Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi automaattisesta tietojen hausta ja tietojenvaihdosta eurooppalaisessa poliisiyhteistyössä sekä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta

Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunnan mietinnössä käsitellään hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan säädettäväksi laki automaattisesta tietojen hausta ja tietojenvaihdosta eurooppalaisessa poliisiyhteistyössä. Esityksessä annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston niin kutsuttua Prüm II ‑asetusta koskevat täydentävät säännökset. Sääntelyssä on kyse asetuksen jäsenvaltioille jättämän kansallisen liikkumavaran käytöstä.

Esityksessä ehdotetaan, että Suomi liittyy poliisirekisteritietojen vaihtoon, niin sanottuun EPRIS-järjestelmään. Poliisirekisteritietojen vaihtaminen on kansainvälisen poliisiyhteistyön ydintehtävä. Tällä hetkellä se tapahtuu perinteisenä viestinvaihtona kysyvän ja vastaanottavan valtion välillä. Nykyjärjestelmä ei ole automatisoitu, ja kun henkilöä koskevia tietoja kysytään toisesta valtiosta, henkilöön kohdistuva epäily samalla paljastuu tämän toisen valtion viranomaisille. Sen sijaan Prüm-asetuksen mukainen poliisirekisteritietojen vaihto perustuu automatisoituun ja vahvasti suojattuun kyselyjärjestelmään. Vasta siinä tapauksessa, että kyselyn perusteella tulee osumia ja kyselyn tehnyt jäsenvaltio pyytää lisätietoja, vastaanottavan jäsenvaltion viranomaiset saavat tiedon kysytystä henkilöstä.

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan myös, että Prüm II ‑asetuksen tietoja voi käyttää kadonneiden henkilöiden tunnistamiseksi rikostutkinnan yhteydessä sekä humanitäärisistä syistä johtuvissa tilanteissa ja että kyseisiä tietoja voi käyttää myös tunnistamattomien vainajien tunnistamiseksi. Lisäksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin ehdotetaan Prüm II ‑asetuksesta aiheutuvia teknisiä muutoksia.

Perustuslakivaliokunta esittää esityksestä antamassaan lausunnossa, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Arvoisa puhemies! Poliisirekisteritiedoista on säädetty Prüm II ‑asetuksessa. Kyseisen asetuksen mukaan poliisirekisteritiedoilla tarkoitetaan epäiltyjen ja tuomittujen henkilöiden biografisia tietoja, jotka ovat saatavilla rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi perustetuissa kansallisissa tietokannoissa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisissa tällaisia tietoja sisältävä tietokanta on tällä hetkellä poliisiasiain tietojärjestelmä. Myös Rajavartiolaitos ja Tulli käyttävät poliisiasiain tietojärjestelmää. Hallintovaliokunnan saamasta selvityksestä ilmenee, että kyse ei koskaan voi olla muista tietokannoista kuin sellaisista, mitkä sisältävät epäiltyjen ja tuomittujen henkilöiden biografisia tietoja, jotka ovat saatavilla rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi perustetuista kansallisista tietokannoista. Se, mitä tietoja edellä mainituista henkilöistä voidaan käsitellä, on tarkasti säädetty Prüm II ‑asetuksessa.

Hallintovaliokunta katsoo saamaansa selvitykseen perustuen, että esityksessä poliisirekisteritiedoista ja poliisirekisterihakemistojen laatimisesta on säädetty selkeästi ja tarkkarajaisesti. Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on tehostaa lainvalvontaviranomaisten tiedonvaihtoa ja esitutkinnan kannalta merkityksellisen tiedon paikantamista Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella. Esityksestä ilmenee, että ehdotetun sääntelyn taustalla on Suomessa ilmenevän rikollisuuden aiempaa useammin rajat ylittävä ja monimuotoinen luonne.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna ja tärkeänä. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että ehdotetulla sääntelyllä henkilötietojen suoja paranee ja että uudet mahdollisuudet biometristen tietojen vertailuun auttavat merkittävästi kadonneiden henkilöiden etsinnässä ja onnettomuusuhrien tunnistamisessa. Valiokunta puoltaa yksimielisesti lakiehdotusten hyväksymistä ehdotuksiin tehtävin tarkistuksin. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Rikollisuus ei tänä päivänä pysähdy rajalle. Ammattimainen rikollisuus, järjestäytyneet rikollisryhmät ja vakavat rikokset liikkuvat maasta toiseen nopeammin kuin viranomaiset, ellei meillä ole oikeita välineitä käytössä. Siksi tässä esityksessä on lopulta kyse yksinkertaisesta asiasta. Kyse on siitä, saavatko suomalaiset viranomaiset ajoissa ne tiedot, joita tarvitaan rikosten estämiseen ja selvittämiseen. Sen tavoitteena on varmistaa, että poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos voivat vaihtaa tietoja muiden EU-maiden kanssa nopeasti, turvallisesti ja hallitusti. Kun rikospaikalta löytyvä DNA-, sormenjälki- tai ajoneuvotieto vastaa toisen maan rekisterissä olevaa tietoa, on voitava viipymättä edetä tutkinnassa.

Arvoisa puhemies! Kyse ei ole massavalvonnasta eikä uusista rekistereistä vaan siitä, että jo olemassa olevaa tietoa voidaan käyttää paremmin silloin, kun on kyse vakavasta rikoksesta tai ihmishengestä. Haut tehdään yksittäistapauksissa tarkasti rajatuin oikeuksin ja tiukan tietosuojan alaisena. Jokainen haku kirjautuu, on valvottu ja jälkikäteen tarkistettavissa. Siten myös oikeusturva säilyy.

Keskeisintä kuitenkin on se, että tällä esityksellä annetaan viranomaisille välineitä niihin tilanteisiin, joissa panoksena ovat henki ja elämä. Kadonneiden henkilöiden etsintä ja tunnistamattomien vainajien tunnistaminen helpottuvat, kun tietoja voidaan verrata myös muiden maiden kanssa. Siksi tämä koskettaa meitä kaikkia. Kyse on aina myös läheisistään huolissaan olevista perheistä, omaisista, ei vain tilastoista. Jokainen uhri, jonka henkeen tai vapauteen on perustavalla tavalla kajottu, on liikaa. Siksi meidän on tehtävä kaikkemme tällaisten rikosten selvittämiseksi.

On myös rehellistä todeta, että Suomi ei ole yksin eikä edelläkävijänä poikkeamassa muista. Useimmat EU-maat vievät tätä samaa uudistusta eteenpäin juuri siksi, että rajat ylittävä rikollisuus vaatii rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä. Hallintovaliokunta on huolellisesti tarkastellut tätä esitystä ja päätynyt esittämään siihen tarpeellisia muutoksia, jotta uusi laki todella palvelee tavoitettaan eikä lisää byrokratiaa.

Arvoisa puhemies! Turvallinen Suomi ei synny toiveista vaan toimivista rakenteista. Tämä hallituksen esitys parantaa viranomaisten kykyä suojella kansalaisia, selvittää rikoksia ja puuttua vakaviin uhkiin ajoissa tinkimättä oikeusturvasta tai yksityisyydensuojasta. Siksi pidän tätä esitystä ja valiokunnan siitä valmistelemaa mietintöä perusteltuina ja kannatettavina. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos hallintovaliokunnan puheenjohtaja Peltokankaalle mietinnön esittelystä. Kuten tuosta on aiemmin käynyt ilmi, tässä on kysymys siitä, että säädetään Prüm II ‑asetusta koskevat täydentävät säännökset meillä kansalliseen lakiin, ja tosiaan laki automaattisesta tietojen hausta ja tietojenvaihdosta eurooppalaisessa poliisiyhteistyössä tässä säädetään.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon haluan kiinnittää tässä yhteydessä aivan erityistä huomiota. Nimittäin tämä valiokunnan lausunto on tällä vaalikaudella ties kuinka mones, jossa valiokunta joutuu muistuttamaan hallitusta siitä, mikä on se kriteeri, jolla hallitus ottaa hallituksen esitykseen lausuman siitä, että perustuslakivaliokunnan lausunto olisi suotava hankkia. Tämä kriteerihän ei ole se, että hallituksen esitys jollain tavalla koskettaa joitain perusoikeuksia, koska valtaosa hallituksen esityksistä koskettaa joitain perusoikeuksia.

Tässä kyseisessä hallituksen esityksessä lausumaa perustuslakivaliokuntaan lähettämisestä, jonka johdosta tämä sali siis lähetti hallituksen esityksen perustuslakivaliokuntaan, perusteltiin seuraavasti: ”esitys sisältää arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyyn ja luovuttamiseen liittyvää sääntelyä, ja sääntely on merkityksellistä perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta” — eli on merkityksellistä perustuslain 10 §:n kannalta. No, kaikki esitykset, jotka koskevat arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyä, ovat merkityksellisiä perustuslain 10 §:n kannalta. Tämä ei vielä tarkoita sitä, että hallituksen pitäisi ottaa esitykseen lausuma siitä, että perustuslakivaliokunnan lausunto olisi suotava hankkia. Perustuslakivaliokunta muistutti tässä lausunnossa näistä ohjeista, jotka hallituksella on, joissa todetaan, että täytyy olla epäselvyys esityksen suhteesta perustuslakiin — aito epäselvyys — jotta lähettämisen kynnys ylittyisi.

Valiokunnan työmäärä on kasvanut vuosi vuodelta ja vaalikausi vaalikaudelta. Viime keväänä tehtiin jälleen yksi kaikkien aikojen ennätyskausi, eli kevätkaudella annettiin 51 lausuntoa valiokunnasta. Tällaiset esitykset, joissa ei kerta kaikkiaan edes hallitus itse kykene identifioimaan, mikä on se epäselvyys, jonka takia esitys pitäisi saattaa perustuslakivaliokunnan lausuttavaksi, pitää saada prosessissa tai toisessa pois listalta.

Sitten vielä kun tähän esitykseen liittyy erityisesti tietosuoja, niin valiokunnan doktriini siinä, mitkä ovat perustuslain kriteerit, jotka täyttävät perustuslain 10 §:n vaatimukset, mitä tulee henkilötietojen suojaan, on varsin selvä. Lähtökohtaisesti tällaista epäselvyyttä ei pitäisi edes olla, kun hallituksen esitykset vain valmistellaan sen valiokunnan olemassa olevan doktriinin mukaisiksi. Nämä tietosuojakysymykset aivan erityisenä kysymyksenä ovat sellaisia, jotka nähdäkseni vaativat nyt hallituksen huomiota siinä, otetaanko sinne tämä lausuma perustuslakivaliokunnan lausunnon tarpeesta. — Kiitos.