Hallituksen esitys eduskunnalle eläintenpitokieltoa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä salissa säädettiin joitakin vuosia sitten uusi eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö. Tuo laki edusti monessa suhteessa uudenlaista ajattelutapaa, jossa eläinten hyvinvoinnille ja hyvälle kohtelulle annetaan yhä painavampaa ja myös oikeudellista merkitystä. Selvää kuitenkin on, ja tietysti oli jo tuolloin, etteivät ongelmat ratkaise itseään näin helpolla. Eläinsuojelurikollisuutta ja muita eläinten hyvinvointia vahingoittavia tekoja esiintyy edelleen, eikä näihin tilanteisiin voida aina puuttua riittävän tehokkaasti. Esimerkkejä meillä on mediasta lukea pahoinpitelyistä, pentutehtailusta, erittäin julmasta kohtelusta.

Tällä esityksellä muutettaisiin eläintenpitokieltoa koskevaa lainsäädäntöä. Eläintenpitokiellon määräämistä lisättäisiin niin sanottujen perusmuotoisten eläinsuojelurikosten yhteydessä siten, että kiellon määrääminen säädettäisiin lähtökohdaksi, josta voidaan poiketa vain painavista ja eläinten hyvinvoinnin turvaamiselle merkityksellisistä syistä. Lähtökohta siis on, että eläintenpitokielto on määrättävä. Muutoksella lisättäisiin eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikosten yhteydessä, eli taustalla on aina tuomio ja sitten siihen liittyvä eläintenpitokielto.

Samalla perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen perusteella määrättävien kieltojen vähimmäiskestoa korotettaisiin nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Törkeiden eläinsuojelurikosten kohdalla vähimmäiskestoksi säädettäisiin viisi vuotta. Eläintenpitokiellon rikkominen puolestaan säädettäisiin nykyistä ankarammin rangaistavaksi siten, että teosta voitaisiin tuomita enintään yhden vuoden vankeusrangaistus. Tällä hetkellä tämä on ollut pelkästään sakolla tuomittava. Rangaistusasteikon kiristämisen seurauksena eläintenpitokieltoja voidaan valvoa myös kotirauhan piirissä. Nämä muutokset johtaisivat eläintenpitokiellon tehostumiseen ja sen vaikuttavuuden lisääntymiseen turvaamistoimenpiteenä.

Esitykseen sisältyy myös uutena lainsäädäntönä mahdollisuus muuttaa eläintenpitokieltoa tai kumota se tietyin edellytyksin. Tällainen ei ole nykylain mukaan mahdollista, vaikka vaaran eläinten hyvinvoinnin vahingoittamisesta ei enää voitaisi perustellusti katsoa olevan käsillä. Tästä pidennyksestä on ollut julkisuudessa keskustelua jonkun verran, että mitäs nyt sitten, kun se pitenee ja on olemassa ihmisiä, joiden elämäntilanne muuttuu. Tämä kumoaminen on sellainen tapa, että kun eläintenpitokieltoa koskevaa lainsäädäntöä esitetään tuntuvasti kiristettäväksi, on perusteltua, että rajoituksia voidaan hellittää silloin, kun vaara eläinten hyvinvoinnille on todistetusti poistunut. Koska taustalla näissä asioissa on kuitenkin eläinsuojelurikos tai muunlainen vakava teko, on perusteltua, että kiellon pitäisi olla voimassa tietty vähimmäisaika ennen kuin muuttaminen tai kumoaminen olisi mahdollista. Tähän uuteen menettelyyn liittyen tehtäisiin myös eräitä lähinnä teknisluonteisia lainsäädäntömuutoksia eläinten hyvinvoinnista annettuun lakiin sekä eläintenpitokieltorekisteristä annettuun lakiin.

Kirjasimme kesällä 23 hallitusohjelmaan, että hallitus selvittää eläinsuojelurikosten rangaistuksia ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sekä arvioi mahdollisuudet pidentää eläintenpitokieltoja. Syksyllä 25, noin vuosi sitten, hallitus totesi riihikirjaukseen, että me toteutamme tämän muistion mukaisen lainsäädännön, ja tämä esitys perustuu siihen. Kiitän hallituspuolueita siitä, että saimme tuon kirjauksen viime syksynä, että tämä todella nyt edistyy tällä hallituskaudella.

Lainsäädäntöhankkeesta saadussa lausuntopalautteessa esitykseen sisältyviä ehdotuksia on laajalti kannatettu. Eläintenpitokiellon määräämisperusteiden muuttaminen kiellon käyttöä lisäävällä tavalla, vähimmäiskeston pidentäminen sekä kiellon rikkomisen ankarampi rangaistavuus koettiin perustelluksi eläinten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta. Myös menettely kiellon muuttamiseen tai kumoamiseen koettiin yleisesti tarpeelliseksi. Toki kritiikkiäkin on paikoin esitetty. Nykykäytäntö eläintenpitokiellon määräämisessä ei kuitenkaan kaikilta osin vastaa nykyisenkään lainsäädännön ja lainsäätäjän tahtoa. Esimerkiksi arviomuistion tekemisen yhteydessä havaittiin, että tuomioistuimet ovat määränneet kuuden kuukauden pituisia eläintenpitokieltoja, vaikka nykyinen laki edellyttää vähintään vuoden pituista eläintenpitokieltoa.

Arvoisa puhemies! Eläimiin kohdistetuissa rikoksissa sekä hoidon tai hyvän kohtelun laiminlyönneissä on kyse teoista, jotka kohdistetaan puolustuskyvyttömiin eläimiin. Ne ovat täysin ihmisen armoilla. Eläin ei voi itse valvoa oikeuksiaan eikä viedä kaltoinkohtelijaansa käräjille. Se on meidän ihmisten tehtävä. Eläinten hyvinvoinnin varmistaminen ja kunnioittava kohtelu ovat jokaisen velvollisuus. Siksi meidänkin on täällä nyt yhdessä huolehdittava siitä, että suojaa ja oikeutta tarvitsevat myös saavat sitä. Toivon asialle pikaista käsittelyä eduskunnassa. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ihmiset, jotka kohtelevat eläimiä kaltoin, eivät ansaitse pitää eläimiä. Kuten ministeri tuossa sanoi, eläimet ovat puolustuskyvyttömiä eivätkä voi suojella itseään. Se on meidän ihmisten tehtävä, se on eduskunnan tehtävä. Lämpimästi toivotan tervetulleeksi tämän lakiesityksen. Se on kannatettava.

Esityksen arvioidaan lisäävän eläinten hyvinvointia tehostamalla eläintenpitokiellon vaikuttavuutta ja laajentamalla sen käyttöä eläinsuojelurikosasioiden yhteydessä. Tavoitteena on todellakin varmistaa eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua koskevien päämäärien toteutuminen. On tärkeää, että lainsäädäntöä nyt uudistetaan, kuten ministeri sanoi, on tärkeää, että eläintenpitokiellon vaikuttavuutta turvaamistoimenpiteenä pidentämällä kiellon vähimmäiskestoa siis vahvistetaan ja myöskin sitten torjutaan eläinsuojelurikollisuutta. Mielestäni on erittäin perusteltua siirtää eläintenpitokiellon rikkomista koskeva rangaistussääntö rikoslakiin. Samalla enimmäisrangaistukseksi säädettäisiin vuosi vankeutta, kun tällä hetkellä kiellon rikkomisesta rangaistaan vain sakolla. Näin rangaistusasteikko vastaisi paremmin teon moitittavuutta ottaen huomioon myös eläinten hyvinvoinnin kasvava merkitys ja suojelun tarve, kuten ministeri tuossa omin sanoin hyvin totesi lakiesityksen sisällöstä.

Arvoisa puhemies! Pidän perusteltuna vahvistaa eläinten hyvinvointia nykyistä pidemmillä eläintenpitokielloilla, kiellon rikkojille määrättävillä riittävän ankarilla rangaistuksilla sekä paremmilla valvontamahdollisuuksilla. Sekä tosiasiallinen että koettu kiinnijäämisriski tunnistetaan yleisesti merkittäväksi tekijäksi rikollisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyssä. Koska eläintenpitokiellon valvonnalla on suuri merkitys molempien riskityyppien kannalta, on valvonnan tehokkuuden varmistaminen erityisen tärkeää.

Tällä hetkellä pitokiellon noudattamisen valvominen on hyvin haastavaa kotirauhalla suojattujen tilojen osalta. Esitetyn rangaistusasteikon muutoksen johdosta jatkossa on mahdollista toimittaa kotietsintä tapauksissa, joissa on syytä epäillä eläintenpitokiellon rikkomista. Tällä hetkellä se valvonta jää sinne kotioven ulkopuolelle.

Nykyisen järjestelmän valvonnan puutteita on kritisoitu pitkään ja aiheesta. Eduskunnan eläinsuojeluryhmä on ollut tässä aktiivinen. Eläinsuojelujärjestöt ja asiantuntijat ovat arvostelleet eläintenpitokieltoa ikään kuin paperitiikeriksi, koska sen valvonta on todellakin pysähtynyt siihen kotirauhan suojaan. Koska rikkomisesta on tähän asti selvinnyt vain sakolla, viranomaisilla ei ole ollut oikeutta tehdä kotietsintöjä, ei edes silloin, kun on ollut perusteltu syy epäillä tällaista tapahtuneen. Tämä tehottomuus on todellakin jättänyt eläimet alttiiksi jatkuvalle kaltoinkohtelulle, minkä vuoksi nyt esitettävät tiukennukset ovat olleet pitkään odotettuja ja täysin välttämättömiä. Kiitokset siitä, että nämä nyt on tuotu pääministeri Orpon hallituksen ja ahkeran ministeri Meren toimesta tänne eduskuntaan.

Vaikka kotietsinnän mahdollisuus ei yksin takaa valvonnan tehokkuutta, se varmastikin edesauttaa erityisesti seura- ja lemmikkieläimiä koskevien kieltojen valvontaa ja näiden eläinten hyvinvoinnin turvaamista.

Pidän tätä lakiesitystä kokonaisuudessaan perusteltuna ja haluan todeta, että eläinten hyvä kohtelu on yksi sivistysyhteiskunnan tunnusmerkeistä ja eläinten kaltoinkohtelua ei voi koskaan hyväksyä. Eläimistä huolen pitäminen on meidän ihmisten vastuulla. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eläimiä on kohdeltava hyvin, joten jatkossa laiminlyönneistä seuraa tiukempi rangaistus. Minkä vihreät tekemättä jättää, sen perussuomalaiset edestään löytää ja korjaa. Vihreät kyllä puhuvat paljon eläinten puolustamisesta ja ovat ehdottaneet jopa toimeentulotuen, eli ihmisen viimeiseksi hätäoljenkorreksi tarkoitetun, muiden veronmaksajien pussista maksettavan tuen, myöntämistä eläinlääkärilaskuihin, mutta hallituksessa ollessaan eivät he silti saaneet perustavanlaatuisiakaan eläinten hyvinvointiin liittyviä epäkohtia korjattua. Sen sijaan perussuomalaisten oikeusministeri Leena Meri toimii eikä vain puhu ja on antanut eduskunnalle nyt esityksen, jolla eläinten oikeuksia saadaan parannettua.

Jatkossa perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta seuraa aina eläintenpitokielto, ellei ole painavia syitä jättää kieltoa määräämättä. Aikaisemmin näin on ollut vasta törkeän rikoksen kohdalla.

Samalla kieltojen vähimmäiskestoja pidennetään: Perusmuotoisesta rikoksesta seuraa jatkossa kolmen vuoden eläintenpitokielto, kun se on ollut vain yksi vuosi. Törkeän rikoksen jälkeen kielto on jatkossa vähintään viisi vuotta.

Aiemmin maksimirangaistus on ollut pelkät sakot. Nyt lakia tiukennetaan niin, että rangaistuksena voi olla enintään vuosi vankeutta. Eläintenpitokiellon noudattamisen valvominen on ollut vaikeaa, koska kotirauhan suoja on niin vahva. Perustuslakivaliokunnan linja on ollut, että jos kyseessä on rikos, josta voi saada vain sakkorangaistuksen, ei se riitä perusteeksi tehdä tarkastusta kotirauhan piirissä oleviin tiloihin. Nyt kun enimmäisrangaistus kiristetään vankeusrangaistukseksi, mahdollistuu myös kieltojen parempi valvonta.

Toisaalta lakiin lisätään myös ihmisten oikeusturvaa parantava mahdollisuus kumota eläintenpitokielto tarvittaessa.

Arvoisa puhemies! Väkivaltaisesti eläimiä kohtaan käyttäytyminen osoittaa selkeää empatiakyvyttömyyttä. Tutkimustieto osoittaa myös, että eläimiä pahoinpidelleet kohdistavat herkemmin väkivaltaa myös ihmistä kohtaan. Hyvinvointivaltion ja inhimillisen käyttäytymisen periaatteisiin kuuluu sekä ihmisten että eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen. Siksi tällä kaudella myöskään eläinten oikeuksia ei olla unohdettu. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ruokaviraston mukaan alueellisten ja paikallisten eläinten hyvinvoinnin valvontaviranomaisten tehtävänä on valvoa, että eläimiä kohdellaan eläinten hyvinvointisäädösten mukaisesti. Eläinten hyvinvointilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvotaan eläinten hyvinvoinnin tarkastuksissa. Tarkastuksen tekijällä on oikeus päästä tiloihin, joita tarkastuksen tekeminen edellyttää, ja ottaa maksutta valvontaa varten tarvittavia näytteitä sekä tallentaa ääntä ja kuvaa. Hänellä on oikeus tarkastaa eläin, eläimenpitopaikka ja muut eläintenpitoon liittyvät tilat, eläintä varten tarkoitettu ravinto, juotava, varusteet ja välineet sekä eläintenpitoon liittyvät tiedot ja asiakirjat sekä muut valvonnan kannalta merkitykselliset asiat.

Arvoisa puhemies! Julkisuuteen tulee säännöllisen epäsäännöllisesti tapauksia, joissa kotieläintuotantoa harjoittava viljelijä on kokenut, että valvontaeläinlääkäri on toiminut hänen etujensa vastaisesti. Lisäksi on huomioitava, että kaikki eivät halua tuoda asiaansa julkisesti esille. Keväällä uutisoitiin tapauksesta, jossa Vaasan hallinto-oikeus kumosi valvontaeläinlääkärin määräyksen sikalan tyhjentämiseksi. Oikeuden määräys tuli kuitenkin liian myöhään, ja tilallisen siat oli ehditty hävittää. Uutisen mukaan valvontaeläinlääkärin määräys perustui yhdellä valvontakäynnillä tehtyihin havaintoihin eläintenhoidon laiminlyönnistä. Lisäksi valvontaeläinlääkäri oli perustellut päätöstä aiemmin tehtyjen terveydenhuoltokäyntien raporteilla. Tila valitti päätöksestä ja vaati sikalan tyhjentämisen täytäntöönpanon kieltämistä. Perusteena oli muun muassa, että päätöksessä mainittuja puutteita ei ollut tai ne eivät olleet laajoja. Myös väite ruokinnan puutteellisuudesta oli tilan mukaan perusteeton.

Uutisissa haastateltu eläinsuojeluvalvontoihin liittyviin tapauksiin erikoistunut juristi totesi, että kyseinen tapaus ei ole poikkeuksellinen ja että vastaavanlaisia yhteydenottoja tulee hänelle hyvinkin usein. Valvontaeläinlääkäreiden tekemien virheellisten päätösten seuraukset viljelijöille ovat merkittäviä niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Osa tiloista on päätynyt valvonnan myötä jopa konkurssiin. Haastatellun juristin näkemyksen mukaan oikaisuja valvontaeläinlääkäreiden virheellisiin päätöksiin saadaan hyvin harvoin, koska viranomainen tukee usein toista viranomaista ja oikeuden kautta asian korjaamiseen ei viljelijöillä ole sen enempää taloudellisia kuin henkisiä resursseja.

Arvoisa puhemies! Keskeinen ongelma valvontatapahtumissa on, ettei niistä tehdä tallennetta tai että tilallisella ei ole paikalla puolueetonta todistajaa, koska valvontatilanne tapahtuu yleensä ennalta ilmoittamatta. Todistajien tai nauhoitettujen tallenteiden avulla olisi mahdollista osoittaa, miten valvontatilanteessa on toimittu, mitä sanottu ja mitä todellisuudessa tehty. Nyt tilallisen asema on usein erittäin heikko, kun tapahtuman todentaminen jää käytännössä kokonaan valvontaeläinlääkärin harkinnan ja toimintatavan varaan. Tallentaminen on mahdollista, mutta sitä ei viranomaisen taholta ilmeisesti juurikaan tehdä. On viljelijän oikeusturvan kannalta ehdottoman tärkeää, että valvontaeläinlääkärin tarkastuksessa hänellä on tukena alan tunteva ammattilainen puolueettomana edustajana.

Arvoisa puhemies! Tuotantoeläinten hyvinvointia edistetään lähes aina parhaiten huolehtimalla tuottajien jaksamisesta ja tuotannon kannattavuudesta. Nämä asiat harvoin tulevat kuntoon vain rangaistuksia koventamalla. Ei sillä, eläinten huonosta pidosta on täydet perusteet rangaista. Mutta kuitenkin tämän esityksen valiokuntakäsittelyssä tulee kiinnittää huomiota myös seuraaviin seikkoihin: millä toimenpiteillä turvataan viljelijöiden oikeusturva eläinten hyvinvoinnin tarkastuksissa, miten varmistetaan, etteivät valvontaeläinlääkärin virheelliset päätökset aiheuta viljelijöille sen enempää taloudellista kuin henkistä vahinkoa, millä lainsäädännöllisillä toimenpiteillä turvataan viljelijän asema valvontatapahtumissa nykyistä tasapuolisemmin, millä tavoin valvontaa suorittavien viranomaisten koulutusta voidaan kehittää, jotta valvontatapahtumissa ei jatkossa tapahtuisi virheitä, ja millä tavoin varmistetaan valvontaa suorittavien viranomaisten ja valvonta-asioita käsittelevien tuomioistuinten osaaminen kotieläintuotantoon liittyen? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Strandman on poissa. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on eläinten hyvinvoinnin kannalta historiallinen ja jämäkkä teko eläintensuojelun puolesta. Kuten oikeusministeri Leena Meri — joka muuten on monessa yhteydessä kunnostautunut eläinten oikeuksien vankkana puolestapuhujana — on todennut, eläimet ovat puolustuskyvyttömiä ja ne eivät voi suojella itse itseään, vaan se on meidän ihmisten tehtävä. Eläimiä kaltoin kohtelevat ihmiset eivät yksinkertaisesti ansaitse pitää eläimiä. Näin on ministeri Meri todennut, ja tässäkin istunnossa edustaja Sarkomaa tätä jo aiemmin siteerasi. Tämä uudistus iskee suoraan ongelman ytimeen.

Ensinnäkin rangaistukset kovenevat. Eläintenpitokielto määrätään jatkossa lähes poikkeuksetta jo perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta. Sen vähimmäiskesto kolminkertaistetaan yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen, ja törkeässä rikoksessa minimikielto on sitten se viisi vuotta. Nykyisin näitä kieltoja on ollut lähes mahdotonta valvoa, kun on ollut tämä kotirauha ja sen piiri. Nyt korjataan tätä rangaistusasteikkoa niin, että poliisille annetaan kotietsintäoikeus, kun eläintenpitokiellon rikkomista epäillään. Kiinnijäämisriski kasvaa ratkaisevasti, eikä eläimiä enää piilotella viranomaisilta olohuoneissa. Tämä uudistus, niin kuin ministeri Meri tuossa jo aiemmin totesi, ei alun perin ollut hallitusohjelmassa, mutta sinnikkäiden, asiaansa uskovien edustajien ja etenkin ministerin itsensä toimesta, heidän aloitteestaan ja tahdonvoimallaan, tämä tosiaan viime vuonna saatiin mukaan.

Sitten oppositiosta, erityisesti vihreiden ja vasemmistoliiton suunnalta — joita muuten nyt ei näy salissa yhtään, vaikka heille ikään kuin tärkeää asiaa täällä käsitellään, ei näy kiinnostavan — on vuosien aikana kuultu paljon puhetta ja kauniita korulauseita eläinten oikeuksista, mutta silloin, kun he itse viime kaudella istuivat hallituksessa, he eivät saaneet aikaiseksi yhtikäs mitään eläintenpitokieltojen tehostamiseksi tai rangaistusten koventamiseksi, ja nyt tosiaan eivät ole täällä salissa edes kiittämässä tätä hallitusta, joka asian panee kuntoon.

No, samoin on totta — oppositiosta sentään edustaja Kallio hienosti istuu paikalla ja osallistuu keskusteluun — että nämä ongelmat, joita, edustaja Kallio, kuvasitte lihakarjataloudessa ja jotka viljelijöitä koskettavat, ovat täysin totta, ja pitää valiokuntakäsittelyssäkin kiinnittää huomiota siihen, että tilanne tältä osin ei sitten siinä pahene karjankasvattajien osalta. Mutta nämä ongelmat, mitä te kuvasitte, ovat sellaisia, mitä on ollut. Niitä oli olemassa viime kaudella. Keskustalla oli asiasta vastaava ministeri sitä edellisellä kaudella, kun keskusta oli hallituksessa. Nämä kaikki samat ongelmat olivat olemassa jo silloin, ja niitä ei silloinkaan laitettu kuntoon.

Teot ratkaisevat, eivät tyhjät puheet tai mielikuvat. Tämä hallitus tekee sen, minkä edelliset jättivät tekemättä. — Kiitokset.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eläimiä pitää suojella huonolta kohtelulta, ja yhteiskunnalla pitää olla keinot estää eläinsuojelurikoksen uusiminen. Pidän tätä lakiesitystä hyvänä ja kannatan sen hyväksymistä. Eläintenpitokielto on eläinten suojelemisessa tärkeä keino. Ei ole hyväksyttävää, että eläintä vakavasti kaltoin kohdellut henkilö voi liian nopeasti palata eläintenpitoon.

On hyvä, että eläintenpitokieltojen käyttöä vahvistetaan. Perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistyneelle määrättäisiin jatkossa pääsääntöisesti kielto, ja kieltojen vähimmäiskesto pitenee. Törkeissä eläinsuojelurikoksissa vähimmäiskesto olisi viisi vuotta.

Pidän tärkeänä myös sitä, että kiellon rikkomiseen puututaan nykyistä tehokkaammin. Kielto ei saa jäädä vain paperille, vaan sen rikkomisesta pitää seurata todellinen sanktio. Samalla viranomaisilla täytyy olla riittävät mahdollisuudet valvoa kieltojen noudattamista ja vaihtaa tietoa keskenään.

Arvoisa puhemies! Lähtökohta on yksinkertainen: jos ihminen ei pysty huolehtimaan eläimestä tai kohtelee sitä julmasti, häneltä on otettava pois oikeus pitää eläimiä. Eläimillä ei ole mahdollisuutta puolustaa itseään, joten meidän ihmisten on tehtävä se. Siksi eläintensuojelun pitää näkyä myös lainsäädännössä ja sen tehokkaassa toimeenpanossa.

Kiitos tästä esityksestä. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! ”Eläimet ovat puolustuskyvyttömiä eivätkä voi suojella itse itseään. Siksi se on meidän ihmisten tehtävä. Eläimiä pahoinpitelevät tai muuten kaltoinkohtelevat ihmiset eivät ansaitse pitää eläimiä, ja eläinten hyvinvointi pitää siksi varmistaa riittävän pitkillä eläintenpitokielloilla ja riittävän ankarilla rangaistuksilla kiellon rikkojille.” Näin sanoi oikeusministeri Leena Meri tiedotteessaan, jossa ilmoitettiin tämän käsittelyssä olevan hallituksen esityksen etenemisestä eduskuntaan. Näihin ministerin sanoihin on helppo yhtyä.

Hallituksen esityksen myötä eläintenpitokiellon käyttöä lisätään ja kiellosta tulee selkeä pääsääntö eläinsuojelurikoksissa. Vähimmäiskesto pitenee kolmeen vuoteen perusmuotoisessa rikoksessa ja viiteen vuoteen törkeässä rikoksessa. Vähimmäiskeston pidentymisen lisäksi myös rangaistukset kiellon rikkomisesta kovenevat. Jatkossa eläintenpitokiellon rikkomisesta voidaan tuomita jopa vuodeksi vankeuteen.

Nämä ovat erittäin tärkeitä uudistuksia. Olemme valitettavan usein saaneet kuulla ja nähdä näitä tapauksia, joissa kodin lemmikit tai tuotantoeläimet — nautakarja, hevoset, kissat, koirat, lampaat ja monet muut — kokevat kaltoinkohtelua, laiminlyöntejä ja jopa järkyttävää väkivaltaa. Syitä näihin kaltoinkohteluihin on monia. Syynä voi olla taloudellisen hyödyn tavoittelu. Syynä voi olla myös terveydellinen, henkinen tai taloudellinen romahdus, joskus riitaisan avioeron kosto, joskus pelkkä välinpitämättömyys tai sairas mieli, jossa joku saa tyydytystä viattomien eläinten kiduttamisesta. Toivottavaa olisikin, että myös kansalaisten ilmoituskynnys viranomaisille olisi matalampi, kun he näkevät eläinten huonoa kohtelua tai siitä herää aito huoli.

Arvoisa puhemies! Esityksen myötä saadaan siis paremmin puututtua eläintenpitokiellon rikkojiin, kun heille tulee kunnollinen rangaistus. Kiellon määräajan pidentäminen tulee myös vähentämään eläinten kohtaamaa epäinhimillistä kohtelua. Kannatan lämpimästi ministeri Meren erinomaista esitystä, jonka on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2027. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ministeri! Eläinten hyvä kohtelu on yksi sivistyneen yhteiskunnan keskeisistä tunnusmerkeistä. Meillä ihmisillä on eettinen ja oikeudellinen velvollisuus pitää huolta niistä, joilla ei ole omaa ääntä. Eläinten kaltoinkohtelua ei voi hyväksyä missään muodossa. Lehdistä luemme kuitenkin säännöllisesti eläinten hyvinvoinnin ja hoidon vakavista laiminlyönneistä, pahoinpitelyistä, pentutehtaista ja niin edelleen. Ihmisellä, joka kohtelee eläimiään huonosti ja syyllistyy eläinsuojelurikokseen, ei pidä olla mahdollisuutta eläinten pitämiseen. Eläinten hyvinvointi ja riittävä suojelu on varmistettava riittävän pitkillä eläintenpitokielloilla sekä uskottavilla rangaistuksilla niiden rikkojille. Vain siten osoitamme, ettei eläinten kaltoinkohtelu ole yhteiskunnassamme hyväksyttävää.

Käsittelyssä olevan esityksen tavoitteena on tehostaa eläintenpitokieltoja turvaamistoimenpiteenä ja torjua eläinsuojelurikollisuutta entistä vaikuttavammin. Lakimuutoksella varmistetaan eläinsuojelullisten ja eläinten hyvää kohtelua koskevien tavoitteiden toteutuminen käytännössä. Käytännössä tämä uudistus tuo nykytilaan monia parannuksia, joista jo useat täällä ovat maininneet. Perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen yhteydessä kielto on jatkossa määrättävä, ellei sen määräämättä jättämiselle ole erittäin painavia perusteita. Vähimmäiskesto perusmuotoisessa eläinsuojelurikoksessa kolminkertaistetaan nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen, ja törkeän eläinsuojelurikoksen kohdalla vähimmäiskestoksi säädetään viisi vuotta. Rangaistussäännös siirretään myöskin rikoslakiin. Kiellon rikkomisesta voidaan jatkossa tuomita enimmillään vuosi vankeutta, mikä saattaa rangaistusasteikon paremmin vastaamaan teon moitittavuutta ja eläinten suojelutarvetta, kun eläintenpitokieltoa rikotaan.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys lisää eläinten hyvinvointia tehostamalla eläintenpitokiellon vaikuttavuutta ja laajentamalla sen käyttöä. Samalla on tärkeää huomata ja painottaa sitä, että tämä esitys ei millään tavoin rajoita tai hankaloita niiden lukuisten suomalaisten elämää ja eläintenpitoa, jotka hoitavat asiansa kunnollisesti ja kohtelevat eläimiään suurella sydämellä ja vastuullisuudella. Muutos puuttuu täsmällisesti ja päättäväisesti vain siihen toimintaan, joka rikkoo yhteisiä arvojamme ja vaarantaa eläinten hyvinvointia.

Lakiesitys on erittäin kannatettava ja odotettu askel kohti entistä vastuullisempaa ja sivistyneempää yhteiskuntaa. Kiitos ministerille esityksen tuomisesta eduskuntaan!

Tämän lisäksi on muistettava se, että eläintenpitokiellon tehokkuus riippuu siitä, onko valvontaviranomaisilla tosiasialliset mahdollisuudet valvoa kieltojen noudattamista. Valvontaeläinlääkäreillä on oltava riittävät resurssit ja toimivaltuudet, ja lisäksi viranomaisten välistä tietojenvaihtoa on sujuvoitettava jatkossa. Kynnys valvontatarkastuksille tulee olla myös sellainen, että eläinsuojelulain toteutuminen ei vaarannu. — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika on nyt päättynyt. Ministeri Meri, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Arvostan sitä, että täällä ovat varmasti paikalla ne ihmiset, joita tämäkin asia kiinnostaa. Tosiaan eläintenpitokiellosta on nyt muistettava, että kysymys on siitä turvaamistoimesta, että se eläin on turvassa ihmiseltä, joka on väkivaltainen tai pahoinpitelee tai on itse niin huonossa kunnossa, että hän tarvitsee terveydellistä tukea, kuntoutusta itse, jolloin on täysin ymmärrettävää, että hän ei voi silloin huolehtia eläimestä. Sitten taas toisaalta, jos kunto paranee tai tilanne muuttuu, eläintenpitokielto päättyy, siihen voi hakea kumoamista. Elikkä on ratkaisukeinoja, mutta tässä suojellaan sitä puolustuskyvytöntä eläintä, joka ei itse voi pirauttaa jonnekin ja sanoa, että minä haluaisin täältä nyt pois. Se on meidän tehtävä.

Nyt on hyvä muistaa, että tämä on rikosoikeusmuutos, elikkä tässä ei nyt ole kysymys valvontaeläinlääkärien toimenkuvan muutoksesta tai sen tyyppisistä asioista. Ne kuuluvat maa- ja metsätalousministeriöön, mutta tiedän, että Ruokavirasto on kiinnittänyt huomiota koulutukseen, ohjaa siis näitä valvontaeläinlääkäreitä koulutukseen ja yhdenmukaisiin ohjeisiin, koska totta kai pitää selkeästi kirjata asiat ja ei voi mitään ylilyöntejä tulla. Mutta se viesti, mitä itse saan ja mitä mediasta luen, on kyllä se, että ei puututa, että käydään kymmeniä kertoja, annetaan ohje ja ohje ja ei mikään muutu. Enemmän tämäntyyppistä palautetta tulee, ja tämä on se asia, mihin puututaan.

Jotta vältytään siltä ajatukselta, että tämä rangaistus tästä rikkomisesta olisi kiristetty mistään muusta syystä kuin sen takia, että pelkkä sakko ei ole enää oikeudenmukaisessa suhteessa siihen menettelyyn: vanhastaan on ollut sakko, mutta ajattelu eläimistä on muuttunut niin paljon, että sitä ei voi enää pitää asianmukaisena. Ja kun vertaa vielä muihin turvaamistoimiin ja niiden rikkomiseen, esimerkiksi liiketoimintakieltoon tai muihin, niin se on siinä mielessä oikeassa suhteessa.

Tänään on hieno päivä tuoda tämä, tänään oli nimittäin Hevosvaltiopäivät. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä on kyse erityisen tärkeästä asiasta, eläinten hyvästä kohtelusta ja siitä, millaisia seurauksia eläinten hyvinvoinnin vakavasta laiminlyönnistä tulee olla. Kokoomuksen lähtökohta on yksinkertainen: eläinten hyvä kohtelu kuuluu sivistykseen ja sivistyneeseen yhteiskuntaan. Jos ihminen syyllistyy eläinsuojelurikokseen, teolla pitää olla myös tuntuvat seuraukset. Eläimiä ei voida kohdella välinpitämättömästi tai julmasti ilman, että siitä seuraisi todellista vastuuta. Siksi on perusteltua kiristää eläintenpitokieltoja ja puuttua nykyistä tehokkaammin myös niiden rikkomiseen. Jatkossa eläintenpitokiellon rikkomisesta ja rikoksista voidaan tuomita selkeästi ankarampia rangaistuksia — hyvä niin. Tämä on merkittävä parannus ja aivan oikea suunta.

Eläintenpitokielto ei ole vain muodollinen määräys. Sen tarkoituksena on estää eläinten joutuminen uudelleen sellaisen ihmisen hoitoon, joka on jo osoittanut olevansa kykenemätön huolehtimaan niistä asianmukaisesti. Samalla meidän on pidettävä huolta siitä, että valvonta toimii ja että viranomaisilla on riittävät mahdollisuudet puuttua tilanteisiin ajoissa.

Arvoisa puhemies! Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen kertoo paljon yhteiskuntamme arvoista ja tilasta. Vastuu heikoimmassa asemassa olevista, myös eläimistä, on osa sivistystä ja vastuullisuutta. Siksi kannatan näitä muutoksia. Eläinten kaltoinkohteluun on oltava nollatoleranssi. Sääntöjen ja lakien rikkomisesta on seurattava tuntuvia rangaistuksia. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Elomaa.

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutoksia rikoslain ja eläinten hyvinvoinnista annetun lain eläintenpitokieltoa koskevaan sääntelyyn. Muutokset koskisivat eläintenpitokiellon määräämisen edellytyksiä, määräaikaisen eläintenpitokiellon vähimmäiskestoa sekä eläintenpitokiellon rikkomisesta säädettyä rangaistusasteikkoa.

Eläintenpitokiellon määräämisedellytyksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta tuomittu henkilö olisi lähtökohtaisesti määrättävä eläintenpitokieltoon. Myös määräaikaisen eläintenpitokiellon vähimmäiskestoa ehdotetaan pidennettäväksi porrastetusti. Perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen perusteella määrättävän kiellon vähimmäiskesto nousisi nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen, kun taas törkeän eläinsuojelurikoksen perusteella määrättävän eläintenpitokiellon vähimmäiskestoksi säädettäisiin viisi vuotta. Vähimmäiskestojen korottamista näiden rikoslajien osalta voidaan pitää perusteltuna eläintenpitokiellon vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Eläinsuojelurikosten taustalla vaikuttavien syiden ja tekijöiden perusteella voidaan arvioida, että rikosten uusimisriskin vähentäminen ja eläinten hyvinvoinnin vaarantumisen ehkäiseminen edellyttävät riittävän pitkää aikaa.

Eläintenpitokieltoa ei anneta kevyin perustein. Sen saamiseksi on pitänyt tehdä vakavia laiminlyöntejä eläinten kohtelemisessa. Tähän asti myös rangaistukset ovat olleet valitettavasti yleensä rangaistusasteikon alemmasta päästä eli käytännössä, todella, melko mitättömiä. Tapauksia eläinten huonosta kohtelusta tulee jatkuvasti ilmi, mutta nämä ovat vain jäävuoren huippu. Todellinen ongelma on paljon suurempi. Oikeusministeri Leena Meri on tehnyt tässä tilanteessa todella arvokasta työtä viedessään tätä lakimuutosta määrätietoisesti eteenpäin.

Meillä edustajilla on valtavasti neljän vuoden aikana, vaalikaudessa, asioita, joihin pitää perehtyä. Ihan kaikkiin ei voi kovin syvällisesti ehtiä perehtymään. Itselläkin on noin kuusi osa-aluetta, ja yritän niihin syventyä vähän lähemmin. Yksi niistä on ollut aina eläinten hyvinvointi ja eläimet. Olen kerännyt eläimiin kohdistuvien valtiotoimieni listan vuodesta 2011, ja niitä on 26. Juuri tämän hallituksen esityksen kaltaiseen olen tehnyt näitä valiokuntatoimia kuusi kappaletta. Niistä on pari lakialoitettakin. Minun täytyy sanoa, että kovinkaan usein ei saa montaa nimeä niihin kirjoituksiin ja niihin valtiopäivähankkeisiin. Jostain syystä vaan ajatellaan, että on muita asioita, ettei ehditä varmaan perehtyä niinkään. Mutta tämä on ollut henkilökohtaisesti minulle hyvin tärkeä, yksi osa näistä kuudesta osa-alueesta, mihin olen perehtynyt, ja nyt olen todella iloinen, todella kiitollinen, että tämä hallitus, ja eritoten oikeusministeri Leena Meri, on vihdoin saanut tämän asian esitykseksi tänne. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Harakka, vastauspuheenvuoro. — Mikrofoni!

Arvoisa puhemies! Haluan käyttää tilaisuuden kiittääkseni edustaja Elomaata siitä arvokkaasta työstä, jota hän on tässä vuosikaudet tehnyt eläinten hyvinvoinnin eteen. Voin vain vakuuttaa, että tämä on nimenomaan sellainen teema... Muistaakseni itse olen aika useinkin allekirjoittanut näitä laki- ja toimenpidealoitteita asiaan liittyen, ja uskon vakaasti, että tämä on asia, joka yhdistää ihan puoluerajojen yli meitä kaikkia tässä salissa. Tietenkin edistysaskeleet ovat erittäin tervetulleita, mutta myöskin on sitten huomattava, että takapakkiakin on joissakin asioissa otettu johtuen siitä, että kyseessä on suuren luokan bisnes, jossa sitten aina eläinten edut ja oikeudet ja hyvinvointi eivät tule huomioiduiksi. Mutta varmasti yhteinen työmme tässä jatkuu. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Immonen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eläintenpitokieltoa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi on hyvä askel kohti niin tuotanto- kuin kotieläinten hyvinvoinnin vahvistamista Suomessa. Eläimet ovat riippuvaisia ihmisistä, eikä meidän tule katsoa sivusta myöskään niitä tilanteita, joissa eläinkuntaa kohdellaan kaltoin.

Esityksen merkittävin uudistus on se, että perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistynyt henkilö määrättäisiin lähtökohtaisesti eläintenpitokieltoon. Nykyisin kielto on ollut harkinnanvarainen, mutta jatkossa kiellon määrääminen olisi perusperiaate, ellei sen määräämättä jättämiselle ole painavia perusteita. Vihdoinkin siis eläintenpidon vakava laiminlyönti ja eläinten kaltoinkohtelu otetaan myös lainsäädännön silmissä vakavasti seuraamuksineen ja rangaistuksineen.

Toinen keskeinen uudistus on eläintenpitokieltojen pidentäminen. Perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen perusteella kiellon vähimmäiskesto nousisi yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen, ja törkeissä tapauksissa vähimmäiskesto olisi jatkossa viisi vuotta. Tämä parantaa eläinten suojaa ja vähentää riskiä sille, että eläin päätyy jälleen saman tien sellaisen henkilön vastuulle, joka on osoittanut piittaamattomuutta eläinten hyvinvoinnista ja laiminlyönyt velvollisuuksiaan.

Myös eläintenpitokiellon rikkomiseen suhtaudutaan jatkossa vakavammin. Rikkomissäännös siirretään rikoslakiin, ja enimmäisrangaistukseksi säädetään vuosi vankeutta. Tämä vahvistaa lainsäädännön pelotetta ja uskottavuutta sekä tukee viranomaisten mahdollisuuksia valvoa sen noudattamista.

Arvoisa puhemies! On tärkeää todeta, että tämä esitys ei ole hyökkäys ketään vastuullista eläintenpitäjää kohtaan, päinvastoin. On hyvä myös muistaa, että meillä on Suomessa tuhansien vuosien historia metsästäjäkansana. Metsästyskulttuurin keskeisenä periaatteena on aina ollut huolehtia metsästyskoirista uskollisina kumppaneina ja myös riistaeläimen kunnioittaminen. Nämä riistaan liittyvät vuosisatoja kestäneet rituaalit ovat historian saatossa varmistaneet meille metsästysonnen, lepyttäneet metsän henkiä ja osoittaneet kunnioitusta kaadettua riistaeläintä kohtaan. Eläimen tarpeettoman kärsimyksen välttäminen kuuluu hyvään metsästystapaan, jota myös jokainen vastuullinen metsästäjä meillä Suomessa noudattaa. Siten tämän lain tavoitteet soveltuvat niin lemmikkieläinten omistajien, maatalousyrittäjien kuin myös metsästäjienkin näkemyksiin. Kun yhteiskunta puuttuu aiempaa tehokkaammin vakaviin eläinsuojelurikoksiin, vahvistetaan samalla sitä eläimiä arvostavaa ajattelutapaa, johon vastuullinen eläintuotanto, lemmikkieläinten pitäminen kuin myöskin metsästys linkittyvät. Mitään elinkeinoa ei tule tuomita toisten väärinkäytöksistä, ja onkin hyvä, että jatkossa eläinkuntaa kaltoin kohtelevat saavat heille kuuluvat seurauksensa. — Kiitos hyvän lain valmistelusta.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Mäenpää.

Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Minä tarkastelen tätä asiaa nyt pikkasen eri näkökulmasta. Meillä on lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle eläintenpitokieltoa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Kyseessä on itselleni hieman ainutlaatuinen asiakohta, sillä poikkeuksellisesti annoin lakiesityksen luonnoksesta oman lausunnon keväällä lausuntokierroksella. Sen voi edelleen lukea lausuntopalvelu.fi-verkkosivulta. Koko lausuntoa ei ole mahdollista ajanpuutteen vuoksi tässä toistaa, mutta yritän tiivistää olennaiset kohdat.

Venäjän laajamittaisella hyökkäyksellä Ukrainaan helmikuussa 22 on ollut merkittävä heikentävä vaikutus Suomen talous- ja turvallisuusympäristöön. Haasteellinen ja epävakaa toimintaympäristö on muuttanut asioiden tärkeysjärjestystä niin kansallisessa kuin eurooppalaisessa päätöksenteossa. Sotilaallisen varautumisen lisäksi keskeistä on pitää huoli Suomen huoltovarmuudesta. Toimiva kotimainen ruuantuotanto on äärimmäisen olennainen osa tätä. Lakeja säädettäessä tulisikin viimeiseen asti välttää päätöksiä, jotka voivat heikentää Suomen huoltovarmuutta.

Erilaisten selvitysten perusteella Suomen maatalouden taloudellisen kehityksen tiedetään olleen pitkällä aikavälillä heikkoa. Maatalousyrittäjät ovat muita elintarvikeketjun toimijoita alttiimpia kansainvälisiltä markkinoilta tuleville muutoksille. Yksi näkyvimmistä esimerkeistä maatalouden ongelmiin liittyen on ollut erityisesti vuonna 25 laajasti uutisoitu puute naudan jauhelihasta vähittäiskaupoissa. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen huomautti helmikuussa 26 julkaistussa Ylen MOT-ohjelmassa, että kotimaisen naudanlihan tuotannon säilyttäminen on huoltovarmuusasia. Hän kertoi pitävänsä yhteisenä etuna sitä, että koko elintarvikeketju, kotieläintuotanto mukaan lukien, on kokonaisuudessaan kannattava.

Arvoisa puhemies! Ehdotettua hallituksen esitystä eläintenpitokieltoa koskevan sääntelyn muuttamiseksi täytyy tarkastella talous- ja turvallisuusympäristön haastavuuden vuoksi ensisijaisesti huoltovarmuusnäkökulman kautta. Sellaiseen lainsäädäntöön, joka edes mahdollisesti heikentää maamme huoltovarmuutta, ei Suomella tässä maailmanajassa ole varaa. On erityisen tärkeää, että lainsäädännössä huomioidaan ammattimaisen eläintenpidon erityispiirteet. Tuotantoeläimiä elinkeinonharjoitusmielessä pitäviä maataloustuottajia ei pitäisi sääntelyssä kohdella samalla tavalla kuin lemmikkieläinten pitäjiä, sillä kyseessä on kaksi merkittävästi toisistaan eroavaa tapaa omistaa ja hoitaa eläimiä. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n mukaan pelotevaikutus eläinsuojelusäännösten noudattamatta jättämisen seuraamuksista on jo nykyisellä tasolla maataloustuottajille todella suuri. Usein jo pelkkä eläintenpitäjään kohdistuva esitutkinnan aloittaminen voi johtaa eläintenpitokieltoon liittyvien tukien pidätykseen tai kaupallisten suhteiden kautta tuleviin sanktioihin. Tällaisesta aiheutuu yrittäjälle huomattavia taloudellisia haasteita, jotka voivat johtaa lopulta jopa terveen ja kannattavan yritystoiminnan lopettamiseen. MTK:n mukaan suuria riskejä sisältävän alan houkuttelevuutta ei pidä heikentää edelleen kohtuuttoman ankarilla seuraamuspelotteilla. Yhdyn MTK:n huoleen ja haluan muistuttaa, että viime kädessä kyse on Suomen ruuantuotannon huoltovarmuudesta.

Tanskassa on käytössä niin sanottu ehdollinen eläintenpitokielto. Kielto voidaan määrätä ehdollisena, jos kieltoa ei voida pitää oikeansuhtaisena lainvastaisen menettelyn laatuun ja menettelyn olosuhteisiin nähden. Henkilö, jolle on aiemmin määrätty ehdollinen eläintenpitokielto ja joka on koeaikana syyllistynyt uudelleenmenettelyyn, joka johtaa kiellon määräämiseen, on tuomittava ehdottomaan eläintenpitokieltoon. Tällaista mallia olisi syytä vakavasti harkita myös Suomeen. Mahdollisuus määrätä eläintenpitokielto ehdollisena ehdottoman sijaan toisi tuomioistuimille keinon rangaista lainvastaisesta toiminnasta tavalla, joka ei parhaassa tapauksessa kuitenkaan veisi maataloustuottajalta koko elinkeinoa alta.

Lähialueiden epävakaa ja vaikeasti ennakoitava turvallisuustilanne, ruokahuollon kannalta elintärkeän maatalousalan toivottua vähäisempi vetovoima ja Suomen huoltovarmuuden varmistaminen asettavat kyseenalaiseksi ehdotetut kiristykset eläinsuojelulainsäädäntöön tuotantoeläinten, siis ammattimaisen ruuantuotannon, osalta.

Arvoisa puhemies! Siinä oli olennainen osa antamastani lausuntopalautteesta. Haluan kertoa vielä näin lonkalta kerrottuna, mistä tämä johtuu, että minä olen tehnyt tämmöisen. Suomessa on tällä hetkellä kuitenkin sellainen tilanne, että eläinlääkäreiden tulkinnat asioista ovat erilaisia. Minä kerron tämmöisen esimerkin, että eläimellä pitää olla aina vettä saatavilla. Se tulee joistakin säännöistä ja säädöksistä ja laista. Mutta jos siellä on putkimies korjaamassa juomakuppia, niin osan eläinlääkäreistä mukaan silloin rikotaan lakia, vaikka se korjaaminen kestäisi puoli tuntia. Toinen on navetan ruokintapöydän puhdistaminen. Säännöissä sanotaan, että naudalla pitää olla aina ruokaa saatavilla. No, jos sen hyvin pesee, niin silloin se tietenkin pitää tyhjätä, mutta joidenkin eläinlääkäreiden tulkinnan mukaan silloin rikotaan lakia, kun sillä ei ole ruokaa saatavilla. Sitten jossakin sanotaan, että kuivituksen pitää olla riittävää. No, se on tulkinnallinen kysymys, mikä on riittävää. Jos tällaisen asian takia joku perhe, jolla on maataloutta, joutuu ongelmiin — he voivat menettää ne eläimet, kun eläinlääkäri määrää eläintenpitokieltoa siellä — ja perhe menettää sillä heidän ainoan ansaintansa, niin tämä on aivan kohtuutonta.

Haluan korostaa vielä, että minä tarkoitan nyt nimenomaan tuotantoeläimiä. Olen muuten tästä laista täysin samaa mieltä. — Kiitoksia.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lundén poissa, edustaja Antikainen poissa, edustaja Nieminen poissa. — Edustaja Elomaa paikalla, olkaapa hyvä.

Arvoisa puhemies! Osa ihmisistä ei ymmärrä sitä, että tässäkin hallituksen esityksessä puhumme eläimistä eikä esineistä. On tieteellisesti todettu, että eläin tuntee esimerkiksi iloa, surua ja kipua. Tämä on kiistatonta. Vuosien mittaan käsitys eläinten pidosta, hoidosta ja kohtelusta on muuttunut. Mahatma Gandhin tunnettu sitaatti kuuluu: ”Kansakunnan suuruus ja sen moraalinen kehitys voidaan arvioida sen mukaan, miten se kohtelee eläimiään.”

Kritiikkinä eläinten kohtelun parantamiseksi usein esitetään, että se olisi jotenkin pois köyhien, sairaiden, vanhojen tai vammaisten ihmisten kohtelusta. Tämä ei pidä paikkaansa. Nämä asiat eivät ole vaihtoehtoja toisilleen. Eläinten kohtelun parantaminen ei ole ihmisiltä pois, ja nyt tänään käsitellään tätä hallituksen esitystä eläinsuojelurikoksista. Kritiikkinä eläinten kohtelun parantamiseksi usein esitetään, että tämä olisi jotenkin pois, niin kuin minä äsken sanoin, mutta se ei todella ole sitä, vaan me haluamme, että eläimiä kohdeltaisiin paremmin.

Ja kiitoksia edustaja Harakalle tästä huomiosta. Meillä on paljon niitä edustajia, jotka katsovat, että tähän eläinten pitämiseen pitää tulla korjauksia, ja nyt tämä hallituksen esitys niitä esittää.

Syyt eläinten huonoon kohteluun ovat moninaisia. Joskus kyseessä on eläinten omistajan sairaus, mutta usein taustalla ovat taloudelliset syyt. Meillä on pilvin pimein tapauksia, joissa eläimiä on kohdeltu järkyttävän huonosti. Pakettiautolla on kuljetettu satoja koiranpentuja, jotka on riistetty emoiltaan heti synnyttyään. Rikoksia voi tapahtua paitsi lemmikkien myös tuotantoeläinten ja villieläinten kohdalla. Lainsäädännön pitää olla kohdallaan, mutta kaikkein tärkeintä on vaikuttaminen asenteisiin, jotka usein lähtevät lapsuudesta.

Eläimistä on ihmiselle valtavasti hyötyä hyvin monilla tavoilla: tuotantoeläimistä tietysti, mutta myös vaikkapa koirien hyödyntämisestä erilaisissa tehtävissä, kuten opaskoirana, rajalla, huumekoirana, ruumiskoirana, erilaisten sairauksien tunnistajana, homekoirana ja niin edelleen. On myös kiistatonta, että lemmikkien ja eri eläinten vaikutus monen ihmisen hyvinvointiin, niin henkiseen kuin fyysiseenkin, on keskeinen. Jokaisella ihmisellä on elämässään vastoinkäymisiä. Koirieni läsnäolo on auttanut minua henkisesti kestämään monia koettelemuksia. Kiitän koiriani myös siitä, että lenkkeilyn myötä peruskunto on pysynyt kohtuullisena, niin kuin monen muunkin.

Suomessa tuotantoeläimiä kohdellaan suhteellisen hyvin. Laiminlyöntejäkin tapahtuu, mutta syy on usein taloudellinen. Tuottajilla on tiukkaa, varsinkin tänä päivänä, tai tilallinen terveydentila aiheuttaa sen, ettei enää jaksa ja pysty pitämään tuotantoeläimistään ja niiden hyvinvoinnista huolta. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen kuuluu mielestäni myös lihataloille ja teurastamoille, ei yksin tuottajille. Meidän täytyy muistaa, että eläintuotteita käyttäessämme eläinten hyvinvoinnin edistäminen ei voi olla ainoastaan tuottajien vastuulla, kuten totesin, ja kustannettavana. Kuluttajan olisi tärkeää saada tietää, että eläinten hyvinvointi on otettu tuotannossa huomioon.

Luonnoneläimetkään eivät saa jäädä eläinten hyvinvointilain ulkopuolelle. Lapinlahden Savukukko-vyyhdin, salametsästysvyyhdin, kaltaista toimintaa meillä ei saa enää koskaan tapahtua. Tällainen toiminta pilaa tarpeellisten, tärkeiden metsästäjien mainetta.

Tässä kohtaa totean, että hallituksen esitys on valtavan hyvä, ja tässäkin puheenvuorossani kiitän eritoten ministeri Leena Merta.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on vahvistaa eläinten hyvinvointia ja lähettää samalla tärkeää viestiä siitä, että eläinten kaltoinkohtelua ei meidän yhteiskunnassamme hyväksytä. Eläimet eivät voi puolustaa itseään eivätkä kertoa kokemastaan kärsimyksestä. Siksi lainsäädännön tehtävänä on suojella niitä tehokkaasti silloin, kun joku on osoittanut olevansa kykenemätön huolehtimaan niiden hyvinvoinnista.

Eläimiä pahoinpitelevät tai kaltoin kohtelevat ihmiset eivät ansaitse pitää eläimiä. Poliisina olen kohdannut todella surullisia tapauksia, missä tuotantoeläimet on jätetty oman onnensa nojaan osalla piittaamattomuudesta tai taloudellisesta tilanteesta johtuen, osalla mielenterveydellisistä ongelmista johtuen. Toisaalta ilmoitukset vaikkapa lemmikkiänsä hakkaavasta ihmisestä saavat aina virkamiehen veren kiehumaan. Eläin ei koskaan ole omien turhautumisten purkamiseen tarkoitettu nyrkkeilysäkki. Niilläkin on tunteet.

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin perusteltuna sitä, että eläintenpitokielto määrättäisiin jatkossa pääsääntöisesti myös perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen yhteydessä, ellei kiellon määräämättä jättämiselle ole painavia perusteita. Kannatettavaa on myös kieltojen vähimmäiskestojen pidentäminen. Kolmen vuoden vähimmäiskesto perusmuotoisissa ja viiden vuoden vähimmäiskesto törkeissä eläinsuojelurikoksissa antaa paremmat mahdollisuudet varmistaa eläinten hyvinvointi. Samoin pidän tärkeänä, että eläintenpitokiellon rikkomiseen suhtaudutaan nykyistä vakavammin. On myös hyvä, että esitykseen sisältyy mahdollisuus arvioida kiellon muuttumista tai kumoamista tilanteissa, joissa uusimisriskiä ei enää ole.

Arvoisa puhemies! On mainitsemisen arvoista, että tämän lain korjaamisesta ei ollut hallitusohjelmassa minkäänlaista kirjausta, mutta perussuomalainen ministeri Leena Meri on ajanut asiaan määrätietoisesti. Eläintenpitokieltojen määräämisen arvioidaan lisääntyvän 20 prosentilla, ja samalla sen arvioidaan vähentävän eläintenpitokiellon rikkomista.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys parantaa eläinten asemaa, vahvistaa oikeusturvaa ja lisää seuraamusjärjestelmän uskottavuutta. Siksi pidän tätä esitystä onnistuneena ja kannatettavana. Oikeusministeri Leena Meri on todellinen puurtaja tuodessaan eduskunnalle näitä tärkeitä lakeja. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas. — Mikrofoni ei ole päällä. [Merja Rasinkangas: No niin.] — Nyt on, hyvä. Kiitos.

Arvoisa puhemies! En malttanut olla käyttämättä puheenvuoroa, kun edustaja Elomaa piti erinomaisen puheenvuoron, missä hän mainitsi myös villieläimet ja sanan ”empatia”. Olen täysin samaa mieltä siitä, että meidän kaikkien aikuisten tulisi omissa kodeissaan jo pienille lapsille puhua empatiasta ja näyttää, mitä se empatia on, koska sitä empatiaa saadaan aikaan kasvattamalla.

Itse olen myöskin poliisina nähnyt ikäviä tilanteita luonnon villieläinten kohtelusta. Jos tässä nyt esimerkkinä kerron vaikkapa nähneeni pari kertaa tapauksen, missä siili oli jalkapallona. Tämmöisissä tilanteissa ei riitä selitykseksi, että pojat ovat poikia, sille, että näin kohtelivat. Nämä ovat aina semmoisia asioita, mistä pitää tehdä rikosilmoitus, kun näkee tai havaitsee tällaisen ikävän käyttäytymisen myöskin villieläimiä kohtaan. Elikkä pidetään huolta kaikista eläimistä. Mitään eläintä ei saa kohdella kaltoin eikä rääkätä. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Elomaa.

Arvoisa puhemies! Otin vielä yhden puheenvuoron. Haluan kertoa yhdestä tapauksesta pari viikkoa sitten. Tämä aihe on sen takia tässä minun puheenvuorossani, koska mietin, mikä on meidän vastuumme, jos eläimelle käy jotain.

Tämä oli sellainen tapaus, että ystäväni tuolta Varsinais-Suomesta soitti minulle yksi aamu pari viikkoa sitten, että mitä hän tekee, kun hän on täällä yhden kunnan, pitäjän keskustassa, ja hän näkee, että kettu raahautuu täällä ydinkeskustassa jalassaan metsästysraudat ja pääsee vain vaivoin eteenpäin. Kova kolina kuuluu, kun nämä raudat iskevät asfalttiin. Mitä hän tekee? Päätettiin, että hän soittaa heti metsästäjälle, että pääsisi kettu sitten tästä tuskastaan. Sitten minä soitin Varsinais-Suomen riistapäällikölle. Hän hyvin ystävällisesti sanoi, että tämähän on täydellisesti lainvastaista, siinä on lakia rikottu, ja heti soitto hälytyskeskukseen ja ne hoitavat asiat eteenpäin. No, minä soitin sitten tälle ystävälleni ja sanoin, että soita hälytyskeskukseen, kun otit jopa kuvankin siitä ketusta ja tiedät siitä asiasta. Hän sanoi, että joo. Jotenkin minulle tuli sellainen olo, että onko hän soittanut, ja soitin puolen tunnin päästä uudestaan. Minä arvasin: hän ei ollut soittanut hälytyskeskukseen, koska hän pelkäsi, että jos se oli joku naapuri tai tuttava, jonka metsästysraudat nyt olivat siellä väärässä paikassa ja lainvastaisesti. Minä olin vähän tuohtunut ja sanoin, että selvä, vastaa sitten puhelimeen, jos sinulle soitetaan, niin minä ilmoitan. Soitin hälytyskeskukseen, ja siellä laitettiin asia eteenpäin. He olivat hoitaneet niin, että kettu pääsi tuskistaan sitten. Se oli lainvastaista, se olisi voinut mennä jonkun lapsen jalkaan, marjastajan jalkaan, jonkun muun eläimen jalkaan. Tällaista tapahtuu.

Mikä on meidän vastuumme, jos me kohtaamme tilanteen, jossa on eläintä kohdeltu kaltoin? Päivittelemmekö sitä Facebookissa tai jossain muussa, että kamala tapaus, vai teemmekö jotakin? Tietenkään nämä ilmiannot eivät saa olla sellaisia, että kiusataan jotain ihmistä tai tuotantoeläimistä tehdään jotain ilmoitusta, vaikkei se pidä paikkaansa. Ei mitään kiusaamista. Mutta jos todella näemme, niin kyllä meidän velvollisuus on edistää asiaa niin, että me teemme ilmoituksen, ja jos ei tunnu, että se tepsii, niin niin kauan otetaan yhteyksiä, että asia hoituu.

Valvontaa tietysti on vaikea hoitaa, koska niin paljon ei olekaan virkamiehiä ja poliiseja, että kaikkeen pystyy vaikuttamaan. Mutta kyllä se on niin, että kun Rasinkangas ja Rintamäki täällä omassa työssään ovat tavanneet ja kohdanneet niin paljon väärinkäytöksiä ja kamalia tapauksia, niin ymmärrän, että olette tosi vahvasti tämän lain, hallituksen esityksen takana. Hienoa, että perussuomalaisten ja hallituksen esitys on nyt täällä ja perussuomalaisten Leena Meri, oikeusministeri, sitä ajaa. Meillä on myös eduskunnassa paljon henkilöitä eri puolueista, jotka varmaan ovat tämän lain ja tämän hallituksen esityksen takana ja puoltavat sitä, ja tiedän, että yrittävät kovin myös eläinten hyvinvointia edistää.

Meillä on eläinsuojeluryhmä täällä eduskunnassa, ja minäkin olen ollut siinä varmaan melkein alusta lähtien, kun olen ollut melkein 15 vuotta jo tähän mennessä täällä eduskunnassa. Ollaan yritetty kovin viedä asioita läpi, mutta usein se on vähän hankalaa. Hienoa, että tämä edistyy. — Kiitos.