Hallituksen esitys eduskunnalle rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallitusohjelmaan perustuva esitys poliisin uhkaperusteista rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Hallitus pitää järjestäytynyttä rikollisuutta vakavana uhkana Suomen turvallisuudelle ja lailliselle järjestykselle. Hallitus torjuu voimakkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta. Lainsäädännön on vastattava turvallisuusympäristön muutokseen. Muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden kehitys sekä jengirikollisuus ja niihin kytkeytyvät erilaiset vakavan rikollisuuden muodot ovat vakavia uhkia yhteiskunnan ja yksilöiden turvallisuudelle. Näistä uhkista tulee pystyä hankkimaan tietoa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, jotta niitä pystytään myös torjumaan tehokkaasti ennalta.

Hallitusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on rikostorjunnan vahvistaminen suomalaisten turvallisuuden lisäämiseksi. Hallitus varmistaa, että poliisilaki tukee rikostorjuntaa riittävällä tavalla. Poliisitoimintaa ja sisäisen turvallisuuden suojaamista vahvistetaan valmistelemalla ja ottamalla käyttöön rikostiedustelun mahdollistava lainsäädäntö, joka mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman puuttumisen muun muassa vakavaan jengi‑ ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi poliisilakia siten, että siihen lisättäisiin uusi luku, jossa säädettäisiin rikostiedustelukeinoista ja niiden käytöstä uhkaperusteisessa rikostiedustelussa. Myös poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaan lukuun ehdotetaan muutoksia. Poliisilakiin ehdotetaan myös lisättäviksi säännökset, jotka mahdollistaisivat niin sanottujen automaattisten keräinten käytön avoimiin lähteisiin kohdistuvan tiedon haussa ja tallentamisessa. Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi useita muita lakeja.

Arvoisa puhemies! Toimintaympäristön muuttuessa rikollisuuden muodostamat uhkat ovat muuttuneet entistä vakavammiksi, monimuotoisemmiksi ja nopeammin kehittyviksi. Esitetty sääntely parantaa mahdollisuuksia torjua ennalta sellaisia yksilön tai yhteiskunnan turvallisuuteen kohdistuvia vakavimpia uhkia, jotka toteutuessaan ilmenisivät vakavana rikollisuutena. Vakavan rikollisuuden uhat olisivat laissa määriteltyjä rikostiedustelun kohteita, jotka uhkaavat esimerkiksi suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä, oikeusvaltion perustoimintoja tai laajamittaisesti yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Jotta uhkia voidaan torjua, niistä tarvitaan tietoa. Uhkaperusteisessa rikostiedustelussa on kyse juuri rikollisuuden muodostamiin uhkiin liittyvän tiedon hankkimisesta ja hankitun tiedon käsittelystä. Poliisi ei voi tällä hetkellä kohdistaa tiedonhankintaa tietojohtoisesti esimerkiksi sellaisiin tunnettujen vakavan rikollisuuden organisaatioiden avainhenkilöihin, joihin vaikuttaminen olisi rikostorjunnallisesti tarkoituksenmukaisinta ja tehokkainta. Poliisi voi nykysääntelyn puitteissa kohdistaa tiedonhankintaa vain henkilöihin, jotka liittyvät konkreettisiin yksittäisiin estettäviin, paljastettaviin tai selvitettäviin rikoksiin.

Uhkaperusteisessa rikostiedustelussa rikostiedustelukeinoja voitaisiin kohdentaa esimerkiksi henkilöihin, jotka toimivat rikollisorganisaatiossa johtajina, mahdollistajina tai muutoin rikollisen toiminnan keskiössä. Tämä luonnollisesti edesauttaisi rikollisorganisaation muodostaman vakavan uhkan torjumista. Toissijaisesti tiedonhankintaa voitaisiin kohdistaa ryhmiin, kuten juuri rikollisryhmiin. Viimesijaisesti rikostiedustelukeinoja voitaisiin kohdentaa henkilöihin, joihin kohdistuvalla tiedonhankinnalla voidaan henkilön lausumien, käyttäytymisen tai erityisten olosuhteiden johdosta erittäin pätevin perustein olettaa saatavan vakavan rikollisuuden muodostamia uhkia koskevaa tärkeää tietoa.

Arvoisa puhemies! Rikostiedustelun toteuttaminen esitetään keskitettäväksi keskusrikospoliisille. Poliisilaitokset voisivat tukea rikostiedustelutyötä ja toteuttaa siihen liittyviä toimenpiteitä keskusrikospoliisin johdolla ja ohjauksessa. Esityksen mukaisia rikostiedustelukeinoja ovat suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen katselu, tekninen seuranta, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, peitetoiminta, valeosto, valvottu läpilasku sekä ohjattu tietolähdetoiminta. Sääntely perustuisi siis menetelmällisesti ja määritelmällisesti poliisilaissa jo valmiiksi olemassa oleviin ja säädettyihin rikoksen estämiseksi ja paljastamiseksi käytettäviin salaisiin tiedonhankintakeinoihin. Uudessa luvussa niiden käyttöedellytyksistä säädettäisiin rikoksen estämistä ja paljastamista koskevista edellytyksistä poikkeavalla tavalla.

Esitys ei sisällä luottamuksellisen viestin suojaan tai kotirauhan suojaan kohdistuvia tiedonhankintakeinoja, mutta tällaiset tiedonhankintakeinot tehostaisivat nyt tehtävän esityksen mukaista uhkaperusteista rikostiedustelua. Eduskunnan käsittelyssä oleva perustuslain muutos mahdollistaisi mainittujen keinojen käyttöönotosta säätämisen erikseen ja siten hyödyntämisen rikostiedustelussa. Kyseiseen perustuslain muutokseen kytkeytyvät toimivaltuusehdotukset tullaan antamaan myöhemmin tänä syksynä tätä esitystä täydentävänä esityksenä. Rikostiedusteluun ei ehdoteta tietoliikennetiedustelutoimivaltuuksia eikä massaluonteista tiedustelua mahdollistavia toimivaltuuksia.

Arvoisa puhemies! Poliisi käyttäisi rikostiedustelukeinoilla saatua tietoa vakavan rikollisuuden muodostamien uhkien torjumiseksi. Tässä tarkoituksessa tietoa voitaisiin tietyin edellytyksin luovuttaa myös muulle viranomaiselle, jolla on toimivalta uhkan torjumiseksi tarvittavan kyseisen viranomaisen tehtäviin perustuvan toimenpiteen toteuttamiseksi. Lisäksi tietoa voitaisiin luovuttaa muille esitutkintaviranomaisille toiminnan suuntaamiseksi, rikoksen estämiseksi ja tiettyjen lähtökohtaisesti törkeiden rikosten selvittämiseksi. Myös tiedon luovuttaminen sotilas‑ ja siviilitiedusteluviranomaisille maanpuolustuksen ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi olisi tietyin edellytyksin sallittua.

Riittävän koordinaation varmistamiseksi esitetään lisäksi säädettäväksi tiedustelutoiminnan yhteensovittamisesta keskusrikospoliisin, suojelupoliisin, sotilastiedusteluviranomaisen ja muun viranomaisen virkamiesten työturvallisuuden varmistamiseksi, salaisessa tiedonhankinnassa käytettävien taktisten ja teknisten menetelmien ja suunnitelmien paljastumisen estämiseksi sekä viranomaisten tehtävien asianmukaisen toteuttamisen turvaamiseksi.

Uhkaperusteisesta rikostiedustelusta säädettäisiin siis poliisilain uudessa 5 b luvussa. Poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaan 5 lukuun esitettävät muutokset osaltaan vahvistaisivat poliisin rikostorjuntaa. Esitetyt muutokset ovat osin tarpeellisia myös uhkaperusteisen rikostiedustelun kannalta.

Poliisilakiin esitetään myös lisättäväksi säännökset, jotka mahdollistaisivat niin sanottujen automaattisten keräinten käytön avoimiin lähteisiin kohdistuvan, poliisin tehtävien kannalta tarpeellisen tiedon haussa ja tallentamisessa. Näiden keräinten avulla olisi mahdollista merkittävästi tehokkaammin kerätä tietoa esimerkiksi sellaisista yleisessä tietoverkossa olevista kohteista, joissa myydään laittomia aineita tai esineitä tai joiden tarkoituksena on muu vakava rikollinen toiminta.

Arvoisa puhemies! Rikostiedustelulainsäädännön valmistelussa on lähdetty siitä, että merkittäviin toimivaltuuksiin kytketään riittävät oikeusturvatakeet sekä ulkopuolinen tehokas valvonta. Esityksessä ehdotetaankin laajennettavaksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain soveltamisalaa niin, että tiedusteluvalvontavaltuutettu suorittaisi laillisuusvalvontaa keskusrikospoliisin uhkaperusteiseen rikostiedusteluun. Uusien toimivaltuuksien toimeenpano edellyttää luonnollisesti myös asianmukaista koulutusta.

Ehdotuksella pyritään saattamaan poliisin rikostorjuntatoimivaltuudet toimintaympäristössä jo tapahtuneiden sekä käynnissä olevien muutosten edellyttämälle tasolle, mikä puoltaa sääntelyn voimaantuloa mahdollisimman pian. Toisaalta kyse on uudentyyppisestä toimivaltuussääntelystä, mikä edellyttää muun muassa uhkaperusteisen rikostiedustelutoiminnan organisointia, koulutusta sekä tietojärjestelmämuutoksia ennen lain voimaantuloa.

Nämä lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2027. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Poliisin tehtävät ovat muuttuneet erityisesti järjestäytyneen ja kansainvälisen rikollisuuden yleistymisen myötä. Siksi myös poliisilain on nyt muututtava. Poliisien ja muiden viranomaisten toimintavaltuuksia on päivitetty jo lukuisin eri tavoin, mutta työ jatkuu edelleen.

Nyt on vuorossa tiedustelun tehostaminen. Lakiin lisätään uusi luku, jossa säädetään rikostiedustelun keinoista ja niiden käytöstä uhkaperusteisessa rikostiedustelussa. Lisäksi salaisia tiedonhankintakeinoja käsittelevään lukuun tulee rikostorjuntaa vahvistavia muutoksia. Nämä muutokset ovat tärkeä painotus ennakoivaan työhön: poliisi ei voi ainoastaan reagoida jo tehtyihin rikoksiin, vaan sen on pystyttävä puuttumaan jo pelkkään vakavan rikoksen uhkaan, ennen kuin jotain kamalaa pääsee tapahtumaan. Ruotsissa peli on jo pitkälti menetetty, koska rikollisten rakenteet ja vaikutukset ovat jo niin laajoja. Suomessa vastaavaa kehitystä pyritään nyt näilläkin keinoilla estämään, ennen kuin se vakiintuu tännekin.

Poliisille annettavan rikostiedusteluoikeuden kohde tulee tietysti olemaan tarkasti rajattu. Mitään valvontayhteiskuntaa tänne ei tietenkään olla luomassa, vaan kyse on oltava vakavasti turvallisuutta uhkaavasta rikoksen uhasta.

Arvoisa puhemies! Poliisin työ on muuttunut yhä haastavammaksi. He kohtaavat jatkuvasti huumeiden vaikutuksen alaisuudessa olevia sekä terä- tai ampuma-asein varustautuneita rikollisia, ja monet heistä ovat ulkomaalaisia, joiden kanssa ei pysty kommunikoimaan suomeksi. Siksi myös poliisien resursseista ja toimintavaltuuksista on pidettävä huolta vaikeassakin taloustilanteessa, koska he kannattelevat katujemme ja kotiemme rauhaa. — Kiitos ministeri Rantaselle tästä hyvästä esityksestä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa rouva ministeri, tämä esitys rikostiedustelulainsäädännöksi on pitkään odotettu suunnanmuutos, jossa poliisille viimeinkin annetaan tarvittavat työkalut torjua rikollisuutta ennen kuin veri virtaa ja luodit viuhuvat. Poliisin toimintalogiikassa siirrytään tällaisesta vanhanaikaisesta — tai ei pelkästään vanhanaikaisesta, vaan vähän jälkeenjääneestä — rikosten jälkiselvittelystä nykyaikaiseen uhkaperusteiseen rikostiedusteluun. Tämä nykytilanne on ollut aika kestämätön, jos näin uskallan sanoa. Poliisin on pitänyt odottaa kädet sidottuina — siis silleen kuvaannollisesti sidottuina — että rikollisverkoston suunnitelmat etenevät riittävän pitkälle ennen kuin pakkokeinoihin on voitu tarttua, ja se on nykytilanteessa hölmöläisen hommaa. Kun järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja etenkin vielä tämä digitaalinen rikollisuus kolmantena kehittyvät koko ajan niin suurella vauhdilla, ettei perässä meinaa pysyä, niin sen tähden pitää mennä sinne edelle. Poliisi ei voi tässä tilanteessa seurata tilannetta pelkästään vierestä ja odottaa, että jotain tapahtuu.

Meidän ei tarvitse muuta kuin katsoa lahden yli naapuriin, Ruotsin suuntaan, jotta voidaan nähdä, mitä tapahtuu, jos silmiä liian pitkään ummistetaan tai koetetaan katsoa sormien välistä. Ruotsin jengikehitys ja sieltä meille rantautuva rikollisuus on varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun rikollisrakenteiden annetaan pitkän aikaa juurtua yhteiskuntaan. Sekä Ruotsin viranomaiset että ministerit ja muut poliitikot ovat varoittaneet meitä ihan julkisestikin jo, että toimikaa ennen kuin on liian myöhäistä. Suomen strategia ei voi olla pelkästään tulipalojen sammuttaminen, vaan niitten syttymisen estäminen.

Tämä esitys ei anna suojaa edes kaikkein härskeimmille rikollisille työtavoille. Siihen tarvitaan vielä lisää työkaluja. Ruotsista tiedetään, että jengit käyttävät tietoisesti hyväkseen alle 15-vuotiaita lapsia, koska heillä ei ole rikosoikeudellista vastuuta. No, tämän esityksen myötä rikollisorganisaatiot eivät saa tiedustelusuojaa käyttämällä lapsia juoksupoikinaan. Tietyissä tilanteissa nämä rikostiedustelukeinot voidaan kohdistaa myös alaikäiseen, mikäli oikein tämän esityksen tutkailin.

Tässä myös suojataan suomalaista yhteiskuntaa, oikeusvaltiota ja kansalaisten, meidän ihan kaikkien, turvallisuutta, kun tätä lainsäädäntöä viedään eteenpäin. Toivotaan, että valiokunnassa käsittely menee nopeasti. Kannatan lämpimästi ja vielä kerran kiitän.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Rikollisuus kehittyy koko ajan. Se kansainvälistyy, digitalisoituu ja muuttuu entistä järjestäytyneemmäksi. Rikolliset käyttävät salattuja viestintäjärjestelmiä, virtuaalivaluuttoja, anonyymejä verkkopalveluita ja uusia teknologioita tavalla, joka tekee viranomaisten työstä vuosi vuodelta vaikeampaa. Siksi pidän tätä hallituksen esitystä erittäin tärkeänä.

Poliisin pitää pystyä toimimaan ennen kuin rikollinen toiminta on ehtinyt aiheuttaa vahinkoa. Nykyinen lainsäädäntö, jossa viranomaisen täytyy odottaa konkreettisen rikoksen valmistelun etenemistä riittävän pitkälle ennen kuin toimintaan voidaan kunnolla puuttua, ei vastaa tämän päivän todellisuutta. Jos rikollisverkosto suunnittelee väkivallantekoa, rahanpesua, huumekauppaa tai muuta vakavaa rikollisuutta, meidän ei pidä ajatella, että poliisin täytyy odottaa rikoksen tapahtuvan, jotta siihen voidaan tehokkaasti puuttua. Ennaltaestäminen on tehokkainta rikostorjuntaa, ja siksi viranomaisilla pitää olla vähintään yhtä hyvät työkalut kuin rikollisilla.

Tällä hetkellä rikolliset ovat monessa asiassa vähintään askeleen edellä. Teknologia ja tekoäly antavat rikollisille mahdollisuuksia, joita vielä muutama vuosi sitten ei ollut olemassa. Kansainväliset rikollisverkostot toimivat yli rajojen, kun taas viranomaisen toimintavaltuudet ovat sidottuja lakiin.

Esityksessä ehdotettu uhkaperusteinen rikostiedustelu on tässä keskeinen uudistus. Poliisin pitää voida muodostaa riittävän hyvä tilannekuva vakavasta rikollisuudesta jo ennen kuin yksittäinen rikos voidaan yksilöidä. Tämä ei tarkoita sitä, että poliisille annettaisiin rajattomat valtuudet, vaan toimivaltuuksien käytölle pitää olla selkeät edellytykset ja asianmukainen valvonta, kuten Suomessa on.

Arvoisa puhemies! Meidän tehtävämme tässä salissa on huolehtia siitä, että poliisi pystyy jatkossakin turvaamaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä ennaltaehkäisemään rikoksia ja puuttumaan etupainotteisesti jo suunnittelussa oleviin vakaviin rikoksiin. Rikollisuuden kehittyessä hurjaa vauhtia lainsäädäntö ei saa jäädä paikalleen. Siksi pidän tätä esitystä erittäin tärkeänä Suomen rikostorjunnan vahvistamisessa. Kiitos, ministeri Rantanen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuustilanne on muuttunut pitkäaikaisesti ja perustavanlaatuisesti. Vakava rikollisuus toimii yhä useammin valtioiden rajojen yli, verkostoissa ja uutta teknologiaa hyödyntäen. Viranomaiset saavat vaarallisesta toiminnasta usein ensin vain heikkoja ja hajanaisia signaaleja. Siksi on perusteltua, että turvallisuusviranomaisille annetaan uusia tarkkarajaisia ja lailla säädettyjä toimivaltuuksia. Samalla on huolehdittava riittävistä henkilöstö-, teknologia- ja valvontaresursseista. Toimivaltuus, jota viranomainen ei käytännössä pysty käyttämään, jää vain tekstiksi lakikirjaan. Ilman resursseja lainsäädäntötyö on käytännössä turhaa.

Kannatan tämän hallituksen esityksen perusratkaisua. Nykyisin poliisilain 5 luvun salaiset tiedonhankintakeinot on rikoksen estämisessä pääosin sidottu yksilöityyn rikokseen ja siihen, että henkilön voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän siihen. Rikoksen paljastamisessa lähtökohta on oletus jo tehdystä rikoksesta. Vakavan järjestäytyneen rikollisuuden kohdalla nämä edellytykset voivat täyttyä vasta, kun rikollinen hanke on jo pitkällä. Oikea ja oikea-aikainen tieto on turvallisuusviranomaisten silmät ja korvat. Ilman sitä päätöksenteko muuttuu ennakoinnista jälkikäteiseksi reagoinniksi.

Esityksessä poliisilakiin lisättäisiin uusi 5 b luku. Sen nojalla keskusrikospoliisi voisi kohdistaa rikostiedustelua laissa tyhjentävästi määriteltyihin vakaviin rikollisiin uhkiin jo ennen kuin uhka on konkretisoitunut yksilöidyksi rikokseksi. Tavoitteena olisi muodostaa tilannekuva sekä vahvistaa tai osoittaa vääriksi hajanaisia signaaleja riittävän ajoissa.

Sääntely koskisi yksilön ja yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Se kattaisi myös vakavat rikolliset uhat, jotka kohdistuvat laajasti ihmisten henkeen ja terveyteen, julkiseen talouteen, rahoitusjärjestelmään, kriittiseen infrastruktuuriin, ympäristöön, oikeusvaltion perustoimintoihin taikka yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Kyse ei olisi poliittisesta tiedonhankinnasta eikä poliisille annettavasta avoimesta yleistoimivaltuudesta. Rikostiedustelu liittyisi poliisin lakisääteiseen tehtävään estää rikoksia. Sen käyttäminen ja johtaminen keskitettäisiin keskusrikospoliisille.

Toimivaltuuksien käyttökynnys olisi korkea. Keinon olisi oltava välttämätön tärkeiden tietojen saamiseksi. Kohdentaminen pitäisi perustella. Uuden 5 b luvun keinoja ei saisi kohdistaa pysyvään asumiseen käytettävään tilaan, eivätkä ne sisältäisi viestin luottamuksellisuuteen puuttuvia teletoimivaltuuksia.

Nyt käsiteltävä esitys jättää vielä olennaisen katveen. KRP ei voisi kohdistaa uhkaperusteista rikostiedustelua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan. Pakkokeinolain mukainen asuntokuuntelu tulee mahdolliseksi vasta yksilöidyn erittäin vakavan rikosepäilyn yhteydessä, joten se ei korvaa tätä puuttuvaa ennakollista toimivaltuutta.

Hallitus on tunnistanut tämän ongelman ja valmistelee täydentävää esitystä. Tämä toinen vaihe on vietävä viipymättä loppuun ja säädettävä tiedonhankinta kaikkein vakavimmassa uhkatilanteessa mahdolliseksi tuomioistuimen ennakkoluvalla sekä tiukoin välttämättömyys- ja viimesijaisuusedellytyksin. Rikollisille ei pidä jättää asuntoihin turvallista katvealuetta.

Erikseen esitys laajentaisi poliisilain 5 luvun telekuuntelua vakavien rikosten estämisessä ja tiedonhankintaa vakavimpien rikosten paljastamisessa. Näin tiedonhankintaan ei syntyisi katkosta yleisen uhkan muuttuessa yksilöidyksi rikoshankkeeksi.

Rikostiedustelussa saatu tieto voitaisiin laissa säädetyin edellytyksin käyttää myös rikoksen selvittämiseen ja näyttönä. Toiminnan suuntaamiseen erikseen määrättyä tietoa koskisivat kuitenkin tiukat käyttörajoitukset.

Arvoisa puhemies! Tehokkaat toimivaltuudet tarvitsevat rinnalleen tehokkaan oikeusturvan. Perusoikeuksiin voimakkaimmin puuttuvissa keinoissa päätöksentekoon tai edellytysten tarkastamiseen osallistuisi Helsingin käräjäoikeus. Ulkoista laillisuusvalvontaa hoitaisi riippumaton tiedusteluvalvontavaltuutettu. Lisäksi ehdotetaan säännöksiä katselukiellosta, tietojen hävittämisestä, dokumentoinnista ja jälkikäteisestä ilmoittamisesta.

Turvallisuus ja perusoikeudet eivät ole vastakohtia. Perustuslaki turvaa oikeuden turvallisuuteen. Uusien toimivaltuuksien tulee olla laillisia, välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja valvottuja.

Esityksen vaikutukset riippuvat osittain käytettävissä olevista resursseista. Keskusrikospoliisille arvioidaan tarvittavan 30 henkilötyövuoden lisäys. Vuodelle 27 poliisille esitetään 6,6 miljoonan euron lisämäärärahaa. Vuodesta 28 alkaen pysyväksi lisärahoitustarpeeksi arvioidaan vähintään 4,2 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi on turvattava suojelupoliisin tekninen suorituskyky ja tiedusteluvalvontavaltuutetun riippumaton valvonta.

Arvoisa puhemies! Kannatan tätä hallituksen esitystä. Samalla edellytän, että uudistuksen henkilöstöstä, teknologiasta, koulutuksesta ja valvonnasta huolehditaan pysyvästi. [Puhemies koputtaa] Laki antaa toimivallan. Riittävät resurssit tekevät siitä todellisen suorituskyvyn. — Kiitoksia.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Rintamäki.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Kiitos ministeri Rantaselle asian esittelystä.

Poliisilakia muutettaisiin siten, että lakiin lisättäisiin uusi luku, joka pitää sisällään säädökset rikostiedustelukeinoista ja niiden käytöstä uhkaperusteisessa rikostiedustelussa. Lisäksi esimerkiksi poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaan lukuun ehdotetaan poliisin rikostorjuntaa vahvistavia muutoksia. Tähän esityskokonaisuuteen toki liittyy monia muitakin yksittäisiä lakeja.

Se syy, miksi näitä lakeja uudistetaan, löytyy siitä, että rikollisuuden todellisuus on Suomessa muuttunut merkittävällä tavalla viime vuosikymmenien aikana. Järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut ja kansainvälistynyt, ja väkivaltaiset toimintamallit ovat yleistyneet. Tästä ikävänä esimerkkinä on niin sanottu katujengi-ilmiö, joka varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla mutta jo muuallakin Suomessa on päätynyt otsikoihin. Digitalisaatiokaan ei ole yksisilmäisesti hyvä asia — se on luonut aivan uudenlaisia rikollisuuden muotoja. Esimerkiksi huumekaupan siirtyminen salattuun verkkoon ja kryptovaluutoilla käytäväksi on vienyt suuren osan kaupasta viranomaisille yhä vaikeammaksi selvittää.

Arvoisa puhemies! Esitys ohjaa poliisin toimintalogiikkaa rikosperusteisuudesta kohti uhkaperusteisuutta. Se tarkoittaa sitä, että vakavaan rikollisuuteen voidaan päästä kiinni jo ennen kuin poliisi pystyy yksilöimään konkreettisen rikoksen, jonka voidaan perustellusti olettaa olevan tekeillä. Reagoinnin pitää olla ennaltaehkäisevää, mieluummin niin, että vakava rikos jää kokonaan tekemättä.

Rikostiedustelun kohteeksi ei siis suinkaan ehdoteta mitä hyvänsä rikollisuutta. Alleviivaan, että puhumme turvallisuutta vakavasti uhkaavasta järjestäytyneestä rikollisuudesta sekä muusta vakavasta rikollisuudesta — sellaisesta, joka pahimmillaan uhkaa suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä, oikeusvaltion perustoimintoja tai suuresti yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Pidän tätä esitystä erittäin tarpeellisena. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Elomaa.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi on erittäin tarpeellinen uudistus. Vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on muuttunut yhä kansainvälisemmäksi, ammattimaisemmaksi ja vaikeammin torjuttavaksi. Viranomaisten on kyettävä puuttumaan uhkiin riittävän varhaisessa vaiheessa jo ennen kuin vakavia rikoksia ehditään toteuttaa.

Esityksellä annetaan poliisille selkeämmät toimivaltuudet uhkaperusteiseen rikostiedusteluun ja parannetaan mahdollisuuksia saada tietoa vakavan rikollisuuden rakenteista, toimijoista ja suunnitelmista. Tämä vahvistaa rikosten ennalta estämistä ja koko yhteiskunnan turvallisuutta. On myös tärkeää, että toimivaltuuksien käyttö on tarkasti rajattua ja tehokkaan valvonnan alaista. Hallituksen esityksessä myös nämä näkökohdat on otettu huomioon.

Katsoin tässä eräänä päivänä dokumenttia rikollisuuden tämänhetkisestä tilanteesta Ruotsissa. Se oli karmeaa katsottavaa. Siinä pureuduttiin lähinnä siihen, kuinka alaikäisiä värvätään tekemään todella törkeitä rikoksia, jopa murhia. Täytyy sanoa, että tällainen toiminta on varmaan jo osaksi tulossa Suomeenkin, joten järeitä toimia tarvitaan. Siksi on tärkeää, että poliisilla on oltava nykyaikaiset keinot vastata nykyaikaisen rikollisuuden uhkiin. Tämä esitys on tärkeä osa hallituksen määrätietoista työtä sisäisen turvallisuuden ja rikostorjunnan vahvistamiseksi, ja erityiskiitos on nyt annettava meidän sisäministeri Mari Rantaselle.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kiuru, Pauli.

Arvoisa rouva ministeri, kiitos esityksestä ja esittelystä. — Tämä uhkaperusteisuus on kyllä tässä turvallisuustilanteessa aivan perusteltu, ja niin kuin tässä on moneen kertaan mainittu, rikollisuus on saanut uusia muotoja, entistä kovempia muotoja, ja niin kuin tässä on mainittu, mitä Ruotsin esimerkit ovat kertoneet, niin emme voi jäädä toimettomina katsomaan sivusta, ja meidän on annettava viranomaisille siihen tarvittavat työkalut, mitä viranomaiset tarvitsevat rikollisuuden estämiseen.

Tavoitteenahan on tietysti se, että suomalaisilla on turvallinen yhteiskunta. Siitä lähtee myös perustuslaki, että yhteiskunta takaa kansalaisilleen turvallisuuden. Sitten tämä toinen näkökulma, mikä liittyy turvallisuuden toiselle puolelle, on tämä tiedusteluun liittyvä ongelmatiikka. Siitä tietysti aivan aiheellisesti voidaan puhua, mitä riskejä siihen liittyy, ja siihen liittyy tietysti näkökulmia, jotka pitää ottaa tarkkaan huomioon. Tarkoitan tällä sitä, että valvonnan pitää olla tarkkaa, valvonnan pitää olla monipolvista, monella tasolla olevaa. Ministerikin on ollut tiedusteluvalvontavaliokunnassa ja tuntee myös sitä kautta asian hyvin, ja sitä ei voi olla aina näissä yhteyksissä korostamatta. Mutta turvallisuus edellä tässä kuitenkin täytyy mennä, ja sen jälkeen on katsottava, että nämä laillisuusasiat ja valvonta-asiat ovat ajan tasalla.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Nieminen poissa. — Edustaja Jäntti.

Arvoisa rouva puhemies! Valtion kaikkein tärkein tehtävä on huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta. Se edellyttää viranomaisilta ajantasaisia toimivaltuuksia ja hyvää yhteistyötä, mutta myös kykyä torjua rikollisuutta jo ennen kuin se ehtii aiheuttaa vahinkoa. Järjestäytynyt rikollisuus, kansainväliset rikollisverkostot ja vakavat turvallisuusuhat eivät tunne valtioiden rajoja tai perinteisten viranomaisrajojen asettamia rajoitteita. Meidän on pystyttävä tunnistamaan uhka ajoissa ja estämään sen toteutuminen.

Kokoomuksen lähtökohta on selkeä: turvallisuus on perusoikeus. Valtion tehtävä on suojella ihmisiä, heidän omaisuuttaan ja koko yhteiskunnan toimintakykyä. Rikollisuuteen on puututtava ennen kaikkea tehokkaasti mutta aina myös lain nojalla ja kansalaisten oikeusturvaa kunnioittaen. Siksi on tärkeää, että rikostiedustelun toimivaltuudet määritellään täsmällisesti. Viranomaisille on annettava keinot toimia, mutta samalla on huolehdittava siitä, että toimivaltuuksien käyttö on oikeasuhtaista ja valvottua. Mitä vahvemmista keinoista on kyse, sitä tärkeämpää on riippumaton valvonta, selkeä vastuunjako ja toimiva jälkikäteinen oikeusturva. Lainsäädännön on tuettava poliisin, Tullin ja muiden turvallisuusviranomaisten yhteistyötä. Tieto ei saa jäädä viranomaisten välisiin siiloihin silloin kun kyse on vakavan rikoksen tai turvallisuusuhan torjumisesta. Samalla henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava tarkkaa harkintaa. Tehokkuus ja yksityisyydensuoja eivät saa olla toistensa vastakohtia, vaan molempien on toteuduttava.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi ei saa olla rikollisille helppo toimintaympäristö. Meidän on oltava askeleen edellä rikollisia, jotka yrittävät käyttää hyväkseen avoimen yhteiskuntamme vapauksia. Tämä edellyttää rohkeutta päivittää lainsäädäntöä, investointeja viranomaisten osaamiseen ja riittäviä resursseja turvallisuusyhteistyöhön. Samalla on pidettävä kiinni oikeusvaltioperiaatteista. Turvallinen yhteiskunta ei ole sellainen, jossa viranomaiset saavat toimia ilman rajoja. Turvallinen yhteiskunta on sellainen, jossa rikollisuuteen voidaan puuttua tehokkaasti, ennakoivasti ja lainmukaisesti. Kokoomus tukee esityksen tavoitetta vahvistaa Suomen kykyä torjua vakavaa rikollisuutta. Eduskuntakäsittelyssä on varmistettava toimintavaltuuksien täsmällisyys, valvonnan riippumattomuus sekä kansalaisten oikeusturva. Suomen on oltava samaan aikaan turvallinen, vapaa ja oikeudenmukainen maa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kiljunen.

Arvoisa rouva puhemies! Kun katson tätä salissa parhaillaan käytävää keskustelua, olen hieman huolissani siitä, että kun tasan keskiviivaa pitkin kuljetaan, niin täällä vasemmalla puolella salia puhemiehestä katsottuna ei ole ollut kuin yksi kansanedustaja paikalla. Puhutaan vakavasta, isosta asiasta, ja olisi suonut, että tässä käytäisiin parlamentaarisesti laveammin tätä keskustelua.

Tämä rikostiedustelun uhkaperusteisuus, joka tässä uudessa poliisilaissa tulisi nyt meille vastaan, on iso, vakava kysymys. Ne perusteet, mitä täällä on tänään esitetty siitä, että meillä on vakavaa rikollisuutta tässä yhteiskunnassa ja siihen liittyvän ennalta ehkäisyn täytyy olla kunnossa, ovat kaikki vakavia huomioita, ja minusta on tarpeen tunnistaa nämä ilmiöt. Toisaalta tässä on sitten vastinpallona yksityisyydensuoja, yksilön oikeudet, perusoikeudet, kotirauha, ja nämä ovat kaikki isoja perustuslain 10 §:ssä turvattuja oikeuksia. Tässä on potentiaalista riitasointua, ja sen takia olisi tärkeätä, että me käydään tästä avointa keskustelua ja pohditaan ihan, mitä tarkoittaa tämä uhkaperusteisuus silloin kun irrottaudutaan siitä, että on yksilöity rikosepäily, joka kyllä ilman muuta täytyykin olla perusteena siihen, että voidaan jopa näitä tiedusteluvaltuuksia laventaa tai niiden puitteissa toimia, eli mahdollistaa viestinnän salaisuuden rikkominen ja tässä tapauksessa jopa kotirauhankin rikkominen.

Nämä ovat tässä kohdassa, mutta silloin kun puhutaan laajasta uhkaperusteisuudesta, niin riippuen yhteiskunnasta — ja suomalainen yhteiskunta kyllä on oikeusvaltio, tunnistan sen — ja yhteiskunnallisesta tilanteesta tätä voidaan kyllä käyttää vakavasti myöskin väärin. Kyllähän me hyvin sen tiedämme, että mitä autoritäärisempi yhteiskunta on, niin sen vähemmän siellä on yksityisyydensuojaa ja yksilön oikeudet ja perusoikeudet ovat heikoilla. Silloin jos tätä puolta korostetaan, niin voi olla, että meilläkään kehitys ei välttämättä ole juuri sen kaltaista kuin me suotaisiin.

Täällä käytettiin vakavia ja tärkeitä puheenvuoroja siitä, että ennalta ehkäisevyys on tärkeätä, ja viitattiin Ruotsin tilanteeseen ja jengiytymiseen. Itse olen juuri Rinkenbystä tullut ja vieraillut näissä slummeissa ja tutustunut tähän rikollisuustilanteeseen — myöskin rikollisuustilanteeseen — ja segregaatioon, ja kyllähän se Ruotsin iso opetus on se, minkä he haluavat meillekin Suomessa sanoa. Yksi tapa on tietenkin valvonnan tehostaminen, myöskin rikosten rankaiseminen ja tässä mielessä järjestyksen ylläpitäminen, mutta se varsinainen ongelma Ruotsissa on nimenomaan sosioekonominen puoli. Näissä slummeissa jengirikollisuuden taustalla ovat sosioekonomiset ongelmat. Se korostuu alueilla, joilla on työttömyyttä paljon, koulutustaso on alhainen ja pienituloisuus on hallitseva piirre. Nämä ovat niitä isoja tekijöitä, joihin meidän pitäisi puuttua silloin kun me puhumme ennalta ehkäisevästä politiikasta. [Puhemies koputtaa] Jos me vain korostamme tätä valvontaa, niin saattaa olla, että me emme näe sitä kokonaisuutta vakavasti — siitä huolimatta, että on perusteet myöskin sille, kuten totesin jo aikaisemmin, että meillä myöskin tätä valvontaa ja rangaistavuutta pidetään esillä. — Tämän halusin tuoda tässä keskustelussa esille, koska tässä ihan selvästi nähdään, että täältä salista nyt tämän puoliskon ääni ei ole tahtonut kuulua.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ehdimme ottaa vielä edustaja Lahdenperän puheenvuoron ja sen jälkeen ministerin kommentit, ja sitten tämä aika tähän keskusteluun on päättynyt ja siirrymme seuraavaan asiaan — mutta jatkamme toki myöhemmin illalla. Edustaja Lahdenperä.

Arvoisa puhemies! Järjestäytynyt rikollisuus, vakava jengirikollisuus, huumekauppa ja erilaiset hybridivaikuttamisen muodot ovat uhkia, joihin meidän on pystyttävä puuttumaan nykyistä aikaisemmin, ja juuri se on tämän esityksen keskeinen ajatus.

Rikollisuus on entistä kansainvälisempää, verkottuneempaa, ja se toimii yhä enemmän digitaalisessa ympäristössä. Myös rikollisuuden ja ulkoisten turvallisuusuhkien välinen raja voi hämärtyä. Siksi poliisilla ja erityisesti keskusrikospoliisilla on oltava ajantasaiset keinot saada tietoa vakavista uhkista ennen kuin rikos ehtii toteutua. Erityisen tärkeänä pidän mahdollisuutta puuttua vakavaan huumausainerikollisuuteen aikaisemmin. Jos pystymme estämään uusien ja erityisesti vaarallisten huumausaineiden päätymisen Suomeen, estämme samalla rikoksia, riippuvuutta ja inhimillistä kärsimystä.

Arvoisa puhemies! Vahvat toimivaltuudet edellyttävät aina vahvaa oikeusturvaa ja tarkkaa valvontaa, mutta lähtökohdan on oltava selvä: viranomaisilla on oltava keinot toimia ajoissa. Kannatan lakiesitystä. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä keskustelusta. Aivan kuten tässä edustaja Kiljunen äsken kuvaili, niin kysymyksessä on iso ja vakava kysymys. Meidän on välttämätöntä vastata isoon ja vakavaan ongelmaan, joka meillä on: yhä kasvava, koventuva ja kansainvälistyvä järjestäytynyt rikollisuus. Meillä on katujengi-ilmiö, meillä on terrorismia ynnä muuta vakavaa rikollisuutta, jota vasten meidän on pakko tässäkin maassa pyrkiä siihen, että meidän viranomaisilla on käytössään sellaisia työkaluja, joilla he estävät näitten vakavien rikosten konkreettisen toteutumisen. Tällä nimenomaisesti pyritään pääsemään näihin ilmiöihin käsiksi.

Niin kuin edustajat ovat varmasti mediasta jo havainneet, niin tämä Ruotsin tiestä puhuminen ei ole turhaa. Meilläkin näkyvät jo laineet ruotsalaisten katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden osalta täällä Suomessa. Kyllä näin on, niin kuin täällä edustaja Eerola kuvaili, että ruotsalaiset ystävämme ovat kaikilta osin kaikille tasoille pyrkineet viestittämään sitä, että älkää tehkö samoja virheitä kuin me teimme, älkää laittako ongelmia maton alle ja tehkää kaikkenne, että pääsette näihin ongelmiin käsiksi nyt.

Niin kuin me tiedetään, meillä on esimerkiksi tämä crime as a service, jossa käytetään perin usein alaikäisiä, tai violence as a service, näihin väkivallantekoihin. Tämähän näkyy jo Suomessa, ja saattaa olla, että olemme jopa pikkasen myöhässä tämän rikostiedustelun kanssa, mutta onni on, että se on nyt eduskunnassa ja tältä osin etenemässä.

Sitten ehkä haluaisin sen korjata tässä, että kotirauhan suojaan ja luottamuksellisen viestin suojaan tässä esityksessä ei, edustaja Kiljunen, paneuduta, vaan näihin kysymyksiin tarvitaan perustuslain 10 §:n muutos, joka eduskunnassa on, ja me tuotamme tähän esitykseen hiukan myöhemmin nyt syksyllä täydentävän esityksen, jossa esitetään myös näihin liittyviä toimivaltuuksia, jotka tosiasiallisesti ovat sellaisia, joita me tarvitsemme, koska ei voi olla niin, että me tietoisesti jätämme aukkoja, joiden avulla voit esimerkiksi kotirauhan suojan piiristä tehdä vakavaa rikollisuutta. Siinä mielessä kysymys on varsin relevantti, ja toivon, että nopeasti tulee tämä täydentävä esitys tänne.

Täällä kysyttiin myöskin, voidaanko rikostiedustelukeinoja kohdentaa alaikäisiin. Kyllä tämän esityksen perusteella voidaan. Erityisesti se on perusteltua silloin, kun tämmöiseen uhkaavaan toimintaan osallistutaan joko niin, että joku on maksanut henkilölle tai ohjailee hänen toimintaansa. Tässä tullaan nimenomaan näihin erittäin vakaviin väkivallantekoihin, joihin meillä alaikäisiä värvätään.

Edustaja Elomaa totesi tästä dokumentista. Luulen, että katselin samaa dokumenttia vastikään. Kyllä se niin on, että meidän kannattaa tätä yhteiskuntaamme kaikin mahdollisin keinoin suojata. Tämä on rajattua lainsäädäntöä. Tämä annetaan keskusrikospoliisin tehtäväksi, jotta osaaminen on riittävää. Selvää on se, että tämäntyyppisillä toimivaltuuksilla Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa on myös oltava hyvä valvontajärjestelmä, ja mielestäni tämä tiedusteluvalvontavaltuutetun toimivalta tässä, samoin kuin meidän käräjäoikeuksien toimivaltuudet, on aivan perusteltu, ja siinä mielessä siinä samalla, kun tulee valta, tulee vastuu ja tulee myöskin kontrolli.

Aivan lyhyesti totean vielä tähän loppuun, että niin kuin me hyvin tässä salissa tiedämme, aika usein meidän lainsäädäntömme laahaa perässä. Tämän lainsäädännön tarkoitus on vastata nyt nähtyihin rikosympäristön muutoksiin, turvallisuusympäristön muutoksiin, mutta myös niin, että nämä kestäisivät myöskin ne kehityskulut, joita me tällä hetkellä valitettavasti olemme näkemässä, ja siinä mielessä olisi tärkeää päästä ilmiötasolla käsiksi näihin.

Arvoisa rouva puhemies! On tosiaan valitettava tosiasia, että Suomeen kohdistuu yhä vakavampia turvallisuusuhkia, ja viranomaisilla on oltava riittävät keinot niiden torjumiseen. Siksi on ihan perusteltua tarkastella mahdollisuuksia ennakoivaan seuranta- ja analyysitoimintaan, jotta järjestäytyneeseen rikollisuuteen voidaan puuttua tehokkaasti ennen vakavien rikosten tapahtumista. Samalla kuitenkin on pidettävä kiinni oikeusvaltion periaatteista. Viranomaisten toimivallan tulee perustua lakiin, valtuuksien on oltava tarkkarajaisia, ja kansalaisten oikeusturvasta sekä tehokkaasta valvonnasta on huolehdittava.

Uhkaperusteinen rikostiedustelu merkitsisi merkittävää muutosta keskusrikospoliisin toimintaan, ja siksi sen vaikutuksia on seurattava tarkasti. Myönteistä on, ettei toimintaa voitaisi kohdistaa asuntoihin tai luottamuksellisen viestin suojan piiriin. Myös telekuunteluoikeuden laajentamiseen voi liittyä perusteltuja tarpeita, mutta ehdotukset on arvioitava huolellisesti ennen lopullisia ratkaisuja.

Arvoisa rouva puhemies! Tärkeää on myös pitää mielessä se sama periaate kuin vaikka äsken, kun keskusteltiin — ja ehkä kohta keskustellaan lisää — rajaturvallisuuslaista. Eli tässäkin on kyse turvallisuuteen liittyvästä tärkeästä lainsäädännöstä, ja ennakointi kaikissa turvallisuustilan kysymyksissä on äärimmäisen tärkeää. Usein, kun ollaan reagoimassa, ollaan jo myöhässä, ja siksikin on tärkeää, että viranomaiset saavat riittävät työkalut, jotta rikoksia saataisiin ennen kaikkea ennaltaehkäistyä.

Mutta sitten on ehkä hyvä myöskin pitää mielessä muuan Neuvostoliiton hirmuhallitsija: Josef Stalin aikanaan sanoi, että luottamus hyvä, kontrolli parempi. Tässäkin yhteydessä on tärkeää muistuttaa siitä, että ennen kaikkea meidän kuitenkin tässä yhteiskunnassa on tärkeää rakentaa luottamusta ihmisten välillä ja avoimuutta sitä kautta, ettei meidän tarvitsisi myöskään liikaa, pakotetusti tai muuten, huomaamattomastikaan, viedä yhteiskuntaa enemmän kontrolliyhteiskunnan piiriin. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Nieminen poissa. — Edustaja Holopainen, Mari.

Arvoisa rouva puhemies! Tietysti on tärkeää, että pystymme vastaamaan turvallisuusuhkiin, mutta kyllä tähän kokonaisuuteen liittyy myös paljon huolia, joita lausunnonantajat ovat tuoneet esiin. On tärkeää, että rikostiedustelua ei laajenneta kansalaisoikeuksien kustannuksella.

Nyt on tullut jo nykyisen lainsäädännön puitteissa esiin tapauksia, jotka ovat herättäneet kysymyksiä näiden toimivaltuuksien tarkkarajaisuudesta ja oikeasta asteesta. Erityisesti julkisuudessa ovat olleet esillä Elokapina-aktivistien valvonta ja myöskin sivullisiin, jopa alaikäisiin omaisiin kohdistunut tiedustelu. Tietysti tässä huolestuttavaa on se, että tässä hiljattain Sisä-Suomen poliisilaitoksen oma laillisuusvalvonta on kiinnittänyt huomiota ja arvostellut Elokapina-aktivistien televalvontaa koskevien lupahakemusten perusteluja. Laillisuusvalvonnan mukaan hakemuksista ei selvästi ilmennyt, mihin perustui oletus siitä, että juuri valvonnan kohteeksi valitut henkilöt syyllistyisivät hakemuksen perusteena olleeseen rikokseen.

Tämä on tämänkin takia ajankohtaista, mutta myös lainsäädännön kokonaisuus, jossa on tullut useita muutoksia, vaatisi aika selkeätä tarkastelua oikeasuhtaisuuden ja tarkkarajaisuuden osalta. On selvää, että esimerkiksi tässä tapauksessa esiin tullut mielenosoittaminen, järjestötoiminta, viranomaiskritiikki ja muu rauhanomainen yhteiskunnallinen osallistuminen eivät ole turvallisuusuhkia, ja niistä ei saa muodostua perustetta salaisen valvonnan myöntämiselle. Jos ihmiset joutuvat pohtimaan, voiko yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen johtaa heidän tai heidän läheistensä seurantaan, seurauksena voi olla haitallinen pelotevaikutus ja viime kädessä demokratian kaventuminen. On tärkeää kirjata selkeästi, ettei laillinen kansalaisyhteiskunnan toiminta itsessään voi muodostaa perustetta rikostiedustelulle. Tässä huolia on noussut esiin myös median suunnalta siinä, miten turvataan mahdollisuus medialle toimia niin kuin heille kuuluu, ja myöskin sen osalta, että voidaan lähdesuoja siellä taata.

Yhtä kaikki on etenkin tämän hallituksen aikana tietysti leimallista se, että poliisin toimivaltuuksia tämänkaltaisissa kysymyksissä laajennetaan, mutta ottaen tosiaan huomioon, että poliisin omakin laillisuusvalvonta on joutunut näihin tapauksiin puuttumaan, on kyllä kyseenalaista, miten paljon näitä uusia ja nykyistä laajempia tiedusteluvaltuuksia kannattaa antaa. Lausuntopalautteissa on kuitenkin myös esityksiä siitä, miten tätä tarkkarajaisuutta voidaan parantaa. Siinä mielessä ajattelen, että keinoja on viedä eteenpäin sekä parempaa puuttumista rikoksiin että samalla pitää huolta siitä, että kansalaisoikeuksia ei kavenneta. Tämä on äärimmäisen tärkeätä tässä ajassa. — Kiitos.