Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 | Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 talousarvioesityksen (HE 29/2019 vp) täydentämisestä

Herra puhemies! Näinä poliittisen myllerryksen aikoina talousarvioesityksen käsittely eduskunnassa on kuitenkin sujunut määräajassa ja isommitta ongelmitta. Merkittävää on se, että tämän syksyn aikana talouden näkymät ovat jonkun verran parantuneet siitä, mitä ehdotusta esiteltäessä näytti tulevan. Talousarvioesityksen mukaan talouden ennustettiin kasvavan puolitoista prosenttia vuonna 2019, mistä sen arvioitiin hidastuvan yhteen prosenttiin ensi vuonna.

Talouskasvua ylläpitää muun muassa kotimainen kulutus, jonka on arvioitu pysyvän vakaana, ja taloudelliset tutkimuslaitokset ovat arvioineet kehityksen samansuuntaiseksi. Pari viikkoa sitten julkaistujen Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella talouskasvu on ollut kuitenkin ennustettua myönteisempää, sillä bruttokansantuote kasvoi heinä—syyskuussa 2,2 prosenttia vuoden 2018 kolmanteen neljännekseen verrattuna. Myös vienti kasvoi yli viisi prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Valtiovarainministeriön uusi taloudellinen ennuste tulee valitettavasti vasta huomenna. Siitä olisi ollut hyvää sytykettä tähän keskusteluun.

Talousarvioesityksessä arvioidaan työllisten määrän kasvavan ja työllisyysasteen nousevan 73,4 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Lokakuussa tänä vuonna työllisyysaste oli jo 72,7 prosenttia ja työttömyysaste 6,7 prosenttia.

Tässä talousarvioesityksessähän esitettiin määrärahoiksi 57,7 miljardia euroa, mikä on noin 2,1 miljardia euroa enemmän kuin viime vuoden varsinaisessa talousarviossa. Menotasoa nostavat erityisesti hallitusohjelmaan sisältyvät pysyvät menolisäykset sekä määräaikaiset tulevaisuusinvestoinnit. Myös eräät niin sanotut automaattitekijät, kuten ikäsidonnaisten valtion menojen kasvu, täysimääräiset indeksikorotukset sekä veroperustemuutosten vaikutuksen kompensaatio kunnille, näkyvät menojen nousuna tähän vuoteen verrattuna. Toisaalta hyvä työllisyystilanne alentaa työttömyysturvamenoja. Myöskään korkomenot eivät kasva vaan pikemminkin vähenevät.

Verokertymän arvioidaan suhteellisen varovaisesti kasvavan 2,7 prosenttia ensi vuonna. Näillä matematiikan osilla talousarvioesitys jää noin 2,2 miljardia euroa alijäämäiseksi, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Tämäkin tietysti täytyy suhteuttaa kansainväliseen tilanteeseen ja verrokkiryhmään. Suomi edelleen on vähävelkaisimpien eurotalouksien joukossa.

Valiokunta korostaa toimenpiteitä, joilla talous saadaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti tasapainoon viimeistään vuonna 2023. Tämä edellyttää ennen kaikkea työllisyysasteen nostamista vähintään 75 prosenttiin. Lisäksi on jatkettava rakenteellisten uudistusten toimeenpanoa ja parannettava talouden kasvuedellytyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatioita luovia investointeja. Tästä 1,4 miljardin euron menojen kasvusta koko vaalikaudelle vuoteen 2020 kohdistuu noin 1,1 miljardia euroa, mikä osoitetaan muun muassa sosiaaliturvaan ja sosiaali‑ ja terveyspalveluihin, varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen sekä ympäristönsuojeluun ja ilmastopoliittisiin toimiin.

Tällainen sosiaalinen linja on poikkeus, ja sen takia ehkä tässäkin on syytä muistuttaa, mitä kaikkea tuolla rahalla tehdään. Köyhyyden ja osattomuuden vähentämiseksi työttömyysturvan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet perutaan ensi vuoden alusta, perusturvaa korotetaan samoin ensi vuoden alusta noin 20 euroa ja lapsiperheiden toimeentulon turvaamiseksi elatustukea nostetaan, opintorahan huoltajakorotusta korotetaan, neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä korotetaan ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan siten, että lapsilisän korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet, ensi vuoden alusta. Eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi korotetaan pieniä eläkkeitä kansaneläke‑ ja takuueläkejärjestelmien kautta, ensi vuoden alusta takuueläkettä 50 ja kansaneläkettä pääsääntöisesti 34 euroa kuukaudessa, ja kautta linjan tehdään normaalit indeksitarkistukset. Tämä on merkittävä satsaus ja selvä linjanmuutos aikaisempaan.

Pysyvät menolisäykset katetaan pääosin päätösperusteisin pysyvin lisätuloin ja uudelleenkohdennuksin, minkä lisäksi rahoituspohjaa vahvistetaan verotuksen kautta noin 700 miljoonalla eurolla. Verotusta koskevilla ratkaisuilla pyritään samalla edistämään ilmastotavoitteita sekä eriarvoisuuden vähenemistä ja tuloerojen pienenemistä. Nämä vaalikauden aikana toteutettavat kertaluontoiset enintään kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestoinnit ovat herättäneet keskustelua. Se on uudentyyppinen mekanismi, ja sen puitteissa on päätetty 1,4 miljardin euron investoinneista ja yhteiskunnallisesti tärkeistä kokeiluista vuosina 20—22. Näistä 0,75 miljardia euroa esitetään tässä tapauksessa hyväksyttäväksi vuodelle 2020. Näistä merkittävimmät investoinnit kohdistuvat ammatilliseen koulutukseen, perusopetuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen, luonnonhaittakorvauksiin sekä Business Finlandin avustuksiin yritysvetoista tutkimus‑, kehitys‑ ja investointipakettia varten.

Valiokunta pitää näitä panostuksia perusteltuina ja korostaa, että ne antavat mahdollisuuden investointeihin, jotka lisäävät talouden potentiaalia tai edistävät merkittävien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Erityisen tarpeellisia ovat toimet, jotka kohdistuvat liikenneverkon, asumisen ja elinvoimaisen Suomen kehittämiseen sekä hiilineutraaliuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. On tärkeää, että hallitus on käynnistänyt työllisyydestä laajamittaisen valmistelutyön, jonka tavoitteena on kevääseen 20 mennessä laatia ehdotukset niistä toimenpiteistä, joilla työllisten määrä kasvaisi ensi vaiheessa 30 000:lla. Valiokunta painottaa toimien monipuolisuutta, sillä mikään yksittäinen uudistus ei kohenna työllisyyttä riittävästi, vaan tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Panostukset tutkimukseen, tieteeseen ja osaamiseen ovat Suomen menestymisen, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin keskeinen edellytys. Valiokunta korostaa siksi hallitusohjelmaan sisältyvän tki-toimintaympäristön parantamista koskevan linjauksen toimeenpanoa.

Kuten edellä viittasin, valiokunta korostaa myös, että hiilineutraaliuden saavuttaminen Suomessa vuoteen 35 mennessä edellyttää mittavia muutoksia kulutus‑ ja liikkumistapatottumuksiin. Tarvitaan poikkihallinnollisia, useille eri hallinnonaloille kuuluvia toimia ja erityisesti kierto‑ ja biotaloutta edistäviä ratkaisuja. Keskeistä on myös varmistua näiden toimenpiteiden johdonmukaisuudesta ja yhteensopivuudesta. Valiokunta pitää oleellisena myös, että yritystukijärjestelmää kehitetään valtiontalouden kannalta kustannustehokkaammaksi ja ilmastopoliittiset tavoitteet huomioivaksi. [Ben Zyskowicz: Nythän yritystukia lisätään! — Oikealta: Ympäristölle haitallisia! — Ben Zyskowicz: Nimenomaan niitä!]

Kuntatalouden tilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna, ja myös kuluva vuosi näyttää huonolta. Tämä aiheutuu erityisesti aiemmin tehdyistä valtionosuuksien leikkauksista, minkä lisäksi kuntien menojen kasvu on ollut alkuvuodesta odotettua nopeampaa ja verotulojen kasvu ennakoitua vaimeampaa. Kuntien menoja ovat kasvattaneet erityisesti sote-menot, kun taas kuntien tuloverokertymä on jäämässä kuluvana vuonna noin 900 miljoonaa euroa alhaisemmaksi kuin keväällä arvioitiin. Valiokunta toteaa, että hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti julkinen talous on normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa tasapainossa vuonna 23. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös kuntatalouden tilanteen kohenemista. Työllisyyden paraneminen ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on keskeistä myös kuntatalouden kannalta, minkä lisäksi kuntien on toimeenpantava rakenteellisia uudistuksia sekä muita kuntataloutta vahvistavia toimia ja valtion tietysti niitä osaltaan tuettava.

Valtiovarainvaliokunta on lisännyt talousarvion menoja 40 miljoonalla eurolla, mikä kohdistetaan muun muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, osaamisen parantamiseen sekä ulkoilun ja luontomatkailun edistämiseen, ympäristönsuojeluun ja kansalaisjärjestöjen toimintaan. Valiokunta on lisännyt mietintöön myös kahdeksan pontta, joita en tässä lähde toistamaan. Lopuksi vain totean valtiovarainvaliokunnan päätösehdotuksen: eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen sisältyvät ehdotukset valtion talousarvioksi vuodelle 2020 näine muutoksineen, hyväksyy ehdotetut kahdeksan lausumaa, hylkää talousarvioaloitteet ja päättää, että vuoden 2020 talousarviota sovelletaan ensi vuoden alusta alkaen. Mietintöön liittyy kolme vastalausetta oppositiolta.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Va-kaus, ennustettavuus ja luottamus ovat hyvän yhteiskuntapolitiikan aihioita. Nämä asiat kuulostavat usein itsestäänselviltä, mutta ikävä kyllä politiikkaan on pesiytynyt pikavippikulttuuri, joka uhkaa pitkäjänteistä ja harkittua toimintaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tuloksia odotetaan heti. Liian usein on tärkeämpää se, miltä näyttää ja kuinka nopeasti asioita tehdään kuin se, mitä oikeasti tapahtuu. Näin ei saa olla. Suomella on oltava malttia sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin — talouspolitiikkaan, joka lisää hyvinvointia.

Taloudessa on paljon epävarmuustekijöitä. Kasvun ja työllisyyden paraneminen heikkeni jo edellisen hallituskauden lopulla, ja nyt kansainvälinen talous, brexit ja euroalueen kasvun hiipuminen tuovat lisää haastetta. Työllisten määrän arvioidaan vielä kasvavan, mutta hyvinvointivaltion tulevaisuus edellyttää vähintään 75 prosentin työllisyysastetta. Tämä puolestaan edellyttää lisää työllisyystoimia, ja niitä hallitus parhaillaan valmistelee.

Työllisyyden vahvistamisessa on aina kaksi puolta. On luotava suotuisa ympäristö, jotta yritysten on mahdollista kasvaa ja työllistää lisää ihmisiä. Oleellista on investoinnit, osaaminen ja työn tuottavuuden vahvistaminen, jotta pärjäämme kansainvälisesti. Investointeja budjetissa vauhditetaan korottamalla irtaimen käyttöomaisuuden poistot yli 200 miljoonaan euroon. Teknologiaan ja tuotekehitykseen panostetaan merkittävästi aiempaa enemmän. Tki-panos budjetissa on yli 2 miljardia ensi vuonna. Ei mitään pikkusummia. [Hannakaisa Heikkinen: Todella tärkeää!] Ja niillä on varmasti työllisyysvaikutusta.

Työllisyyden vahvistaminen on kuitenkin vuosi vuodelta vaikeampaa, koska tuottavuusvaateet kasvavat, kansainvälinen kilpailu kiristyy ja työikäiset ikäluokat pienenevät. Osaavan työvoiman saatavuudesta uhkaa muodostua kasvun kapeikko. Siksi on tärkeää puuttua työvoiman saatavuuteen. Kuntakokeilun avulla nivotaan aikaisempaa paremmin yhteen terveys-, sosiaali-, koulutus- ja työvoimapolitiikkaa, nostetaan rakennetyöttömyyden puolelta ihmisiä työelämään. Palkkatuen parantamisella taas kompensoidaan työvoiman tuottavuutta työsuhteen alkuvaiheessa ja rohkaistaan yrityksiä palkkaamaan ihmisiä. Ammatillisella työvoimapoliittisella koulutuksella ja muuntokoulutuksella taas vahvistetaan nopeasti työvoiman osaavuutta ja sitä, että työpaikkoihin löytyisi osaavia tekijöitä.

Hyvät kuulijat, Suomi ei pärjää massatuotannolla ja työn hintaa halpuuttamalla. Meidän on yksinkertaisesti tehtävä asioita entistä fiksummin. Siksi sosialidemokraateille on erityisen tärkeää, että budjetissa näkyy koulutuksen kunnianpalautus. Osaamiseen ja koulutukseen tulee yhteensä ensi vuonna 350 miljoonaa lisäeuroa, ja ne tulevat tarpeeseen. Osaamisen resurssia parannetaan tutista tohtorinhattuun, ja vahvistetaan perusasioita, kuten esimerkiksi lukutaitoa. Me siirrymme leikkauksista voimavarojen lisäämiseen, ja tästä muutoksesta on syytä olla ylpeä. Koulutus on vahva työllisyysinvestointi nyt ja tulevaisuudessa. Me kuljemme kohti maksutonta toista astetta ja oppivelvollisuuden pidentämistä. Kyse on itse asiassa yhtä tärkeästä uudistuksesta kuin peruskoulun luomisessa aikanaan. Nykymaailmassa yhdeksän vuoden koulutuksella ei pärjää. Tarvitaan yksinkertaisesti enemmän. Kyse on tasa-arvoisesta elämisen alkutaipaleesta. Samaan sarjaan kuuluu myös subjektiivisen varhaiskasvatuksen palauttaminen täysimääräisenä jokaiselle lapselle.

Elämä eriarvoistaa. Siksi on tärkeää, että lasten ja nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia parannetaan. Tasa-arvoa lisätään myös julkisia palveluita vahvistamalla ja eläkkeiden, perusturvan ja lapsiperheiden etuuksia parantamalla. Hyvinvointivaltion turvaverkot ovat rapistuneet, ja nyt niitä korjataan. Aktiivimallin purkaminen kuuluu tähän samaan kokonaisuuteen. Lisäksi tarvitaan kuitenkin kokonaisvaltainen sosiaaliturvaremontti, joka lisää osallisuutta, poistaa köyhyyttä, kannustaa koulutukseen ja työhön. Kannattaa muistaa, että myös muilla kuin varsinaisilla työllisyystoimilla on vaikutusta työllisyyteen, esimerkkinä budjetissa olevat panostukset mielenterveysstrategiaan ja nuorten ja lasten harrastuksiin. Mielenterveydenhäiriöt ovat nykyisin suurin työkyvyttömyyden syy. Jos lapsella on yksikin harrastus, se ennaltaehkäisee syrjäytymisriskiä merkittävästi.

Kaikki se, mitä teemme tai jätämme tekemättä ilmastopolitiikassa nyt, vaikuttaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Pieni osaava Suomi voi kehittää uutta ilmastoteknologiaa ja ratkaisuja, jotka vahvistavat maamme vientiä ja lisäävät työpaikkoja, ratkaisuja, jotka voivat hyödyntää muiden maiden toimia. Hiilivapaus tulee kuitenkin toteuttaa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti siten, että koko Suomi pidetään mukana.

Hyvät kollegat, hankaliin haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja. Niitä ei pysty tiivistämään sloganiksi, ei edes 30 sekunnin videoksi. Isot ratkaisut syntyvät monista pienistä asioista. Uskon ja luotan eduskunnan enemmistön malttiin rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää Suomea, ja tähän työhön sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä on valmis ja kannattaa valtiovarainvaliokunnan mietintöä.

Arvoisa herra puhemies! Pihtiputaanmummo ja jämsänäijä kyselevät ihmeissään, missä viipyvät 0,7:n hoitajamitoitus, hoitotakuu, 1 000 lääkäriä ja 4 000 hoitajaa. Peruspalveluministeri Kiuru, te lupasitte Ylen aamu-tv:ssä 3.7. tänä vuonna näistä esityksiä tämän syksyn aikana. Onko lupauksillenne käynyt samoin kuin vappusatasellenne ja vasemmistoliiton 101 euron opintorahan korotukselle? Katteettomia lupauksia. [Jukka Gustafsson: Siihen vastattiin jo eilen!] Näiden sijaan hallitus lisää miljoonilla puoluetukia ja jatkaa kaikkien 83 poliittisen avustajansa palkkausta. Niitähän perusteltiin EU-puheenjohtajuudella. Hallitus ei ole huomannut, että puheenjohtajuus päättyy vuodenvaihteessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Perussuomalaiset vaatii leikkauksia kaikkiin poliittisen toiminnan määrärahoihin ja poliittisten suojatyöpaikkojen karsimista. Moitimme myös vaalilupausten pettämistä.

Arvoisa puhemies! Talousarvion voi tiivistää näin: kokonaisveroaste nousee, velka kasvaa ja työttömyys lisääntyy. Suomen Pankki julkisti 20 minuuttia sitten talousennusteensa. Sen mukaan 2021 vuonna talouskasvu on 1,1 prosenttia ja 2022 vuonna 1,3 prosenttia, eli se hidastuu. Suomen Pankki toteaa katsauksessaan: ”Kuluttajien luottamus on heikentynyt jyrkästi.” Ja edelleen: ”Työmarkkinat jäähtyvät, kun talouskasvu hidastuu ja työn kysynnän kasvu heikentyy.”

Ensi syksynä pitäisi olla 30 000 työpaikkaa lisää, mutta talousarvio tuhoaa eduskunnan tietopalvelun mukaan 5 000 työpaikkaa. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Julkisen talouden tasapaino pitäisi saavuttaa vuonna 23, mutta talousarvio kasvattaa alijäämää 2,2 miljardilla. Hallituksen kaksi päätavoitetta siis karkaavat saavuttamattomiin. Tämä tietää seuraavalle hallitukselle vaikeita päätöksiä vuoden 2015 kevään tapaan. Silloin olimme katastrofin partaalla. Nykypolitiikalla tämä toistuu vuonna 23.

Hallitus ulkoisti työllisyyspolitiikkansa seitsemälle työryhmälle. Niissä ei ole puoleen vuoteen saatu aikaan muuta kuin kuntakokeilun jatkaminen. Hallitus alistuu etujärjestöjen orjaksi ja saamattomuuteen. Talouden tasapainotus ja työllisyystavoite ovat erittäin tärkeitä, mutta toimenpiteet puuttuvat. Ottakaa vastuu, ministerit. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta varoitti jo viime keväänä, että hallituksen työllisyystavoite lähes väistämättä johtaa sosiaaliturvan leikkauksiin. Tällä tiellä ollaan. Jo ensi syksynä umpikuja uhkaa.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä varoitetaan, että ”julkiseen talouteen ei synny sellaista liikkumavaraa, jolla voidaan varautua tuleviin taantumiin ja väestön ikääntymisestä aiheutuviin mittaviin menopaineisiin”. Tämä varoitus on syytä ottaa vakavasti. On huolestuttavaa, että hallitus ottaa velkaa ja myy valtion omaisuutta ja käyttää näitä varoja kulutusmenoihin. Näin tekee vain hullu mies Huittisista ja Marinin—Kulmunin vasemmistohallitus: syövät enemmän kuin tienaavat. [Paavo Arhinmäki: Vaisu puhe!]

Miksi hallitus ei ole puuttunut edes kohtaanto-ongelmaan jo nyt? Esimerkiksi kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrä romahtaa ensi vuonna. Muuttotukeen löytyy hyvin niukasti rahaa. Yritysten poisto-oikeuksia helpotetaan hyvin rajatusti. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot jäävät riittävää rahoitusta vaille. Hallitus lupaa palkkatukea, mutta se sopii vain vajaatyökykyisille. Muutoin se on kallis keino ja syrjäyttää aitoja työpaikkoja.

Korot ovat nollassa, mutta siitä huolimatta investoinnit ovat jäissä. Syy on luottamuksen puute, joka kohdistuu punavihreään hallitukseen. Se palautuu vain teoilla, ei tyhjillä lupauksilla. Perussuomalaiset vaatii pikaisia yritys- ja työllisyystoimenpiteitä. Julkistamme pian oman yli 80 kohdan työllisyystoimenpideohjelman työn ja yrittäjyyden edistämiseksi. Palaamme siihen myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset vaatii realistista ilmastopolitiikkaa. Se pitää suhteuttaa ongelmaan. Suomen päästöt ovat noin 1,1 promillea globaaleista päästöistä. ”Saastuttaja maksaa” on perussuomalaisten linja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Hallitus panee ilmastopolitiikkansa raskaimmin maaseudun vähävaraisten ihmisten sekä autoilijoiden ja yrittäjien maksettavaksi. [Välihuutoja oikealta — Maria Guzenina: Heinäsirkat!] Sama intoilu uhkaa johtaa maailman puhtaimman tuotannon siirtymiseen niihin maihin, joissa ei päästöistä välitetä. Hiilitulleja peräänkuulutamme.

Historian rajuin kuntatalouden kriisiytyminen on johtamassa jopa 2—5 prosenttiyksikön veroprosentin kiristyksiin, velanoton kasvuun, yt-neuvotteluihin, irtisanomisiin ja muun muassa vanhuspalvelujen ja koulupalvelujen heikkenemiseen. Perussuomalaiset vaatii hallitukselta kiireesti kuntien tehtävien uudelleenarviointia, kunta—valtio-suhteen uudistamista ja valtiolta lisärahaa kuntapalveluihin. Myös aluepolitiikkaa on tehostettava. Alueellinen ja sosiaalinen eriarvoistumiskehitys on katkaistava.

Tuemme lisäyksiä koulutukseen, perusturvaan ja eläkkeisiin. Sen sijaan polttonesteiden veron 250 miljoonan euron korotus lyö rajusti päin työllisyyttä, yrittäjyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Isku on pahin maaseudun vähävaraisille ihmisille. Muistutamme, että hallitus kiristää talousarvioehdotuksensa mukaan kokonaisveroastetta ensi vuonna 0,3 prosenttiyksiköllä. Kuntaveron ja maksujen korotukset tulevat vielä tähän päälle. Pieni- ja keskituloisen palkan- tai eläkkeensaajan käytettävissä oleva rahamäärä ei ensi vuonna kasva. Tämä on kohtuutonta vähävaraisia kohtaan.

Arvoisa puhemies! Esitämme leikkauksia tehottomiin elinkeinotukiin — emme kuitenkaan maataloustukiin, joita EU rajusti leikkaa. Presidentti Mauno Koivisto totesi aikanaan, että valtio, jonka vaihtotase on negatiivinen ja joka velkaantuu, ei voi antaa vastikkeetonta rahaa ulkomaille. [Antti Kurvisen välihuuto] Kun näin nyt on, esitämme leikkaus-ta näihin määrärahoihin sosiaalidemokraattisen Koiviston neuvon mukaan. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vastalauseessa on 192 lausumaehdotusta. Ne ja määrärahaesityksemme ovat sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia ja kansallista etuamme kestävästi edistäviä lisäyksiä ja vähennyksiä sekä toimenpiteitä. [Maria Guzenina: 700 miljoonaa!]

Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit, hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat! Ihmiset odottavat työtä. Monelle perheelle olisi ollut odotettu joululahja saada työtä isälle tai äidille. Sitä ei näytä tämä joulu tuovan eikä ensi vuosikaan.

Kokoomus on huolissaan siitä suunnasta, mihin Marinin hallitus on perinnöksi saamallaan ohjelmallaan ja ensi vuoden budjetillaan maatamme viemässä. Kokoomuksen välikysymykseen kaatuneen Rinteen hallituksen perintö oli huono ja pesä velkainen. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Sitä ei olisi pitänyt ottaa sellaisenaan uuden hallituksen vastaan. Nyt olisi ollut mahdollista ja olisi pitänyt tehdä myös ulkopuolisten asiantuntijoidenkin vaatimia ja esittämiä korjauksia. Te, arvoisa hallitus, ette tätä halunneet. Meistä ja myös lukuisista asiantuntijoista se olisi ollut välttämätöntä. Teille tarjottiin mahdollisuutta korjata ja täsmentää talous- ja työllisyyspolitiikkaanne hallituksen vaihtuessa, mutta te ette tähän tarttuneet.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on julkaissut oman vaihtoehtonsa. Se osoittaa, että nykyiselle politiikalle on olemassa vaihtoehto, joka on itse asiassa sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, reilumpi ja aidosti kasvua ja työllisyyttä tukeva, Suomelle ja suomalaisille parempi. Kokoomus tekisi suuremmat panostukset koulutukseen ja osaamiseen. Kokoomus ei palkkaisi opettajia vain vuodeksi kerrallaan vaan muuttaisi hallituksen kertaluontoiset panostukset pysyviksi. Ei lisäopettajien tarve rajoitu vain yhteen vuoteen. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Me myös pääomittaisimme yliopistoja ja ammattikorkeakouluja miljardilla eurolla. Ihan kohtuullisellakin tuotto-odotuksella se toisi vuositasolla tästä tulevaisuuteen noin 50 miljoonaa korkeakouluille lisää. Me käyttäisimme valtion omaisuutta siis vastuullisesti, emme parissa vuodessa perintöämme pois tuhlaten.

Arvoisa puhemies! Samaa kokoomuksen vastuullista linjaa osoittaa se, että me rahoittaisimme pääradan ja Turun tunnin junan rakentamista jo ensi vuonna, ja myös itäradan suunnittelu saataisiin liikkeelle. Meillä on näihin isoihin liikennehankkeisiin kestävä kolmen miljardin rahoitus. Niillä vahvistettaisiin talouttamme, torjuttaisiin ilmastonmuutosta sekä helpotettaisiin suomalaisten arjen sujuvuutta.

Arvoisa puhemies! Ihmiset ovat huolissaan huomisesta, eivätkä nämä teidän toimenne, arvoisa hallitus, lisää luottamusta tai vähennä epäluottamusta. Esimerkiksi peruspalveluministeri Krista Kiuru puhuu kauniisti terapiatakuusta ja toistelee tahtotilaa ja huolta. Ongelma on se, että Kiurun ja hallituksen tahtotila ei muutu tarvittavaksi 35 miljoonan euron määrärahaksi, jonka terapiatakuu toteutuakseen vaatisi. Ei nuorten mielenterveyspalveluita saada kuntoon ilman rahaa ja resursseja. Eduskunta pääseekin äänestämään vielä ennen joulua myös terapiatakuusta, ja silloin näemme, ketkä ovat sanojen lisäksi myös teoin nuorten ja mielenterveyden puolella.

Vanhustenhoitoakaan ei saada kuntoon pelkillä puheilla. Tarvitaan lisää rahaa ja lisää hoitajia. Hallituksen esittämä 5 miljoonaa euroa hoitajamitoituksen toteutukseen on täysin riittämätön. Kokoomus esittääkin 150 miljoonan euron rahoitusta, jolla saataisiin ensi vuonna tuhat hoitajaa kotipalveluihin, tuhat hoitajaa ympärivuorokautiseen asumiseen, eli oltaisiin vahvasti 0,7:n hoitajamitoituksen tiellä. Eduskunta äänestää myös vanhustenhoidon kuntoon laittamisesta vielä ennen joulua. [Hannakaisa Heikkinen: Mistä ne hoitajat tulee?]

Myös turvallisuuslupauksenne te, arvoisa hallitus, petätte. Kokoomus esittää tarvittavan 55 miljoonan määrärahan siihen, että ensi vuonna voidaan mennä kohti tuota 8 000:ta poliisia, eli tuhat poliisimiestä ja -naista lisää.

Mutta silloin kun te, arvoisa hallitus, teette oikein, kokoomus tukee sitä ja antaa kiitosta. Kokoomus tukee lapsilisien korotuksia, opiskelijoiden aseman vahvistamista ja myös pienimpien eläkkeiden — takuueläkkeen 50 euron ja kansaneläkkeen 34 euron — korotuksia. Ne tulevat enemmän kuin tarpeeseen.

Sen sijaan me emme leikkaisi kotitalousvähennystä vaan parantaisimme sitä ikäihmisille. Emme myöskään korottaisi bensan ja dieselin hintaa. Meille ei myöskään käy hallituksen linja, jossa lukuisien työssäkäyvien suomalaisten verotuksen annetaan kiristyä. Me keventäisimme kaikkien työssäkäyvien ja eläkeläisten verotusta.

Miten kokoomuksen vaihtoehdossa on varaa näihin suurempiin hyvinvointia ja kasvua lisääviin satsauksiin ja investointeihin? Meillä on siihen asiantuntijoiden vahvistamat keinot ja uudistukset, joilla Suomeen saataisiin 60 000 uutta työpaikkaa. Kokoomuksen lista osoittaa, ettei hallituksella ole pulaa tepsivistä työllisyystoimista vaan rohkeudesta ja kyvystä toteuttaa niitä. [Pia Viitasen välihuuto]

Arvoisa puhemies! Jos ette, arvoisa hallitus, meitä halua kuunnella, pitää kysyä, miksi ette kuuntele Euroopan komissiota ja Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää. Molemmat ovat huolissaan teidän toimistanne ja toimimattomuudestanne. IMF on todennut, että teidän toimin ei maamme talous ole tasapainossa vuonna 2023. Mitä tässä tilanteessa tekee keskusta? Keskusta ilmoittaa, että pilkkuakaan ei tarvitse hallitusohjelmassa muuttaa. Ehkä ensimmäistä kertaa historiassa meillä on hallitus, joka esittelee työttömyyttä lisäävän budjetin. Siis hallituksen toimet eivät paranna työllisyyttä vaan asiantuntijoiden arvion mukaan lisäävät maahamme työttömyyttä. Kateeksi ei käy teitä, arvoisa uusi työministeri Haatainen, teidän työnne entisestään vaikeutuu.

Kateeksi ei käy myöskään uutta valtiovarainministeriä, Katri Kulmunia. Saatte perinnöksi Rinteen hallituksen velkaisen pesän, talousarvion, joka lisää velkaa ja laskee työllisyyttä. Tätäkö on se teidän peräänkuuluttamanne uuden sukupolven punamulta? [Välihuutoja] Tätä menoa te, arvoisa valtiovarainministeri Kulmuni, saatte ulkopuolisen pesänselvittäjän, jos ette ota asiantuntijoiden huolia vakavasti.

Me kokoomuksessa emme voi katsoa vierestä, kun maamme talous ja työllisyys menevät huonompaan suuntaan. Olemme esittäneet hallituksen vastuuttomalle politiikalle vastuullisen vaihtoehdon, joka olisi Suomelle ja suomalaisille hallituksen esitystä parempi.

Arvoisa puhemies! Lopuksi teenkin vastalauseen 2 mukaisen epäluottamuslauseen: ”Eduskunta toteaa, että hallitus ei osoita sitoutumistaan hallitusohjelmaan kirjattuihin talouspolitiikan tavoitteisiin. Keskeisiä tavoitteita 75 prosentin työllisyysasteesta sekä julkisen talouden tasapainosta voidaan pitää kannatettavina. Ongelma on, että hallitukselta puuttuvat konkreettiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallituksen tavoitteena on ottaa vähemmän velkaa ja nostaa työllisyyttä. Ensi vuoden talousarvioon sisältyvät toimet kuitenkin lisäävät velkaa ja laskevat työllisyyttä. Hallituksen toiminta ei herätä luottamusta ja uskoa siihen, että hallitus on tosissaan tavoittelemassa julkisen talouden tasapainoa ja korkeampaa työllisyyttä. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta.”

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee nyt politiikkaa, jolla mahdollisimman monelle ihmiselle saadaan töitä ja joka antaa turvaa yhteiskuntamme heikompiosaisille. Nämä ovat sekä keskustan eduskuntaryhmän että uudelleen järjestyneen hallituksen tärkeimmät tavoitteet. Työllistävämmän ja tasa-arvoisemman Suomen rakentaminen on myös valtion ensi vuoden budjetin päälinja.

Arvoisa puhemies! Työpaikat syntyvät myös tulevaisuudessa ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Budjetilla parannetaan osaltaan näiden yritysten toimintaedellytyksiä niin, että ne voivat pärjätä ja kasvaa. Toteutamme esimerkiksi investointien tuplapoistot, vahvistamme Business Finlandin voimavaroja, kokeilemme ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavaa rekrytointitukea ja lisäämme yritysten neuvontaa työsuhdeasioissa. Selvitämme uutta tutkimusyhteistyökannustinta yritysverotukseen. Lisäksi helpotamme pulaa osaavista ammattilaisista lisäämällä opettajia ammatilliseen koulutukseen. Myös muuntokoulutusta lisätään.

Työllistäviä ratkaisuja tarvitaan lisää. Budjettiriihen yhteydessä linjattiin muun muassa, että hallitus valmistelee lainsäädännön työttömän yksilöllisen työnhaun tueksi. Työttömyysturvaa ja työttömien palveluja uudistetaan siten, että palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan.

Keskustan eduskuntaryhmä tähdentää, että kolmikannalla on ensi keväänä näytön paikka työllisyystoimien aikaansaamisessa. Viime kädessä hallitus ja eduskunta kantavat vastuun tarvittavista ratkaisuista työllisyyden parantamiseksi. Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella talouskehitys on ollut ennustettua myönteisempää tänä syksynä. Itsestään Suomen talous ei kuitenkaan kasva eikä työllisyys kohene. Vastuunkantoa yhteisen isänmaan puolesta tarvitaan nyt paitsi hallituksessa ja eduskunnassa myös työmarkkinoilla.

Arvoisa puhemies! On ollut tietoinen valinta, että käytämme talouden liikkumavaraa esimerkiksi perusturvan parantamiseen mittavien veronalennusten sijaan. Kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Lapsiperhe- ja eläkeläisköyhyys ovat yhteiskuntamme vakavimpia ongelmia. Parannamme pienimpiä eläkkeitä. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla ja takuueläkettä 50 eurolla kuukaudessa. [Timo Heinonen: Se on oikein!] Korotukset koskevat yli 600 000:tta eläkeläistä.

Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat ensi vuoden alussa, ja myös opiskelevien vanhempien toimeentuloa helpotetaan korottamalla opintotuen huoltajakorotusta. Korotamme pienimpiä vanhempain- ja sairauspäivärahoja. Jatkamme työtä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi ja ehdotamme, että jatkossa syntyvyyden vähenemisestä koituva laskennallinen säästö lapsilisiin pidetään lapsilisämomentin sisällä ja kohdistetaan lyhentämättömänä lapsilisien korottamiseen.

Maltilliset veronalennukset kohdennamme pieni- ja keskituloisille suomalaisille. Ansiotason nousua ja inflaatiota vastaavat taulukkotarkistukset tehdään kaikkiin tuloluokkiin. Näin kompensoidaan valmisteverojen, kuten polttoaineiden veronkorotusten vaikutuksia. [Toimi Kankaanniemi: Siihen se sitten meneekin!]

Arvoisa puhemies! Oikeisto-opposition esittämien vaihtoehtobudjettien perusteella voi sanoa, että sekä perussuomalaisten että kokoomuksen johdolla politiikka olisi kovin toisenlaista. [Oikealta: Kyllä!] Se olisi kovaa, kylmää ja kahtia jakavaa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Kokoomuksen arvomaailma kiteytyy ehdotukseen, jonka mukaan työttömien eläkekertymä lakkautettaisiin, jotta kaikista hyvätuloisimmille voitaisiin antaa mojova veronkevennys. [Vasemmalta: Ohhoh!] Tämä on poikkeuksellisen härski ehdotus jopa oikeiston mittapuulla. Perussuomalaisten vaihtoehdolla ei ole taloudellista uskottavuutta, koska sen perusasia eli luvut eivät ole kunnossa.

Arvoisa puhemies! Keskustan linja on aina ollut koko Suomen tasapainoinen kehittäminen. Tämä näkyy myös budjetissa. Teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen ja rakentamiseen tulee lisää rahaa. Poliisien määrää lisätään koko maassa. Maa- ja metsätalouden kannattavuutta parannetaan samalla, kun huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. Esimerkiksi vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelma Metso saa lisää rahaa. Rahoitusta osoitetaan myös luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksiin, uusiin luomusitoumuksiin, Makeran pääomittamiseen ja biokaasuun.

Budjetissa tunnistetaan ja tunnustetaan toden teolla ensimmäisen kerran niin sanottujen seutukaupunkien merkitys Suomen pärjäämiselle. [Timo Heinonen: Se on hyvä!] Esimerkiksi kovia viime vuosina kokenut Savonlinna saa tuntuvasti uusia koulutuksen aloituspaikkoja. [Jukka Gustafsson: Erinomaista!]

Hallituksen päätökset vahvistavat kuntataloutta ensi vuonna. Hallitus korvaa ohjelmansa mukaisesti päätöksistään aiheutuvat rasitukset kunnille täysimääräisesti. Silti kuntien väliset erot ovat yhä kasvussa. Kuntien tulot ja menot eivät ole tasapainossa, ja suurin yksittäinen selittävä tekijä on kasvussa olevat sote-menot. Siksi kenelläkään tässä salissa ei voi olla enää epäselvyyttä siitä, että sote-uudistuksen toteutuminen on välttämätöntä. Sille toivoisin myös opposition tukea. Kannustaisin hallitusta pohtimaan keinoja kuntien talouden vahvistamiseen myös lyhyellä aikavälillä.

Arvoisa puhemies! Viiden hallituspuolueen yhteisenä tavoitteena on eheämpi Suomi. Keskustan eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa valtion ensi vuoden budjetille. [Hälinää — Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Suomelalla on puheenvuoro.

Arvoisa puhemies! Ensi vuonna alkaa uusi vuosikymmen ja sitä myötä uusi aikakausi. Siksi on ollut hienoa nähdä, että Suomi ja pääministeri Marinin hallitus ovat nousseet kansainvälisesti juhlituksi esimerkiksi siitä, mitä uuden aikakauden politiikka voi parhaimmillaan olla. Olennaisinta kuitenkin on, että tämä edelläkävijyys näkyy rohkeutena tarttua käytännön toimiin.

Tasa-arvo ei nimittäin ole pelkkiä juhlapuheita. Tarvitaan myös uskallusta tunnistaa epäkohtia ja puuttua niihin, vaikka se vaatisi erittäin epämiellyttävien asioiden tuomista julki. [Välihuutoja] Joka kolmas suomalaisista naisista on kokenut elämänsä aikana väkivaltaa, ja seksuaalisen häirinnän kohdalla luku on vielä järkyttävämpi: 80 prosenttia. Sukupuolittunut väkivalta onkin yksi Suomen suurimmista ongelmista. Tämän hallituksen tavoite on, että yksikään väkivaltaa kokeva ei jää yksin. Se vaatii niin lakien uudistamista kuin kunnon lisäpanostuksia käytännön työhön, ja niin tämä hallitus tekee jo tästä ensimmäisestä budjetista lähtien. Turvakoteja ja seksuaalirikosten uhreja auttavia tukikeskuksia perustetaan tällä hallituskaudella ennätystahtiin. Auttaviin puhelimiin ja muihin matalan kynnyksen palveluihin panostetaan. [Mika Niikon välihuuto] Yhdenkään ihmisen ei pidä joutua kuuntelemaan varatun numeron piippausta hädän hetkellä. Samalla poliisien määrää lisätään ja kaikkien viranomaisten osaamista yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeusasioissa kehitetään. Myös päiväkotien ja koulujen yhdenvertaisuus- ja seksuaalikasvatukseen panostetaan, jotta jatkossa jokainen osaa suojella omia ja muiden rajoja.

Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuus vaatii toimia politiikan jokaisella osa-alueella. Tiedossa on, että juuri tytöt, naiset ja vähemmistöt kärsivät kaikista eniten kriiseistä, oli kyse sitten ilmastokatastrofista tai sodasta. Siksi tasa-arvoa, ilmastotoimia ja rauhaa ei voi erottaa toisistaan.

Juuri vakaan ja turvallisen tulevaisuuden tähden tämän hallituksen tärkein tavoite on rakentaa maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio. Viime viikon surullisenkuuluisaksi kääntynyt Madridin ilmastokokous vain vahvistaa Suomen ja Euroopan merkitystä ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Kun suurvaltojen johto kääntyy kohti itsekästä ja lyhytnäköistä oikeistopopulismia, meidän on noustava entistä vahvemmaksi vastavoimaksi puolustamaan maapallon pitämistä elinkelpoisena. Me emme saa antaa tämän maailman bolsonarojen ja trumpien pilata lasten tulevaisuutta. [Välihuutoja]

Aikaa ei ole hukattavaksi. Ilmastonmuutos ei ole jossain hamassa tulevaisuudessa, vaan sen vaikutukset näkyvät jo nyt. [Sari Sarkomaa: Missä ne toimet sitten viipyvät?] Australiassa roihuavat valtavat maastopalot, Venetsian upeat maailmanperintökohteet uhkaavat hukkua Välimereen, Lähi-idässä vesi ja viljelymaa loppuvat kesken jo pitkään pahentuneen kuivuuden ja aavikoitumisen tähden, mikä kiihdyttää alueen konflikteja. Tämä näkyy kipeällä tavalla esimerkiksi Syyriassa. Siksi ilmaston elinkelpoisuudesta huolehtimisella on yhä keskeisempi rooli sotien ennaltaehkäisyssä, mikä lienee tämän salin jaettu tavoite. Se on sitä paljon puhuttua paikan päällä auttamista.

Samalla ei pidä unohtaa, että juuri pohjoinen luonto on ilmastonmuutokselle kaikista haavoittuvaisinta. Maapallon keskilämpötilan nousu voi johtaa jopa kolminkertaiseen lämpenemiseen arktisella alueella. Uhattuna on paitsi Lapin ainutlaatuisen kaunis luonto myös matkailu ja kaikki muut säällisestä säästä riippuvaiset elinkeinot. Tämän kehityksen pysäyttämisessä on Suomen otettava aktiivinen rooli. Näin toimimme ilmastokokouksissa ja näin toimimme myös kotimaassa. Suomen luontoa ei suojella missään muualla kuin täällä, ja siksi hallitus tekee historiallisen sadan miljoonan panostuksen luonnonsuojeluun. Lisäksi valtiovarainvaliokunta esittää lisäpanostusta luontomatkailuun ja kansallispuistojen kunnossapitoon, jotta yhä useampi pääsee nauttimaan maamme upeista luontokohteista.

Ilmastotoimia tämä hallitus tekee ensi vuonna 2 miljardin euron edestä, kuten budjettimietinnön alussa kuvataan. Me investoimme raiteisiin, pyöräteihin sekä niin kotien kuin yritysten energiaremontteihin. Muutos kohti hiilineutraalia taloutta ei nimittäin tapahdu yhdellä suurella loikalla vaan miljoonin pienin askelein. Siksi on syytä varmistaa, että jokainen eteenpäin astuva saa vanhan tilalle jotain uutta, mielellään jotain parempaa. Muutos ei nimittäin ole sama asia kuin luopuminen. Siksi ilmastotoimet kulkevat käsi kädessä hyvinvointivaltion kehittämisen kanssa. Perusturvaa korotetaan, pienituloisten verotusta kevennetään, sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään ja koulutukseen panostetaan. Näin varmistetaan, että kaikki pysyvät mukana muutoksessa.

Hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentaminen on haastavaa mutta ei mitenkään mahdotonta. Maailman parhaiden yhteiskuntamallien rakentamiseen on Suomessa pystytty ennenkin, ja se on tehty nimenomaan vaikeina aikoina. Nykymuotoinen hyvinvointivaltio rakennettiin kahden maailmansodan raunioille. Samalla se kuitenkin rakennettiin myös halvan fossiilisen energian varaan. On täysin selvää, että tämä aika on ohi.

Jopa Yhdysvaltain kovimmat kapitalistit vetävät rahojaan pois fossiilitaloudesta. He eivät tee sitä hyvää hyvyyttään, vaan koska helposti hyödynnettävät ja halvat fossiiliset polttoaineet alkavat loppua. Fossiilitalouden riskit ovat yksinkertaisesti liian kovat ainakin institutionaalisille sijoittajille, kuten tahoille, jotka hallinnoivat tuhansien ihmisten eläkevaroja. Samalla esimerkiksi raideinvestoinnit ja uusiutuva energia tarjoavat vakaan ja houkuttelevan sijoituskohteen. Tätä finanssitalouden murrosta ei ole syytä vähätellä. Samalla on kuitenkin selvää, että nykymallinen fossiilikapitalismi ei korjaa itse itseään riittävän perusteellisesti tai nopeasti. Talouden rakenteiden korjaaminen vaatiikin sekä kasvavaa yritysvastuuta että määrätietoista politiikkaa.

Saastuttaminen aiheuttaa suoraa haittaa, jolle on asetettava selkeä hintalappu. Ei voi olla niin, että yhteistä ilmastoa saa pilata ilmaiseksi. Vielä vähemmän hyväksyttävää on saastuttamisen tukeminen uusia ratkaisuja kehittävien yritysten kustannuksella. Siksi tämä hallitus uudistaa koko verojärjestelmän ja käy läpi etenkin yritystuet tarkalla kammalla. Saastuttamisen sijaan on tuettava uusien ratkaisujen kehittämistä, tutkimusta ja koulutusta. Talouden rakenteita on muutettava, koska ei ole kestävää valaa hyvinvointivaltion pohjaa auttamatta vanhanaikaisille ja saastuttaville toimintatavoille. Kaiken on muututtava, sillä kuolleella planeetalla ei ole sen koommin velkakelloja kuin hyvinvointivaltioitakaan.

Nyt on kiire varmistaa, että maapallo on elinkelpoinen vielä neljänkymmenen vuoden kuluttua, silloin kun tänä syksynä koulunsa aloittaneet lapset yltävät tämän salin keski-ikään eli 47 ikävuoteen. Maailman ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentaminen ei tapahdu helposti, hätäisesti tai ilmaiseksi, mutta silti se on tehtävä. Tämä budjetti on vasta alkua, ja tällä tiellä meidän on jatkettava, jotta 2020-luvusta tehdään se vuosikymmen, kun maailma kääntyy vihdoinkin kestävän kehityksen tielle.

Arvoisa puhemies! Viikon päästä Suomi alkaa rauhoittua joulun viettoon ja uusi vuosi lähestyy. Kun parin viikon päästä vuosi vaihtuu, tulee myös tämän hallituksen ensimmäinen budjetti voimaan. Ensimmäinen tammikuuta 2020 alkaen Suomessa muuttuu moni asia. Me lupasimme kevään vaaleissa parantaa suomalaisten arkea ja näin myös teemme.

Lapsilisät, yksinhuoltajakorotus, peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja opintotuen huoltajakorotus nousevat kaikki heti vuodenvaihteen jälkeen. [Toimi Kankaanniemi: Entä se opintotuki?] Myös pientä eläkettä saavien eläkkeitä korotetaan. Yhteensä yli 600 000 eläkeläistä saa enemmän eläkettä joka kuukausi. Tämä turvaa eläkkeensaajien toimeentuloa, vähentää köyhyyttä ja osattomuutta. Meidän on yhdessä, askel kerrallaan kyettävä purkamaan ihmisten ja alueiden välistä eriarvoisuutta, rakennettava tasa-arvoista ja yhdenvertaista maata, jossa jokainen ihminen voi kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus haluaa rakentaa luottamusta ja tulevaisuudenuskoa myös työllisyyspolitiikallaan. Ihmisiä kyykyttänyt aktiivimalli jää 1. tammikuuta vihdoin historiaan. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei vähennetä leikkaamalla pitkäaikaistyöttömiltä, vaan suuntaamalla voimavaroja palveluihin ja koulutukseen. Erityisesti nuorten ja yli 50-vuotiaiden työttömien työllistymisen varmistaminen vaatii meiltä jokaiselta valmiutta palveluiden kehittämiseen ja myös asenneilmaston muutokseen. Niin nuorille, kuin vanhemmillekin työttömille on kyettävä rakentamaan toimivat polut työelämään ja inhimilliseen toimeentuloon. Ketään ei saa, eikä ole myöskään varaa, jättää yhteiskunnan ulkopuolelle.

TE-toimistojen toimintamenoihin varataan ensi vuonna 197 miljoonaa euroa. 25 miljoonalla lisäeurolla voimme parantaa yksilöllisiä palveluita ja yhteistyötä työnantajien kanssa. Lisäksi uudistetaan muun muassa palkkatukijärjestelmä, toteutetaan työkykyohjelma ja kuntakokeilut. Edellisen oikeistohallituksen keppilinja vaihtuu nyt kestävään työllisyyspolitiikkaan. Kannusteet ihmisten työllistämiseen voivat olla myöskin positiivisia.

Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen ja ylpeä siitä, että tämä hallitus panostaa lapsiin ja nuoriin. Tämä on erityisen tärkeää, kun tilastot osoittavat, että lapsiperheiden köyhyys on kasvanut jo useamman vuoden ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan jopa 150 000 suomalaislasta elää köyhyydessä. Tämä on 150 000 suomalaislasta liikaa. Panostukset varhaiskasvatukseen ja koulutukseen ovat aivan keskeisiä, jotta voidaan katkaista tämä periytyvän köyhyyden kierre ja taata kaikille suomalaislapsille yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. [Ben Zyskowicz: Hyvin sanottu!] Tämä hallitus pienentää ensi vuonna ryhmäkokoja päiväkodeissa. Samalla palautetaan kaikille lapsille oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, mikä on vanhempien työllisyystilanne.

Arvoisa puhemies! Panostukset kasvatukseen ja oppimiseen ovat myös investointeja tulevaisuuteen. [Ben Zyskowicz: Kyllä!] Suomen tärkein kilpailuvaltti on korkea osaamistaso. Tämä tulee korostumaan entisestään, kun teknologia tulevaisuudessa kehittyy nopeammin ja nopeammin. Siksi investoinnit osaamiseen ovat aivan keskeisiä Suomen työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Koulutusleikkausten jäljiltä töitä riittää. Edellisellä kaudella opetuksesta ja koulutuksesta leikattiin yksinään 940 miljoonaa euroa. Tämä oli todella lyhytnäköistä politiikkaa.

Suomalaisen peruskoulun vahvuutena on pitkään pidetty sitä, että se takaa kaikille, kaikille suomalaisille, tasavertaiset mahdollisuudet taustasta huolimatta. Nyt tuoreimman Pisa-tutkimuksen tulokset osoittavat, että taustan vaikutus lukutaitoon ja oppimistuloksiin näyttää voimistuvan. Siksi on tärkeää, että hallitus käynnistää ensi vuonna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelman. Meidän pitää kaventaa ja ennaltaehkäistä oppilaiden oppimiseroja, vahvistaa oppimisen tukea ja kehittää lukutaitoa.

Ensi vuoden budjetti tuo myös lukioille ja ammattikouluille lisäresursseja. Ammatillinen koulutus saa ensi vuonna 100 miljoonaa euroa uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen. Koulutusleikkausten aika on ohi. Me panostamme kaikkien yhtäläisiin koulutusmahdollisuuksiin ja koulutuksen laatuun. Näin vähennämme eriarvoisuutta ja luomme pohjan hyvinvoivalle Suomelle, jossa elinikäinen oppiminen mahdollistuu muuallakin kuin juhlapuheissa.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä muttei vähäisimpänä haluan nostaa esille sen, että Suomen ja suomalaisten hyvinvointi linkittyy tiiviisti yhteen myös luonnon hyvinvoinnin ja monimuotoisuuden turvaamisen kanssa. Siksi luonnonsuojelurahoja korotetaan yhteensä 100 miljoonalla eurolla heti vuoden 2020 alusta. Tulemme muun muassa elvyttämään vaelluskalakantoja, toteutamme vesiensuojeluohjelman, kunnostamme perinneympäristöjä ja vahvistamme myös luontomatkailun edellytyksiä.

Ja jotta siellä Korvatunturilla olisi myös jatkossa lunta talvisin, jatkamme ensi vuonna toimintaamme hiilineutraalin Suomen edistämiseksi. Siihen rakentuu moninaisesti niin raaka-aineiden resurssiviisas käyttö kiertotalouden toimintamalleja hyödyntäen kuin uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja työpaikkojen luonti. Ilmastonmuutos on Suomelle aito mahdollisuus uudistua, luoda innovaatioita ja varmistaa myös kestävä teollinen, toiminnallinen ja palvelullinen toimintapohja pitkälle tulevaisuuteen esimerkiksi veden, energian, ravinnon ja polttoaineiden ympärillä tapahtuvan kehitystyön parissa. Huoltovarmuuden ympärillä on rajattomasti mahdollisuuksia, jos me suomalaiset uskallamme nähdä asiat laajemmin, emmekä sulje silmiämme ympäröivältä todellisuudelta.

Ainoastaan varmistamalla oikeudenmukainen siirtymä kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota voidaan taata valoisa tulevaisuus kaikille, ei vain harvoille. Tämä hallitus haluaa myös ilmastopolitiikassa rakentaa yhdessä kestävät ja oikeudenmukaiset ratkaisut, jotka antavat mahdollisuuden jokaiselle selvitä aikakautemme suurimmasta haasteesta, tämän planeetan säilymisestä myös tuleville sukupolville. Näillä ajatuksin vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tukee valtiovarainvaliokunnan mietintöä ja haluaa kiittää rakentavasta budjettiprosessista kaikkia toimijoita.

Arvoisa puhemies! Koko talousarvion, kuten koko hallitusohjelman, johtotähtenä on työllisyystavoite eli työllisyysasteen nosto vähintään 75 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Olemme oikealla tiellä. Lokakuussa 2019 työllisyysaste oli 72,7 prosenttia ja työttömyysaste 6,7 prosenttia. Nyt käsiteltävänä olevan talousarvioesityksen mukaan työllisten määrä ja työllisyysaste nousevat 73,4 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Hallitus tekee kaikkensa saavuttaakseen 75 prosentin tavoitteen siitä kaksi vuotta myöhemmin.

Tämä talousarvio on alijäämäinen, mikä ei koskaan ole hyvä. Tänä vuonna alijäämä on 1,7 miljardia, ensi vuonna 2,2 miljardia. Alijäämän kasvu johtuu osittain suhdanteiden heikkenemisestä mutta pääosin siitä, että luomme edellytyksiä tulevaisuuden kilpailukyvylle. Panostuksilla tasa-arvoon, sosiaalisten erojen kaventamiseen, koulutukseen ja teollisuuden kilpailukykyyn on hintansa.

Ensi vuoden talousarvio parantaa monin tavoin Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Kaksinkertaisten poistojen mahdollistaminen auttaa meitä kuromaan umpeen sitä investointivajetta, joka meillä on kilpailijoihimme verrattuna. Ensi vuonna hallitus esittää myös kannustimia aineettomien investointien edistämiseksi. Energiaverouudistuksen yhteydessä teollisuuden sähköveroa alennetaan kohti eurooppalaista vähimmäistasoa. Se on valtava kädenojennus maamme teollisuudelle, joka tuottaa yhteiskuntamme kannalta elintärkeitä vientituotteita ja lisäarvoa.

Ärade talman! Genom satsningar på vägar och järnvägar sätter vi våra exportleder i skick. Arbetet med elektrifieringen av Hangö—Hyvinge-banan kommer äntligen igång och bidrar också till att sänka den finländska industrins koldioxidavtryck. Men exporten kräver mer än forskning, innovationer och vägar. När vi har stora satsningar på forskning och utveckling är det viktigt att vi också gör satsningar i internationaliseringstjänster. Därför höjs anslaget till Finsk-svenska handelskammaren och till andelslaget för exportfrämjande, Viexpo, märkbart.

Ett land som inte är jämställt är inte konkurrenskraftigt. Ett land som inte är jämställt använder inte sina resurser effektivt. Vi kommer under denna regeringsperiod på många sätt att främja jämställdhetsarbetet, och många initiativ har redan startat under minister Blomqvists ledning.

Arvoisa puhemies! Tasa-arvosta puhuttaessa mahdollisuuksien tasa-arvo on aivan keskiössä. Miten voimme tarjota kaikille yhtäläiset mahdollisuudet? Viimeisimmät Pisa-tulokset osoittivat, että koululaitoksemme edelleen pärjää kansainvälisessä vertailussa, mutta se ei ole niin tasavertainen kuin sen pitäisi olla. Koulujen ja oppilaiden väliset erot kasvavat. Tähän ongelmaan tulee puuttua, ja niin me myös teemme. Valtiovarainvaliokunnan konkreettinen panostus lukutaitoon keskittyy yhteen keskeiseen ongelmaan: Lapset eivät lue entiseen tapaan. Varsinkaan pojat eivät lue tarpeeksi. [Arja Juvonen: Eivät ainakaan ruotsia!]

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden talouden rakentaminen on aloitettava perusteista. Se rakennetaan jokaisen rajoittamattomasta oikeudesta varhaiskasvatukseen. Nyt se toteutuu. Se rakennetaan tasa-arvoisesta koulutuksesta. Sen suhteen otamme useita edistysaskelia. Se rakennetaan yritteliäistä ja rohkeista nuorista, jotka ymmärtävät, miten talous toimii, ja jotka saavat kokeilla siipiään. Tässä budjetissa Nuori Yrittäjyys -ohjelma saa lisämäärärahan, jonka avulla se pystyy laajentamaan toimintaansa siten, että se tavoittaa entistä useamman. Se on hieno asia.

Arvoisa puhemies! Työllisyysasteen nostamisen osalta valtiovarainvaliokunta korostaa monipuolisten toimenpiteiden tärkeyttä. Mikään yksittäinen uudistus ei paranna työllisyyttä riittävästi, vaan tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan useita toimenpiteitä. Muun muassa työvoimapolitiikan palvelurakennetta on parannettava, työkykyä edistettävä ja kohtaanto-ongelmaa helpotettava. Lisäksi uudet tutkimukset osoittavat, että työperäisen maahanmuuton lisäämisestä olisi huomattavia hyötyjä Suomen taloudelle. Siksi on äärimmäisen tervetullutta, että työlupien saannille asetetaan kuukauden enimmäisaika. [Leena Meri: Myös Isis-äidit töihin!]

Ärade talman! SFP och svenska riksdagsgruppen betonar de kompetenshöjande insatsernas betydelse och påpekar att den högsta sysselsättningspotentialen finns bland personer över 55 år. Därför utarbetar regeringen konkreta åtgärder för att höja sysselsättningsgraden för 55—64-åringar. Det måste bli mera lockande att ta emot deltidsjobb, vikariat eller att bara hoppa in för några timmar, och vi måste klara av att fördomslöst granska den så kallade pensionsslussen, som är en bidragande orsak till den låga sysselsättningsgraden bland äldre.

Vårt goda regeringsprogram talar för att försökskulturen ska stärkas över förvaltningsgränserna. SFP är öppet för tidsbundna sysselsättningsförsök. Vi kunde till exempel slopa behovsprövningen av arbetskraft i några försöksregioner eller nationellt inom några utvalda branscher där efterfrågan på arbetskraft är som störst.

Arvoisa puhemies! Kaikki nämä toimenpiteet ovat tarpeen, koska maamme huoltosuhde heikkenee tulevina vuosikymmeninä. Tarvitaan sote-uudistus, joka ottaa tämän haasteen vakavasti ja asettaa ihmisen hoitotarpeen keskiöön.

Arvoisa puhemies! Kun tämä budjetti on toteutettu ja tämä hallitusohjelma viety läpi, Suomi on nykyistä tasa-arvoisempi, nykyistä oikeudenmukaisempi, nykyistä turvallisempi, nykyistä ilmastofiksumpi, nykyistä yritysystävällisempi ja parempi paikka elää. Siitä kaikkien tässä salissa tulisi olla tyytyväisiä. [Sebastian Tynkkynen: Voitko kertoa sen pakkoruotsikannan? — Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Laukkasella on puheenvuoro.

Arvoisa puhemies! Suomi on erikoisessa tilanteessa: [Leena Meri: No on todellakin!] talouden kasvu hidastuu, työllistyminen hidastuu, syntyvyytemme laskee nopeimmin koko Euroopan alueella, ja samaan aikaan Suomi on myös Euroopan nopeimmin vanheneva kansa. [Ilkka Kanerva: Just näin!] Tähän vielä kun lisäämme sen, että myös lapsiperheköyhyys on hyvin mittavaa, niin meillä on aikamoinen paketti tässä. [Sheikki Laakson välihuuto]

Puhemies! Tässä on viisi vakavaa syytä, joiden pitäisi näkyä tässä talousarviossa keskeisinä toimenpiteiden kohteina. [Vilhelm Junnila: Enemmänkin löytyisi!] Näin ei nyt valitettavasti tapahdu. [Eva Biaudet’n välihuuto] Työllisyys on keskeinen tavoite koko hallituksella ja myös koko eduskunnalla. Ymmärrämme, että korkea työllisyysaste on maamme tulevaisuus. Nopein tapa edistää työllisyyttä on yrittäjyyden voimakas edistäminen — siis voimakas edistäminen. Tämä talousarvio ei tuo siihen riittävästi panoksia, vaikka se on lähtenyt hyvään suuntaan, siitä tunnustus. Yrittäjät eivät ole pyytäneet rahaa, he ovat vain pyytäneet oikeutta päättää omista asioistaan. Tämä liike ei tässä hallituksen esityksessä näy.

Vaaleja ennen vanhustenhoidon surkea tila tuli kaikkien tietoon. Hallituspuolueet, niin kuin muutkin puolueet, lupasivat asiaan nopeaa korjausta, mutta tämä talousarvio ei tuo tämän tilanteen korjaamiseen luvattuja panostuksia. [Ben Zyskowicz: Kyllä, 5 miljoonaa!]

Puhemies! Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehto pitää sisällään parannuksia erityisesti kolmeen merkittävään asiakokonaisuuteen. Nämä ovat sellaisia teemoja, joihin haluamme kiinnittää erityistä huomiota ja joihin toivomme lisäpanostuksia. Nämä kolme kokonaisuutta liittyvät perheisiin, terveyteen ja hyvinvointiin sekä Suomen elinvoimaisuuteen. Haluamme nostaa nämä kokonaisuudet laajaan keskusteluun, sillä näemme, että näitä ei ole riittävästi huomioitu hallituksen politiikassa ja talousarvioesityksessä.

Kestävä talous on elinehto hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Hallituksen esittämät parannukset eläkkeisiin, perusturvaan, koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ovat hyviä ja kannatettavia. Ilman kestävää taloutta joudumme kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa näitä ja monia muita hyvinvointiyhteiskunnan palveluita joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Hallituksen talouspolitiikka lepää sen olettamuksen varassa, että talous kasvaa ja työllisyys parantuu. Näin ei tule tapahtumaan itsestään. Näin ei tule tapahtumaan ainakaan, jos hallituksen toimet vievät toiseen suuntaan. Kuten täällä on jo todettu, tässä hallitustenvaihdon ikään kuin keskiössä oli mahdollisuus tarkastella tätä hallitusohjelmaa uudestaan ja huomioida erityisesti työllisyyteen liittyvät asiantuntijoiden lausunnot. Valitettavasti näin ei käynyt.

Arvoisa puhemies! Jos viime vuosikymmenen kehitys jatkuu, meillä ei kohta ole enää tarvetta panostaa varhaiskasvatukseen, kouluun eikä korkeakoulutukseen. Lasten määrä tulee olemaan niin pieni, ettei nykyiselle määrälle päiväkoteja, kouluja ja yliopistoja ole enää tarvetta. Meistä tulee vanhusten valtakunta. KD-eduskuntaryhmä peräänkuuluttaa aktiivista perhe- ja väestöpolitiikkaa. Esitämme korotuksia perhe-etuuksiin, kevennyksiä lapsiperheiden verotaakkaan ja kohdennettuja panostuksia koulutukseen.

Ikääntyneiden väestönosuuden kasvaessa vanhustenhoidon tilanne jatkaa heikkenemistään, mikäli tilanteeseen ei puututa välittömästi. Vanhustenhoidossa on tällä hetkellä pahoja puutteita niin laitoksissa kuin kotihoidossa, erityisesti hoitohenkilökunnan liian pienestä määrästä johtuen. Hallituksen päätös hoitajamitoituksesta ei riitä parantamaan tilannetta ilman riittävää rahoitusta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää 150 miljoonan euron lisäystä vanhustenhoidon tason parantamiseksi. Lisäksi korottaisimme omaishoidon palkkiota ja parantaisimme lääkekorvauksia.

Kristillisdemokraatit kannustavat työhön ja yrittäjyyteen. Hallituksen toimet eivät riittävästi kannusta. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen heikentää kotitalouksien mahdollisuuksia teettää työtä. Se myös lisää harmaata taloutta. Polttoaineveron korotukset syövät niin ikään ihmisten ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta. Kristillisdemokraatit peruisivat hallituksen esittämän leikkauksen kotitalousvähennykseen ja polttoaineveron kiristämisen. Panostaisimme myös hallitusta enemmän väyläverkon kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Talouden suurten linjojen lisäksi valtion talousarviossa päätetään monesta pienemmästä kysymyksestä, ja tässä kohtaa haluan muutaman kiitoksen lausua. Kiitän valtiovarainvaliokuntaa erityisesti siitä, että se mietinnössään huomioi ruoka-avun merkityksen. Valtion budjettiin tuli 1,2 miljoonan euron satsaus ruoka-apua järjestäville tahoille. Se on merkittävä — vaikka se on pieni summana, se merkitsee monille suomalaisille sitä, että he saavat ylipäätään ruokaa syödäkseen. Tästä lämmin kiitos. Lisäksi ruoka-avulle etsitään valiokunnan tahdon mukaisesti nyt pysyvää ratkaisua. Pidämme hyvänä myös sitä, että valiokunta myönsi 300 000 euron avustuksen juutalaiselle seurakunnalle sen turvallisuuden parantamiseen.

Lopuksi, arvoisa puhemies, teen kristillisdemokraattien vastalauseen 3 mukaisen epäluottamuslause-esityksen: ”Eduskunta toteaa, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Pysyvien menojen lisääminen ilman työllisyyttä vahvistavia toimia vaarantaa hyvinvointivaltion kestävyyden pitkällä tähtäimellä. Hallituksen päätökset korottaa asumisen ja liikkumisen kustannuksia lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja iskee pahiten erityisesti maaseudulla. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta.” — Pahoitteluni ajan ylityksestä. [Ilkka Kanerva: Sivistynyt puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Ärade talman! Hallitus puhuu tulevaisuusinvestoinneista, koska ei voi nähdä tulevaisuutta. Nyt miljardit ovat vain menoerä budjetissa. Niitä rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta. Näin yrittäjänä kiinnostaisi kyllä tietää, millaisen tuoton hallitus on investoinneilleen laskenut ja miten. Sitä tärkeämpi olisi kuitenkin tietää, mitä hallitus aikoo tehdä tilanteessa, jossa työllisyys ei lähdekään nousuun, jos budjettivaje yhtäkkiä onkin useampia miljardeja hallituskauden lopulla, kuten voi käydä näillä suhdanteilla. Hallituksen lupaus budjetin tasapainottamisesta muuttuu yhä vaikeimmaksi, 5 miljardia on tosi iso määrä rahaa. Tuo vaje voidaan kuroa umpeen vain kahdella tavalla: joko leikkaamalla menoja tai korottamalla veroja. Olisi äänestäjien kuluttajansuojan kannalta olennaista, että hallitus kertoo selkeästi, mitä keinoja se aikoo käyttää tuossa tilanteessa. [Ilkka Kanerva: Velkaa!] Jos mitään suunnitelmia ei ole, olen hyvin huolestunut. Toivottavasti joku valtiovarainministeriössä niitä toimia kuitenkin valmistelee, jos hallitus ei saa tästäkään asiasta yhteistä päätöstä aikaiseksi.

Seuraavaksi puutun asiaan, joka hankaloittaa kansalaisten mahdollisuutta ymmärtää tehtyjen ratkaisujen taloudellisia vaikutuksia. Nykyinen kirjanpitokäytäntö estää valtiontalouden läpinäkyvyyttä. Se ei kerro kokonaiskuvaa. Se antaa mahdollisuuden peitellä asioiden todellista tilaa, koska tuloja ja menoja voidaan siirrellä valtion omistamiin yrityksiin pois budjetista. Nykyisen mallin sijaan valtion pitäisi tehdä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätökseen ovat velvoitettuja esimerkiksi kaikki kaupungit. Siihen kirjataan tulosluvut myös niiltä yrityksiltä, joissa kaupungit ovat pääomistajina. Valtion käytössä tällainen konsernitilinpäätös antaisi kaikille mahdollisuuden nähdä, miten ja mihin valtion varat oikeasti liikkuvat.

Arvoisa puhemies! Mitä muuten tulee budjettiin, toistan pari asiaa hallitukselle. Liike Nyt poistaisi työmarkkinajärjestöjen sijoitustuottojen verovapauden. Se on työmarkkinajärjestöjen erityisoikeus, jonka tarkoituksenmukaisuutta on kyseenalaistettu. Varakkaiden liittojen tulee maksaa veroja siinä missä muidenkin. Ovatko ne oikeasti yleishyödyllisiä? Tästä monet puolueet ovat puhuneet ennen vaaleja. Kun tapasin eräässä tapahtumassa ammattiyhdistysliikkeen johtajan, hän sanoi minulle: lopeta tuon puhuminen, meillä on sen verran valtaa, ettet sinä saa tuota läpi koskaan. [Antti Lindtman: Kuka oli? Nimi pöytään!] Kuitenkin yritän.

Toisekseen Liike Nyt karsisi yritystukia. Niistä suurin osa haittaa joko ympäristöä tai kilpailua, ja ne miljardit pitäisi käyttää yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Yksi vaihtoehto on sitoa yrityksen voittojen verotus sen investointeihin. Mikäli investointeja olisi riittävästi esimerkiksi 30—50 prosenttia voitoista, veroa ei tarvitsisi maksaa.

Kolmanneksi Liike Nyt muistuttaa, että uudet työpaikat syntyvät yrityksiin. Siksi yrittäjiä kannattaa kuunnella.

Tässä ideoita hallitukselle työllisyystalkoisiin: yt-laki koskemaan vain yli 50 hengen työpaikkoja ja takaisinottovelvoite pois, pörssiyhtiöiden ja listaamattomien verotus lähemmäksi toisiaan niin, että verotus ei kiristy, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus kannattavaksi, eläkeiän korotus 72 vuoteen halukkaille, isot ratahankkeet nopeammin käyntiin, tuki biopolttoaineelle ja kaasulle, ei vain sähköille, apteekkimonopolin purku, kaikilla suomalaisilla toisen asteen tutkinto. Tässä nippu ideoita. Näillä alkuun — tulkaa kysymään, jos tarvitsette lisää. [Naurua]

Mutta haluaisin siis valtionvarainministeri Katri Kulmunilta kysyä: onko yhtään hyvää syytä, miksi konsernitilinpäätöstä ei edistettäisi?

Puhemies Matti Vanhanen

Seuraavaksi ministeri Kulmuni ja hänen puheenvuoronsa aikana voi pyytää V-painiketta painamalla vastauspuheenvuoron, joista käydään kierros sitten ministerin puheenvuoron jälkeen.

Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi kiitos hyvästä ja perusteellisesta työstä, jota eduskunta, valiokunnat sekä erityisesti valtiovarainvaliokunta ja sen jaostot ovat tehneet syksyn aikana, ja erityisesti kiitos tietenkin valiokunnan puheenjohtajalle, jolla on ollut vaativa ja tärkeä rooli johtaa tätä työtä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesityksen antamisen jälkeen uutiset taloudesta eivät ole dramaattisesti muuttaneet talouden suurta kuvaa. Ensi vuonna talouskasvun ennustetaan olevan jonkin verran tämänvuotista hitaampaa. [Arto Satonen: Alle yhden!] Talouskasvu on viime aikoina kuitenkin ollut odotuksiin nähden positiivista. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi tämän vuoden heinä—syyskuussa 2,2 prosenttia vuoden 2018 kolmanteen neljännekseen verrattuna. Talouskasvua uhkaavat suurimmat riskit liittyen esimerkiksi kauppasotiin ovat syksyn aikana jonkin verran vähentyneet. Toisaalta riskit ovat monin osin rakenteellisia, joten tilanne voi kääntyä huonommaksi uudestaan. Vuonna 2020 valtion budjettitalouden arvioidaan olevan noin 2,2 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä alkusyksystä linjattu finanssipolitiikan viritys on edelleen kohdallaan. Tähän arvioon on päätynyt myös esimerkiksi IMF. Talouskasvun hidastuminen tämän vuoden 1,5 prosentista ensi vuodelle ennustettuun prosenttiin on normaalia suhdannevaihtelua. Hidastuvan talouskasvun oloissa on kuitenkin perusteltua, että valtion menolisäysten seurauksena julkisen kulutuksen ja investointien merkitys bkt:n kasvussa korostuu.

Hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät. Globalisaatio ja teknologinen kehitys altistavat myös meidät tuloerojen kasvulle. Vaikka kannustimet ovat tärkeitä, talouskasvunkaan vuoksi emme tarvitse suuria tuloeroja Suomeen — päinvastoin, jos tuloerojen annetaan kasvaa merkittävästi, niillä on talouskasvua hidastava vaikutus. Hallitus vähentää eriarvoisuutta tässäkin budjetissa sekä pienimpiä etuuksia parantamalla että panostamalla työllisyyteen.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus lähtee siitä, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Silloin on siis tarkoitus päättää vuodesta 2009 alkanut yhtäjaksoinen velaksi elämisen aika. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on jatkettava rakenteellisten uudistusten toimeenpanoa erityisesti julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muun julkishallinnon tuottavuuskasvua vahvistetaan niin organisatorisin toimin kuin teknologisinkin keinoin, ja jatkon kannalta on ensiarvoisen tärkeää myös saada se kuuluisa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus maaliin. [Anne-Mari Virolaisen välihuuto] Sote-uudistuksen avulla on pystyttävä hallitusohjelman linjausten mukaisesti hidastamaan menojen kasvuvauhtia. Julkisen talouden tasapainon kannalta kaikkein tärkein tekijä on työllisyysasteen nostaminen vähintään 75 prosenttiin. Hallitus onkin käynnistänyt useita kolmikantaisia työryhmiä, joissa haetaan keinoja työllisyyden edistämiseksi. Lopulta hallitus on kuitenkin vastuussa tavoitteen saavuttamisesta. [Markku Eestilä: Juuri näin!] Hallitus saa tammikuussa 2020 iltakoulussa arvion kolmikantaisten työryhmien työn etenemisestä ja tarkentaa samassa yhteydessä tavoitteellisen valmistelun kohti kehysriihtä. Hallitus on täysin sitoutunut 75 prosentin työllisyysasteeseen, ja hallitusohjelman mukaan hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, hallitus?] Uudistukset toteutetaan kuitenkin tavoilla, jotka lisäävät luottamusta ja osallisuutta ja vähentävät ihmisten epävarmuutta työstä ja toimeentulosta koko Suomessa. [Paavo Arhinmäki: Kuulitteko, oppositio?] Hallitus etenee aikataulussa ja asetettujen askelmerkkien mukaan kohti työllisyystavoitteita ja julkisen talouden tasapainoa.

Puhemies Matti Vanhanen

Vastauspuheenvuorokierrokseen.

Arvoisa herra puhemies! Kun lähdetään tosiaan siitä tilanteesta, missä nyt ollaan, niin ennusteiden mukaan edessä on talouskasvun merkittävä hiipuminen. Aiemmin laskettiin, että vasta lähes 4 prosentin vuotuinen talouskasvu parantaa työllisyyttä. Nyt mennään Suomen Pankin ja OECD:n ennusteiden mukaan ensi vuonna alle 1 prosentin ja seuraavana vuonna noin 1,1:een ja sitten 1,3:een mahdollisesti, ja tarkkuushan tulee sitä epävarmemmaksi, mitä kauemmaksi mennään.

Onko teillä todellakin, ministeri Kulmuni, usko siihen, että vuonna 23 työllisyysaste on 75 ja julkinen talous on tasapainossa? Minä luulen, että kukaan muu ei usko siihen kuin te, mutta uskotteko te todella?

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on näkynyt hyvin se ero, mikä opposition ja hallituksen työllisyyspolitiikassa on. Oppositio esimerkiksi kritisoi sosiaaliturvan korotuksia. Ne ovat juuri niitä, jotka laskennallisesti heikentävät [Arto Satonen: Eikä kritisoinut!] työllisyystulosta. Ja tähän laskennalliseen tulokseen te viittaatte.

Mielestäni valtiovarainministeri Kulmunin puheenvuoron lopussa tuli hyvin [Sari Sarkomaa: Mieluummin työtä kuin tukia!] esiin se, millä tavalla hallitus pyrkii vahvistamaan työllisyyttä: siten, että se lisää turvallisuutta mutta mahdollistaa työn tekemisen. Kyse on esimerkiksi siitä, että me parannamme työnvälitystä ja niitä työvoimapalveluita, joiden avulla ihmiset voivat löytää itsellensä työpaikan. Kun taas opposition puolelta, varsinkin kokoomuksen esityksissä, pääpaino tulee siitä, että leikataan nyt työttömänä olevilta, leikataan pitkään työttömänä olleilta ja leikataan näiltä työttömiltä vielä sittenkin, kun he ovat eläkkeellä. [Ben Zyskowicz: Katsotaan ensi keväänä! — Jukka Gustafsson: Kylmää kyytiä!]

Arvoisa puhemies! Eduskunnan enemmistön luottamuksen menettäneen pääministeri Antti Rinteen jättämä hallitusperintö oli huono ja pesä velkainen. Arvoisa pääministeri Marin, teidän ei olisi pitänyt ottaa sitä muuttamattomana vastaan. Se olisi vaatinut pilkun siirtoakin suurempia korjauksia. Esimerkiksi teiltä puuttuvat kaikki työllisyystoimet tästä ensi vuoden budjetista. [Antti Kurvisen välihuuto]

Arvoisa puhemies! Yrittäjät ovat myös huolissaan. Marinin hallitus heikentää yrittäjien ja yritysten tilannetta. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Yrittäjyyden edellytyksiä heikennetään leikkaamalla kotitalousvähennystä, korottamalla yhdessä yössä polttoaineveroa lähes 7 senttiä. Se näkyy kuljetusyrittäjissä, mutta myös palveluyrittäjissä ja kaikissa palveluissa.

Ihmettelen sitä, että vaikka keskusta yrittää kuinka vakuutella, että te olette nyt yrittä-jien puolella, niin kyllä nämä yrittäjät ovat Suomessa huolissaan. [Antti Kurvinen: Yrittäjien verotus pysyy kohtuullisena!] Yrittäjät eivät usko, arvoisa puhemies, tähän vasemmistohallitukseen. [Puhemies koputtaa] He epäilevät, että maa menee [Puhemies: Aika!] huonompaan suuntaan, ja se on totta. [Ben Zyskowicz: He ovat oikeassa!]

Arvoisa puhemies! Yrittäjät pitävät verotusta koskevissa kyselyissä kaikkein tärkeimpänä asiana verotuksen ennakoitavuutta. Suomen poliittisessa kulttuurissa verotuksen ennakoitavuutta toteutetaan laatimalla hallitusohjelma, johon kaikki hallituskoalition puolueet sitoutuvat koko vaalikaudeksi.

Pääministeri Marinin hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että yrittämisen, omistamisen ja omistajanvaihdosten verotusta ei kiristetä. Kone- ja laiteinvestointien tuplapoistot edistävät uuden teknologian käyttöönottoa ja tuottavuuden kasvua yrityksissä. Tuotekehitystä edistetään verokannustimella, [Toimi Kankaanniemen välihuuto] joka lisää yritysten ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia tutkimuksessa ja tuotekehityksessä.

Tällaisesta veropolitiikasta kai sentään kokoomuskin ymmärtää kiittää hallitusta. Yrittäjäpuolueena keskusta huolehtii yrittäjyyden edellytysten vahvistamisesta [Timo Heinosen välihuuto] aina ollessaan hallituksessa.

Arvoisa puhemies! Jos nyt lähdetään työllisyydestä ja työllisyysarvioista puhumaan, niin on syytä huomata, että esimerkiksi kokoomuksen vaihtoehtobudjetin työpaikat eivät ole pääosin tietopalvelulaskelmista vaan muista arvioista. Jos lähdetään muiden arvioiden perusteella arvioimaan työpaikkojen määrää, niin varmasti myös hallituksen saldo näyttää erilaiselta. 35 000 työpaikkaahan siellä arvioidaan tulevan muualta, ja kyse on pitkälti sellaisista toimista, joita myös hallitus esittää: työttömyysputken muutokset, perhevapaauudistus, TE-palveluiden kehittäminen ja lisäresurssit, ulosoton suojaosuus. Nämä kaikki löytyvät myös hallitusohjelmasta. Siitä huolimatta, kun hallitus näitä esittää, vaikutus on kokoomuksen mukaan nolla; kun te itse esitätte, vaikutus on 20 000. Siihen päälle vielä esitetään 15 000 paikallisesta sopimisesta, joka perustuu Suomen Yrittäjien arvioon — siis lobbausjärjestön arvioon, ei vertaisarvioituun tutkimukseen. Eli jos lähdetään nyt todella ruotimaan tätä työllisyyspolitiikkaa, niin ihan samanlaisia, vähän vaihtelevien asiantuntijoiden arvioita voidaan kyllä myös käyttää hallituksen politiikan oikeuttamiseksi [Puhemies koputtaa] kuin mitä kokoomus käyttää oman politiikkansa oikeuttamiseksi. [Sari Sarkomaa: Tietopalvelua ette usko enää!]

Arvoisa herra puhemies! Edustajat Heinonen ja Kankaanniemi innoittivat käynnistämään runoratsun. Edustaja Heinonen, kuuntele nyt huolella, tämä hallitus on koko Suomen puolella. Pihtiputaanmummo, huolesi heitä, ei oppositio suunsoitolla jälkiään peitä. Leikkasivat köyhemmiltä ja koulutuksen rahat, täytenä pullottivat vain vuorineuvosten mahat. [Naurua] Nyt kun Marinin hallitus asioita kuntoon laittaa, niin johan se räksytys oppositiossa hyvältä maittaa. Ajan kanssa ajatuksella korjataan sote, perusturva ja ilmastonmuutos, [Arja Juvosen välihuuto] niin ettei kansakuntaamme kohtaa pölhöpopulismi ja maalaisjärjen käyttöä rajoittava vitamiininpuutos. [Naurua] Ajattelu ja valmisteluun riittävä aika, siinä on kestävän päätöksenteon taika.

Näin joulun lähestyessä rauhaa, voimaa ja viisautta niin hallitukselle kuin myöskin koko eduskunnalle. [Eduskunnasta: Kiitoksia!]

Ensinnäkin kiitos edustaja Kyllöselle, että toi joulumielen ihan koko saliin.

Hallitusohjelmassa on maininta ulkomaalaisista opiskelijoista. Se on ryhmä, jota meidän tulisi saada tänne paljon enemmän, mutta se on ryhmä, joka meidän pitäisi saada pysymään täällä Suomessa saatuaan täällä koulutuksen. Ohjelmassa on kirjaus, että luotaisiin automatiikka oleskeluluvalle ja työluvalle heti valmistumisen jälkeen. Tämä olisi äärimmäisen tärkeä asia, olisi koko yhteiskunnan hyväksi monella tavalla. Miten tämä työ etenee?

Työllisyyskokeiluista: Aina silloin tällöin puhutaan tarveharkinnasta, sen luopumisesta. Voisiko ajatella, että näitä työllisyyskokeiluja tehtäisiin tarveharkinnasta luopumisen kautta ihan paikallisin kokeiluin, eli tietyssä maakunnassa vaikka kokeiltaisiin, mitä se tarkoittaisi työllisyydelle, työvoiman saatavuudelle, jos siitä luovuttaisiin?

Ärade regering och talman! Jag undrar: I vilket skede är nu arbetet med att ge automatiska uppehållstillstånd för [Puhemies koputtaa] utländska studerande i Finland och kunde man göra lokala försök med behovsprövning?

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama kysymys.

Kun linja on se, että myydään omaisuutta, otetaan velkaa ja nostetaan ylemmän keskiluokan verotusta ja tätä kutsutaan kestäväksi taloudenhoidoksi, niin voisitteko avata, miten olette tällaiseen yhtälöön päätyneet.

Sitten: miten hallitus aikoo lisätä paikallista sopimista, kun kerran koko eduskunnalla yhdessä on se käsitys, että yrittäjyyttä tukemalla syntyy työpaikkoja?

Sitten: onko hallitus valmis harkitsemaan perheverotuksen käyttöön ottamista, [Paavo Arhinmäki: Ei ole!] jotta syntyisi perheille se kuva, että heitä tuetaan aidosti?

Teknologiateollisuus on tuonut ilmi, että tarvitaan 53 000 uutta osaajaa, jotta kilpailukyky voidaan säilyttää. Teknisen koulutuksen paikkoja on kuitenkin riittämättömästi. Mitä hallitus aikoo tehdä, että näitä koulutuspaikkoja [Puhemies koputtaa] nopeassa tahdissa lisättäisiin?

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän konsernin tilinpäätökseen. Helsingin kaupunki teki konsernin tilinpäätöksen viime vuonna, mikä antoi 550 miljoonaa voittoa. Viime vuonna valtio myi omia osakkeitaan Vakelle, mikä oli melkein 2 miljardia euroa. Se näkyi positiivisena budjetissa, vaikka mitään rahaa ei liikkunut. Tämmöinen epäkohta otettaisiin pois, jos tehtäisiin konsernin tilinpäätös. Siksi kysynkin vielä valtiovarainministeriltä: meinaatteko tehdä konsernin tilinpäätöksen?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa uudelle valtiovarainministerille: paljon voimia, viisautta vastuulliseen tehtävään.

Erittäin hyvä, tasapainoinen puheenvuoro, jossa oli erityisen tärkeä näkökulma se, että pienempi eriarvoisuus yhteiskunnissa tukee myös taloutta eikä päinvastoin. Ja sen takia, kun tämän hallituksen suuri tehtävä on tehdä Suomesta hiilivapaa yhteiskunta ja tehdä se samalla niin, että kaikki pidetään mukana ja työllisyydestä huolehditaan, on tärkeää, että hallitus nyt etupainotteisesti tekee toimia, joilla ihmiset pidetään mukana ja joilla eriarvoisuutta pienennetään. Ja nyt, kun me budjettia käsittelemme, täytyy sanoa, että eihän tämä ole ilman vastustusta mennyt. Moni vastusti pienten eläkkeiden korottamista, [Timo Heinonen: Kuka?] nyt nekin, jotka täällä aikaisemmin vastustivat, [Välihuutoja oikealta] antavat tukensa. [Puhemies koputtaa] Perusturvan korotusta tosiasiallisesti kritisoidaan... — Arvoisa puhemies, saanko jatkaa? — ...sen työllisyysvaikutusten kautta: aktiivimalli, yhdenvertainen varhaiskasvatus.

Arvoisa puhemies! Tässä budjetissa nyt tehdään se muutos todeksi, johon tämä hallitus [Puhemies koputtaa] on sitoutunut, ja kaikki tuki sille.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kyllönen runollaan jatkoi viime viikkojen teatterilinjaa. Saattaa olla, että KOM-teatteri osoittaa jo kiinnostusta. [Jukka Gustafsson: Humanismi voittaa itsekkyyden!]

Mutta kiitos ministeri Kulmunille hyvästä puheenvuorosta. Hallituksen ministereistä olen ollut tyytyväisin valtiovarainministeriin, sekä uuteen että vanhaan. Kuitenkaan kansalaisten ostovoimasta ei täällä juuri puhuta — budjetissahan on monia toimia, jotka heikentävät kansalaisten ostovoimaa. Kysynkin: jatkuuko linja tällaisena myös seuraavassa budjetissa, eli noudatetaanko hallitusohjelmaa pilkulleen, vai tuleeko teiltä uusia kansalaisten ostovoimaa  parantavia toimia  ennen kuin on liian myöhäistä?  Tuossa edustaja Lindtman puhui eriarvoisuudesta ja sen vähentämisestä, niin siihen kyllä pystyttäisiin parhaiten parantamalla kansalaisten ostovoimaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksella on hyvänä tavoitteena, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 23, mutta näyttää siltä, että julkisen talouden alijäämä on silloin 3,6 miljardia tai 5,3 miljardia riippuen, miten lasketaan näitä työeläkerahastoja. Jos te ette oikeasti tuo työllisyystoimia ja uskottavia työllisyystoimia ensi vuoden puolella, niin silloin tämä julkisen talouden tasapaino ei mitenkään voi toteutua.

Mutta, arvoisa puhemies, eilisestä keskustelusta kiinnitän huomiota siihen, jossa pääministeri sanoi, että koko maan asioista pidetään huoli, ja erityisesti keskusta piti huolta alueiden ja vähävaraisten asioista. Nämä ovat hyviä periaatteita, mutta minä en oikein ymmärrä, että miten se on mahdollista, jos te annatte jotakin ja samalla nostatte lämmityspolttoaineveroja, nostatte liikennepolttoaineitten veroja. Eli asumisen ja liikkumisen kustannukset nousevat merkittävästi, ja juuri niillä alueilla, mitkä ovat keskustan ydinkannatusalueita. Sanotteko te siellä tupailloissa, että kävelkää ja pyöräilkää 60 kilometriä töihin?

Arvoisa herra puhemies! Sen verran kevennän tätä vakavaa talouspoliittista keskustelua, että draama on kyllä hyvä tapa purkaa erilaisia turhautumia, ja nuorisoseuran lavallakin voi sitä teatteria kokeilla — voisi tehdä oppositiollekin ihan hyvää.

Arvoisa puhemies! Kun nyt kuuntelee näitä kokoomuksen puheenvuoroja, niin tässä unohtuu se, että kyllähän nämä talouden näkymät perustuvat kuitenkin siihen finanssipoliittisen linjan päätökseen, mitä valmisteltiin silloin, kun kokoomuksella oli valtiovarainministerin salkku — edustaja Orpo siellä touhusi, tätä ei saa unohtaa.

Arvoisa puhemies, tämän hallituksen, punamultahallituksen, tavoitteena on lisätä kaikin tavoin ihmisten välistä tasa-arvoa Suomessa, on se tuloerojen vähentämistä, vanhusten yksinäisyyden vähentämistä, nuorten syrjäytymisen vähentämistä tai kaupunkien ja maaseudun välisten erojen vähentämistä, ja se on meiltä arvovalinta. Kuitenkin, kun täällä muun muassa edustaja Eestilä kritisoi sitä, mitä tapahtuu alueilla ja tavallisille ihmisille, niin kysyn nyt vielä valtiovarainministeriltä, että kun tämä budjetti hyväksytään, lisääntyvätkö keskituloisen ja pienituloisen ihmisen [Puhemies koputtaa] tulot vai vähenevätkö? [Timo Heinonen: Vähenevät!] Miten kehittyy tavallisen ihmisen ja [Puhemies koputtaa] yrittäjien verotus?

Arvoisa puhemies! Täällä useammassa opposition puheenvuorossa kiinnitettiin huomiota tähän Suomen Pankin talousennusteeseen ja väitettiin, että se osoittaa selvästi alenevaa suuntaa. Täytyy muistaa, että Suomen Pankin alkuperäinen ennuste oli ensi vuodelle puolitoista prosenttia kasvua ja tällekin vuodelle hiukan enemmän kuin hallitus omassa talousarvioesityksessään arvioi. Hallituksen pohja oli huomattavasti varovaisempi. Siellä on lähdetty yhden prosentin talouskasvusta ensi vuodelle, ja nyt tämä Suomen Pankin uusi, 0,9 prosenttia, on käytännössä sama, siinä on yhden kymmenyksen ero. Nämä suunnat ovat aika tärkeitä. Tehdään kovin isoja otsikoita siitä, että tosiasiassa Suomen Pankki on saman ennusteen tehnyt kuin mihinkä hallituksen budjettiesitys pohjaa.

Tästä lukujen arvioinnista: muutenkin olisi hyvä, että esimerkiksi tätä 5 000:ta, joka on 0,2 prosenttia työvoimasta ja joka on mittavirhe työllisyyden suuntia arvioitaessa, [Puhemies koputtaa] ei kauheasti pidettäisi ikään kuin täytenä totena.

Kunnioitettu puhemies! Niin, talouskasvun yleiset näkymät ovat, että kansainvälisen kehityksen takia talouskasvu heikkenee ja meidän vientinäkymämme heikkenevät, mutta toisaalta talous kuitenkin vielä yhä kasvaa ja vientikin voi kääntyä nousuun, jos meidän kustannuskilpailukykymme säilyy, jos meidän tuottavuuskehityksemme kääntyy positiiviseksi, jos me annamme mahdollisuuden tehdä investointeja sekä yksityisellä että julkisella puolella. Ja näin ollen meidän täytyisi tehdä edelleen panostuksia, että saisimme aineettomia investointeja liikkeelle.

Toisaalta kotitalousten luottamusta täytyisi vahvistaa, koska jos kulutus heikkenee, niin se tuottaa paljon negatiivista yhteiskuntaan. Kuluttajien luottamusta on vahvistettava. Täytyy muistaa, että meillä on 500 000 henkeä ulosotossa vuosittain. Näille täytyisi tehdä jotakin.

Sitten näistä työllisyystoimenpide-ehdotuksista: meillä on tulossa oma 80-kohtainen ohjelma. Ehdotankin sitä, että käydään keväällä ajankohtaiskeskustelu työllisyystoimenpiteistä, [Puhemies koputtaa] kun kaikki saavat ne listansa tehtyä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvisen kannattaisi keskittyä miettimään nyt tulevaa eikä ainakaan mustamaalata sitä tärkeää työtä, mitä tehtiin yhdessä. [Antti Kurvinen: Nimenomaan!] Te puhuitte touhuamisesta. Se, mitä minä siellä touhusin, oli se, että minä pidin kiinni keskustalaisen pääministerin Juha Sipilän hallitusohjelmasta [Timo Heinonen: Ei he tunne enää Sipilää!] ja sen talous‑ ja työllisyyspolitiikan linjasta, mutta sillä, mitä yhdessä tehtiin ja mitä viime hallitus teki, julkinen talous saatiin kohti tasapainoa, saatiin työtä 140 000 ihmiselle, velkaantuminen saatiin kuriin ja suomalaisen hyvinvoinnin pohja vahvistui. Älkää tätä mollatko, hyvä ihminen. [Hälinää]

Mutta nyt me olemme saaneet tänään Suomen Pankin uudet ennusteet, ja ne nyt kertovat vain sitä varoittavaa kieltään siitä, että talouskasvu notkahtaa ensi vuonna, niin kuin on ennustettu. Siksi tämä huoli on niin suuri siitä, mikä hallituksen talouspolitiikan linja on, koska se johtaa siihen, että julkinen talous lähtee uudelleen epätasapainoon, velkaantuminen lähtee nopeaan kasvuun, työttömyys ei parane [Puhemies koputtaa] ja ihmisten verotaakka kasvaa. Tätä me haluamme teidän korjaavan, ja toivottavasti saadaan siihen nyt reagointia hallitukselta [Puhemies koputtaa] ja valtiovarainministeriltä. Mitä aiotte tehdä?

Arvoisa herra puhemies! Minä en ole mollannut millään tavalla sitä loistavaa työtä, mitä tehtiin viime vaalikaudella, ja se työ jatkuu. Se pitkä Suomen työllisyyden linja jatkuu tällä vaalikaudella. Se, että me voimme lisätä ihmisten välistä tasa-arvoa, mistä puhuin aiemmin, pohjaa vain siihen, että me saamme lisää työpaikkoja Suomeen, arviolta 60 000 me tarvitsemme, ja työllisyysaste tulee nostaa 75:een alkuvaiheessa tällä vaalikaudella, jatkossa 80 prosenttiin. Tätä yhteisen työllisyyden linjaa jatketaan, ja meillähän on olemassa hallitusohjelmassa niin sanottu meno-ohje, menosääntö siitä, että mikäli työllisyys ei nouse, niin sitten tiettyjä panostuksia ja menonlisäyksiä ei voida tehdä. Keskusta tulee pitämään siitä loppuun asti kiinni. [Ben Zyskowicz: Luuletteko, että tuohon vihervasemmisto suostuu?]

Mutta sen sanon, edustaja Orpo, mikä on muuttunut linjassa. Se on muuttunut, että te mietitte vain veronkevennyksiä. Te mietitte vain veronkevennyksiä hyväosaisille. Kokoomuksella ei ole enää mitään muuta talouspoliittista linjaa kuin lisää joululahjoja rikkaille. [Välihuutoja oikealta] Joululahjoja rikkaille on kokoomuksen linja.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos uudelle valtiovarainministerille budjetin esittelystä ja paljon voimia uuteen, vastuulliseen tehtävään. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Se, mitä tämä budjetti tekee, on se, että se ottaa vakavasti tämän ajan suurimman kysymyksen, ja se kysymys on: miten me voimme yhteensovittaa meidän vastuumme ympäristöstä ihmisten hyvinvointiin? Hallituksen tavoite, että me olemme rakentamassa ensimmäistä fossiilivapaata yhteiskuntaa, on valtava tavoite. Se on todella iso asia. Se ei missään nimessä tapahdu yhdessä hetkessä eikä se missään nimessä tapahdu yhdellä budjetilla, mutta tämä on se budjetti, joka ottaa niitä ensimmäisiä askeleita. Se, että me nostamme ihmisiä köyhyydestä, se, että me vihdoin panostamme koulutukseen, se, että me teemme ilmastoystävällisiä investointeja, ja se, että me suojelemme luontoa — nämä ovat kaikki askeleita ilmastokestävän ja ympäristöystävällisen hyvinvointivaltion rakentamiseen, ja siitä minä haluan lausua kiitokseni valtiovarainministerille ja hallitukselle.

Arvoisa puhemies! Keväällä käynnistyvät työllisyyden kuntakokeilut, joissa kunnat vastaavat työnhakijoiden palveluista. Tarkoituksena on nykyistä paremmin tunnistaa työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet. Työllisyyttä edistää myös hyvä asuntopolitiikka. Valtiovarainvaliokunta esittää lausumassaan, että Valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuutta nostetaan siten, että hallitusohjelmassa asetettu tavoite valtion tukemasta asuntotuotannosta saadaan täytettyä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusmenettelyä voidaan jatkaa nykyisen kauden päätyttyä kuluvan vuoden lopussa. MAL-sopimusmenettelyn avulla voidaan lisätä asuntotuotantoa, edistää hiilineutraalien kaupunkiseutujen kehittymistä ja liikkumisen kestävää kehitystä. Valiokunta esittää, että MAL-sopimusten osalta varmistetaan myös panostukset kaupunkiseutujen ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennehankkeisiin sekä kaupunkiseutujen liityntäpysäköinnin kehittämiseen.

Lisäksi esitetään, että Keravan liityntäpysäköinnin asemakeskuksen suunnittelu käynnistetään pikaisesti ja että muutkin pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen [Puhemies koputtaa] houkuttelevuutta lisäävät hankkeet saadaan liikkeelle viivytyksettä.

Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Koskinen ja moni muukin jo tuossa totesi, Suomen Pankin uunituoreen ennusteen mukaan julkisen talouden näkymät ovat heikentyneet ja talouskasvu hidastuu ensi vuonna alle prosenttiin. Vaikka näiden ennustelaitosten osumatarkkuus ei ole aina järin hyvä, niin suunta on kuitenkin hyvin huolestuttava.

Valitettavasti konkreettiset toimenpiteet talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi ovat olleet hallituksen toimesta vähäisiä, ja edes joulukuun hallitusneuvotteluissa ei nähty minkäänlaista suunnanmuutosta. Toiveet lepäävätkin lähinnä työllisyystyöryhmien varassa. Eduskunta odottaa niiltä ja hallitukselta nyt ripeitä ja toteutuskelpoisia ehdotuksia.

Mutta, arvoisa puhemies, menokasvu on sitä vastoin nopeaa. Hallitus aikoo rahoittaa tulevina vuosina eräitä tulevaisuusinvestoinneiksi kutsumiaan kertaluonteisia menoja pääosin omaisuustuloilla. Arvoisa pääministeri Marin, te olette ainakin takavuosina suhtautunut hyvin kriittisesti tuottavan omaisuuden, valtionomaisuuden myyntiin. [Puhemies koputtaa] Voitteko luvata, ettei kansalaisten yhteistä, tuottavaa omaisuutta ajauduta myymään alihintaan hallituksen antamien lupausten toteuttamiseksi?

Arvoisa herra puhemies! Tosiasia on, että nyt on tapahtumassa suunnanmuutos. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, keskusta?] Eriarvoisuus pienenee, ja tuloerot myös pienenevät. Kokoomus esimerkiksi alentaisi ansiotuloveroja 800 miljoonalla eurolla enemmän kuin hallitus, ja tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että verotus kevenisi hyvätuloisilla. Kokoomuksen veronalennus rahoitettaisiin korottamalla kulutusveroja reilulla 400 miljoonalla eurolla, ja taas köyhät maksaisivat suhteessa enemmän. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Tämän lisäksi kokoomus myös lopettaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta kertyvän eläkkeen, [Timo Heinosen välihuuto] minkä se väittää vahvistavan julkista taloutta 500 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi kokoomus myös heikentää työttömyysturvaa: ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tulisi porrastuksen kautta leikkausta, omavastuupäiviä palautettaisiin ja työttömyysputki poistettaisiin. Yleinen asumistuki jäädytettäisiin, mikä heikentäisi ihmisten perusturvaa. [Puhemies koputtaa] Kokoomus puuttuisi myös toimeentulotukeen, mikä heikentäisi kaikkein pienituloisimpien ihmisten tilannetta.

Arvoisa puhemies! Monessa perheessä odotetaan joulua vakavassa tilanteessa: isällä tai äidillä ei ole työtä. Moni perhe odotti tämän hallituksen ensimmäistä budjettia ja toivoi, että sieltä tulisi toimenpiteitä, jotta isä tai äiti tai molemmat vanhemmat saisivat työtä. [Kimmo Kiljunen: Ensimmäinen päivä tammikuutahan ne vasta tulee!] Monelle on ollut järkytys, kun eduskunnan tietopalvelu on arvioinut Marinin budjetin vaikutukset: [Hälinää — Puhemies koputtaa] työllisyys vähenee, 5 000 ihmistä vähemmän on työssä tämän budjetin vaikutuksesta.

Kysymys on siitä, että te ette ole tehneet toimia, vaikka niitä olisi. Kokoomus on esittänyt ohjelman, jolla saataisiin 60 000 uutta työpaikkaa [Jussi Saramon välihuuto] sillä tavalla, että tuloeroja ei lisättäisi, sosiaalisesti vastuullisesti lisättäisiin työpaikkoja, mutta te ette ota tuota ehdotusta vastaan. Mitä te vastaatte, pääministeri Marin, niille lapsille, jotka ovat huolissaan siitä, kun äidillä ja isällä ei ole työtä?

Rujoja arvovalintoja olette tehneet myös vanhustenhuollon osalta. Te lupasitte vähintään 4 400 uutta hoitajaa [Puhemies koputtaa] ja paljon, tuhansia euroja rahaa vanhustenhoitajien palkkaamiseen, mutta [Puhemies koputtaa] ensi vuoden budjetissa on vain 5 miljoonaa euroa. Kuka hallituksessa vastusti sitä, että [Puhemies koputtaa] vanhustenhoitoon tulisi lisää rahaa? Vain 5 miljoonaa euroa. [Puhemies: Aika täynnä!] Kokoomus esittäisi 150 miljoonaa lisää ensi vuodeksi.

Arvoisa puhemies! Kun olen kuunnellut tätä keskustelua, niin olen tyytyväisenä pannut merkille, että meitä yhdistää täällä kaksi asiaa: salin laidasta laitaan me haluamme, että julkinen talous on 2023 tasapainossa ja työllisyysaste on 75 prosenttia. Mutta sitten meitä erottaa kyllä kaksi asiaa. Toinen on se reitti, miten me menemme tähän. Menemmekö me sosiaalisesti kestävällä tavalla, niin kuin hallitus esittää, vai ryskien ja repien? Ja toinen, joka erottaa, on se, että uskommeko me tulevaisuuteen. [Kimmo Kiljunen: Uskotaan!] Hallitus uskoo siihen, että me pääsemme tähän tavoitteeseen [Arto Satonen: Osa uskoo joulupukkiin, osa ei!] ja kestävällä tavalla ja kestävää reittiä pitkin. Oppositio antaa viestin, että ”mitä se hyövää, että ei me kuitenkaan päästä tähän”. Nyt kannattaisi antaa suomalaisille yrittäjille ja yrityksille viesti, että kannattaa investoida [Jukka Kopra: No miksi ette anna?] ja kannattaa uskoa tulevaisuuteen. Tätä kautta isänmaata rakennetaan, mutta tätä viestiä ei tule edes kokoomukselta. [Jukka Kopra: Eikä teiltä!]

Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua mielenkiinnolla, ja nyt on kyllä oikaistava tämä väärä väite, joka kokoomuksen toimesta on täällä muutamassa puheenvuorossa esitetty, viimeksi edustaja Sarkomaan toimesta. Eduskunnan tietopalveluhan ei nimenomaisesti ole laskenut tätä 5 000:ta koko budjetin työllisyysvaikutukseksi. Eduskunnan tietopalvelu on nimenomaisesti todennut, että arvio ei kuvaa koko budjetin työllisyysvaikutusta. Kun te täällä niin väitätte, te annatte siinä virheellisen todistuksen. [Ben Zyskowicz: Antakaa ne luvut, jotka kuvaa!]

Mitä tulee hallituksen finanssipolitiikan kokonaislinjaan, hallituksen talouspolitiikan kokonaislinjaan, niin täytyy sanoa, että meidän asentomme on tässä tilanteessa aivan oikea. Koko Eurooppaa, niin Suomea kuin muita Euroopan maita, koskee ennen muuta investointivaje, ja tähän vajeeseen hallitus vastaa. Me investoimme koulutukseen, infrastruktuuriin, ihmisten hyvinvointiin. Tämä on oikea asento, jonka hallitus on ottanut. Me rakennamme tulevaisuutta, me teemme panostuksia, jotta huomenna olisi paremmin kuin tänään. Minä seison ylpeänä tämän hallituksen budjetin ja esityksen takana, joka parantaa tavallisten suomalaisten ihmisten asemaa ja arkea. [Ben Zyskowicz: Pääministeri, kertokaa oikeat luvut!]

Arvoisa puhemies! Hallitus on kuvannut, että se tekee politiikkaa, joka pohjautuu tutkittuun tietoon. Tänä aamuna viimeksi Suomen Pankki — jälleen — on varoittanut siitä, että talouskasvu hiipuu ja heikkenee ja että myöskin kansainvälisten arvioiden mukaan Suomessa talouspolitiikan viritys, siis se teidän budjettinne ja talouspolitiikkalinjanne, on väärä. [Paavo Arhinmäki: Näinkö Suomen Pankki sanoi?] Näin ollen me toivoisimme eduskunnassa nöyryyttä ja harkintaa, että Marinin hallitus ottaisi vakavasti nämä asiantuntija-arviot ja korjaisi — mielestäni tuli hukattua hyvä mahdollisuus, kun hallitus vaihtui, siihen, että olisi voinut hallitusohjelmaa tältä osin korjata. Vähintä, mitä voitte tehdä, olisi esittää niitä työllisyystoimia, koska eduskunnan tietopalvelun uskottava laskenta osoittaa sen, että miinus 5 000 työpaikkaa on pakkasella. Se ei muutu mihinkään, vaikka täällä mitä puhutaan.

Ja edustaja Emma Karille, vihreille, haluaisin sanoa sen, että puhutaan paljon ympäristöstä ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen tarpeesta, mutta tämä teidän budjettivaihtoehtonne [Puhemies koputtaa] lisää 100 miljoonalla eurolla ympäristölle haitallisia tukia. [Puhemies koputtaa] Miten tämä on linjassa hallituksen ympäristötavoitteiden kanssa?

Arvoisa puhemies! Talouskasvu on hiipumassa. Hallituksen hyvienkin lupausten täyttäminen on kiinni, saavutetaanko työllisyystavoite, muuten jää vaihtoehdoksi valtion omaisuuden myynti tai velanotto. [Petteri Orpo: Tai leikkaukset!] Eli mahtava perintö uudelle sukupolvelle, eikö vain? Mitä konkreettisia esityksiä on tehty työllisyyden saavuttamiseksi hallituksen taholta? [Kimmo Kiljunen: Tuplapoistot!] Voin vastata siihen samantien itsekin: Ei oikeastaan mitään. Työryhmiä, kokeiluja on luvassa, mutta niillä ei vielä todellakaan toteuteta lupauksia.

Ilmastokeskustelusta, toimenpiteistä: Älkää, hyvät ihmiset, siis hallitus, ajako Suomea konkurssiin. Aivan ylimitoitetut tavoitteet, meidän kansamme on 5,5-miljoonainen, ajaa hyviä ympäristötekoja tekevän maamme aivan nurkkaan. Ei ole liian myöhäistä hallituksen tutustua perussuomalaisten hyvään varjobudjettiin, josta jo edustaja Kankaanniemi esitti hyviä esityksiä. [Puhemies koputtaa] Siinä maaseutua ja kaupunkeja ei aseteta vastakkain.

Arvoisa puhemies! Koetan vastata muutamiin kysymyksiin, joita edustajat ovat tässä esittäneet.

Suhdannevaihtelu, joka tänään näkyy vaikkapa siinä Suomen Pankin ennusteessa, joka meillä on ollut tiedossa, se, että se on ollut puolitoista prosenttia tänä vuonna ja tulee noin prosenttiin ensi vuonna, on aivan normaalia suhdannevaihtelua, ja tämä on ollut meidän tiedossamme. Tai se finanssipolitiikan viritys, jota täällä kritisoitiin: IMF on todennut meidän finanssipolitiikan olevan aivan oikealla lailla viritettyä. Tässä suuressa kuvassa ei ole tapahtunut mitään dramaattista muutosta. Ja itse asiassa lyhyellä tähtäimellä odotuksiin nähden tilanne on vähän parempi, mutta totta kai pitkällä tähtäimellä edelleenkin meillä on niitä isoja rakenteellisia kysymyksiä, joissa meidän täytyy eteenpäin päästä.

Ja kyllä tästä kokoomuksen ahdingosta: kun te ette pysty yrittäjyyttä kritisoimaan, kun yritysten, yrittäjien verotus ei kiristy, niin te kritisoitte kotitalousvähennystä, kotitalousvähennystä. [Toimi Kankaanniemi: Se vielä puuttuis! — Sari Sarkomaa: Yrittäjät maksavat ansiotuloveroa, ja se kiristyy!] Ja itse asiassa edelleenkin remonttityössä se maksimimäärä nousee. Vähennys on aikaisemmin ollut 5 000 eurosta, jatkossa se on yli 5 800 eurosta, joten se, että te kritisoitte kotitalousvähennystä yrittäjyyden kautta, kyllä kertoo siitä, että teillä ei itse asiassa ole kritisoitavaa yrittäjyyttä kohtaan. [Sanni Grahn-Laasonen: Kritisoimme leikkausta!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen kysyi täällä siitä, että miten on tulojen suhteen. 70 prosentilla kotitalouksista käteen jäävät tulot kasvavat — 70 prosentilla kotitalouksista käteen jäävät tulot kasvavat. [Välihuutoja] Keskituloinen eläkeläinen, 6 euroa kuussa, keskituloinen palkansaaja, 4 euroa kuussa, etuuksien varassa oleva noin 4 euroa kuussa. 70 prosentilla käteen jäävät tulot kasvavat. [Sari Sarkomaa: Keskituloisen palkansaajan verotus kiristyy, samoin keskituloisen yrittäjän!]

Joten haluan todeta, arvoisa puhemies, vielä lopuksi edustaja Harkimolle, että konsernin tilinpäätökseen ei ole tarkoitus siirtyä. [Puhemies koputtaa] Ajattelemme, että sisältö on muotoa tärkeämpää.

Arvoisa puhemies! Valtion budjetti heijastaa aina tekijöiden arvovalintoja, tämä on varmasti totta. Siksi onkin niin hienoa, että tämän eduskunnan enemmistö ei leikkaa työttömiltä, vähävaraisilta, koulutuksesta, ympäristöltä, kansainvälisestä yhteistyöstä [Timo Heinonen: Ja lapsilta! — Paavo Arhinmäki: Koulutukseen panostaminen lapsilta leikkaamista? Erikoinen tulkinta!] vaan panostaa koulutukseen, osaamiseen, kulttuuriin, työllisyyskeinoihin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja turvallisuuteen.

On totta, että maailmantalouden epävarmuudet ja erilaiset demokratiaa nakertavat mallit ja tapahtumat luovat haasteita taloudelle, ja eri taloudethan näistä selviävät eri tavoin riippuen siitä, kuinka monipuolinen elinkeinorakenne niillä on ja ovatko ne panostaneet osaamiseen ja aineettomiin investointeihin. Nyt tässä tehdään oikeansuuntaisia ratkaisuja.

Myös kestäviä kulkutapamuotoja lisätään. Kävelyä, pyöräilyä edistetään. Joukkoliikenteen tukea tullaan nostamaan. On aivan ratkaisevaa, miten tuemme kaupunkiseutujen kasvua, kun haluamme ratkaista työllisyystavoitteitamme. [Puhemies koputtaa] Työllisyystavoitteita ratkotaan siellä, missä ihmiset asuvat.

Herra puhemies! Perussuomalaiset tahtovat, että Suomi alkaisi tekemään sinivalkoista työllisyyspolitiikkaa, jossa kotimaan työttömät ja pätkätyöllistetyt saisivat töitä ennen laajamittaista ulkomaalaisen halpatyövoiman maahantuontia. Työllisyysaste ei nouse, jos yhtä työssäkäyvää maahanmuuttajaa kohden otetaan kaksi työtöntä maahanmuuttajaa. Ettekö voi hallituksessa myöntää — pääministeri poistui, mutta ehkä kenties varapääministeri Kulmuni voisi hallituksessa myöntää — että nykyinen järjestelmä päästää liian helposti maahan sosiaaliturvan varaan ajautuvia ihmisiä. Tämä on Suomen julkiselle taloudelle valtava rasitus tulevina vuosikymmeninä. Se kertautuu ja se uhkaa hyvinvointivaltiota, puhumattakaan Suomen yleisestä turvallisuudesta.

Ärade talman! Ensinnäkin edustaja Elomaan kommenttiin ilmastotyöstä: Ei ilmastotavoitteita tehdä niin, että pienet maat eivät tee mitään, isot maat tekevät. [Ritva Elomaa: Me tehdään jo paljon!] Eikä tehdä niin, että ne, joiden päästöt per capita ovat pienet, tekevät paljon tai ne, joiden päästöt per capita ovat isot, eivät tee mitään. Jokainen tekee osansa.

Kun pohditaan tämän vuoden vaihtoehtobudjetteja, niin ne menevät kyllä historiaan monella tavalla. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti sisälsi varmaan isoimmat laskuvirheet ikinä: jopa miljardin reikä. [Leena Meri: Vai niin!] Kokoomuksen vaihtoehto, joka tosin oli mielenkiintoisempi, sisälsi varmaan historian isoimman vivutuksen: 7 miljoonan satsauksella 335 miljoonan säästöt — 50-kertainen. Tähän ei varmaan pysty kukaan, ei tänään, ei tulevaisuudessa. [Jussi Saramo: Varsinkaan kokoomus! — Välihuutoja oikealta] Se menee historiaan.

Mitä tulee investointeihin, yrittäjyyteen, me helpotamme koneinvestointeja, helpotamme aineettomia investointeja. Me helpotamme työperäisen maahanmuuton lisäämistä, [Puhemies: Aika!] mikä on hyvä asia. Me helpotamme opiskelijoiden jäämistä Suomeen. Tämä ei olisi onnistunut toisella hallituspohjalla. Tällä se onnistuu, [Puhemies: Aika!] ja se on koko Suomelle hyväksi.

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden ylimielisyys näkyy. Edustaja Elomaa puhui ja esitteli ministeriaitioon vaihtoehtobudjettiamme. [Paavo Arhinmäki: Joka on reikiä täynnä!] Samaan aikaan katsoin ministeri Kulmunia: hän katsoi sivulle ja alkoi naureskelemaan.

Pääministeri Marin ehdotti eilen yhteistyön kättä. Kun sitä tarjotaan, sieltä naureskellaan. Tässä äskeinen puheenvuoro RKP:ltä osoittaa myös sen, ettei haluta kuunnella, mitä perussuomalaiset ovat sanoneet ympäristöpolitiikasta. Taakanjako EU:ssa: Kuka maksaa eniten? Ne, jotka saastuttavat vähiten. [Paavo Arhinmäki: Miten niin?] Yllätys yllätys. Eikö taakanjakosopimus — Romania, Unkari — pitäisi neuvotella uudestaan? Mitä Suomi sai puheenjohtajakaudella aikaiseksi? Ettekö te näihin tutustu? Ei yhtään mitään saanut aikaiseksi. Madridin kokousta hehkutetaan — täysi nolla. [Merja Kyllönen: Taakanjako oli käsittelyssä teidän hallituskaudella!] Me teemme muiden tehtävät. Te sanoitte, että jokainen tekee osansa. Niin, kun Suomi tekee kaikkien osat. Tästähän on kysymys.

Arvoisa puhemies! Haluaisin valtiovarainministeri Kulmunia muistuttaa siitä, että Eva on tänään julkaissut laskelmia, joissa osoitetaan, että jo peräti 2 600 euron palkkatuloilla verotus kiristyy. Tämä 2 600 euroa on kaikkein yleisin tulo palkansaajilla. [Ben Zyskowicz: Kepun mielestä suurituloisia ja rikkaita!] Sosiaaliturvamaksujen korotus ja myöskin kuntaveron korotus ovat tässä nämä suurimmat tekijät. Kaikkien palkansaajien kulutuksen veroaste nousee. Tämä on Evan tuoreesta laskelmasta. Te olette leikkaamassa kotitalousvähennystä. Te olette nostamassa polttoainenesteitten ja myöskin lämmitysnesteitten hintaa. Nämä kaikki syövät ne pienet sosiaaliturvakorotukset, joita olette hallituksessa tekemässä. Ettekö ole huolissaan siitä, että juuri nyt, tässä taloustilanteessa, kun kotimainen kulutuskysyntä olisi äärimmäisen tärkeää, teidän politiikallanne itse asiassa kulutuskysyntää tullaan heikentämään? [Puhemies: Aika!] Eikö tämä ole täysin väärä suunta tässä tilanteessa? [Ben Zyskowicz: Kepun mielestä palkansaajat ovat kaikki rikkaita!]

Arvoisa herra puhemies! Minulla on kotona teinejä, ja he tuppaavat käyttämään sanaa ”noloa”. Kun kuuntelee opposition, kokoomuksen ja perussuomalaisten puheenvuoroja vuorotellen, ei voi käyttää muuta sanaa kuin ”noloa” — niin pahoin täällä väärinymmärretään ja niin pahasti sitä väärinymmärrystä vielä totena täällä esitetään. [Leena Meri: Kiitos samoin!] Tuntui hyvältä olla Rinteen hallituksessa, ja kyllä tuntuu hyvältä olla Marinin hallituksessa. [Timo Heinonen: Kumpi paremmalta?] Teemme historiallisen panostuksen liikenteeseen. [Leena Meri: Oliko Rinne parempi?] Tämä vuosi 2019 on ollut laiha. Ensi vuonna liikenteeseen käytetään määrärahaa 616 miljoonaa enemmän kuin valtiovarainministeri Orpon hallituksen aikana on käytetty. Parannamme ostovoimaa ja teemme investointien myötä myöskin työpaikkoja. Ensi vuonna suomalaiset huomaavat, että alueilla alkaa tapahtua. 26 hanketta liikenteen parantamiseen yli 105 miljoonalla, ja vielä valtiovarainvaliokunnasta [Puhemies: Aika!] esitettiin 33 uutta hanketta.

Arvoisa puhemies! Alkuun havainto tämän keskustelun hengestä ja käytettyjen puheenvuorojen sisältöjen yhteistyöhön ilmenneestä asenteesta. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, Kurvinen?] Ihmettelen opposition edustajien puheenvuoroissa sitä, että kategorisesti kieltäydytään yhteistyöstä esimerkiksi suhteessa työmarkkinajärjestöihin. [Oikealta: Ei! — Ben Zyskowicz: Kuka on kieltäytynyt?] Kun puhutaan työllisyystoimien tekemisestä, [Oikealta: Kun te ette tee!] täällä on todettu niin keskustan ryhmäpuheenvuorossa kuin ministerien suulla, että nyt nimenomaan kolmikannalla on ensi keväänä näytön paikka työllisyystoimien aikaansaamisessa [Sari Sarkomaa: Nyt on hallituksen näytön paikka!] mutta viime kädessä vastuu on hallituksella ja eduskunnalla — ilman muuta juuri näin.

Edustaja Orpolle sanoisin vielä, että ilman muuta Sipilän hallitus teki paljon hyviä toimia. Mutta maailma ei tullut valmiiksi eikä Suomi tullut valmiiksi, vaan tämä hallitus jatkaa esimerkiksi yritysten ja yrittäjien toimintaympäristön parantamista, [Sari Sarkomaa: Ja verotuksen kiristämistä!] ja se on erinomaisen tärkeä asia.

Arvoisa puhemies! Täällä on vedottu Suomen Pankin ennusteeseen. Kannattaa katsoa heidän politiikkasuosituksiaan myös, kuten ansioturvan porrastamista ja työttömyysputken rajaamista. Nehän ovat suoraan kuin kokoomuksen ohjelmasta.

Täällä käytti edustaja Filatov aivan käsittämättömän puheenvuoron, jossa halveksittiin tiedettä ja sanottiin näitä laskennallisiksi efekteiksi. Sitä laskentaahan tehdään tieteessä, kun arvioidaan rokotusten toimivuutta. Samalla tavalla ekonomistit arvioivat ekonometrisesti, mitkä toimenpiteet toimivat. Ilmeisesti sitten Suomen Pankissa tai eduskunnan tietopalvelussa on vain kokoomuslaisia, kun he käyttävät tätä normaalia, hyvää taloustieteen valtavirtatutkimusta. Siitä jotain tiedetään.

Mainitsenpa vielä edustaja Lindtmanille, joka korostaa tuloerojen ja kasvun yhteyttä: Jos perehdytte siihen kirjallisuuteen, niin huomaatte, että se keskeinen mekanismi näiden ilmiöiden välillä on siinä, että jos tuloerot kasvavat liikaa, niin vasemmisto pääsee valtaan [Puhemies: Aika!] ja sössii talouden. Se on tämän tutkimuskirjallisuuden yksi keskeinen viesti. Se kannattaa tässä ottaa vakavasti. [Välihuutoja vasemmalta]

Arvoisa puhemies! ”Jos vasemmisto pääsee valtaan, niin se sössii talouden” on tieteellistä tutkimusta? Uskallanpa väittää, että edustaja Vartiainen ei tutkimusta löydä, jossa näin sanotaan, niin että se siitä tieteellisyydestä. Mutta edustaja Vartiaisen työllisyyspoliittista analyysia itse asiassa usein arvostan, ja me emme ole aina välttämättä niin monesta asiasta eri mieltä kuin uskoisi. Tosiasia on se, että jos otetaan työllisyysarviosta vain yksi palanen ja budjetista vain kaksi elementtiä, sosiaaliturvan korotukset ja verotukset, niin silloin saadaan laskennallisesti lopputulos, jolla on negatiivinen työllisyysvaikutus, koska sosiaaliturvan korotus aiheuttaa negatiivisen työllisyysvaikutuksen. Tällä logiikalla me ajauduimme tilanteeseen, jossa sosiaaliturvan poistaminen kokonaan antaa parhaan työllisyystuloksen. Uskallanpa väittää, että tekään ette loppupeleissä ole sitä mieltä, että näin pitäisi toimia, [Vasemmalta: Ehkä ovat!] koska kulutuskysynnällä, myös niiden köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien kulutuskysynnällä, on merkitystä, ja mitä tulee tähän Suomen Pankin tänään julkaistuun selvitykseen, niin tässä sanotaan [Puhemies koputtaa] sanasta sanaan näin: ”Korkeasuhdanne on Suomessa ohi, ja kasvu hidastuu tilapäisesti kansainvälisen talouden [Puhemies: Aika!] heikkenemisen vuoksi. Edellytykset kasvun nopeutumiselle ovat kuitenkin olemassa, koska ostovoima kasvaa.” [Jukka Gustafsson: Vartiainen meni kanveesiin!]

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen talouspoliittinen linja on selkeä ja johdonmukainen, se on vastuullinen. Täytyy sanoa, että kyllä kokoomuksenkin talouspoliittinen linja on johdonmukainen ja selkeä. Se on selkeä siinä, että heikommin pärjäävät ihmiset unohdetaan tietoisesti ja hyväosaisille ihmisille tehdään miljardipanostuksia — siis miljardipanostuksia tehdään hyväosaisille ihmisille. [Välihuutoja]

Suomen menestystarina on perustunut siihen, että tällainen pienestä köyhästä maalaiskylästä oleva — samalla tavalla kuin köyhästä lähiöstä oleva — pystyy menestymään samalla tavalla tässä maassa, ja tämähän on teidän arvojenne vastaista, [Ben Zyskowicz: Eihän ole! Naurettava väite!] ja se näkyy todella hyvin teidän vaihtoehtobudjetistanne. Nämä vähimmäisetuuksien lisäykset eivät teille käy, yrittäjät eivät saa mitään, ennen kaikkea ne pk-yrittäjät, jotka Suomessa ne uudet työpaikat luovat. Sen sijaan suurituloiset palkansaajat, yhteiskunnan hyväosaiset, saavat teitä miljardin, ja täytyy sanoa, että kaiken huippu on kyllä tämä autoveron poisto, jossa isojen citymaasturien ostajat [Puhemies koputtaa] jälleen kerran hyötyvät sadan miljoonan tulonsiirrosta. [Puhemies: Aika!] Täytyy sanoa, että kyllä tällä oikeudenmukaisuudella ei ole mitään tekemistä teidän vaihtoehtonne kanssa. [Ben Zyskowicz: Toimiikohan tuo edes tupailloissa?]

Arvoisa puhemies! On jotenkin liikuttavaa kuunnella tätä, kuinka keskusta on nyt kasvattanut itselleen sydämen tässä vaalien jälkeen [Välihuutoja] ja tekee vain tulontasauspolitiikkaa nyt uudessa hallituskokoonpanossa ja viime kaudella kaikki tekemisemme olivatkin... [Puhemies koputtaa] — Anteeksi, arvoisa puhemies, on vaikea kuulla edes omaa ääntään tässä. — Ja nyt kaikki viime kaudella tehdyt toimenpiteet olivatkin sitten kokoomuksen ansiota tai syytä.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kuitenkin kysyä nyt tarkennusta, kun meille on hieman epäselvää vielä tämä valtiovarainministeri Kulmunin kertoma: millä tavoilla väititte kotitalousvähennyksen paranevan, kun meidän tietojemme mukaan enimmäismäärää ehdotetaan alennettavaksi 2 400 eurosta 2 250 euroon, samoin prosenttiosuutta kustannuksista ehdotetaan alennettavaksi työkorvausten osalta 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkkojen osalta 20 prosentista 15 prosenttiin? Mistä nämä tiedot löytyvät siitä, mitä väititte juuri äsken, että kotitalousvähennys joiltain osin paranisi? [Sari Sarkomaa: Ei ainakaan budjettikirjasta!]

Arvoisa puhemies! Kokoomus on viitannut moneen kertaan, sinänsä aivan oikein, tietopalvelun laskemaan 5 000 työpaikan arvioon. Pitää nähdä sen taakse, mihin se arvio perustuu. Se perustuu siihen, että tämä Marinin hallitus, Rinteen hallitus, kasvattaa työttömyyskorvausta. Ja ymmärrän kokoomuksen kritiikin sitä vasten, että kokoomus vaihtoehtobudjetissaan leikkaa työttömyysturvaa, leikkaa toimeentulotukea ja päälle vielä leikkaa työttömien tulevia eläkkeitä. Mutta sitä hämmästyin, kun edustaja Kankaanniemi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa tukeutui näihin kokoomuksen lukuihin [Kokoomuksen ryhmästä: Ne on tietopalvelun!] ja kritisoi tätä työttömyysturvan parantamista. Onko todella perussuomalaisten linja se, että suomalaiset, työttömien toimeentulo, unohdetaan ja keskitytään vain ulkomaalaisiin? Teitä ei tunnu suomalaisten työttömien toimeentulo kiinnostavan pätkääkään. Te kritisoitte korotuksia tällä luvulla — korotuksia, joita tehdään työttömyysturvaan. [Ben Zyskowicz: Arhinmäki, mistä saamme oikeat luvut budjetin vaikutuksista?]

Arvoisa herra puhemies! Hallitus, olette puolustaneet budjettia ensi vuodelle ja korostaneet, että... [Hälinää]

Arvoisa herra puhemies! Aloitan nyt alusta tämän puheenvuoroni. Eli hallitus on puolustanut ensi vuoden budjettia sillä, että pieni- ja keskituloisten verotus kevenee, mutta kuinka ollakaan, Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva antoi juuri tänään selvityksen, että palkansaajien kokonaisveroaste nousee lähes kaikissa kunnissa yli 2 650 euron kuukausituloilla, ja nämä ovat juuri niitä sairaanhoitajia, niitä vuorotyötä tekeviä sairaanhoitajia, joiden verotus kovenee. Minä kysyisin teiltä, että mitenkä te vastaatte nyt tähän tietoon, mikä tänään on tullut. Minusta tämä on huolestuttavaa. Mielestäni myös hallitus on luovuttanut täysin tämän vanhusten hoitajamitoituksen kanssa. Teidän oma mokanne siinä, että hallitus kaatui, aiheutti sen, että hoitajamitoitus viivästyy. Näin meille sitä perusteltiin. Millä tavalla kuvittelette, että ihmiset tuolla kentällä, vanhukset, heidän hoitajansa tällaisen viestin vastaanottavat?

Arvoisa puhemies! Me olemme veroista puhuneet täällä useaan kertaan, ja on tullut ilmi, [Sari Sarkomaa: Tavallisen suomalaisen keskituloisen verotus kiristyy!] että tämän hallituksen toimesta lasketaan tavallisen ihmisen, niin palkansaajan, eläkkeensaajan kuin etuuksiensaajan, painottuen pienituloisiin, veroja yhteensä 200 miljoonaa.

Ja, puhemies, se ongelma, mikä tässä hieman on, on tämä viime kaudella tehty kiky-sopimus. Olemme todenneet useasti, että silloin kokoomus toi pöytään pakkolakiuhat. [Timo Heinonen: Ei, se oli Sipilä!] Pakkolakiuhkien jälkeen kävi niin, että tehtiin kiky-sopimus, joka muun muassa näiltä ahkerilta sairaanhoitajilta, siivoojilta, julkisen puolen työntekijöiltä leikkasi lomarahat, [Sari Sarkomaa: Voi tätä käsien pesua!] ja vaikuttavatpa muuten nämä viime kaudella tehdyt päätökset edelleen siihen yhtälöön, [Oikealta: Eikö se pääministeri ollut Sipilä silloin?] mistä me olemme keskustelleet täällä salissa moneen kertaan.

Hallituksen toimin verotusta lasketaan pienituloisilta 200 miljoonaa, ja valtiovarainministeriön laskelmien mukaan [Puhemies koputtaa] ostovoima paranee [Puhemies: Aika!] 70 prosentilla ihmisistä hallituksen toimien seurauksena. [Arja Juvonen: Sairaanhoitajien verotus korottuu!]

Arvoisa puhemies! Sama ilmiö toistuu: edustaja Viitanen syyttää hallituksen saamattomuudesta edellistä hallitusta. [Välihuutoja vasemmalta] Te olette hallituksessa, teidän ratkaisujenne yhteissumma määrittelee sen, lisääntyvätkö ihmisten tulot vai vähenevätkö. Keskituloisen palkansaajan käteen jää vähemmän rahaa ensi vuonna kuin tänä vuonna, [Oikealta: Kyllä!] ja se on teidän syynne, ei ole meidän, edellisen hallituksen syy. Minusta on aivan käsittämätöntä kääntää sitä meille, koska ne sivukulut nousevat ja te ette kompensoi sitä, niin kuin me teimme joka kerta viimeksi, koska me halusimme, että työnteko kannattaa ja että keskituloiselle ahkeralle suomalaiselle ihmiselle jää enemmän käteen, [Oikealta: Oikein!] kannattaa tehdä lisätöitä, kannattaa ponnistella, jotta jää jotain sen niukkuuden päälle, jotain, millä voi parantaa omaa elämäänsä. Sellaista yhteiskuntaa Suomessa pitäisi rakentaa, sellaista, joka motivoi, sellaista, joka kannustaa, [Puhemies koputtaa] eikä niin, että lyödään keskituloista ihmistä nuijalla päähän.

Arvoisa puhemies! Eivät kahden käden sormet riitä niille kerroille, kun valtiovarainministeri Orpo täällä viime kaudella vetosi valtiovarainministeriön virkavastuulla tehtyihin laskelmiin. Nyt korvia huutaa se hiljaisuus, korvia huutaa se hiljaisuus, jolla Orpo yrittää vaieta nyt nämä samat laskelmat. Nimittäin ne samat virkamiehet, jotka edelleen samalla virkavastuulla tekevät työtään, ovat laskeneet, että 70 prosentilla suomalaisista käteenjäävät tulot kasvavat, ostovoima kasvaa [Kimmo Kiljunen: Onko ymmärretty?] ja ainoa ryhmä, jossa ne eivät kasva, ovat ne kaikkein hyvätuloisimmat. — Arvoisa edustaja Orpo, ymmärrän, että se teitä harmittaa, mutta tässä meillä on iso ero, [Välihuutoja oikealta] oikeisto-opposition ja hallituksen kesken meillä on iso ero. Me panostamme, kohdistamme veronkevennykset ja panostukset sinne, missä eniten tarvetta on, emmekä niihin kaikkein rikkaimpiin, niin kuin kokoomus tekisi. [Timo Heinonen: 2 300 euroa!] Tässä se ero on. Jätetään ihmisten arvioitavaksi, kumpi on parempi. [Sari Sarkomaa: 2 300:ko on kaikkein rikkaimmat? — Paavo Arhinmäki: 20 prosenttia!]

Arvoisa herra puhemies! Kyllä keskustalla on lämmin sydän, ja se sykki edellisen hallituksen aikana ja sykkii edelleen tämänkin hallituksen aikana. Hienoa, jos kokoomus on huomannut, että meidän sydämemme sykkii. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Se sykkii vahvasti koko maan tasapainoiselle kehittämiselle, missä ovat mukana meidän väyläverkostojen kehittäminen, meidän yrittäjyyden kehittäminen ja yrittäjyysedellytysten parantaminen ja myös perheet, lapsiperheet, eläkeläiset — hyvin lämpimästi meidän sydämemme sykkii näille asioille.

Iso asia, mikä tässä on ollut keskustelun alla, on työllisyys. Senkin eteen sydän sykkii. Kuulostelinkin äsken, että salissa on yksimielisyys, mitenkä työllisyyttä kehitetään, ja olin vähällä kiittääkin edustaja Vähämäkeä tästä kädenojennuksesta perussuomalaisten suunnasta, mutta kun kuuntelin Tavion puheenvuoron, niin en ole enää ihan niin varma siitä yhteistyöstä, minkä kanssa voisimme elää ensi keväänä.

Kiitän myös kokoomusta näistä näkemyksistä, mutta unohditte kyllä ryhmäpuheenvuorossanne yrittäjien maininnan täysin. Onneksi olette nyt [Puhemies koputtaa] hieman paikanneet sitä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Heinonen, sen jälkeen Guzenina ja sitten ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! SDP, te väitätte olevanne työväenpuolue, mutta te kiristätte jo 2 300 euroa saavalta työntekijältä ensi vuonna veroa, [Paavo Arhinmäki: Luku vaihtuu joka puhujalla! Kuka antaa seuraavan luvun?] eli tarjoilijasta ylöspäin kaikkien työn verotus tulee ensi vuonna kiristymään. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Valtiovarainministeri Kulmuni, tämä Marinin hallituksen budjetti tulee 5 000:lla lisäämään työttömyyttä, mutta jos teillä on laskelmia toimista, jotka nostavat työllisyyttä, me katsoisimme mielellämme niitä. Kertokaa nämä laskelmat meille.

Ja nyt on, arvoisa puhemies, kysyttävä keskustalaisilta: arvoisat keskustalaiset, oletteko te ylpeitä Juha Sipilän perinnöstä vai häpeättekö te Juha Sipilän perintöä vai kysyttekö te, kuka Juha Sipilä oikein on? [Naurua]

Arvoisa puhemies! Eilen täällä salissa viime vaalikauden valtiovarainministeri Orpo sanoi aika viisaasti, että perustus pettää, jos se rakennetaan hiekalle. Tästä olen aivan samaa mieltä. Tuota viime vaalikauden hiekalle rakentamista, sen perintöä, tämä Sanna Marinin hallitus joutuu nyt kantamaan eli joutuu tekemään vaativaa työtä sen perinnön pohjalta, jonka kokoomusjohtoinen hallitus [Sari Sarkomaa: Vika on aina kaikissa muissa kuin sosiaalidemokraateissa!] jätti Suomelle vain kahdeksan kuukautta sitten. Yksi tähän perintöön kuuluva, hyvin murheellinen seikka on tämä vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen edelleen — edelleen — ratkaisematon ongelma. Jos tämä olisi jo toissavaalikaudella hoidettu kuntoon, [Oikealta: Miksi ette hoida nyt?] meillä esimerkiksi alan houkuttelevuus olisi aivan eri luokkaa kuin tänä päivänä. Se syy, minkä takia ministeri Kiuru joutuu nyt porrastamaan tämän lain voimaantuloa, [Puhemies koputtaa] johtuu siitä, että alalle ei kertakaikkisesti [Puhemies: Aika!] löydy riittävästi henkilökuntaa [Puhemies: Aika!] johtuen siitä, miten kokoomus on tämän perinnön Suomelle jättänyt. [Välihuutoja oikealta]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Otetaan vielä edustaja Kurvinen ja sitten ministerit.

Herra puhemies! Tässä on moniakin... [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Saan varmaan puhua kohta 5 minuuttia, kun täällä huudetaan.

Herra puhemies! Ihan muutamiin asioihin kiinnitän huomiota. Täällä on kokoomukselta ja kokoomuksen oikeistoapupuolueilta, perussuomalaisilta ja kristillisdemokraateilta, tullut väite, että kuntaverotus kiristyy nyt valtavasti hallituksen takia. Se ei kiristy hallituksen takia, vaan se kiristyy sen vuoksi, että viime vaalikaudella emme pystyneet kokoomuksen kanssa saattamaan sote-uudistusta maaliin, vaan se epäonnistui, [Oikealta: Se oli Sipilän hallitus!] koska niin vahvasti olisi pitänyt markkinoille avata meidän terveydenhuoltoamme. Siksi sote-uudistus epäonnistui. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tällä vaalikaudella tulemme toteuttamaan demareitten kanssa tämän sote-uudistuksen.

Tulemme myös toteuttamaan toisen uudistuksen, mikä kaatui viime vaalikaudella kokoomuksen takia. Perhevapaauudistusta ei saatu maaliin viime kaudella, koska kokoomus halusi rajoittaa perheiden valinnanoikeutta ja kokoomus halusi poistaa kotihoidon tuen, leikata perheiltä. Me toteutamme demareitten kanssa myös [Puhemies koputtaa] perhevapaauudistuksen, [Puhemies: Aika!] joka ei leikkaa. [Kalle Jokinen: On se ihana se vasemmistohallitus!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Sitten ministeri Haatainen, 2 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu perusturvan nostamisesta ja sen vaikutuksista työllisyyteen tavallaan osoittaa sen vaikeuden, mikä ylipäätänsäkin on työllisyysvaikutusten arvioinnissa silloin, kun puhutaan politiikkatoimista. Minä toivoisin, että tässä keskustelussa otettaisiin vähän laajempi luuppi sillä tavalla, että katsotaan, että mitä myös pitkällä tähtäimellä saadaan työllisyyspolitiikalla aikaan: [Ben Zyskowicz: Kertokaa oikeat luvut!] voidaan palauttaa ihmisiä työkuntoisiksi, vahvistaa heidän osaamistaan, jotta he ovat paremmin työmarkkinoiden käytettävissä, ja on myös se sosiaalinen puoli, että me pidämme huolen siitä, että ihmiset ylipäätänsä voivat hyvin ja pystyvät myös itse, omaehtoisesti työllistymään.

Toinen asia, jota toivoisin tähän keskusteluun, liittyy siihen, että meidän pitää huolehtia koko ajan siitä, että yrityksillä on mahdollisuudet rekrytoida työntekijöitä ja että heidän kasvuedellytyksensä säilyvät. Silloin puhutaan osaavan työvoiman saannista. Meillä on liikaa yrityksiä, jotka haluaisivat rekrytoida mutta ei ole riittävästi osaajia. [Sari Sarkomaa: Liikaa yrityksiä?] Tästä syystä meidän pitää kiinnittää huomiota myös siihen, miten meillä työllistyvät entistä paremmin jo täällä maassa asuvat maahanmuuttajataustaiset ihmiset ja erityisesti opiskelijat, jotta he tutkinnon saatuaan voisivat työllistyä suomalaisille työmarkkinoille ja heidän osaamisensa olisi yritysten käytettävissä.

Mutta sitten tämä iso työvoimapolitiikka, jota meidän pitää tehdä. Täällä hallitus tarttuu nyt siihen, että me kokoamme yhteen kuntiin — tämän kuntakokeilun kautta, josta on kyselty täällä — TE-keskusten ja kuntien osaavat voimat. Eli sosiaali- ja terveystoimi, TE-keskusten palveluosaaminen, koulutuspalvelut saadaan saman kunnan piiriin ja näin pystytään tehostamaan ja vaikuttavuutta parantamaan näissä työllisyyspalveluissa. Se on minusta ihan olennaista. Siitä on hyviä konkreettisia esimerkkejä olemassa, [Puhemies koputtaa] ja tähän käydään nyt käsiksi. Lukuisa liuta muita [Puhemies: Aika!] työvoimapolitiikan keinoja on tulossa. [Sari Sarkomaa: Montako uutta työpaikkaa ensi vuonna, työministeri Haatainen?] Työryhmät valmistelevat näitä, ja ensi vuoden puolella palataan niihin. [Ben Zyskowicz: Kertokaa oikeat luvut!]

Arvoisa puhemies! Täällä kritisoitiin tulonjakovaikutuksia. Kun otetaan kaikki budjetin toimet huomioon, niin kyllä, 70 prosentilla kotitalouksista kasvavat käteenjäävät tulot [Antti Kurvinen: Kuunnelkaa, kokoomus!] — 70 prosentilla kotitalouksista kasvavat käteenjäävät tulot. Tämä on seurausta siitä, että tehdään esimerkiksi veronkevennyksiä 200 miljoonaa kohdentaen ne pieni- ja keskituloisiin. Tämä tietenkin on ollut yleensä yhteistyössä kokoomuksen kanssa vaikeaa, kun ne täytyy kohdentaa aina kaikkiin tuloluokkiin, myös sinne suurituloisille, ja siitähän teillä on myös omassa vaihtoehtobudjetissanne aivan selkeä esimerkki, jossa te haluaisitte nimenomaan pienituloisille tehdä leikkauksia siten, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan eläkekertymä katoaisi heiltä pois. Se olisi leikkaus pienituloisille.

Arvoisa puhemies! Täällä kritisoitiin myös sitä, mistä nämä maksumuutokset johtuvat. Nehän ovat työmarkkinajärjestöjen sopimia sivukuluja, ja tietenkin jos aina automaattisesti kompensoitaisiin kaikki, se johtaisi siihen, että käytännössä tien päässä olisivat tasavero ja eduskunnan budjettivallan pieneneminen — tien päässä olisi tasavero, ja tämän salin budjettivalta pienenisi. [Kalle Jokinen: Eli te hyväksytte, että käteenjäävä tulo vähenee?] Tämä hallitus ei sitä kannata, ja en ole varma, kannattaako kokoomus tasaveroa tai budjettivallan vähentämistä. Epäilen.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä vastata myös tähän kotitalousvähennysasiaan, joka täällä edustaja Multalan osalta nousi esiin. Maksimivähennykseen oikeuttava remonttityö — siis remonttityö — kasvaa, koska ennen maksimivähennyksen sai 5 000 euron remonttikuluilla ja jatkossa sen saa 5 875 euron remonttikuluilla. [Antti Kurvinen: Jauhot suuhun! — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Liikkumattomuus on yksi Suomen suurimmista tulevaisuudenkysymyksistä. Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle jopa 7 miljardia euroa. Panostukset etenkin lasten ja nuorten liikkumiseen ovat äärimmäisen tärkeitä. Etenkin panostukset Liikkuvaan kouluun tekevät minut hyvin tyytyväiseksi.

Toinen suuri huoleni on Kaakkois-Suomea vaivaava poismuutto. Näkymät nuorilla eivät ole riittävän hyvät, ja juuri Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on suuri merkitys vetovoimaan ja pitovoimaan alueellamme. Vetoankin hallitukseen, että myötävaikutatte näiden nuorten huoleen ja suuntaatte panostuksia ja tarmoa juuri LUTin aloituspaikkojen lisäämiseen.

Arvoisa puhemies! Sitten niihin isoihin tosiasioihin. Kokoomus on tarjonnut teille vaihtoehtoja, mutta ne eivät ole hallitukselle kelvanneet. Nostan muutaman pääpointin esiin hallituksen budjetista: Työllisyystoimet puuttuvat, ja itse asiassa hallituksen budjetti vaikeuttaa työllistymistä. [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!] — Pitää. — Tämä vääjäämättä tulee tarkoittamaan sitä, että velkaa otetaan lisää, velkaa, joka kaatuu lapsiemme niskaan. Kauniit puheet ympäristöystävällisyydestä tarkoittavat todellisuudessa 100 miljoonan euron lisäystä ympäristölle haitallisiin yritystukiin. — Ei tullut välihuutoja siihen enää. [Naurua] — Ja kaiken tämän huipuksi Eva kertoi tänään, että palkansaajien kokonaisveroaste kohoaa lähes kaikissa kunnissa yli 2 650 euroa kuukaudessa tienaavilla. — Ei välihuutoja. Olen siis asian ytimessä. [Naurua — Jari Myllykoski: Kyllä!]

Arvoisa puhemies! Yhteenvetona: velkaa, puhetta ilman tekoja ja työtätekevien ihmisten kuritusta. Ei kiitos.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä arvioidaan työllisten määrän kasvavan, työllisyysasteen nousevan 73,4 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Työllisyystoimien ja aktiivisen työllisyyspolitiikan tarve on ilmeinen, ja onnistuminen on niin hallituksen kuin koko yhteiskunnan yhteinen haaste.

Hallituksen työllisyyspaketin pyrkimys on nopeuttaa työllistymistä ja tarjota työnhakijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa palvelua. Tavoitteena on, että yhä useampi osatyökykyinen ja pitkäaikaistyötön pääsee osalliseksi yhteiskuntaan työpaikan, koulutuksen tai räätälöidyn palvelun kautta. Osaamista parantavia toimia lisätään ja vastausta yritysten työvoimapulaan haetaan myös jatkuvan oppimisen keinoin. Työllisyyspotentiaalia on useissa väestöryhmissä, eniten yli 55 vuotta täyttäneissä. Toimenpiteitä tarvitaan lisäksi erityisesti niiden nuorten työllistämisessä, jotka ovat jääneet kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Maahanmuuttajien työllistymiseen voidaan hyviä keinoja löytää myös käynnistyvien kuntakokeilujen kautta. Toisaalta työperäisen maahanmuuton prosesseja sujuvoitetaan ja pyritään näinkin varmistamaan osaavan työvoiman tarjonta.

Kestävä ja kunnianhimoinen energia- ja ilmastopolitiikka tukee teollisuuden uudistumista vähäpäästöiseksi ja avaa samalla uusia vientimahdollisuuksia. On tärkeää lisätä mahdollisuuksia viedä myös isompia palveluratkaisuja ja kokonaisuuksia muun muassa kehittyvien markkinoiden mittaviin tarpeisiin. Yritysten tekemä yhteistyö on tässä avainasemassa.

Verokertymän arvioidaan kasvavan 2,7 prosenttia, mutta talousarvio jää silti alijäämäiseksi ja lainanottoa joudutaan lisäämään. Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääntyminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.

Väestön ikääntymisestä ja terveydenhoitomenojen kasvusta aiheutuu talouteemme tulevinakin vuosina suuri paine. Samalla työikäisen väestön osuus vähenee. Sote-uudistus ei todennäköisesti tulle ensimmäisiin 5—10 vuoteen tuomaan rakenteellisia säästöjä. Tarve turvata vanhustenhoidon hyvä laatu on suuri, ja sen takaaminen maksaa lähes välttämättä. Erikoissairaanhoidon hoitokeinot kehittyvät, ja myös tämä tuo lisäkuluja. Nopeampi pääsy terveydenhoidon piiriin saattaisi vähentää kalliimpien hoitojen kuluja.

Näiden paineiden rinnalla on äärimmäisen tärkeää säilyttää taloutemme ja hyvinvointimme edellytykset kehittämällä laadukasta koulutusta. Aiempien hallituskausien säästölinja koulutuksen osalta saadaan tässä talousarvioesityksessä katkeamaan. Kuntien tiukka taloustilanne luo kuitenkin suuren paineen perus- ja lukio-opetuksen laadun säilymiselle. Hallitus on luvannutkin vahvistaa kuntatalouksia ja muun muassa rahoittaa kaikkien kunnille tulevien uusien tehtävien kulut. Kasvavien sote-menopaineiden alla ja tehtyjen sitovien henkilömitoitusten ja säätelyn rinnalla meidän tulee tarkasti seurata, säilyykö koulutuksen laatu ilman vastaavia lakisääteisiä mitoituksia. Hallituksella on vahva tahtotila koulutuksen laadun kehittämiseen ja hyvät ministerit työtä vahtimassa.

Vielä muutamia tärkeitä ihmisoikeusperustaisia nostoja talousarviosta: Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ehdotetaan hallintotuomioistuimelle ja oikeusavulle 1,8 miljoonan euron lisäystä kuluvan vuoden tasoon verrattuna. Turvapaikkahakemukset käsitellään ilman aiheettomia viivästyksiä yksilöllisessä ja oikeusturvan takaavassa menettelyssä. Tavoitteena on, että keskimääräinen käsittelyaika on hallinto-oikeuksissa alle kuusi kuukautta. Sovimme myös, että Pakolaisneuvonnan resurssit turvataan, jotta jokaisella tarvitsevalla on mahdollisuus saada riittävä oikeudellinen apu. Meidän on varmistettava, että virheellisiä, toisen ihmisen hengenvaaraan asettavia päätöksiä emme Suomessa enää ikinä tee. Migrin turvapaikkahakemusten käsittelyssä uudet hakemukset pystytään käsittelemään säädetyssä aikataulussa. Resurssi ei valitettavasti silti vieläkään riitä purkamaan vuonna 2015 syntynyttä ruuhkaa. On inhimillisesti oikein, että valiokunta linjaa, että tätä joukkoa koskien valmistellaan ensi vuoden aikana kestävä ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä näihin työllisyyspalveluihin ja työllisyysvaikutuksiin puuttua. Nimittäin opposition suunnalta nytten sanottiin näin, että työllisyyspalveluihin ja yrityspalveluihin satsaaminen vain kasvattaisi hallintoa ja lisäisi julkisen puolen menoja. Mutta, hyvät opposition edustajat, niin kuin tuossa jo toin Kuhmon esimerkin, niin Kuhmossa on satsattu jo vuodesta 2013 työllisyydenhoitoon, kaupunki on satsannut siihen rahallisesti ja tehnyt hankkeita, ja sitä kautta pitkäaikaistyöttömiä on työllistetty, ja he ovat työllistyneet sinne yksityisellekin puolelle.

Jos tämmöisiä hyviä malleja olisi mahdollisuus nyt vielä monistaa tähän yhteiskuntaan... Tämä maan hallitus on tekemässä juuri sitä. Työllisyyden kuntakokeilut alkavat 2020, ja niin kuin tässä totesin iloisena, Kainuussakin tämmöinen kokeilu sitten suoritetaan koko maakunnan alueelle pois lukien Puolanka, joka sitten lähtee toisen kunnan kanssa Pohjois-Pohjanmaan suunnalla tähän kokeiluun.

Hyvät opposition edustajat, te olette tässä tuoneet esille sitä, että tämän maan hallitusohjelma ja budjettikin ovat sosiaalisesti epäoikeudenmukaiset, mutta tämähän tuo sitä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Ei pelkästään se raha ole se asia, vaan se, että se pitkäaikaistyötön pääsee töihin ja pääsee työllistymään. [Sari Multala: Kyllä!] Nämä ovat niitä työllisyysvaikutuksia, jotka ovat, edustaja Multala, positiivisia. Ei pelkästään, puheenjohtaja, rahassa vaan myös näissä ihmishengissä.

Arvoisa herra puhemies! En voi välttää kiusausta, kun tässä edustaja al-Taee välihuudossaan muistutti monopolirahasta. Kiinnostaisi tietää, jokohan hallitus on budjettiinsa löytänyt ne SDP:n lupaamat 200 miljoonaa, jotka tulevat harmaan talouden kitkemisestä sillä 20 miljoonan euron panostuksella. En niitä tästä keltaisesta kirjasta vielä kiusaksenikaan löytänyt, vaikka vielä viime vuonna niitä SDP lupasi kyllä valtion sampoon tuoda.

Mutta sitten itse aiheeseen, arvoisa puhemies. Ennustuksia laativien laitosten konsensuksen mukaan talouskasvu hiipuu dramaattisesti tämän vaalikauden loppuun mennessä. Julkisen talouden suunnitelman perusskenaarion mukaan julkisyhteisöiden velkaantumista suhteessa BKT:hen ei saada merkittävästi taitettua vaalikauden aikana. Parhaimmillaankin se saadaan pidettyä suurin piirtein vakiona. Tämä kaikki siitäkin huolimatta, että maailmantalouden yllä on sakea pilvi erilaisia riskiskenaarioita brexitistä kauppasotiin, euroalueen pankkien riskinkantokyvystä valtiontalouksien kestävyyteen. Kiina voi alkaa sakata tai esimerkiksi Persianlahden alue tai Lähi-itä kriisiytyä. Mikäli maailmantalous alkaa yskimään, niin Suomi kärsii vientivetoisena kansantaloutena ensimmäisenä. Maailmanlaajuisen taantuman tilanteessa Suomen julkisen talouden suunnitelmaan jätetty pelivara voi olla liiankin ohut. IMF ja EU-komissio ovatkin jo nuhdelleet Suomea julkisten menojemme paisumisesta. Suomi on putoamassa EU:n mallimaiden joukosta samaan mutasarjaan, jossa ovat Etelä-Euroopan holtittomat maat.

Arvoisa puhemies! Marinin hallituksen koko budjetin uskottavuus lepää työllisyystoimien ja tavoitellun 75 prosentin työllisyysasteen varassa. Tähän nähden on vastuutonta, että hallitus lisää menoja etupainotteisesti, vaikka työllisyystoimia ei ole esitetty konkreettisella tasolla ensimmäistäkään. Itse asiassa eduskunnan tietopalvelun mukaan hallituksen vuoden 2020 budjetin työllisyysvaikutus on 5 000 työpaikkaa negatiivinen. Hallitus lähtee siis takamatkalta kohti maaliaan noin 60 000 uuden työpaikan tavoittelemiseksi. Silmiinpistävää on, että työministeri Harakka laitettiin jo puolen vuoden jälkeen ministerikierrätykseen, ja on sen takia syytä kysyä, kävikö tehtävä liian haastavaksi hallituksessa, joka selvittelee ja laatii tiekarttoja mutta ei tahdo eikä toteuta päättäväisesti. Mikäli työllisyystavoitteita ei saavuteta, on hallitus luvannut arvioida uudelleen aiemmin päätettyjä menonlisäyksiä. Mutta kuinka realistisena kukaan voi pitää sitä, että tämä vasemmistohallitus uskaltaa leikata yhtäkään sen eturyhmille jakamaa saavutettua etua sellaisessa tilanteessa? Äänestäjien lahjominen heidän omilla rahoillaan on ollut vasemmiston ikiaikainen keino saavuttaa valtaa, vaikka se vie kansakuntaamme yhä syvemmälle vaikeuksien suohon. Tämä ei ole vastuullista, ja myös taloustieteessä on konsensus siitä, ettei elvyttävää budjettia pitäisi laatia taloussyklin huipulla, kuten hallitus on nyt tekemässä. Tämä Rinteen—Marinin talouslinja on tiedevastainen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen investointiohjelma tai — kuten se asian itse ilmaisee — tulevaisuusinvestoinnit ovat todellisuudessa omaisuudenmyyntituotoilla rahoitettuja tavallisia käyttömenoja. Säätytalolla haluttiin venyttää todellisuutta, kun hallituspuolueet jakoivat veronmaksajien rahaa härskisti omille eturyhmilleen. Tämä omaisuudenhoidon strategia on ennenkuulumaton ja vertautuu Kalevalan sammon ryöstöön. [Hannakaisa Heikkinen: Olitteko paikalla?] Erikoisinta tässä politiikassa on se, että kaikista puolueista juuri vasemmistoliitto on valmis tällaiseen ideologiseen yksityistämiseen hallituspuolueena.

Arvoisa puhemies! Kokoomus ei halua tuhlata kansallisvarallisuuttamme käyttömenoihin vaan tehdä aitoja tulevaisuusinvestointeja, jotka tuottavat hyvää vielä vuosikymmentenkin päästä. Me käyttäisimme kansallisomaisuutta siten, että pääomittaisimme raidehankeyhtiöitä sekä suomalaisia korkeakouluja. Esimerkiksi miljardin euron osakepotin siirtäminen korkeakoulujen taseisiin vahvistaisi niiden autonomiaa ja itsenäistä rahoitusta osinkovirtojen kautta.

Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että vasemmistohallitus on väistelemässä vastuuta ja jakamassa eturyhmilleen rahaa isänmaan kokonaisedun sijaan. Tämän vuoksi tämä budjettiesitys ei nauti luottamustani. Välimerellinen, vastuuton taloudenhoito ei saa pesiytyä Suomeen, muutoin olemme tilanteessa, jossa seuraava hallitus joutuu siivoamaan sosialistien aiheuttamat sotkut.

Ja loppuun todettakoon, että yhdyn kaikkiin kokoomusedustajien esittämiin lausumaehdotuksiin sekä epäluottamuslauseisiin.

Arvoisa puhemies! Lisää veroja työssäkäyville ja yrittäville suomalaisille, kalliimpi arki kaikille, ja enemmän velkaa lastemme maksettavaksi. Näin voi tiivistää uusvanhan sukupolven, Rinteen—Marinin hallituksen ensimmäisen talousarvion keskeiset vaikutukset suomalaisille. Rinteen—Marinin hallitusohjelma tavoittelee sosiaalisesti oikeudenmukaista Suomea. Hallituspuolueilla näyttää olevan perin erikoinen näkemys sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, kun katsotaan tätä ensimmäistä talousar-vioesitystä. Hallitus on tehnyt suorastaan epäoikeudenmukaisen valinnan. Hallitus rankaisee sitä ahkeraa työnaista ja ‑miestä, joka nousee joka aamu töihin, mutta palkitsee sitä, joka ei nouse aamulla töihin. Kaiken lisäksi hallitus vie eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan työn viideltätuhannelta suomalaiselta. Eikö tämä ole sosiaalisesti mitä epäoikeudenmukaisinta politiikkaa? Miksi hallitus ei kannusta ahkerien Suomea vaan lannistaa Suomesta köllöttely-yhteiskunnan?

Arvoisa puhemies! Pääministeri Marinin CV:stä on nostettu esille negatiivisessa sävyssä kassatyö. Se on kyllä erittäin outoa. Meidän kaikkien päättäjien olisi hyvä ollut tehdä rehellistä duunarin työtä tai ylipäätään jotain muuta työtä kuin tätä politiikkaa. Se antaa ymmärrystä siitä, että kaikki työ on arvokasta ja ahkeruudesta pitää palkita. Itse työskentelin lukioaikana viikonloppuja sekä kaikki loma-ajat apteekin kassalla — kassatyö todella kunniaan! Kaikkia tulisi palkita omasta työstä. Jokainen kassatyöntekijä, varastomies, hoitaja, virkamies ja asiantuntija on nettopalkkansa ansainnut. Eikö työväenpuolueeksi aikoinaan itseään kutsuneiden demareiden pitäisi ymmärtää nimenomaan tämä? Toivoni heräsi, kun pääministeri tviittasi toissa päivänä, että hän arvostaa jokaisen työntekijän, ammatinharjoittajan ja yrittäjän työtä korkealle. Hyvin puhuttu, arvoisa pääministeri. Tekoina nämä puheet eivät kuitenkaan valitettavasti näy, eivät sinnepäinkään. Päinvastoin, tämä hallitus antaa valtiovarainvaliokunnan mukaan myös kassatyöntekijän verotuksen nousta. Lähes kaikkien suomalaisten, myös pieni‑ ja keskitulosten, verotus kiristyy. Työn verotus kiristyy valtiovarainvaliokunnan mukaan kokonaisuutena katsottuna kaikilla noin alle 14 300 euroa sekä yli 24 000 euroa vuodessa ansaitsevilla. Evan uusi arvio tukee tätä käsitystä: verotus nousee ainakin yleisimmästä palkkatasosta, 2 600 euroa kuukaudessa ylöspäin, ensi vuonna. Ja sitten vielä tämä historiallinen polttoaineveron kertakorotus, joka rankaisee ihan jokaista autostaan riippuvaista työssäkäyvää ja yrittävää suomalaista, kotitalousvähennyksen leikkaus siihen vielä päälle on suorastaan pohjanoteeraus. Arvoisat hallituspuolueiden edustajat, kuinka te kehtaatte toistella täällä kerta toisensa jälkeen, että verotus kevenee, kun se tosiasiassa kiristyy? Lopettakaa rehellisyydestä säästäminen, se on väärä säästökohde. Kun kerran kiristätte verotusta, niin kiristäkää edes rehellisesti.

Hallituspuolueet, muun muassa RKP:n edustaja Adlercreutz täällä aiemmin on kehunut, miten hallitusohjelma näkyy suomalaisten arjessa. No, katsotaan, miten se näkyy suomalaisten lompakossa. Katsotaan uusmaalaisen, sanotaan, kirkkonummelaisen, perheen tilannetta: Tämän kirkkonummelaisen perheen kaksi keskituloista vanhempaa käyvät töissä omalla autollaan pääkaupunkiseudulla. He ajavat keskimääräistä enemmän kilometrejä. He elävät kaikkiaan aktiivista elämää, pitävät huolta asioistaan, kuskaavat lapsia harrastuksiin, he panostavat arkeensa, käyttävät tavanomaisen kotitalousvähennyksen. Hintalappu tälle kirkkonummelaiselle perheelle on jo tässä vaiheessa vaalikautta noin 800 euroa vuodessa. Tämä on ihmisten rahaa, se on oikeaa rahaa, jonka Marinin hallitus hallituksen päätösten perusteella vie. Ovatko nämä niitä parannuksia, joista te, hyvät hallituspuolueiden [Puhemies koputtaa] edustajat, olette ylpeitä? Onko RKP:llä ja keskustalla nykyisin sama asenne kuin punavihreillä [Puhemies koputtaa] hallituskumppaneilla: työmiehen ja ‑naisen euro sinne, satku tänne. Toivottavasti ei.

Arvoisa herra puhemies! Talousarvio ja arvio ja arvot. Siinä on varmasti keskeinen viesti tämän hallituksen talousarviokäsittelyssä. Olemme arvojen äärellä. Tässä talousarviossa kiteytyy juuri se, että nyt olemme muuttamassa arvoja siihen suuntaan, että me olemmekin ihmisiä lähellä emmekä vain rahaa lähellä. Tällä talousarviolla pystytään keskittymään juuri siihen, mikä on kaikkein tärkeintä: ihminen.

Vaikka media ja oppositio ovat haukkuneet tämän hallituksen ja hallitusohjelman kyvyttömäksi, mitääntekemättömäksi jo ennen kuin on yhtään siivua toteutettu, niin uskon, että kun mennään kesään, niin voimme nähdä, kuinka meillä tapahtuu se, mikä on arvoissa kaikkein erityisintä ollut, ja se on se juuri, että me olemme tehneet ohjelmaa yhdessä ja tämä hallitusohjelma on rakennettu siten, että meillä ei niiden työttömien osalta, jotka eivät kykenekään töihin, ole leikkureita sinne, missä ei leikkureita tarvita. Olemme äänestäneet tässä juuri viime viikolla niiden asioiden puolesta, että ansiosidonnaiseen päivärahaan ei ole tehty niitä väkivaltaisia ja eriarvoistavia leikkureita, joita viime hallituskaudella tehtiin. Hyvää tahtoa siellä varmasti oli ja ajateltiin, että mitä enemmän aktivoidaan, sitä parempaa jälkeä saadaan tulemaan. Mutta joka tapauksessa: peruspäiväraha, työmarkkinatuki, opintotuen huoltajakorotus, subjektiivinen perhepäiväoikeus kaikille. Uskon, että ei meistä kukaan täällä tosissaan voisi väittää, etteivätkö nämä olisi juuri niitä asioita, joita pitää edistää.

Ja mitä ollaan siitä mieltä, että kuinka talous kasvaa? Tuskin koskaan tukeudun pank-kien arvioihin, mutta kyllä nyt näyttää, tänäkin päivänä Nordean uutiset, ettei nyt Suomen talouskasvu ja ‑kehitys olekaan niin huonolla mallilla eikä ainakaan tämä hallitusohjelma ole sitä tyrehdyttämässä.

Arvoisa puhemies! On vähän murheellista kuulla niitä puheenvuoroja, jotka vain torpedoivat kaiken sen, mitä tässä hallitusohjelmassa ollaan tekemässä sen pienen ihmisen, keskituloisen osalta. En voi olla palaamatta siihen, että meillä tällä hetkellä on työmarkkinakiistoja tuolla, ja yksi osa on se kiky ja kiky-tunnit. Niitä tehtiin sen hallitusohjelman puitteissa, mikä viime kaudella oli, ja niitä toteutettiin, mutta vasemmistolaisena kansanedustajana on pakko todeta, että me emme niitä hyväksyneet. Nyt kokoomuksen taholta erityisesti tuodaan esille sitä, että keskituloisten, ahkerien, työntekijöiden osalta — no, toivottavasti sanotte palkansaajien, koska he ovat niitä — verotus kiristyy.

Meillä täällä hallituspuolueissa ei ole niin paljon lankaa, että ne rikki kulutetut sukat voisimme parsia niin, että se reikä saada ihan nopeasti umpeen. Mutta kaiken me teemme, ja uskon, että tämän hallituskauden jälkeen erittäin moni suomalainen pienituloinen, keskituloinen palkansaaja [Kimmo Kiljunen: Ahkera!] — enemmän kuin ahkera — jokainen työntekijä, joka kantaa oman vastuunsa verotuloillaan niiden kaikkien puolesta, jotka haluavat kantaa vastuuta, on tyytyväisempi.

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi on todettava, että jo äskeinen keskustelu sai minut huolestumaan siitä, yrittikö valtiovarainministeri Kulmuni myydä meille hallituksen suunnitteleman kotitalousvähennyksen leikkauksen parannuksena, sillä hänhän väitti, että remonttikustannusten maksimivähennysmäärä olisi nousemassa. Mutta hänhän siis viittasi siihen, kun hallituksen suunnitelmissa on vähentää kotitalousvähennyksen työn vähennettävää osuutta, niin totta kai on teetettävä enemmän remonttityötä, jotta tämän vähennyksen määrä ikään kuin saadaan täysimääräisesti käyttöön. Eli kyseessä on, niin kuin hän itsekin tuossa totesi, leikkaus. Mutta on aika väärin mielestäni yrittää antaa eduskunnalle toisenlaista kuvaa siitä, mitä hallitus on tekemässä.

Arvoisa puhemies! Hallituksesta on kritisoitu eduskunnan tietopalveluiden työllisyysvaikutusten arviointia kapea-alaiseksi, ja toki on tietysti niin, että niissä huomioidaan vain osa talousarviosta ja vaihtoehtobudjeteista. Jos koko talousarvio huomioitaisiin, olisi ero hallituksen talousarvion ja kokoomuksen vaihtoehdon välillä vielä suurempi. Yritin kaikin keinoin etsiä, mistä löytäisin valtiovarainministeriön tai muun hallituksen hyväksymän tahon arvion hallituksen talousarvion työllisyysvaikutuksista: en löytänyt. [Ben Zyskowicz: Ei kukaan muukaan!] Arvoisa hallitus ja hallituspuolueiden kansanedustajat, kertokaa meille, mistä me ne löydämme. Me mielellämme perehdymme niihin, niin ei tarvitse esiintyä täällä ikään kuin teidän mielestänne väärin luvuin.

Miksi se työllisyysasteen ja työllisten määrän kasvu on niin tärkeää? Vain hallituksen tavoittelemalla 75 prosentin työllisyysasteella ja siitä tulevilla verotuloilla voidaan maksaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot. Tämän hallituskin on ohjelmassaan todennut. Jos työllisyysaste ja suomalaisten hyvinvoinnin rahoitus olisi hallitukselle niin tärkeä kuin sanotte, olisimme varmasti nähneet joitakin konkreettisia toimia työllisyyden edistämiseksi jo tässä talousarviossa. Edelleen jäämme siis odottamaan ensi vuotta.

Arvoisa puhemies! Me kokoomuksessa haluamme varmistaa, että voimme parantaa varhaiskasvatuksen, peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen laatua ja lisätä korkeakoulutuksen resursseja pysyvin määrärahoin. Haluamme varmistaa vanhusten laadukkaan hoidon ja terveyskeskusten palvelut. Haluamme, että kaikkeen tähän tärkeään on rahoitus myös tulevaisuudessa. Siksi olemme esittäneet konkreettiset toimet työllisyysasteen nostamiseksi. Arvoisa puhemies ja arvoisa hallitus, niitä saa käyttää. Perukaa kotitalousvähennyksen leikkaus, edistäkää paikallista sopimista, alentakaa varhaiskasvatusmaksuja, laskekaa työn verotusta ja panostakaa oikeisiin tulevaisuusinvestointeihin, kuten nopeisiin raideyhteyksiin tai korkeakoulutuen pääomittamiseen.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että koulutukseen on ensi vuoden talousarviossa panostettu jotain jokaiselle koulutusasteelle. Kaikki hallituksen tekemät pysyvät panostukset ovat hyviä, ja niitä tuemme. Huolissani olen kuitenkin siitä, että merkittävä osa koulutuksen panostuksista aiotaan tehdä määräaikaisin menolisäyksin. Mitä sanotaan niille ammatillisen koulutuksen opettajille, joiden työt loppuvat, kun rahat loppuvat? Entä opiskelijoille? Miksi ei tehdä todellisia tulevaisuusinvestointeja ja pääomiteta korkeakouluja?

Olen myös huolissani siitä, että yhteinen tavoitteemme tutkimus- ja tuotekehitysmenoista ei ole toteutumassa. Sipilän hallitus teki kuluvan vuoden budjettiin 112 miljoonan euron pysyvät panostukset, joilla edetään määrätietoisesti kohti 4 prosentin tavoitetta bruttokansantuotteesta. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, että ensi vuoden talousarvioesityksen resurssilisäykset eivät ole riittäviä tavoitteen saavuttamiseksi. Hallituksen esitys laskee Suomen Akatemian myöntövaltuuksia ensi vuonna. Nämä eurot ovat pois nimenomaan siitä laadukkaasta vertaisarvioidusta huippututkimuksesta ja korkean osaamisen vahvistamisesta, jota me ehdottomasti Suomessa tarvitsisimme, myös pitkäaikaisen kasvun varmistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Lopuksi on vielä pakko ääneen ihmetellä: missä ovat ne hallitusohjelmassakin tavoitellut ilmastotoimet? Ilmastotoimien vaikuttavuutta ei mitata niihin käytetyllä rahamäärällä. Ilmastotoimien tehokkuus mitataan päästöjen vähenemisellä. Tehokkaimmat ilmastotoimet ovat nimenomaan sellaisia, jotka suhteessa käytettyyn rahamäärään vähentävät päästöjä eniten. Ympäristölle haitallisten yritystukien karsiminen olisi tehokas tapa. Nyt yritystukiin käytettävä määräraha kasvaa ensi vuoden talousarviossa.

Lopuksi kannatan edustaja Heinosen tekemää kokoomuksen vastalausetta.

Arvoisa puhemies! Olisi vielä paljon asiaa, mutta ehkä käytän nyt viimeisen puheenvuoron tähän asiaan. Haluan vielä näistä työllisyystoimista ja -vaikutuksista käydä hieman lävitse ajatuksia ja niitä esityksiä, mitä tähän budjettiin on tulossa.

Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, kansainvälistymiseen, ja tässä Business Finland on käynyt monesti esillä. Tämä on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla keskeinen toimija yritysten uudistumisen, kasvun ja kansainvälistymisen polulla. Tästä syystä onkin hyvä, että Business Finland saa avustusmuotoista rahoitusta kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 70 miljoonalla eurolla. Näin me käännämme tämän tutkimus- ja kehitysrahoituksen suunnan nousevaksi ja kurssin kohti 4 prosentin bruttokansantuotetavoitetta.

Vuoden 2020 talousarviossa panostetaan vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen. Kivihiilen käytöstä luopumiseen kannustetaan tulevien kolmen vuoden aikana runsaasti, ja tästä ensimmäinen 30 miljoonaa sisältyy vuoden 20 budjettiin. Lisäkannusteilla tuetaan kivihiilen käytön korvaavia investointeja, jotka mahdollistavat kivihiilestä luopumisen ennen vuotta 25. Ja tämä, arvoisa puhemies, tuo myös lisää työpaikkoja.

Vuoden 20 talousarvioon sisältyy kiertotalouden innovaatio- ja investointiohjelma, jonka toimeenpanoon ohjataan rahoitusta useammalta momentilta. Kokonaisuuteen esitetään 25 miljoonan euron lisämääräraha ensi vuodelle.

Haluan vielä, puhemies, tuoda esille sen, että tämä hallitus tekee oikeudenmukaista aluepolitiikkaa. Hallitus vahvistaa sopimuksellisuutta alue- ja kaupunkikehittämisessä. Sopimalla ja yhdessä tekemällä me saavutamme toiminnalla aiempaa parempaa vaikuttavuutta. Haluan tähän oikeudenmukaiseen aluepolitiikkaan tuoda esille vielä tämän, että kuljetustuki jatkuu ja siihen varataan se 6 miljoonaa euroa vuodelle 20. Tämä kuljetustuki on todella tärkeä elinkeino- ja aluepolitiikan työkalu. Jatkossa kuljetustukea on tarpeen kehittää, ja sillä voitaisiin sitten hakea aiempaa paremmin kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä erityisesti niillä alueilla, jotka ovat kauempana keskeisistä markkinoista.

Arvoisa puhemies! Edustaja Vestman ei malttanut odottaa vastausta kysymyksiinsä, mutta se täytyy sanoa, että onhan se hieman paksua, että kokoomus, joka viime hallituskaudella leikkasi muistaakseni 86 euroa opintotuesta, täällä esiintyy nyt opiskelijoiden puolustajana. Mitä tulee nuudelipusseihin, niin se taitaa tarkoittaa yli 150:tä nuudelipussia, toki merkistä riippuen.

Opintotuen tulorajojen tarkastelu, josta edustaja Vestman puhui, on ihan hyvä tavoite, mutta täytyy muistaa, että se on myös arvovalinta siitä, mihin rahaa käytetään. Se on valinta kohdistaa lisää rahaa niille, jotka pärjäävät niin hyvin, että pystyvät tekemään töitä opintojen ohessa, sen sijaan että sitä kohdennettaisiin eniten tarvitseville. Itse ajattelen, että mahdollinen hallituskauden kuluessa ilmenevä liikkumavara tulisi kohdentaa nimenomaan opintorahan tasokorotukseen. Opintotuen sitominen indeksiin on edustaja Vestmanin vähättelystä huolimatta tärkeä asia, joka varmistaa, että opintotuen tasoa ei entisestään nakerreta. Se on hyvä asia, ja hyvä on myös se, että tässä hallituksessa kokoomus ei pääse käymään opiskelijan kukkarolla.

Opiskelijoille tämä hallitus on muutenkin hyvä. Tiedän, että moni on pitkään odottanut, että koulutusleikkausten tieltä käännytään koulutukseen panostamisen tielle, ja sen tämä hallitus tekee. Lisäksi opiskelijoiden toimeentulon näkökulmasta myöskin kohtuuhintaisen asumisen edistäminen on valtavan tärkeä tavoite.

Arvoisa puhemies! On todella harmi, että meillä ei ole täällä ministereitä paikalla kuulemassa. Tietysti tämä käytäntö on mennyt sellaiseksi nykyisin, että ollaan vain se hetki, mikä on varattu. Olen aikaisemminkin siitä puhunut viime kaudella, ymmärrän sen oikein hyvin, mutta kun — kuten aikaisemmin istunnossa — ministerit olisivat paikalla, niin silloin pystyisi keskustelemaan ja evästämään ministereitä. Mutta niin kuin tiedämme, niin nykyään käytäntö on toinen. Harmittavaa vain oli tietysti äsken se, että kun meillä oli ministerit paikalla, niin debattia ei ollut kuin 35 minuuttia ja kaksi ministeriä. Yleensä niissä on aina 2 tunnin aika kahdelle ministerille, ja se käytetään debattiin. Siitä aion huomenna puhemiesneuvostossa kyllä hyvin vakavan keskustelun käydä. [Kimmo Kiljunen: Erittäin hyvä huomio!] Näin ei voi jatkua, ei kerta kaikkiaan.

Mutta oma puheenvuoroni koskee oppivelvollisuusiän nostoa.

Tästä ollaan tietysti montaa mieltä, mutta mielestäni se ei ole oikea ratkaisu. Mielestäni oppivelvollisuuden iän nosto ei todellakaan ratkaise niitä ongelmia, mitä meillä tällä hetkellä on. Suomalainen koulutusjärjestelmä on mahdottoman hyvä sinänsä. Meillä on kuitenkin siellä ongelmia. Siellä on nivelvaiheessa ongelmia, siellä on myöskin koulupudokkaita, toisella asteella yksi viidesosa. Meillä on myöskin monia tuhansia, siis noin 6 000 nuorta, jotka päättävät peruskoulun ilman riittäviä kirjallisia ja matemaattisia valmiuksia. Ja sitten meillä on vielä ongelmia, mielenterveysongelmia ynnä muita. Ja niistä aion nyt tässä puhua siitä syystä, että katsoisin, että jos rahaa on käytettävissä noin 100 miljoonaa, se tulisi laittaa sinne varhaisempaan vaiheeseen ja korjata niitä ongelmia, mitä meillä tällä hetkellä on.

Elikkä tietysti toivomme, että hallitus ryhtyisi aitoihin ja tutkitusti vaikuttaviin toimenpiteisiin nuorten syrjäytymisen ja koulupudokkuuden ennaltaehkäisemiseksi. Hallituspuolueethan ovat sitoutuneet oppivelvollisuuden pidentämiseen 18 ikävuoteen sekä maksuttomaan toisen asteen toteuttamiseen. Koulutuksen lisäresurssit heitetään mielestäni hukkaan, jos ongelmiin ei kuitenkaan puututa ajoissa. Olemme tästä perussuomalaisten sivistysvaliokunnan jäsenten kanssa ottaneet myöskin ihan kannanoton. Joka vuosi jopa 6 000 nuorta päättää peruskoulun ilman riittäviä kirjallisia ja matemaattisia valmiuksia. Tuhannet nuoret ovat joka vuosi vaarassa jäädä yhteiskunnasta syrjään. Taustalla on usein myös muita ongelmia. Monet oppilaat kärsivät esimerkiksi keskittymishäiriöistä, lukihäiriöistä, erilaisista oppimisvaikeuksista ja myöskin mielenterveysongelmia meillä on.

Opettajana en kannata ajatusta oppivelvollisuusiän pidentämisestä. Kyseinen toimenpide ei nimittäin korjaa niitä ongelmia, joita sillä pyritään korjaamaan. Jos peruskoulussa olevia ongelmia katsotaan läpi sormien, ongelmat kasautuvat toiselle asteelle, erityisesti sinne ammatilliseen koulutukseen. Myöskin lukiokoulutuksessa on tällä hetkellä joillain opiskelijoilla ongelmia. Itse kun olen toiminut tuolla ammatillisen koulutuksen opettajana, niin pidän sitä erittäin vakavana asiana, jos ammatilliseen koulutukseen lähdetään heikoilla perustaidoilla. Kyllä perusopetuksen, peruskoulutuksen tulee antaa lukutaidon, laskemistaidon ja myöskin kirjoitustaidon.

Tarvitsemme oikea-aikaista tukea sekä panostusta varhaisiin vuosiin ja peruskouluun. Oppivelvollisuusiän pidentäminen on mekaaninen toimenpide, jolla ei itsestään varmisteta sitä, että opiskelijat saavuttavat koulutuksen aikana riittävän osaamisen myöhempää koulutuspolkua ja työelämää varten. Tarvitsemme panostuksia nuorten hyvinvointiin, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, oppilas- ja opiskelijahuoltoon ja erityiseen tukeen.

Pisa-tutkimukset, jotka juuri tulivat tässä, olivat sinänsä hyviä. Ja oli hieno asia huomata jälleen kerran se, että Suomi on maa, jossa nimenomaan se hyvinvointi ja tällainen tyytyväisyys elämään ja ne oppimistulokset korreloivat keskenään. Siitä syystä, kun on tällainen tieto, meidän kannattaa satsata siihen hyvinvointiin. Se lisää niitä oppimistuloksia.

Tarvitsemme panostuksia tosiaan monipuolisesti hyvinvointiin. Ja tällä hetkellä valitettavasti nyt näistä rahoista kohdennetaan sinne oppivelvollisuusiän pidentämiseen, ja se ei välttämättä ole järkevää. Asiantuntijanäkemyksenkin mukaan oppivelvollisuusiän pidentäminen ei ole vaikuttava tapa puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen. Siihen varatut resurssit ovat myös niin pienet, että uhkana on koulutuksen laadun heikkeneminen. [Puhemies koputtaa] Sen sijaan, että panostettaisiin opetukseen ja oppimisen tukeen, maksetaan koulukirjat myös varakkaille lapsille. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka ovat mielestäni tällaisia arvovalintoja. Mielestäni pitäisi satsata [Puhemies koputtaa] nimenomaan toisella asteellakin näihin köyhimpiin perheisiin. — Kiitos.