Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin, kiitos asunto- ja ympäristöjaostolle erittäin hyvästä yhteistyöstä.

Tämä budjettiesitys vuodelle 2020 on saanut paljon positiivista palautetta jaostossa. Se sisältää merkittäviä panostuksia ja toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen Suomessa. Useat tavoitteet, kuten esimerkiksi hiilineutraalisuuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä, ovat luonteeltaan poikkihallinnollisia, joten niihin pääseminen edellyttää monia toimia useilta eri hallinnonaloilta. Näin ympäristöministeriöllä on kokoaan merkittävämpi rooli erityisesti toimenpiteiden koordinoinnissa, jolla varmistetaan johdonmukainen toiminta ja päästövähennystoimien toteuttaminen sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.

Arvoisa puhemies! Päätöksenteon ja tehokkaampien toimien valitsemisen tueksi tarvitaan korkealaatuista ja riittävää tietopohjaa. Valiokunta korostaa erityisesti selvitys- ja tutkimustoiminnan tarpeellisuutta. Niin ikään ilmastopaneelin lisärahoitus tulee vahvistamaan tietopohjaa. Vuonna 2020 panostetaan myös laajasti kiertotalouden edistämiseen, tavoitteena vahvistaa Suomea kiertotalouden edelläkävijänä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kansalaisjärjestöjen rahoitus vahvistuu. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli ja merkitys muun muassa ympäristötietoisuuden lisäämisessä sekä erilaisten toimien tekemisessä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä luonnonsuojelun lisärahoitusta ja on näin tyytyväinen, kun määrärahat kasvavat kaiken kaikkiaan 88,8 miljoonaa euroa. Näin pystytään aiempaa paremmin pysäyttämään Suomen luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ja tavoittelemaan hiilineutraalisuutta vuoteen 2035. Tähän pyritään muun muassa tehostamalla toimia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi, selvittämällä ilmastoviisaita suojeluratkaisuja ja arvioimalla luonnonsuojelulainsäädännön uudistamistarpeita. Lisäksi käynnistetään uusi kymmenvuotinen Helmi-elinympäristöohjelma, jossa kunnostetaan ja suojellaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut myös sellaiseen ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan, jossa tavallinen ihminen pidetään mukana. Tästä on esimerkkinä Metsähallituksen luontopalveluille osoitettava lisärahoitus, jolla retkeilypaikkoja kunnostetaan niin, että luonnonelämykset ja terveysvaikutukset olisivat yhä helpommin saatavilla.

Arvoisa puhemies! Tähän ympäristöluokkaan kuuluu myös asuminen. Asuminen ja rakentaminen aiheuttavat 30—40 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä. On tärkeää keskittyä päästöjen vähentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen myös rakennetun ympäristön osalta. Kestävä kaupunkikehitys ja puurakentaminen sekä lähiöt saavat esityksessä myös tukea. Valiokunta on kuitenkin huolissaan siitä, että Suomi on jakautunut vahvasti elinvoimaisiin ja taantuviin alueisiin, ja tämä näkyy muun muassa asuntojen arvon laskuna eräillä alueilla ja samaan aikaan nopeana nousuna toisilla alueilla. Tilanne ei edistä työllisyystavoitetta tai kannusta muuttamaan työn perässä. Tarvitaan samaan aikaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja kaupunkikeskuksiin sekä räätälöityjä työkaluja ja tukea alueille, joilla asuntoa ei välttämättä saada myytyä tai edes lainaa asunnon korjauksiin. Keskeistä on saada käyntiin 8-vuotinen asuntopoliittinen kehittämisohjelma ja selvittää laaja-alaisesti, kuinka taantuvien alueiden asumisen ongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja huolehtia siitä, että asuinolot parantuvat tasapuolisesti koko maassa.

Arvoisa puhemies! Tärkeää on edelleen turvata jokaiselle ihmiselle koti. Erityisryh-mien asumisen turvaaminen ja kehittäminen ovat myös tulevaisuuden painopisteinä. Kehitysvammaisten asuntojen investointiavustukselle on edelleen suuri tarve. Ikääntyneiden asumisen erilaisia asumisratkaisuja kehitetään ja lisätään. Hallitus on myös sitoutunut puolittamaan asunnottomuuden vaalikauden aikana. Asunnottomien asumisen painopiste siirtyy hajautettuun asumiseen ja tavallisen asuntokannan käyttämiseen. Tärkeää on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Hallitusohjelmassa on tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen tarkoitus saada 10 000 korkotuettua vuokra-asuntoa ja asumisoikeusasuntoa, mutta esitetty valtuus ei tähän määrään nyt riitä. Valiokunta esittääkin tästä syystä lausumaa: ”Eduskunta edellyttää, että Valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuutta nostetaan siten, että hallitusohjelmassa asetettu tavoite valtion tukemasta asuntotuotannosta saadaan täytettyä.” Valiokunta pitää niin ikään tärkeänä, että maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusmenettelyä voidaan jatkaa Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla, sillä sopimusmenettely on osoittautunut erittäin toimivaksi. Näin saadaan lisättyä asuntotuotantoa, edistää hiilineutraalien kaupunkiseutujen kehittymistä ja liikkumisen kestävää kehitystä ja voidaan puuttua myös segregaatiokehitykseen. Menettelyä on tärkeä laajentaa myös [Puhemies: Aika!] käynnissä olevien selvitysten mukaisesti uusille kaupunkialueille.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma ja myös valtiovarainvaliokunta mietinnössään tunnistaa hyvin aikamme vakavimpiin kuuluvat ongelmat: ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuskadon. On tärkeää, että hallituksella on vahvat puitteet työlle ympäristön, luonnon ja ilmaston parhaaksi. Esimerkiksi luonnonsuojelun rahoituksen 100 miljoonan euron lisäys, vesiensuojelun tehostamisohjelman vahva rahoitus ja asuntopuolella energiaremonttituki ovat askeleita oikeaan suuntaan. Myös valiokunta on tunnistanut muun muassa nämä tärkeät hankkeet mietinnössään.

Luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa otetaan nyt iso loikka. Uhanalaisia luontotyyppejä suojellaan aiempaa enemmän, ja paljon resursseja suunnataan myös elinympäristöjen ennallistamiseen. Ennallistamisen ja kunnostus- ja hoitotyön kohteena tulevat olemaan kaikkein uhanalaisimmat luontotyyppimme, kuten suot, lintukosteikot, perinneympäristöt ja ranta- sekä vesiluonto. Satsauksilla luonnonsuojeluun hallituksen tavoite ei ole enempää eikä vähempää kuin pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vuoteen 2030 mennessä.

Ennallistamis- ja kunnostustöitä tehdään aiempaa enemmän ja joka puolella Suomea paljolti nimenomaan harvaan asutuilla alueilla. Tämä synnyttää uusia työpaikkoja ja työmahdollisuuksia kaikkiin maakuntiin. Jaan vahvasti valiokunnan tärkeän huomion selvitys- ja tutkimustoiminnan vahvistamisesta. Tutkittuun tietoon perustuva päätöksenteko on kirjattu myös hallitusohjelmaan, ja sen on oltava kaiken päätöksenteon lähtökohta. Hutkimalla ei hyvää jälkeä synny. Luontopaneelin toimintaedellytyksiä tullaan vahvistamaan huomattavasti. Luontopaneelin rahoitus tulee ympäristöministeriön sisäisistä määrärahoista, tarkka summa saataneen alkuvuodesta.

Arvoisa puhemies! Luonnonsuojelualueiden lisäämisellä ja luonnon ennallistamisella on myös tärkeä rooli niin ilmastonmuutoksen hillinnässä kuin siihen sopeutumisessakin. Esimerkiksi metsien ja soiden suojelu vahvistaa myös niiden merkittäviä hiilivarastoja ja nieluja.

40 kansallispuistoamme ovat suomalaisille erityisen rakkaita ja ylpeyden aihe. Kunnostamme kansallispuistojen reittejä ja kuromme Metsähallituksen luontopalveluiden kor-jausvelkaa umpeen. Monin paikoin huonoon kuntoon päässeitä pitkospuita, nuotiopaikkoja ja muita retkeilyrakenteita laitetaan toden teolla kuntoon tällä hallituskaudella. Kansallispuistoverkkoa vahvistetaan, ja joissain nykyisissä kansallispuistoissa voidaan tehdä alueen laajennuksia yhtenäisemmän kokonaisuuden saavuttamiseksi. Uuden tai uusien kansallispuistojen perustamista päästään pohtimaan tarkemmin jo ensi vuonna.

Tuntuva 15 miljoonan euron rahoitus on myös vesiensuojelun tehostamisohjelmalle. Kyseessä on iso ja laaja-alainen vesiensuojeluohjelma, joka on käynnistynyt tänä vuonna. Ensi vuonna parannetaan muun muassa Saaristomeren tilaa tukemalla peltojen kipsikäsittelyä meren valuma-alueella Varsinais-Suomessa. Kipsi sitoo peltojen ravinteita ja estää niiden kulkeutumista vesistöön.

Hallituksen ilmastotyötä johdetaan ja koordinoidaan ympäristöministeriöstä. Ympäristö- ja ilmastoministerinä toimin ilmasto- ja energiapoliittisen ILPO-ministerityöryhmän puheenjohtajana. Ministeriryhmässä yhdistetään useiden ministeriöiden voimat ilmastotyön tukemiseksi, on sitten kyse energiasta, liikenteestä, maataloudesta tai metsistä. Ympäristöministeriön johdolla tehtäviä ilmastotoimia ovat esimerkiksi energiatehokkuusremonttien tukeminen 20 miljoonalla eurolla ensi vuonna ja sähköautojen latausinfratukeen tuleva 5,5 miljoonaa, jolloin tuki yli kolminkertaistuu. Pidän valiokunnan tapaan myös myönteisenä, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma KAISUun on varattu 1 miljoona euroa vauhdittamaan kuntien ja alueiden ilmastotyötä.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi muutama sana asuntopolitiikasta. Asuntomarkkinat ja asuntotilanne ovat maan sisällä voimakkaasti polarisoituneet, kun muuttoliike suuntautuu muutamaan kasvukeskukseen ja samalla syrjäisemmillä seuduilla väki vähenee. Hallitus on käynnistänyt 8-vuotisen asuntopoliittisen ohjelman valmistelun, jolla pyritään löytämään ratkaisuja sekä kasvavien kaupunkiseutujen asumisen korkeaan hintaan että väestöään menettävien alueiden ongelmiin.

Jo ensi vuonna hallitus toteuttaa toimia, joilla tuetaan väestöään menettävien alueiden asuntopolitiikkaa. Niistä voi mainita esimerkiksi tuen, jolla asuntoja muutetaan ikääntyville sopiviksi ja purkuavustusten korottamisen. Toisaalta hallitus tukee myös kasvavia kaupunkiseutuja ja niiden asuntotuotantoa erityisesti MAL-sopimusten kautta. Hallitus on asettanut tavoitteeksi asunnottomuuden puolittamisen tällä hallituskaudella. Tähän pureutuva asunnottomuuden [Puhemies: Aika!] yhteistyöohjelma käynnistetään ensi vuoden alkupuolella.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Nyt on sitten mahdollisuus 10 minuutin debattiin. Avataan tämä v-painike tuomaan se sitä kautta näin.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos esittelystä ja myötämielisestä suhtautumisesta erityisesti kansallispuistoihin ja luonnonsuojelualueisiin, se lämmittää mieltä.

Ministeri kertoi, että reitteihin ja pitkospuihin ja muihin rakenteisiin kiinnitetään erityistä huomiota ja korjausvelkaa vähennetään. Esitän tässä yhteydessä toivomuksen, että myös meidän aivan ainutlaatuinen autiotupaverkostomme saa huomiota. Kahtena edellisenä vuotena valtiovarainvaliokunta on lisännyt ensin 100 000 ja toisena vuonna 200 000 nimenomaan korvamerkattuna tähän tarpeeseen. Se on aivan ainutlaatuinen, ja sillä on kulttuurihistoriallista arvoa ja retkeilyyn ja luonnon kestävään käyttöön liittyviä piirteitä.

Kansallispuistoverkoston alueellisesta laajentamisesta — oikein hyvä — ja mahdollisen uuden perustamisesta mainitsitte. Esitän tässä yhteydessä harkittavaksi sitä, että suurtuntureiden alue Käsivarressa olisi siellä tarkastuslistalla. Ministerinä ollessaan Niinistö teki siitä selvityksen, ja siinä vaiheessa tämmöinen paikallinen hyväksyttävyys ei ollut kovin hyvä, mutta uskoisin, että tässä suhteessa on kehitystä tapahtumassa, ja alue voisi kyllä olla kansallispuiston väärti.

Arvoisa herra puhemies! Ympäristöministeriön alalla on budjetissa monia hyviä asioita, oikeastaan jakaantuen ympäristöasioihin ja asuntopolitiikkaan. Nostan muutamia esille.

Esimerkiksi vesiensuojelun tehostamisohjelma on erittäin hyvä asia, että saadaan Itämerelle ja myöskin sisävesille parannusta aikaan. Kansallispuistojen ja retkeilypaikkojen kunnostamiseen osoitetut rahat ovat erittäin hyvä asia, luonnonsuojelun määrärahat ovat hyvä asia, ja itse myöskin nostaisin nämä Metso-rahat. Se on hyvä asia, että vapaaehtoisuuden pohjalta saadaan Metso-ohjelmaa vietyä eteenpäin.

Sitten asuntorakentamiseen haluaisin kiinnittää huomiota. Puurakentamisen edistäminen on tärkeä asia. Viimeiset tiedot ovat kuitenkin tosiasia, että puurakentamisen aloituskohteet ovat vähentyneet. Toivon, että sinne saadaan lisää pontta. [Puhemies koputtaa] Asunnottomuuden puolittaminen [Puhemies koputtaa] on tavoitteena hyvä asia, [Puhemies: Aika!] ja MAL-sopimukset ovat erittäin hyvä — toivon, että niitä voitaisiin laajentaa jatkossa myöskin muihin kaupunkeihin.

Arvoisa puhemies! Madridin ilmastokokous karahti karille viime viikonloppuna. Odotukset olivat kovat, ja paikalle saavuttiin yksityislentokoneilla ja lisäksi myös purjeveneellä. Suurimmat saastuttajat, Kiina ja Intia, eivät kuitenkaan vielä halua muuttaa tapojaan ja jatkavat saastuttamista ja sen lisäämistä vielä 2030-luvulle asti. Kuitenkin he haluavat, että muut leikkaavat sitten päästöjään ja rahoittavat myös köyhien maiden päästöleikkauksia. 100 miljardin dollarin kansainvälinen ilmastorahoituksen lupaus ei ole toteutunut, ja siellä on monia muitakin isoja maita, mitkä eivät halua oikein tehdä mitään.

No, SDP ja hallitus ovat todenneet, että Suomi haluaa olla kokoansa suurempi maailmalla. Toivoisinkin nytten ja kysyn hallitukselta, ministeriltä: ei kai Suomi ala nyt tekemään entistä enemmän muitten osuutta ilmastopäästötavoitteista [Puhemies koputtaa] ja rahoittaa entistä enemmän?

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että hallitusohjelma tavoittelee kylliksi kohtuuhintaisia vuokrakoteja ihmisille. Ja oli tärkeä havainto tässä, että mikäli kysyntää syntyy, ja toivon syntyvän — hallitushan parantaa näitä ehtoja, jotta tuista tulisi kiinnostavia — niin täällä sitten vielä valiokunta toteaa, että valtuuden luonnollisesti on oltava näihin riittävä. Pidän myös tärkeänä, että näitä käynnistysavustuksia on päätetty ulottaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisille maa-alueille. Muun muassa Tampereella ollaan kovasti iloisia tästä asiasta, niin kuin monella muullakin paikkakunnalla varsinkin sitten, kun varmasti vielä laajennetaan näitä käytäntöjä.

Mutta, puhemies, yksi asia minua askarruttaa. Se oli hyvä, että hallitusohjelma yksioikoisesti linjaa sen, että Valtion asuntorahasto jatkossakin rahoittaa kohtuuhintaista asumista, ja tämä sama linjaushan oli yksimielinen eduskunnan viime kaudella. Nyt kokoomus omassa vaihtoehtobudjetissaan on [Puhemies: Aika!] ryöstämässä ARAn eli siirtämässä siitä miljardin pois [Puhemies: Aika!] kohtuuhintaiseen asumiseen tarkoitettua rahaa.

Arvoisa puhemies! Tästä budjetista tosiaan näkyy, että hallitus on vihreän ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkosen johdolla lähtenyt ripeästi toimeenpanemaan hallituksen historiallisia panostuksia luonnonsuojeluun. Tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, että useat tavoitteet ovat poikkihallinnollisia, esimerkiksi hiilineutraali Suomi 2035, ja edellyttävät toimia useilla eri hallinnonaloilla, mutta kuitenkin niin, että ympäristöministeriöllä on tässä kokoaan suurempi koordinoiva rooli. Edelleen tässä mietinnöissä ja myös ympäristövaliokunnan lausunnossa kiinnitettiin huomiota ministerien ja ely-keskusten resurssien ja henkilöstön riittävyyteen näissä vaativissa tehtävissä. Tähän toivottavasti kiinnitetään nyt sitten jatkossa huomiota.

Hienoa, että kansallispuistoihin panostetaan. Tässä nostan esiin myös sen toiveen, että Porkkalan alue Kirkkonummella on pitkään ollut valmiina kansallispuistoksi, ja toivon, että se pysyy tiivisti harkinnoissa mukana, kun uutta kansallispuistoa lähdetään pohtimaan. —Kiitos.

Arvoisa puhemies! Täällä ympäristöministeriön hallinnonalalla on todellakin tärkeitä panostuksia vesistöjen suojeluun. Myöskin tätä Metso-ohjelman 25 miljoonan panostusta voi pitää erittäin merkittävänä, ja muistan tuossa viime vaalikampanjoitten aikana, että monet puolueet olivat tämän kirjanneet, myös kristillisdemokraatit, tavoitteisiinsa.

Myöskin luonnonsuojelualueelle tehtävät panostukset ovat tärkeitä, koska yhä useammilla ihmisillä on silloin mahdollisuus myös oman luontosuhteen rakentamiseen. Ilolla pistän merkille esimerkiksi Savo-Karjalan vaalipiirin Kolin kansallispuiston ympäristöön tehtävät ratkaisut, joissa yritetään pysäköintialuetta saada sellaiseen paikkaan, joka ei sitä puistoa riko, mutta kuitenkin ihmiset pääsisivät alueelle. Tämä on todella tärkeää.

Myöskin kolmannen sektorin yhteistyöstä kertoo hyvää Metsästäjäliitolle annettu 100 000 euron lisäys, jossa kosteikkojen suojelussa nähdään sitten se heidän panostuksensa. Ja tämän rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterialustan luominen [Puhemies koputtaa] on äärimmäisen tärkeää. Tällaiset asiat ovat esimerkiksi naapurimaassamme Virossa jo paljon pidemmällä, ja [Puhemies: Kiitos! — Aika!] tämä on hyvä, että Suomi seuraa perässä.

Arvoisa puhemies! Budjetin lähetekeskustelussa itse toivoin sitä, että tässä eduskuntakäsittelyn aikana pystyisimme ohjaamaan kansalaisjärjestöille lisää rahaa, ja nyt hallitukselle suuri kiitos siitä, että se täydensi esitystä siltä osin. Meillä on nyt yhteensä 300 000 euroa enemmän, ja tällä rahalla voidaan tukea erittäin vaikuttavaa työtä, jota kansalaisjärjestöt tekevät ja myös esimerkiksi ympäristökasvatushankkeita.

Kaikista suurin ilo on kuitenkin tämä historiallinen määrärahapanostus luonnonsuojeluun, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että luonnonsuojelurahat yli tuplaantuvat verrattuna edellisvuoteen. Tässä on tosi tärkeää muistaa se, että ilmastokriisin ohella me pidämme luonnon monimuotoisuuden hupenemista yhtä lailla esillä. Helposti se jää vaille sen ansaitsemaa huomiota. Täälläkin perussuomalaiset ovat kysyneet, että pitääkö niin paljon antaa. Vastaus on se, että kyllä pitää antaa. [Puhemies koputtaa] Pitäisi antaa vielä enemmän, [Puhemies: Aika!] ja samalla myös torjutaan ilmastonmuutosta näillä rahoilla.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Nuvarande regering satsar på ekologisk hållbarhet och vårt klimat bland annat genom att minska utsläppen. Det är en rejäl ökning i nästa års budget för detta ändamål, och det är viktigt att vi ger korrekt information i klimatdebatten i fortsättningen.

Luonto ja meidän saaristomme ovat todella tärkeitä meille suomalaisille ja monelle ulkomaalaisellekin. He ihailevat meidän hienoa luontoamme. Kuten mainittiin tässä, niin luonnonsuojelurahoitus kasvaa merkittävästi ensi vuonna. Millä tavalla hallitus aikoo parantaa luontomatkailua myös maailmanperintöalueilla?

Ja vielä sellainen asia, että merimetso on paikallisesti suuri ongelma rannikolla muun muassa kotimaisen rannikkokalastuksen kannalta. Millaisia määrärahoja hallitus on varannut merimetsojen aiheuttamille vahingoille?

Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen, että tämä hallitus aikoo painaa kaasua maakuntien suuntaan. Hallitus aikoo muun muassa ministeri Mikkosen johdolla vauhdittaa asuntotuotantoa ja liikennehankkeita kuuden suurimman kaupungin lisäksi yhä laajemmin Suomessa, niin kuin saimme alustuksissa kuulla. Uusina kaupunkeina MAL-menettelyssä on ainakin Lahti, Jyväskylä ja Kuopio tässä vaiheessa. MAL-sopimusmenettelyn laajentaminen ja sen piiriin pääsy on nähdäkseni selkeä viesti siitä, että kasvavia kaupunkiseutuja on kaikkialla Suomessa. Kun sopimuksia uusille kaupunkiseuduille solmitaan, tulisi sopimuksia myös uudistaa kattamaan laajemmin kaupunkien kestävää kasvua, näin nähdäkseni.

Tästä löytyy hyviä esimerkkejä esimerkiksi Lahdesta, Suomen ympäristökaupungista, Euroopan ympäristökaupungista vuodelta 2021, joka on jo nyt luopunut kivihiilestä, tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 25 mennessä ja on kokeillut erilaisia ympäristötekoja muun muassa vesiosaamisen saralla. [Puhemies: Aika!]

Toivoisin, että ministeri Mikkonen kuvaisi hiukan, miten pääsemme eteenpäin näissä MAL-sopimusten laajentamisissa ja millä aikataululla saamme ne laajennettua.

Arvoisa herra puhemies! Luontomatkailuun ja luonnonsuojeluun tehtävät panostukset ovat ehdottomasti tämän budjetin valopilkkuja ja antavat signaalin, että luontoa ja sen moninaisuutta arvostetaan. Luontomatkailusta täällä on useammassa puheenvuorossa jo kysytty ja siitä puhuttu.

Luontomatkailun lisääntyessä täytyy olla varautuneita siihen, että kansallispuistojemme ja luontokohteidemme kulkureitit, kuten pitkospuut ja taukotuvat — tai autiotuvat, kuten niitä voidaan myös kutsua — ovat kunnossa.

Esitetyt tasokorotukset ovat hyvä alku, mutta ne eivät suinkaan riitä, saati sitten riitä tähän korjausvelan kokonaishoitoon, joka olisi tärkeä myös hoitaa. Olisinkin kysynyt, että onko tähän tarkempi suunnitelma olemassa ja kysyisin myös tarkempia panostuksia luontomatkailuun, mikäli hallituksella sellaisia on.

Arvoisa puhemies! Kiitosta ympäristöministeriön budjetissa saavat tosiaan muun muassa rahoitukset vesien suojeluun, kansallispuistoihin ja Metsähallituksen luontopalveluihin, kuten myös MAL-sopimusten laajennus.

Mutta kasvua ja varsinkin kestävää kasvua voi syntyä myös päästöjä vähentämällä. Kokoomus kytkisi talouden kasvun irti nimenomaan siitä päästöjen kasvusta. Karsittaisiin ympäristölle haitallisia tukia, mutta mitä tekee hallituksen esitys: haitalliset tuet kasvavat 100 miljoonalla eurolla kaikista lupauksista huolimatta. Keskustan valtiosihteeri Jari Partasen työryhmän mietinnössä oli yritystukileikkauksia, joita myös kokoomus otti vaihtoehtobudjettiin. Miksi hallitus ei hyödyntänyt näitä omassa valmistelussaan?

Arvoisa puhemies! Sitten toiseen asiaan. Kentällä on epäselvyyttä siitä, mitä muutoksia hallitus on kaavailemassa jätehuoltojärjestelmään. Voisiko ministeri Mikkonen selvittää, onko edelleen tulevina vuosina kotitalouksilla tulevaisuudessakin mahdollisuus ostaa jätehuoltokuljetus itsenäisesti.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ilmastopolitiikka on varsin kunnianhimoinen, mutta ilman kunnianhimoa tavoitteet ja teot eivät myöskään täyty. Ilmastopolitiikan onnistuminen tarkoittaa käytännössä niin lyhyen tähtäimen kuin pidemmälle tähtäävien tekojen suunnittelua ja ratkaisuja. Mielestäni kenelläkään meistä tässä salissa ei ole mahdollista ajatella, etteikö toimisi sen puolesta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.

Ensi vuonna ilmastopaneelirahoitus kaksinkertaistuu, luonnonsuojelumäärärahat saavat merkittävän lisäyksen, vaelluskalakantojen elvyttämiseen satsataan, ympäristöjärjestöt saavat tärkeään valistustyöhön enemmän voimavaroja kuin tänä vuonna. Listaa voisi jatkaa vaikka miten.

Mutta kysymys ministerille asuntopolitiikasta. Asuntopolitiikan pitkäjänteinen kehittäminen ei onnistu vaalikausittain. Nyt kun on onneksi päätetty laatia tämä kahdeksan vuoden asuntopolitiikan kehittämisohjelma, jota ministeri avasi jonkun verran omassa ensimmäisessä puheenvuorossaan, niin toivon, että avaatte eduskunnalle vielä näitä suunnitelmia, joita ensi vuonna ollaan toivottavasti tekemässä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Nyt on sitten vielä yksi vastauspuheenvuoro. — Edustaja Reijonen Minna.

Arvoisa puhemies! Tässä äsken oli keskustelua perussuomalaisten arvoista. Kyllä me perussuomalaiset arvostamme ympäristöä, mutta meille on tärkeätä, että se tehdään hyvin järkevällä tavalla. Minun mielestäni on hyvin tärkeätä panostaa tähän metsäjuttuunkin sillä tavalla, että kyllä sen metsänomistajankin pitää itse saada sanoa sanansa siitä, mitä sille metsälleen tekee.

Toinen asia, mikä tässä on noussut esille, oli tämä ilmastonmuutoskeskustelu. Siinäkin on huomioitava ihan nämä Suomen olosuhteet, kotitalouksien lämmitykset ja muut sillä tavalla, että ettei tule hirveän hankalaksi ihmisten asua ja elää ja olla täällä kylmässä pohjoisessa. Ei pidä semmoisia asioita unohtaa, että sillä tavalla järki kädessä on pidettävä näissäkin asioissa.

Mitä muuten hallitus aikoo tehdä susipolitiikalle? Se keskusteluttaa ihmisiä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, minuutin vastauspuheenvuoro. Sen jälkeen mennään puhujalistaan.

Joo, kiitos! Tässä tuli tosi paljon kysymyksiä, koetan nopeasti vastata siihen, mihin ehdin.

Paljon tuli kysymystä Metsähallituksen luontopalveluista ja näistä infrakorjauksista. Kaiken kaikkiaan siihen tulee reilu 9 miljoonaa ensi vuonna, ja tarkoitus on jatkaa näitä panostuksia seuraavana vuonna niin, että korjausvelka saataisiin kurottua umpeen. Ja siellä on suunnitelmat, jotka Metsähallituksen luontopalvelut on itse tehnyt. Siellä listoissa on myös autioituvat mukana.

Sitten nousi esiin puurakentaminen. Siihen meillä on oma edistämisohjelma. Sen lisäksi nyt MAL näistä käynnistysavustuksista saa 20 prosentin korotuksen, jos kerrostalo tehdään puusta, ja tämän me uskomme olevan merkittävä satsaus, ja siitä saa vauhtia tähän puurakentamiseen.

Ely-keskusten resursseista kysyttiin. Valvontaresursseihin tarvitaan lisää, se on totta. Nyt kun tämä uusi Helmi-ohjelma alkaa, niin siihen tulee myös resursseja henkilökuntaan sekä Metsähallitukseen että ely-keskukselle, jotta nämä toimet saadaan mahdollisimman nopeasti etenemään.

Arvoisa herra puhemies! Ympäristöministeriön määrärahat ovat kasvaneet hitusen, ja se on erittäin hyvä. Painopiste on ilmastonmuutoksen torjunnassa ja päästöjen vähentämisessä, luonnonsuojelussa ja kestävässä rakentamisessa — kaikki hyviä painopisteitä.

Euroopan osuus maailmanlaajuisista päästöistä on noin 10 prosenttia ja Suomen osuus noin 0,15 prosenttia. Eli käytännössä, vaikka Eurooppa olisi täysin päästötön, ei se pysäyttäisi ilmastonmuutoksen kehitystä, koska samaan aikaan muiden maiden osuus päästöistä kasvaa. Tämä on siis niin sanottu toimintaympäristöanalyysi. Tämä ei tarkoita sitä, ettei meidän tulisi tehdä kaikkea, mihin pystymme, mutta se tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava kansantaloudellisesti kestävällä pohjalla — tasapainoista toimintaa, joka ei aja kansantalouttamme miinukselle. Onko muuten kenelläkään tiedossa, että joku olisi laskenut, mitä se tarkoittaa kansantaloudelle, jos kaikki ilmastonmuutoksen kannalta haitallinen kuluttaminen lopetetaan välittömästi? Mitä se tarkoittaisi käytännössä? En muuten vieläkään jaksa uskoa, että Mansikki on ilmastonmuutoksen suurin uhka. Pidän Mansikkia oikein mukavana tapauksena. Puhemies, se, mitä haluan sanoa, on se, että tämän kaiken on oltava hallittua. Sen on oltava määrätietoista ja pitkäjänteistä, jotta se tuottaisi tulosta ja kansantalous ei siitä kaatuisi.

Erääseen asiaan tässä erityisesti kiinnitän huomiota, ja se on nämä MAL-tukisopimukset, joiden painoarvo on aika suuri tässä esityksessä. Kun pääkaupunkiseutu solmi näitä MAL-sopimuksia, niin ajateltiin, että sitä kautta syntyisi kohtuuhintaista asumista. No, näin ei ainakaan pääkaupunkiseudulla ole vielä todistettu tapahtuneen. Olen pyytänyt, että jos joku semmoiset dokumentit löytää, niin haluaisin ne mielelläni itselleni. Ainakin Espoossa jokainen MAL-sopimuksen seurauksena syntynyt asunto on ollut kalliimpi kuin edellinen asunto. Rakentaminen kallistuu koko ajan. MAL-sopimukset eivät ole tuottaneet sitä, mitä on odotettu. Tämä vain nyt kokemuksena tästä asiasta. Eli MAL-sopimuksiin pitäisi saada sellaisia konkreettisia vaatimuksia sisään, jotka pakottaisivat rakentamaan kohtuuhintaisia asuntoja. Nyt niitä ei ole. Se on vain maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen sidottu yleissopimus, jolla käytännössä kunnat saavat tie- ja ratahankkeisiinsa lisää rahaa mutta yhtään kohtuuhintaista asuntoa ei synny. Minusta tähän tosiasiaan pitäisi suhtautua vakavasti.

Toinen asia: Korjausavustukset ovat erittäin keskeinen työllisyyttä edistävä toimi. Niihin kannattaa panostaa, ne synnyttävät aidosti työpaikkoja. Jostain syystä ARAn toiminnassa on ilmeisiä ongelmia, kun sen määrärahoja jää jatkuvasti käyttämättä ja samaan aikaan he haluavat lisää rahaa. Tässä nyt hieman katson uuteen ministeriin, että tässä on myös mielenkiintoinen asia todella pohtia, miksi ARAn rahat jäävät koko ajan käyttämättä ja niitä ei saada menemään. Ne siirtyvät seuraavalle vuodelle, mutta se ei vaikuta kovin tehokkaalta.

Viime kaudella täällä eduskunnassa hyväksyimme korjaustoiminnan osaksi kirjauksen vanhojen hissien korjaamisesta esteettömiksi. Se on ollut erittäin hyvä kirjaus, mutta sen toteutuminen niin ikään ARAssa on ontunut kovasti. Olisinkin toivonut, että tässä talousarvioesityksessä olisi tästä erikseen ollut oma kohtansa, että näitä hissien korjausrahoja voi käyttää myös vanhan hissin korjaamiseen esteettömäksi. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että kun näissä 60—70‑luvulla rakennetuissa taloissa on hissikuilut valmiina ja ne hissikuilut ovat kaksi kolme kertaa suurempia kuin se hissi, niin tällaiseen vanhaan hissikuiluun, kun uusitaan se hissikori esteettömäksi, mahtuu sitten ne mummo ja pappa sen rollaattorinsa kanssa sisälle, ja se mahdollistaa tämän pitkäaikaisen kotona asumisen, [Puhemies: Aika!] mikä on keskeinen tavoite ministeriölle. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Kiitokset ensin edustaja Anneli Kiljuselle — joka poistui — kun hän tuurasi meidän jaostomme puheenjohtaja Järvistä ja esitteli jaoston työn tuloksen. Meillä oli jos nyt en sanoisi hauskaa, mutta ainakin hyvin miellyttävää koko syksy käsitellä tätä ympäristöministeriön pääluokkaa. Kiitos myös ministerille, joka siellä kävi meille vastailemassa kysymyksiimme.

Arvoisa puhemies! Muutama huomio lyhyesti ja sitten vähän pitempään yhteen:

Pilaantuneiden alueiden kunnostukseen olisin toivonut vielä suurempaa panostusta, ja esitinkin tietystä kohdasta siirtoa sinne, mutta sitä emme sinne jaostossa kuitenkaan saaneet. Ilmastopolitiikan osuus tässä ympäristöministeriön pääluokassa on kuitenkin euromääräisesti erittäin pieni. No ymmärrämme, että se on poikkihallinnollista pääosin ja sieltä muualta sitten voi löytyä jotakin toimenpiteitä, mutta siihen nähden, miten paljon siitä puhutaan, nämä panostukset, kolme määrärahaa, jotka täällä ovat — miljoona euroa tähän KAISUun kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen, sitten ilmastopolitiikan valmisteluun ja toimeenpanoon 160 000 euroa ja ilmastopaneelin työhön 750 000 euroa, eli alle 2 miljoonaa — ovat vaatimaton summa, mutta ehkäpä sitä ilmastotyötä tehdään sitten muulla tavalla. Sellainen vapaaehtoinen ihmisten kannustaminen ilmastonmuutosta vastaan ihan normaalissa elämässä on tavattoman tärkeää, ja se on mielestäni paljon tuloksellisempaa kuin se pelottelu ja ahdistaminen, mikä meillä on yleisenä mielialana tällä hetkellä tässä maassa.

Arvoisa puhemies! Myönteisesti myös nostan esille Etelä-Konneveden ja Leivonmäen kansallispuistojen pienet rahasummat, jotka näistä niin sanotuista joululahjarahoista tänne jaostossa lisättiin.

Sitten isompi kysymys on asuntopolitiikka:

Jaostossa kirjoitimme asuntopolitiikan osalta ainoan lausuman, ja siinä edellytetään, että Valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuutta nostetaan. Toivonkin, että ministeri vähän arvioi tässä tämän lausuman merkitystä jatkoa varten. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on 10 000 uutta korkotuettua vuokra- ja omistusasuntoa vuosittain. Tänä vuonna päästään 7 500:een ja tällä summalla ensi vuonna päästään ilmeisesti samaan suuruusluokkaan, eli jäädään erittäin kauas hallitusohjelman tavoitteesta. Mitä aiotte tehdä, että tämä korjaantuisi? Tämä on työllisyyden kannalta tärkeää, mutta ennen kaikkea esimerkiksi kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi, joka on erittäin iso työmarkkinoilla oleva ongelma tänä päivänä, kun työttömät ja työnantajat eivät kohtaa. Eli tavattoman tärkeää olisi, että tuota valtuutta voitaisiin lisätä, niin kuin valiokunta edellyttää. Kysynkin: miksi tätä valtuutta ei ole nostettu tavoitteen mukaiselle tasolle?

Arvoisa puhemies! Sitten myös nämä purkuavustukset ja akordit ovat erittäin tärkeitä. Meillä on vakava asuntopoliittinen ongelma kasvamassa juuri tästä, mitä edustaja Kiljunenkin totesi, eli maaseudun, haja-asutusalueiden, syrjäseutujen tilanne kärjistyy, kun asuntojen hinnat romahtavat, ja taas sitten täällä Helsingissä ja kasvukeskuksissa hinnat nousevat pilviin. Tämä on sairas tilanne ja johtaa tällaisiin ongelmiin, mitä näillä avustuksilla voidaan hieman helpottaa.

Sitten MAL-sopimuksista totean, että olen tietysti erittäin tyytyväinen, että Jyväskylä pääsee MAL-sopimuksen piiriin, ja toivon, että MAL-sopimuksia kehitetään. Nythän niistä tulee tämmöinen ilmeisesti pitempiaikainen ja rullaavampi ja sillä lailla hyvä, mutta toivoisin, että otettaisiin myös tarpeellisilta osilta palvelut ja elinkeinot tähän järjestelmään sopivasti mukaan maankäytön, asumisen ja liikenteen lisäksi, [Puhemies: Aika!] jolloin tällainen kokonaisvaltainen kehittäminen voisi tapahtua, ja sitten, että rahoitus tälle uusien kaupunkiseutujen osalta myös turvataan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Nyt tehdään sillä tavalla, että ministeri Mikkonen, 3 minuuttia, ja sen jälkeen siirrytään seuraavaan asiaan.

Arvoisa puhemies! Vastaan näihin kysymyksiin. Tuli paljon MAL-sopimuksesta kyselyjä. Todellakin on tarkoitus, että tämän vuoden aikana tehdään selvitykset näiden uusien kaupunkien osalta ja sitten ne tulevat seuraavana vuonna mukaan, ja nyt näiden vanhojen kaupunkien kanssa, jotka jo ovat mukana, sopimukset pyritään saamaan mahdollisimman pian tehtyä, ja niistä todella tulee nyt jatkossa tämmöisiä rullaavia ja pidempiaikaisia.

Sitten kysyttiin tästä asuntotuotannosta ja korkotukivaltuuden korottamisesta. Hallitus on valmis tarkastelemaan tätä. Jos tarvetta on, niin katsomme, tulisiko lisäbudjetissa siihen sitten palata niin kuin valiokunnan lausumakin toteaa.

Äsken jäi vastaamatta tähän luontomatkailukysymykseen, jonka useampikin edustaja nosti esiin. Se on erittäin tärkeä, ja myös näillä panostuksilla Metsähallituksen luontopalveluihin, erilaisiin infroihin, on tärkeä merkitys siinä, että voimme luontomatkailua parantaa ja kehittää. Myös nämä Unescon perintökohteet ovat yksi alue, jossa on paljon matkailupotentiaalia, ja me haluamme parantaa myös niitä ja niiden rakenteita.

Asuntopolitiikan kahdeksanvuotinen ohjelma tulee tosiaan eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta tekee siitä selonteon. Ajatuksena on, että asuntopolitiikkaa pystyttäisiin jatkossa tekemään pitkäjänteisemmin, koska se jos mikä on hyvin pitkäjänteistä politiikkaa. Samalla tavalla kuin viime hallituskaudella liikennepolitiikka haluttiin pitkäjänteisemmäksi ja tehdä tämmöinen 12 vuoden pitkä ohjelma, jonka eduskunta linjaa, samalla tavalla nyt halutaan edetä asuntopolitiikan kanssa.

Sitten tuli kysymyksiä liittyen ilmastotoimiin. Aivan kuten edustaja Kankaanniemi sanoi, ympäristöministeriön kohdalla sinänsä ei ole niin paljon niitä toimia. Tosin nyt tästä teidän listastanne puuttui tämä sähkölatausinfra, energiaremonttiavustukset, joilla on merkittävä rooli, ja sitten tietysti puurakentamisen edistäminen ja nämä korotetut puurakentamisavustukset, ja myös luonnonsuojelun puolella esimerkiksi ennallistamistoimilla on kyllä merkittävä ilmastovaikutus myös hiilinielujen varastojen kasvattamisessa. Mutta toki siis jos mietitään maa- ja metsätalousministeriön roolia, liikenteen roolia, energian roolia, tki-avustusten roolia ja sitä kautta esimerkiksi tällaisten vähäenergisten ratkaisujen kehittämistä, niin siellä on huomattavasti suuremmat taloudelliset panostukset näiden toimien edistämiseksi.