puhemies koputtaa] kitkeä riittävillä teoilla.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pyydän, että huomioidaan se, mitä pyysin alkuun, että välihuudot on sellaisia, etteivät ne häiritse muuta keskustelua.

Nyt pyydän niitä, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Tolvanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa meille kokoomuksessa tämä ilmiö ei ole tullut yllätyksenä. Heikkoja signaaleja on kuulunut jo todella pitkään ja viime kesästä lähtien hyvin vahvoja signaaleja. Valitettavasti tämä tilanne pahenee, koston kierre tulee jatkumaan, näin poliisit ovat todenneet.

Me ollaan kokoomuksesta esitetty jo aikaisemmin tiettyjä keinoja tämän asian kitkemiseksi, muun muassa pehmeitä keinoja, terapiatakuuta ja kaikennäköistä varhaista tukea, mutta me olemme myös esittäneet kovia keinoja, tiukennuksia rikoslainsäädäntöön [Jussi Halla-aho: Rikosten uhreille!] ampuma-aseiden suhteen nimenomaan rangaistuksia koventamalla. Ja näiden lisäksi tarvitaan tämmöistä kokonaisvaltaista lähestymistä tähän asiaan. Se ei riitä, että sisä‑ tai oikeusministeriö toimii. Elikkä onko teillä nyt suunnitelmissa, että te hallituksena lähdette käsittelemään tätä asiaa kokonaisvaltaisesti — pehmeitä ja kovia keinoja? Ja jos ministeri Ohisalo ei halua vastata, niin haluaako pääministeri Marin vastata, lähteekö koko hallitus tähän toimeen mukaan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Mikkonen varmasti voi tähän tarkemmin vastata, mutta tunnistan kyllä tämän huolen, mikä edustaja Tolvasella hyvin kokeneena edustajana ja poliisina tästä asiasta on, ja kannan samasta tilanteesta huolta. Ja olen myös samaa mieltä siitä, että tähän ei voida puuttua vain kovilla tai vain pehmeillä keinoilla vaan tarvitaan molempia. Näkisin, että tämä kysymys on sellainen, johon meidän kaikkien pitää suhtautua vakavasti, jonka eteen varmasti voisimme myös tehdä parlamentaarista työtä, koska uhkana on se, että tilanne pahenee, jos ei riittävästi toimia sen eteen tehdä. Ja tämä on todella kysymys, joka vaatii juurisyihin puuttumista, yhteiskunnallisen ilmapiirin arviointia, konkreettisia keinoja siellä sisäministe-riön puolella, sosiaali‑ ja terveysministeriön puolella ja myös koulumaailmassa. [Juha Mäenpään välihuuto] Tarvitaan toimia sen eteen, että pystyisimme estämään sen, että nuoret ihmiset lähtevät tälle polulle, jotta heillä olisi parempia, valoisampia näkymiä elämässänsä, puuttuisimme noihin juurisyihin. [Puhemies koputtaa] Mutta sitten, jos tälle polulle lähdetään, niin kyllä siellä pitää myös kovat toimet tulla vastaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen.

Kiitos, puhemies! Me tarvitsemme nimenomaan kaikenlaisia keinoja. Me tarvitsemme pehmeitä keinoja, ennalta ehkäisevää työtä, mutta sitten meillä tarvitaan myös riittävää puuttumista ja tilanteen hallintaa. Ja tietysti tässä ajassa iso kysymys on myös, miten me varmistamme, että koronan myötä me emme syrjäytä lisää nuoria. Me jo nyt nähdään esimerkiksi, että ne nuoret, joilla on mennyt huonosti ennen koronaa, oireilevat entistä enemmän. On äärimmäisen tärkeää, että nimenomaan tätä kysymystä lähestytään kokonaisvaltaisesti.

Ja samanaikaisesti tietysti sitten täytyy varmistaa se, että poliisilla on riittävät resurssit ja myös rikostutkimukseen riittävät resurssit. Näen itse, että on todella tärkeätä, että näissä tapauksissa silloin, kun on rikoksia, joissa nuoret ovat tekijöinä, niin me saadaan mahdollisimman nopeasti se koko rikosprosessi selvitettyä, jotta myös ne mahdolliset rangaistukset tulevat riittävän nopeasti, jotta [Puhemies: Kiitoksia!] tekijä ymmärtää katkaista sitä rikoskierrettä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Mikkonen totesi, että tämä ilmiö on uusi. No, se on suhteellisen uusi ja tuore, mutta sen ilmiöt ovat kyllä olleet sinänsä näkyvissä jo useamman vuoden ajan. Toinen asia on se, onko niitä haluttu nähdä ja onko ne hallituksessa otettu kuinka vakavasti.

Mitä tulee tähän jengi-ilmiöön, valitettava tosiasia on se, että tämä on erityisen yleinen ilmiö maahanmuuttajataustaisen väestön keskuudessa ja se on sitä itse asiassa läpi koko Euroopan. Nyt iso kysymys onkin se, pystytäänkö maahanmuutto erityisesti tietyiltä kulttuurisesti kovin etäisiltä alueilta pitämään hallittuna, ja tässä keskeisessä roolissa on turvapaikkapolitiikkamme. ”Ein” pitää tarkoittaa ei: jos on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, henkilö pitää pystyä palauttamaan, eikä siinä pidä olla enää mitään mahdollisuuksia muuhun. Nyt kuitenkin sisäministeriö edelleenkin [Puhemies: Kysymys!] kaavailee tällaisia suunnitelmia, joissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet [Puhemies koputtaa] saisivat jäädä. Hallituskumppanit ovat tämän jo tyrmänneet. Koska te luovutte tästä hankkeesta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Äärimmäisen tärkeää on se, että me pystytään kotouttaminen tekemään hyvin. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Se, että tänne tulevat ihmiset pääsevät suomalaisen yhteiskunnan osaksi, jäseneksi, on äärimmäisen tärkeätä, ja tietysti se myös omalta osaltaan ennaltaehkäisee sitä, että ei olla mahdollisesti vain omassa etnisessä ryhmässä, vaan ollaan laajasti yhteiskunnan jäseniä. Tämä on tietysti se tärkeä asia, että me panostamme kotoutumiseen riittävästi, ja se on oikeastaan kaikkien sektoreiden asia, ja nimenomaan nuorten kohdalla se on äärimmäisen tärkeätä.

No sitten, mitä tulee meidän maahanmuuttopolitiikkaan, tietysti se ensimmäinen asia on se, että silloin kun on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, niin silloin on paluu, ja esimerkiksi tällä viikolla näitä paluita on järjestetty. Mutta emme voi myös sulkea silmiämme siltä, että meillä on täällä ihmisiä, joita me emme voi palauttaa eri syistä, esimerkiksi siitä syystä, [Puhemies koputtaa] että maa ei ota heitä vastaan, [Puhemies: Kiitoksia!] ja tähän ongelmaan meidän täytyy myös löytää ratkaisu. [Ben Zyskowicz: Esimerkiksi siitä syystä, että eivät suostu vapaaehtoisesti lähtemään! — Vasemmalta: Ei voida palauttaa!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Jokinen, olkaa hyvä.

Näin, arvoisa puhemies! [Teknisiä ongelmia mikrofonin kanssa] — Vihdoin mikrofoni päällä. — Maahanmuuttajataustaisten rikollisryhmien ydin on valinnut ammattirikollisen elämäntavan, ja heidän toimintansa keskeyttämiseen ei auta kuin koppihoito. Rikollisjengien toimintaan liittyy kuitenkin se, että ne haluavat kasvaa. Ne rekrytoivat lisää väkeä, ja niissä on vetovoimaa — ja se on suuri ongelma. Tarvitaan tehokasta viranomaisyhteistyötä ja vapaaehtoistyön organisointia mutta myös nuorten tekemien rikosten nopeaa tutkintaa ja nopeaa seuraamusta.

Poliisi on rahapulassa joutunut vähentämään resursseja ennalta estävästä toiminnasta. Eilen julkaistiin puolueeton selvitys poliisin rahankäytöstä, ja sen lopputulema oli, että poliisin perusrahoitusta on nostettava, jotta poliisi selviytyy sille annetuista tehtävistä. Ja yksi niistä on tämä jengirikollisuuden estäminen. Aikooko hallitus korjata poliisin perusrahoituksen tulevassa kehysriihessä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Tämän hallituksen tavoitteenahan on ollut, että meillä on 7 500 poliisimiestä ja ‑naista, ja tänä vuonna me olemme tuossa tavoitteessa.

Me varmaan kaikki muistamme viime syksyn ja sen, kuinka tässä salissa käytiin keskustelua poliisin määrärahoista. [Arto Satonen: Kyllä!] Ja tuon keskustelun jälkeen, yhdessä valtiovarainministeriön kanssa, sisäministeriö halusi tilata ulkopuolisen selvityksen siitä, mihin poliisin rahat menevät, [Juha Mäenpään välihuuto] sillä vuosi vuoden jälkeen rahoitusta on lisätty, mutta siitä huolimatta se on joka kerta jäänyt vajaaksi — joka kerta on jouduttu erilaisilla lisäbudjeteilla paikkaamaan sitä vajetta.

Ja nyt tämä selvitys todellakin eilen julkaistiin. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Olen todella tyytyväinen siitä, että nämä kolme selvitysmiestä sen meille tekivät. Se sisältää paljon ehdotuksia ja paljon huomioita siitä, miten varmistaisimme poliisin resurssit myös tulevaisuudessa. [Puhemies koputtaa] Yksi haaste on se, että aiemmat hallitukset eivät ole pitäneet huolta poliisin resursseista.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten sisäministeri sanoi, niin sisäisen turvallisuuden selonteossa ei todellakaan käsitelty näitä katujengejä eikä järjestäytynyttä rikollisuuttakaan lainkaan riittävästi. Onneksi hallintovaliokunta korjasi tämän asian, eli yksimielisessä mietinnössä me käsittelemme tätä ongelmaa, koska se on täysin selvä, että se on ollut tässä maassa jo lukuisia vuosia, ja varsinkin kun keskustelee nuorten kanssa, jotka täällä pääkaupunkiseudulla elävät, he valitettavasti myös tunnistavat sen uhkaavan tilanteen, joka tuolla kaduilla, liikennevälineissä ja jopa kouluissa on todellisuutta.

Te sanoitte, että sisäministeriössä suunnitellaan kaikenlaisia toimia. Huomauttaisin, että sisäministeriössä selvitetään sitä, miten laittomasti maassa olevat saavat jäädä maahan. Meillä on hallituksen esitys käsittelyssä, jossa jopa karkotettaville ja laittomasti maassa oleville halutaan saada oleskelulupa, jotta he voivat jäädä maahan. Kysymys on samanlaisesta maahanmuutosta, joka aiheuttaa näitä ongelmia. [Puhemies: Kysymys!] Ymmärrättekö te, hallitus, että teidän täytyy rajoittaa tällaista maahanmuuttoa Suomeen ja se on ratkaisu myös tähän ongelmaan? [Leena Meri: Nimenomaan! Juurisyy!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen.

Kiitos! Tosiaan hallitus on laatinut tämmöisen LAMA-ohjelman elikkä laittomasti maassa olevien ja maahan tulevien esto-ohjelman, [Juha Mäenpää: Hyvä nimi!] ja siellä on lukuisia toimenpiteitä siitä, miten me varmistamme sen, että teemme yhteistyötä esimerkiksi näiden lähtömaiden kanssa, teemme yhteistyötä viranomaisten kanssa, teemme rajalla yhteistyötä ja niin edelleen, niin että me varmistaisimme sen, että toisaalta me pystymme antamaan turvaa niille tarvitseville mutta että sellaiset, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan tai muuhun oleskelulupaan, palaavat sinne kotimaahansa. Tätä työtä tehdään.

Tähän liittyen todella tehtiin myös kaksi selvitystä, jotka tänään julkistettiin. Toinen oli se, miten me voisimme varmistaa, miten ne ihmiset, jotka ovat täällä töissä ja tarvitsisivat työlupaa mutta joilta puuttuu matkustusasiakirja, voisivat saada tuon työluvan ja väliaikaisen muukalaispassin, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] niin että voivat hakea tämän matkustusasiakirjan. [Puhemies koputtaa] Ja toinen oli se selvitys, [Puhemies: Aika!] miten me ratkaisemme niiden ihmisten kohdalta, jotka ovat täällä ja joita emme voi palauttaa, sen ongelman, mitä me teemme heidän ihmisyytensä eteen. [Ben Zyskowicz: Miksi emme voi palauttaa? Koska eivät suostu!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Suomela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sitä tuskin kukaan voi kiistää, että lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvanut korona-aikana, ja valitettavasti tämä näkyy myös hyvin vakavan väkivallan lisääntymisenä. Tässä onkin meillä kova työ nyt tehtävänä, jotta saadaan kurottua umpeen niin hyvinvointivajetta kuin oppimisvajetta. Monelle lapselle ja nuorelle se tärkein, ensimmäinen paikka, jossa näitä ongelmia voidaan tunnistaa, on koulu. Sen tähden kysyisinkin opetusministeri Anderssonilta: Mitä voimme tehdä nyt mutta varsinkin tämän kriisin helpottaessa, että saamme tuettua lapsia ja nuoria tästä kriisistä palautumisessa, hyvinvointi- ja oppimisvajeen umpeen kuromisessa? Miten voimme tuoda esimerkiksi nuorisotyötä, mielenterveystyötä ja vaikkapa poliisin palveluja lähemmäs kouluja, jotta saamme tunnistettua ongelmat ajoissa ja puututtua niihin kunnolla?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Suomela tässä toteaa, me tarvitaan enemmän varhaisen puuttumisen malleja myöskin kouluun. Yhtenä hyvänä esimerkkinä mallista, mikä nyt on pilotoitu ja käynnistetty tämän hallituskauden aikana, on sitouttava kouluyhteisötyö, jonka idea on se, että saadaan kouluun töihin enemmän turvallisia aikuisia, joilla ei ole opettamiseen sidottua työaikaa. Eli esimerkiksi kasvatus- tai sosiaalialan ammattilaisia, joilla on mahdollisuuksia työskennellä sellaisten nuorten kanssa, joilla on vaikkapa useita tai pidentyneitä poissaoloja, ja sitä kautta myöskin ikään kuin ottaa koppia näistä nuorista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Itse uskon myöskin vahvasti siihen, että työ kouluissa tulee moniammatillistumaan niin nyt kuin tulevaisuudessa. Me tarvitsemme enemmän myöskin muiden alojen ammattilaisia tukemaan opettajia, ja me tarvitaan näiden ammattilaisten työpanosta siellä lasten ja nuorten lähiarjessa eli kouluissa ja oppilaitoksissa. Yksi hyvä askel siihen suuntaan on oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden vahvistaminen, mitä hallitus on tehnyt, [Puhemies: Kiitos!] ja tämä työ varmasti jatkuu uusien hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ruotsissa tilanne on vakava. Tämä on yhteiskunnan suurimpia puheenaiheita, ja siellä tietysti kaikki puo-lueet ovat tunnistaneet, mistä asiat johtuvat: sinisilmäinen oikeus‑ ja turvallisuuspolitiikka, epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja kotouttaminen ja monet muut tekijät. Suomessa tästä asiasta ei pitäisi olla enää niin sanotusti ihmettelyn aihetta vaan pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin. Nyt se ydinkysymys kuuluu, kun Suomessa nähdään nämä ensimmäiset ilmiön merkit ja turvallisuuspoliittiset haasteethan pitää ennalta taklata, kuten poliisi on nyt jo suosittanut Suomessa: Marinin hallitus on nyt jo kolme vuotta istunut. Merkit ovat olleet nähtävillä koko ajan. Poliisi on varoittanut koko tämän vaalikauden ajan. Silti kotouttamissuunnitelmassa ei sanaakaan, silti sisäisen turvallisuuden selonteossa ei sanaakaan, ja silti edelleenkään ei ole valtioneuvoston työryhmää tai mitään valmistelua käynnissä. Miksi te ette ryhdy mihinkään konkreettisiin toimenpiteisiin? [Puhemies koputtaa] Pääministeri Marin, minkä takia hallitus ei ole mihinkään konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtynyt?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia, aika! — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten sisäministeri on kuvannut, toimia kyllä on tehty, ja tässä muun muassa opetusministeri Andersson omalta puoleltansa totesi, millä tavalla kouluissa tähän tilanteeseen puututaan. Itse olen kyllä avoin sille ajatukselle, että meillä olisi myös parlamentaarista yhteistyötä tämän teeman ympärillä, koska näen, että tämä on vakava kysymys nyt ja tämä on vielä vakavampi kysymys tulevaisuudessa, jos me emme tähän tartu ajoissa. [Jukka Kopran välihuuto]

Mutta haluaisin tuoda myös hieman inhimillisyyttä tähän saliin. Kun me keskustelemme tästä ilmiöstä, niin hyvin herkästi tästä keskustelusta valitettavasti kotikatsomoihin välittyy kuva, että jokainen maahanmuuttaja, jokainen turvapaikanhakija, jokainen ihminen, joka näyttää hieman erilaiselta, on jengirikollinen. [Oikealta: Ei välity! — Kokoomuksen ryhmästä: Älkää aliarvioiko! — Leena Meri: Miksi te vääristelette?] Näin ei ole, näin ei ole. Iso osa ihmisistä elää kunnollista kansalaisen elämää Suomessa. Tämä on ilmiö, johon pitää puuttua, johon pitää suhtautua vakavasti, ja me tarvitsemme monenlaisia työkaluja, kuten aikaisemmin kuvasin, ja samanaikaisesti meidän pitää torjua yhteiskunnassa sellaista ilmapiiriä, [Puhemies koputtaa] joka sanoo näille nuorille ja lapsille: olet vääränvärinen, väärännäköinen, mene kotiisi. Tämä on sellainen ilmapiiri, joka ruokkii nimenomaisesti sitä, että meillä on ihmisiä näissä jengeissä. [Välihuutoja oikealta]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän kysymykseen. — Edustaja Tolvanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos pääministerille ja ministeri Mikkoselle tästä vastauksesta.

Itse asiassa kokoomus on nähnyt tämän asian jo pitkään, ja me olemme valmistelleet toimenpiteitä, jotka julkaisemme huomenna. Siitä tulee tuhti paketti: siinä tulee näitä kovia toimia mutta ensisijaisesti pehmeitä toimia, me lähestymme kokonaisvaltaisesti asiaa. Se on sitten vapaasti teidän käytettävissänne, jos te haluatte näin tehdä.

Me olemme samaa mieltä, että ennaltaehkäisy ja juurisyihin puuttuminen on sitä parasta politiikkaa, mutta nyt on tilanne päällä. Poliisi sanoo, että on koston kierre menossa, ja pelkää uusia vakavia väkivallantekoja. Haluaisinkin tietää, ministeri Mikkonen: mihin konkreettisiin toimiin te nyt aiotte ryhtyä, että ei tule uhreja lisää?

Sen lisäksi haluan todeta, että me kokoomuksessa emme todellakaan ole sitä mieltä, että kaikki ulkomaalaiset ovat jengirikollisia, päinvastoin. [Leena Meri: Ei kukaan ole sitä mieltä!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Ja kiitos kokoomukselle, me tutustumme varmasti näihin esityksiin, mitä te tuotte. Me olemme käyneet ja käymme koko ajan aktiivista keskustelua poliisin kanssa tästä tilanteesta. Me olemme tunnistaneet tätä ilmiötä, ja me haluamme puuttua siihen nimenomaan kokonaisvaltaisesti. [Ben Zyskowicz: Ei näy selonteossa!] Me tarvitaan niitä ennaltaehkäiseviä töitä, me tarvitaan sitä poliisin hyvää yhteistyötä nuorisotyön kanssa, koulujen kanssa, sitä Ankkuri-toimintaa, joka on paljon saanut kiitosta, mutta samanaikaisesti meidän täytyy tunnustaa se, että meillä on myös niitä nuoria, jotka tästä työstä huolimatta ovat kadulla ja tekevät rikoksia, ja on tätä rikosjengiytymistä. Sen suhteen meidän täytyy tarkastella myös, mitä lainsäädännön kiristyksiä mahdollisesti täytyy sen osalta tehdä, ja totta kai täytyy sitten ne poliisin voimavarat turvata. Ja oleellista on mielestäni se, että rikoksiin puututaan riittävän nopeasti, se tutkintaprosessi on riittävän nopea, [Puhemies koputtaa] että ne mahdolliset seuraamukset tulevat myös nopeasti, [Puhemies: Kiitoksia!] jotta nuoret ymmärtävät, mistä ne johtuvat.

Arvoisa herra puhemies! Sote-henkilöstön, etenkin hoitajien, kasvava vaje uhkaa vakavasti kriisiyttää terveydenhuollon. Hoitotakuuta, henkilöstömitoituksia ja kotihoitoa parantavia pykäliä tarvitaan, mutta tarvitaan myös tekijöitä, tarvitaan resursseja. Tällä hetkellä huoli on todellakin syvä. Moni hoitaja suunnittelee päinvastoin alalta lähtemistä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa sairaanhoitajista, kolmasosa lähihoitajista eläköityy, ja meillä tälläkin hetkellä on yli 70 000 hoitoalan koulutuksen saanutta henkilöä muissa töissä.

Kysyin tätä ministeri Lindéniltä jo pari päivää sitten, mutta vastaus ei tyydyttänyt, sillä ei riitä, että pyöritellään hankkeita, joista kerrotte. Tarvitaan toimia. KD esitti jo tälle vuodelle, että puoli miljardia euroa [Puhemies: Kysymys!] panostettaisiin tähän ja lisäksi veroporkkanoita eläkkeellä oleville hoitajille työhön kannustamiseksi. Otatteko nämä esitykset vastaan? Tuotteko konkreettisia esityksiä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Muistan tuon keskustelun pari päivää sitten. Siinä luettelin pitkän luettelon aivan konkreettisia toimenpiteitä, joista me kaikki tiedämme, että niitä tässä tehdään. Niitä koordinoidaan tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön marraskuussa aloittamassa hankkeessa, jossa on mukana laajasti eri yhteiskuntatahoja, työmarkkinaosapuolia myös.

Me tarvitsemme tässä nimenomaan koulutuksen uudistamista: sekä lisäämistä että sisällöllisiä uudistuksia. Me tarvitsemme alan houkuttelevuuden lisäämistä. Siinä avainasemassa on tällä hetkellä johtamisen, työjärjestelyjen ja työnjakojen järjestäminen sellaiseksi, että se erinomainen, koulutettu henkilöstö, joka meillä sote-sektorilla on, tuntee vetovoimaa näihin tehtäviin. Viittasin siinä vastauksessani viime lauantain Helsingin Sanomien upeaan kirjoitukseen esimerkiksi Herttoniemen koronasairaalasta, jossa on vaativat työolot. Niistä huolimatta sinne saatiin nopeasti henkilökunta. Matala organisaatio, kunnon palkat, kunnon koulutus, kaikki nämä tarvitaan, ja niitä kaikkia toimenpiteitä me edesautamme STM:ssä.